SAARELAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaluonnos

Transkriptio

1 SAARELAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaluonnos

2 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kunta: Kylä: Saarelaisen ranta-asemakaavan muutos Laukaa 407 Lievestuore Kiinteistöt: Maininki, rekisteritunnus Ulappa, rekisteritunnus Puikkari, rekisteritunnus Kaavan laadituttaja: Kaavakartan laatija: Koljonen Harri ja Saija Tahkokorventie 5, Laukkavirta Puh Maanmittauspalvelu Puttonen Oy PL 380, Mikkeli Puh Laukaan kunnan yhteystiedot: Laukaan kunta, PL 6, Laukaa Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt Sähköposti: Puh Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen Sähköposti: Puh Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kaavamuutoshankkeen vireilletulosta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäväksi Kuulutus Laukaa-Konnevesi lehdessä kaavamuutoksen vireilletulosta Hyväksymispäivämäärät: Laukaan kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Voimaantulokuulutus 2

3 Sisällys 1. Perustiedot kaavahankkeesta Kaava-alueen sijainti Voimassa oleva ranta-asemakaava ja kaavamuutoksen tavoitteet Saarelaisen ranta-asemakaava Kiinteistöt, RA-rakennuspaikat ja RA-korttelit Kaavan rakentamista koskevat määräykset Kantatilatarkastelu Kulkuyhteys kiinteistöille Kieräsaaren Metso-suojelualue 1.3 Kaavaselostuksen liitteenä olevat asiakirjat Aiemmin tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat sekä kaavamuutoksen vaikutukset Eritasoisten kaavojen ohjausvaikutus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Keski-Suomen maakuntakaava Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava ja kaavamuutoksen vaikutukset rakennuspaikkojen ryhmittelyyn Saarelaisen ranta-asemakaava ja sen muutostarpeet Lievestuoreenjärven luontoselvitys Laukaan kunnan rakennusjärjestys 2. Kaavamuutoksen vaiheet Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi Vaikutukset järvimaisemaan Vaikutukset luonnonympäristöön ja alueen virkistyskäyttöön Muut vaikutukset Kaavamuutoksen toteutunut ja suunniteltu aikataulu Yhteystiedot Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muistio viranomaisneuvottelusta Luontoselvitys, raportti Tilastolomake Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavan kartta 3

4 1. Perustiedot kaavahankkeesta 1.1 Kaava-alueen sijainti Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueet sijaitsevat Laukaan kunnan Lievestuoreenjärven ranta-alueilla alla olevan kartan mukaisesti. Tämä kaavamuutos koskee alueita 1 ja 2. kaava-alue 1 kaava-alue 2 kaava-alue 3 kaava-alue 4 Kuva 1. Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueiden sijainti. 4

5 1.2 Voimassa oleva ranta-asemakaava ja kaavamuutoksen tavoitteet Saarelaisen ranta-asemakaava Saarelaisen ranta-asemakaava on laadittu vuosina Kaava on vahvistettu Keski-Suomen lääninhallituksessa Korkein hallinto-oikeus on lisäksi antanut kaavasta tehtyyn valitukseen hylkäävän päätöksen Kaava-alueet sijaitsevat Laukaan kunnassa sijaitsevan Lievestuoreenjärven alueella. Tämä kaavamuutos koskee kaava-alueita 1 ja 2, jotka sijaitsevat Kieräsaaressa (alue 1) ja sen kaakkoispuolella sijoittuvalla ranta-alueella (alue 2). Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 3 ha. Kiinteistöjen yhteenlaskettu rantaviiva on noin 474 metriä. Kaavamuutoksessa vapaan rantaviivan yhteismäärää ei muutu. Puikkari (kaavassa 1 kpl RA) Ulappa (kaavassa 2 kpl RA) Maininki (muutoksen jälkeen 3 kpl RA) Kuva 2. Siirrettävät vapaa-ajanasuntojen rakentamispaikat. 5

6 1.2.2 Kiinteistöt, RA-rakennuspaikat ja RA-korttelit Kaavamuutoksen tarkoituksena on siirtää 3 kpl vapaa-ajan asunnon RA-rakennuspaikkoja Saarelaisen ranta-asemakaavan kaava-alueelta 1 kaava-alueelle 2. Kaavamuutos koskee kolmea kiinteistöä: Maininki, rekisteritunnus , sijainti kaava-alueen 2 pohjoisosassa Ulappa, rekisteritunnus , sijainti Kieräsaaressa kaava-alueella 1, eteläinen kortteli nro 6 (2 kpl siirrettäviä RA-paikkoja) Puikkari, rekisteritunnus , sijainti Kieräsaaressa kaava-alueella 1, pohjoinen kortteli nro 7 (1 kpl siirrettävä RA-paikka) Kiinteistöllä Puikkari on kaavan mukaisella pohjoisemmalla RA-paikalla (kortteli 7, rak.paikka 2) rakenteilla oleva vapaa-ajan asunto, jolle on myönnetty rakentamislupa vuonna Kieräsaaressa oleva kortteli 6 poistuu muutoksessa ja sen RA-alue muutetaan M-alueeksi samoin kuin kortteli 7 eteläisen rakennuspaikan alue. Uusi loma-asuntokortteli 8 muodostetaan kiinteistön Maininki 10:146 alueelle kaava-alueen 2 pohjoisosaan Kaavan rakentamista koskevat määräykset Kaavamuutoksessa siirrettävien rakennuspaikkojen rakentamista koskevat määräykset päivitetään vastaamaan Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavan mitoitusta: rakennuspaikan pinta-ala vähintään 3000 m 2 rakennukset sijoitettava vähintään 30 m etäisyydelle rantaviivasta saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta vähintään 15 metriä rakennuspaikan rantaviivan pituus vähintään 50 metriä rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala enintään 170 m 2 erillisiä rakennuksia rakennuspaikalla enintään 5 kpl Saarelaisen ranta-asemakaavan mitoitukseen verrattuna vapaa-ajanasuntojen etäisyys rantaviivasta kasvaa 15 metristä 30 metriin, lukuun ottamatta saunarakennusta, jonka etäisyys rantaviivasta on myös Saarelaisen ranta-asemakaavassa Kieräsaaren rakennuspaikkojen rajaviivoilla asetettu keskimäärin noin 15 metriin. Saarelaisen ranta-asemakaavan mitoituksessa myös muut rakennukset saavat sijaita saman matkan päässä rantaviivasta. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala muuttuu 120 m 2 pinta-alasta 170 m 2 ja lisäksi rakennusten lukumääräksi rajataan enintään 5 kpl. Saarelaisen ranta-asemakaavan rakentamismitoitus: kaavakartassa on määritelty rakennuspaikkakohtaisesti rakennusrajaviivat, joiden sisäpuolella tulee kaikkien ko. rakennuspaikan rakennusten sijaita, rakennusten etäisyys rantaviivasta vaihtelee rakennuspaikkakohtaisesti ollen noin 15 metriä jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 90 m 2 loma-asunnon ja enintään 30 m 2 sauna- ja varastorakennuksen kuivakäymälää ei saa rakentaa 30 m lähemmäksi rannan puoleista rakennusrajaa 6

7 1.2.4 Kantatilatarkastelu Kaavamuutos koskee kiinteistöjä Maininki (Rnro ), Ulappa (Rnro ) ja Puikkari (Rnro ). Kaikki kyseiset kiinteistöt kuuluvat kantatilan Saarela (Rnro ) alueeseen, joten kaavamuutoksessa rakentamispaikkojen siirto tapahtuu saman kantatilan alueella. Kantatilan alueen rantarakentamispaikkojen mitoitustarkastelu ja rakennuspaikkojen lukumäärän suunnittelu on tehty kaavan valmistuessa, tässä muutoksessa rakentamispaikkojen määrä ei muutu. Kuva 3. Kantatilaselvitys kiinteistöstä Saarela Kulkuyhteys kiinteistöille Kiinteistöille on kulkuyhteys Saarilammen kylältä Saarilammentieltä lähtevää Kypyrämäentietä ja kiinteistölle Maininki 10:146 olevaa metsäautotietä pitkin. Uusia tieyhteyksiä alueelle ei ole tarpeen rakentaa. Kiinteistön Maininki 10:146 alueella tielinjausta tulee muuttaa siinä vaiheessa, kun RA-paikoilla käynnistetään rakentamista. RA-paikoille tieyhteys linjataan M-alueen kautta kulkevaksi. Kieräsaaressa oleville kiinteistöille Ulappa 10:147 ja Maininki 10:148 on varattu venevalkamaoikeus kiinteistön Uusi-Saarela (Rnro ) alueella. Kypyrämäentien hoitaminen on organisoitu tietä käyttävien kiinteistönomistajien toimesta ilman tienhoitokunnan perustamista. 7

8 1.2.6 Kieräsaaren Metso-suojelualue Kieräsaaren kaava-alueen 1 osalta Suomen valtio edustajanaan Keski-Suomen ELY-keskus on ostanut pinta-alaltaan 6.3 ha suuruisen alueen METSO-ohjelman suojelukohteeksi rantarakentamispaikkoja (2 x 1 ha) lukuun ottamatta. Suojelualuehankinta liittyy monimuotoiseen sekametsään ja etenkin valkoselkätikan elinympäristön turvaamiseen. Tässä kaavamuutoksessa ei muuteta suojelualueen osalta kaavamerkintöjä. 1.3 Kaavaselostuksen liitteenä olevat asiakirjat Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Muistio viranomaisneuvottelusta Liite 3 Luontoselvitys Liite 4 Tilastolomake Liite 5 Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset Liite 6 Ranta-asemakaavan kartta 1.4. Aiemmin tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat sekä kaavamuutoksen vaikutukset Eritasoisten kaavojen ohjausvaikutus Maakuntakaavalla (Keski-Suomen maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat) ratkaistaan alueidenkäytön maakunnalliset kysymykset, kun taas yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön päämäärät kunnassa. Yleiskaavassa määritetään kunnan kehityksen suuret linjat sekä kaava-alueen käyttö, esimerkiksi asuinalueiden, työpaikkojen ja liikenneväylien sijainti. Osayleiskaava (Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava) voi olla tarkempi kuin yleiskaava. Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja muiden yhdessä sovittujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Ranta-alueiden rakentamista ohjataan ranta-asemakaavalla (Saarelaisen rantakaava), jonka voi laatia myös maanomistaja. Yleiskaava ei ole voimassa ranta-asemakaavan alueella muutoin kuin asemakaavan muuttamisen ohjaamista koskevan vaikutuksen osalta. Jos alueelle on tehty molemmat kaavat, noudatetaan rantaasemakaavaa. Tämä mahdollistaa ranta-asemakaavan avulla yleiskaavasta poikkeavan maankäyttöratkaisun. Yleiskaava on kuitenkin ohjeena ranta-asemakaavaa tehtäessä tai muutettaessa, joten ranta-asemakaava ei saa heikentää yleiskaavassa tavoiteltua kokonaisuutta. 8

9 1.4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tällä kaavamuutoksella saadaan vapaa-ajan asuntojen rakennuspaikkojen siirtämisellä ja ryhmittämisellä aikaisemmin rakennetun alueen yhteyteen tiivistettyä vapaa-ajan asuntojen sijoittelua rantamaisemassa. Muutoksella varmistetaan paikallisesti merkittävien luontoarvojen säilyminen Kieräsaaren suojelualueella sekä parannetaan virkistyskäytön mahdollisuuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta kaavan muutokset ovat vaikutuksiltaan myönteisiä Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Lainvoiman maakuntakaava sai Maakuntakaavaa on täydennetty neljällä vaihemaakuntakaavalla: 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus, ympäristöministeriö vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot, ympäristöministeriö vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima, Maakuntavaltuusto vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen

10 Keski-Suomen maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavoissa tämän kaavamuutoksen mukaiselle suunnittelualueelle ei ole kaavan mukaisia merkintöjä. Suunnittelualueen lähin merkintä maakuntakaavassa on Lievestuore-Laukaa venereitti, joka on noin 1,6 km etäisyydellä Kieräsaaresta. Kaavamuutosalue Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavakartasta Lievestuoreenjärven alueelta Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaava ja kaavamuutoksen vaikutukset rakennuspaikkojen ryhmittelyyn Lievestuoreenjärven ranta-alueille on laadittu rantaosayleiskaava, jonka Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suunnittelualueen rakennuspaikat eivät suoraan rajaudu osayleiskaavan mukaisiin rakennuspaikkoihin, mutta rakennuspaikkojen siirtämisen jälkeen muodostavat yhtenäisen rakentamiskokonaisuuden Pitkänpohjanniemen alueella olevien vapaa-ajan asuntojen kanssa. Kulku kaavamuutosalueelle tapahtuu suunnittelualueen eteläpuolisen Kypyrämäentien kautta. 10

11 Kaavamuutoksen vaikutuksesta Kieräsaaren M-alueelle muodostuu noin 1600 metrin pituinen yhtenäinen rakentamisesta vapaa rantaosuus. Vastaavasti Pitkänpohjanniemen vapaa-ajan asuntojen ryhmä jatkuu etelän suuntaan noin 160 metriä. Kokonaisuutena tarkasteltuna rakennettu alue tiivistyy koska RA-paikkojen ryhmien lukumäärä vähenee yhdellä. Järvenselän ja Lievestuore-Laukaa venereitin suunnasta katsottuna Kieräsaaren rakentamaton pitkä rantaosuus ja Metso-suojelualue peittävät näkyvistä Kierälahden alueen noin 20 rakennuspaikan ryhmittymän. Muutoksen vaikutus maisemallisesti on erittäin suuri. Lisäksi kaavamuutos varmistaa Metso-suojelualueen yhtenäisyyden ja tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolisena luontaisena ympäristönä. Kuva 4. Ote Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavasta. 11

12 1.4.5 Saarelaisen ranta-asemakaava ja sen muutostarpeet Saarelaisen ranta-asemakaava on vahvistettu Keski-Suomen lääninhallituksessa Kaavamuutos koskee kaava-alueita 1 ja 2. Kaava-alue 1 käsittää Kieräsaaren lukuun ottamatta saaren pohjoisosaa, jossa on Lievestuoreen rantaosayleiskaavassa länsi-/luoteisrannalla yksi rakennettu ja koillisrannalla kaksi rakentamatonta vapaa-ajanasunnon RA-paikkaa. Kaavamuutosalueelta on kaavamuutostyön yhteydessä tuotettu uusi pohjakartta, koska alkuperäisten kaavakarttojen sisältö ei täysin vastannut nykyistä tilannetta. Siirrettävien rakentamispaikkojen osalta kaavamerkintä tullaan muuttamaan M-alueeksi samoin kuin Metso-suojelualueen merkintä on kaavassa. Jos Suomen valtio myöhemmin muuttaa suojelualueen kaavamerkinnän SL-alueeksi, tullaan entisten rakentamispaikkojen kaavamerkintää tarkastelemaan uudelleen. Saareen jäävän RA-paikan 7/2 rakentamisalueen rajaviiva muutetaan vastaamaan kiinteistön pohjoisrajaa. Kuva 5. Saarelaisen ranta-asemakaava, alue 1. 12

13 Kaava-alue 2 sijaitsee Kieräsaaresta kaakkoon olevalla ranta-alueella. Kaava-alueella 2 sijaitsee 6 kpl rakennettuja vapaa-ajan asunto kiinteistöjä ja 1 kpl rakentamaton vapaa-ajan asunnon rakentamispaikka. Kaava-alueen 2 kiinteistöt on sijoitettu kahteen kortteliin kaava-alueen eteläosaan oheisen kartan mukaisesti. Kulku alueelle on järjestetty Kypyrämäentien kautta Saarilammen kylältä. Kuva 6. Saarelaisen ranta-asemakaava, alue 2. Kaavan määräykset RA-rakentamispaikalle ovat: kaavakartassa on määritelty rakennuspaikkakohtaisesti rakennusrajaviivat, joiden sisäpuolella tulee kaikkien ko. rakennuspaikan rakennusten sijaita, rakennusten etäisyys rantaviivasta vaihtelee rakennuspaikkakohtaisesti jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 90 m2 loma-asunnon ja enintään 30 m2 sauna- ja varastorakennuksen kuivakäymälää ei saa rakentaa 30 m lähemmäksi rannan puoleista rakennusrajaa 13

14 1.4.6 Lievestuoreenjärven luontoselvitys Lievestuoreenjärven ranta-alueisiin liittyen on tehty luontoselvitys, jota on käytetty myös Lievestuoreenjärven rantaosayleiskaavan valmistelussa. Luontoselvityksen inventointi on tehty suunnittelualueella vuonna Suunnittelualueen läheisyydessä olevat merkinnät on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Lievestuoreen rantaosayleiskaava, Merkittävät luonto- ja maisematekijät sekä soveltuvuus virkistykseen (ote kartasta). Lisäksi karttaotteeseen on merkitty kaavamuutoksen suunnittelualue. Kaavamuutosalue sivuaa luontoselvityksen aluetta 29. Alueesta on mainittu luontoselvityksessä: Kuvio 29 Pitkänpohjanniemen eteläpuolinen korpi Lievestuoreenjärven rantojen inventoimislomake. Peruskarttalehti Inventointiryhmä: Martti Vesa. Päivämäärä Alue on inventoinnin jälkeen ojitettu metsätalouskäyttöön ja päätehakkuu on suoritettu kahdessa vaiheessa ja 1990-luvuilla. Alueen ojat kuivuvat täysin kevättä ja syksyä lukuun ottamatta. Luonnontilaisen korven luontoarvot on menetetty ojituksessa ja päätehakkuissa sekä kuvion 29 alueella, että viereisellä ranta-asemakaavan muutosalueella. Ranta-asemakaavan muutosalueelle on 1980-luvun rantaan asti ulottuneen päätehakkuun jälkeen istutettu mäntyä. Puuston harvennuksessa vuonna 2011 alueelta on poistettu ennen kaikkea tiheään kasvaneita mäntyjä ja pyritty jättämään lehtipuita monimuotoisemman metsätalousmetsän aikaansaamiseksi. Nykyisen kiinteistön Maininki 10:146 alueen osalta on Rantakaava Saarelaisen kaavaselostuksessa mainittu: Uusi-Saarelan tilan rannan pohjoispäähän on tehty päätehakkuu aukkona, joka ulottuu rantaan asti. Rannan suunnassa aukon leveys on n. 150 m. 14

15 1.4.7 Laukaan kunnan rakennusjärjestys Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen rantaan rajoittuvan loma-asunnon rakennuspaikan pinta-ala on oltava vähintään 3000 m 2 rakennuspaikan rantaviivan pituus on oltava vähintään 40 metriä rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua rakennusten etäisyys rantaviivasta tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin ellei ympäristönsuojeluviranomainen ole myöntänyt siitä vapautusta jätevesien käsittelyssä on noudatettava valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä kunnan ympäristöviranomaisen antamia määräyksiä ja ohjeita. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai muuttamiseen tulee hakea MRL 126 mukainen toimenpidelupa jätehuollon järjestämisessä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä Kaavamuutoksessa täyttyvät kaikki Laukaan rakennusjärjestyksen em. määräykset. 15

16 2. Kaavamuutoksen vaiheet Kaavamuutoksen tekeminen käynnistettiin maanomistajien toimesta loppuvuodesta Aloitusvaiheen viranomaispalaveri järjestettiin (kokousmuistio liitteenä). Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli kokouksessaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), päätti kaavamuutoshankkeen vireilletulosta ja päätti asettaa OAS:n nähtäväksi. Kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Laukaa-Konnevesi lehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin samalla nähtäville myös kunnan nettisivuille ja kunnantalon ilmoitustaululle. Kaavamuutosluonnos käsitellään kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa Kaavamuutosluonnos pidetään nähtävillä Laukaan kunnan toimesta 30 päivän ajan lausuntojen antamista varten. Kaavamuutosehdotus käsitellään kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa syksyllä 2015 ja pidetään luonnoksesta tulleiden korjausehdotusten jälkeen nähtävillä 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ja tarvittaessa pidetään kaavaehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu. Kaavamuutoksen hyväksymiskäsittely kunnanhallituksessa ja valtuustossa tehdään loppuvuoden 2015 aikana. Kaavamuutoksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä suunnittelualueen läheisiin naapurikiinteistöihin. Osallisia ovat naapurikiinteistöjen lisäksi myös muut lähialueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muuten kaavamuutos voi vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan kaavamuutos liittyy. Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen maanomistajat - kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat - Laukaan kunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen museo 16

17 3. Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi 3.1 Vaikutukset järvimaisemaan Kaavamuutoksessa tehtävällä RA-paikkojen ryhmittelyllä Kieräsaareen muodostuu noin 1600 metrin pituinen osuus yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaa, josta noin 600 metriä sijaitsee saaren länsirannalla. Rantarakentamisen sijoittautumista tiivistämällä yksi RA-rakennuspaikkojen ryhmä vähenee, kun Saarelaisen ranta-asemakaavan uusi kortteli numero 8 sijoittuu Pitkänpohjanniemen RA-ryhmittymän jatkoksi sen eteläpuoleiselle rantaosuudelle. Korttelin 8 rantaviivan pituus on yhteensä 167 metriä. RA-paikkojen eteläpuolelle jää rakentamisesta vapaata rantaa noin 215 metriä, joka on Saarelaisen ranta-asemakaavassa (Alue 2) merkitty M-alueeksi. Kuva 8. Siirrettävien RA-paikkojen sijoittuminen rantamaisemassa. 17

18 Kieräsaaren rakentamisesta vapaa pitkä yhtenäinen rantaosuus tulee lännestä järveltä katsottuna peittämään Kierälahden noin 20 rantarakentamispaikan ryhmittymän taakseen. Kierälahden Kieräniemen rakennuskeskittymä Kieräsaaren rakentamatonta rantaa 3x RA Pitkänpohjanniemen ja siirrettävien RApaikkojen ryhmä Kuva 9. Siirrettävien RA-paikkojen sijoittuminen Kierälahden ja Pitkänpohjanniemen muodostamassa kokonaisuudessa. 3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja alueen virkistyskäyttöön Suunnittelualueelta on tehty erillinen luontoselvitys, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Alueen virkistyskäyttömahdollisuudet Kieräsaaren osalta paranevat kun RA-kortteli poistuu Metsosuojelualueen keskeltä. Yhteensä Kieräsaaren länsi-, etelä- ja itärannalla on rakentamisesta vapaata kaavassa M-alueeksi merkittyä yhdenjaksoista ranta-aluetta noin 1600 metriä ja alueen pinta-ala on yhteensä noin 7,5 ha. 18

19 3.3 Muut vaikutukset Rakennuspaikkojen siirtämisellä saaresta mantereelle tieyhteyden päähän on myönteiset vaikutukset jäte- ja jätevesihuollon toimintaedellytyksiin. Vapaa-ajan asunnon rakentamisen ja käytön aikaiseen jätehuoltoon tieyhteys antaa merkittävästi paremmat järjestämismahdollisuudet. Alue ei kuulu Saarilampi-Simuna vesiosuuskunnan vahvistettuun toiminta-alueeseen, joten jätevesien käsittelyn todennäköisin toteutus on kiinteistökohtaiset ratkaisut. Vesi- ja viemärihuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vapaa-ajan asunnon liittyminen sähköverkkoon on mahdollista uuden kortteli 8 alueella huomattavasti saaressa olevia rakentamispaikkoja helpommin. Kiinteistön Maininki 10:146 takarajalla kulkee sähköjohtolinja Kypyrämäentien varressa olevalta muuntajalta Pitkänpohjanniemen kiinteistöille. Palo- ja pelastustoimen toimintaedellytyksiin rakennuspaikkojen siirtäminen ympärivuotisesti ajettavan tieyhteyden päähän tuo merkittävät edut niin kiireellisiin kuin kiireettömiinkin tehtäviin. Samoin esimerkiksi kunnan rakennusvalvonnan ja nuohoustoimen tehtävien hoitaminen mahdollistuu ympärivuotiseksi. Kaavamuutosprosessin yhteydessä alueelta on tuotettu uusi pohjakartta, joka koskee kaava-alueita 1 ja 2. Pohjakartta-aineisto on tehty myös suunnittelualueen ulkopuolelta Kieräsaaresta kiinteistön 10:99 alueelta ja kaava-alueen 2 eteläosasta RA-kortteleiden 1 ja 2 alueelta. 19

20 4. Kaavamuutoksen toteutunut ja suunniteltu aikataulu - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavoitus- ja rakennuslautakunta, OAS käsittely Kuulutus lehdessä ja OAS nähtäville Kaavoitus ja rakennuslautakunta, kaavaluonnos kaavaluonnos nähtäville kesäkuu kaavamuutosehdotus nähtäville syys-lokakuu hyväksymiskäsittely loppuvuosi Yhteystiedot Laukaan kunta: Kaavoitusjohtaja Kaavasuunnittelija Mari Holmstedt Outi Toikkanen puh puh mari.holmstedt@laukaa.fi outi.toikkanen@laukaa.fi PL 6 (Laukaantie 14) PL 6 (Laukaantie 14) Laukaa Laukaa Maanomistajat: Harri Koljonen Saija Koljonen puh puh harri.koljonen@tarvaala.fi saija.koljonen@ymparisto.fi Tahkokorventie 5 Tahkokorventie Laukkavirta Laukkavirta 20