Erkkilä Hanna ja Korpela Eliisa VANHEMMAN VOIMAVARAT YKSINHUOLTAJAPERHEES- SÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erkkilä Hanna ja Korpela Eliisa VANHEMMAN VOIMAVARAT YKSINHUOLTAJAPERHEES- SÄ"

Transkriptio

1 Erkkilä Hanna ja Korpela Eliisa VANHEMMAN VOIMAVARAT YKSINHUOLTAJAPERHEES- SÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska Marraskuu 2008 Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi Vanhemman voimavarat yksinhuoltajaperheessä Työn ohjaaja Harriet Tervonen Työelämäohjaaja Tekijä/tekijät Hanna Erkkilä ja Eliisa Korpela Sivumäärä 68+2 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksinhuoltajaperheiden voimavaroja, selviytymiskeinoja sekä jaksamista lapsiperheen arjessa. Lisäksi tarkoituksenamme oli kartoittaa yhteiskunnan tarjoamia etuuksia ja tukia, joita yksinhuoltajien on mahdollista saada. Tutkimuksemme tarkoituksena oli myös selvittää pintapuolisesti vanhempien kokemuksia yhteiskunnan suhtautumisesta yksinhuoltajaperheisiin. Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelemalla neljää yksinhuoltajaa. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin syksyllä Suoritimme teemahaastattelut keväällä Tulokset osoittivat, että yksinhuoltajavanhemmat kokivat suurimmiksi voimavaroiksi läheiset, ystävät, liikkumisen ja lenkkeilyn. Perheen sisäiseksi merkittäväksi voimavaraksi mainittiin yhteiset hetket ja tekemiset omien lastensa kanssa. Vanhempien jaksaminen arjessa oli vaihtelevaa; fyysinen kunto oli ajoittain huonoa, kun taas henkistä jaksamista pidettiin yllä läheisten ja vertaistuen avulla. Vanhemmat kokivat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin olevan sitä parempi, mitä enemmän heillä oli voimavaroja arjessaan. Tutkimusaineistosta myös selvisi, että jokainen yksinhuoltajaperhe oli jossakin elämänsä vaiheessa ollut taloudellisesti tiukoilla. Vanhemmat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä yhteiskunnan ja sen eri tahojen suhtautumiseen. Kritiikkiä kuitenkin annettiin yhteiskuntalaisten negatiivisesta asenteesta. Lisäksi eduista ja tuista olisi kaivattu enemmän tietoa. Asiasanat yksinhuoltaja, yksinhuoltajaperhe, voimavarat, hyvinvointi

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVER- SITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska unit Degree programme Degree programme of social services Date November 2008 Author Hanna Erkkilä and Eliisa Korpela Name of thesis Parent s resources in single parent family Instructor Harriet Tervonen Supervisor Pages 68+2 The purpose of this study was to solve single parent families resources and their means to manage as well as endurance in family s everyday life. In addition, the purpose was to map society s privileges and supports available for single parents. The aim of this research was also to investigate superficially parents experiences on society s attitudes to single parent families. The study was carried out by using a qualitative method. The data for the study was gathered by interviewing four single parents. The research process of this study started in autumn Theme interviews were collected in spring The findings indicated that single parents experienced that their biggest resources were their close ones and friends, exercising and jogging. Also the time spent with children was considered a significant resources withing the family. Parents endurance varied; physical condition was bad at times, whereas emotional endurance was maintained with the help of close people and peer support. Parents experienced that comprehensive welfare was the better the more they had resources in everyday life. It also became evident also in the research that every single parent family had experienced economical problems at times. In most cases parents were happy with the attitudes of society and its different directions to single parent families. However, parents criticised citizens negative attitudes. Single parents did not know enough about social benefits and aids and how to get them. Key words single parent, single parent family, resources, welfare

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUSPROSESSI Aiheen valinta ja tutkimuksen kulku Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Analyysimenetelmät Aikaisempia tutkimuksia Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys KÄSITTEITÄ JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ YKSINHUOLTAJUUDESTA Moninaiset perhemuodot Yksinhuoltajuutta koskevia käsitteitä Yksinhuoltajuutta koskevat lainsäädännöt YHTEISKUNTA JA YKSINHUOLTAJAPERHEET Yksinhuoltajaperheiden tukeminen taloudellisesti Kelalta haettavat tuet ja etuudet Sosiaalitoimesta haettavat tuet ja etuudet YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN VOIMAVARAT Henkilökohtainen jaksaminen Vertaistukitoiminta henkilökohtaisen jaksamisen vahvistajana Sosiaalinen tuki Sosiaaliset verkostot NÄKÖKULMIA HYVINVOINTIIN Resurssiperustainen hyvinvointi Tarvelähtöinen hyvinvointi Hyvinvoinnin kokonaisuus TUTKIMUSTULOKSET Kuvaus oman perheen tilanteesta Yhteiskunnan suhtautuminen yksinhuoltajaperheisiin Voimavarat ja selvitymiskeinot Perheen hyvinvointi JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Yksinhuoltajaperheitä on ollut aina. Suomessa sotavuosien jälkeen 1950-luvulla yksinhuoltajaperheiden määrä kasvoi merkittävästi. Perheet olivat pääsääntöisesti äidin ja lasten muodostamia yksinhuoltajaperheitä, koska useiden perheiden isät kaatuivat sodassa. Sodan jälkeen yksinhuoltajaperheiden määrä tasaantui muutamaksi vuosikymmeneksi. Kuitenkin vuodesta 1980 alkaen yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut tasaisesti tähän päivään asti. Aina kuitenkin isä yksinhuoltajavanhempana on ollut harvinaisuus. Nykyisin yksinhuoltajaksi päädytään useista eri syistä; tilanteeseen voi vaikuttaa avioero, puolison kuolema tai jokin muu syy. Aiemmin perheitä erotti toisistaan ainoastaan toisen puolison kuolema. Yhteiskunnassa suosittiin perheiden yhdessä pysymistä vaikeuksista huolimatta. Kautta aikojen lapsiperheitä on kohdannut monenlaiset vaikeudet, muun muassa väsymys, heikko taloudellinen tilanne tai sairaudet, mutta yhdessä on pysytty. Nykyisin yksinhuoltajaksi päätymiseen ei tarvitse olla aina painavaa syytä; toisille yksinhuoltajuus on viimeinen vaihtoehto, mutta osa vanhemmista näkee yksinhuoltajuuden helppona ratkaisuna ja pakoreittinä ongelmista. Vaikka nykyisessä yhteiskunnassa yksinhuoltajuus on yleistä, silti se on jollain tapaa jopa vaiettu asia. Tämä olikin yksi syy siihen, miksi halusimme tehdä opinnäytetyön kyseisestä aiheesta. Tutkimusongelmiemme tarkoituksena oli kartoittaa voimavaroja, jotka tukevat yksinhuoltajaperheiden selviytymistä arjessa. Lisäksi halusimme selvittää, mitkä olivat yksinhuoltajille tyypillisimpiä selviytymiskeinoja elämässä. Teimme opinnäytetyömme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusmetodina käytimme teemahaastattelua, jossa vanhempia haas-

6 2 tattelimme yksilöhaastatteluin. Nauhoitimme haastattelut, jotka purimme myöhemmin teksteiksi tutkimustuloksia varten. Teoriaosuudessa aukaisimme erilaisia perhemuotoja ja yksinhuoltajuutta koskevia käsitteitä sekä lainsäädäntöä. Koimme tärkeäksi tuoda esille tukia ja etuuksia, jotka koskevat yksinhuoltajaperheitä. Lisäksi käsittelimme yksinhuoltajaperheisiin vaikuttavaa hyvinvointia sekä voimavaroja. Pidimme tärkeänä käsitellä teoreettisessa viitekehyksessä hyvinvointia ja voimavaroja, koska tutkimusongelmamme keskittyivät niihin sekä lisäksi koimme yksinhuoltajaperheiden arjessa jaksamisen koostuvan edellä mainituista asioista. Tutkimuksessa tavoitteenamme oli tuoda opinnäytetyömme avulla yksinhuoltajaperheiden elämää tutummaksi ja näin ollen nostaa yksinhuoltajaperheet samanarvoiseksi perhemuodoksi muiden rinnalle. Toivomme, että opinnäytetyömme muuttaa käsitystä yksinhuoltajuudesta positiivisemmaksi sekä suvaitsevaisemmaksi. Lisäksi toivomme, että tutkimuksesta olisi apua yksinhuoltajaperheiden kanssa työskenteleville. Antoisia lukuhetkiä opinnäytetyömme parissa!

7 3 2 TUTKIMUSPROSESSI 2.1 Aiheen valinta ja tutkimuksen kulku Aihe opinnäytetyöhömme tuli työelämän kautta. Olemme molemmat työskennelleet päiväkodeissa ja tätä kautta nähneet muuttuneet perhemuodot suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa. Tämän pohjalta saimme ajatuksen lähteä tutkimaan yksinhuoltajaperheiden tilannetta sekä heidän erilaisia voimavarojaan ja selviytymiskeinojaan arjessa. Opinnäytetyötä aloittaessamme alkoi toimia Olkkari ry:n järjestämä vertaistukiryhmä yhden vanhemman perheille. Otimme yhteyttä toiminnan järjestäjiin ja kerroimme tästä opinnäytetyöstämme. Saimme kannustusta asiaan perehtymiseen ja meidät toivotettiin tervetulleiksi tutustumaan Olkkari ry:n toimintaan. Tarkoituksenamme oli tehdä teemahaastattelu sekä Olkkari ry:n vertaistukiryhmässä käyville että ulkopuolisille yksinhuoltajille. Alkuseminaarin pidimme , jossa esittelimme alustavia tutkimusongelmia, tutkimuksen aikataulua, alustavaa sisällystä sekä aiheen valinnan taustoja. Olemme osallistuneet useisiin seminaari-istuntoihin sekä ryhmänohjauksiin. Näissä istunnoissa käsittelimme opinnäytetyömme etenemistä ja lisäksi saimme neuvoja opinnäytetyötä koskeviin ongelmatilanteisiin. Haastattelut suoritimme keväällä Litteroimme eli muutimme haastattelut tekstimuotoon; tavoitteenamme oli, että litteroimme puheen nauhurilta tekstiksi ennen seuraavaa teemahaastattelua. Kesäkuun alkupuolella viimeinen haastattelu saatiin litteroitua, jonka jälkeen aloitimme tutkimustulosten analysoinnin. Loppuseminaarin pidimme koulullamme

8 4 2.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksinhuoltajaperheiden voimavaroja ja selviytymiskeinoja arjessa. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa yhteiskunnan tarjoamia etuuksia ja tukia, joita yksinhuoltajien on mahdollisuus saada. Yhden vanhemman perheet ovat yleistynyt perhemuoto yhteiskunnassa, joten pyrimme opinnäytetyömme kautta tuomaan yksinhuoltajuutta tutummaksi. Käytämme opinnäytetyössämme tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Metodina on teemahaastattelu, jonka suoritamme yksilöhaastatteluina. Tutkimuksemme kohteena ovat yhden vanhemman perheet. Haastattelemme yksilöhaastatteluna Olkkari ry:n vertaistukiryhmässä käyviä sekä muita ulkopuolisia yksinhuoltajavanhempia. Tutkimuksessa käytämme yhden vanhemman perheestä nimikettä yksinhuoltajaperhe. Tässä opinnäytetyössä yksinhuoltajalla tarkoitetaan äitiä tai isää, jolla on huollettavanaan vähintään yksi, hänen kanssaan asuva alle 18-vuotias lapsi. Lähdemme kartoittamaan yksinhuoltajaperheiden voimavaroja seuraavien tutkimusongelmien avulla: 1. Mitkä voimavarat tukevat yksinhuoltajaperheiden selviytymistä arjessa? 2. Mitkä ovat yksinhuoltajille tyypillisimpiä selviytymiskeinoja elämässä? Näiden tutkimusongelmien yhteydessä pyrimme myös selvittämään muutamien kysymysten kautta yksinhuoltajaperheiden tilannetta ja asemaa yhteis-

9 5 kunnassa. Kysymysten tavoitteena on tuoda esille vanhempien kokemuksia ja toiveita yhteiskunnan suhtautumisesta yksinhuoltajaperheitä kohtaan. 2.3 Analyysimenetelmät Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja tutkimuksen aineisto kootaan todellisissa, luonnollisissa tilanteissa. Kvalitatiivisen tutkimuksen yksi tyypillinen piirre on, että tiedon keruun välineenä käytetään ihmistä. Oleellista on, että tutkija luottaa omiin havaintoihinsa sekä keskusteluihin tutkittavien kanssa kuin mittausvälineellä hankittavaan tietoon. Tutkija pyrkii mahdollisimman täydentävään tietoon käyttämällä esimerkiksi lomakkeita ja testejä aineiston hankinnassa. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2006, 155.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastateltavat eli kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, jolloin haastateltavia ei valikoida satunnaisesti. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että haastateltavat soveltuvat tutkimukseen. Kvalitatiiviselle tutkimusotteelle on ominaista se, että tutkittavien näkökulmat ja ääni pääsevät esille. Tämän seurauksena haastateltavien tilannetta voidaan kuvailla syvällisemmin ja rikkaammin. (Hirsjärvi ym. 2006, 155.) Laadullisen tutkimusmenetelmän yksi tutkimushaastattelumuoto on teemahaastattelu. Voidaan sanoa, että tämä on yleisimmin käytetty tutkimushaastattelun muoto. Teemahaastattelusta käytetään myös nimitystä puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Teemahaastattelu voidaan suorittaa joko yksilö- tai ryhmähaastatteluna. (Vilkka 2005, 101, 103; Tuomi & Sarajärvi, 2003, 77.)

10 6 Teemahaastattelulle on tyypillistä, että haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joista haastateltavan kanssa keskustellaan. Nämä keskeiset teemaalueet tai aiheet poimitaan tutkimusongelmasta, joita olisi välttämätöntä käsitellä vastausten saamiseksi. Tutkimushaastattelun aikana ei ole suurta merkitystä sillä, missä järjestyksessä teemat käsitellään. Haastattelun tavoitteena on, että kaikista teema-alueista haastateltava voi antaa oman näkemyksensä. Teemahaastattelussa haastattelijan tehtävänä on huolehtia, että haastateltava(t) pysyy asetetuissa teemoissa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47-48; Vilkka 2005, ) 2.4 Aikaisempia tutkimuksia Löysimme useita tutkimuksia, jotka käsittelivät yksinhuoltajuutta. Valitsimme niistä kolme tutkimusta, joita käymme läpi pääpiirteisesti opinnäytetyössämme. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin yksinhuoltajaäitejä, toisessa yksinhuoltajaisiä ja kolmas tutkimus käsitteli yksinhuoltajaperhettä lastenneuvolan asiakkaana, mutta aineisto saatiin haastattelemalla yksinhuoltajaäitejä. Näiden kolmen tutkimuksen kautta saimme selvennystä omaan opinnäytetyöhömme. Aihepiirit käsittelivät osittain samaa asiaa kuin meidän opinnäytetyömme. Keskeiseksi aiheeksi nousi yksinhuoltajien jaksaminen ja tuen merkitys. Hannele Tiittasen (2001) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata empiirisen aineiston avulla diakonissan asiakkaana olevien yksinhuoltajaäitien elämäntilannetta sekä heidän tukemistaan. Tulosten pohjalta Tiittasen tarkoituksena oli rakentaa alustava malli diakonissan toiminnasta. Lisensiaattitutkimuksen nimi oli Yksinhuoltajaäidin elämä umpikujassa? Alustava malli yksinhuoltajaäidin

11 7 tukemisesta. Hannele Tiittanen on koonnut empiirisen aineiston haastattelemalla neljäätoista (14) diakonissaa sekä viittä (5) yksinhuoltajaäitiä eri paikkakunnilta. (Tiittanen 2001, 5, 8, 39, 41, 89.) Hannele Tiittasen tutkimuksessa eettisyys oli huomioitu samalla lailla kuin meidänkin tutkimuksessa. Niin Tiittasen, kuin meidänkin tutkimuksessa haastateltaville korostettiin sitä, että haastateltavan henkilöllisyys ei paljastu tutkimuksesta, haastattelu on vapaaehtoista ja siitä saa kieltäytyä missä vaiheessa tahansa. Lisäksi haastateltaville kerrottiin, että vain tutkija kuuntelee ja purkaa haastattelunauhat. Sekä Tiittasen että myös meidän tutkimus koski yksinhuoltajien intiimiä elämänaluettaan, jolla he mahdollisesti ovat tulleet loukatuiksi sekä asioita, joita heidän on voinut olla vaikea käsitellä. (Tiittanen 2001, ) Tiittasen tutkimuksen tulokset voidaan jakaa viiteen erilaiseen yksinhuoltajaäidin elämäntilannetta kuvaavaan kategoriaan. Haastattelujen kautta diakonissan asiakkaana olevien äitien elämäntilannetta kuvataan taloudellisella ahdingolla, sosiaalisten suhteiden vaikeuksilla, väsymisellä, terveyteen liittyvillä ongelmilla sekä kielteisten tunteiden kokemisella. Näiden viiden kategorian perusteella Tiittanen on kehittänyt alustavan mallin yksinhuoltajaäidin tukemisessa. (Tiittanen 2001, ) Heidi Koponen ja Miia Nupponen (2001) ovat tehneet opinnäytetyön aiheesta Yksinhuoltajaisien kokemuksia saamastaan sosiaalisesta tuesta lastenneuvolassa. Koponen ja Nupponen ovat suorittaneet opinnäytetyönsä kvalitatiivisella eli laadullisella menetelmällä, jossa metodina on ollut teemahaastattelu. Koponen ja Nupponen haastattelivat yhteensä seitsemää yksinhuoltajaisää. (Koponen & Nupponen 2001, )

12 8 Koposen ja Nupposen tutkimuksen tuloksista selvisi, että yksinhuoltajaisät kokivat sosiaalisen tuen saamisen lastenneuvolassa positiivisena. Yksinhuoltajaisät kokivat perheen yksilöllisen tukemisen helpoksi. Yleisesti isät olivat myös tyytyväisiä terveydenhoitajan työskentelyyn. Lastenhoidosta ja kasvatuksesta saatu tiedollinen tuki koettiin yksinhuoltajaisien mielestä tarpeellisena. Inhimillisen vuorovaikutuksen onnistuminen koettiin kahdella eri tavalla: joidenkin mielestä vuorovaikutus oli onnistunutta, kun taas eräät isät toivat esiin käyntien jälkeiset negatiiviset tunteet. Yksinhuoltajaisien suurimpina toiveina oli monipuolisen tuen saaminen, joita olivat muun muassa sosiaalinen tuki, käytännön tuki, tiedollinen sekä emotionaalinen tuki. Tutkimuksessa isiltä kysyttiin myös sitä, mitä muuta tukea he ovat saaneet. Tärkeimmiksi sosiaalisen tuen antajiksi nousivat läheiset ja ammattihenkilöt. (Koponen & Nupponen 2001, ) Irja Lampisen (2004) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla yksinhuoltajaäitien kokemuksia lastenneuvolatoiminnasta ja sen kehittämisestä. Pro gradututkielman nimi oli Yksinhuoltajaperhe lastenneuvolan asiakkaana. Lampinen on käyttänyt tutkimusaineiston hankintamenetelmänä teemahaastattelua, jonka avulla hän on haastatellut kahdeksaa (8) Oulun kaupungissa ja sen ympäristökunnissa asuvaa yksinhuoltajaäitiä. (Lampinen 2004, ) Lampisen tutkimuksen tulokset olivat pitkälti samansuuntaisia kuin Koposen ja Nupposen tutkimuksessa. Tutkimustuloksissa yksinhuoltajaäidit kuvasivat lastenneuvolan ilmapiiriä myönteiseksi ja toimintaa lapsikeskeiseksi. Äidit kokivat moniammatillisen yhteistyön tärkeänä. Terveydenhoitajan tuki ja vanhemmuudesta keskustelu muodostivat tärkeän osan lastenneuvolassa käytävästä keskustelusta ja toiminnasta. Tutkimuksesta nousi esille terveydenhoitajan persoonallisuuden ja ammatillisuuden tärkeys; terveydenhoitajalla on suuri

13 9 merkitys onnistuneen vuorovaikutuksen syntymisessä. (Lampinen 2004, ) 2.5 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Tutkimuksen onnistumisen kannalta luotettavuus on merkittävä osa tutkimuskokonaisuutta. Tutkimustulosten tulisi olla riippumattomia itse tutkijasta. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkijoista huolimatta tutkimus voidaan toistaa ja tutkimustulokset ovat samansuuntaisia. (Vilkka, 2005, ) Suoritimme haastattelut teemahaastatteluilla. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina, jolloin haastateltavan oli helpompi avautua kertomaan oman elämänsä vaikeistakin asioista. Haastattelussa käytimme apuna ammattikorkeakoululta lainaksi saatua mp3-soitinta, jolloin koko haastattelu meni nauhalle. Tämä lisäsi huomattavasti haastattelun luotettavuutta, koska asioihin pystyi palaamaan aina yhä uudelleen. Olemme käyttäneet tutkimuksessamme sitaatteja lisätäksemme tutkimuksen luotettavuutta ja kiinnostavuutta. Sitaattien pohjalta tutkimusta lukeva henkilö voi tarkistaa tutkimuksen luotettavuutta. Haastattelujen aikana emme kirjoittaneet muistiinpanoja ylös, jotta avoin keskusteluilmapiiri ei häiriintynyt. Tulimme siihen tulokseen, että muutamien yksittäisten asioiden ylöskirjaaminen ei olisi lisännyt tulosten luotettavuutta, sillä saisimme tarkistettua epäselvät asiat palaamalla aina nauhoitettuihin haastatteluihin. Lisäksi päätimme, että haastattelutilanteita ei videoida, koska emme kokeneet tarvetta nonverbaalisen (ilmeet, eleet ym.) viestinnän tallentamiseen. Mielestämme videokameran mukanaolo olisi aiheuttanut luonnottoman keskustelutilanteen haastateltavillemme yksinhuoltajavanhemmille ja täten heidän keskittyminen aiheeseen olisi

14 10 saattanut häiriintyä. Ajattelimme myös, että videointi saattaisi tuntua haastateltavista epämukavalta, koska haastattelukohdat olivat osittain hyvin arkoja ja henkilökohtaisia aiheita kysyviä. Huomasimme senkin, että osalla haastateltavista jo pelkän mp3-soittimen esille ottaminen aiheutti jännitystä keskustelutilanteen alussa. (Alasuutari, 2001, 85.) Haastattelujen alussa teimme neljälle tutkittavalle selväksi, että nauhoitukset eivätkä mitkään muutkaan siihen liittyvät asiat pääse ulkopuolisten tietoon. Lisäksi tutkittavien kuvausta oman perheen tilanteesta emme laittaneet mihinkään ylös, jotta henkilöllisyys ei paljastuisi. Haastateltaville kerrottiin, että heidän henkilöllisyyttänsä ei voi tunnistaa tutkimustuloksista, vaikka he saattaisivat tunnistaa itse itsensä. Tämän vuoksi myös paikkakunta pidettiin anonyyminä. Haastateltavien määrästä johtuen kiinnitimme huomiota siihen, ettei yksinhuoltajaäitejä ja isiä pystytä tunnistamaan tutkimustuloksista. Täten käytimme tutkimuksessamme haastateltavista termiä yksinhuoltajavanhempi. Kun saimme tutkimusaineistot kerättyä, muutimme ne muotoon, jolla niitä voidaan tutkia. Opinnäytetyössämme tämä tarkoitti sitä, että nauhoitetut teemahaastattelut muutimme tekstimuotoon eli litteroimme puheen tekstiksi. Huomasimme litteroinnin yhteydessä sen, että haastatteluaineiston muuttaminen tekstimuotoon helpottaa myös tutkimusaineiston järjestelmällistä läpikäyntiä, luokittelua ja aineiston ryhmittelyä. Vaikka haastateltavia oli määrällisesti vähän, se ei vähentänyt tutkimuksen laadullisuutta. Nimittäin kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän ja siitä saadun aineiston keräämisen tavoitteena on saada tutkimuksen sisällölle laajuutta pikemminkin kuin saada määrällisesti paljon aineistoa. (Vilkka, 2005, 115, 109.) Litteroinnin tarkkuutta voidaan verrata tutkimuksen luotettavuuteen. Litterointi on työlästä ja aikavievää, mutta samalla tutkijan vuoropuhelua tutki-

15 11 musaineistonsa kanssa lisäävää. Opinnäytetyössämme luotettavuus korostuu sillä, että litterointi vastaa haastateltavien sanomisia ja niitä merkityksiä, joita he ovat asioille antaneet. Tässä tapauksessa tutkimuksemme luotettavuus korostuu, sillä haastateltavien puhetta emme ole litteroinnissa muokanneet emmekä muuttaneet. (Vilkka, 2005, ) Pidimme tutkimuksemme lähdeaineistoa luotettavana. Saimme haastateltavilta toisistaan riippumatta hyvin samantyylisiä vastauksia esittämiimme kysymyksiin, haastateltavat kokivat kysytyt asiat pitkälti samalla tavalla. Pidimme merkittävänä seikkana luotettavuuden kannalta sitä, että haastateltavat kertoivat avoimesti näkemyksistään ja kokemuksistaan. Mielestämme haastateltavien avoimuus oli yksilöhaastattelun ansiota. Koimme teemahaastattelun onnistuneena tiedonkeruumenetelmänä, kun selvitimme haastateltavan syvällistä, omaan elämään perustuvaa ja liittyvää kokemuksellista tietoa. Mielestämme tutkimuksen onnistumiseen vaikutti yksinhuoltajien kyky ilmaista itseään sekä heidän motivaatio kyseiseen aiheeseen. Vaikka haastateltavia ei ollut neljää enempää, saimme riittävästi tietoa yksinhuoltajien voimavaroista ja selviytymiskeinoista arjessa, sillä jo toisen haastattelun kohdalla huomasimme vastausten olevan pitkälle samanlaisia kuin ensimmäisen haastateltavan kohdalla. Kun olimme tehneet vasta puolet haastatteluista, huomasimme saavamme enää vähän uusia asioita tutkimustamme koskeviin kysymyksiin. Meistä tuntui, että olimme saaneet jo muutaman haastattelun jälkeen vastauksia tutkimusongelmiimme, jolloin koimme haastattelujen vastausten toistavan toisiaan. Tällöin saturaatio eli kyllääntymispiste oli melkein saavutettu. Aluksi ajattelimme haastatella useampaa yksinhuoltajavanhempaa, mutta päädyimme lopulta neljään haastateltavaan, jotka tuottivat mielestämme sopivan määrän samantyylisiä tuloksia, huolimatta erilaisista perhetilanteista ja menneisyyksistä. (Tuomi & Sarajärvi, 2003, )

16 12 3 KÄSITTEITÄ JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ YKSINHUOLTAJUUDESTA Seuraavissa kappaleissa aukaisemme erilaisten perhemuotojen käsitteitä, koska pelkälle perheelle ei nykyisin ole enää yhtä ainoaa määritelmää. Käsittelemme myös lainsäädäntöä, joka tulee esille puhuttaessa yksinhuoltajaperheistä. 3.1 Moninaiset perhemuodot Nykypäivänä perheen määritteleminen on vaikeaa, koska perherakenteet ovat monimutkaistuneet; ydinperheen lisäksi perhe voi olla yksinhuoltajaperhe, uusperhe, yhden henkilön perhe, kahden samaa sukupuolta olevan henkilön perhe, iäkkäiden puolisoiden perhe tai lapsettoman parin perhe. Näiden muuttuneiden perherakenteiden vuoksi ei ole kyetty laatimaan sellaista määritelmää, joka käsittäisi kaikenlaiset perhemuodot. Vaikka perheen määritteleminen onkin vaikeaa, on muuttuneiden perherakenteiden käsitteitä purettu auki helpottaakseen perheiden koko kirjon ymmärtämistä. (Lampinen 2004, 4; Gerris 1994, 145.) Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa olevat tai avoliitossa asuvat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lastensa kanssa sekä lapsettomat pariskunnat. Suomen kielen perussanakirja määrittelee perheen yhdessä asuvien ihmisten ryhmäksi, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään samassa taloudessa asuvaa henkilöä ja heidän lapsensa. (Tilastokeskus 2004, 22; Suomen kielen perussanakirja 1992, 442.)

17 13 Nykyisessä yksilöllisyyttä korostavassa kulttuurissa perheen käsitteen väitetään tarkoittavan jotakin hyvin henkilökohtaista, lapsi-, nais-, vanhus- tai miesyksilöiden nimeämiä intiimisuhteita, ei niinkään kaikkien jakamaa muodollista veri- ja aviositeisiin perustuvaa instituutiota. (Forsberg 2003, 11.) Ydinperheen yleisin muoto on lapsiperhe, jossa vanhemmat ovat naimisissa keskenään sekä heillä on yhteisiä, biologisia lapsia. Suomessa aviopari on huoltajana 63 prosentissa lapsiperheistä. Ydinperhe on siis lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat pienentyneet jatkuvasti, mutta silti sen hallitsevaa asemaa eivät muut suomalaiset perhemallit uhkaa vielä vuosikausiin. (Tilastokeskus 2004, 12.) Ydinperheestä puhuessa keskeinen käsite on ehjä ydinperhe. Tämä lepää vanhempien parisuhteen ja erityisesti heteroseksuaalisen parisuhteen varassa ja tämän ajatellaan olevan myös lapsille paras perhemuoto. Elementtejä, jotka erottavat ydinperheen muista perhemuodoista, ovat muun muassa vanhempien heteroseksuaalinen parisuhde ja avioliitto, biologinen vanhemmuus, vanhemmuuteen kohdistuvat erilaiset odotukset vastuun- ja työnjaossa, naisen ja kodin kytkös, oman äidin antama hoiva, lasten ja vanhempien hierarkkinen suhde sekä lapsuus erillisenä elämänvaiheena. (Nätkin 2003, ) Uusperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Tässä tapauksessa lapsi on saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Suomen kielen perussanakirjan mukaan uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa jompikumpi tai kumpikin puolisoista on ollut aiemmin toisessa avioliitossa tai avoliitossa. Lisäksi perheeseen voi kuulua puolisoiden yhteisiä tai aiemmista liitoista peräisin olevia lapsia. (Varjonen & Pääkkönen, 2005, 17; Tilastokeskus 2004, 14; Suomen kielen perussanakirja 1994, 436.)

18 14 Uusperheiden määrä on ollut hyvin samansuuruinen koko 1990-luvun. Välillä määrä on ollut jopa vähemmän. Kuitenkin vuonna 2003 uusperheiden määrä kasvoi 650 perheellä. Kaikista lapsiperheistä uusperheiden määrä on noin 8 prosenttia eli perhettä. 46 prosenttia uusperheiden vanhemmista on naimisissa keskenään ja loput 54 prosenttia ovat avoliitossa. (Tilastokeskus 2004, 14.) Suomen kielen perussanakirja määrittelee yksinkertaisesti yksinhuoltajan perheen ainoaksi huoltajaksi. Yksinhuoltajaperheiden lapset ovat menettäneet toisen vanhempansa joko avioerossa tai avoliiton purkautuessa. Lapset ovat voineet menettää toisen vanhempansa myös kuolemassa tai heidän vanhemmat eivät ole koskaan olleetkaan yhdessä. (Suomen kielen perussanakirja 1994, 625; Lampinen 2004, 6.) Tilastokeskuksen väestötutkimuksen mukaan yksinhuoltajuus on huomattavasti yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa yksinhuoltajia on 23 prosenttia, kun taas kahdessa jälkimmäisessä kuntatyypissä prosenttiosuus on noin 15 prosenttia. Selvää alueittaista vaihtelua yksinhuoltajaperheiden yleisyydestä on havaittavissa. Yksinhuoltajia on vähiten Pohjanmaan, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Näissä maakunnissa yksinhuoltajia on prosenttia. Eniten yksinhuoltajia on tilastoitu olevan Uudellamaalla (23%) Helsingin ansiosta. Kolmanneksi suurimpana maakuntana on Päijät-Häme, jossa yksinhuoltajia on noin 22 prosenttia. Näissä prosenttiosuuksissa on mukana kaikenikäiset lapset, eli myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja aikamiespoikien muodostamat perheet. (Tilastokeskus 2004, 9, 16.)

19 15 Suomessa on tilastoitu prosentuaalisia osuuksia eri perhemuodoista. Opinnäytetyömme käsittelee yksinhuoltajaperheitä, joten tämän vuoksi otimme vertailukohteiksi vuosien 2000 sekä 2007 tilastot yksinhuoltajaperheiden prosentuaalisesta osuudesta. Vuonna 2000 yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Kyseisiä perheitä vuonna 2000 on ollut 19 prosenttia, eli viidennes suomalaisista perheistä. 17 prosenttia yksinhuoltajista on ollut äitejä. Puolestaan yksinhuoltajaisiä on ollut 2,4 prosenttia. 39 prosenttia yksinhuoltajista on kuulunut pienituloisimpaan viidennekseen vuonna Näistä lähes joka kolmas yksinhuoltaja on saanut toimeentulotukea. ( Airola & Tarsalainen 2003, ) Vuoden 2007 lopussa Suomessa oli lapsiperheitä Lapsiperheiksi on laskettu perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Edellisvuodesta lapsiperheiden määrä on vähentynyt 2000 perheellä. Suomen väestöstä 42 prosenttia kuuluu lapsiperheisiin. Edelleen yleisin perhemuoto lapsiperheissä on avioparin perhe, joita on 62 prosenttia. Yksinhuoltajaäitien sekä avoparien lapsiperheitä on suunnilleen saman verran. Yksinhuoltajaäitien lapsiperheitä on 17 prosenttia ja avoparien lapsiperheitä 18 prosenttia. Edelleen yksinhuoltajaisä on harvinaisuus Suomessa, sillä alle kolme prosenttia lapsiperheistä koostuu lapsista ja isistä. Vuoden 2007 lopussa uusperheitä oli Viime vuodesta uusperheiden määrä on lisääntynyt noin 600 perheellä. Uusperheeksi on laskettu perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. (Tilastokeskus 2008.)

20 Yksinhuoltajuutta koskevia käsitteitä Lähivanhemmalla tarkoitetaan yhteishuoltajuudessa olevista vanhemmista sitä, jonka luona lapset pääsääntöisesti asuvat. Yksinhuoltajuudessa lähivanhempi voi päättää lasta koskevista asioista etävanhempaa kuulematta. (Lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimuksesta sekä elatusturvasta yleistietoa eroaville vanhemmille lapsen perusoikeuksista; Elatusvelvollisten liitto r.y ) Yhteishuoltajuudessa olevista vanhemmista etävanhempi on se, joka ei asu lapsensa kanssa samassa kodissa, eli lapset ovat pienemmän osan ajasta hänen luonaan. Etävanhempaa kutsutaan myös tapaajavanhemmaksi tai elatusvelvolliseksi. (Elatusvelvollisten liitto r.y ) Yhteishuoltajuudella tarkoitetaan järjestelyä, jossa molemmat vanhemmat ovat lasten laillisia huoltajia ja pystyvät vaikuttamaan lapsia koskeviin päätöksiin. Yleisen käsityksen mukaan lapselle on myönteistä olla jatkuvassa yhteydessä molempiin vanhempiinsa, ja kaikkialla länsimaissa lait lapsen huoltajuudesta sekä sitä koskevat käytännöt tukevat tätä periaatetta. Tämän vuoksi Suomessakin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki asettaa yhteishuollon ensimmäiseksi vaihtoehdoksi. Yhteishuoltajuudessa lapsen huoltajat, yleensä vanhemmat, vastaavat yhdessä lapsen huoltoon ja hoitoon kuuluvista tehtävistä ja päättävät yhdessä lasta koskevista asioista. (Elatusvelvollisten liitto r.y. 2008; Hokkanen 2005, 23.) Yhteishuoltajuus jaetaan kahteen eri osa-alueeseen. Nämä ovat oikeudellinen yhteishuolto ja fyysinen yhteishuolto. Oikeudellisen yhteishuollon periaatteen mukaan vanhemmat kantavat yhdessä vastuun lapsistaan sekä päättävät ja neuvottelevat lasta koskevista tärkeistä asioista. Fyysiselle yhteishuollolle ominaista on perhemuoto, jossa vanhemmat huolehtivat lapsista omissa kodeis-

21 17 saan, ja viettävät aikaa lastensa kanssa. Fyysisestä yhteishuollosta puhuttaessa voidaan käyttää myös nimitystä tosiasiallinen yhteishuolto. (Hokkanen 2005, 23.) 3.3 Yksinhuoltajuutta koskevat lainsäädännöt Lapsen huoltajille on laissa määritelty erilaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka koskevat lähivanhemman ja etävanhemman yhteisiä lapsia. Käsittelemme alla olevissa kappaleissa kolme keskeistä lakia, jotka liittyvät olennaisesti yksinhuoltajaperheiden elämään. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( /361) määrittelee lapsen huollon seuraavasti: 1 Lapsen huolto. Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( /361) määrittelee tapaamisoikeuden seuraavanlaisesti: 2 Tapaamisoikeus. Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea lapsen etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu 1 :ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( /361) määrittelee huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaisemisen näin:

22 18 10 Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. Asia, joka koskee lapsen huollon uskomista molemmille vanhemmille tai toiselle vanhemmalle taikka tapaamisoikeutta, on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin lapsen etua. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa päätöksissä on otettava huomioon muun muassa lapsen ikään ja kehitystasoon nähden hänen toivomuksensa ja mielipiteensä, vanhemman ja huoltajan kuuleminen sekä huoltajien tehtävät ja yhteistoiminta lapsen parhaaksi. (Narikka 2005, ) Laki lapsen elatuksesta ( /704) käsittelee oikeuden elatukseen ja elatusvastuuseen seuraavasti: 1 Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Se käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. 2 Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. 3 Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta. 4 Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona.

23 19 Valitsimme isyyslain yhdeksi tärkeäksi osaksi lainsäädäntöä, koska suurin osa etävanhemmista on isiä ja näin ollen isyyslaki takaa heille tiettyjä perusoikeuksia ja -velvollisuuksia. Suomessa alle yksi viidesosaa lapsista asuu isänsä kanssa, ja lapset ovat yleensä vanhempia lapsia. Alle kolmivuotiaista lapsista 10 prosenttia asuu isänsä kanssa. (Kuronen 2003, 108.) Isyyslaki mahdollistaa isälle isyyden selvittämisen, tunnustamisen, vahvistamisen sekä tarvittaessa isyyden kumoamisen. Nämä ovat tärkeitä yksityiskohtia selvitettäessä lapsen ja hänen isänsä välisen sukulaissuhteen vahvistamista. Tärkeänä isyyden tunnustamisessa pidetään ajankohtaa, jolloin mies on maannut äidin lapsen siittämisaikana. (Narikka 2005, ) Isyyden selvittämiseen tarvitaan aina toimeenpanija. Tämä määritellään isyyslaissa ( /700) seuraavasti: 6 Isyyden selvittämisen toimeenpanija. Isyyden selvittämisestä huolehtii lastenvalvoja. Lastenvalvojasta ja hänen tehtävistään säädetään sosiaalihuollon hallinnosta annetussa laissa (34/50). Isyyden selvittäminen kuuluu sen kunnan lastenvalvojalle, missä äidillä on kotipaikka. Jos äiti on kuollut tai hänellä ei ole kotipaikkaa Suomessa, kuuluu isyyden selvittäminen sen kunnan lastenvalvojalle, missä lapsi asuu.

24 20 4 YHTEISKUNTA JA YKSINHUOLTAJAPERHEET Suomessa on käytössä monipuolinen ja laaja toimeentuloturva, joka takaa eri elämäntilanteissa oleville henkilöille perustoimeentulon. Henkilölle, joka on päätynyt yksinhuoltajaksi, ei välttämättä ole selvää, mitä tukia ja etuuksia hänelle kuuluu kyseisessä elämäntilanteessa. (Hilkamo 2007, 3.) 4.1 Yksinhuoltajaperheiden tukeminen taloudellisesti Seuraavissa kappaleissa nostamme esiin yleisimpiä lapsiperheitä koskevia tukia sekä pelkästään yksinhuoltajaperheille kuuluvia tukia ja etuuksia. Koemme tarpeellisena käsitellä Kansaneläkelaitokselta ja sosiaalitoimesta saatavia tukia ja etuuksia, sillä niillä on suuri merkitys yksinhuoltajaperheiden taloudellisessa tukemisessa. Yksinhuoltajien keskuudessa ilmenee valitettavan usein hoivaköyhyyttä sekä myös taloudellista köyhyyttä. Hoivaköyhyyden piiriin lasketaan kuuluvaksi perheet, joilla ei ole tukiverkkoa käytännössä lainkaan ja jotka eivät saa virallisilta palveluilta riittävää lastenhoitoapua. On ajateltu, että monet vähän koulutetut yksinhuoltajat valitsevat mieluummin taloudellisen köyhyyden eli jäävät kotiin hoitamaan pieniä lapsiaan vähäisellä tuella hoivaköyhyyden sijasta. Kun kotihoidon tuki päättyy, työllistyminen ei ole välttämättä helppoa. Tällöin on vaarana, että kouluttamaton yksinhuoltajavanhempi ajautuu täysin työmarkkinoiden ulkopuolelle. (Kröger. Hoivaköyhyys yksinhuoltajaperheissä: kenelle lastenhoito-ongelmat kasautuvat?; Hiilamo 2007, 3.)

25 21 Eurostatin suhteellisen köyhyysmittarin mukaan yksinhuoltajien köyhyysaste on kasvanut huomattavasti vuodesta 1990 vuoteen Yksinhuoltajien köyhyysaste vuonna 1990 oli 10 prosenttia ja vuoteen 2004 mennessä köyhyysaste oli noussut noin 27 prosenttiin. Yksinhuoltajaperheet muodostavat yhdeksän prosenttia köyhyysrajan alapuolella olevista perhemuodoista, mikä on heidän väestömääräänsä verrattuna paljon. (Moisio 2006.) 4.2 Kelalta haettavat tuet ja etuudet Vanhemmilla on oikeus saada vanhempainrahaa äitiysrahan päättymisen jälkeen. Vanhempainrahaa maksetaan vanhempien keskinäisellä sopimuksella äidille tai isälle. Vuonna 2007 vanhempainrahan määrä oli vähintään 15,20 euroa päivässä. (Hilkamo 2007, ) Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea maksetaan muun kuin kunnallisen hoidon järjestämiseksi. Kotihoidontukea voi saada lapsesta, joka on alle kolmivuotias, ei ole kunnallisessa päivähoidossa tai kunnan ostopalveluna järjestämän päivähoidon piirissä, jonka osalta oikeus vanhempainrahaan, osittaiseen vanhempainrahaan ja vanhempainrahakauden jälkeen maksettavaan isyysrahaan on päättynyt sekä lapsesta ei makseta yksityisen hoidon tukea. (Hilkamo 2007, ) Perhe-eläkkeen tarkoituksena on turvata perheen vähimmäistoimeentulo perheen huoltajan kuoltua. Eläkettä maksetaan leskelle leskeneläkkeen mukaisesti sekä alaikäisille lapsille lapseneläkkeellä. (Hilkamo 2007, 220.) Leskeneläkettä maksetaan, jos puolisot olivat avioliitossa edunjättäjän kuollessa ja että avioliitto solmittiin ennen edunjättäjän 65-vuotispäivää. Lisäksi edellyte-

26 22 tään, että leskellä ja edunjättäjällä on ollut tai on vähintään yksi yhteinen lapsi. (Hilkamo 2007, ) Vuonna 2007 yksinhuoltajalle maksettiin korotettua lapsilisää 36,60 euroa jokaisesta lapsesta. Lapsilisän yksinhuoltajakorotukselle on edellytyksenä se, että huoltaja ei ole avio- tai avoliitossa. Kuitenkin asumuserossa oleva voi saada korotuksen. (Hilkamo 2007, 41.) 4.3 Sosiaalitoimesta haettavat tuet ja etuudet Yksinhuoltajien on mahdollista saada kunnan sosiaalitoimesta sosiaalityön palveluita, joita tarjotaan periaatteessa myös muille sosiaalityön tukipalveluja tarvitseville asiakkaille. Näitä palveluita ovat sosiaalityöntekijän neuvonta ja ohjaus, tukihenkilö tai tukiperhe, taloudellinen tuki, ohjaus hoito- ja terapiapalveluihin, perhetyö, kodinhoidollinen tuki, koko perheen tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena sekä tukea loma- ja virkistystoimintaan. Lisäksi sosiaalitoimesta ohjataan käyttämään esimerkiksi seurakunnan vertaiskerhoja tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton palveluja. Tarvittaessa perheitä autetaan ja ohjataan myös päivähoidon tai nuorisotoimen pariin sekä sosiaalitoimi voi ohjeistaa aikuisia hakemaan apua omiin ongelmiinsa. (Lastensuojelulaki /417.) Seuraavissa kappaleissa aukaisemme kaksi yleistä sosiaalitoimesta saatavaa palvelumuotoa, joita yksinhuoltajaperheiden on mahdollisuus käyttää. Nämä kaksi valitsimme siksi, koska tukiperhetoiminta ja toimeentulotuki ovat ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja niitä tarvitseville.

27 23 Sosiaalitoimi tarjoaa yksinhuoltajaperheille tukiperhetoimintaa. Tukiperheillä tarkoitetaan lasten auttamisesta kiinnostuneita perheitä, joilla riittää hellyyttä ja huolenpitoa myös vieraille lapsille. Yksinhuoltajaperheen lapset voivat viettää yhden tai kaksi viikonloppua kuukaudessa tukiperheessä, loma-aikoina jopa pidemmänkin jakson. Viime vuosina tukiperhetoiminta on lisääntynyt ja kokemukset siitä ovat olleet myönteisiä. Miltei kaikissa tapauksissa kunta korvaa tukiperhetoiminnan kulut. (Omahuone. Apua jaksamiseen.) Yksinhuoltajilla on mahdollisuus hakea kaikille yhteiskuntalaisille tarkoitettua toimeentulotukea, joka on tarkoitettu sellaisiin tilanteisiin, jossa perheen palkkatulot, varat tai muut sosiaalietuudet eivät riitä kohtuulliseen elämiseen. Toimeentulotuen tehtävänä on turvata perheen välttämätön toimeentulo, joten toimeentulotuki on viimesijainen ja väliaikainen taloudellinen apu. Toimeentulotukea voi hakea oman asuinkunnan sosiaalitoimesta. Tuen hakijoiden tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. (Ihalainen & Kettunen 2006, 110.)

28 24 5 YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN VOIMAVARAT Alla olevissa kappaleissa käsittelemme yksinhuoltajien voimavaroja henkilökohtaisen jaksamisen sekä sosiaalisen tuen ja verkostojen kautta. Koemme nämä erityisen tärkeinä yksinhuoltajien jaksamisen kannalta, koska nämä ovat lähtökohdat hyvinvoinnille ja arjessa selviytymiselle. 5.1 Henkilökohtainen jaksaminen Ihmisen henkilökohtaiseen jaksamiseen voidaan liittää käsite toimintakyky. Kumpusalo (1988) määrittelee kokonaistoimintakyvyn muodostuvan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Näissä toimintakyvyn ulottuvuuksissa ihminen huolehtii tarpeistaan. Ihminen, jolla on hyvä toimintakyky, voi osallistua aktiivisesti monenlaiseen toimintaan ja tyydyttää monipuolisesti tarpeitaan. Hyvää toimintakykyä voidaan pitää kaikilla toiminnan ulottuvuuksilla elämänhallintaa lisäävänä tekijänä. (Virjonen 1996, ) Toiminta läheisten kanssa on tärkeää psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Ihmissuhteet ovat vastavuoroisia, joten jokaisella on mahdollisuus sekä antaa että saada. Oman elämän jakaminen läheisten ja ystävien kanssa on aktiivista elämää ylläpitävä asia. (Virjonen 1996, 43.) Työelämä vahvistaa ihmisen elämänhallinnan kokemusta. Työ, joka tuottaa tyydytystä, antaa mahdollisuuksia päätöksentekoon ja toimintavapauteen. Tällöin omassakin elämässä ongelmanratkaisu sekä asioiden hallitseminen on helpompaa. (Virjonen 1996, 43.)

29 Vertaistukitoiminta henkilökohtaisen jaksamisen vahvistajana Yksinhuoltajilla on mahdollisuus liittyä Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liittoon. Liiton jäsenyhdistyksen jäsenenä yksinhuoltajaperheille on tarjolla muun muassa koulutustilaisuuksia, retkiä, tuettuja lomia, tukihenkilöitä, aikuisten ja lasten eroryhmiä, lapsiparkkeja sekä lasten hoitorenkaita paikkakunnasta riippuen. Lisäksi yksinhuoltajille on tarjolla olohuonetoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota vertaistukiryhmätoimintaa samassa elämäntilanteessa oleville yksinhuoltajaperheille. Oleellista tälle toiminnalle on se, että vertaistukiryhmä tarjoaa virkistystä sekä mahdollisuutta keskustella ja jakaa kokemuksia muiden yksinhuoltajien kanssa. Olohuoneessa pyritään järjestämään hoitoa ja viriketoimintaa myös lapsille. (Yksin- ja yhteishuoltajien liitto.) Viimeisen kymmenen vuoden aikana vertaisryhmien ja verkostojen lukumäärä on moninkertaistunut Suomessa. Kasvu kertoo siitä, että ihmisillä on tarve jakaa omia kokemuksiaan ja saada tietoa samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta henkilöiltä. Yksinhuoltajan henkilökohtaisen jaksamisen kannalta on tärkeää, että hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa tukea ja mahdollistaa erilaisten vaihtoehtoisten vertaistukimuotojen saamisen. (Nylund 2007, 9.) Vertaisryhmistä ja vertaistuesta on monentyyppistä hyötyä. Vertaistukiryhmissä oleville on ominaista se, että heillä on tai on ollut samankaltaisia kokemuksia, he voivat purkaa tunteitaan ja kokemuksiaan sekä jakaa selviytymiskeinojaan toisille samassa elämäntilanteessa oleville henkilöille. Vertaistuki voimaannuttaa henkilökohtaista jaksamista ja on tehokasta silloin, kun ryhmä on riittävän pieni ja kokoontuu säännöllisesti. (Ihalainen & Kettunen 2006, )

30 Sosiaalinen tuki Sosiaalinen tuki on apua, suojaa ja tukea, joita on mahdollista saada muilta ihmisiltä ja auttamisorganisaatioilta. Sosiaalisen tuen muodot voidaan jakaa viiteen seuraavaan kategoriaan: aineellinen, toiminnallinen, tiedollinen, emotionaalinen sekä henkinen tuki. Sosiaalisen tuen eri tasoja voidaan luokitella auttajan ja apua tarvitsevan välisen tuttuuden sekä läheisyyden mukaan. (Virjonen 1996, 42.) Aineellinen tuki käsittää esimerkiksi rahan, tavaran, apuvälineen tai lääkkeen saamisen. Toiminnallinen tuki sisältää esimerkiksi palvelun, kuljetuksen ja kuntoutuksen mahdollisuuden. Tiedollinen tuki puolestaan mahdollistaa muun muassa neuvon, opastuksen, opetuksen tai harjoituksen saamisen. Emotionaalisen tuen kautta henkilöllä on mahdollisuus esimerkiksi empatiaan, rakkauteen ja kannustukseen. Henkisen tuen kategoriaan kuuluu muun muassa yhteinen aate, uskonto tai filosofia. (Virjonen 1996, 42.) Läheisimmät ja luotettavimmat kontaktit saattavat löytyä miltä sosiaalisen tuen tasolta tahansa. Kuitenkin tärkeää elämänhallinnan kannalta on, että sosiaalisen tuen tasot toimivat niin, että ihmisellä on mahdollisuus saada tarvitsemansa apu ja tuki. (Virjonen 1996, 42.) Vaikka ihminen tarvitsee ympärilleen toisia ihmisiä, hänen ei tarvitse olla päivittäin yhteydessä kaikkien läheisten ihmisten kanssa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vanhat ystävyyssuhteet tai sukulaisuussuhteet: riittää, että hänellä on mahdollisuus soittaa milloin tahansa tai ottaa yhteyttä tärkeisiin ihmisiin. (Ihalainen & Kettunen 2006, 16.)

31 Sosiaaliset verkostot Sosiaalisilla verkostoilla tarkoitetaan pohjimmiltaan kommunikaatiokanavista koostuvia järjestelmiä, jotka suojelevat erityyppisiä ihmissuhteita ja edesauttavat niiden syntymistä. Sosiaaliset verkostot perustuvat keskinäiselle luottamukselle. Ihmiset saattavat liittyä verkostoihin yhteisten arvojen, hyvinvointivaikutusten tai taloudellisen hyödyn takia. Verkostojen merkitys yhteisön kannalta piilee niiden kyvyssä vaikuttaa yhteenliittymien syntyyn sekä säilymiseen. (Taloudellinen kehitys ja sosiaalisen pääoman käsite 1998.) Ihmisen sosiaalinen verkosto voidaan jakaa neljään osaan, joita ovat merkitsevät muut, vaihdantaverkot, vuorovaikutusverkot sekä globaaliverkot. Merkitseviä muita eli läheistuen antajia pidetään tärkeinä sosiaalisen tuen tarjoajina. Näitä ovat esimerkiksi vanhemmat, sukulaiset tai läheiset ystävät. Vaihdantaverkoilla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ainakin osittain voivat tarjota vastavuoroista sosiaalista tukea. Vuorovaikutusverkot puolestaan koostuvat tavanomaisista seurustelusuhteista. Globaaliverkot koostuvat kaikista yksilölle tutuista henkilöistä. (Uutela 1998, 209.)

32 28 6 NÄKÖKULMIA HYVINVOINTIIN Hyvinvointi on asia, jota kaikki ihmiset tavoittelevat joko tavalla tai toisella. Joskus voi käydä niin, ettei hyvinvoinnin tavoittaminen onnistu ja tällöin ihminen tarvitsee apua ja tukea. Hyvinvointi on aina yksilöllinen ja kokemukseen pohjautuva asia; jokaisen ihmisen hyvinvointi koostuu eri asioista tai ne korostuvat eri tavalla. Tyypillinen seuraus hyvinvoinnin lisääntymiselle yhteiskunnassa on se, että myös pahoinvointi lisääntyy. Tämä oudolta tuntuva ilmiö liittyy hyvinvoinnin suhteellisuuteen. Ihmisille on tyypillistä, että omaa hyvinvointia verrataan aina toisten ihmisten, kuten naapureiden, sukulaisten tai koko väestön, hyvinvointiin. Hyvinvoinnin lisääntymisen myötä myös ihmisten odotukset kasvavat. Hyvinvointia määriteltäessä nousee esiin kaksi näkökulmaa, jotka ovat resurssiperustainen ja tarvelähtöinen hyvinvointi. (Ihalainen & Kettunen 2006, 15, 20.) 6.1 Resurssiperustainen hyvinvointi Resurssiperustaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että ihmisille annetaan tai ainakin tarjotaan erityyppisiä voimavaroja sosiaalipolitiikan keinoin. Tällöin ihminen itse päättää, miten hän näitä annettuja mahdollisuuksia käyttää. Koulutus on yksi esimerkki tällaisesta voimavarasta. Tätä kautta työllistymisen mahdollisuus kasvaa. Työllistyminen on erityisen tärkeä osa ihmisen hyvinvointia: sillä ei tarkoiteta ainoastaan aineellista hyvinvointia vaan lisäksi sosiaalista verkostoa, arvostusta ja osallisuuden tunnetta. Nämä korostuvat erityisesti yksinhuoltajaperheissä. Lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen on laajasti tunnettu ja jopa tunnustettu tosiasia Suomessa. Lähes yhtä usein oivalle-

33 29 taan myös se, että köyhyyden taustalla on eritoten yksinhuoltajien tilanteen heikentyminen. (Ihalainen & Kettunen 2006, 15; Hiilamo 2007, 3.) 6.2 Tarvelähtöinen hyvinvointi Tarvelähtöisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisten tarpeisiin vastaamista. Professori Erik Allardt loi alun perin mallin hyvinvointitarpeista, jonka kautta voidaan nykyäänkin arvioida ihmisten hyvinvointia. Allardtin mallin mukaan moniulotteiset hyvinvointitarpeet luokitellaan materiaalisiin tarpeisiin (having), yhteisyystarpeisiin (loving) ja itsensä toteuttamisen tarpeisiin (being). Pääajatuksena tässä on, että näiden kolmen hyvinvoinnin alueen tarpeiden pitäisi olla riittävän tyydytettyinä, jotta ihmisen hyvinvointi olisi kunnossa. (Wiman 1990, 70.) Jotta ihminen voisi hyvin, hänellä tulee olla riittävä elintaso. Tähän hyvinvoinnin alueeseen kuuluu muun muassa ruoka, asunto, kohtuulliset tulot ja terveys. Usein tämän elintason saavuttaminen voi olla hankalaa perheissä, joissa on vain yksi vanhempi. Jotta yksinhuoltaja saavuttaisi riittävän elintason perheelleen, joutuu hän useasti tekemään ylitöitä, jolloin aikaa ei jää juuri lasten kanssa olemiseen. (Ihalainen & Kettunen 2006, 15-16; Hiilamo 2007, 3.) Ihmiselle on tyypillistä tarve kuulua johonkin ryhmään sekä tuntea yhteenkuuluvuutta toisten ihmisten kanssa. Nämä sosiaaliset tarpeet saattavat olla tärkeämpiä kuin elintaso. Monen mielestä tilanne, jossa rahaa ei ole, mutta ystäviä riittää, on parempi kuin päinvastainen tilanne. (Ihalainen & Kettunen 2006, 16.) Ihmisen hyvinvointiin kuuluu riittävän elintason ja ystävien lisäksi vielä kolmas elementti. Tarve ryhmään kuulumisen lisäksi, ihmisellä on tarve erottau-

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot