Lukijalle. Katja. Katja Vihusaari. koulutushankkeen yhdyshenkilö. 2 S i v u

Transkriptio

1 Oriveden yhdistys ry ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN LASTEN LEIKKIPUISTO-OHJAAJIEN KOULUTTAMINEN ORIVEDELLÄ Hankkeen loppuraportti Katja Vihusaari Rahoitus: Pomoottori ry Pirkanmaan TE-keskus Koulutie 1 A 4 Kauppakatu Orivesi Tampere 2009

2 Lukijalle Ajatus leikkipuisto-ohjaajien kouluttamisesta lähti liikkeelle leikkipuistotoiminnan järjestämisen tarpeesta Orivedellä. Jotta tarpeeksi laadukasta toimintaa voitaisiin järjestää, tuli ohjaajilla olla tietoa ja taitoa, jota pystyttiin antamaan ainoastaan koulutuksen kautta. Tämän loppuraportin tarkoituksena on selvittää hankkeen käytäntöön panoa ja aikataulua myös siltä osin, mikä ei sen tärkeimmässä tuotoksessa kouluttajan kansiossa näy. Lisäksi toivon loppuraportin herättävän ajatuksia koulutuksen tarpeesta leikkipuisto-ohjaajan vaativaan työhön palkattavilta nuorilta. Vastuu pienestä lapsesta on suuri jo aikuisellekin, saati sitten nuorelle, jolla ei välttämättä ole aiempaa kokemusta lapsen kanssa toimimisesta. Tällaiseen toimintaan ei riitä lyhyt perehdytys työnkuvaan ja itse työn ohessa ei työntekijöiden kaikkiin kysymyksiin ole mahdollisuutta/tilaisuutta vastata. Työntekijällä on paljon parempi itseluottamus, kun tietää, mitä häneltä odotetaan ja hän osaa koulutuksen avulla vastata näihin odotuksiin. Koulutuksen ideana oli saada nuoret yhdessä tekemällä oppimaan uusia asioita, herättää nuorissa ajatuksia ja vuorostaan antaa vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin lasten kanssa toimimisessa. Yksi tärkeimmistä päämääristä oli saada toimiva, yhteistyöhön kykenevä ryhmä, joka osaa tarvittaessa toimia ilman ohjaajaa ja saada näin myös omaa vastuuta työssään. Koulutusmateriaali taas pyrittiin laatimaan sellaiseksi, että sen pystyy muokkaamaan helposti tarvetta vastaavaksi esim. toiminnan kohderyhmän ikäjakauma, toiminnan järjestämispaikat ja koulutuksen sen pohjalta helposti toteuttamaan. Koulutuksen tulokset olivat hyvin nähtävissä itse toiminnassa, jolloin nuoret hyvin pärjäsivät vastuullisessa työssään ja osasivat soveltaa oppimiaan asioita käytäntöön. Koulutus sai kiittävää palautetta koulutetuilta työntekijöiltä ja työntekijät taas saivat kiittävää palautetta toimintaan osallistuneilta lapsilta vanhempineen. Kiitokset hankkeen onnistumisesta kuuluu Mannerheimin lastensuojeluliiton Oriveden yhdistyksen valitsemalle ohjausryhmälle, joka tuki allekirjoittanutta työssään monin tavoin. Erityisen suuret kiitokset yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Tuomiselle ja Päivi Nikkilälle, jotka neuvoivat ja opastivat hankeasioissa sekä toimivat koulutus- ja loppuraporttimateriaalien oikolukijoina. Lisäksi kiitos Pomoottorin henkilökunnalle Mikko Rissaselle ja Merja Kirjasniemelle, joilta sain asiantuntevaa apua hankkeen käytännön järjestelyissä ja ideamme jalostamisessa koulutushankkeeksi. Katja Katja Vihusaari koulutushankkeen yhdyshenkilö 2 S i v u

3 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 4 2. Hankkeen tausta ja tarve 4 3. Hankkeen tavoitteet ja kohderyhmä 5 4. Hankkeen vaatimat resurssit 5 5. Hankkeen aikataulu ja toteutus Hankkeen toteutuksen aikataulu Koulutuksen toteutus 7 6. Hankkeessa tuotetut materiaalit ja hankkeen esittely 8 7. Hankkeesta saatu palaute ja sen analysointi Palautelomakkeen analyysi 9 8. Hankkeen arviointi Pohdinta ja jatkohaasteet 12 Liite 1 (palautelomake) 13 3 S i v u

4 1. Tiivistelmä Mannerheimin lastensuojeluliiton Oriveden yhdistys ry toteutti vuoden 2009 aikana koulutushankkeen, jonka tarkoituksena oli luoda koulutusohjelma materiaaleineen ja lisäksi kouluttaa leikkipuisto-ohjaajia Orivedelle. Koulutuksen kohteena olleet kuusi nuorta työllistettiin kesällä 2009 leikkipuisto-/kesäkerho-ohjaajiksi vuotiaille lapsille. Koulutushanke työllisti yhden hanketyöntekijän, joka toimi pääasiallisena kouluttajana koulutusohjelman kehittämisen ja järjestelyiden lisäksi. Hanketyöntekijä kokosi koulutusmateriaalin sekä kouluttajalle että koulutettaville. Hanketyöntekijän lisäksi kouluttajina toimi neljä kouluttajaa, jotka vastasivat yhdestä koulutuksen osa-alueesta joko yhdessä tai erikseen. Keväällä 2009 luotiin koulutusohjelma koulutusmateriaaleineen. Itse koulutus järjestettiin toukokuussa 2009 kolmena iltana. Koulutuksesta jaettiin todistukset ja koulutetuilta nuorilta pyydettiin palautetta saamastaan koulutuksesta. Koulutuksen tärkein tuotos on kouluttajan kansio, joka sisältää koulutettaville jaettavan materiaalin sekä ohjeistuksen koulutuksen järjestämiseen. Kansion tarkoitus on toimia pohjana leikkipuisto-ohjaajien koulutuksen järjestämiselle. Tämä loppuraportti sisältää tarkemman selvityksen koulutushankkeen aikataulusta, sen toteutumisesta ja analysoinnin sen onnistumisesta sekä koulutettujen työntekijöiden että hanketyöntekijän toimesta. 2. Hankkeen tausta ja tarve Mannerheimin lastensuojeluliiton Oriveden yhdistys ry:ssä on käyty useaan otteeseen viime vuosina keskustelua leikkipuistotoiminnan tarpeellisuudesta ja sen järjestämisestä. Oriveden kaupunki järjesti leikkipuistotoimintaa alle kouluikäisille lapsille vielä 2000-luvun alussa kaupungin eri leikkipuistoissa, mutta toimintaa ei ole enää viime vuosina järjestetty. MLL:n paikallisyhdistyksen syys-toukokuussa järjestämässä Perhekahvilassa oli toivottu myös kesällä järjestettävää toimintaa. MLL:n paikallisyhdistyksen hallituksen kokouksessa toukokuussa 2008 esitettiin ajatus Oriveden liikuntahallin leikkipuiston parantamisesta ja toiminnan järjestämisestä siellä. Alkuperäisenä ajatuksena oli luoda perheiden puisto, missä olisi toimintaa kaikenikäisille lapsille yhdistyksemme järjestämänä. Tuolloin hallitus valitsi perhekahvilatoiminnasta vastaavan Katja Vihusaaren viemään asiaa eteenpäin ja ottamaan yhteyttä myös Pomoottoriin idean kehittämisestä mahdolliseksi hankkeeksi. Pomoottoriin Katja Vihusaari oli ensimmäisen kerran asiasta yhteydessä kesäkuussa Tuolloin todettiin, että leikkipuiston parannusta ei voida sisällyttää hankkeeseen, sillä puisto on 4 S i v u

5 kaupungin omaisuutta ja jää näin ollen investointihankkeen ulkopuolella. Yhdistys päätyikin tekemään kunta-aloitteen puiston rakentamiseksi. Hankevaihtoehdoiksi jäivät joko leikkipuistotoiminnan kehittämishanke tai leikkipuisto-ohjaajien koulutushanke. Melko aikaisessa vaiheessa todettiin koulutuksen olevan perusta laadukkaan toiminnan järjestämiseksi. Vastaavanlaista koulutusta ei ollut aiemmin työntekijöille paikkakunnalla järjestetty, joten koulutusohjelman luominen oli tämänkin vuoksi perusteltua. Päätöksen jälkeen Katja Vihusaari alkoi laatia koulutushanke-ehdotusta ja hanketta toteuttamaan hallitus valitsi syyskuun kokouksessa Katja Vihusaaren ja häntä tukemaan hallituksesta ohjausryhmän. Tammikuussa 2009 lopullinen hanke-ehdotus jätettiin Pomoottorin toimistoon ja sitä lähdettiin sitä kautta viemään eteenpäin Pomoottorin hallituksen hyväksyttäväksi ja Pirkanmaan TE-keskukseen. 3. Hankkeen tavoitteet ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteina oli luoda leikkipuisto-ohjaajien koulutusohjelma ja -materiaali sekä leikkipuisto-ohjaajien kouluttajille että toimintaan koulutettaville leikkipuisto-ohjaajille. Aineisto pyrittiin laatimaan helposti käyttöönotettavaksi ohjeistuksineen ja aikataulutuksineen koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Koulutusaineistossa huomioitiin valittujen työntekijöiden muodostama koulutuksen kohderyhmä, eli vuotiaat nuoret, joista osalle työpaikka oli ensimmäinen. Osalla ei ollut kokemusta lasten kanssa toimimisesta, tai kokemusta oli ainoastaan koululaisista. Aineisto oli tämän vuoksi mm. työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien sekä lapsen kehityksen osalta hyvin perusteellinen. Koulutettavina oli kaiken kaikkiaan kuusi paikallista nuorta, joista kaksi miestä ja neljä naista. Kaksi koulutetuista oli täysi-ikäisiä työn vaativuudesta johtuen. Kaikki koulutettavat toimivat kesäkuussa leikkipuisto-ohjaajina Orivedellä. 4. Hankkeen vaatimat resurssit Hanketta lähdettiin toteuttamaan välittömästi Pomoottorin hallituksen hyväksyttyä hankeehdotus ja sen lähdettyä eteenpäin Pirkanmaan TE-keskukseen. Koska aikataulu kevään kohdalla oli tiukka, ei ollut mahdollisuutta jäädä odottamaan TE-keskuksen hyväksyntää, vaan lähdimme viemään koulutusta eteenpäin yhdistyksen omalla riskillä. Hanke työllisti vuodeksi 2009 yhden hanketyöntekijän, joka lisäksi toimi päävastuullisena kouluttajana koulutuksen ajan. Lisäksi koulutusapuna toimi neljä kouluttajaa hanketyöntekijän lisäksi. Näistä neljästä kouluttajasta kahdella oli vastuullaan yksi koulutuksen osa-alue ja yhden koulutusalueen jakoi kaksi kouluttajaa. Ensiapukoulutuksen koulutusmateriaaliksi tilattiin Ensiapu 5 S i v u

6 lasten tapaturmissa -lehtinen Mannerheimin lastensuojeluliitolta, minkä pohjalta käytännön ensiapukoulutus toteutettiin. Esite jaettiin koulutettaville sekä tallennettiin kouluttajan kansioon. Koulutusta varten vuokrattiin Oriveden liikuntahallin kokoustilat kolmeksi illaksi. Paikka oli ideaali senkin koska itse toiminta tultiin järjestämään liikuntahallissa ja sen ympäristössä. Näin esim. tulevaan työympäristöön tutustuminen onnistui luontevasti koulutuksen yhteydessä. Koulutettaville luovutettiin koulutuskansiot ja lisäksi laadittiin oma kouluttajan kansio koulutuksen toteuttajalle. 5. Hankkeen aikataulu ja toteutus 5.1. Hankkeen toteutuksen aikataulu Tammi-helmikuu 2009 Tammikuussa jätettiin koulutushanke-esitys Pomoottorin toimistoon. Helmikuussa yhdistyksen valitsema ohjausryhmä hyväksyi hanketyöntekijän laatiman kurssiohjelman koulutusmateriaalin luomisen pohjaksi. Lisäksi laadittiin työpaikkailmoitus, missä myös koulutus esiteltiin. Ilmoituksessa mainittiin koulutukseen osallistumisen edellytys työpaikan saamiselle ja koulutuksen palkattomuus. Tämän lisäksi koulutusta osana työpaikkaa esiteltiin mm. työtreffeillä MOL:n Oriveden toimistossa sekä MLL:n omilla nettisivuilla. Helmikuussa Pomoottorin hallitus hyväksyi hanke-ehdotuksen sellaisenaan ja ehdotus lähti eteenpäin Pirkanmaan TE-keskukseen. Maalis-huhtikuu 2009 Hanketyöntekijä oli mukana työhaastatteluissa työpaikan/koulutuksen yhteenkuuluvuuden selventämiseksi ja koulutuksen esittelemiseksi. Tämä myös helpotti koulutuksen suunnittelua kohderyhmään tutustuttaessa. Maalis-huhtikuussa aloitettiin myös koulutusmateriaalin luominen sekä muiden kouluttajien selvittäminen. Huhtikuussa sovittiin koulutuksen ajankohdasta sekä kouluttajien että koulutettavien kanssa. Koulutustilat varattiin Oriveden liikuntahallista, missä myös itse leikkipuisto-/kesäkerhotoiminta tuli tapahtumaan. Huhtikuussa aloitettiin myös koulutuskansioiden kokoaminen koulutettaville. Kouluttajille selvitettiin koulutuksen laajuuus ja kohderyhmä, koulutusohjelma lähetettiin sekä koulutettaville että kouluttajille. Toukokuu 2009 Työntekijöiden/koulutettavien valinta. Koulutettavina oli yhteensä kuusi paikallista nuorta. Teoriakoulutus järjestettiin kolmena iltana toukokuun iltana, yksi kerta viikossa. Hankevastaava kokosi jokaisen kouluttajan materiaalit koulutettavien kansioon ja hoiti tilavalmistelut ennen koulutusta ja sen jälkeen. Koulutus järjestettiin monimuotoisesti, tavallisen oppituntien lisäksi järjestettiin ryhmätöitä ja kotitehtäviä mm. lasten kanssa toimimisesta ja päivien suunnittelusta. Koulutettaville luovutettiin koulutuskansiot, johon he keräsivät koulutusmateriaalin. 6 S i v u

7 Kesäkuu 2009 Järjestettiin käytännön työharjoittelu kahtena päivänä, yht. 16 tuntia. Laadittiin ja jaettiin koulutettaville todistukset koulutuksesta. Laadittiin palautelomake ja kysyttiin palaute koulutetuilta. Myönteinen päätös koulutushankkeen hyväksymisestä saapui TE-keskukselta. Heinäkuu 2009 Laadittiin väliraportti TE-keskukseen välimaksatusta varten. Laadittiin kouluttajan kansio ohjeistuksineen. Elokuu joulukuu 2009 Laadittiin hankkeen loppuraportti, sekä päivitettiin yhdistyksen nettisivut koulutushankkeen esittelemiseksi Koulutuksen toteutus Koulutus toteutettiin kolmena toukokuun iltana viikottain kouluttajien ja koulutettavien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Oriveden liikuntahallin kokoustiloissa. Teoriakoulutuksen laajuus oli yhteensä 20 oppituntia, joten osa tunneista toteutettiin monimuotoisesti kotitehtävien ja ryhmätöiden muodossa. Koulutettavina oli kaikkiaan kuusi paikallista nuorta, jotka kaikki tultiin palkkaamaan leikkipuistoohjaajien työhön kesäkuussa 2009 yhteensä kolmeksi viikoksi. Teoriakoulutuksen osa-alueet olivat: 1. Koulutuksen avaus, Työnantajan vastuu ja velvollisuudet (3 h) 2. Lapsen kasvu ja kehitys (4 h) 3. Alle kouluikäisen lapsen kanssa toimiminen, leikit ja pelit (3 h) 4. Kouluikäisen lapsen kanssa toimiminen, leikit ja pelit (3 h) 5. Lapsen vastaanotto leikkipuistotilanteessa (1 h) 6. Päiväkohtaisten suunnitelmien laatiminen (1 h) 7. Tapaturmat, niiden ennaltaehkäisy ja hoito (3 h) Käytännön harjoittelu (16 h) tapahtui kokonaisuudessaan kouluttajan valvonnassa ja ohjauksessa kahden päivän aikana. Koulutuksessa otettiin huomioon koulutettavien ikä sekä työn vaativuus eri-ikäisten lasten kanssa toimiessa. Koska työpaikka saattoi olla ensimmäinen, panostettiin mm. työnantajan ja työntekijän vastuuseen ja velvollisuuksiin sekä tutustuttiin tarkasti mm. työsopimukseen ym. työntekijän lomakkeisiin ja niiden täyttämiseen. Toinen tärkeä painopiste koulutuksessa oli työn vaativuuteen vastaaminen jo senkin takia, että toiminta kohdentui sekä alle kouluikäisiin että kouluikäisiin lapsiin. Näin ollen koulutuksessa keskityttiin vahvasti lasten kehitykseen ja leikkeihin eri-ikäisten lasten kanssa. Teoriaa tuettiin käytännön harjoituksin, ryhmätöinä yhdessä ongelmia ja ratkaisuja miettien. Kotitehtävillä 7 S i v u

8 tähdättiin päivien valmisteluun, ongelmien ennakointiin ja päiväohjelman suunnittelun tärkeyden ymmärtämiseen. Koulutusmateriaali koetettiin luoda mahdollisimman perusteelliseksi mm. leikkien osalta, jotta tekemistä ja uusia ideoita olisi helposti saatavilla itse toiminnan järjestämisessä. Toisaalta materiaalista koetettiin saada riittävän ymmärrettävä nuorellekin työntekijälle, jolla ei ollut välttämättä aiempaa kokemusta lapsista ja heidän kanssaan toimimisesta. Kolmas koulutuksen tavoite oli saada yhteistyökykyinen ja itse toiminnan aikana tuttu työtiimi, joka toimisi hyvin intensiivisen työjakson aikana. Näitä tavoitteita ja niiden toteutumista tarkistettiin palautelomakkeella, joka kysyttiin ensimmäisen työviikon jälkeen, jolloin jo oli mahdollista verrata koulutuksen antia itse työn toteuttamiseen. 6. Hankkeessa tuotetut materiaalit ja hankkeen esittely Koulutusohjelman suunnittelussa käytettiin apuna Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitajien koulutusohjelman runkoa, joka muokattiin leikkipuistotoimintaan sopivaksi. Koulutusohjelman perusteella valittiin sopivat kouluttajat, jotka laativat kukin oman koulutusmateriaalinsa jaettavaksi koulutettaville. Hanketyöntekijä keräsi tämän materiaalin kouluttajan ja koulutettavien omiin kansioihin. Kouluttajan kansioon kerättiin varsinaisen koulutusmateriaalin lisäksi yhteydenottolomakkeet sekä koulutettaviin että kouluttajille, työnantajan lomakkeet (työsopimus, tuntilistat jne.), todistuspohja koulutettaville ja palautelomakepohja palautteen kysymiseksi. Tämän lisäksi kansioon laadittiin aikataulutus ja ohjeistus koulutuksen järjestäjälle. Kansio oli ehdottomasti koko hankkeen tärkein tuotos. Tämän lisäksi tehtiin loppuraportti, jossa itse hankkeen toteutumista on analysoitu tarkemmin. Koulutushanke esiteltiin MLL:n Oriveden yhdistyksen omilla nettisivuilla, yhteistyökumppaneille mm. Ennaltaehkäisevän lasten suojelun työryhmässä, jossa Oriveden kaupungin lisäksi edustus muilta paikallisilta lapsijärjestöiltä ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piirille. 7. Hankkeesta saatu palaute ja sen analysointi Hankkeesta toteutettiin palautekysely koulutetuilta ensimmäisen työviikon jälkeen. Tällöin koulutuksen hyötyä oli helpompi verrata työn vaatimiin tieto-taitoihin. Palautteessa kysyttiin subjektiivista mielipidettä koulutuksen eri osa-alueiden tärkeydestä, koulutuksen ajankohdasta ja laajuudesta sekä koulutuksen toteutuksesta. Jokainen kuudesta koulutettavasta vastasi kyselyyn. Jäljempänä tarkempi analyysi palautelomakkeesta. 8 S i v u

9 7.1. Palautelomakkeen analyysi Palautteeseen (liite 1) vastasivat anonyymisti kaikki koulutukseen ja myös itse leikkipuistotoimintaan osallistuneet koulutettavat/työntekijät. Yksi koulutetuista joutui sairauden takia jättämään yhden teoriakoulutuskerran väliin saaden ainoastaan materiaalit ko. kerran koulutuksesta. Muuten koulutettavat olivat osallistuneet sekä koulutukseen että käytännön harjoitteluun. Palautteen mukaan kaikki koulutettavat kokivat koulutuksen tarpeelliseksi ja koulutuksen olleen laajuudessaan riittävä. Lisäksi koulutuksen ajankohta koettiin sopivaksi ja siitä tiedotettiin riittävästi. Näihin kysymyksiin vastattiin kyllä-vastauksia 100 %:sti. Lisäksi koulutettavat eivät kokeneet tarvitsevansa muita osa-alueita sisällytettävän koulutukseen. Arvosteluasteikolla 1 4 (1 = tarpeeton, 2 = jossain määrin, 3=, 4 = hyvin ) koulutukseen osallistuneet arvioivat koulutuksen osa-alueet seuraavasti (kaavio 1): Kaavio 1 Työnantajan vastuu ja velvollisuudet Tarpeellinen 17 % keskiarvo % Lapsen kasvu ja kehitys Tarpeellinen 17 % 83 % keskiarvo S i v u

10 Alle kouluikäisen lapsen kanssa toimiminen, leikit ja pelit keskiarvo % Kouluikäisen lapsen kanssa toimiminen, leikit ja pelit keskiarvo % Tarpeellinen 16 % Jossain määrin 17 % Lapsen vastaanotto leikkipuistotilanteessa keskiarvo % Päiväkohtaisten suunnitelmien laatiminen Tarpeellinen 50 % 50 % keskiarvo S i v u

11 Tapaturmat, niiden ennaltaehkäisy ja hoito 100 % keskiarvo 4 Käytännön harjoittelu 100 % keskiarvo 4 Yllä olevan kaavion (kaavio 1) mukaisesti koulutuksesta saatu palaute oli pääosin positiivista. Koulutettavat kokivat koulutuksen kaikki osa-alueet tarpeellisiksi, hajontaa tuli lähinnä sellaisissa koulutuksen osa-alueissa, joissa koulutuksesta riippumattomista syistä itse toiminnassa tapahtui muutoksia (mm. toiminnan pitopaikkojen muuttuminen remontin vuoksi muutti päiväkohtaisia suunnitelmia). Koulutus siis koettiin hyvin tarpeelliseksi koulutettavien kannalta. Myös toiminnan järjestäjän kannalta koulutus koettiin erittäin tärkeäksi. Koulutettavat osasivat toimia oma-aloitteisesti työssään ja omasivat tarvittavat tieto-taidot lasten kanssa toimimisessa. Koulutetut pärjäsivät työssään ilman jatkuvaa valvontaa, työyhteisön yhteistyö oli hyvää ja ryhmä toimi luontevasti yhdessä. 8. Hankkeen arviointi Hanke toteutui hyvin aikataulussaan ja tavoitteenmukaiset tuotokset luotiin. Hanketyöskentelyssä oli suuri apu siitä, että yhdistyksellä oli jo aiempaa kokemusta kehityshankkeesta. Koulutushanke oli hankemuotona yhdistykselle uudenlainen hanke, mutta koska koulutuksen tavoitteet olivat hyvin tiedossa, oli se hyvin toteutettavissa. Koska Mannerheimin lastensuojeluliitossa on jo pitkään järjestetty koulutusta lastenhoitajille, oli myös koulutuksen runko helppo suunnitella 11 S i v u

12 lastenhoitajakoulutuksen pohjalta. Lisäksi hankkeeseen saatiin pätevät kouluttajat hanketyöntekijän lisäksi. Luotu koulutusohjelma täyttää hyvin tarpeensa, se on helppo ottaa käyttöön ja sen voi helposti muokata tarpeen mukaiseksi. Koulutuksessa nuoret, tulevat työntekijät ovat hyvä kohderyhmä, koska he ryhmäytyvät helposti ja ottavat tietoa innokkaasti vastaan. Työpaikan saamista edellyttävä koulutus on suuri motivaation lähde ja todistus koulutuksesta motivoi vielä lisää kouluttautumaan. Koulutuksesta saatu palaute sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta oli positiivista. Tämä lienee paras palaute hankkeen onnistumisesta. 9. Pohdinta ja jatkohaasteet Suurin haaste koulutuksen jatkumiselle on itse leikkipuistotoiminnan jatkuminen Orivedellä. Vuonna 2009 Mannerheimin lastensuojeluliiton Oriveden yhdistys järjesti leikkipuisto- ja kesäkerhotoiminnan keräten rahoitusta muilta paikallisilta yhdistyksiltä ja saaden Oriveden kaupungilta tukea toiminnan järjestämiseen. Vapaaehtoisvoimin toiminnan järjestäminen on kuitenkin raskasta ja toivottavaa olisikin, että toiminta jatkuisi sellaisen instanssin toimesta, jolla on pääomaa toiminnan rahoittamiseen. Vuoden 2009 pilottikokeilu osoitti sen, että koulutus vastasi tarvettaan ja toiminnalla lisäksi on kysyntää. Koska sekä koulutusohjelma ja toiminnan runko on nyt luotu, olisi erityisen otollista tehdä toiminnasta koulutuksineen jokakesäinen leikkipuisto- ja kesäkerhotoiminta. Hankkeessa luotu valmis koulutusmateriaali antaa hyvät edellytykset laadukkaan kesäkerhotoiminnan järjestämiselle. Koulutusta tulisi aina järjestää näin vastuulliseen työhön palkattavalle nuorelle, ja luotu koulutusohjelma ei vaadi suuria taloudellisia investointeja. Koulutus on helppo toteuttaa vapaaehtoisvoiminkin. Tuotettu materiaali toimii myös siten, että kouluttajana toimii eri taho kuin työnantajataho, eli yhteistyöllä pystyisi toiminnan järjestämistä helpottamaan entisestään. 12 S i v u

13 LIITE 1 KYSELY/PALAUTELOMAKE LEIKKIPUISTO-OHJAAJIEN KOULUTUKSESTA ORIVEDELLÄ 2009 Koitko koulutuksen tarpeelliseksi? kyllä ei en osaa sanoa Oliko koulutusta riittävästi? kyllä ei en osaa sanoa Jos vastasit ei, mistä aiheesta olisit halunnut lisäkoulutusta? Tuntuivatko koulutuksen osa-alueet tarpeellisilta, ympyröi sopivin vaihtoehto (4 = hyvin, 3 =, 2 = jossain määrin, 1 = tarpeeton) Työnantajan ja työntekijän vastuu ja velvollisuudet Lapsen kasvu ja kehitys, toimiminen lapsen kanssa Alle kouluikäisen lapsen kanssa toimiminen ja leikit, pelit Kouluikäisen lapsen kanssa toimiminen ja leikit, pelit Lapsen vastaanotto leikkipuistotilanteessa Päiväkohtaisten suunnitelmien laatiminen Tapaturmat, niiden ennaltaehkäisy ja hoito Käytännön harjoittelu ohjaajan valvonnassa Oliko koulutuksen ajankohta sopiva (kellonaika, päivät)? kyllä ei en osaa sanoa Jos vastasit ei, minkälainen ajankohta olisi ollut parempi? Käännä sivu 13 S i v u

14 Tiedotettiinko koulutuksesta riittävästi? kyllä ei en osaa sanoa Olisitko halunnut jonkin muun aiheen koulutukseen mukaan? kyllä ei en tiedä Jos vastasit kyllä, niin minkälaisen aiheen? Vapaa sana, risut ja ruusut Kiitos vastauksestasi! 14 S i v u