Tulevaisuuden näkymiä 4/1998

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 4/1998"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Sisältää mm.: Tieliikenne ja ympäristö, tilannekatsaus Kolmannesta sektorista Tavaraliikenteen telematiikka Tielaitos - Lokakuu 1998

2 Tiehallinto Tie- ja liikennetekniikka Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Sisältö 3 Lukijoille 5 Tieliikenne ja ympäristö -tilannekatsaus 12 Kolmannesta sektorista 15 Tavaraliikenteen telematiikka 31 Poimintoja - Future Survey - ESMERK Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy vähintään neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija Tie- ja liikennetekniikka. Toimitusneuvostoon kuuluvat Nils Halla (vastaava toim.), Veijo Kokkarinen. Toimituksen osoite on Tielaitos/tie- ja liikennetekniikka, PL 33, Helsinki, p (Halla), telefax Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lukijoille Liikenteen ja erityisesti tieliikenteen osuus ympäristöä kuormittavista päästöistä ei ole aivan vähäinen. Hiilidioksidi on edelleen ongelma, jonka merkittävämpää ratkaisua saadaan odotella vielä vuosia, mutta muuten tieliikenteen päästökehityksessä on viime vuosina saatu aikaan paljon myönteistä ja suunta tulee jatkumaan. Reino Lampinen liikenneministeriöstä (tätänykyä hän toimii erityisasinatuntijana Suomen edustustossa Brysselissä) kartoittaa kirjoituksessaan tilanteen. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran vuoden 1998 kesäseminaarin aiheena oli mm. työttömyysongelman ratkaisijaksi toivottu 'kolmas sektori'. Seminaaria seurannut Veijo Kokkarinen lehden toimituksesta pohtii kirjoituksessaan kolmannen sektorin vaikutuksia hyvinvointivaltioon, työllisyyteen ja tulonjakoon. Näitä yhteyksiä ei seminaarissa paljoakaan käsitelty. On yleisesti tiedossa, että Suomessa yritysten kuljetuskustannukset ovat - monista syistä - kansainvälisesti katsoen korkeat. Pitkille kuljetusmatkoille ei juuri voi mitään, mutta muuten kuljetusketjuissa on vielä tehostamisen varaa. Tekn. tri Jussi Sauna-Aho liikenneministeriöstä tarkastelee, mitä tavaraliikenteen telematiikalla on tehty ja voitaisiin tehdä tavaroiden kulkemisen helpottamiseksi. Lehden lopuksi Future Survey/ESMERK poiminnat tarjoavat taas aineistoa tulevaisuuskuvien rakentamiseen. N. Halla Sähköposti: Internet: Tulevaisuuden näkymiä lehdet ovat luettavissa myös Tielaitoksen www-palvelussa, valinta tulevaisuussivulta, jonka osoite on: sivulla on myös joitakin tulevaisuusaiheisia linkkejä.

4 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Reino Lampinen Liikenneministeriö Tieliikenne ja ympäristö - tilannekatsaus Keskityn tässä artikkelissa tieliikenteeseen, koska sen merkitys on aivan ratkaiseva ja koska siitä on parhaat tiedot. Lisäksi muiden liikennemuotojen päästöhin on vaikeampi vaikuttaa, koska nuo liikennemuodot (lentoliikennettä lukuun ottamatta) koetaan toisaalta ympäristöystävällisemmiksi kuin tieliikenne ja toisaalta osaksi teollisuuden ja kaupan välttämättömiä kuljetuksia. Perinteiset liikenteen päästöt Runsaat 10 vuotta sitten liikenteen ympäristöhaitat olivat iloisessa kasvussa, niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa. USA:ssa ja Japanissa oli havahduttu haittojen tekniseen torjuntaan jo 1970-luvun puolivälissä. Silloisten EFTA-maiden, Sveitsin, Itävallan, Ruotsin ja Norjan esimerkkiä seuraten Suomikin, tosin viimeisenä näistä, otti pakollisina käyttöön katalysaattoria edellyttävät päästörajoitukset. Eräät EFTA-maat ja EY-maista Saksa ja Hollanti käyttivät uusien, puhtaampien autojen markkinoinnin edistämiseen myös taloudellisia ohjauskeinoja. Saksassa ja Hollannissa ne ovat olleet niin tehokkaita, että tänä päivänä käytännöllisesti katsoen henkilöautojen koko ajosuorite ajetaan katalysaattoriautoilla. Samana aikana polttoaineet ovat parantuneet sekä asetettujen vaatimusten että taloudellisen ohjauksen ansiosta. Suomessa ja useissa muissakin Pohjois- Euroopan maissa on myynnissä vain lyijytöntä bensiiniä. Sekä bensiinin että dieselöljyn rikkipitoisuus on pudotettu niin alhaiseksi kuin teknisin keinoin käytännössä on mahdollista. Polttoaineiden happipitoisuutta on lisätty, mikä vaikuttaa edullisesti hiilidioksidi- ja hiilivetypäästöihin. Dieselmoottorin tekninen kehitys ei ole edennyt aivan samansuuruisin harppauksin kuin bensiinimoottorin. Dieselmoottorinkin pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä on kuitenkin pystytty alentamaan %:n portain 4-6 vuoden välein, jonka ansiosta esimerkiksi NO x -päästöjen raja-arvo on vuodesta 1988 pudonnut 18 g/kwh:sta tämän hetken 7 g/kwh:iin. Kaikkien näiden toimien yhteisvaikutus on nähtävissä VTT:n LIISA-järjestelmästä otetuista kaavioista. Alla esimerkinomaisesti NO x -päästöjen ja lyijyn tapahtunutta ja ennakoitua kehitystä Suomessa kuvaavat käyrät.

5 6 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Samantapaisin portain on edetty liikenteen melun vähentämisessä. Kehitys näkyy parhaiten raskaiden kuorma- ja linja-autojen melurajoissa: 1970-luvun 92 desibelistä on tultu vuonna 1996 alas 80 desibeliin, mikä tarkoittaa yhden kuormaauton melun putoamista kahdeksasosaan. Suomessa toteutettujen toimien osuus aikaan saadusta moottoriteknisestä kehityksestä on kohtalaisen vaatimaton. Ennen EU-jäsenyyttä otettiin käyttöön USA:sta kopioidut maailman tiukimmat pakokaasupäästövaatimukset, mutta EU-jäsenyyden myötä on jouduttu tyytymään direktiivien mukaiseen kehitykseen. Tosin sitä ei enää ole syytä moittia luvulla EU on kirinyt kiinni USA:n ja Japanin etumatkan ja nyt päätetyt, 2000-luvun alkuvuosina voimaan tulevat vaatimukset ovat vähintään samantasoisia kuin mainittujen alueiden vaatimukset. Suomen roolina onkin lähinnä ollut tukea EU:ssa komission ja parlamentin työtä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa edustavien ratkaisujen ottamiseksi mahdollisimman nopeasti yleiseen käyttöön. Lisäksi Suomi on yhteistyössä Ruotsin kanssa tuonut EU-työhön pohjoisen elementin eli kylmien olojen ottamisen huomioon. Ns. Euro 3 ja 4-tason määräyksissä, vuosina 2000 ja 2005 käyttöön tulevissa pakokaasupäästörajoissa, on mukana -7 o C lämpötilassa suoritettava testi. Suomi on myös tukenut Ruotsin ajatusta kestävyysvaatimusten valvontaoikeuden saamiseksi uuteen direktiiviin.

6 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Polttoainekehityksessä Suomen rooli on ollut merkittävä. Suomessa saatiin varhaisessa vaiheessa taloudellisella ohjauksella ja yhteistyössä kotimaisen polttoaineteollisuuden kanssa aikaan nopea siirtyminen ensin lyijyttömään ja sitten happipitoiseen ja hyvin vähärikkiseen polttoaineeseen. Tätä kokemusta hyödyntäen voitiin osoittaa muulle Euroopalle, että kehitys on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Lisäksi se hyödyttää merkittävästi autoteollisuutta, joka pystyy parempia polttoaineita käyttäen viemään moottoritekniikan tasolle, josta ennen ei voitu uneksiakaan. Suomi ja muut samanmieliset maat saivat autoteollisuudesta vahvan liittolaisen. Auto- ja öljyteollisuuksien yhteisrintama ympäristösektoria, poliitikkoja ja virkamiehiä vastaan on parin viime vuoden aikana läpikäydyn prosessin aikana osittain murtunut. Tuorein esimerkki on autoteollisuuden yritys saada maailmanlaajuisesti hyväksytyksi World Fuel Charter eli kaikkialla sovellettavat polttoaineen korkeat laatuvaatimukset. Kaikki tämä nopea ja vaikuttava moottoreiden ja polttoaineiden kehitys on voitu toteuttaa käytännössä ilmaiseksi. Luonnollisesti parempi tekniikka edellyttää kallista suunnittelutyötä ja kalliita komponentteja, mm. elektroniikan käyttöönottoa moottorinohjauksessa, ja merkittäviä investointeja öljynjalostamoilla, mutta näiden hintavaikutukset kuluttajille ovat hukkuneet muihin yleisen talouskehityksen ja valuuttakurssi- ja korkomuutosten aiheuttamiin hintavaihteluihin. Lisäksi päästömääräysten vaatimaa elektroniikka on voitu käyttää muiden turvallisuutta ja mukavuutta lisäävien ominaisuuksien ja laitteiden ohjaukseen (lukkiutumattomat jarrut, ilmatyyny, vikamuisti, luistonesto, aktiivinen jousitus, ajotietokone ym.). Merkittävin kehittyneen tekniikan taloudellinen vaikutus onkin ehkä ollut, etteivät autot ole halventuneet siinä tahdissa kuin ilman uusia teknisiä vaatimuksia olisi ollut mahdollista. Tulos on ollut lähes joka suhteessa edullinen: autot ovat likimain samaan hintaan merkittävästi entistä luotettavampia ja käyttöominaisuuksiltaan parempia samalla kun ympäristöä on voitu säästää. Autokauppa ja korjaamoala ovat siirtyneet korkeammalle asiantuntemuksen tasolle. Polttoaine on parempaa ja puhtaampaa. Ainoa merkittävästi kärsinyt ryhmä on kotikorjaajat, jotka eivät enää pysty kotikonstein saamaan sekaisin mennyttä elektronista ohjausjärjestelmää kuntoon. Myönteisestä kehityksestä huolimatta työtä on vielä runsaasti jäljellä. Tuoreimmat tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että sekä diesel- että bensiinimoottorin tuottamat mikrohiukkaset ovat merkittävä terveyshaitta. Hurjimmat arviot liikenteen päästöjen haitoista liikkuvat lukemissa ennenaikaisesti kuollutta EU:n alueella. Tätä voidaan verrata liikenneonnettomuuksissa kuolleisiin ihmiseen. Lisäksi tutkimustyötä tehdään säätelemättömien päästöjen, esimerkiksi formaldehydin terveys- ja luontovaikutuksista. Henkilö- ja pakettiautojen päästörajat on nyt päätetty jo vuodelle 2005 asti. Raskaiden dieselmoottorien vuosien 2000 ja 2005 päästömääräyksissä ainakin hiukkaspäästöjen vaarallisuus pyritään ottamaan huomioon. Se, milloin säätelemättömät päästöt otetaan raja-arvoihin mukaan, on vielä kokonaan auki. Dieselmoottorin käytönaikaisten päästöjen valvonnan tehostaminen on eräs EU:n työn painopisteitä parhaillaan. Nykyinen savutusmittaus ei välttämättä korreloi kovin hyvin haitallisimpien NO x - ja hiukkaspäästöjen kanssa.

7 8 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Autokannan hidas uusiutuminen on myös tosiasia, joka viivyttää uuden tekniikan käyttöönottoa. Tähän esitetään usein ratkaisuksi verotuksen muuttamista, mutta kaikki hyvää tarkoittavat ehdotukset kilpistyvät joko valtion pysyvään taloudelliseen ahdinkoon tai ehdotettujen muutosten sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Liikenteen muut ympäristövaikutukset - kasvihuonekaasut Edellä selostetun myönteisen kehityksen arvoa himmentää sekä maailmanlaajuisella että eurooppalaisella tasolla liikenteen jatkuva lisääntyminen. Lisäys leikkaa osan teknisen kehityksen hyödyistä eli esitetyt käyrät laskisivat jyrkemmin, jollei liikenne lisääntyisi. Tekninen kehitys ei myöskään pure liikenteen rakenteellisiin haittoihin, kuten väylätarpeeseen, turvattomuuteen ja erottamisvaikutuksiin. Kaupunkikeskustat muuttuvat epäviihtyisämmiksi ja ostokset on tehtävä marketeista. Autottomien palvelut heikkenevät. Liikenne ruuhkautuu, ei tosin merkittävästi Suomessa, mutta keskeisemmässä Euroopassa, etenkin entisten sosialistimaiden vaurastuessa. Moottoriteknisellä kehityksellä ei myöskään ole ollut vaikutusta Suomen keväisiin pölyhaittoihin ja rakennusten likaantumiseen. Merkittävin ongelma, johon tekninen kehitys ei ole pystynyt vastaamaan, on liikenteen hiilidioksipäästöjen kehitys. Kun tekniikkaa ei juurikaan ole kehitetty näiden päästöjen vähentämiseksi, hiilidioksidipäästöt seuraavat verrattain tarkasti liikennesuoritteen kehitystä. LIISA-järjestelmän käsitys tieliikenteen CO 2-päästöjen kehityksestä ja tulevaisuudesta on seuraavanlainen: Kuvasta näkyy selvästi 1990-luvun alun laman vaikutus. Vielä vuonna 1997 ei oltu noustu huippuvuoden 1990 tasolle. Kehitysennusteeseen on leivottu sisään usko tekniikan, verotuksen ja automarkkinoinnin tulevaan vaikutukseen eli noin 1,5 %:n vuotuinen uusien henkilöautojen polttoaineen kulutuksen aleneminen ainakin vuoteen 2010 asti.

8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Voidaan keskustella sitä, onko tämä oletus realistinen vai aiheettoman optimistinen. Raakaöljyn ja polttoaineiden aleneva hintakehitys (veronkorotuksista huolimatta) yhdistettynä uusien turvallisuusvaatimusten ja kuluttajien vaurastumisen yhdessä aiheuttamaan auton painon, tehon ja nopeuden nousuun ovat johtaneet siihen, että viimeisten 12 vuoden aikana uusien autojen ominaiskulutus on hienokseltaan noussut. Kehitys on tapahtunut vastoin automainosten, autotoimittajien kirjoitusten sekä liikennelobbareiden ja useiden poliitikkojen viestejä. Trendi saattaa aivan viime vuosina olla kääntynyt alenevaan suuntaan, mutta CEMTin laatimasta noin 70 % Euroopan automarkkinoista kattavasta selvityksestä ainakin saa pessimistisen kuvan. Saksan, Itävallan, Belgian, Ranskan, Italian, Britannian ja Ruotsin automyynnillä painotettu keskiarvo näyttää tällaiselta: l/100 km 9 Uusien henkilöautojen polttoaineenkulutus (7 maata, 70 % markkinoista) On kuitenkin syytä olla optimistinen tulevan trendin suhteen, koska EU:n toimielimet, parlamentti, neuvosto ja komissio ovat juuri hyväksyneet autonvalmistajien järjestön ACEA:n sitoumuksen alentaa uusien bensiinikäyttöisten henkilöautojen keskimääräinen polttoaineenkulutus vuoteen 2008 mennessä 5,8 l/100 km:iin (sitoumus koskee itse asiassa hiilidioksidipäästöjen alentamista vuoden 1995 arvosta 186 g/km 140 g/km:iin). Tasaisesti toteutuessaan tämä tarkoittaa suunnilleen mainittua 1,5 % vuodessa. Jotta sanottu sitoumus todella toteutuisi, EU:lta on tulossa CO 2 -päästöjen valvontamekanismi eli velvoite jäsenmaille ilmoittaa vuosittain mallikohtainen myynti ja kulutuslukemat. Raporttien perusteella komissio seuraa, lähestytäänkö tavoitetta vai pitääkö ryhtyä valmistelemaan polttoaineenkulutusnormeja. Hiilidioksidipäästöjen vähennysohjelmaa pyritään lisäksi tehostamaan kuluttajanvalistuksella eli autokaupassa tarjottavalla kulutusta koskevalla informaatiolla. Teknisen kehityksen keinot Millä keinoilla teollisuus sitten yrittää saavuttaa asetetut tavoitteet? Osa keinoista on jo käynyt ilmi edeltä: autojen keventäminen ja tehon kasvun hillitseminen. Muita keinoja ovat ilmanvastuksen ja vierintävastuksen jatkuva alentaminen, uu-

9 10 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 det polttoaineet ja kokonaan uudet käyttövoimaratkaisut. GDI-tekniikalla eli suoraruiskutteisella bensiinimoottorilla pyritään yhdistämään bensiini- ja dieselmoottorin edut. Dieselmoottorin taloudellisuuskehitys on myös ollut viime aikoina nopeaa. Lähes kaikilla autotehtailla on tarjolla etenkin taksiversioista nestekaasumallit. Tämän hetken trendi on lisäksi tarjota maakaasuversioita. Kummallakin päästään pieniin päästöihin, mutta hiilidioksidipäästöt eivät sanottavasti pienene. Tekniikan uutuudesta johtuen ilmeisesti kehityspotentiaalia myös tässä suhteessa on vielä käyttämättä. Toyotan otettua tuotantoon hybridiauton esittelevät muutkin tehtaat omia versioitaan samasta teemasta. Tekniikka yhdistää polttomoottorin ja sähkömoottorin edut siten, että polttomoottori voi käydä sille edullisimmalla tavalla ja sähkömoottori on itsenäinen eli ei tarvitse ulkopuolista latausta verkkovirrasta. Kaikilla näillä ratkaisuilla: bensiini- ja dieselmoottorin tekninen kehitys, kaasumoottori ja hybridi saadaan hiilidioksidipäästöjen vähentymistä, joka suunnilleen vastaa autoteollisuuden sitoutumista vuoteen 2008 mennessä. Tilanne on siis tässä mielessä hallinnassa ja jopa vaihtoehtoja on käytettävissä. Suuret ongelmat tulevat vastaan vasta jatkossa. Ilmastonmuutoksen laadun ja laajuuden perusteella ei ole syytä olettaa, että maapallon tulevaisuus olisi turvattu, jos yksittäisen auton energiankulutus/päästöt alenevat 25 % ja maailman autokanta kasvaa jatkuvasti pari prosenttia vuodessa. Kasvu syö ominaiskulutuksen alenemisen alle kymmenessä vuodessa. Pitemmällä tähtäyksellä tarvitaan radikaalimpia ratkaisuja. Eräs sellainen voisi olla sähköauto tai polttokennotekniikka. Ensimmäisen ongelmana on vielä akun paino ja rajoitettu kapasiteetti ja jälkimmäisen tekniikan kehittymättömyys. Ongelmat lienevät kuitenkin ratkaistavissa, etenkin jos poliitikot ja virkamiehet kohdistavat teollisuuteen sopivasti painetta. Raskaan liikenteen erityisongelmat Edellä sanottu koskee pääasiassa henkilöautoliikennettä. Syynä on se, että raskas liikenne koetaan selvemmin osaksi kansantaloutta ja teollisuuspolitiikkaa eikä siihen siten voida niin helposti puuttua kuin osittain turhaksi koettuun henkilöautoliikenteeseen. Selvää kuitenkin on, että myös raskaamman liikenteen puolella on pyrittävä tehostamaan toimintoja mm. tyhjänä ajoa vähentäen ja ennen kaikkea rationalisoiden tarpeettomia liikenteen, maatalouden, syrjäseutujen ym. tukijärjestelmiä. Sekä EU:n että Suomen liikennepolitiikan painopistealueena on tällä hetkellä liikenteen kysyntään vaikuttavien tekijöiden selvittäminen ja mahdollisesti niihin vaikuttaminen, jos se poliittisesti on mahdollista. Kansallisesti tutkitaan laajassa ohjelmassa liikenteen ympäristövaikutusten kannalta edullista yhdyskuntarakennetta (LYYLI-ohjelma). EU:ssa tutkittavina on lukuisia yksittäisenä toimena vähämerkityksisiä ehdotuksia, joiden kokonaisvaikutukseksi lasketaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen ennustetun kasvun (40 %) puolittaminen. Tavoite on ver-

10 Tulevaisuuden näkymiä 4/ rattain vaatimaton verrattuna Kioton ilmastopöytäkirjassa sitouduttuun kahdeksan prosentin laskuun. Ehdotuksia, joilla tavoitteeseen pyritään, ovat liikenteen polttoaineiden minimiverojen korottaminen, ajo- ja lepoaikojen valvonnan tehostaminen elektronisella ajopiirturilla, liikenteen työaikojen rajoittaminen, nopeudenrajoittimen käytön laajentaminen, tiemaksujen käyttöönotto ja harmonisointi, yhdistettyjen kuljetusten tukeminen, rautateiden elvyttäminen ja julkisen kaupunkiliikenteen tukeminen. Kaikki sinänsä hyviä tavoitteita, mutta etenkin vaikutuksensa vähäisyyteen nähden kohtuuttoman suuren poliittisen erimielisyyden kohteita. Suomen erityispiirteistä Lopuksi Suomen tilanteesta: liikenneministeriön työryhmä selvitti tieliikenteen CO 2 -päästöjen skenaarioita ja piti todennäköisimpänä 3 %:n kasvua vuodesta 1990 vuoteen 2010 mennessä nyt odotettavissa olevilla toimilla ja ottaen huomioon mainitun 1,5 %:n uusien autojen vuotuisen polttoaineenkulutuksen pienenemisen. Suomelle Kioton jälkimainingeissa EU:ssa sovitun nollatavoitteen saavuttaminen edellyttäisi verrattain vaatimattomia lisätoimia: 10 %:n bensiinin reaalihinnan korotus, julkisen liikenteen matka-aikojen lyhentäminen samoin 10 %:lla, yhdyskuntarakenteen vähäinen eheyttäminen, etätyön lisääminen ja kevyen liikenteen väylien lisääminen/parantaminen. Suomi on EU:ssa erityisasemassa raskaan liikenteen tehokkuudessa. Suomen kuorma-autoliikenne on OECD-maiden tehokkainta, hiukan Ruotsia edellä. Syitä tähän on lukuisia: pitkät välimatkat, tehokas logistiikka, paljon raaka-aineja puolivalmistekuljetuksia sekä suuret massat ja mitat. Niinpä kuormaautoliikenteen tehostaminen Suomessa ei ole niin helppoa kuin keskeisemmissä Euroopan maissa.

11 12 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Veijo Kokkarinen Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka KOLMANNESTA SEKTORISTA Tulevaisuuden tutkimuksen seura järjesti elokuussa perinteisen kesäseminaarinsa Ruovedellä ja aiheena oli kolmas sektori. Alustuksissa sitä tuotiin esille niin teoreettiselta kuin käytännönkin kannalta. En puutu tässä seminaarissa esitettyjen alustusten sisältöön, vaan tarkastelen kolmannen sektorin mahdollisia vaikutuksia hyvinvointivaltioon, työllisyyteen ja tulonjakoon. Näitä aiheita ei seminaarissa juurikaan käsitelty. Puutun myös esitettyyn väittämään, ettei enää olisi varaa hyvinvointivaltion ylläpitämiseen ja pohdin globalisaation vaikutusta nykyiseen hyvinvointimalliin. Kolmas sektori on Suomessa uusi asia - siitä on puhuttu vasta muutama vuosi. Kolmannelle sektorille katsotaan yleensä kuuluvan sellainen toiminta, josta markkinat tai julkinen sektori eivät huolehdi. Käsitteenä se ei ole vielä täsmentynyt. Rajanveto niin markkinaehtoisiin yrityksiin kuin julkiseen sektoriinkin on epäselvä. Talouden näkökulmasta kolmatta sektoria nimitetään myös yhteisötaloudeksi. Tällöin sektoriin luetaan osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. Lisäksi kolmanteen sektoriin kuuluvat mm. vapaaehtoistyö sekä toiminta kansalaisjärjestöissä ja ammattiyhdistysliikkeessä. Kansalaiset, kotitaloudet ja näiden ympärille muodostuneet epäviralliset verkostot rajataan yleensä kolmannen sektorin ulkopuolelle 1. Kolmannen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa 2-3 prosenttia. Kolmatta sektorin tuloa ja sen suotavuutta on perusteltu monin tavoin. Se on nähty työllisyyden pelastajana. On esitetty myös, ettei enää olisi varaa nykyisen kaltaiseen hyvinvointivaltioon, joten hyvinvointipalveluja on järjestettävä muulla tavoin. On myös tuotu esille, että globalisaation takia yhdessä maassa ei voida enää ylläpitää korkeaa veroastetta ja siten rahoittaa sosiaaliturvaa, koska pääomien vapaan liikkuvuuden takia yritykset sijoittuvat niihin maihin, jossa niille tarjotaan parhaat edut. Nämä kolmatta sektoria koskevat väittämät kaivannevat muutaman kommentin. Onko varaa hyvinvointivaltioon? Kolmannen sektorin perustelu, ettei enää olisi varaa pohjoismaistyyppiseen hyvinvointimalliin, tuskin pitänee paikkaansa. Suomen kansantuotteen on arvioitu (ETLA) kaksinkertaistuvan vuoteen 2021 mennessä. Koska koko kakku kasvaa, pitäisi normaalin laskuopin mukaan olla jaettavaakin jopa enemmän kuin aikaisemmin. Vanhojen ikäryhmien eläkkeetkin pystytään hoitamaan eläkelaitosten laskelmien mukaan reilun kahden prosentin kansantuotteen vuotuiskasvulla. Talouskasvun perusteella on siis edelleen varaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja sen kehittämiseenkin. Helsingin pörssin vaihto oli vuonna 1997 noin 1 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran lehdessä Futura 2/98 on kolmatta sektoria käsitteleviä kirjoituksia, joissa sitä on tuotu monipuolisesti esille.

12 Tulevaisuuden näkymiä 4/ miljardia markkaa, kun koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan ja -palveluihin käytettiin julkista rahaa noin 80 miljardia markkaa. Ainakin joissain päin on varaa. Eri asia onkin sitten, halutaanko nykyisenlaista hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittaa enää verovaroin. Ollaanko irtaantumassa tasa-arvon ja solidaarisuuden arvomaailmasta ja hyväksytään suuremmat tuloerot ja eriarvoisuuden kasvu. Ei ole varaa hyvinvointiyhteiskuntaan -perusteluissa lieneekin kysymys viimeksi mainituista asioista. Tavalliset kansalaiset ovat kuitenkin tutkimusten mukaan edelleen nykyisenkaltaisen yhteiskuntamallin kannalla ja ovat halukkaita myös maksamaan korkeita veroja julkisten hyvinvointipalvelusten tuottamisesta.. Ratkaiseeko kolmas sektori työttömyysongelman? Onko kolmas sektori sitten ratkaisu työttömyysongelmaan? Varmaankin kolmas sektori sekä lisää että vähentää työpaikkoja. Kokonaisuutena kolmannen sektorin työllisyysvaikutukset lienevät vähäiset. Uusosuuskunnat pehmeinä ja joustavina yritysmuotoina voivat työllistää helpommin kuin yksityisen sektorin markkinaehtoiset yritykset. Ne soveltuvat hyvin osa-aikaiseen, tilapäiseen ja normaaliinkin työsuhteeseen ja yrittämiseen. Uusosuuskannat voivat toimia myös astinlautana työttömyydestä itsensä työllistämiseen tai hakeutumiseen normaaleille työmarkkinoille. Säästöpäätösten vaivaamissa kunnissa on houkutuksena siirtää palvelujen tuottamista kolmannelle sektorille, josta ne saataisiin halvemmalla. Tällöin vaarana on työehtojen heikkeneminen, mikäli työehtosopimuksista ei pidetä kiinni. Työttömyyskään ei paranisi, vaan samat työpaikat siirtyisivät sektorilta toiselle. Vapaaehtoistyössä tehdään palkatta monia sellaisia töitä, joita on perinteisesti toteutettu julkisella sektorilla (esim. vanhusten ja sairaiden hoito). Tällaisissa tapauksissa kolmas sektori jopa vähentää työpaikkoja. Globalisaatio luo paineita hyvinvointivaltiolle Globalisaation kehityksen myötä on paineita yhdenmukaistaa eri maiden yhteiskuntapolitiikkaa. Korkea verotus, hyvä sosiaaliturva sekä jäykät työehdot nähdään esteinä (ainakin lyhyellä aikavälillä) yritysten sijoittumiselle ja kilpailukyvylle. Yhden maan politiikka ei voi erota kovinkaan paljon muista maista. Siksi globalisaatiota onkin käytetty perusteluna hyvinvointiyhteiskunnan purkamiselle. Tilalle pelastuksena on esitetty kolmatta sektoria. Erityinen uhkakuva syntyy silloin, kun globalisaation takia leikataan sosiaaliturvan rahoitusta ja työmarkkinoiden joustoja lisätään. Kolmas sektori ottaa hoitaakseen monia aikaisemmin julkiselle sektorille kuuluneita tehtäviä. Palkkojen määräytyessä markkinaehtoisesti palkkataso laskee heikon tuottavuuden aloilla, missä palkkataso on jo muutenkin matalin. Seurauksena saattaa olla työssäkäyvien köyhien (working poor) -luokan syntymiseen USA:n mallin mukaisesti myös Suomessa. Kolmas sektori onkin vahvimmillaan juuri suurten tuloerojen maissa. USA:ssa kolmannen sektorin osuus on noin 8 prosenttia työvoimasta ja 15 prosenttia hoito- ja sosiaalialan työllisyydestä. Euroopassa kolmas sektori on vahvimmillaan Etelä-Euroopan maissa.

13 14 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Kolmas sektori täydentää - ei korvaa hyvinvointivaltiota Kolmannella sektorilla on monia hyviä puolia. Sektorin katsotaan olevan hyvä kasvualusta innovaatioille ja sosiaalisen pääoman luomiselle. Sektorilla tehdään humanitaarista vapaaehtoistyötä toisten auttamiseksi. Kansalaisille avautuu mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan ja asuinympäristönsä asioihin Mielestäni kolmas sektori sopii hyvinvointiyhteiskunnan täydentäjäksi, ei sen korvaajaksi. Kolmas sektori voi olla myös yhteiskunnallisessa kehityksessä taaksepäin menoa, mikäli sillä korvataan suuressa määrin hyvinvointivaltiota. Kolmas sektori on itse asiassa ollut olemassa iät ja ajat, jopa laajempana kuin nykyään - esim. monet koulut ja työväentalot on rakennettu talkoovoimin. Sen sijaan hyvinvointiyhteiskunta historiassa uutta. Pohjoismaista hyvinvointimallia on kuitenkin usein pidetty tähänastisen yhteiskunnallisen kehityksen parhaana saavutuksena.

14 Tulevaisuuden näkymiä 4/ J. Sauna-aho Tekn. tri, yli-ins. Liikenneministeriö, tieliikenneosasto Tavaraliikenteen telematiikka 1 Telematiikan rooli kasvaa tavaraliikenteessä ja tavaraliikenteen tietotarpeet monipuolistuvat 1.1 Telematiikan rooli kasvaa Tavaraliikenteen telematiikka on osa koko liikenteen telematikkaa, joka palvelee liikennettä, matkustamista ja tavarankuljetuksia. Tavarankuljetuksissa telematiikka saa yhä merkittävämmän roolin, ks. myös taulukko 1. Taulukko 1: Kuljetusten telematiikkapalvelut ovat osa kuljetus- ja huolintayritysten toimintaa Tavarankuljetuksen (rahdin ja kaluston) hallinta Henkilö- ja tavarankuljetusyritysten ajoneuvojen hallintaprosessit (ml. sähköiset maksujärjestelmät) Ajoneuvo- ja kuormatietojen selvitykset rajanylityspaikoilla tai muilla tarkistuspaikoilla (esim. elektroniseen tiedonsiirtoon eli EDI/OVT:hen perustuvat selvitykset) Automaattinen tienvarrella tapahtuva turvatarkastus Ajoneuvossa oleva turvaseurantajärjestelmä Vaarallisten aineiden häiriön ilmoitin Eri kuljetusmuotoihin liittyvien kuljetusten ja terminaalien hallinta Tavarankuljetusyksiköiden tai tavaraerien seuranta lähtöpisteestä määränpäähän Tarjoaa elektronisen tiedonsiirron kuljettajien, tavaranlähettäjien/ vastaanottajien ja eri kulkumuotoja edustavien yritysten välillä Mahdollistaa operaattoreille ja kuljettajille luotolla -ostamisen sähköisesti sekä automaattisen raportoinnin matkoista ja polttoaineenkulutuksesta. Helpottaa ulkomaankuljetusten rajaselvityksiä ja vähentää rajaseisokkeja sekä mahdollisia tarkastuksia kotimaan kuljetuksissa. Helpottaa ja nopeuttaa tienvarrella tapahtuvia tarkastuksia. Ilmoittaa ammattiliikenteen ajoneuvon, tavaran ja kuljettajan turvallisuustilan. Mahdollistaa häiriön välittömän huomioonottamisen ja avunpyynnön. Mahdollistaa tiedonsiirron tien, rautatien ja vesiväylän pitäjän kesken. Mahdollistaa yksittäisen kuljetusyksikön (kuorma-auto, junavaunu, alus, lentokone, kontti) sijainnin määrittämisen sekä tiedonsiirron tien, rautatien ja vesiväylän pitäjän kesken sekä kuljetuksen lähettäjän/vastaanottajan välillä.

15 16 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Telematiikkahan tarkoittaa toiminnon ohjaamisessa tarpeellisten tietojen käsittelyä (hankintaa, jalostamista ja yhdistelyä eri tavoin) ja tiedon siirtoa tarvitsijoille. Tiedon tarvitsijat ovat kuljetusyritysten asiakkaita (teollisuuden ja kaupan yrityksiä, kuljetus- ja huolintayrityksiä, liikenneväylien ja terminaalien pitäjiä, valtion ja kuntien sellaisia viranomaisia, jotka tarvitsevat tietoa liikenteestä tai kuljetuksista, kuten poliisi, tulli, ym.). Toimittaja Huolinta Varastointi Kuljetus käsittely Tilaus/toimitusprosessi Asiakas TIEDOT TIEDONVAIHTOJÄRJESTELMÄ Viranomainen TIETO- TARPEET Kuljetusta tukevat tiedot väylänpitäjiltä yms. Kuva:1 Logistiikan tiedonvaihtojärjestelmä /1/ 1.2 Tavaraliikenteen tietotarpeet monipuolistuvat Tavaraliikenne käyttää yleisiä liikenneverkkoja yhdessä henkilöliikenteen kanssa Tavaraliikenteelle ovat tarpeellisia yleisiä liikenneverkkoja koskevat tiedot kytkettynä paikkatietoon Tavaraliikenne yhdessä henkilöliikenteen kanssa saattaa synnyttää hidastusta, tungosta, onnettomuuksia, jne. liikenneverkolla; siksi tiedot koko liikenteestä ovat tarpeen tavarakuljetusten ohjaamiseksi Tavaraliikenne on osa tavarantoimitusta ja edelleen osa tavarakauppaa; siksi tavarakuljetukset on integroitava tavarakaupan ohjaamiseen, varsinkin tavaran

16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ toimittajan tai ostajan näkökulmasta katsottuna. Tämän vuoksi tiedot koko tavarantoimituksesta ovat tarpeen. Tavaraliikenteen tietotarpeet Liikenneministeriön TETRA-ohjelmassa on alettu kehittää kaikki liikennemuodot kattavaa liikenteen tietojärjestelmää, joka kulkee nimellä KALKATI /2/. KALKATIn tarkoituksena on kytkeä yhteen liikenteen eri sektoreiden toimijoiden ylläpitämät järjestelmät loppukäyttäjän kannalta yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että kulloinkin tarvittava tieto voidaan hakea yhdestä lähteestä riippumatta siitä, onko kyseessä laajan organisaation, yrityksen vai yksittäisen kuluttajan tietotarpeiden tyydyttäminen. Kuvassa 1 on havainnollistettu, kuinka tieto- ja tiedonvaihtojärjestelmän avulla myös logistisen ketjun toimijoilla on mahdollista saada käyttöönsä palveluiden toteuttamisessa tarvitsemiaan muiden toimijoiden tietoja. Taulukossa 2 on esitetty tavarankuljetuksen tietotarpeita yleensä liikennemuodosta riippumatta, mutta osa tietotarpeista koskee erityisesti valtaliikennemuotoa tieliikennettä. Taulukko 2: Tavarankuljetusten tietotarpeet. Pysyvät tiedot Muuttuvat tiedot Tosiaikaiset tiedot Tavarantoimitustapahtumaa koskevat tiedot (asiakirjat) kartta-, osoite- ja paik- päivitetyt aikataulut liikennevälineen odotus- tarjous- ja tilaus- katiedot liikenneverkkotiedot (tiestö- ja katu-, rataverkko, satama-, lentoasema- ja muut terminaalitiedot) perusaikataulut rahti- (tai sopimus-) hinnat terminaalien ja pysäkkien / laitureiden sijainnit erityiskuljetuksia (vaaralliset aineet, ylisuuret kuljetukset) koskevat tiedot/luvat vuorot ja reitit päivitetyt liikenneverkkotiedot ennalta tiedossa olevat tapahtumat ennalta tiedossa olevat muutokset liikennöinnissä/kuljetuksissa varaukset tiesää- ja keliennusteet / lähtöaika liikennevälineen sijainti reitillä odottamattomat muutokset liikennöinnissä /kuljetuksissa ja poikkeusjärjestelyt liikennetilanne tiesää- ja keliolosuhteet äkillisesti käynnistettävät tie- ja kunnossapitotyöt liikennehäiriöt onnettomuudet kelin yllättävä huononeminen pysäköintitilanne kohdealueella optimaalinen ajoreitti asiakirjat kuljetusasiakirjat laskutus- ja maksuasiakirjat viranomaisasiakirjat erityisasiakirjat Tavarankuljetusten tietotarpeet on nähtävä osana koko tavarantoimitus- eli kauppatapahtumaa, ks. kuva 2.

17 18 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 MYYJÄ * toimittaja * laskuttaja * maksun saaja * rahdin maksaja KULJETTAJA Tarjous / tilaustiedot Kuljetustilaustiedot Lähetystiedot Kuljetustilatiedot TAVARA Lasku RAHA OSTAJA * tilaaja * vastaanottaja * laskutettava * maksaja Kuva 2. Yksinkertaistettu kuvaus tavarantoimituksen eli tavarakaupan tieto-, materiaali- ja rahavirroista ostajan ja myyjän välillä Tavarantoimitustapahtuma on monivaiheinen prosessi, jossa on useita osapuolia ja merkittävä määrä tietojen (asiakirjojen) siirtoa eri osapuolten välillä. Osapuolten määrä ja tiedonsiirron tarve osapuolten välillä riippuu kaupan lajista, ks. taulukko 3. 2 Tavarankuljetusten telematiikkasovellutukset maassamme nykyisin 2.1 Tieliikenne Kuljetuksissa nykyisin ja lähitulevaisuudessa käytettävät telemaattiset palvelut voidaan jakaa viiteen pääryhmään: 1) matkapuhelimen hyväksikäyttö ajoneuvojen ja toimistojen/asuinpaikan välillä 2) EDI/OVT:hen perustuvat järjestelmät ja palvelut 3) ajoneuvojen, kuljetusyksiköiden ja tavaralähetysten tunnistamiseen ja paikantamiseen perustuvat kuljetusten seurantajärjestelmät ja palvelut 4) ohjelmistot, joiden avulla käsitellään tulevia tietoja ja integroidaan ne esim. taloushallinnon toimintoihin (tilausten käsittely, kustannuslaskenta, laskutus, jne.) tai teknisiin palveluihin 5) liikennettä ja nopeusrajoituksia, keliä sekä tie- ja katuolosuhteita koskeva informaatio Tielaitos, YLE ja kunnat välittävät liikennetietoja käyttäen erilaisia telemaattisia jakelukanavia. Tieto on tarkoitettu kaikille tienkäyttäjille ja siitä hyötyvät myös kuorma- ja pakettiautoilijat.

18 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Taulukko 3. Kuljetusten perusasiakirjat kauppatapahtumassa kaupan lajin eli suuntautumisen mukaan ja niiden osuus koko kauppatapahtuman asiakirjoista nykyisin /5/ KOTIMAAN KAUPPA EU:N SISÄKAUP- ULKO- KAUPPA ASIAKIRJA PA 1KuljetustilausXXX 2Kuljetusten lupa-anomuksetxxx 3Kuljetustilauksen vahvistusxxx 4ToimituskehoitusXXX 5LähetysluetteloXXX 6NoutokehoitusXXX 7Avisointi XX 8Laivausvahvistus XX 9RahtikirjaXXX 10RahtilaskuXXX 11KuormaerittelyXXX 12Hinnoiteltu kuormakirjaxxx 13VahinkoilmoitusXXX 14PoikkeamailmoitusXXX Asiakirjojen lukumäärä koko kauppatapahtumassa yhteensä (kpl) Kuljetusasiakirjojen lukumäärä (kpl) Kuljetusasiakirjojen osuus kaikista asiakirjoista (%) Vuoden 1997 tutkimus - perusta kuorma- ja pakettiautoyritysten telematiikan kehittämiselle Tieliikenteestä (kuorma- ja pakettiautoliikenteestä) tehtiin liikenneministeriön toimeksiannosta v selvitys Tietojenkäsittely ja tiedonsiirto kuorma- ja pakettiautokuljetuksissa /6/. Selvitys koski alan 8500 yritystä, joista 21 % palautti kyselyn. Täten tulokset ovat hyvin edustavia ja antavat kattavan kuvan asiasta maassamme. Tarkasteluissa yritykset jaettiin viiteen eri kokoluokkaan sen mukaan, mikä on sen yhteenlaskettu omien ja alihankkijoiden autojen määrä Tietokone toimistolla (%) Pankkiyhteys toimistolta (%) Internet-yhteys (%) Sähköposti käytössä (%) Yrityksen kokoluokka 1 auto autoa autoa autoa > 50 autoa Taulukko 4. Nykyisiä välineitä ja yhteyksiä kuljetusyritysten toimistoilla. Suuret yritykset käyttävät huomattavasti enemmän tietojenkäsittelyä ja tiedonsiirtoa hyväkseen kuin pienet.

19 20 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Matkapuhelimia käytetään käytännössä kaikkien kuljetusyritysten ajoneuvoissa. Pienimmät yritykset kokevat matkapuhelimen käytön usein myös riittäväksi yhteydenpitotavaksi ajoneuvon ja ympäristön välillä. Yrityksen koko > 50 autoa autoa autoa 2 autoa 1 auto Tilauksen toteutuma Häiriötieto Kiireelliset lisätilaukset Asiakkaan tiedot Tilaus/tilauksen muutos % Kuva 2. Tilanteet, jolloin on tarpeen välittää tietoa kuljetusyrityksen toimiston ja autojen välillä. Yrityksen koko > 50 autoa autoa autoa 2 autoa 1 auto Kuva 3. Tietojen välittämisen menetelmät toimiston ja autojen välillä kuljetusyrityksissä % Tiedonsiirtona Faxilla Puhelimitse Toimipaikan kautta ajamalla Laskutus ja laskujen maksaminen hoidetaan tietotekniikan avulla lähes kaikissa niistä yrityksistä, joiden toimistoilla tietokoneita on käytössä.

20 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Yrityksen koko > 50 autoa autoa autoa 20 2 autoa 13 1 auto yrityksessä 11 % Kuva 4. Tietotekniikka apuna kuljetusten suunnittelussa. Suurissa yrityksissä on tehty, tekeillä tai suunnitteilla merkittäviä telematiikan kehityshankkeita, joiden yhteydessä yritysten järjestelmiä uusitaan kokonaisuudessaan tai nykyisiä järjestelmiä kehitetään paremmin yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen osoittamia kehitystarpeita Suurimmaksi ongelmaksi etenkin pienemmissä kuljetusyrityksissä nähtiin tietotekniikan taitojen ja sopivan koulutuksen puute. Yrittäjien ja henkilökunnan koulutus tietotekniikka-asioissa on ensiarvoisen tärkeää koko toimialalla. Internet voidaan ottaa tehokkaampaan käyttöön kaikissa kokoluokissa ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Pienimpien yritysten toimintaa voidaan tehostaa tietotekniikan avulla ensi vaiheessa toimistorutiinien osalta suhteellisen pienillä investoinneilla. Kuljetusyrityksissä välitetään tietoa auton ja toimiston välillä myös ajamalla toimipaikan kautta. Tärkeimmiksi syiksi telematiikan kehittämiseksi kaikissa yritysten kokoluokissa nähtiin kaluston käyttöasteen parantaminen ja ajojärjestelyjen tehostaminen. Suurten yritysten tulevaisuudennäkymänä ja kehitystarpeena tärkeä on tilanne, jossa jokaisen auton sijainti on tarvittaessa tiedossa toimistolla. Itärajan ylitys koettiin hitaaksi. Tähän toivottiin parannusta telematiikankin keinoin. Esimerkiksi tiedonsiirron nopeuttamisen ja kuljetusdokumenttien yhdenmukaistamisen mahdollisuuksia rajalla tulee edelleen tutkia. EDI/OVT - järjestelmien ulottaminen myös Venäjälle tulee olla tavoitteena.

21 22 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 Raakapuunhankinnan tietojärjestelmät /7/ Raakapuun kuljetus metsästä perustuu pääsääntöisesti tiekuljetuksiin. Suomi on pioneerimaa koko maailmassa satelliittinavigoinnin ja -paikantamisen käytössä raakapuunkuljetuksissa. Enso aloitti v ja Metsäliitto v raakapuunhankinnan tietojärjestelmien kehittämisen toisistaan erillisinä. Molempien järjestelmien osana on raakapuunkuljetuksia metsästä tehtaille tai sahoille hoitavia kuorma-autoilijoita palveleva satelliitteihin perustuva paikantamis- ja navigointijärjestelmä. Tällä hetkellä näissä kahdessa järjestelmässä on mukana suurin osa ko. organisaatioiden lukuun kuljetuksia suorittavasta kuorma-autokalustosta ja siten 50 % kaikista maamme raakapuunkuljetusautoista. Järjestelmät ovat osoittautuneet välttämättömiksi erityisesti raakapuunhankintaorganisaatioiden kannalta ja kustannussäästöt ovat merkittäviä. Elektroninen tiedonsiirto (EDI/OVT) kuljetusyrityksissä Elektroninen tiedonsiirto (EDI/OVT) on merkittävää suurissa kuormaautoyrityksissä, mutta erittäin vähäistä keskisuurissa ja pienissä kuormaautoyrityksissä. 2.2 Rautatieliikenne /7/ Rautateiden tavaraliikenteessä merkittävimmät telematiikkasovellukset ovat: EDIFACT-muotoinen sanomanvälitys kuljetustuotannon ohjausjärjestelmä (KULTU), jonka avulla junien ja vaunujen liikkeitä pystytään seuraamaan tosiaikaisesti ympäri vuorokauden EDIFACT-muotoinen sanomanvälitys VR Cargolla ja Transpointilla VR Cargo: Tavaraliikenteessä on käytössä EDIFACT-muotoinen sanomanvälitys asiakkaiden ja VR Cargon välillä. EDI:n tavoitteena on toimintojen yksinkertaistaminen ja päällekkäisten tehtävien poistaminen. Kustannussäästöihin päästään luopumalla rahtikirjojen tekemisestä ja manuaalisesta tietojen syötöstä. Samalla vähenee myös virheriski. EDI-sanomia käytetään seuraavissa tilanteissa: Paperiset rahtikirjat voidaan korvata Edifact-muotoisella kuljetussanomalla, josta saadaan vastaavat kuljetustiedot kuin rahtikirjasta. Kun kuljetussanoma saadaan asiakkaalta ennen kuljetuksen alkua, tiedot hyödynnetään kuljetustuotannon ohjausjärjestelmässä (KULTU). Asiakkaalle lähetetään rahtilasku Edifact-sanomaa käyttäen. Idän liikenteessä Venäjältä saapuvat vaunut avisoidaan Vainikkalassa eli asiakkaalle lähetetään tieto vaunun saapumisesta etukäteen. EDI-sanomaa voidaan käyttää myös luovutettavien vaunujen sanomissa ja asiakkaan kysellessä vaununsa tai lähetyksensä sijaintia rataverkolla. Asiakas voi myös lähettää tyhjien vaunujen tiedot VR Cargolle Edifactmuodossa.

22 Tulevaisuuden näkymiä 4/ EDI-sanomien osuus VR Cargon saapuvista kuljetustiedoista kotimaan liikenteessä on tällä hetkellä noin 60 %. Idän liikenne ja CIM-kuljetukset mukaan lukien EDI-sanomien osuus on noin 45 %. Edifact-sanomien käyttöönotto on vaatinut suuria investointeja, koska VR on alusta alkaen kehittänyt oman järjestelmän, hankkinut oman laitteiston ja kouluttanut henkilökuntaa. Tulevaisuudessa pyritään saattamaan entistä suurempi osa asiakkaista EDI:n käyttäjiksi. Myös kuljetusten seurantaan tulisi kiinnittää huomiota. Asiakkaat haluavat tietää omien kuljetustensa etenemisestä reaaliaikaisesti. Transpoint: Transpoint Oy oli ensimmäisiä EDI:n hyödyntäjiä kuljetusalalla kotimaassa. Kokemusta on karttunut yhteistyöstä VR Cargon kanssa ja tuotannosta asiakkaiden kanssa. Transpointilla on noin 20 EDI-asiakasta. Saattomuisti VR kokeilee saattomuistitekniikan käyttöä raakapuun kuljetuksissa tehtaille. Saattomuistitunnistimien käyttöönotto on yhdistetty tehtaalle saapuvan raakapuun mittauksen kehittämiseen. Kokeilun aikana järjestelmään tulee kuulumaan vajaat 100 vaunua, joita käytetään ainoastaan tehtaalle menevien puukuljetuksien pendeliliikenteeseen. Jokaisessa vaunussa on kaksi tunnistinta, jotka ovat saattomuisteja eli tageja. Saattomuistissa on vaunun numero ja tieto onko kyseessä vaunun etupää vai takapää. Vaunun kuormaaja päivittää tietokoneella olevaan vaunukaavioon puiden omistajan oikean vaununumeron ja puunipun kohdalle. Tehtaalla vaunu ajetaan lasertunneliin, jossa puut mitataan ja mittaustieto talletetaan järjestelmään saattomuistista luetun vaununumeron perusteella. Saattomuistin käytöllä puun vastaanotto nopeutuisi ja manuaalisen tiedonsiirron virheet poistuisivat. VR:llä on käytössä kuljetustuotannon ohjausjärjestelmä (KULTU), jonka avulla junien ja vaunujen liikkeitä pystytään seuraamaan tosiaikaisesti ympäri vuorokauden. Vaununumeron ja siihen liittyvien sen hetkisten kuljetus- ja käytettävyystietojen perusteella vaunuja voidaan joustavasti ohjata kuljetustarpeen mukaan. Järjestelmää käytetään päivittäisessä suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa, ja sillä hallitaan sekä kaikki kulussa olevat veturivetoiset henkilöliikenteen junat ja kaikki tavaraliikenteen junat että kaikki liikennepaikkojen raiteistolla käsiteltävät vaunut. Järjestelmä sisältää kattavan tiedon junatarjonnasta käsittelyasemineen, aikatauluineen ja jatkojunineen auttaen siten myös liikenteenhoitoalueiden sisäistä vaunuston jakoa. Ongelman muodostavat IVY-vaunut, joita päivittäisessä liikenteessä on noin 5000 kpl. Näihin ei ole suunnitteilla tunnistimia, eikä järjestelmä toimi, jos kaikissa vaunuissa ei ole tunnistinta.

23 24 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Vesiliikenne Tavaraliikennettä koskevista vesiliikenteen tietojärjestelmistä, jotka ovat kytketty myös viranomaisjärjestelmiin, tärkein on PortNet. Tämän lisäksi mm. satamilla ja varustamoilla on omia järjestelmiä. PortNet: Meriteitse kulkevan tavaraliikenteen kannalta laajimmassa käytössä oleva telematiikkasovellus on PortNet-järjestelmä. PortNet-järjestelmä on keskeisessä asemassa myös alusliikenteen palvelujen tuotannonsuunnittelussa. Järjestelmä sisältää tavaraliikenteen osalta olennaiset tiedot alusten aikatauluista ja lasteista, erityisesti vaarallisista aineista, ja korvaa perinteiset laivameklarin paperidokumentein satamalle ja merenkulkuhallitukselle tekemät ilmoitukset Port- Netin kautta menevällä tietosanomalla. Tullille tiedot toimitetaan kuitenkin vielä paperidokumentteina. PortNetin perusperiaatetta, tiedon syöttämistä vain kerran ei vielä pystytä täysin toteuttamaan. PortNet-järjestelmä ei kuitenkaan tyydytä tavaraliikenteen yritysten välilisiä operatiivisen tason tietotarpeita. Järjestelmä toimii pääasiassa rajapintana yritysten ja viranomaisten välillä mahdollistaen viranomaisten (tulli, merenkulkulaitos, Suomen ympäristökeskus, satamaviranomaiset) suorittaman tavaraliikenteen seurannan, valvonnan, tilastoinnin sekä tulevaisuudessa myös laskutuksen. Vesiliikennettä tai useaa liikennemuotoa palvelevista hankkeista mainittakoon sellaiset EU-hankkeet, joissa Suomi on ollut keskeisesti mukana: 1. INTERPORT (Integrating Waterborne Transport in the Logistic Chain), BOPCOM (Baltic/Basic Open Port Communication), TEDIM (Telematics in Foreign Trade Logistics and Delivery Management in the Baltic Sea Area), : sisältää useita hankkeita mm. rautatie- ja tulliyhteistyöhankkeita Suomen ja Venäjän välillä 2.4 Kaikkia kuljetusmuotoja koskevat yritysten tietojärjestelmät Yrityksillä on omat sisäiset tietojärjestelmänsä, mutta kommunikointi muiden yritysten tai viranomaisten tietojärjestelmien kanssa ei vielä kovin laajasti perustu EDIFACT-sanomiin tai muihin standardeihin ratkaisuihin. Yritysten (varustamojen, laivameklareiden, ahtaajien ja huolitsijoiden) välinen tiedonsiirto perustuu pääasiassa paperidokumentteihin, telefakseihin ja puhelimen käyttöön sekä elektroniseen tiedonsiirtoon tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa. Kommunikointi tärkeimpien yhteistyökumppaneiden kanssa hoidetaan monessa tapauksessa siten, että yhteistyökumppani on suorassa yhteydessä yrityksen tietojärjestelmään. Esimerkiksi varustamojen suurimmat asiakkaat voivat suorittaa bookkauksen suoraan omalta tietokoneeltaan varustamon tietojärjestelmään, satunnaisten asiakkaiden hoitaessa bookkauksen puhelimella tai telefaksilla.

24 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Tulevaisuuden visiona voidaan pitää tilannetta, jossa yrityskohtaisten tietojärjestelmien välillä tapahtuva tiedonsiirto hoidetaan standardien telemaattisten ratkaisujen, esimerkiksi EDIFACT-sanomien avulla. Meritse kulkevan tavaravirran tietotarpeita tyydyttävät EDIFACT-sanomat ovat jo hyvin pitkälle valmiiksi määriteltyjä. 3 Tavaraliikenteen telematiikan tämänhetkinen ja tuleva kehittämistyö 3.1 Suomi Suomen liikenneministeriön toimesta laadittiin suunnitelma Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen 2005 v /4/. Suunnitelma käsitti sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittämisen. Tavarakuljetusten osalta käsiteltiin telematiikan kehittämistä kahdesta näkökulmasta: Logistiikan telematiikan perusedellytysten kehittämistä (kuva 5) ja Logistiikan telematiikan lisäarvopalvelujen kehittämistä (kuva 6) Logistiikan telematiikan perusedellytykset muodostavat pohjan, joka mahdollistaa telematiikan täysipainoisen hyödyntämisen tilaus/toimitusprosessissa. Logistiikan telematiikan lisäarvopalvelut mahdollistavat sen, että organisaatiot hallitsevat tilaus/toimitusprosessia. Liikenneministeriön käynnistämä kehittämistyö eli TETRA-ohjelma TETRA, Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehittämisohjelma , käynnistettiin vuosien 1997 ja 1998 vaihteessa. Edellä mainitun Liikennetelematiikan kehittäminen vuoteen hankkeessa määritetyistä 36 hankkeesta valittiin sellaiset yhdeksän hanketta, jotka tähtäävät liikennetelematiikan perusrakenteiden kehittämiseen. Osa hankkeiden nimistä ja sisällöstä muotoiltiin uudestaan. TETRA-ohjelma keskittyy yhdeksään ydinhankkeeseen, joiden yhteislaajuus on noin 60 miljoonaa mk seuraavien kolmen vuoden aikana. Näistä hankkeista kuusi keskittyy liikennetelematiikan perusrakenteiden kehittämiseen kaikkien liikennemuotojen osalta, yksi joukkoliikenteen ja kaksi tavaraliikenteen telematiikan osalta. Lisätietoja internet-osoitteesta: Tavaraliikenteen telematiikan perusrakenteiden kehittämistä koskevat hankkeet ovat: 1. Satamatoimintojen hallinnan kehittäminen tavaraerien seuranta ja hallinta toimitusketjun terminaali-, maakuljetus-, satama- ja merikuljetusvaiheessa 2. Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen (KANTELE)

25 26 Tulevaisuuden näkymiä 4/1998 kuorma-autoyritysten tarpeisiin pohjautuvien telematiikkajärjestelmien sisältö ja toimintaperiaatteet, kokeilut Satamatoimintojen hallinnan kehittämishankkeessa keskitytään mm. Portnetjärjestelmän edelleenkehittämiseen ja hyväksikäyttöön sekä manifestitietojen hyödyntämiseen ja alusten kuormaussuunnitelman (lastiplaani) kehittämiseen. KANTELE (Pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten telematiikan kehittäminen)- hankkeessa pyritään telematiikan keinoin kuorma-autoyritysten toiminnan tehostamiseen yritysten ja viranomaisten välisen tiedonsiirron tehostamiseen ja helpottamisen ympäristövaikutusten hallinnan tehostamiseen Hankkeen vaiheet ilmenevät kuvasta 7. LOGISTIIKAN TELEMATIIKAN PERUSEDELLYTYKSET ORGANISAATIOIDEN VÄLINEN TIEDONSIIRTO P1. Organisaatioiden välisen tiedonsiirron kehittäminen erityisesti PKyritysten avuksi P2. Tiedonsiirron ja -käsittelyn kansainvälisten standardien kehittäminen P3. Viranomaistietotarpeiden koordinointi tilaus/toimitusprosessissa P4. Viranomaistietojen välitys yrityksille TAVARANTOIMITUSTEN TUNNISTUS JA JÄLJITYS P6. Tunnisteiden ja tunnistamismenetelmien kehittäminen ja standardointi P7. Tunnistamisvaiheiden ja - tietojen yhteenliittäminen ja hallinta P8. Osoitetietoihin perustuvan paikantamisen kehittäminen P5. EU:n ulkokaupan rajamuodollisuuksien tiedonvälityksen rationalisointi Kuva 5. Logistiikan telematiikan perusedellytykset

26 Tulevaisuuden näkymiä 4/ LOGISTIIKAN TELEMATIIKAN LISÄARVOPALVELUT TOIMITUSVALVONTA (erityisesti toimitusaikapoikkeamat) L1. Toimitusaikavalvonnan kehittäminen L2. Toimitusketjun seurantatietojen hallinnan kehittäminen RISKIEN HALLINTA L3. Toimitusketjun aikainen tavaran vahingoittumisriskien hallinta L4. Ympäristöriskien hallinta LOGISTISTEN PALVELUI- DEN MARKKINOINTI JA VÄLITYS L5. Logistisen palvelutarjonnan saatavuuden kehittäminen LOGISTISTEN TOIMINTOJEN (kuljetus, varastointi ja käsittely) SUUNNITTELU JA OHJAUS L6. Yrityskohtainen logistisen ohjauksen kehittäminen L7. Satamatoimintojen aikahallinta LIIKENNEINFRASTRUKTUURIN TOIMINTOJEN SUUNNITTELU JA OH- JAUS V1. Jäänmurto- ja luotsaustoiminann kehittäminen Kuva 6. Logistiikan telematiikan lisäarvopalvelut Hankkeen alussa on alettu kehittää kahta telemaattista työkalua pienten ja keskisuurten kuorma-autoyritysten tarpeisiin: sähköinen ajopäiväkirja ja kustannusseurantajärjestelmä

27 28 Tulevaisuuden näkymiä 4/ VAIHE PALKKAHALLINTO TOIMINNAN SEURANTA KALUSTON TILAN JA KÄYTÖN SEURANTA TUOTTEISTUS KUSTANNUSLASKENTA 2. VAIHE TILAUSTEN KÄSITTELY HINNOITTELU LASKUTUS VIRANOMAISTEN JA YRITYSTEN VÄLINEN TIEDONVAIHTO TUOTTEISTUS 3. VAIHE KULJETUSTUOTANTOON LIITTYVÄT SOVELLUKSET EDI/OVT MOBIILIVIESTINTÄ TUOTTEISTUS KULJETUSYRITTÄJÄT, SIDOSRYHMÄT Kuva 7. KANTELE-hankkeen (määrittelytyön) vaiheistus Lisätietoja hankkeesta saa mm. internet-osoitteesta: 3.2 EU:n kehittämisohjelmat EU:n tukee tavaraliikenteen telematiikan kehittämistä. Esim. 4. Puiteohjelmaan sisältyy omana kehittämisalueena Telematics Services for Freight Operations. Lisäksi seräät muut kehittämisalueet tukevat välillisesti tavaraliikennettä. Suomi on ollut ja on keskeisesti mukana mm. seuraavissa vesiliikennettä tai useaa liikennemuotoa palvelevissaa hankkeissa: 1. INTERPORT (Integrating Waterborne Transport in the Logistic Chain), BOPCOM (Baltic/Basic Open Port Communication), TEDIM (Telematics in Foreign Trade Logistics and Delivery Management in the Baltic Sea Area), : sisältää useita hankkeita mm. rautatie- ja tulliyhteistyöhankkeita Suomen ja Venäjän välillä

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Ajankohtaista liikenteen verotuksessa Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto 10.11.2011 Esityksen rakenne Hallitusohjelman kirjaukset Liikenteen verotuksen muutokset 2012 autovero ajoneuvoveron

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot

liikennejärjestelmäsuunnittelun keinot, vapaaehtoiset energian- säästöohjelmat ajoneuvoteknologiset keinot Ajankohtaista liikenteen energiansäästöpolitiikassa - puhe Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta seminaariin Messukeskus, Kuljetus ja logistiikka messut 17.5.2006 Tervetuloa tähän liikenne-

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011 EkoAuton julkistustilaisuus Katja Lohko Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Trafi 2 Sisältö Trafin Ekoautoilusivusto ja henkilöauton hankintaohje Turvallinen auto Ympäristöä vähemmän kuormittava

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012 Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group

Lisätiedot

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN

LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN LIIKENNETELEMATIIKAN PERUSRAKENTEIDEN Erikoistutkija Risto Kulmala VTT Yhdyskuntatekniikka, PL 1902, 02044 VTT puh (09) 456 4990, fax (09) 464 850, Risto.Kulmala@vtt.fi JOHDANTO Liikennetelematiikka, eli

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta

Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio

Lisätiedot

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Yhteiskäyttöautopalvelun kehittämisen vaihtoehtoja Yksiköiden vähäisessä käytössä olevat autot Tampere: Henkilöautojen tilauskeskus

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Case Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA

DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA DYNAFLEET TUOTTAVUUDEN EHDOILLA Tehokkaampaa työskentelyä Dynafleetin avulla. Ei ole väliä kuinka monta kuorma-autoa omistat tai mitä kuljetat Dynafleet auttaa sinua kehittämään kuljetusten tuottavuutta.

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta

10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta autoilusta FIA:n Make Cars Green kampanjan tavoite on vähentää autojen ympäristövaikutuksia ja auttaa kuljettajia valitsemaan ympäristöystävällisemmät vaihtoehdot autoilussaan. 10 vinkkiä ympäristötietoisemmasta

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1

AEO. Authorised Economic Operator. Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus. AEO-toimijapäivä 3.9.2014 1 T AEO Authorised Economic Operator Vastavuoroisen tunnustaminen tilannekatsaus AEO-toimijapäivä 1 1) AEO-ohjelmien vertailu teoriassa TUNNUSTAMISEN VAIHEET - hakemus-, arviointiprosessi, kriteerit ja edut

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013

Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset

Lisätiedot

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA Kehityskohde Keskeiset haasteet Tavoitteet FORSSAN SEUDULLA Vihreiden kuljetuskäytävien

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011

Ajoneuvoveron muutokset 2011. Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Ajoneuvoveron muutokset 2011 Palveluesimies Heli Tanninen 29.9.2011 Sisältö: Suomen päästövähennystavoitteet Perusveromuutos 2010 Energiaverouudistus Käyttövoimaveromuutos 1.1.2012 Käyttövoimaverotasojen

Lisätiedot