LAPSIPERHEIDEN PUOLELLA 60 VUOTTA LOKAKUU 2013 > PILTTIPIIRI.FI. Odotettu. Paljonko päiväunta? s.5. Ero näkyy arjessa s.14. Kasvu digiin. s.

Transkriptio

1 LAPSIPERHEIDEN PUOLELLA 60 VUOTTA LOKAKUU 2013 > PILTTIPIIRI.FI Odotettu pikkuvelis.10 Paljonko päiväunta? s.5 Ero näkyy arjessa s.14 Kasvu digiin s.16

2 s.16 Sisältö NRO 3 LOKAKUU ravitsemus Turvallista ruokaa maalaisjärjellä Kunnon raaka-aineet ja niiden asianmukainen käsittely pitävät huolen turvallisesta ruoasta. adoptio Meistä kasvaa perhe Venni-poika saapui Kiinasta kotiin. kasvu & kehitys Miten lapsi selviää vanhempien erosta? Onnistuneessa erossa vanhemmat pysyvät puheväleissä. perhe & vapaa-aika Me digataan Santosten perheessä vimpaimet ovat osa perheen arkea. terveys Kutinan loppu Atooppinen ihottuma on yleinen vaiva kannen kuva: Tommi Tuomi palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat Tervetuloa Pilttipiiri-lukijoiden joukkoon! Kolme kertaa vuodessa ilmestyvän lehden saavat 4 16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmat Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaan. Pilttipiiri tarjoaa kiinnostavaa asiaa lasten kehityksestä, ravitsemuksesta ja lapsiperheen arjesta. Piltin lastenruokaneuvottelukunnan jäsenet tarkastavat lehden artikkelit. Pilttipiiri.fi-sivuilta saat lisää tietoa sekä vinkkejä leikkeihin ja askarteluun. Voit myös lähettää meille palautetta tai ilmoittautua Piltin Maku raatiin, jossa lapset koemaistavat kehitteillä olevia tuotteita. Tykkäämällä Pilttipiiristä Facebookissa saat ajankohtaista tietoa tapahtumista. Mukavia lukuhetkiä! lapsiperheiden puolella 60 vuotta l okakuu 2013 > PilttiPiiri.fi Odotettu veli pikku- Paljonko päiväunta? s.5 s.10 Ero näkyy arjessa s.14 Kasvu digiin PILTTIPIIRI-LEHTI ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4 16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50, Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh PAINO: PunaMusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, Helsinki ISSN TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja viestintäpäällikkö Aino Pajukangas / Suomen Nestlé sekä tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä. PILTTIPIIRI-LEHDEN TEKSTIT on tarkistanut lasten ruoka neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. PILTTI tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi lokakuu 2013

3 Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi pienet palat Pitääkö vauvan kanssa leikkiä? Väestöliiton perheaikaa.fi-sivustolla psykologi Anna Salmi kertoo videolla, miten pienen lapsen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa ja miten tärkeää se on. Käy tutustumassa ja kurkkaa samalla myös muitakin perhe elämän videoita. Aiheita on muun muassa vanhemmuudesta, parisuhteesta, erosta ja elämän kriiseistä. Löydät myös ohjeen jopa vauvan soseruoan tekemiseen. perheaikaa.fi > videot, haulla: Pitääkö pienen vauvan kanssa leikkiä? SUURTA JA PIENTÄ ASKARTELUA kuva: Shutterstock Askarteluhetkeen tarvitaan vain iloista mieltä, hieman mielikuvitusta ja yksinkertaisia tarvikkeita. Kirjan monipuolisia ohjeita voi soveltaa lapsen iän ja taitotason mukaan. Se sisältää 26 hauskaa ohjetta, joilla lastenhuoneen yksityiskohdat saavat uuden ilmeen. Lastenhuoneen askartelukirja. Sanoma Magazines Finland Matkalla mediaan Koskaan ei ole liian aikaista pohtia, millaisen roolin media saa kodissa. Vanhempien tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä, mutta myös mahdollistaa lapselle nautinnollisia kokemuksia ja elämyksiä. Jos tuntuu siltä, että tarvitset vinkkejä median käyttöön pienten kanssa, tutustu Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediaoppaisiin. Lue myös lehden sivulta 16 alkaen juttu Santoksen perheen median käytöstä. Pienet pojat ovat varsinaisia mediataitureita! mll.fi > julkaisut > verkkojulkaisut > vanhemmille YSTÄVYYDEN MERKITYS Pieni kirja on täynnä isoja ajatuksia. Siihen on koottu kissan ja koiran humoristisen filosofisia mietteitä ystävyydestä ja elämän tarkoituksesta. Tarinat ilahduttavat kaikenikäisiä. Maukan ja Väykän pieni kirja ystävyydestä. Timo Parvela, kuvittanut Virpi Talvitie Tammi kuva: Shutterstock Turvallisesti autossa Millainen on sopiva turvaistuin vauvalle, entä taaperolle? Älä turhaan pähkäile, vaan katso tarkemmin Liikenneturvan sivuilta. liikenneturva.fi > turvalaitteet, aihe: Lapset autossa. KOKKAILUA Keittokirja tarjoaa ideoita lapsiperheen arkipäivien ruuanlaittoon. Siinä on 500 helppoa, herkullista ja ravintoarvoltaan täysipainoista ruokaohjetta ensiaterioista leikki ikään saakka. Lisäksi kirjassa on tietoa pikkulapsen ravitsemuksesta. 500 ruokaa vauvoille ja taaperoille. Beverley Glock, suomentanut Katja Ruunaniemi, Karisto lokakuu

4 omin käsin Tervetuloa teatteriin! Tulosta pupun kaavat: Pilttipiiri.fi > askarrellaan Tänään meille esiintyy Veera-pupu. Askartele helppo käsinukke ja seuraksi myös muita eläinhahmoja. Omien tarinoiden kertominen ja juttujen keksiminen sujuvat jo ihan pienestä pitäen. Nopea nukketeat teri syntyy, kun pingottaa oviaukkoon tai tuolien väliin narulla kankaan. Teatteria katsomaan voi pyytää isovanhemmat, kummit tai vaikkapa naapurin lapset. Jos et halua, että pupu esiintyy yksikseen, askartele useampi pupu tai muita eläimiä mukaan. Vinkki! Aikuinen voi vaihteeksi kertoa iltasadun käsinukella. TARVIKKEET eriväristä huopaa kangastilkkuja sakset kangasliimaa jäätelötikkuja puuvillalankaa neula ompelemiseen vanua täytteeksi TEKO-OHJE: Tulosta Veera-pupun kaavat Pilttipiiri.fisivustolta. Leikkaa kaavat paperista ja piirrä ääriviivat huopakankaalle. Tarvitset vartalon, silmän osat ja korvat kahteen kertaan. Leikkaa pupun osat kankaasta. Liimaa silmät tekstiililiimalla pupun päähän. Kiinnitä silmien jälkeen hampaat ja kuono. Liimaa lopuksi nenä kuonon päälle. Korva kootaan kahdesta osasta. Liimaa osien väliin esimerkiksi jäätelötikku, joka jatkuu korvan alaosan yli pään sisään saakka. Näin korvista tulee jämäkät. Ompele osat yhteen noin puolen senttimetrin päästä vartalokappaleiden ulkoreunoista. Muista pujottaa korvat paikoilleen vartalon etu- ja takakappaleen väliin ennen pään ompelua. Pupun pään sisään voi laittaa täytettä, jotta pää on pulleampi. Vinkki! Katso ohjeet myös paperipusseista tehtyihin eläinhahmoihin tai tulosta valmiit sorminuket: pilttipiiri.fi > askarrellaan > askartelu 4 lokakuu 2013

5 5 kysymystä teksti Eeva Tähtinen kuvitus Pia Holm Tärkeät päiväunet Kuinka paljon unta pieni lapsi tarvitsee päivisin? Terveydenhoitaja Auli Toivonen Espoon Kalajärven neuvolasta vastaa päiväunia koskeviin kysymyksiin. 1Miksi pieni lapsi tarvitsee paljon unta? Riittävä uni on tärkeää lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Nukkuminen edistää oppimista ja uusien asioiden muistiin painumista. Se parantaa lapsen keskittymiskykyä, ruokahalua ja vastustuskykyä ja edistää siten kehitystä. Nukkuessa erittyy myös kasvuhormonia, mikä on tärkeää lapsen kokonaiskehitykselle. 2 Kuinka paljon päiväunta? 3 6 kuukauden ikäinen lapsi nukkuu päivän aikana yleensä kolmet päiväunet. Vauva nukkuu usein aamupäivällä pari tuntia ja iltapäivällä kolmesta neljään tuntiin. Illalla on hyvä ottaa vielä lyhyemmät nokoset ennen yöunta kuukauden ikäinen lapsi nukkuu tavallisesti kahdet päiväunet. Noin vuoden iässä siirrytään vähitellen yksiin päiväuniin. Tämän opettelu on tärkeää varsinkin, jos lapsi menee päivähoitoon kodin ulkopuolelle. Vuoden ikäinen lapsi tarvitsee yhdet pitkät päiväunet. 2-vuotiaalle riittävät kahden tunnin unet, ja sitä isommat pärjäävät tunninkin päiväunilla. Kerralla olisi hyvä nukkua vähintään tunti, jotta lapsi ehtii käydä läpi kaikki unen vaiheet. 3Miten yksilöllistä unen tarve on? Unen tarve on hyvin yksilöllistä, eikä yksiselitteistä ohjetta sopivaan määrään ole. Vilkas ja liikkuvainen lapsi tarvitsee usein enemmän unta kuin rauhallisempi taapero, mutta tämäkään ei ole yleistettävissä. 4 Erityisesti alle 3-vuotias lapsi tarvitsee päiväunet. Liian vähäinen uni huonontaa lapsen keskittymistä, ruoka halua ja yleistä mielialaa. Päivän aikana on siksi hyvä rauhoittaa tietyt hetket nukkumista tai ainakin lepäämistä varten. Päiväunet ovat erityisen tärkeät päivähoidossa oleville lapsille, sillä he heräävät aamulla aikaisin, ja ryhmässä oleminen vie heiltä paljon energiaa. Tietyissä kehitysvaiheissa lapsi ei haluaisi nukkua päiväunia, jolloin nukuttaminen voi kestää kauan ja unen määrä jäädä vähäisemmäksi. Lapsi nukkuu riittävästi, jos hän on aamulla herätessään virkeä, jaksaa leikkiä ja touhuta ja kasvaa normaalisti. Pitääkö huolestua, jos lapsi ei nuku? 5Kannattaako nukuttaa ulkona? Etenkin alle 1-vuotiaan on hyvä nukkua vähintään yhdet päiväunista ulkona vaunuissa. Ulkona lapsi saa raitista ilmaa ja nukkuu paremmin. Lisäksi hän tottuu lämpötilan vaihteluihin. Ulkona nukkuva on puettava lämpimästi. Lapsen niska on hyvä mittari siitä, onko vaatetta riittävästi: jos niska on hikinen, lapsella saattaa olla liikaa vaatetta. Pakkasrajana pidetään 10 miinusastetta, mutta kovalla tuulella jo viiden asteen pakkanen voi olla maksimi. lokakuu

6 6 lokakuu 2013 Pienten lasten kasvisten käyttö näkyy suoraan tulevaisuuden ruokatottumuksissa.

7 teksti Stiina Honkamaa kuvat Corbis/SKOY ja Shutterstock Turvallista ruokaa maalaisjärjellä Kun vanhemmat syövät hyvin, myös lapset syövät hyvin. Kunnon raakaaineet ja niiden asianmukainen käsittely pitävät huolen koko perheen turvallisesta ruoasta. Erityisesti ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on uutta ja ihmeellis tä. Vanhempia saattaa mietityttää, miten tehdä hyvää ja turvallista ruokaa pikkuiselle ja miten käsitellä raakaaineita oikein. Loppujen lopuksi ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Pienten lasten ruokien kanssa pätevät samat säännöt kuin vanhempien ruokienkin kanssa. Kun koko perhe syö monipuolisesti, myös pienten ravinto on turvattu, laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalosta sanoo. Hyvät ja puhtaat raaka-aineet Raaka-aineiden valinnassa suositaan usein kotimaista, mutta myös ulkomaiset tuotteet voivat olla aivan kelpoja. Kausivaihtelut kannattaa tietenkin huomioida. Kesällä kotimaista, talvella ulkomaista tai vaikka pakastevihanneksia, Palssa sanoo. Evira suosittelee, että pienten, alle 3-vuotiaiden, lasten ruokavaliossa suosittaisiin EU-maissa viljeltyjä tuotteita, sillä sen ulkopuolelta tuoduissa tuotteissa havaitaan useammin korkeita, määräystenvastaisia kasvinsuojeluainejäämiä. Hygienia-asiassa Palssa peräänkuuluttaa maalaisjärkeä. Raaka-aineet pestään ja niiden käsittelyssä käytetään puhtaita välineitä. Pienten lasten ruokien kanssa pätee sama hygienia kuin aikuisten. Mihinkään hysteriaan ei ole syytä, hän tähdentää. Erityistä huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää siihen, että pikkuiset ylipäätään syövät kasviksia. Suomessa pienten lasten kasvisten syönti on vieläkin liian vähäistä. Vanhemmat eivät saisi antaa periksi, vaikka kasvikset eivät ihan ensimmäisellä kokeilukerralla maistuisikaan, Palssa muistuttaa. Eineksiä voi Palssan mukaan antaa vasta yli yksivuotiaille niiden sisältämän suolan takia. Valmisruokaa voi silloin tällöin käyttää helpottamaan arkea osana monipuolista ruokavaliota. Valmisruoat sisältävät kuitenkin kasviksia aika vähän, joten se puoli pitää täydentää, hän sanoo. Oikea jäähdytys tärkeää Pienten lasten ruokien raaka-aineiden tulee olla yhtä ensiluokkaista kuin vanhempien. Tuoreuden pystyy yleensä arvioimaan helposti katsomalla ja haistamalla. Kannattaa huomioida, että parasta ennen päiväys tarkoittaa eri asiaa kuin viimeinen käyttöpäivä*. >> Mitä eroa on päiväysmerkinnöillä Parasta ennen ja Viimeinen käyttöpäivä? Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Yleensä elintarvike on käyttökelpoinen vielä päiväyksen jälkeenkin. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Viimeinen käyttöpäivä on merkittävä hyvin herkästi pilaantuviin tuotteisiin, jotka jo lyhyen säilytyksen jälkeen saattavat aiheuttaa terveysvaaran. Parasta ennen -merkintä sen sijaan liittyy pikemminkin tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin. Lähde: Evira.fi lokakuu

8 Anna näitä ruoka-aineita vasta yli yksivuotiaalle Raparperia on hyvä nauttia yhdessä maitotuotteiden kanssa kalsiumin saannin turvaamiseksi, koska raparperin sisältämä oksaalihappo sitoo kalsiumia. Lanttu, nauris, punajuuri, pinaatti, kiinankaali, nokkonen ja sormenpään kokoiset varhaisperunat sisältävät runsaasti nitraattia, ja sen takia niitä suositellaan vasta yli yksivuotiaille. Hunajan antamista tulee odottaa, kunnes lapsi on vuoden ikäinen, koska hunaja voi sisältää botulinumbakteerin itiöitä. Pähkinät, mantelit ja siemenet saattavat helposti tukkia hengitystiet, minkä takia niitä suositellaan vasta, kun lapsi osaa pureskella kunnolla. Lisäksi niissä piilee hometoksiinivaara. Maksaa annetaan suositusten mukaan. Tarkemmat määrät löytyvät Evira.fi-sivustolta. Jos tuote vaatii kylmäsäilytystä, kuten liha, kala ja maitotaloustuotteet, pitää huolehtia, että kylmäketju kaupasta kotiin on kunnossa, Palssa muistuttaa. Jos ruokaa ei valmistuksen jälkeen syödä heti, sen viilennys pitää tehdä mahdollisimman nopeasti. Pääsääntö on, että pidetään kuuma kuumana ja kylmä kylmänä. Jos haluaa tehostaa jäähdytystä, voi juuri valmistetun kuuman ruoan alle laittaa ensin kylmää vettä ja sitten jääkaappiin, Palssa neuvoo. Jos pakastaa ruokaa, niin kerralla ei kannata pakastaa liikaa. Pakastimen kapasiteetti on rajallinen. Lisäksi pitää huomioida, kuinka pitkä aika menee jäätymiseen, ja huolehtia siitä, että pakkanen on riittävän kylmä, Palssa muistuttaa. Soseet mainiota ravintoa Soseet ovat erinomainen keino antaa lapselle turvallista ja hyvää ravintoa helpossa muodossa. Tärkeää on valita hyvälaatuisia raaka-aineita. Talvella voi kuitenkin hyvin käyttää esimerkiksi pakastevihanneksia, Palssa sanoo. Kasvikset pestään huolellisesti ja kuoritaan. Kalasta poistetaan nahka ja ruodot ja lihasta mahdolliset kalvot ja ylimääräinen rasva. Käsittelyvälineiden pitää tietenkin olla puhtaita. Kasvikset ja lihat kypsennetään mahdollisimman pienessä nestemää- Liika suola kuormittaa pientä elimistöä. Leikki-ikäinen lapsi saa sitä tarpeeksi ruoka-aineista ilman suolalisää. Kuivatut pavut, herneet, sienet, leikkopavut ja kaalit ovat huonosti sulavia, mutta yli yksivuotias jo sietää niiden mahdollisesti aiheuttamat ilmavaivat. Makkaroita ja nakkeja kannattaa antaa kohtuudella niiden sisältämän runsaan suolan, säilöntäaineiden ja nitraattien takia. Kypsennä raakaaineet pienessä nestemäärässä. rässä. Kantta kannattaa käyttää, ettei neste haihdu, ja välttää ylikypsennystä. Soseita voi valmistaa mainiosti myös höyrykattilassa tai pienehköjä annoksia mikrossa. Näin ravintoaineetkin säilyvät parhaiten. Soseutus tapahtuu parhaiten sauvasekoittimella. Jos lapsi on yli yksivuotias, soseeseen kannattaa jättää kokkareita, jotta lapsi tottuu kiinteään ruokaan. Valmiit soseet pitää jäähdyttää nopeasti, Palssa sanoo. Mitä vesipitoisempi kasvis, sitä enemmän kannattaa lisätä tärkkelyspitoista ainesta, esimerkiksi perunaa, jolloin soseen rakenne tulee kiinteämmäksi. 1 1½ rkl lihaa tai kalaa täydennettynä kasvis- ja/tai perunasoseella on yksivuotiaalle sopiva määrä ateriaa kohti. Peruna-porkkana-seiti-tilli-sose on klassikko ja toimii aina, samoin parsakaali-seiti-sose. Isompien lasten soseita voi huoletta maustaa tuoreilla yrteillä, kuten tillillä ja persiljalla, Palssa vinkkaa. Jalat maassa Palssa toivoo, että pienen lapsen myötä vanhemmat viimeistään innostuisivat tekemään itse ruokaa. Asiasta ei kannata tehdä liian vaikeaa taidetta, mutta on tärkeää, että ymmärrettäisiin ravinnon suuri merkitys. Esimerkiksi pienten lasten kasvisten käyttö näkyy suoraan tulevaisuuden ruokatottumuksissa. Vaikka lapsi olisi ensin nirso, vanhempien ei pidä luovuttaa. Syömään ei saa pakottaa, mutta pitää näyttää mallia ja huolehtia, että kasviksia on tarjolla, Palssa tähdentää. Tärkeää on, että ruokaa tarjottaisiin monipuolisesti eikä vain lapsen lempiruokia. Jos ruokavalio kaventuu varhaisessa iässä, sitä on hankalaa laajentaa myöhemmin. Itselläni on kaksi pientä lasta ja tiedän, ettei se ole aina niin yksinkertaista. Se on kuitenkin hyvä hetki muuttaa myös omia ruokatottumuksia, Palssa muistuttaa. 8 lokakuu 2013

9 Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta. tästä elämästä Ihanat varpaat Kalle, 5 kk, on ihastunut omiin varpaisiinsa. Ensin löytyivät omat kädet maisteltaviksi, mutta varpaiden löytyminen mullisti pikkuisen maailman. Öiseen aikaan poika ei malta pysyä erossa varpaistaan, vaan unissaankin hän hapuilee varpaita suuhunsa. Pienokaiselle maistuvat myös muiden kädet. Varpaiden suhteen vanhemmat kuitenkin toivovat hänen pysyttelevän vain omissa jaloissaan. Kalle on jo kokeillut vähän erilaisia ruokia. Ruokailuhetkissäkin varpaat välillä vilahtavat suuhun perunan sijaan. Pöytätavoissa on nuorella miehellä siis vielä opeteltavaa. Varpaiden lisäksi Kallen harrastuksiin kuuluvat vauvauinti ja muskari. Ehkä uudet harrastukset ja kylmenevien ilmojen myötä jalkaan sujahtavat sukat saavat hänen mielenkiinnon suuntautumaan varpaiden sijasta kohti uusia seikkailuja. teksti Kaisa Honkala kuva Vessi Hämäläinen lokakuu

10 perhe Meistä kasvaa Janakkalalainen Jauhiaisten perhe kasvoi helmi kuussa yhdellä jäsenellä, kun Kiinasta adoptoitu Venni-poika saapui kotiin. teksti Pinja Landén kuvat Tommi Tuomi 10 lokakuu 2013

11 Lasten nauru ja iloiset kiljahdukset raikuvat olohuoneessa, kun Minella, 8 v, ja Venni, 2 v, harjoittelevat kuperkeikan tekemistä. Katso Venni näin! Minella huikkaa ja näyttää pikkuveljelleen mallia. Isosisko on Vennin paras kaveri ja suuren ihailun kohde, mutta kyllä siskokin nauttii silmin nähden saadessaan opettaa kauan toivomaansa veljeä. Minella oli myös se, johon Venni kiintyi uudessa perheessään aluksi eniten. Minella on ollut suurena apuna siinä, että Venni on sopeutunut nopeasti ja oppinut paljon suomen kieltä tämän neljän kuukauden aikana, äiti Mira Jauhiainen kertoo. Haave toisesta lapsesta Mira ja Hannu Jauhiainen ovat aina olleet lapsirakkaita. Minellan syntymän jälkeen toinen lapsi olisi ollut tervetullut, mutta häntä ei alkanut kuulua. Yritimme kuitenkin iloita siitä, että meillä on edes tämä yksi lapsi. Sitten Mira alkoi odottaa. Raskaus sujui hyvin, mutta päättyi traagisesti lapsen kuoltua synnytykseen. Adoptiopäätös alkoi itää, kun Mira ja Hannu kokivat ensimmäisen menetyksensä jälkeen vielä muutaman keskenmenon. Adoptio oli hyvin selkeä ja luonnollinen ratkaisu. Miksi kiusata itseään, kun on olemassa toinenkin vaihtoehto, Mira pohtii. Adoptioprosessi käyntiin Jauhiaiset pääsivät vuoden kestävään adoptioneuvontaan Tampereen Pelastakaa Lapset ry:hyn. Siihen kuuluu luentoja, sosiaalityöntekijän kotikäynti, haastatteluja ja kotitehtäviä. Välillä aika raskaissa kotitehtävissä käsiteltiin muun muassa parisuhdetta, sukulaisuussuhteita, omaa lapsuutta ja kokemiamme menetyksiä. >> lokakuu

12 Perheeksi kasvaminen kävi yllättävän helposti, vaikka vanhemmat olivat varautuneet pahimpaan. Kotitehtävät kuitenkin syvensivät Miran ja Hannun parisuhdetta, sillä niitä tehdessään he joutuivat pysähtymään ja pohtimaan niin itseään kuin parisuhdettaan. Tehtävien ja kotikäynnin perusteella sosiaalityöntekijä kirjoitti lausunnon, joka puolsi Jauhiaisten soveltuvuutta adoptiovanhemmiksi. Nyt he saivat hakea varsinaista adoptiolupaa. Luvan saamista odotettiin muutama kuukausi, ja aloimme miettiä kohdemaata. Minä haaveilin Kiinasta, mutta hylkäsimme sen pitkien jonojen vuoksi, Mira kertoo. Special Needs (SN) -ohjelma Perhe oli jo päätynyt Etelä-Afrikkaan, kun Hannu sattui lukemaan Kiinan Special Needs -ohjelmasta eli erityistarpeisten lasten adoptiosta. Sen kautta voi Kiinasta saada lapsen nopeammin, mutta hänellä on joko yksi tai useampi terveydellinen erityistarve. Kiinassa ei ole kovin suurta kynnystä antaa lasta adoptioon köyhyyden ja yhden lapsen politiikan takia. Erityisesti silloin jos lapsella on fyysinen tai psyykkinen diagnoosi, hänet viedään monesti lastenkotiin, Mira kertoo. Jauhiaiset päättivät hakea ohjelmaan. Hyväksynnän jälkeen heidän piti miettiä, millaisen erityistarpeisen lapsen he ovat valmiita vastaanottamaan. Rajasimme pois kaikki henkeä uhkaavat ja vakavat elinikäiset sairaudet, mutta olimme molemmat valmiita hyväksymään jonkin fyysisen erityistarpeen. Kun kaikki oli selvää Suomen päässä, hakupaperit lähetettiin Kiinaan. Teille on nyt täällä lapsi! Odottaminen on adoptioprosessin raskain vaihe epävarmuuden takia. Joka päivä vanhemmat miettivät, tuleeko heille tietoa lapsesta ja jos tulee, niin millainen lapsi mahtaa olla. Etenkin Miralle, joka oli jäänyt vuorotteluvapaalle lastantarhanopettajan työstään Minellan aloittaessa koulun, odotuspäivät kävivät pitkiksi. Otin puhelimen mukaan joka paikkaan, ettei mahdollinen ilmoitus lapsesta vain mene ohi, Mira muistelee. Kauan kaivattu soitto tuli vihdoin viime vuoden lokakuun lopulla, kun Mira oli viemässä Minellaa kouluun. Sopiva lapsi oli löytynyt. Heillä oli vuorokausi aikaa päättää, ottavatko pojan vastaan. Lapsen kerrottiin olevan iloinen ja vilkas. Kun katsoin Vennistä lähetettyjä kuvia, joissa neljässä viidestä hän hymyili, tiesin Vennin olevan meidän poikamme, Mira kertoo. 12 lokakuu 2013

13 Kun lapseen on kiintynyt, adoptiovanhemmuus ei eroa mitenkään biologisesta. Jauhiaisille kerrottiin myös, että Vennillä on pieni ortopedinen vaiva toisessa jalassa, mutta se ei vaikuttanut heidän päätökseensä. Matkalle Kiinaan Helmikuun alussa 2013 Jauhiaisten perhe matkusti Kiinaan. Kahden viikon päästä kotiin palaisi kolmen hengen sijasta neljä perheenjäsentä. Yllätyin, kuinka paljon paperiasioita paikan päällä piti vielä hoitaa lähes päivittäin, Hannu kertoo. Onnekseen Jauhiaiset saivat koko ajaksi Pelastakaa Lapset ry:n Kiinan pääoppaan, Jesse Yangin. Opasta tarvitaan tulkkina ja apuna siinä, että paperiasiat hoituvat. Jauhiaiset saapuivat Kiinaan perjantaina, ja jo maanantaina Venni luovutettiin heille. Adoptiotoimistoon lähdettiin yhdessä toisen perheen kanssa. Herkkä Mira pelkäsi itkevänsä nähdessään Vennin ensimmäistä kertaa. Mutta ei sitä itkua tullutkaan. Tilanteessa läsnä oleminen vei mukanaan. Poika oli kasvanut ja vaikutti kaikin puolin fiksulta lapselta, Mira kertoo. Hannu kiinnitti huomiota siihen, miten hyvin poika oli puettu ja kammattu. Kun hänet ojennettiin Miran syliin, Venni ei itkenyt lainkaan. Vain hieman huuli väpätti Vennin omahoitajan lähdettyä paikalta, mutta kun uusi perhe antoi Vennille Suomesta tuomansa uudet lelut, asia unohtui ja Venni lähti reippaasti uuden perheensä matkaan. Kotia kohti Ensimmäiset päivät Venni oli totinen ja hiljainen. Vasta kun saavuttiin Suomeen ja Venni pääsi uuteen kotiinsa, hän alkoi olla enemmän oma itsensä, eli sellainen kuin hän kasvuraportin mukaan on: sosiaalinen, avoin ja nauravainen. Silloin perheenkin oli helpompi tutustua häneen. Adoptiovanhemmuus eroaa biologisesta vanhemmuudesta siinä, että kun lapsen saa valmiina pakettina, jolla on jo rankkaakin historiaa takanaan, häneen tutustuminen saattaa viedä aikaa. Kun lapsi kasvaa äidin kohdussa, tämä pääsee tutustumaan lapseen jo alusta alkaen. Äiti oppii tuntemaan lapsen uni ja valverytmin ja huomaa, onko lapsi vilkas vai rauhallinen. Toisaalta adoptiovanhemmuuden hieno puoli on, että isä ja äiti ovat samalla viivalla. Kun lapseen on tutustunut ja kiintynyt, adoptiovanhemmuus ei eroa mitenkään biologisesta, Mira pohtii. Paluu arkeen Arki on jatkunut perheessä Vennin tulon jälkeen normaalina. Venni leikkii päivät hoitovapaalla olevan äidin kanssa. Isä palasi töihin kolmen viikon isyysloman jälkeen, ja Minella aloitti toisen luokan. Perhe haluaa pitää yllä kiinalaista kulttuuria, joten he kokoontuvat kerran kuussa Miran ohjaaman Kiina ryhmän kanssa. Ryhmä koostuu lähialueen vanhemmista, joilla on Kiinasta adoptoituja lapsia. Kokoontumisissa lapset leikkivät ja aikuiset juttelevat. Vietämme yhdessä myös erilaisia juhlia, kuten Kiinalaista uuttavuotta ja pikkujouluja. Meillä on nyt kaksi kotimaata, Kiina ja Suomi, Minella nyökkää. Prosessin pituus vaihtelee Adoptio on viranomaisprosessi, joka koostuu adoptioneuvonnasta, adoptioluvan hakemisesta Valviralta, kohdemaan valitsemisesta sekä odottamisesta, että perheelle sopiva lapsi löytyy. Prosessin pituus vaihtelee paljonkin riippuen kohdemaan tarpeista ja kriteereistä. Sekä perheiden toiveet lapsen suhteen että kohdemaan kriteerit perhettä kohtaan vaikuttavat asiaan, Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoption päällikkö Irene Pärssinen-Hentula kertoo. Jos toiveet lapsen suhteen ovat väljät, prosessi voi edetä nopeastikin. Toisaalta on maita, esimerkiksi Kiina, jossa odotusaika voi kestää jopa 6 7 vuotta. Samasta maasta voi kuitenkin saada adoptiolapsen alle vuodessa hakemuksen lähettämisestä, jos on valmis hyväksymään lapsella terveydellisiä diagnooseja. Monet säikähtävät termiä erityistarpeiset lapset. Hekin ovat ennen kaikkea lapsia, ja monilla perheillä on todella positiivisia kokemuksia juuri erityistarpeisten lasten adoptiosta. On hyvä muistaa, että adoptio on aina lapsia varten. Adoptioon luovutetut lapset ovat jo menettäneet paljon, ja siksi heille tulee taata mahdollisimman vakaa ja turvallinen kasvuympäristö. Adoption kustannukset Kansainvälisen adoption kohdalla perhe joutuu itse vastaamaan kaikista kustannuksista. Ne koostuvat adoptiojärjestön palvelumaksuista, asiakirjojen hankinnasta, laillistamisesta, käännättämisestä ja lähettämisestä, seurantaraporteista, tulkin tai oppaan palveluista ja viranomaismaksuista kohdemaassa sekä perheen matkakuluista lasta haettaessa. Kokonaiskustannus nousee pyöreästi euroon. Lapsella ei kuitenkaan ole hintaa. Kelalta voi myös hakea kansainvälisissä adoptioissa tukea, joka korvaa osan kuluista, Pärssinen Hentula muistuttaa. lokakuu

14 Nukkumatti voi jäädä tulematta, ruokalautanen tyhjentämättä. Ero näkyy lapsen arjessa, muttei välttämättä tulevaisuudessa. teksti Virve Järvinen kuva SKOY Miten lapsi selviää vanhempien erosta? Vanhempien ero haittaa aina lyhyellä aikavälillä lapsen hyvinvointia. Mutta jos kodin ilmapiiri on kovin tulehtunut ja rankkoja riitoja vanhempien välillä riittää, ero on yleensä lapsen kannalta hyvä asia. Päihteet ja väkivalta teke vät kodista lapselle entistäkin vaarallisemman kasvuympäristön. Hyvä ero on piste ikävyyksille. Riitely loppuu ja rauha palaa kotiin, perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta kertoo. Onnistuneessa erossa vanhemmat pysyvät puheväleissä. He pystyvät sopimaan lapseen liittyvistä asioista, kuten lapsen oikeudesta tavata molempia vanhempiaan. Hyvässä erossa lapsen ei tarvitse elää epävarmuudessa: hän tietää, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Hyvin hoidettu ero on pitkällä tähtäimellä kuin mikä tahansa muutos lapsen elämässä. Lapsi selviää siitä, kuten hän selviää vaikka sisaruksen syntymästä. Vaikka vanhempi ehkä haluaisi päättää suhteen heti, lapsen vuoksi sopivaa hetkeä voi joutua odottamaan. Ero yhdessä muiden isojen muutosten kanssa kuormittaa lasta liikaa. Esimerkiksi päiväkodin aloitus tai muutto toiselle paikkakunnalle heti eron päälle saattavat aiheuttaa turvattomuutta ja vaikuttaa lapsen elämään pitkäänkin. Vertaistuesta voimaa Jokainen lapsi on yksilö, joka kokee asiat omalla tavallaan. Etukäteen on mahdoton tietää, kuinka lapsi reagoi vanhempiensa eroon. Uni saattaa häiriintyä ja lapsi kastella vuoteensa. Lapsesta voi tulla itkuinen ja hän voi kadottaa ruokahalunsa. Jo puhumaan oppinut lapsi saattaa palata vauvakieleen tai alkaa änkyttää. Muutokset voivat ilmaantua vasta jonkin ajan kuluttua tapahtuneesta. Lapsen voinnista huolestuneen vanhemman kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan. Päiväkodissa ja kerhoissa on hyvä mainita erosta, jolloin henkilökunta osaa kertoa lapsessa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista, Kimmo Jokinen ohjaa. Vanhempien tulisi huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Onnistuneessa erossa vanhemmat pysyvät puheväleissä. Tutkimusten mukaan vanhempien saama apu eron aiheuttamien tunteiden käsittelyssä parantaa lapsen selviytymistä. Vertaistukiryhmään osallistuneiden erovanhempien lapset pärjäävät elämässään paremmin kuin erolapset, joiden vanhemmat eivät saaneet vastaavaa tukea. Huomaa lapsi! Vinkkejä erotilanteeseen Kerro lapselle tulevista muutoksista ajoissa ja anna hänelle aikaa sopeutua. Painota sitä, ettei ero ole lapsen syy. Vakuuta lapselle, että kotoa poismuuttava vanhempi säilyy hänen elämässään. Jos lapsi osaa puhua, kysy hänen mielipidettään esimerkiksi tapaamisten tiheydestä. Muistuta lasta siitä, että vanhemmat rakastavat häntä yhä. Lapsesta huolehditaan jatkossakin. 14 lokakuu 2013

15 Vertaistukea löytyy esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja seurakuntien järjestämistä perhepalveluista ja ryhmistä. Reissureppu poistaa pelkoja Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että suhde molempiin vanhempiin säilyy mahdollisimman tiiviinä edellyttäen, että suhde on ollut hyvä. Erolapsi pelkää usein menettävänsä toisen vanhempansa kokonaan. Lapselle tulee vakuuttaa, että pelko on turha. Yhdessä tehdyt konkreettiset asiat vähentävät pelkoa. Lapselle voidaan sisustaa oma paikka poismuuttaneen vanhemman kotiin. Hänelle voidaan hankkia reppu toiseen kotiin suuntautuvia matkoja varten ja miettiä, mitä reppuun pakataan. Vaikka rakkaus vanhempien välillä loppuu, lapsella on oikeus vaalia mielessään kumpaakin vanhempaansa. Valokuvat ja puhelut muistuttavat lasta poismuuttaneesta ja auttavat kestämään tapaamisten välisen eron. Jos exän kuvat ruokapöydällä aiheuttavat aikuiselle pahan mielen, ne sopii siirtää lapsen huoneeseen. Kuvat ovat lapsen aarteita eikä niitä saa hävittää. 100 % HEDELMÄÄ! 4 5 Rohkaise lasta kertomaan eron aiheuttamista tunteista. Pieni lapsi voi ilmaista niitä leikin tai piirtämisen avulla. Jos lapsi on ihan pieni, pidä häntä lähellä ja huolehdi turvallisesta ilmapiiristä. Tutut rutiinit luovat turvaa.

16 teksti Petteri Pohjonen kuvat Vesa Koskelainen ja Santosten kotialbumi Santosten perheessä tabletit ja läppärit ovat osa perheen arkea. ablettia perheessä on käytetty nyt vuoden, ja kosketusnäytöllistä älypuhelinta noin parin vuoden ajan. Santosten perheen poikien, Peterin 5 v ja Noahin 3 v, päiväkoti on myös mukana Opetushallituksen ja Turun kaupungin rahoittamassa Molla-hankkees - sa. Päiväkodissa on käytössä esimerkiksi äly- TV ja uusia tabletteja. Meillä on kotona noin tunti päivässä niin sanottua ruutuaikaa. Tämä käsittää kaikki tekniset laitteet, joissa on näyttö. Olemme rajoittaneet aikaa joskus myös katselukiellolla, kun on tehty tarpeeksi tuhmuuksia. Se ei ole aina toiminut toivotulla tavalla. Petellä oli yhden kerran pari päivää ruutukatselukieltoa. Kun kielto oli ohi, hän halusi jatkaa Digitututustuminen alkoi jo vaippaiässä, kun otettiin ensimmäinen Skype-yhteys. sitä viikon loppuun asti. Pojat ovat myös aika kovia ehdottelemaan toisilleen katselukieltoja, Heini Santos nauraa. Perheen juuret ovat Suomessa ja Yhdysvalloissa, joten Skype-puhelut ovat olleet tutuksi jo vaippaikäisestä saakka. Nykyään Skype-puheluihin käytetään tablettia, läppäriä tai älypuhelinta. Amerikan mummi, perheen kesken G- ma, soittaa yleensä iltaisin. Pojat tunnistavat soittoäänen ja juoksevat kilpaa etsimään oikeaa päätelaitetta. Lapset osaavat myös itse vastata, säätää videokuvaa ja lopettaa puhelun, kun he aikaisemmin vain sorkkivat ruutua sattumanvaraisesti. Lapset opettavat Skypen lisäksi tablettia käytetään erilaisiin peleihin ja sovelluksiin. Santosten perheessä halutaan tarjota lapsille kehittäviä ohjelmia, esimerkiksi erilaisia piirustus-, numero- ja värityspelejä. Vanhemmat kokeilevat pelejä ennen lapsia. Ampuminen, lyöminen tai muu haitallinen sisältö ei heidän seulaa läpäise. Netissä Yle Areena ja Pikku Kakkosen nettisivut ovat hyvää ja turvallista ajanvietettä lapsille. Meillä aikuinen on koko ajan samas sa tilassa, missä lapset viettävät aikaansa laitteiden parissa, Heini sanoo. >> 16 lokakuu 2013

17 Peter ja Noah ovat aika kovia ehdot telemaan toisilleen katselukieltoja. lokakuu

18 pling pling Aikaraja teknologian käytölle? Tablettien, älypuhelinten ja muun nykyteknologian käytöstä ei ole olemassa vielä tutkittua tietoa, sillä ilmiö on vielä niin tuore. Television katselua on sen sijaan tutkittu tarkasti. Sen käytöstä on annettu myös suosituksia, joiden mukaan alle 2-vuotiasta ei pidä istuttaa pitkäksi aikaa television ääreen, koska television kuvamaailma on niin ärsykerikasta. Tietokoneissa, tableteissa tai älypuhelimissa tämäntapaisia rajoituksia ei ole. Emme halua antaa mitään suosituksia digivälineiden käyttöön. Tabletista voi olla selkeää hyötyä: lapsen motoriset kyvyt ja muisti voivat kehittyä erilaisten pelien ja sovellusten ansiosta. Toiselle taas videopuheluohjelma Skype on hieno väline pitää yhteyttä vaikka isovanhempiin, kertoo Mediakasvatusja kuvaohjelmakeskus MEKUn projektipäällikkö Suvi Tuominen. MEKU on opetus- ja kulttuuriministeriön virasto, joka toimii asiantuntijana lasten mediaympäristön kehityksessä. Laitteiden käyttö on siis hyvin yksilöllistä. Normaali tarkkailu riittää, kun selvitetään teknologian soveltuvuutta lapselle. Täysin vapaita käsiä digivälineiden käyttöön ei tarvitse antaa, vaan perheen sisällä on hyvä sopia yhteiset pelisäännöt. Jokainen perhe määrittää aikarajat itse, ja ne on hyvä määritellä jo varhaisessa vaiheessa. Tilanne ennen nukkumaanmenoa on myös hyvä rauhoittaa ja laittaa digivälineet suosiolla sivuun. On hyvä muistaa, että lapsi ei tarvitse kehityksen tueksi mitään ylimääräisiä laitteita, joten hänellä ei ole mitään hätää, vaikka ei omista uusinta tablettia, Tuominen muistuttaa. Piltti kysyi Facebook-ryhmässään lasten älypuhelinten ja tablettitietokoneiden käytöstä. Lue sivulta 22, miten eri laitteita käytetään. Aikuisen läsnäolo on siksikin tärkeää, että lapsi saattaa vahingossa tila ta esimerkiksi pelejä nettikaupasta tai tehdä jotain suunnit telematonta. Yhtenä päivänä huomasin, että Twitter-tililleni oli ilmestynyt mielenkiintoisia neonvärisiä risukasoja. Tajusin, että Noah oli onnistunut twiittaamaan tabletin piirrosohjelmalla taideteoksensa seuraajieni ihailtavaksi. Toiminto vaati ainakin kuusi klikkausta. Se oli huvittavaa, mutta mietin, mitä samalla logiikalla olisi voinut käydä, Heini pohtii. Kun on pienestä pitäen tottunut teknologiaan, niin koneen kimppuun syöksytään arkailematta. Aikuinen taas tuskailee ohjekirjan kanssa ennen kuin alkaa varovaisesti kokeilla uuden laitteen ominaisuuksia. Pojat saavat neuvoa koko ajan tabletin käytössä heidän mummiaan. Kirjoita tuohon hakusana ja paina tuosta. Ja onhan se myönnettävä, että he ovat minuakin opettaneet. Kerran he esimerkiksi näyttivät, miten saadaan tabletin alavalikko esiin, kun nostetaan ruudun alareunaa viidellä sormella. Yhtenä päivänä huomasin, että Twitter-tililleni oli ilmestynyt neonvärisiä risukasoja. Äly hoi, älä jätä lapsia yksin! Älypuhelin on ollut Santosin perheessä käytössä pari vuotta. Kännykkää ei ole lapsille vielä hankittu, mutta vanhemmalle lapselle se voi olla ajankohtaista noin puolen vuoden kuluttua. Tällä hetkellä älypuhelin on ahkerassa lainakäytössä esimerkiksi bussimatkoilla, jolloin pojat tekevät toisistaan videohaastatteluja. Kännykän käyttöä tarkkaillaan ja kontrolloidaan samalla tavalla kuin muunkin digin käyttöä. Myös vanhempien olisi hyvä tarkkailla omaa teknologiakäyttäytymistään. Ei kannata koko ajan räplätä omaa puhelinta, koska silloin ei ole läsnä lapsen elämässä vaan ihan jossain muualla, Heini muistuttaa. 18 lokakuu 2013

19 teksti Taina Vuokko kuva istockphoto Lapsi raapii tai hankaa ihoaan. Reippailun aikainen hikoilu tai talven kylmä ilma vain pahentavat kutinaa entisestään. Jos vanhempi huomaa lapsen iholla alle 2-vuotiaana alkanutta selvää ihottumaa, kyseessä voi olla atooppinen ihottuma. Atooppinen ihottuma on imeväisikäisillä yleensä kasvoissa, päänahassa, säärissä, käsissä ja vartalossa. Leikki-ikäisillä atooppinen ihottuma on varsinkin polvi- ja kyynärtaipeissa sekä niskassa, luettelee allergianeuvoja Johanna Värmälä Allergia- ja astmaliitosta. Ihottumaoireet voivat olla ruo ka-aineallergian laukaisemia, mutta atooppisen ihottuman puhkeaminen on viimekädessä usein perinnöllistä. Jos toisella vanhemmista on atopia, myös lapsella on 25 prosentin todennäköisyydellä atooppinen iho. Lapsella voi olla myös allergista nuhaa tai astma. Kun vanhempi huomaa lapsen iho-oireet, hän osaa monesti heti yhdistää ne atooppiseen ihottumaan. Vanhemmalla on nimittäin Atooppisen ihottuman puhkeaminen on usein perinnöllistä. usein ollut itsellään samanlaisia oireita jossain vaiheessa elämäänsä. Talvella rasvaisempaa voidetta Kutinan loppu Atooppinen ihottuma on pikkulapsilla yleinen vaiva. Kutinaa helpotetaan ensisijaisesti apteekin perusvoiteilla. Tarvitsetko lisäapua? Allergia- ja astmaliiton valtakunnallinen neuvontanumero p palvelee ma, ti ja ke klo 9 13, to klo (0,86 e/min + pvm). Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse allergianeuvoja@allergia.fi. Lisätietoja: Atooppisessa ihossa on kysymys siitä, että ihossa on vähän keramideja, jotka estävät veden haihtumista. Iho siis kuivuu herkästi. Apteekista saatavat perusvoiteet ovat ihon kuivuuden ensisijainen hoito. Vetistävään, ärtyneeseen ihottumaan käytetään mahdollisimman ohutta emulsiovoidetta, sillä rasvainen voide voi tukkia ihoa ja pahentaa tilannetta. Krooniseen ja hilseilevään ihottumaan taas laitetaan rasvaisempaa voidetta. Talvella käytetään rasvaisempaa ja kesällä vetisempää voidetta, Johanna Värmälä sanoo. Pikkuisen oloa voi helpottaa myös oikeanlaisilla vaatteilla. Johanna Värmälän mukaan turvallisin valinta on laadukas kotimainen, sileäpintainen ja tiiviiksi kudottu vaate. Hiostavat keinokuituvaatteet ja karkea villa puolestaan ärsyttävät atooppista ihoa. Kodin vaatehuoltoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Vaatteiden pesuun on hyvä käyttää hajusteettomia pesuaineita, jotka huuhdellaan kunnolla pois. Silitetyistä vaatteista taas irtoaa vähemmän pölyä, joten ne ovat iholle parempia. Kortisonia vain kuuriluontoisesti Jos perusvoiteet eivät vähennä ihon kuivuutta ja kutinaa, kotona voidaan käyttää kuuriluontoisesti lääkevoiteita. Alle 2-vuotiaan iholle voi levittää mietoa 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta kerran tai kaksi päivässä korkeintaan viikon ajan. Laaja-alaiset, kovasti kutiavat ja rupia muodostavat ihottumat kuuluvat kuitenkin aina lääkärin tutkittaviksi. Jos kortisonivoidekuureja aletaan tarvita jatkuvasti, silloinkin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Ihottuman tai raapimisen seurauksena syntyneeseen ihon tulehdukseen saatetaan tarvita antibioottikuuri. Lääkäri voi arvioida tämän tarpeen, Johanna Värmälä sanoo. Alle yksivuotiaana alkaneeseen atopiaan liittyy usein ruoka-aineallergia. Lääkärin tekemät allergiatutkimukset voivat tuoda selvyyden siihen, mikä ruoka-aine pahentaa lapsen atopiaoireita. lokakuu

20 wwww.pilttipiiri.fi > reseptit kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi ww.pilttipiiri.fi > reseptit Pilttipiirin verkkosivuilta löydät runsaasti lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin. Lempeitä keittoja Tuoksuva keitto ja syksyn sadon omenoista tehty piirakka houkuttelevat perheen yhteiselle aterialle. Mikä keitoista on teidän suosikki? 20 lokakuu 2013

21 Reseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille. KUKKAKAALIKEITTO 2 kukkakaalia 1 paketti tuorejuustoa 5 dl vettä KEITON PÄÄLLE: 1 paketti tofua tai hampputofua 2 dl tuoreita lehtikasviksia: esimerkiksi pinaattia, rucolaa, punamangoldia, karhunlaukkaa, lehtipersiljaa tai kevätsipulia öljyä paistamiseen Huuhdo ja pilko kukkakaalit ja laita kiehuvaan veteen. Anna kiehua matalalla lämmöllä noin 15 minuuttia. Leikkaa tofu kuutioiksi. Laita pannulle öljyä ja paista kuutioita molemmin puolin niin, että ne saavat väriä pintaan. Lisää silputut kasvikset pannulle ja paista vielä viitisen minuuttia. Sammuta levy. Sekoita tuorejuusto kukkakaalin joukkoon ja soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Laita keiton päälle tofuvihannesseos. VIHANNES-OHRAKEITTO 1 pieni parsakaali 200 g vihreitä papuja 1 dl tuoreita tai pakasteherneitä 2 porkkanaa pätkä purjoa (valkosipulia maun mukaan) 2 rkl öljyä 2 dl ohrasuurimoita 5 dl vettä (raastettua parmesaania) (hyvää oliivi- tai pähkinäöljyä) Huuhdo ja/tai kuori ja pilko kasvikset. Laita öljyä kattilaan ja hauduttele muutama minuutti purjoa ja porkkanaa ja lisää joukkoon ohrasuurimot. Sekoita ja hauduta muutama minuutti ja lisää vesi. Anna suurimoiden kiehua viisi minuuttia ja lisää loput kasvikset keiton joukkoon. Riippuen suurimoiden kypsymisajasta, keitä vielä 5 15 minuuttia matalalla lämmöllä. Halutessasi voit raastaa kypsän keiton päälle parmesaania ja lorauttaa mausteeksi hyvää kasviöljyä. SAVUKALAKEITTO 500 g savuahvenia 6 perunaa 2 porkkanaa pätkä varsiselleriä 1 rkl silputtua lehtipersiljaa 2 laakerinlehteä 1 pieni sipuli öljyä kuullottamiseen 5 dl vettä 1 dl tuoretta pinaattia tai punamangoldia 2 rkl tillisilppua Kuori ja pilko kasvikset ja laita ne kattilaan. Lisää öljyä ja kuullota keskilämmöllä, kunnes sipuli on läpikuultavaa. Lisää persiljasilppu ja laakerinlehdet ja sekoita. Pese perunat huolellisesti tai kuori, jos kuoret ovat paksuja. Lohko perunat, lisää ne kattilaan yhdessä veden kanssa. Keitä noin 20 minuuttia, kunnes perunat ovat pehmenneet. Lisää ruoditut savukalat, tillisilppu ja lehtikasvit keittoon. Anna kiehua matalalla lämmöllä viitisen minuuttia. MEHEVÄ JA HELPPO OMENAPIIRAKKA 3 dl jauhoja (gluteeniton tai tavallinen) 1 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljajauhetta 1/21 dl rypsiöljyä 1 dl sokeria 1 dl omenasosetta 1 kananmuna päälle omenaviipaleita (3 4 kotimaista omenaa) kanelisokeria Sekoita jauhot ja vanilja- ja leivinjauhe keskenään. Sekoita öljy, sokeri ja omenasose ja yhdistä ne jauhoihin. Sekoita joukkoon kananmuna. Voitele piirakkavuoka ja kaada taikina vuokaan. Laita piirakan pinnalle omenalohkoja ja ripottele päälle kanelisokeria. Paista 200-asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Tarjoa sellaisenaan tai vaniljakastikkeen tai -jäätelön kera. lokakuu

22 Piltin parhaat palat Klik, klik! Vain muutama prosentti Euroopasta saatavista raakaaineista soveltuu lastenruoaksi, Suomen Néstlen Turun-tehtaan päällikkö Sari Miettinen-Rantala kertoo. Kun lastenruokapurkin korkki napsahtaa, siitä tietää, että tuote on säilynyt ilmatiiviisti. teksti Henna Tanskanen kuva Vesa Koskelainen Ruokien säilyvyyteen vaikuttavat oikein pakatun tuotteen lisäksi puhtaat ja hyvät raakaaineet. Niissä noudatetaan raaka-aineille määriteltyjä säilyvyysaikoja. Lastenruokatuotanto yleensäkin on tarkoin säänneltyä, ja vain muutama prosentti Euroopasta saatavista raaka-aineis ta soveltuu lastenruoaksi. Taustalla on EU:n lainsäädäntö, joka määrittää niiden korkean laatutason. Toki tehtaamme tuotantohygienia ja ruokien lämpökäsittely takaavat ruokien säilyvyyden, Suomen Néstlen Turun-tehtaan päällikkö Sari Miettinen- Rantala kertoo. Piltti kysyi Facebookryhmässään lasten viihdeelektroniikan, erityisesti älypuhelinten ja tablettitietokoneiden käytöstä. Mitä vimpaimia käytössä? Lähes kaikissa Piltin Facebook-kyselyyn vastanneissa perheissä käytetään viihdeelektroniikkalaitteita kuten DVD-soitinta, pelikonsolia tai tietokonetta. Lähes 70 % vastaajista kertoi, että lapset saavat käyttää kodin viihde-elektroniikkaa joko itsekseen tai vanhemman kanssa yhdessä. Yleisimmin viihde-elektroniikan käyttö alkaa noin kolmen neljän vuoden iässä, pääosin yhdessä vanhemman kanssa. Omatoiminen viihde-elektroniikan käyttö ajoittuu hetkeen, kun lapsi menee kouluun. Noin 85 % vastaajista kertoi, että perheessä käytetään älylaitteita, kuten tablettitietokonetta tai älypuhelimia. Vastanneiden lapsista hiukan alle puolet saa käyttää älylaitteita. Älypuhelinta käyttää hiukan yli kolmasosa ja tablettitietokonetta muutama prosentti vähemmän. Alle kouluikäisillä lapsilla ei kyselyn mukaan ole omia älylaitteita. Sen sijaan lapset saavat tilanteen mukaan lainata vanhempiensa tai perheen yhteisiä laitteita. Yli puolet alle kouluikäisten lasten älylaitteiden käytöstä on kuvien, videoiden ja ohjelmien katselua tai pelaamista laitteille ladattuilla pelisovelluksilla (45,5 %). % % % 22 lokakuu 2013

23 Lastenruokien tuotanto tehtaalla on pitkälle automatisoitua. Tuotannon eri vaiheissa on yli 30 omavalvontapistettä, ja jokaisesta tuote-erästä tehdään monia testejä. Näin varmistetaan tuotteiden turvallisuus ja säilyvyys. Vain uusia lasipurkkeja Kun raaka-aineet saapuvat tehtaalle, niille tehdään vastaanottotarkistus. Osa raakaaineista myös sortataan, eli niistä poistetaan mahdollisesti tuotteeseen joutuneet vierasesineet, kuten pellolta tulevat kivet ja muut mahdolliset roskat. Raakaaineet esikäsitellään, esimerkiksi jauhetaan, jonka jälkeen ne sekoitetaan isoissa keittokattiloissa. Keiton jälkeen tuotteet annostellaan automaattiannostuslaiteella lasitölkkiin. Kun ruoka on purkissa, kansi suljetaan höyrysulkijalla. Metallikannen pehmeä sisäosa varmistaa sen, että purkki sulkeutuu tiiviisti vakuumiin ja kansi painuu päältä sisään. Avattaessa kuuluu tuttu klik-ääni. Suljettu lasipurkki steriloidaan tai pastöroidaan niin sanotussa autoklaavissa. Prosessin aikana lämpötila nousee yli sataan asteeseen, jolloin mikrobit ja itiöt tuhoutuvat. Lämpökäsittely ei tuhoa tärkeitä ravintoaineita. Piltti-purkeissa käytetään vain uusia lasipurkkeja, koska ne takaavat tuoteturvallisuuden. Purkkien pitää olla myös ehjiä, puhtaita, pestyjä ja oikean paksuisia. Ennen kuin valmiit tuotteet pääsevät jakeluun, ne vielä läpivalaistaan, ettei mukaan ole päässyt mitään sinne kuulumatonta. Kannattaa käyttää muovilusikkaa Avaamattomat Piltti-purkit säilyvät kotona huoneenlämmössä suljettuna ja valolta suojattuna vuodesta puoleentoista vuoteen. Avattu tuote säilyy kaksi päivää jääkaapissa. Joskus kuluttajia mietityttää, miksi avattu tuote vetistyy. Se johtuu yleensä siitä, että lasta on syötetty suoraan purkis- Lämpökäsittely ei tuhoa tärkeitä ravintoaineita. ta lusikalla, jolloin suun entsyymit ovat pilkkoneet ruoan löysäksi. Ruokaa voi kuitenkin syödä. Miettinen-Rantala suosittaa muovilusikan käyttöä metallilusikan sijaan, jos lasta syöttää suoraan purkista. Metallinen lusikka voi rikkoa lasin, jos siihen on syntynyt jännitteitä esimerkiksi purkin varo mattomasta käsittelystä kauppakassin pohjalla. Muovilusikan käyttöön ohjeistetaan myös Piltin uusissa etiketeissä. Lisäksi pienten lasten kehittyville hampaille muovinen lusikka on hellävaraisempi kuin metallinen. UUTUUSMAUT: Rahkat tulevat Piltiltä tulee kaksi uutta Rahkaisatmakua lokakuussa: Luumu-unelma ja Puolukkapilke. Luumu-unelman maku syntyy luumusta ja raikkaasta päärynästä, ja Puolukkapilkkeen kirpeyttä taittaa lapsen suuhun sopivammaksi omena. Uudet maut sisältävät rasvatonta maitoa ja pehmeää rahkaa, joista saa luustolle tärkeää kalsiumia. Niissä ei ole lisättyä sokeria. Kahden kappaleen Kaksoset-pakkauksessa myytävät tuotteet säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä. Rahkaisat tarjoavat vaihtelua päivittäiseen ruokailuun, ja ne on helppo ottaa retkelle mukaan. Tuotteet sopivat terveelliseksi jälkiruuaksi sekä energiapitoiseksi välipalaksi viiden kuukauden iästä alkaen. Lähes puolessa vastanneista perheistä on laadittu tai sovittu säännöt viihde-elektroniikan käyttöä varten. Kolmannes vastaajista taas kertoo, että erillisten sääntöjen sijaan käyttöä mietitään ja valvotaan tilannekohtaisesti. Hieman alle puolet vastaajista kertoo, että viihde-elektroniikan käyttöön on sovittu päivä- tai viikkokohtainen maksikäyttöaika. Keskimääräinen viikon käyttöaika viihdeelektroniikalle on noin 5 tuntia. Käyttöaika ei painotu viikonloppuihin, vaan silloin vietetään aikaa yhdessä. Kaksi kolmesta vastaajasta kokee, että lapsi haluaisi käyttää viihde-elektroniikkalaitteita sovittua enem- män. Samoin noin kaksi kolmesta vastaajasta kertoo, että lapsi voi menettää laitteiden käyttöaikaa, jos käyttäytyy huonosti tai kiukuttelee. Vaikka moni painotti vastauksissaan yhteisen tekemisen olevan tärkeää ja mieluisin tapa viettää aikaa, noin 72 % vastaajista myös kokee, että viihde-elektroniikkalaitteiden käytöstä on hyötyä lapselle, jos älylaitteen käyttö kohdistuu muun muassa puuhatehtävien ja oivallusta kehittävien pelien parissa. Kyselyn perustella vaikuttaakin siltä, että viihde-elektroniikan käytössä vanhemmat uskovat joustavaan, tilannekohtaisiin rajoihin ja yhdessä tekemiseen. Moni vanhempi myös kokee lapsen kiinnostuvan nykyajan älylaitteista niitä nähtyään, mistä syystä myös käyttöä voi alkaa harjoitella maltillisesti. Viihde-elektroniikka ei saa olla elämän keskipiste tai lapsenvahdin korvike, mutta voin toimia sopivissa määrin mukavana ja kehittävänä ajanvietteenä. Piltin kyselyyn vastasi yhteensä 401 henkeä. Heistä 86 prosentilla on alle kouluikäisiä lapsia. :) lokakuu

24