Media arvioi. innovaatioita Intian. talous kasvussa. Aurinkoenergialla. maailmalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Media arvioi. innovaatioita Intian. talous kasvussa. Aurinkoenergialla. maailmalle"

Transkriptio

1 Media arvioi innovaatioita Intian talous kasvussa Aurinkoenergialla maailmalle S u o m e n T e o l l i s u u s s i j o i t u s O y : n s i d o s r y h m ä l e h t i 2 /

2 20 Pääkirjoitus Sisältö 2/2010 Kuva: Kari Ylitalo Uusia kansainvälisiä yhteyksiä Teollisuussijoituksen pääomasijoituksiin liittyy yhä useammin kansainvälinen ulottuvuus. Rahastosijoituksista kasvava osa kohdistuu ulkomaisiin rahastoihin. Suorat sijoitukset kasvuyrityksiin toteutuvat usein tilanteessa, jossa yritys on jo kansainvälistymässä ja sijoitus tehdään yhdessä ulkomaisten sijoittajien kanssa. Kansainvälisen yhteistyön uusi avaus on juuri allekirjoitettu yhteistyösopimus venäläisen RUSNANOn kanssa. Tarkoitus on sijoittaa 50 miljoonaa euroa yhteissijoitusohjelmassa nanoteknologiaa hyödyntäviin kasvuyrityksiin Suomessa ja Venäjällä. Suomen pääomasijoitusmarkkina on edelleen kohmeessa. Odotettu yrityskauppavolyymin kasvu ei ole toteutunut. Irtautumiset siirtyvät ja markkinoilta palautuu pääomaa varsin hitaasti. Uusia sijoituksia toteutuu verkkaiseen tahtiin. Monet suomalaiset teollisuusyritykset ovat edelleen sopeutumassa taantuman jäljiltä pienentyneeseen liiketoiminnan volyymiin. Näyttää siltä, että vuosi sitten käynnistämämme vakautuksen rahoitusohjelman 100 miljoonaa euroa tullaan sijoittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kolmen vuoden aikana. Kasvuyrityksiä ja innovaatiokenttää läheltä seuraavat taloustoimittajat pohtivat tässä lehdessä, mitä suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvitaan, sekä sitä mikä on julkisen sektorin ja median rooli tulevaisuuden läpimurtojen löytämisessä. C o n fi d e x Polaris Images / Rick Friedman Pekkaniska PÄÄKIRJOITUS TALOUSMEDIA INNOVAATION LÄHTEILLÄ Kasvuyrityksiä seuraavat toimittajat analysoivat Suomen innovaatiokenttää. INTIA SIJOITTAA NOUSEVIIN ALOIHIN Miljardiväestön laajat kotimarkkinat, vähäinen riippuvuus vientituloista ja vahvana jatkunut kulutus ovat vakauttaneet Intian talouskehitystä. ETÄTUNNISTEIDEN KÄYTTÖ LAAJENEE Suomalainen Confidex korkkasi uuden Kiinan-tehtaansa avatuksi. KANSAINVÄLISTÄ LAATUA JA PALVELULIIKETOIMINTAA Kasvumaiden lasiset pilvenpiirtäjät ja aurinkoenergian kysyntä heijastuvat Glastonin eduksi. Intia pohjustaa talouskasvua sijoittamalla uusiin nouseviin aloihin. Vesi-, tuuli- ja aurinkoenergia sekä edistyneet ratkaisut terveydenhoidossa kiinnostavat nyt sijoittajia, kertoo Intian pääomasijoitusyhdistyksen IVCA:n puheenjohtaja Mahendra Swarup. Julkisen sektorin voimakkaat panostukset sekä yksityisille sijoittajille tarjottavat taloudelliset kannustimet lisäävät uusiutuvan energiantuotannon houkuttelevuutta Intiassa. Teollisuussijoituksen sijoituskohdeyritykset etenevät rohkeasti kansainvälisillä markkinoilla. Etätunnisteita kehittävä Confidex avasi uuden tehtaan Kiinassa, henkilönostimistaan ja nostureistaan tunnettu perheyhtiö Pekkaniska vahvistaa jalansijaansa Venäjällä ja lasiteknologiayhtiö Glaston laajentaa asiakaskuntaansa aurinkoenergiahankkeiden myötä monella mantereella. Aasian markkinoilla on turha yrittää kilpailla hinnoilla, mutta laatuun ja huoltoon panostaminen tuo kilpailuedun, arvioi Glastonin toimitusjohtaja Arto Metsänen. Alamy Glaston PEKKANISKA KURKOTTAA KORKEALLE Nosturiyritys panostaa Venäjään ja henkilöstöönsä. NÄKÖKULMA Vakautusrahoitus on tuloksekasta yhteistyötä. NIMITYKSET Toivotan kaikille yhteistyökumppaneillemme hyvää kesää! Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kansikuva: Alamy UUTISET TEOLLISUUSSIJOITUS LYHYESTI JULKAISIJA SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY, KALEVANKATU 9 A, PL 685, HELSINKI, PUH. (09) , PÄÄTOIMITTAJAT JUHA MARJOSOLA, ASTA SJÖBLOM KUSTANTAJA SANOMA MAGAZINES FINLAND OY TOIMITUS PIA HYVÖNEN ULKOASU ANU PYYKKÖ PAINO PAINOYHTYMÄ OY 2010 ISSN OSOITEMUUTOKSET 26 2 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 3

3 Kuvat: Polaris Images/Rick Friedman ja Juha Salminen Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Perttu innovaatiojournalismin kurssilla Yhdysvalloissa. 1. Miten talousmedia mielestänne käsittelee innovaatioita ja kasvuyrityksiä? 2. Miten media voi vaikuttaa innovaatioiden edistämisessä? 3. Kuinka Suomen innovaatiojärjestelmää kannattaisi kehittää? 4. Minkälainen Suomen innovaatioilmasto on muuhun maailmaan verrattuna? Tärkeimmät kehittämiskohteet? Pitäisikö julkisen sektorin vastuuta yritysten kasvusta lisätä vai vähentää? 5. Miksi nousee niin vähän kasvuyrityksiä - mikä olisi ratkaisun avain? 6. Millä tavalla verkottumalla kasvuyritykset vahvistuisivat kansainvälisesti kilpailukykyisiksi? 7. Miltä toimialoilta odotatte kasvua ja merkittäviä läpimurtoja? 8. Määrittelisittekö lyhyesti käsitteen innovaatio 9. Esimerkki arjen innovaatiosta omassa työssänne Innovaatiokenttä medianäkökulmasta Taloustoimittajat seuraavat läheltä kasvuyrityksiä, innovaatiokenttää ja Suomen kilpailukykyä. Viisi Innovaatiojournalismin Seuran jäsentä kommentoi ja ideoi. Innovaatiojournalismin Seura, Finjo ry edistää innovaatioita käsittelevää journalismia sekä toimii yhdyssiteenä toimittajien, yritysmaailman ja muiden innovaatioiden kehittämisestä kiinnostuneiden kesken. Yhdistys tuottaa tapahtumia, koulutusta ja julkaisuja sekä jakaa vuosittain innovaatiojournalismin palkinnon. Innovaatiokide kilpailun tuomarina toimi Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Yhdistys perustettiin vuonna Toimittaja JUKKA PERTTU Helsingin Sanomat 1. Jutut innovaatioista ja kasvuyrityksistä ovat monesti kiehtovasti tehtyjä. Sävy on usein hyvin toiveikas: kuvataan lupaavia, massiivisia mahdollisuuksia. Ongelmia saatetaan kuvata liian suppeasti. Kilpailutilanteen haasteellisuuden kertominen jää helposti puutteelliseksi. 2. Media tarjoaa virikkeitä ja edistää kontaktien luomista. Päättäjät seuraavat mediaa, jonka tietoihin ja luomiin mielikuviin päätökset osin perustuvat. 3. Kyllä kai pienessä Suomessa tarvitaan valtion selkänojaa, veronmaksajien apua. Yhdysvalloissakin valtio jakaa rahaa esimerkiksi energiainnovaatioita tavoitteleville yrityksille. peasti tehdä jonkin alan tai tuotantotavan kannattamattomaksi. En usko, että Suomi menestyy innovaatiokilpailussa ilman valtion mittavia aputoimia. Eivätkä mittavat tukitoimet tietenkään riitä, pitää olla myös taitoa ja ymmärrystä. 5. Taitaa olla yleismaailmallinen ongelma, että rahoitusta saaneista hankkeista vain pieni osa ajan oloon menestyy. Piilaaksossakin on paljon enemmän raunioita kuin menestystarinoita. Nykypäivän innovaatiokentässä on niin paljon muuttujia, että voi olla todella vaikea arvioida pätevästi jonkin hankkeen tulevaa menestystä. Menestymiseen tarvitaan ymmärryksen lisäksi monesti myös silkkaa onnea, oikea-aikaisuutta. 6. Luotaisiin taitavasti strategisia kumppanuuksia ulkomaisiin yhtiöihin. Jospa esimerkiksi lähetettäisiin johtaja MIT:n seminaariin Cambridgeen. Siellä hän keskustelisi strategisesti kiinnostavan amerikkalaisen yhtiön johtajan kanssa. Yhdessä todettaisiin, että tämä suomalaistuote kannattaisi kytkeä johonkin amerikkalaisyhtiön valmiiseen tuotteeseen. Markkinoinnista olisi siis huolehdittu ikään kuin valmiiksi. Varmaan strateginen liitto amerikkalaisten kanssa olisi vaikeammasta päästä, mutta todennäköisesti liittolaisia löytyisi lähempääkin. 7. Läpimurtoja odotan ainakin tietotekniikassa, energia-alalla ja materiaalitekniikassa. 8. Tuore idea tai keksintö, joka on otettu käyttöön, ja se tuottaa hyötyä käyttäjilleen ja tuottajilleen. Toimittaja Jyrki Alkio Talouselämä 1. Innovaatioita ja kasvuyrityksiä ei talousmediassa seurata systemaattisesti. Agendaa hallitsevat isot yritykset ja tutut tiedonlähteet. Innovaatioista ja kasvuyrityksistä kirjoittaminen ei ole helppoa: Toimittajan pitää erikseen perustella, miksi kannattaa kirjoittaa yhtiöstä tai oivalluksesta, jonka menestyksestä ei ole takeita. Toimittaja joutuu myös löytämään sanat asioille ja ilmiöille, joita ei ehkä koskaan aiemmin ole kuvailtu maallikon ymmärtämällä kielellä. 2. Parhaimmillaan media kaivaa esiin Suomen piilevän innovaatiopotentiaalin. Pahimmillaan media vaikenee osan hyvistäkin ideoista kuolleeksi. 3. Kansallisissa strategioissa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, mutta ylevien ideoiden toteuttaminen on osoittautunut vaikeaksi. Innovaatiojärjestelmämme on tätä nykyä niin pirstaloitunut, että uuden kehittämisen rinnalla on tarpeen miettiä, mikä on olemassa olevien organisaatioiden toiminnan tarkoitus ja arvioida sen jälkeen, toteutuvatko julkilausutut tavoitteet. 4. Ainakin muualla Euroopassa saatetaan ihastella suomalaisten innovatiivisuutta. Kalifornian Piilaaksossa ja Bostonin seudulla on kehittynyt erityinen innovaatiokulttuuri, innovaatioekosysteemi. Yrittäjät synnyttävät sarjassa yrityksiä. Yritys myydään pois, kun se on päässyt vauhtiin, ja sitten aloitetaan uusi hanke. Uskon, että 9. Työskentelen nyt muutaman kuukauden Bostonin seudulla Xconomy-nimisessä nettijulkaisussa, joka kertoo huipputekniikasta ja alueen start up -yrityksistä. Rahoitus tulee suureksi osaksi Xconomyn järjestämistä maksullisista tilaisuuksista ja 4. Opiskelin ja työskentelin jokunen vuosi sitten Piilaaksossa. Silmiinpistävin ero Suomeen verrattuna oli se, etten puolen vuoden kansakunnan taloudellisen aseman turvaamisessa innovatiivisuus on yhä tärkeämpää, ville Xconomyn kautta. Tämä on uuden vaatiojärjestelmän tai innovaatiopolitiikan sponsoreilta, jotka saavat nimensä näky- aikana kuullut kenenkään käyttävän inno-» koska jatkuvasti kiihtyvä kehitys voi no- ajan uutisjulkaisu. kaltaisia käsitteitä. Systeemianalyysien 4 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 5

4 6. Verkottua pitää erityisesti ulkomaisiin yrityksiin. Kehittyville markkinoille kuten Intiaan tai Kiinaan ei ole mitään asiaa, ellei luo ensin yhteyksiä paikallisiin yrityksiin. Yritysten levittäytyminen kehittyville marksijaan Piilaakson yrittäjät keskittyivät kehumaan omaa tuotettaan ja yritystään. Välillä tuntuu, että Suomessa itse tekeminen unohtuu. Meillä rakenteet ovat saaneet toiminnassa ja julkisessa keskustelussa ylikorostuneen aseman. 5. Aivan viime vuosiin asti kasvuyritykset on niputettu yhdeksi kokonaisuudeksi arvioimatta, mikä on kunkin yrityksen ambitiotaso. Kunnianhimoisimmille yrityksille on sittemmin rakennettu omat kehityspolut. Tuleeko tuloksia, se selvinnee muutaman vuoden sisällä. 6. Piilaaksossa sain seurata kasvuyrittäjien ja rahoittajien välistä yhteydenpitoa. Poikkeuksia toki on, mutta suomalaisyrittäjät eivät osaa myydä ideaansa maailmalla yhtä taitavasti kuin esimerkiksi ruotsalaiset kilpailijat. Uskottavuutta ei voi ostaa, vaan sitä pitää rakentaa pitkään ja systemaattisesti. Kasvuyrityksen pitää olla esillä oikeissa tapahtumissa. Myös yhtiön johdon pitää näkyä, verkottua ja luoda määrätietoisesti yhteyksiä mediaan, rahoittajiin ja potentiaalisiin asiakkaisiin. Näkyvyys mediassa on arvokasta. Ainakin Media kaivaa esiin Suomen piilevän innovaatiopotentiaalin Yhdysvalloissa uudenlaisella blogijulkisuudella on tietyillä toimialoilla valtava merkitys. 7. Haluan uskoa suomalaiseen cleantechiin. Näytöt ovat vielä vähäisiä. 8. Lehtijutussa innovaation voi määritellä yksinkertaisesti kaupallistetuksi keksinnöksi. 9. Työnantajani Talentum kokeilee tänä vuonna uudenlaista tuotekehityskonseptia käynnistämällä innovaatiopajatoiminnan. Osallistujat suunnittelevat pajoissa uusia tuotteita ja palveluja, joita yhtiö voi tulevaisuudessa tarjota lukijoille. Toimittaja JUKKA LUKKARI Tekniikka & Talous 1. Suurin piirtein niille kuuluvalla painoarvolla. Innovaatiot ja kasvuyritykset ovat nyt kovasti muodissa, mutta median tehtävä ei ole ryhtyä ainakaan journalististen kriteerien kustannuksella ajamaan erityisesti kasvuyritysten asiaa. Myös olemassa olevat yritykset ovat tärkeitä. Etenkin silloin, kun kasvuyritykseen liittyy jotain uutta, se ansaitsee päästä esille. Itsekriittisesti voi todeta, että ehkä me toimittajat korostamme liikaa yrityksen taloudellista tulosta ja olemme kärsimättömiä, ellei yritys viidessä vuodessa tuota voittoa. 2. Ollaan realisteja: tuskinpa media voi vaikuttaa tässä asiassa juuri enempää kuin siinä, että Suomi pääsisi miesten jalkapallon arvokisoihin. 3. Useat viisaat suomalaiset ja muunmaalaiset arvioijat ovat raporteissaan todenneet, että toimijoita on Suomessa liikaa. Mutta miten niitä demokratiassa vähennetään? 4. Ilmastossa ei ole vikaa. Suomessa innovaatioasiat tuntuvat kiinnostavan jopa ministereitä ja päättäjiä. Suuri ja vaikeasti muutettava ero esimerkiksi Yhdysvaltoihin on siinä, että yrittäminen ei ole suomalaisten arvomaailmassa korkealla. Miksi ihmeessä Nokia on synnyttänyt Suomeen niin vähän uusia yrityksiä? Julkisen sektorin vastuuta ei tarvitse lisätä. Tarkoitus on kai, että yritys pärjäisi alkuvaiheen jälkeen omillaan. 5. Onko kasvuyritysten vähyydestä valittaminen osittain klisee? Tuleeko niitä Suo- mesta olennaisesti vähemmän kuin tämän kokoisesta väestöpohjasta muualla? Useimmiten valitetaan rahoituksen puutetta. Yritykset eivät siis saa rahaa siinä vaiheessa, kun niiden pitäisi lähteä kasvamaan maailmalla. Onko tämäkin klisee? Pääomasijoittajilla on tälläkin hetkellä erittäin paljon rahaa sijoittamatta. 6. En usko verkottumiseen minään taikatemppuna. Saivatko Skype tai Facebook tai Amazon alkunsa verkostoitumalla? 7. Sähköauto ja biopolttoaineet etenevät vääjäämättä jo lainsäätäjienkin pakottamana. Miten olisi kirjakerhon tapainen laajempi kulttuurikerho pääkohderyhmänä naisopettajat, joiden kysynnän varassa toimivat Suomessa muun muassa teatterit, ooppera ja taidemuseot? Tarvitaan myös lisää yksityisiä hoitokoteja, joihin kutistuva keskiluokka voi hyvällä omallatunnolla sijoittaa vanhempansa. Huomionarvoinen on myös Åbo Akademin professori Alf Rehnin havainto, että yli 65-vuotiaita yksineläjiä on Suomessa paljon, eikä heitä palvelevaa yritystoimintaa ole lainkaan. 8. Tapa tehdä asioita toisin kuin ennen niin, että syntyy taloudellista tai muuta hyötyä. 9. Kun kysytään osallistumista kaiken maailman työryhmiin, kehittämishankkeisiin, kokouksiin ja kyselyihin, kannattaa yleensä vastata ei. Näin saa mukavasti aikaa tärkeille asioille. Toimittaja MERINA SALMINEN Kauppalehti 1. Aika laimeasti ja epäkiinnostavasti. Innovaatiojournalismi on Suomessa vielä lapsenkengissä. Innovaatioaiheita ei toimitusten sisällä pidetä kovin myyvinä, vaikka kyse on tärkeästä asiasta, kilpailukyvystä. Innovaatio-sana on ongelmallinen, se on kärsinyt inflaation. 2. Yksittäiset toimittajat voivat yrittää myydä tärkeinä pitämiään innovaatioaiheita omissa toimituksissaan. Kaikki lähtee toimittajien omasta motivaatiosta. 3. Kenttä on aivan liian hajanainen. Se on todettu useammassakin ulkomaisessa arvioinnissa. Rahanjakajia on tämän kokoiseen maahan liikaa: ainakin niiden välistä työnjakoa pitäisi miettiä. Liian pieniä summia jaetaan liian monelle yritykselle, jotta läpimurtoja syntyisi. 4. Lähtökohtaisesti Suomessa arvostetaan innovaatioita ja ne on nostettu hallitusohjelmaankin. Julkisten toimijoiden käytännön toiminnassa on rankan uudistamisen paikka. Rahaa pitäisi jakaa isompia summia parhaille hakijoille. Pitää siis karsia ja nostaa saajien rimaa. Nykyiset SHOKit lienevät aika oikeilla alueilla: metsä, ICT, energia, terveys, konepaja. Näiden sisällä on syytä tiukentaa valintaa. Suomessa julkisen rahan osuus yritysten kaikesta t&k-rahoituksesta on eurooppalaisittain alhaisella tasolla esimerkiksi verokannusteiden puutteen vuoksi. T&kverokannusteet pitäisi ottaa käyttöön. 5. Suomalaiset yrittäjät eivät halua kasvaa. He haluavat vain leivän itselleen ja korkeintaan perheelle. Riskinottohalu on erittäin alhainen. Tämä johtuu muun muassa kasvatuksesta, koulutuksesta ja verotuksesta. Yrittäjäkoulutusta tarvitaan lisää peruskouluun. Verotus pitää saada kannustavammaksi; tämä tulee esille kautta linjan kaikissa kansainvälisissä vertailuissa ja yhteyksissä. Yritysten ongelmakohtia ovat ankara verotus ja kansainvälisesti katsoen kovat työvoima- ym. kustannukset. kinoille on Suomelle ratkaiseva kysymys lähivuosina. Jos mitään kontakteja ei ole, ensimmäiset askeleet kannattaa ottaa vienninedistämisorganisaatioiden, kuten Finpron ynnä muiden kautta. Suomesta käsin ulkomaille asettuminen on yleensä mahdotonta, joten suomalaisen yritysjohdon on ainakin aluksi mentävä paikan päälle. 7. Ympäristö- ja terveysteknologiasta. 8. Kaupallistettu tai kaupallistettavissa oleva keksintö. 9. Blogeihin ja muihin mielipidekirjoituksiin aiheet löytyvät usein seminaareista tai muissa merkeissä sovituista tapaamisista. Ammennan ihmisten tapaamisista ja tilaisuuksista edustamani median eri kanaviin. Osa raaka-aineesta menee heti uutiseksi, osa jää hautumaan myöhempää uutisjuttua, kolumnia tai blogia varten. Toimittaja JUSSI ROSENDAHL Alma Median Helsingin toimitus 1. Yleisesti ottaen melko satunnaisesti ja alhaisella volyymilla. Start up -ympäristö ei painotuksissa piirry talouden erityiseksi haasteeksi. 2. Tekemällä aihepiirin ytimestä ja ympäriltä kiinnostavaa laatujournalismia. Keskustelu vaikuttaa ilmapiiriin ja tuo virtaa ekosysteemiin. 3. Tarvitaan runsaasti yksityistä riskirahaa oraalla oleviin innovaatioihin. Tärkeä uu- distus olisi enkelisijoitusten veroporkkana. T&k-toiminnan verokannustimesta vielä väännetään. Hallituksella on siis yhä mahdollisuus pitää lupauksensa kasvuyrittäjyyden edistämisestä. 4. Valtava julkinen sektori, homogeeninen kulttuuri ja toisaalta koulujärjestelmämme pitävät eri tavoin yllä erikoisen nihkeää asennetta yrittäjyyttä ja riskinottoa kohtaan. Tämän vuoksi olemme nyt takamatkalla. Vahvuuksia ovat muun muassa teknologiaosaaminen, koulutustaso, kokeileva innovaatiopolitiikka ja laboratoriomarkkinat omasta takaa. Julkisen sektorin vastuuta yritysten kasvusta kannattaa lisätä, mutta laadun pitää nousta enemmän. 5. Panostuksia tulisi keskittää tarkemmin ja asettaa tavoitteet korkeammalle. Nykyinen tukijärjestelmä on sekava, tasapäistävä ja aluepoliittinen, mikä ei tarpeeksi tue kasvuyrittäjyyttä. Kun lisäksi pääomamarkkinat toimivat huonosti, osaavaa yksityistä pääomaa tarvitaan kansainväliseen kasvuun yhä kipeämmin. Verotuksen kannustavuus on oleellista. Tietoyhteiskunnan heikko tila on niin ikään jarru it-alan kehitykselle. 6. Tekstiilialan FIN-verkosto on yksi esimerkki. Yhteisen brändin avulla joukko pieniä yrityksiä saa huomiota ja voi resurssejaan yhdistämällä paremmin suunnata uusiin verkostoihin kansainvälisille markkinoille. 7. Lähinnä it-sektorilta. 8. Onnistuneesti kaupallistettu tai muuten hyötykäyttöön levitetty uusi juttu. 9. Vaikkapa tämä Alma Median Helsingin toimitus, joka syntyessään oli uusi yhteistyön muoto ja tapa uudistaa poliittista ja yhteiskunnallista journalismia kuuden sanomalehden ketjussa Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 7

5 Vahva talous vetää sijoittajia Intiaan Vakaa talouskasvu ja lähes 1,2 miljardin kuluttajan kotimarkkinat tekevät Intiasta kiinnostavan sijoituskohteen. Pääomasijoittajia houkuttelevat eniten uudet energiaratkaisut, puhdas teknologia, it-ala ja kuluttajille suunnatut palvelut, sanoo Intian pääomasijoitusyhdistyksen IVCA:n (Indian Venture Capital Association) puheenjohtaja Mahendra Swarup. Miltä Intian talous näyttää nyt? Maailmanlaajuisen finanssi- ja talouskriisin vaikutukset Intian talouteen ovat olleet pelättyä pienemmät. Tosin pitkään jatkunut 8 9 prosentin talouskasvu on hieman hidastunut. Tälle vuodelle odotamme 6 6,5 prosentin kasvua, mikä moneen muuhun maahan verrattuna on hyvä saavutus. Talouskehitystä ovat vakauttaneet Intian vähäinen riippuvuus vientituloista, 1,2 miljardin asukkaan laajat kotimarkkinat ja suhteellisen vahvana jatkunut kulutus. Kotimaisten varojen ja yritysten vakaan tulovirran ansiosta investointitaso on pysynyt korkealla tasolla vaikeasta kansainvälisestä rahoitustilanteesta huolimatta. Erityisesti kasvua ovat ruokkineet hallituksen mittavat investoinnit infrastruktuurin kehittämiseen, muun muassa energiantuotantoon. Uutta on myös julkisen ja yksityisten tahojen yhteistyöhankkeiden nopea lisääntyminen. Yksityisten sijoittajien kiinnostusta Intiaa kohtaan ovat lisänneet myönteiset talousnäkymät ja houkuttelevat tuotto-odotukset. Vesi-, tuuli- ja aurinkoenergia sekä terveydenhuolto kiinnostavat sijoittajia juuri nyt. Mitkä ovat IVCA:n ja sen jäsenyritysten suurimmat haasteet tänä vuonna? Toimintamme painopiste on pääomasijoitusalaa säätelevien määräysten helpottamisessa. Hallitus ei edelleenkään tunnusta pääomasijoittamista omaksi toimialakseen, vaan se luokitellaan samaan ryhmään ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI, Foreign direct investment) kanssa. Intiassa ei vielä ymmärretä riittävästi pääomasijoittamisen keskeistä roolia uusilla nousevilla toimialoilla, joilla pohjustetaan Intian tulevaa talouskasvua. Informaatioteknologia ja edistyneet ratkaisut terveydenhoidossa ovat esimerkkejä tällaisista aloista. IVCA:n ajamiin asioihin kuuluvat ulkomaisten pääomasijoitusyhtiöiden rekisteröinnin nopeuttaminen sekä verohelpotusten saaminen kotimaisille riskirahoittajille. Kuinka suuret Intian pääomasijoitusmarkkinat ovat? Tilastojemme mukaan vuonna 2009 Intiassa tehtiin 185 pääomasijoitusta, joiden kokonaismäärä ylsi lähes 4,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Irtautumisia oli vastaavana aikana 69, kokonaisarvoltaan noin 2,4 miljardia dollaria.» Teksti: Matti Remes Kuvat: IVCA ja Alamy 8 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/2010 9

6 Kiinnostusta pääomasijoittamiseen on molempiin suuntiin Pääomasijoituksia tehtiin ennätyksellisen paljon vuosina Uskon, että myönteisen talouskehityksen ansiosta voimme saavuttaa saman tason kahden vuoden kuluessa. Ketkä ovat Intian pääomasijoitusmarkkinoiden keskeiset toimijat? Yli 90 prosenttia Intiassa tehdyistä pääomasijoituksista tulee ulkomaisista rahastoista, joiden omistajakunta koostuu Euroopassa ja Yhdysvalloissa omaisuutensa tehneistä intialaisista. Tällaiset suuret rahastot tekevät sijoituksia maailmanlaajuisesti, mutta osa sijoituksista suuntautuu Intiaan. Kotimaisen rahoituksen osuus on vähäinen Intiassa. Suurin osa maan pankkisektorista on valtion hallussa, ja sama pätee vakuutusalaan. Mitkä toimialat kiinnostavat eniten? Ehdottomasti puhdas teknologia ja uusiutuvat energiamuodot. Ympäristön tilaan liittyy Intiassa paljon haasteita, joiden ratkaiseminen avaa mielenkiintoisia sijoitusmahdolli- suuksia. Myös julkisen sektorin voimakkaat panostukset sekä yksityisille sijoittajille tarjolla olevat taloudelliset kannustimet lisäävät uusiutuvan energiantuotannon houkuttelevuutta. Pääomasijoittajia kiinnostavat Intiassa myös it-ala, bio- sekä nanoteknologia. Lisäksi kuluttajille tarjottavissa palvelussa on houkuttelevia kohteita. Mille maantieteellisille alueille sijoitukset suuntautuvat? Eri puolilla Intiaa on suuria teollisuuskeskittymiä. Etelässä on paljon autoteollisuuden ja it-alan yrityksiä. Maan länsiosa on taas vahva rahoitusalalla, kaupassa ja erilaisissa kuluttajille tarjottavissa palveluissa. Siellä on myös pääomasijoittajia kiinnostavia uusia satamia. Intian pohjoisosassa on puolestaan voimakas yrityskenttä it-palveluissa ja elintarviketeollisuudessa. Lisäksi siellä rakennetaan runsaasti uutta kapasiteettia energiantuotantoon, muun muassa vesivoimaan. Itäinen Intia on jäänyt muusta maasta hieman jälkeen poliittisista syistä, mutta IVCA:n puheenjohtaja Mahendra Swarup periaatteessa koko maasta löytyy sijoittajia kiinnostavia kohteita. Pääomasijoittaminen on vielä nuori toimiala Intiassa. Miten teette toimialaa tunnetuksi? Pääomasijoittamisen tunnettuus on viime vuosina parantunut, ja teemme jatkuvasti työtä tiedon levittämiseksi muun muassa yrityksissä ja talousalan oppilaitoksissa. Yksi IVCA:n tiedotustyön painopisteistä on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa ei vielä tiedetä pääomasijoittamisen niille tarjoamista mahdollisuuksista. Koulutusta ja muita tilaisuuksia on järjestetty muun muassa YK:n teollisen kehityksen järjestön UNIDO:n kanssa. Mikä on julkisen sektorin rooli Intian pääomamarkkinoilla? Sääntelyä lukuun ottamatta rooli on hyvin vähäinen. Uskon kuitenkin, että yksityisten sijoittajien ja julkisen sektorin yhteistyö lisääntyy. Onko Intiassa kiinnostusta Suomea kohtaan? Pääomasijoitusyhdistyksellämme IVCA:lla ei ole virallisia suhteita Suomeen. Tiedän kuitenkin, että kiinnostusta pääomasijoittamiseen on molempiin suuntiin. Uskon Intian ja Suomen taloudellisten suhteiden tiivistyvän tulevina vuosina myös tällä alueella. Indian Venture Capital Association, IVCA Perustettu 1993 Delhissä Jäseninä yli 125 pääomasijoitusalan yritystä, institutionaalisia sijoittajia, bisnesenkeleitä, pankkeja sekä yrityshautomoita Puheenjohtaja Mahendra Swarup, joka toimii ityhtiö Smile Interactive Groupin johtavana neuvonantajana. Hän on työskennellyt myös Times Internet Ltd:n (Indiatimes.com) toimitusjohtajana sekä ACC:n, Nestle Indian ja PepsiCo Indian johtotehtävissä. Intiassa toimii yli 80 suomalaisyritystä Suomen viennin arvo Intiaan vuonna 2009 oli 450 miljoonaa euroa. Tämä on noin yksi prosentti Suomen koko viennistä. Tuonnin arvo vastaavana aikana oli 230 miljoonaa euroa. Viennistä kaksi kolmasosaa on koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Intiaan viedään myös paljon paperituotteita. Tuonnissa suurimmat tavararyhmät olivat vaatteet ja muut tekstiilit. Intiassa toimii runsaat 80 suomalaisyritystä. Lisäksi noin 100 yrityksellä on maassa paikallinen agentti tai edustaja. Suurin tuotannollinen investointi on Nokian matkapuhelintehdas lähellä Chennaita. Tuotantoa Intiassa on myös mm. Koneella, Huhtamäellä ja Wärtsilällä. Suomalaisyrityksillä on Intiassa noin työntekijää. Eniten suomalaisyrityksiä on sijoittunut Mumbain (ent. Bombay), Delhin, Kolkatan (Kalkutta), Bangaloren ja Chennain (Madras) alueille. Lähteet: Tullihallitus ja Finpro 10 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

7 Teksti: Olli Manninen Kuvat: Confidex, Lehtikuva ja AOP Oikeaan aikaan Aasiassa Etätunnisteita valmistavan tamperelaisen Confidex Oy:n uusi tehdas Kiinan Guangzhoussa pääsi vauhtiin juuri, kun alan markkinat alkavat elpyä ja etätunnisteiden käyttö laajenee useille toimialoille. Helmikuussa avattu tehdas Guangzhoussa, Kiinassa vahvistaa Confidexin asemia kilpailussa monipuolistuvista asiakkuuksista. Kansainvälisten RFID-markkinoiden (Radio Frequency Identification) arvo vuonna 2009 oli noin neljä miljardia euroa tutkimus- ja konsulttiyhtiö IDTechExin arvion mukaan. Suurinta etätunnisteiden kysyntä on joukkoliikenteessä. Etätunnisteilla varustettuja matkalippuja myytiin viime vuonna maailmanlaajuisesti noin 600 miljoonaa kappaletta. Alan tulevaisuus viiden vuoden tähtäimellä näyttää lupaavalta, Confidexin toimitusjohtaja Timo Lindström arvioi. Aasian nopea kaupungistuminen lisää tarvetta joukkoliikenteelle, mikä kasvattaa etätunnisteilla varustettujen matkalippujen tarvetta lähivuosina. Miljoonan asukkaan kaupunkeja arvioidaan olevan vuonna 2015 pelkästään Kiinassa yli 220. Euroopassa miljoonametropoleja on tällä hetkellä 25. Confidexin RFID-ratkaisuilla muun muassa huolletaan Lontoon metron rullaportaat ja seurataan Pariisin lentokentällä käytettäviä puisia kuormalavoja. Kasvualoja kauppa ja autoteollisuus Confidexin päätuotteita ovat etäluettavien matkalippujen ja vaativat toimintaympäristöt kestävien etätunnisteiden lisäksi kiinteän omai-» Confidex Oy:n uuden Kiinan-tehtaan avajaisissa Confidex Kiinan johtaja Bernard Lim (vas.), Confidexin toimitusjohtaja Timo Lindström, Suomen Pekingin-suurlähettiläs Lars Backström ja Confidexin hallituksen puheenjohtaja Reijo Mäihäniemi. Yläpuolella olevassa kaaressa on tehtaan nimi ja sana avajaisseremonia. 12 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

8 Kiinan nopea kaupungistuminen lisää tarvetta joukkoliikenteen etätunnisteratkaisuille. Lontoon metron rullaportaat huolletaan Confidexin etätunnisteratkaisuilla. Confidexin etätunnisteita käyttää eri tavoin 25 maailman metropolia, yhtenä niistä Pariisi lentokentällään. suuden hallintaan teollisuudessa ja tietotekniikassa käytettävät etätunnisteet. Kiinnostavia kasvualoja ovat vähittäiskauppa ja autoteollisuus. Logistiikan ohjaukseen liittyvät ratkaisut merkitsevät lisäkasvua myös etätunnistemarkkinoille Euroopassa ja Yhdysvalloissa, Timo Lindström sanoo. RFID-tunnisteilla voidaan vastedes hallita entistä tehokkaammin esimerkiksi koko ruokaketjua maatiloilta vähittäiskauppoihin. Elintarvikkeissa käytettyjen raakaaineiden ja materiaalien alkuperä saadaan selvitettyä yksityiskohtaisesti etätunnisteiden avulla. Etätunnisteet mahdollistavat myös tehokkaan logististen prosessien seurannan, turvallisuuden ja liikkuvuuden. Autoteollisuudessa erilaiset ajoneuvojen tunnistamiseen liittyvät sovellukset lisääntyvät, Lindström ennakoi. Kilpailuetuina tehokkuus ja teknologian hallinta Kiinasta tulee maailman laajin RFID-markkina Timo Lindströmin mukaan yhtiön kilpailuetuja ovat Suomessa Tampereelle keskittynyt vahva langattoman teknologian osaaminen ja Kiinassa Guangzhoussa sijaitseva tehokas tehdas. Helmikuussa 2010 avattu uusi tehdas kolminkertaistaa yhtiön tuotantomahdollisuudet. Tämä yhdistelmä tekee meistä kilpailukykyisen. Oikealla asenteella markkinoilta löytyy aina mahdollisuuksia ja kasvualoja. Ajoitus on olennaista. On oltava oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Lindström pohtii. Oma tuotantomme Kiinassa takaa asiakastoimitusten aukottoman laadun, nopeuden ja joustavuuden. Ennusteiden mukaan Kiinasta tulee maailman laajin RFID-markkina. Olemme alueella jo hyvin edustettuina, mikä antaa meille etulyöntiaseman. Teknologiamme on edistyksellistä, brändi on hyvässä maineessa ja asiakaskunta on jo laaja, Lindström luettelee. Confidex on rakentanut asemaansa pitempään kuin kilpailijat. Yhtiö oli Kiinaan tullessaan vuonna 2006 maan ensimmäinen etätunnisteita valmistava länsimainen yritys. Jälleenmyyjäverkosto avainasemassa Teollisuussijoitus, Aura Capital sekä yhtiön vanhat omistajat sijoittivat vuoden 2009 lopulla Confidexiin 2,7 miljoonaa euroa. Lisäksi Finnvera ja Sampo Pankki myönsivät yhtiölle lainaa 2,3 miljoonaa euroa. Rahoituksella yhtiö laajentaa tehdastaan ja organisaatiotaan sekä vahvistaa kansainvälistä markkinointiaan. Kilpailussa asiakkuuksista on ratkaisevaa, että käytössä on tehokas maailmanlaajuinen jälleenmyyjäverkosto. Tähän olemme panostaneet aivan erityisesti viime kuukausina, samoin oman osaamisen kehittämiseen, Lindström kertoo. Asiakkaiden liiketoimintaprosessit tehostuvat, käsityön rooli tuotannossa vähenee ja teknologia halpenee. Kysyntää kasvattavat myös lainsäädännön tuomat vaatimukset sekä liiketoimintatiedon lisääntynyt analysointitarve, Lindström huomauttaa. Lindström uskoo Confidexin liikevaihdon yltävän tänä vuonna noin 30 prosentin kasvuun. Viime vuonna yhtiö pystyi finanssikriisistä huolimatta kolminkertaistamaan liikevaihtonsa 10 miljoonaan euroon. 14 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

9 Aurinkoenergia kasvattaa lasiteknologiayhtiötä Kiinan ja Brasilian rakennushankkeet kiihdyttävät lasiteknologiayhtiö Glaston Oyj Abp:n kasvua. Tulevaisuudessa siintävät aurinkoenergian houkuttelevat mahdollisuudet. Glastonin valmistamilla laitteilla jalostettu lasi muuntuu moneen tarpeeseen. Vaativaan käyttöön tarkoitettua turvalasia tarvitaan niin autojen tuulilaseissa kuin uuden sukupolven televisioissa. Glastonin osaaminen näkyy myös useissa moderneissa kansainvälisissä rakennushankkeissa. Dubaissa sijaitsevan maailman korkeimman pilvenpiirtäjän Burj Khalifan julkisivussa käytetyt lasit on toteutettu Glastonin lasinjalostuskoneilla, samoin Shanghain finanssikeskuksen ja Pekingin lentokentän. Aasia ja Brasilia kasvun vetureina Moderniksi lasiteknologiayritykseksi trimmattu Glaston on levittäytynyt monelle mantereelle. Yhtiön tuotan- tolaitokset sijaitsevat Suomessa, Italiassa, Saksassa, Kiinassa ja Brasiliassa. Lasimarkkinat kehittyvät lähivuosina voimakkaimmin Kiinassa ja laajemminkin Aasiassa sekä Brasiliassa, Glastonin toimitusjohtaja Arto Metsänen sanoo. Glastonin valmistamat koneet ja laitteet jalostavat lasin lämmön avulla turvalasiksi. Lämpökäsittelylaitteiden tuotanto on pääosin Tampereella. Kiinan ja Brasilian tuotantolaitokset valmistavat lämpö- ja esikäsittelylaitteita. Italiassa toimii esikäsittelykoneita valmistava tehdas. Glastonin Saksan-yhtiö kehittää ohjelmistoja ja sovelluksia lasin tuotantoprosesseihin. Liiketoiminnan ydintä on tarkennettu viimeksi tänä keväänä, kun myimme eristys- ja arkkitehtuurilasin jalostustoimintomme pois, Metsänen kertoo. Aurinkoenergiaa aavikoille Glastonin liikevaihdosta prosenttia tulee rakennusteollisuudesta Euroopassa. Muita asiakkaita ovat laite-, kaluste- ja autoteollisuudelle lasituotteita toimittavat lasinjalostajat sekä aurinkopaneelien valmistajat. Öljyhankkeet, kesäolympialaiset ja jalkapallon MM-kisat Brasiliassa synnyttävät runsaasti rakennusprojekteja. Pidemmällä tähtäimellä aurinkoenergia luo kiinnostavia mahdollisuuksia kansainväliselle lasiteknologiayhtiölle. Lasi on aurinkopaneelien paras materiaali. Se heijastaa hyvin ja sen saa tasaiseksi. Lasi on kierrätettävä materiaali, jolle ei ole haastajaa näköpiirissä, Arto Metsänen huomauttaa. Saharassa on käynnistymässä mittava, 400 miljardin euron Desertech-» Teksti: Olli Manninen Kuvat: Alamy ja Glaston Oyj Abp 16 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

10 Dubaissa sijaitsevan maailman korkeimman pilvenpiirtäjän Burj Khalifan lasinen julkisivu on valmistettu Glastonin lasinjalostuskoneilla. Laatuun ja huoltoon panostaminen tuo kilpailuedun hanke, jota vetävät Siemens ja muut saksalaisyritykset. Näissä projekteissa myös me haluamme olla mukana, Metsänen painottaa. Hyvät mahdollisuudet kannattavaan kasvuun Syksyllä Glastonin toimitusjohtajana aloittanut Arto Metsänen kuvailee viime vuotta erittäin vaikeaksi. Taantuma yllätti toimialan, eikä korjaavia toimenpiteitä saatu ajoissa käyntiin. Yhtiö lopetti USA:n kokoonpanotehtaansa, muokkasi organisaatiota, terävöitti hankinta- ja jakelutieprosesseja ja aloitti saneerausohjelman. Pitkään kansainvälisessä liiketoiminnassa mukana ollut Metsänen arvioi, että Glastonilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä parin kolmen vuoden kuluessa maailmanlaajuisesti toimivaksi, kannattavaksi yhtiöksi. Tarvitaan uutta asennetta; halua kuunnella asiakkaiden tarpeita ja vastata kysyntään kilpailukykyisillä tuotteilla. Aasian markkinoilla Glastonin on Metsäsen mukaan turha yrittää kilpailla hinnalla, mutta laatuun ja huoltoon panostaminen tuo kilpailuedun. Kiinan tehtaan laajennus edessä Laatua Glaston hakee myös työprosesseihin, esimerkiksi hankintatoi- mea on muokattu joustavammaksi Kiinan markkinoilla. Ennen laitteiden osat vietiin Kiinaan ja koottiin siellä. Nyt oma tuotantolaitoksemme mahdollistaa miljoonan euron arvoisen laitetuotannon suurelta osin Kiinasta hankituilla osilla. Tuotanto voidaan lähes kaksinkertaistaa, sillä pystymme laajentamaan tehdasta omistamallamme maa-alueella, Arto Metsänen kuvailee. Päätös tehtaan laajennuksesta saattaa olla edessä jo tämän vuoden puolella. Ellei mitään poliittisesti tai taloudellisesti radikaalia muutosta tapahdu, Metsänen lisää. Glaston työllistää tällä hetkellä noin tuhat henkilöä, joista peräti 150 on keskittynyt tuotekehitykseen. Tuotekehitysinvestointien osuus liikevaihdosta on merkittävä. Uudistamme myös tuotekehitystämme. Meillä on ollut paljon hyviä suunnitelmia, joiden toteuttamisessa emme ole olleet riittävän aktiivisia. Lasiteknologian alalla tapahtuu paljon. Meidän pitää tarttua valppaasti uusiin mahdollisuuksiin, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi mikro- ja nanokäsittelyin, hän sanoo. Katse palveluliiketoimintaan Arto Metsänen uskoo, että tulevaisuudessa Glaston on entistä tunnetumpi luotettavana kumppanina, joka tarjoaa uusia innovaatioita ja kokonaisratkaisuja. Olemme siirtymässä laitetoimittajan roolista palveluliiketoimintaan. Se merkitsee uusia vaihtoehtoja tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun. Nyt myymme laitteita ja huoltoa eri paketteina. Tulevaisuuden hinnoittelu voi perustua asiakkaan koko arvoketjun hallintaan, Metsänen sanoo. Esikäsiteltyjen ja lämpökäsiteltyjen lasien lisäksi Glastonia kiinnostavat eristelasimarkkinat. Tällaisen kokonaisuuden pohjalle voisi järkevästi rakentaa palveluliiketoimintaa, Metsänen arvioi. Hän pitää yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kannalta tärkeänä Teollisuussijoituksen päätöstä sijoittaa Glastonin liiketoimintaan yli 6 miljoonaa euroa. Tieto sijoituksesta otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Se on tuonut meille hyvää imagoa ja lisännyt kiinnostusta osakkeisiimme. Investoinnin lisäksi Teollisuussijoituksen asiantuntijoilla on varmasti tarjota tärkeitä kontakteja ja osaamista, Metsänen sanoo. Pekingin lentokentän rakenteissa on käytetty Glastonin teknologialla tuotettua lasia. 18 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

11 Perheyritys huipulla Rakennusalan lama vauhditti Pekkaniska Oy:n strategiamuutosta entistä järeämpään nostokalustoon ja kansainväliseen kasvuun. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on toiminnan perusta myös jatkossa, hallituksen uusi puheenjohtaja Janne Niska vakuuttaa. Pekkaniskan logolla varustetut nostolaitteet ovat tuttu näky suomalaisilla rakennustyömailla. Henkilönostimia ja nostureita vuokraavassa ja myyvässä yrityksessä on viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perheyrityksen vetovastuu on siirtynyt Pekka Niskalta hänen pojalleen Janne Niskalle. Uuden vetäjän johdolla liiketoiminnan painopisteissä ja strategiassa on käynnistetty suuri uudistus. Ajatus strategian uudistamisesta syntyi jo ennen taantuman alkua. Rakennusalan lama oli viimeinen sysäys, Janne Niska sanoo. Strategiamuutoksen ydin on keskittyminen entistä suurempiin koneisiin henkilönostin- ja nosturipuolella. Pekkaniskan nosturikalustosta vähennetään pieniä ja keskisuuria koneita. Niiden tilalle hankitaan suuria nostureita, joista järeimmät soveltuvat esimerkiksi tuulivoimaloiden pystytystöihin. Pyrimme osallistumaan entistä suurempiin projekteihin myös ulkomailla. Venäjän markkinoilla sinnikkyys palkitaan Kasvu kansainvälisillä markkinoilla on Pekkaniskan strategiamuutoksen toinen kulmakivi. Venäjä on meille tärkein kasvualue nyt ja tulevaisuudessa. Teollisuus- ja logistiikkakiinteistöjen rakentamisen lisäksi energiantuotantolaitosten pystyttämisestä on tulossa meille entistä merkittävämpää liiketoimintaa, Janne Niska kertoo. Moskovan ja Pietarin ohella Pekkaniska on avannut toimipisteet Uralin alueen suurimmassa teollisuuskeskittymässä Jekaterinburgissa sekä seuraaviin talviolympialaisiin valmistautuvassa Sotšissa. Tarpeen ja työtilanteen mukaan olemme valmiit avaamaan toimipisteitä muuallekin Venäjällä. Helppoa jalansijan saaminen Venäjällä ei kuitenkaan ole. Niska korostaa, että jo vuosia itänaapurissa toiminut suomalaisyhtiö on tullut maahan jäädäkseen. Sinnikkäiden ja pitkäjänteisten myyntiponnistelujen ansiosta myös henkilönostinten vuokraus on yleistynyt Venäjällä. Tässäkin aiomme lisätä tarjontaa nykyistä suuremmissa kokoluokissa ja hankkia entistä korkeammalle yltäviä henkilönostimia, Niska sanoo. Suomen ja Venäjän ohella Pekkaniskalla on liiketoimintaa Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa. Yrityksellä on yhteensä 35 toimipistettä ja noin 300 työntekijää. Kasvustrategian toteuttamiseen Pekkaniska sai helmikuussa yhteensä 14,5 miljoonan euron» Teksti: Matti Remes Kuvat: Sanna Liimatainen ja Pekkaniska Oy 20 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

12 Ystävät uskaltavat sanoa suoraan Uljabuoudan tuulivoimapuisto Arjeplogin kunnassa Pohjois-Ruotsissa oli vuonna 2009 yksi Pekkaniskan työkohteista. Joulukuussa suurta huomiota Venäjällä sai 24-metrisen, 185 tonnia painavan neuvostoaikaisen patsaan siirto historialliselle paikalleen Moskovassa. pääomasijoituksen Teollisuussijoitukselta, Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiöltä Ilmariselta ja Janne Niskalta. Kasvu edellyttää Niskan mukaan jatkuvia investointeja. Tällä lisäpääomalla kehitämme Pekkaniskan toimintoja erityisesti Venäjällä ja Ukrainassa. Henkilöstö arvossaan taantumassakin Toiminnan painopisteen muutoksesta ja kasvusuunnitelmista huolimatta Janne Niska aikoo pitää tiukasti kiinni yhtiössä alusta lähtien vaalituista arvoista ja toiminnan lähtökohdista. Niistä keskeisimpiin kuuluu työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Pekkaniskalla on vuosikymmenien ajan korostettu henkilökunnasta välittämistä. Perheyrityksessä omistaja ei näe yritystä vain rahantekovälineenä, josta nostetaan maksimiosinkoja vuodesta toiseen. Omistaja tukee yritystä henkilökohtaisesti myös vaikeina aikoina. Pekkaniskan sitoutumista työntekijöihinsä kuvaa vakuutus, ettei työntekijöitä irtisanota laman takia. Nostolaitteiden kysynnän notkahtamisesta huolimatta lupaus on Niskan mukaan pitänyt. Yritys on tullut tunnetuksi myös taloudellisista kannusteista, joita se myöntää esimerkiksi tupakoimattomuudesta, raittiudesta ja kuntoilusta. Rahapalkkio maksetaan lisäksi, jos työntekijällä ei ole ollut vuoden aikana sairauspoissaoloja. Kuntopalkkioihin uhratut rahat ovat olleet hyvä sijoitus, sillä niillä on nostettu henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta. Kokemusten vaihtoa yrittäjien kesken Janne Niskalla, 35, on jo pitkä ura yrittäjänä. Nostolava-autoja vuokraavan yrityksen Janneniska Oy:n hän perusti 21-vuotiaana vuonna "Yritysjohtajana pyrin olemaan mahdollisimman tasapuolinen kaikkia kohtaan. Pekkaniskalla työskentelee erittäin paljon oman alansa huippuammattilaisia, ja yksi tärkeistä periaatteistani on, että annan henkilökunnan hoitaa omat tonttinsa hyvin itsenäisesti. Ehkä pitäisikin kysyä, miten johdan itseäni, jotta pystyn antamaan työntekijöille riittävän vapaat kädet, Janne Niska pohtii. Niska pitää tärkeänä myös kokemusten vaihtoa muiden yrittäjien kanssa. Ystäväpiiristä löytyy useita eri alojen yrittäjiä sekä vähän pidempäänkin yritystoiminnassa mukana olleita. Heidän kanssaan keskustelemme usein yritystoiminnasta. Sitä kautta pystyy hyvin tarkastelemaan itseään ja omia toimintatapojaan. Ystävät uskaltavat sanoa suoraan, mitä he ajattelevat. Toisaalta heiltä saa myös uusia ideoita ja hyväksi havaittuja toimintamalleja, joita voi tarvittaessa soveltaa omassa yrityksessä. 22 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

13 N ä k ö k u l m a N i m i t y k s e t Hyviä yrityksiä huonojen aikojen yli Vakautuksen rahoitusohjelma on merkittävä osa valtion elvytyspakettia suomalaiselle yritystoiminnalle. Teollisuussijoitus käynnisti 100 miljoonan euron ohjelman ripeästi jo keväällä Heikki Vesterinen sijoitusjohtajaksi Anna Kilpeläinen tiedottajaksi Te o l l i s u u s - sijoituksen v a k a u t u s - rahoitus on käytettävissä tilanteessa, jossa talous- ja finanssikriisin vaikutukset ovat merkittävästi muuttaneet yritysten liiketoimintaympäristöä. Rahoitettavilla yrityksillä on usein lainasopimuksia uudelleen neuvoteltavana, likviditeetti tiukoilla tai oman pääoman määrä laskenut voimakkaasti. Yrityksillä on kuitenkin hyvät edellytykset menestyä, kun liiketoimintavolyymi jälleen kasvaa. Vakautusrahoitus on yhteistyötä Keskustelun vakautusrahoituksesta voivat Teollisuussijoituksen kanssa aloittaa kohdeyrityksen toimiva johto ja halli- tus, omistajat tai muut rahoittajat. Rahoitus on suunnattu keskisuurille yrityksille, joissa on sijoitushetkellä enintään 2000 työntekijää. Kaikkien osapuolten yhteistyönä rakennettava vakautusrahoitus tähtää kohdeyrityksen liiketoiminnan vakauttamiseen. Rahoituspäätöksen valmistelussa Teollisuussijoitus tarkastelee liiketoiminnan aiempaa kannattavuutta sekä tulevaisuuden kasvunäkymiä. Tavoitteena on vahvistaa kannattavan liiketoiminnan ydintä, jonka ympärille voidaan rakentaa tuottoisaa liiketoimintaa uuden kasvun alkaessa. Sijoituksen ehdot neuvotellaan yhdessä yrityksen johdon tai muiden rahoittajien ja omistajien kanssa. Sijoituksen valmistelu sisältää liiketoimintatilanteen arvioinnin, sopimusten laadintaa sekä taloudellisten että juridisten tietojen tarkistuksen. Teollisuussijoituksen vakautussijoitus voi vaihdella 1-15 miljoonan euron välillä. Kuhunkin rahoituspakettiin tarvitaan vähintään puolet yksityistä rahoitusta nykyisiltä omistajilta tai uusilta sijoittajilta ja rahoittajilta. Moninkertainen rahoitusvaikutus Teollisuussijoituksen vakautusohjelmaan varatut 100 miljoonaa euroa on suunniteltu käytettäväksi kolmessa vuodessa, kesään 2012 mennessä. Tähän mennessä siitä on tehty sijoituksia ja sijoituspäätöksiä yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen ensisijoituksemme on ollut noin 4,5 miljoonaa euroa. Vakautussijoituksissa on tehty merkittävästi räätälöintiä asiakkaan tilanteen mukaan. Ehdoissa laina-aika, korko ja mahdollinen vaihto-oikeus osakkeisiin neuvotellaan aina erikseen. Tuottoodotusta rakennetaan usein lainan ja osakesijoituksen yhdistelmällä. Yhdistelmäsijoitus on paikallaan nykytilanteessa, kun useiden yritysten arvot ovat erittäin alhaiset. Toteutuneissa hankkeissa rahoituspaketti on rakennettu hyvässä yhteistyössä rahoittajien ja sijoittajien välillä. Teemme tuloksellista yhteistyötä useiden pääomasijoittajien, eläkeyhtiöiden ja pankkien kanssa. Voidaankin todeta, että Teollisuussijoituksen rahoituksella on kohdeyrityksissä saavutettu yleensä kolminkertainen kokonaisrahoituspaketti. Kimmo Viertola Johtaja Yritys- ja omistusjärjestelyt, Vakautusrahoitus Kauppatieteiden maisteri Heikki Vesterinen on aloittanut sijoitusjohtajana Teollisuussijoituksessa. Yritysjärjestelytiimissä hän tekee ja hallinnoi sijoituksia yritysjärjestelyhankkeissa sekä keväällä 2009 käynnistetyssä 100 miljoonan euron vakautuksen rahoitusohjelmassa. Uusien sijoitusten tekeminen on toimenkuvani tärkein alue, sillä menestyksekkään sijoitustoiminnan jatkuminen edellyttää onnistumisia myös uusissa sijoituksissa. Salkkuyhtiöiden aktiivinen hoitaminen vaatii tässä markkinatilanteessa myös paljon aikaa. Lähiaikojen sijoitustrendin Vesterinen arvioi painottuvan pienempiin yrityksiin. Vakautussijoitukset sekä erilaiset uudelleenjärjestelyt jatkuvat. Terveys- ja hyvinvointipalvelut muodostavat edelleen mielenkiintoisen megatrendin. Aiemmin Vesterinen on työskennellyt johtajana Kaupthing Pankissa, rahoituspäällikkönä Finnfundissa sekä Ernst &Youngilla neuvonantotehtävissä. Työn ohessa Vesterinen valmistelee väitöskirjaa. Kauppatieteiden maisteri Anna Kilpeläinen on aloittanut tiedottajana Teollisuussijoituksen viestintätiimissä. Kilpeläisen päätehtäviin kuuluvat verkkoviestinnän kehittäminen, esittelyaineistot, tapahtumajärjestelyt sekä sisäisen viestinnän kehittäminen. Viestinnällä voi Kilpeläisen mielestä tukea kasvuyrityksiä. Tuomalla esiin menestystarinoita havainnollistamme pääomasijoittamisen merkitystä ja rohkaisemme yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Aiemmin Kilpeläinen työskenteli Ison-Britannian Suomen suurlähetystön kaupallisessa edustustossa viestintä- ja markkinointitehtävissä edistäen suoria investointeja sekä maiden välistä kauppaa teknologiasektoreilla. 24 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

14 U u t i s e t Venäjällä tilaukset ovat heti suurempia kuin Suomessa. Ei sinne voi lähteä henkseleitä paukuttamaan. Mutta kun sinne löytää oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita, kyllä sen pitäisi onnistua. Nordic TANKin toimitusjohtaja Mika Rytky Kaleva Rakennamme omaa rooliamme globaalissa innovaatioekosysteemissä ja varmistamme, että Suomi jatkossakin on kokoonsa nähden suhteutettuna innovaatiotoiminnan kärkimaa. Tekesin johtaja Riikka Heikinheimo Tekesin asiakaslehti Näköalat 2/2010 Tilanteemme on hyvä niin pankkien kuin kumppaneidenkin suhteen, koska kaivoshankkeet sijaitsevat vakaassa maailmankolkassa. Northland Resourcesin toimitusjohtaja Karl-Axel Waplan Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat Työvoima, pääomasijoitukset ja tuottavuuden kasvu. Ne voimistavat Intian talouskasvua. Goldman Sachsin Intian pääekonomisti Tushar Poddar Talouselämä RUSNANOn toimitusjohtaja Anatoly Chubais (toinen vas.) ja Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola allekirjoittavat sopimuksen. Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Suomen pääministeri Matti Vanhanen todistavat. Oik. johtaja Henri Grundstén Teollisuussijoituksesta. Kuva: Lauri Heino Suomi ja Venäjä nanoteknologia-alan sijoitusyhteistyöhön Teollisuussijoitus ja Russian Corporation of Nanotechnologies (RUSNANO) ovat sopineet suomalais-venäläisestä nanoteknologia-alan sijoitusohjelmasta. Tavoitteena on sijoittaa yhteensä 50 miljoonaa euroa nanoteknologiaa soveltaviin, sekä Suomessa että Venäjällä toimiviin, nopeasti kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Sijoitusohjelma on kolmevuotinen. Uskomme, että yhdistämällä suomalainen huippuosaaminen venäläiseen huippuosaamiseen syntyy maailmanmitassa kilpailukykyistä teknologiaa, arvioi Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Juha Marjosola. Kotien kunnostamiseen erikoistunut Rustholli laajentaa palvelutarjontaansa remonttimieskeikkoihin päiväveloitusperiaatteella. Remonttimiehen voi tilata esimerkiksi pienimuotoisiin maalaus- ja tapetointitöihin, asentamaan parketteja ja lamppuja sekä tiivistämään ikkunoita ja ovia, toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi kertoo. Rustholli on Suomen suurin asuntoja remontoiva yritys, joka tarjoaa helppoa kokonaispalvelua. Keittiöiden, kylpyhuoneiden ja saunojen uudistamisen rinnalla kasvaa energiaremontoinnin kysyntä. Winwindin tuulivoimapuisto Viroon Matalakierrosteknologiaan perustuvia tuulivoimaloita valmistava Winwind Oy toimittaa 24 megawatin tuulipuiston Viroon. Tallinnasta 130 kilometriä itään sijaitseva Aserin tuulipuisto koostuu kahdeksasta kolmen megawatin tuulivoimalasta, jotka tuottavat sähköä vuoden 2011 alusta. Aseri mukaan lukien yhtiö on toimittanut Viroon yhteensä 108 megawatin voimalakapasiteetin, mikä nostaa yhtiön markkinaosuuden Virossa 70 prosenttiin. Yhteinen sijoitusohjelma vahvistaa resurssejamme ja kokemustamme innovatiivisten yritysten kehittämiseksi sekä avaa venäläiselle teknologialle uusia mahdollisuuksia päästä maailmanmarkkinoille, sanoo RUSNANOn toimitusjohtaja Anatoly Chubais. Sopimus allekirjoitettiin Suomen pääministerin Matti Vanhasen, Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen läsnä ollessa, Lappeenrannassa järjestetyssä EU:n ja Venäjän ensimmäisessä yhteisessä innovaatiofoorumissa. Remonttimies Rusthollista Holiday Club Saimaan rakentaminen vauhdissa Suomen johtava vapaa-ajan matkailupalvelujen tuottaja, Holiday Club Resorts Oy vastaa uuden Saimaalle rakennettavan kylpylähotellin liiketoiminnasta. Lappeenrantaan, Rauhan historialliselle alueelle rakennettava 300 hehtaarin matkailu- ja vapaa-ajankeskus Saimaa Gardens on Pietaria lähinnä sijaitseva matkailukohde Suomessa. Kaikkiaan 221 huoneen kylpylähotellin rakentaa ja rahoittaa Keskinäinen työeläkeyhtiö Varma. Rakennamme kylpylähotellin ympärille 300 loma-asuntoa viikko-osake- ja vuokrauskäyttöön Axel Technologiesin Fuugo auttaa tv-sisältöjen etsijää Mobiiliin televisioteknologiaan erikoistunut ohjelmistoyritys Axel Technologies auttaa katsojaa löytämään haluamansa sisällön mistä tahansa kanavasta tai päätelaitteesta. Yhtiön uusi Fuugo TV-ohjelmisto yhdistää mobiili-, internet- ja perinteisen television sosiaaliseen mediaan. Fuugo syntyi tarpeesta helpottaa kuluttajien katselukokemusta kasvavan teknologia- ja sisältökaaoksen keskellä, Axel Technologiesin toimitusjohtaja Petri Kalske sanoo. Yhtiöllä on toimipisteet Turussa ja Helsingissä sekä Taiwanissa, Hong Kongissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. HES-konserni vahvistuu Suomen suurin yksityinen valtakunnallinen sairaankuljetusyritys HES Sairaankuljetus Oy on ostanut Kangasalan Sairasautot Oy:n sekä Etelä-Karjalan Ensihoito Oy:n. Yrityskaupat vahvistavat konsernin asemaa ja toimintaa Pirkanmaalla sekä Etelä-Karjalassa. Lisäksi HES perustaa Tampereelle oman yksikön, joka hoitaa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan siirtokuljetuksia. HES Sairaankuljetus Oy tuottaa lakisääteisiä hoito- ja sairaankuljetuspalveluita kunnille ja sairaanhoitopiireille. Yhtiö toimii 70 ambulanssin voimin jo kymmenen sairaanhoitopiirin alueella eri puolilla Suomea. sekä kokonaan ostettavaksi. Lisäksi kylpylärakennukseen tulee mm. vesipuisto, ravintolamaailma, monitoimijääareena ja sen välittömään läheisyyteen 18-reikäinen golfkenttä, Holiday Club Resorts Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tengman kertoo. Holiday Club Saimaa -kylpylähotellin on määrä valmistua vuonna Käynnissä ovat yli sadan miljoonan euron kokonaisinvestoinnit, josta kylpylähotellin osuus on 64 miljoonaa euroa. Hanke on alansa suurin Pohjoismaissa. Eniramin järjestelmä Oasis of the Seas -ristelijään Meriteollisuuden päätöksenteon tukijärjestelmiä kehittävä ohjelmistoyritys Eniram Oy toimittaa ympäristön kuormitusta ja polttoainekulutusta vähentävän järjestelmänsä maailman suurimpaan risteilyalukseen, Royal Caribbean Cruises -varustamon Oasis of the Seas -risteilijään. On suuri ilo tarjota teknologiaamme ja asiantuntemustamme risteilyalukselle, joka on tekniikaltaan maailman kehittynein, Eniram Groupin toimitusjohtaja Philip Padfield sanoo. Eniramin järjestelmä auttaa pitämään alusten kulkuasennon sellaisena, että polttoainetta kuluu vähemmän ja ympäristön kuormitus kevenee. Eniramin järjestelmä on jo käytössä useissa aluksissa eri puolilla maailmaa. Eniramin asiakkaita ovat muun muassa maailman suurimpiin risteilylaivavarustamoihin kuuluva Norwegian Cruise Line (NCL) sekä valtamerirahtivarustamo Hambug Süd Group. Eniramin toimipaikat ovat Helsingissä, Lontoossa ja Fort Lauderdalessa, Yhdysvalloissa. 26 Teollisuussijoitus 2/2010 Teollisuussijoitus 2/

15 Sijoitamme kasvuun Teollisuussijoitus 15 vuotta 2010 Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, jonka tavoitteena on edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Teollisuussijoitus sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Pääomasijoituksia tarvitaan kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, kansainvälistymiseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. Kohteena ovat kaikki toimialat. Yhtiö sijoittaa yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, enintään puolella sijoitettavasta pääomasta ja omistuksesta. Nordic Koivu Sijoitukset noin 650 miljoonaa euroa Sijoituskohdeyrityksiä suoraan ja rahastojen kautta noin 440 Sijoittajana 85 yksityisessä pääomasijoitusrahastossa Machinery -Amo Orthex / Intera Fund Winwind Eniram Pisla / Midinvest Fund Suomen Teollisuussijoitus Oy Kalevankatu 9 A, PL HELSINKI Puh. (09) Faksi (09)

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014

Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma 5.9.2014 Teollisuussijoitus lyhyesti Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin Tuomme osaamista ja pääomaa Otamme ja jaamme riskiä kumppaneiden

Lisätiedot

Teollisuussijoitus Oy

Teollisuussijoitus Oy Teollisuussijoitus Oy Pääomasijoituksia kasvuyrityksille Juha Lehtola, Johtaja, Venture Capital- sijoitukset Missio Teollisuussijoitus on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka pääomasijoittamisen keinoin ja

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén

Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana. Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus cleantech -sijoittajana Kansallinen cleantech investointifoorumi 13.12.2012 Henri Grundstén Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö, perustettu 1995 Sijoittaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015

Vaikuttavuuskatsaus 3.9.2015 Vaikuttavuuskatsaus 2014 3.9.2015 Toiminnan tavoitteena on taloudellisen tuloksellisuuden rinnalla yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Työpaikkojen luonti ja säilyttäminen Yritysten

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

CapMan ostaa 28,7 prosenttia Norvestiasta. Tiedotustilaisuus Helsingissä 12.5.2015 Heikki Westerlund, toimitusjohtaja

CapMan ostaa 28,7 prosenttia Norvestiasta. Tiedotustilaisuus Helsingissä 12.5.2015 Heikki Westerlund, toimitusjohtaja CapMan ostaa 28,7 prosenttia Norvestiasta Tiedotustilaisuus Helsingissä Heikki Westerlund, toimitusjohtaja Tavoitteenamme on tarjota paras kokemus pääomasijoittamisesta kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja,

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015 Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo pähkinänkuoressa Keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö Huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009

Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009. Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 Glaston Oyj Abp Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2009 Kimmo Lautanen, talousjohtaja 11.8.2009 H1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 67,3 (136,8) miljoonaa euroa Tilauskanta 30.6.2009 oli 37,1 (100,3) miljoonaa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010 Toimitusjohtaja Harri Takanen Vuosi 2009 Scanfil Oyj Scanfil EMS Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 30.9.2009 päätti 65 milj. euron pääoman palautuksesta emoyhtiö Scanfil Oyj:lle.

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot