JÄRVISET 5/2014. lehti MLL:n Järvi-Suomen piirin paikallisyhdistyksille. tiedote yhdistyksille

Transkriptio

1 1 JÄRVISET 5/2014 lehti MLL:n Järvi-Suomen piirin paikallisyhdistyksille

2 2 Sisältö PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 3 Lapsen edun asialla... 3 AJANKOHTAISTA... 4 Piirin syyskokous Hyvä Joulumieli kampanja... 4 Vuoden vapaaehtoinen... 4 LAPSEN OIKEUDET MLL:n ARJESSA... 5 LIPUTETAAN LAPSEN OIKEUKSIA... 5 TUU LEIKKIIN MUN KAA... 6 KEVÄTILO-KISAN VOITTI MÄNTYHARJUN YHDISTYS... 6 Lapsen oikeudet Kevätilo-keräyksen perustana... 7 PIIRUSTUSKILPAILU LAPSEN OIKEUKSISTA... 7 YLI SATA PERHEKAHVILAA... 8 MLL-näkyvyyttä perhekahvilaan... 8 AMMI ESITTÄYTYY: VIESTII... 9 TERVEISIÄ YHDISTYKSISTÄ! Lettuja ja sirkushuveja Vehmersalmen laivarannassa TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS Perheen hyvä arki MLL JÄRVI-SUOMEN PIIRI: YHTEYSTIEDOT Henkilökunta... 12

3 3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Terhi vuonna 1976 Lapsen edun asialla Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden kunniaksi myös Järvisten teemana on lapsen oikeudet. Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen edun ensisijaisuutta. Käytännön soveltamiseen tuo kuitenkin haasteita se, että lapsen edun määritteleminen on kaukana helposta. Viranomaiset ja tuomioistuimet joutuvat pohtimaan juridisia kriteereitä, mutta nekään eivät ole yksiselitteisiä. Yleisessä keskustelussa puolestaan saatetaan lapsen etuun viitaten perustella tarpeen tullen mitä tahansa yhteiskunnallisesti suurta tai pientä kysymystä tai näkökulmaa. Onko lapsen etu, että äiti tai isä on kotona tai töissä? Onko lapsen etu, että lapsi harrastaa paljon, vähän tai ei lainkaan? Onko lapsen etu, että sateella on laitettava kumisaappaat, jos kellään muullakaan ei ole? Lapsen etu tulisi aina olla osana päätöksentekoa, olipa kyse lain säätämisestä, kaavoituksesta, nuorisotalon aukiolosta, tai perheen arjesta. Laadukas lapsivaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa ja vielä melko harvinaista. Arviointi edellyttää paitsi osaamista ja menetelmiä myös tahtoa ja resursseja. Lapsen oikeuksien toetutumista, lapsen etua ja päätösten vaikutuksia lapsiin voi miettiä myös oman perheen tasolla. Lapsen etu voi tilanteesta riippuen tarkoittaa tai edellyttää monia asioita, ja välillä ratkaisujen tekeminen on äärettömän vaikeaa. Lapsen etu voi näyttäytyä hyvin erilaisena, jos tarkastellaan vaikutuksia päivän, vuoden tai kymmenen vuoden aikajänteellä. Tärkeää on kuitenkin välillä pysähtyä pohtimaan, muistanko ja ennätänkö aina todella kuunnella, mitä lapsella on sanottavaa. Onni löytyy arjesta. Uskoisinkin, että lapsen etu on ainakin sitä, että lapsi saa viettää onnellista ja turvallista arkea, mitä se sitten eri perheissä tarkoittaakin. Ja siihen päämäärään pyrittäessä MLL on yksi etulinjan toimijoista niin suurissa kuin pienissäkin asioissa. Terhi Terhi Vanala puheenjohtaja MLL Järvi-Suomen piiri

4 4 AJANKOHTAISTA Piirin syyskokous Tervetuloa MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokoukseen Kokous järjestetään hotelli-kylpylä Peurungassa, Laukaassa. Kokouksen ohella tarjolla on liikunnan iloa ja muutakin virkistystä. Ajankohtaista asiaa perheen ja työn yhteensovittamisesta on tarjolla professori Anna Röngän johdolla. Päivän yhteydessä on mahdollisuus myös koulutukseen, jonka tavoitteena on perehdyttää vapaaehtoiset pitämään lyhyitä alustuksia esim. koulujen vanhempainiltojen yhteydessä. Yhdistysten puheenjohtajille on juuri lähetetty kokouskutsu, esityslista ja valtakirja. Kokouskutsu löytyy myös piirin nettisivuilta, Tapahtumakalenterista. Puheenjohtajat saavat lähipäivinä sähköpostitse piirin toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Peurunkaan voi tulla vaikka koko perhe, tekemistä riittää. Ohjelmassa on myös lastenkonsertti, joka pohjautuu Disney-elokuvien musiikkiin. Tervetuloa mukaan! Hyvä Joulumieli kampanja Hyvä Joulumieli kampanjassa jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja haastavassa taloudellisessa tilanteessa oleville lapsiperheille. Kampanjan toteuttavat tänäkin vuonna yhteistyössä MLL, SPR, Aamu TV, Kesko ja Radio Suomi. Hyvä Joulumieli kampanjan yhdyshenkilöt MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella vuonna 2014: Etelä-Savo: Kati Partti, kati.partti(a)mll.fi, p Keski-Suomi: Kaarina Lehto, kaarina.lehto(a)mll.fi, p Pohjois-Karjala: Arja Kempas, arja.kempas(a)mll.fi, p Pohjois-Savo: Merja Pitkänen, merja.pitkanen(a)mll.fi, p Vuoden vapaaehtoinen Kansalaisareena ry hakee Vuoden vapaaehtoinen palkinnon saajaksi henkilöä, joka voi olla pitkän linjan toimija tai innostava tulokas vapaaehtoistoiminnan saralla. Suomessa tehdään vapaaehtoistyötä runsaasti kansainvälisillä mittareilla mitattuna. Vuoden vapaaehtoinen palkinto luotiin lisäämään vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja arvostusta, kertoo Markku Vaittinen Kansalaisareenasta. Ehdokkaita voi äänestää lokakuun loppuun saakka. Ainakin yksi ehdokas on innokas MLLvapaaehtoinen: kylämummi Paula Määttä Jyväskylän Korpilahdelta, Tikkalan kylästä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset piirin nettisivuilta: Tutustu ehdokkaisiin täällä; Paula Määttä löytyy Tikkalan kohdalta paikkakuntalistasta.

5 5 LAPSEN OIKEUDET MLL:n ARJESSA Lapsilla on oikeuksia, jotka on määritelty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Se on sitova, oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus, jonka Suomi on lailla saattanut voimaan. Aikuisten on tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka suojelevat lasta siis kaikkia alle 18-vuotiaita. Lasten etu ja lasten oikeudet menevät muiden etujen edelle. Mannerheimin Lastensuojeluliiton uudessa strategiassa ovat lapsen oikeudet vahvasti näkyvillä: MLL rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa lapsiystävällistä yhteiskuntaa, jossa lapsia ja lapsuutta arvostetaan ja jossa kaikki kantavat vastuunsa lasten hyvinvoinnista. MLL toimii lasten oikeuksien puolesta. Lapsen oikeudet näkyvät MLL:n toiminnassa monin tavoin. Yksi uuden strategian mukaisista periaatteista on osallisuus. Sen mukaan lapsia ja nuoria kuullaan ja heidän näkemyksiään hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. MLL on arvostettu vaikuttaja. Lasten ja nuorten kokemusten näkyväksi tekeminen on tärkeä osa vaikuttamista. Miten lapsen oikeudet toteutuvat ja näkyvät paikallisyhdistyksen toiminnassa? Tätä kannattaa pohtia, vaikkapa yhdessä lasten ja nuorten kanssa, kun yhdistyksen toimintaa suunnitellaan. Apua pohdintaan löytyy: MLL:n sivuilta, Oppaasta Mitä haluaisit tehdä kerhossa? Lapsen kuulemisen menetelmiä (löytyy yllä olevan nettiosoitteen kautta) Lapsiasiavaltuutetun sivuilta Lastensuojelun keskusliiton sivuilta LIPUTETAAN LAPSEN OIKEUKSIA Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi Samana päivänä 1989 YK hyväksyi kansainvälisen Lapsen oikeuksien sopimuksen ja vuonna 1959 sopimusta edeltävän Lasten oikeuksien julistuksen. Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän teemana on lapsen oikeus leikkiin. Leikki on lapselle keskeinen tapa toimia, osallistua ja oppia. Lapsen oikeus leikkiin sisältyy lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklaan: lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Lue YK:n yleiskommentti aiheesta. Vaikka lapsen oikeuksien päivä ei virallinen liputuspäivä olekaan, sisäasiainministeriö on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan ja suosittelee samaa muillekin. Liput salkoon!

6 6 TUU LEIKKIIN MUN KAA Lapsen oikeuksien päivän tienoilla leikitään, kun Koko Suomi leikkii hankkeen leikkilähetit järjestävät tapahtumia ja tempauksia, myös Järvi- Suomen piirin alueella. Esimerkiksi Jyväskylässä järjestetään ilmaistapahtuma Seminaarinmäellä klo Tiedossa on jännittäviä leikkimaailmoja, joissa pääsee leikkimään ja liikkumaan eri tavoin. Kaikki vauvasta vaariin ovat tervetulleita leikkimään yhdessä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetään luentotilaisuus klo , jossa kuullaan isyystutkija Jouko Huttusta, Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Raija Harju-Kivistä sekä teatterikuraattori Antti Niskasta. Lisätietoja saa leikkilähetti Taija Savolaiselta, p , taija.savolainen(a)punainenristi.fi. Mikkelissä, Kalevankankaan koululla järjestetään lapsen oikeuksien teematapahtuma. Ohjelmassa on monenlaista mukavaa liikunnan, musiikin, sirkustelun, tarinoiden ja leikin merkeissä. Lisäksi psykologi Keijo Tahkokallio luennoi leikin merkityksestä lapselle. Tapahtuman järjestää Mikkelin lapsiperheverkosto eli erilaiset yhdistykset, järjestöt ja organisaatiot yhdessä. Lisätietoja saa leikkilähetti Piia Kleimolalta, p , piia.kleimola(a)mll.fi KEVÄTILO-KISAN VOITTI MÄNTYHARJUN YHDISTYS Skuuttiparkin ja liukumäen ympärille rakennettu kampanja valittiin MLL:n Kevätilo-keräyksen valtakunnallisessa kilpailussa yhdistyssarjan voittajaksi. Keräyskohteena oli potkulautailupaikan rakentaminen Mäntyharjun nuorille ja kierreliukumäen hankkiminen lapsiperheiden suosimalle uimarannalle. Keräystavoite etenee yhteistyössä kunnan kanssa, sillä kunta on varannut parkille määrärahan vuodelle Mäntyharjun yhdistyksen keräys suunniteltiin hyvin ja toteutettiin hyödyntäen perinteistä lipaskeräystä, virtuaali-lipasta ja sosiaalista mediaa, sekä tiedottaen tehokkaasti. Iloiset tempaukset, kuten asiakkaiden ostosten pakkaaminen paikallisessa marketissa pääsiäisen aikaan, lasten jakaessa samalla kauppiaan lahjoittamia pääsiäismunia, toi kaikille hymyn huulille. Savo-Karjalan alueella tapahtuu varmasti myös, tietoa tulee lähempänä. Ennakkoon voi toki kysellä leikkilähetti Inkeri Tiitiseltä, p , inkeri.tiitinen(a)punainenristi.fi. Lapsen oikeuksien päivään liittyvistä tapahtumista tiedotetaan myös piirin nettisivujen ja Facebookin kautta. Kuva: MLL Mäntyharjun yhdistys Lisää tietoa yhdistyksen omilta nettisivuilta Iloiset onnittelut Mäntyharjuun koko Järvi- Suomen piiriltä!

7 7 Lapsen oikeudet Kevätilo-keräyksen perustana Mäntyharjussa kuultiin aktiivisesti lapsia ja nuoria, eli toteutettiin käytännössä lapsen oikeuksien yleissopimukseen 13. artiklaa, jonka mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä. Kevätilo-keräyksen suunnittelussa voikin ottaa yhdeksi lähtökohdaksi lapsen oikeudet ja etsiä yhdessä lasten ja nuorten kanssa hyviä keräyskohteita. PIIRUSTUSKILPAILU LAPSEN OIKEUKSISTA 25-vuotiaan Lapsen oikeuksien sopimuksen merkeissä Järvi-Suomen piirissä on käynnissä aiheeseen liittyvä kilpailu, vielä viikon ajan. Lapsen oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus huolenpitoon oikeus leikkiin oikeus hyvään elämään oikeus käydä koulua oikeus yksityisyyteen oikeus ilmaista mielipiteensä oikeus olla oma itsensä Lisätietoa oikeuksista löytyy MLL:n sivuilta. Kilpailutyöt kootaan lokakuun aikana, ja raati valitsee palkittavat marraskuussa. Voittajat julkistetaan Lapsen oikeuksien päivänä Kilpailuun voivat osallistua kaiken ikäiset lapset ja nuoret. Palkitsemme ikäluokkien (viisi ikäluokkaa) parhaat taiteilijat taidevälineistöllä sekä arvomme kaikkien osallistuneiden kesken muutamia paketteja taiteen tekemisen välineitä. Käytännön ohjeet osallistumiseen löytyvät piirin nettisivuilta.

8 8 YLI SATA PERHEKAHVILAA MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella toimii 101 perhekahvilaa, joista 10 iltaisin. Suuret kiitokset kaikille perhekahvilatoimijoille, tämä on upea juttu! MLL:n perhekahviloiden ohjaajina toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoiset äidit, jotka tarvitsevat tukea paikallisyhdistyksen hallitukselta ja perhekahvilatoiminnan vastaavalta. On tärkeää että yhdistys huolehtii, että perhekahvilan ohjaajat (äidit ja työntekijät) ovat perehtyneet MLL:n toimintaan. Apuna kannattaa käyttää erinomaista materiaalia yhdistysnetistä. Järvi-Suomen piiri järjestää syksyisin Mitä kaffeen kanssa tapaamisia perhekahvilaohjaajille. Niissä saa vahvistusta omaan toimintaan ja perhekahvilan kehittämiseen. Syksyn tapaamisissa on kohdattu iso joukko perhekahvilaväkeä, iloittu ja innostuttu ja saatu uusia tuulia. Oman alueen koordinaattorit vierailevat myös talven mittaan perhekahviloissa kertomassa MLL:stä sekä puhumassa erilaisista teemoista. Vierailuajankohdista voivat ohjaajat olla yhteydessä oman alueen koordinaattoriin. Perhekahviloissa on monenmoista ohjelmaa, josta olisi kiva kuulla varmaan muidenkin, joten ottakaa kuva tai kaksi ja tehkää yhdessä pieni juttu Järviset-lehteen, jonka voit lähettää osoitteella annemari.sinikorpi(a)mll.fi. Valokuvia perhekahviloista voi lähettää osoitteeseen merja.korpi(a)mll.fi Huom. muistathan pyytää kuvassa olevilta aina luvat! MLL-näkyvyyttä perhekahvilaan Oletteko pohdiskelleet yhdessä hallituksen kanssa, kuinka MLL näkyy omassa perhekahvilassa tai kerhossa tai tapahtumassa? Toimimme yleensä vieraissa tiloissa, jonne julisteiden ym. materiaalin kiinnittäminen ei ole mahdollista pysyvästi, joten on hyvä pysähtyä välistä hetkeksi ja ideoida yhdessä kuinka saamme MLL:n näkyviin omassa toiminnassa. Otetaan vaikkapa pyykkinarut ja pyykkipojat apuun tai julisteen ylälaitaan teippaamalla ohut kukkakeppi, jonka päät ovat vähän julisteen ulkopuolella ja saat näin narun kiinnitettyä kepin päihin ja ripustaminen naulaan ym. on helpompaa! Teksti ja kuva: Merja Korpi

9 9 AMMI ESITTÄYTYY: VIESTII MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin vapaaehtoiskeskus on saanut uuden työntekijän, Anne-Mari Ollikaisesta, eli Ammista. Kun katselen taaksepäin mä pengon pöytälaatikkoo Päällimmäisenä hakemus MLL:n perhe- ja vapaaehtoiskoordinaattorin tehtävään, joukossa myös päivätty Lasten ja nuorten puhelimen päivystäjien peruskurssin todistus. Olenko tullut perille vai lähdössä uudelle kierrokselle? Väliin on mahtunut mm. reilut yksitoista vuotta työttömyyttä ja työtä vailla olemista niin ohjaajan, tutkijan, asiantuntijan kuin projektityöntekijänkin lasien läpi katsottuna. Lopulta monitehotkaan eivät auttaneet. Satoja muutostarinoita, lukuisia tapoja tarttua haasteeseen tai lähteä eteenpäin niillä eväillä, jotka repusta juuri silloin löytyy. Haaveilin alanvaihdosta ja nyt se toteutui. Kahden työkokemusviikon jälkeen en voi vedota rautaiseen asiantuntijuuteen, mutta korvaan sen avoimella mielellä ja herkillä korvilla. Ja halulla muuttaa maailmaa. Lähiympäristökin riittää. Kehittäjäsielu, se elää minussa. Viestii on muokattu viimeks eilen Et säkään oo sama kun ennen Lisää tietoo, lisää näkemystä Lisää elämänkokemusta Oppimiseen ja elämänkulkuun liittyvät teemat ovat intohimoni. Kasvatustieteen jatkoopinnoissani olen kiinnostunut siitä, miten muutos näyttäytyy (vai näyttäytyykö?) oppimiskokemuksena niin toimijuuden kuin identiteetinkin näkökulmista. Ennen elämänkokemusta ennen lapsia tiesin, että väittelen v Nyt en tiedä. Minä ite - vaihettaan elävän kolmivuotiaan äitinä väittely on arkipäivää. Se, joka ei osaa (siis aina vain ja rakentavasti keskustella lastensa kanssa), opettaa, joten suoritin opettajapätevyyden reilu vuosi sitten. Terveisin, Ammi feat. Jukka Poika Se tekee vaikeeks pitää mielipiteensä Kun tajuaa että asioilla on puolensa

10 10 TERVEISIÄ YHDISTYKSISTÄ! Lettuja ja sirkushuveja Vehmersalmen laivarannassa Perinteinen koko perheen kesätapahtuma keräsi jälleen Vehmersalmen laivarannan täyteen lapsia vanhempineen nauttimaan hilpeästä esityksestä ja makoisista letuista. Kuopion Sirkuksen esityksessä mm. vanteet heiluivat ja esiintyjät taipuivat vaikka mille mutkalle. Kalakukkoakin yritettiin opettaa tekemään temppuja. Näytöksen päätteeksi sirkustemppuja pääsi opettelemaan myös katsomon väki ja täytyy myöntää, että tulevia sirkuslaisia saattaapi Vehmersalmelta löytyä... Rannassa pääsi tutustumaan myös paloautoon ja pelastuslaitoksen veneeseen, mitkä olivat varsinkin pikkupoikien mieleen. Lettujono oli välillä hurjan pitkä, mutta lettumestarit paistoivat nopeasti yli 170 lettua, jotka menivät nälkäisten taiteilijoiden parempiin suihin. Tekstit ja kuvat: Satu Miettinen ja Kirsi Vartia Katumaalarit ikuistivat asfalttiin taideteoksia ja näppärät sormet koristelivat myös maaleilla kiviäkin. Kesäinen päivä suosi katumaalausta, kun sadekuuroilta vältyttiin ja lämpötila oli n. +17 astetta.

11 11 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS Perheen hyvä arki Taas on se aika vuodesta, kun katseet suuntautuvat ensi vuoteen ja toimintasuunnitelmat sekä talousarviot valmistuvat. Keskusjärjestö, piirit ja yhdistykset rakentavat toimintasuunnitelmansa MLL: n Strategian ja kolmivuotissuunnitelman pohjalta. Järvi-Suomen piirin toimintasuunnitelma kantaa nimeä Perheen hyvä arki, sillä sitä kaikissa yhdistyksissämme toteutetaan arjen toiminnassa. Yhdistysten hallitustyöskentely, perhekahvilat, vertaisryhmät, kerhot lapsille ja aikuisille, tapahtumat ja tempaukset sekä vaikuttamistyö rakentavat perheiden hyvää arkea yhteistyössä kuntakumppaneiden ja muiden verkostojen kanssa. On tärkeää, että yhdistysten vapaaehtoiset kokevat iloa perheen hyvän arjen mahdollistamisessa, rakentamisessa ja toteuttamisessa sekä saavat piiritasolta tukea, koulutusta ja ohjausta. Piirin työntekijät, perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit ovat yhdistyksiä varten kaikissa vapaaehtoiskeskuksissamme. Täyskäsipäivät, seutuillat, muut koulutukset ja yksittäiset yhdistystapaamiset antavat uskoa sekä vahvistusta omaan toimintaan yhdistyksissä. Yhteisissä kohtaamisissa yhdistysten vapaaehtoiset saavat lisäksi vertaistukea toisiltaan ja arjen jakaminen mahdollistuu. Vapaaehtoiset tarvitsevat myös omaa virkistystä: on tärkeää pitää huolta yhdistyksen sisällä toinen toisistaan ja ilosta sekä kokoontua ihan vaan nauttimaan yhdessäolosta vaikkapa hallituksen väen kanssa hyvää syöden ja rupatellen. Ensi vuonna järjestetään valtakunnallinen jäsenhankintakampanja sekä jäsenristeily syyskuussa, Risteilylle osallistumme taas Järvi-Suomen iloisella porukalla ja järjestämme yhteiskuljetuksia eri puolilta piiriämme. Valtakunnallisissa suurissa vapaaehtoisille järjestetyissä tilaisuuksissa jokainen yksilö saa kokea olevansa osa järjestöä, jolla historian havinassaan on aina ollut sama päämäärä perheen hyvän arjen rakentamisessa. Nyt kuitenkin katse ihan lähelle ja piirin syyskokoukseen Peurungassa. Syyskokous vahvistaa toimintasuunnitelman ja talousarvion, sekä valitsee piirille puheenjohtajan, uudet piirihallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Päivässä on lisäksi monenlaista ohjelmaa perheelle, kuten professori Anna Röngän alustus ja Puhkupillien konsertti. Toki Peurunka tarjoaa perheille hyvinkin monenlaista liikunnallista ajanvietettä, joten lähtekääpä yhdessä toteuttamaan oman perheen hyvää arkea syyskokouksen oheen. Tyttäreni Karoliina piirsi pienenä perheestämme kortin, johon hän oli kirjoittanut PERHERAKAUTA. Kuvassa hymyilimme koko porukka iloisesti. Tuo iloinen piirustus poisti syyllisyyttäni äitinä, kun työ vei niin paljon aikaa. Turva, läheisyys, rakkaus, sitä jokainen tarvitsee perheessä, iso ja pieni ihminen. Ehkä siinä on perheen hyvän arjen ydin. MLL:n toiminnassa jokainen yhdistyksen vapaaehtoinen mahdollistaa ja rakentaa perherakauta oman arvokkaan ja ainutlaatuisen itsensä kautta. Voimia ja iloa arjen askelluksiin! Miku Mirja Lavonen-Niinistö vt. toiminnanjohtaja MLL Järvi-Suomen piiri

12 12 MLL JÄRVI-SUOMEN PIIRI: YHTEYSTIEDOT sähköposti: jarvi-suomen.piiri(a)mll.fi Henkilökunta Vt. toiminnanjohtaja Mirja Lavonen-Niinistö, mirja.lavonen-niinisto(a)mll.fi, p Taloussihteeri Arja Kempas, arja.kempas(a)mll.fi, arja.kempas(a)mll.fi, p Vapaaehtoiskeskus Joensuu: Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Merja Korpi, merja.korpi(a)mll.fi, p Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Marjo Haikara, marjo.haikara(a)mll.fi, p Vapaaehtoiskeskus Jyväskylä: Lapsitoiminnan koordinaattori Johanna Sinikorpi, johanna.sinikorpi(a)mll.fi, p Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaarina Lehto, kaarina.lehto(a)mll.fi, p Projektipäällikkö Annemari Sinikorpi, annemari.sinikorpi(a)mll.fi, p Iltapäivätoiminnan koordinaattori Pirjo Härkönen, pirjo.harkonen(a)mll.fi Järjestöavustaja Johanna Voimala, johanna.voimala(a)mll.fi, p Vapaaehtoiskeskus Kuopio: Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Merja Pitkänen, merja.pitkanen(a)mll.fi, p Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anitta Pykäläinen, anitta.pykalainen(a)mll.fi, p Kehittämistoiminnan koordinaattori Eila-Mari Väätäinen, eila-mari.vaatainen(a)mll.fi, p Vapaaehtoiskeskus Mikkeli: Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anne-Mari Ollikainen, anne-mari.ollikainen(a)mll.fi, p Lapsitoiminnan ohjaaja Kati Partti, kati.partti(a)mll.fi, p Rikosten ja riitojen sovittelu, Pohjois-Karjalan alue Sovittelutoimiston johtaja Leena Sopanen, leena.sopanen(a)sovittelu.fi, p Sovittelun ohjaaja Minna Kosonen, minna.kosonen(a)sovittelu.fi, p Sovittelun ohjaaja Kaisa Mård, kaisa.mard(a)sovittelu.fi, p Rikosuhripäivystys, Itä-Suomen aluetoimisto Aluejohtaja Jaana Rossinen, Rikosuhripäivystys, jaana.rossinen(a)mll.fi, p Lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Suvi Essel, p Toiminnanohjaaja Annariina Tahvanainen, Joensuun palvelupiste, p Yhdyshenkilö Sisko Stolt, Savonlinnan palvelupiste, p. (015) Toiminnanohjaaja Eila Kersalo, Kuopion palvelupiste, p Yhdyshenkilö Sari Kuitunen, Mikkelin palvelupiste, p. (015) Yhdyshenkilö Maarit Kuntola, Lappeenrannan palvelupiste, (015)