PIRKKALAN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKKALAN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011-2015"

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO TURVALLISUUSSUUNNITELMAN ESIPUHE 6 1. YLEISTÄ TURVALLISUUSSUUNNITTELUSTA SISÄISEN TURVALLISUUDEN VALTAKUNNALLINEN OHJELMA SISÄISEN TURVALLISUUDEN KESKEISET HAASTEET 7 Syrjäytyminen Tapaturmien määrä Väestöryhmien väliset suhteet Väkivalta Suuronnettomuudet Yhteiskunnan haavoittuvuus Rajat ylittävä rikollisuus Tietoverkkorikollisuus Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen 1.3. PAIKALLISEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun valtakunnallinen ohjeistus Mitä turvallisuus kunnassa on PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN: TAUSTAT JA TOTEUTUS TURVALLISUUSSUUNNITTELU 2000-LUVULLA PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOIMEKSIANTO JA TYÖSKENTELYN YLEINEN KUVAUS SUOMI - EUROOPAN TURVALLISIN MAA? -SUOMALAISTEN TURVALLISUUSKÄSITYKSET POLIISIN TEKEMÄN KYSELYN PERUSTEELLA 14 1

3 2.4. PIRKKALAN TURVALLISUUSKYSELY Mitä asioita pidät omaa asuinviihtyvyyttäsi häiritsevinä tekijöinä Pirkkalassa Miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mielestäsi muuttunut Pirkkalassa viimeisten kahden vuoden aikana Onko sinulle henkilökohtaisesti tapahtunut jokin seuraavista rikoksista viimeisten kahden vuoden aikana Miten huolestunut olet siitä, että joudut seuraavan 12 kuukauden aikana seuraavien rikosten tai tapahtumien kohteeksi Pirkkalassa Mitkä asiat huolestuttavat sinua omassa elämässäsi tulevaisuudessa Mitkä asiat huolestuttavat sinua Pirkkalassa tulevaisuudessa Mitkä asiat huolestuttavat sinua yleensä tulevaisuudessa Miten seuraavat toimenpiteet mielestäsi parantaisivat asuinalueesi ja Pirkkalan tulevaisuutta ja/tai viihtyisyyttä 3. TURVALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Oppilashuollon palvelut Kivakoulu-toimintamalli Perheneuvola Nuoren psykiatriset palvelut Lastensuojelun palvelut Nuoriso- ja erityisnuorisotyö Pirkkalan työpajan hankkeet nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Omin jaloin - toimintamalli Aikalisä - elämä raiteilleen -toimintamalli nuorille miehille MAAHANMUUTTAJATYÖ JA KOTOUTTAMINEN Maahanmuuttajat Pirkkalassa Maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen TYÖLLISYYS/TYÖTTÖMYYS JA TOIMEENTULO Työttömyys Pirkkalassa Työvoiman palvelukeskus (TYP) Toimeentulon viimesijainen turvaaminen Kuntoutuksen asiakasyhteistyö PÄIHTEET JA HUUMEET Päihdehuollon sisältö ja palvelut Pirkkalassa Ostettavat päihdehuollon avopalvelut Päihdehuollon laitoskuntoutus ja selviämishoitoasematoiminta 35 2

4 3.5. TUETTU ASUMINEN Mielenterveyskuntoutujat ja muut vammaiset Nuorisoasunnot HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JA RIKOLLISUUS JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JA KATUTURVALLISUUS Häiriöt yleisillä paikoilla Häiriöt ravitsemusliikkeissä Katuturvallisuusindeksi ja sen kehitys VÄKIVALTA POLIISIN TILASTOJEN MUKAAN Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Seksuaalirikokset ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö RIKOSTEN ENNALTAEHKÄISY Poliisin näkyvyys liikenteessä - automaatti ja muun valvonnan kehittäminen Poliisin valtakunnalliset ja paikalliset valistuksen ja ennaltaehkäisyn teemat Poliisin, päiväkotien ja koulujen yhteistyö ESIMERKKEJÄ VIRANOMAISYHTEISTYÖSTÄ JA YKSITYISESTÄ PALVELUTOIMINNASTA Rikosten ja riita-asioiden sovittelu Lähestymiskielto Rikosuhripäivystys ONNETTOMUUDET JA NIIDEN EHKÄISY TAPATURMAISET KUOLEMAT TULIPALOT/PALOTURVALLISUUS LIIKENNEONNETTOMUUDET JA NIIDEN EHKÄISY Yleistä Pirkkalan liikenneturvallisuudesta Tampereen kehyskuntien liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuden parantamisen periaatteet Pirkkalassa ONNETTOMUUDET VESILLÄ/VESITURVALLISUUS KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT 54 3

5 5.6. ONNETTOMUUDEN KUSTANNUKSET, ESIMERKKINÄ LIIKENNEONNETTOMUUS OPPILAITOSTEN JA PÄIVÄHOIDON TURVALLISUUS Yleistä Oppilaitosten turvallisuus Päivähoidon turvallisuus LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA TYÖHÖN LIITTYVÄ VÄKIVALTA LÄHISUHDEVÄKIVALTA POLIISIN TYÖSSÄ JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Poliisin kotihälytykset Poliisi ja kunnan lastensuojelun sosiaalityö Terveyskeskuksen vastaanotto ja päivystys Äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola Kriisiryhmä Sosiaalipäivystys ja nuorten selviämisasema YKSITYISIÄ PALVELUPISTEITÄ JA PALVELEVIA PUHELIMIA Nuorten turvatalo Turvakoti (ja ensikoti) Raiskauskriisikeskus Tukinainen Naisten linja Kriisikeskus Osviitta TYÖHÖN LIITTYVÄ VÄKIVALTA Työväkivalta yleisesti Työntekijöihin kohdistuvan välivallan ehkäisy Pirkkalassa RAJATURVALLISUUS PIRKKALAN KANSAINVÄLINEN LENTOKENTTÄ JA RAJATURVALLISUUS YRITYSTOIMINNAN TURVALLISUUS YRITYSTEN HENKILÖ- JA MUU TURVALLISUUS KESKUSRIKOSPOLIISIN ANALYYSI AJANKOHTAISESTA TILANTEESTA SYKSYLLÄ

6 8.3. ONNETTOMUUDET JA PELASTUSSUUNNITELMAT YRITYKSISSÄ YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA TURVALLISUUS YLEISTÄ YHDYSKUNTASUUNNITTELUSTA YHDYSKUNTASUUNNITTELUN MAKROTASO YHDYSKUNTASUUNNITTELUN MIKROTASO KUNNAN INFRASTRUKTUURI JA TURVALLISUUS YLEISTÄ VESIHUOLTO JA VESIENSUOJELU SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN YLLÄPITO TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LÄHTEET JA LINKIT 82 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LIITTEET Turvallisuuskyselyn lähete 85 Turvallisuuskysely (kysymykset) keväällä Turvallisuuskyselyn vastausten analysointia ikäryhmittäin 111 Vapaat vastaukset kysymykseen 17 "Mitkä asiat huolestuttavat sinua Pirkkalassa tulevaisuudessa" 132 Vapaat kommentit turvallisuuteen ja tähän kyselyyn liittyen 137 5

7 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN ESIPUHE Pirkkalan turvallisuussuunnitelma vuosiksi on kunnan ensimmäinen laajamittainen turvallisuusasiakirja, jonka laatiminen perustuu Valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen maan sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi. Ohjelmassa asetettuja keskeisiä haasteita on pyritty suunnitelmassa tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Pääpaino on ollut turvallisuuteen liittyvien asioiden ja ilmiöiden nykytilan kuvaamisessa. Suunnitelmaan sisältyy toisaalta monia ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi ja vastuita niiden toteuttamiseksi. Turvallisuussuunnitelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut Pirkkalan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden lisäksi edustaja Pirkanmaan poliisilaitokselta, Tampereen aluepelastuslaitokselta ja Pirkkalan Yrittäjistä. Työryhmä on kuullut kuntalaisia mm. tekemällä keväällä 2010 turvallisuuskyselyn, johon saatiin noin 420 vastausta. Kyselylomake ja kooste annetusta vastauksista iän mukaan ryhmiteltynä ja Pirkkalan turvallisuustilanteeseen sekä kyselyyn liittyvät vapaat kommentit ovat liitemateriaalina. Kommentit heijastavat, paitsi kunnan kyselyn aikaisia ajankohtaisia asioita, myös kuntalaisia yleisesti askarruttavia kysymyksiä liittyen omaan elämän, lähiympäristön, oman maan ja koko maailman nykytilaan ja tulevaisuuteen. Turvallisuussuunnitelman hyväksyy kunnan ylin päätöksentekoelin eli valtuusto. Suunnitelma on laadittu Pirkkalan kuntasuunnitelman tavoin kattamaan osittain myös seuraavaa valtuustokautta. Suunnitelmaa päivitettäessä on nyt resurssien niukkuudesta johtuen vähäiseksi jääneeseen vuoropuheluun osallistuttava myös kunnassa monipuolisesti toimivan kolmannen sektorin ja mm. seurakunnan. Julkista keskustelua on tarpeen käydä aktiivisesti sekä aiheeseen liittyvissä yleisö-tilaisuuksissa että esim. paikallislehden palstoilla. Turvallisuussuunnittelussa on kysymys kunnan palvelutuotannon tasolla hallinto-kuntarajat ylittävästä, moniammatillisesta työskentelystä, johon myös muut julkiset toimijat, kuten myös yksityinen taho osallistuvat. Toiminnan seurannasta ja suunnitelman päivittämisen aikataulusta ja vastuista on tarpeen päättää jo tätä suunnitelmaa hyväksyttäessä. 6

8 1. YLEISTÄ TURVALLISUUSSUUNNITTELUSTA 1.1. SISÄISEN TURVALLISUUDEN VALTAKUNNALLINEN OHJELMA Valtioneuvosto asetti hankkeen valmistelemaan Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Toimeksianto perustui pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan , jonka mukaisesti hallitus määrittää sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, joka ulottuu vuoteen 2015 saakka. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää yhteensä 74 toimenpidettä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Toimenpiteet perustuvat arvioihin sisäisen turvallisuuden tulevista haasteista ja keskeisistä kehittämistarpeista. Toimenpiteille on määritelty päävastuussa oleva taho, muut mukana olevat tahot sekä toimeenpanon aikataulu. Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä ministeriöiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken ja sen toimeenpanoa ja seurantaa koordinoi sisäasiainministeriö. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteet ja vahvistettu toimenpiteet koskien seuraavia turvallisuuden kannalta keskeisiä alueita: Kodin ja vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuutta parantaminen Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen Väkivallan vähentäminen Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy Rajaturvallisuuden parantaminen, laittoman maahanmuuton estäminen ja tullivarmuus, ihmiskaupan ja siihen rinnastuvan rikollisuuden estäminen Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, tietoverkkorikollisuuden ja Internetin käyttöön liittyvien riskien torjunta, terrorismin torjunta, ääriliikkeiden laittoman toiminnan estäminen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy Ohjelmassa on lisäksi vahvistettu toimenpiteet, joilla lisätään edellytyksiä sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa sisäisen turvallisuuden tutkimuksen kehittäminen ja koulutuksen ja osaamisen kehittäminen. 1.2.SISÄISEN TURVALLISUUDEN KESKEISET HAASTEET Seuraavassa on kuvattu eräitä sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisiä tulevien vuosien haasteita. Sisäisen turvallisuuden kehitykseen voidaan vaikuttaa myönteisesti mennyt aika ja nykyisyys tiedostamalla ja tulevaa kehitystä ennakoimalla ja ennalta ehkäisevää työtä tehostamalla. Tulevaan 7

9 kehitykseen vaikuttaminen edellyttää lähes aina yhteistyötä, sillä yksittäisen toimijan vaikutusmahdollisuudet ovat entistä rajallisemmat globaalissa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa: Syrjäytyminen Työttömyys ja muut toimeentuloa vaikeuttavat ongelmat, kuten ylivelkaisuus lisäävät tuloeroja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Heikko koulutustaso, riittävien osaamisvalmiuksien, erityisesti tietoyhteiskuntavalmiuksien puuttuminen ja harrastusten puute lisää riskiä joutua syrjään työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Syrjäytyminen voi ilmentyä myös osallistumattomuutena yhteiskunnan toimintaan. Tapaturmien määrä Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Koti- ja vapaaajan tapaturmissa on viime vuosina kuollut noin seitsemän kertaa enemmän ihmisiä verrattuna liikenteessä kuolleiden määrään. Suurin ryhmä ja kaatumisja putoamistapaturmat, joiden määrä on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien. Alkoholiin liittyvät myrkytystapaturmat ovat lisääntyneet. Lasten tapaturmaiset kuolemat ovat sen sijaan vähentyneet. Palokuolemissa menehtyy vuosittain noin 100 ihmistä, joka on kansainvälisesti vertaillen väkilukuun suhteutettuna korkea määrä. Väestöryhmien väliset suhteet Tulevina vuosina Suomessa asuu tai väliaikaisesti oleskelee nykyistä suurempi määrä etnisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Suomeen myös todennäköisesti muutetaan entistä useammin eri kulttuureista ja uskonnollisista taustoista, eri syistä, eripituisiksi ajanjaksoiksi sekä eri koulutus- ja ammattitaustoilla. Monikulttuurisuuden lisääntyminen avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. Koko yhteiskunnan: poliittisen järjestelmän, viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten, käsissä on, miten hyvin positiiviset mahdollisuudet pystytään hyödyntämään ja turvallisuutta heikentävät tekijät torjumaan. Väkivalta Tahallisia henkirikoksia tehdään Suomessa vuosittain asukasta kohti edelleen noin kaksinkertainen määrä Euroopan Unionin jäsenmaiden keskiarvoon nähden. Vain Baltian maissa, Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa rikollisuus on Suomen korkeampaa. Henkirikosten määrän vaihtelut Suomessa ovat viime vuosina johtuneet pääosin henkirikollisuuden ongelmaryhmän, miesalkoholistien, keskinäisten rikosten määrän muutoksista. Naisiin kohdistunut henkirikollisuus on vuosina pysynyt ennallaan. Tänä ajanjaksona henkirikosten uhreista 71 % oli miehiä ja 29 % naisia. Henkirikoksista epäillyistä ja rikosten uhreista valtaosa on päihteiden väärinkäyttäjiä. Henkirikoksen tekijällä on usein taustalla muita väkivaltarikoksia. 8

10 Suuronnettomuudet Suuronnettomuuksiin liittyvät riskit ovat aikaisempia suurempia. Erityisen merkittäviä riskejä ovat merellinen suuronnettomuus, sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat laajat myrskytuhot, nopeasti kehittyvä laaja vaarallisten aineiden onnettomuus asutuskeskuksessa sekä laaja energiahuollon katkos. Ilmastossa tapahtuvien muutosten seurauksena äärimmäisten sääilmiöiden ja niistä aiheutuvien luonnon-onnettomuuksien määrä lisääntyy. Maailmanlaajuiset % suur-onnettomuuksista ja katastrofeista % aiheutuu luonnon-onnettomuuksista, kuten tulvista, myrskyistä, kuivuudesta, helleaalloista ja maanjäristyksistä. Yhteiskunnan haavoittuvuus Yhteiskunnan haavoittuvuutta lisäävät merkittävästi systeemiset riskit, joilla tarkoitetaan laajalle levinneitä teknisten järjestelmien riskejä. Systeemiset riskit kohdistuvat järjestelmiin, joista yhteiskunta on riippuvainen. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, kuljetukset, sähkön ja lämmöntuotanto, vesi- ja viemärijärjestelmät ja telekommunikaatio. Systeemisten riskien merkitystä lisää se, että niitä on vaikea hallita perinteisillä riskienhallintakeinoilla. Ongelmat kohdistuvat useina laajoihin infrastruktuurirakenteisiin, jolloin muodostuu dominoilmiö, jonka todennäköisyys on pieni, mutta seuraukset ovat toteutuessaan suuret. Rajat ylittävä rikollisuus Järjestäytyneen rikollisuuden määrä pidemmällä aikavälillä tarkastellen on lisääntynyt. Huolestuttavin ilmiö on kovan ammattimaiden rikollisuuden aseman vahvistuminen ja uusien yhteistyösuhteiden kehittyminen ulkomaille, erityisesti Venäjälle. Virolaiset järjestäytyneet rikollisryhmät ovat edelleen suomalaisten ryhmien keskeisimpiä yhteistyökumppaneita niin huumausainerikollisuudessa kuin monilla muillakin rikollisuuden aloilla. Suomessa näkyvät entistä monipuolisemmin myös muualta johdetun kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöt, kuten maamme kautta tapahtuva huumaus- ja muiden kiellettyjen aineiden ja laittomien tuotteiden kuljetus, laiton maahantulo, paritus, väärennettyjen euroja levittäminen tai ulkomailta Suomeen suuntautuva omaisuusrikollisuus. Tietoverkkorikollisuus Tietoverkkoihin on syntynyt huomattavat mittasuhteet saavuttanut rikollinen infrastruktuuri. Tietoverkkorikosten vaikutukset ulottuvat usein monen valtion alueelle. Verkossa toimii maiden rajojen yli toimivia rikollisryhmiä, jotka tavoittelevat helposti rahaksi muutettavaa tieto-omaisuutta, kuten luottokorttitietoja tai verkkopalveluiden käyttäjätunnuksia. Rikokset voidaan jakaa tekotapojen perusteella kolmeen ryhmään: a) ainoastaan tietoverkoissa esiintyvät rikokset (tietomurrot, identiteettivarkaudet y,), b) laittomaan tietosisältöön liittyvät tietoverkkorikokset (rotuvihaan yllyttäminen, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö), c) tavanomaisten rikosten toteuttaminen tietoverkossa (petokset ja väärennökset) 9

11 Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen Terrorismia ilmiönä on esiintynyt kauttahistoria luvulla tehdyt, eniten julkisuutta saaneet terroriteot poikkeavat aikaisemmista siten, että ne ovat kohdistuneet ns. pehmeisiin kohteisiin ja vaatineet paljon kuolonuhreja, joista suurin osa on tavallisia ihmisiä. Terrorismin uhka on muodostunut osaksi ihmisen arkielämää erityisesti niissä maissa, joihin kohdistuu suora terrorismin uhka. Yksittäisten ei-valtiollisten toimijoiden teot voivat nostaa jonkun maan profiilia terroria harjoittavien ryhmien ja henkilöiden kohdevalinnassa (esim. Tanskan Mohammed-pilakuvat). Suomeen kohdistuvaa terroriuhkaa saattaa tulevaisuudessa lisätä osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin (ääri-islamistiset liikkeet). 1.3.PAIKALLISEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun valtakunnallinen ohjeistus Paikallinen turvallisuussuunnittelu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla, jolloin kansalliset tavoitteet sovitetaan yhteen paikallisen turvallisuustilanteen analyysin tuottaman tiedon kanssa. Tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Turvallisuussuunnittelua johtavat kunnan johto yhdessä poliisitoimen ja alueellisen pelastustoimen johdon kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat viranomaisten lisäksi järjestöjen ja yrityselämän edustajat. Työ käynnistetään laatimalla paikallinen turvallisuustilanteen analyysi, minkä jälkeen tehdään turvallisuussuunnitelma, joka sisältää tavoitteet paikallisen turvallisuuden parantamiseksi, käytännön toimenpiteet ja vastuutahot. Suunnitelma käsitellään valtuustossa, joka myös seuraa säännöllisesti sen toimeenpanoa. Turvallisuussuunnitelman toimeenpanoa seurataan ja siitä tiedotetaan paikallisissa tiedotusvälineissä. Suunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain niin, että työnsä aloittava valtuusto hyväksyy tarkistetun suunnitelman kautensa alussa. Uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa vuoden 2010 aikana. Suunnitelmissa viranomaiset ja järjestöt sopivat yhteisistä toimista rikosten, häiriöiden, onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ensimmäisellä ohjelmakaudella puututaan erityisesti väkivaltaan ja tapaturmiin. Alkoholihaittojen torjuntaa koskevat tavoitteet niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sisällytetään turvallisuussuunnitelmiin. Tavoitteena on turvallisuuden eri toimintojen joustava integrointi paikalliseen turvallisuussuunnitteluun (esim. tuote- ja liikenneturvallisuus, sosiaali- ja terveydenhuollon tapaturmien ehkäisy) ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen saaminen mukaan turvallisuussuunnitteluun. Yleisenä tavoitteena on myös turvallisuussuunnitelmien liittäminen kyläsuunnitelmiin sekä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistaminen. 10

12 1.3.2.Mitä turvallisuus kunnassa on Kunnan turvallisuudella tarkoitetaan turvallisuusasioiden kokonaishallintaa kunnassa. Turvallisuustyö on osa kunnan normaalia toimintaa. Se tukee kunnan omia tulostavoitteita sekä kunnan elinkeinotoiminnan ja elinympäristön kehittämistä. Kunnan turvallisuustyöllä suojataan kunnan asukkaita, kunnan henkilöstöä, yrityksiä ja laitoksia ja niiden omaisuutta, tietoja sekä ympäristöä onnettomuuksilta, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta. Turvallisuustyöllä pyritään takaamaan kunnan ja siellä toimivien yritysten ja yhteisöjen toiminnan häiriöttömyys. Tavoitteena on minimoida onnettomuuksien ja rikollisen toiminnan aiheuttamat taloudelliset menetykset. Tämä parantaa myös alueen kilpailukykyä. Turvallisuustyön tarkoituksena on turvallisen elinympäristön luominen ja ylläpito. Tavoitteena on olotila, jossa kunnan asukkaiden ja kunnan alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kunnan oman toiminnan turvallisuusriskit ovat mahdollisimman pienet ja onnettomuuksien, vahinkojen ilkivallan ja rikollisuuden ehkäisy on tehokasta. Perusta turvalliselle elinympäristölle luodaan jo silloin, kun päätetään vaikkapa kunnan asuntopoliittisista tavoitteista ja määrätyn alueen kaavoittamisesta. Asuntopolitiikka ja maankäytön suunnittelu ovatkin kunnan tärkeimpiä välineitä luotaessa toiminnallisesti ja sosiaalisesti turvallista elinympäristöä. Käytännön turvallisuustyö on etupainotteista, ennalta ehkäisevää toimintaa onnettomuus- ja vaaratilanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi sekä toimintavalmiuksien luomiseksi näiden tilanteiden varalle. Turvallisuus liittyy kunnan kaikkiin toimialoihin, joista jokaisella on omat turvallisuustyössä huomioon otettavat erityispiirteensä. Turvallisuustyö on myös yhteistyötä kunnan ja sen ulkopuolisten organisaatioiden, kuten seurakunnan, poliisin. tieviranomaisten, alueellisen pelastustoimen, yksityisten yritysten ja eri järjestöjen kanssa. 11

13 2. PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN: TAUSTAT JA TOTEUTUS 2.1.TURVALLISUUSSUUNNITTELU 2000-LUVULLA Pirkkalan kunnan ensimmäinen turvallisuussuunnitelman nimellä oleva asiakirja laadittiin v ja siinä pyrittiin esittämään sellaisia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden kautta niin kuntalaiset kuin viranomaisetkin toimissaan voivat lisätä turvallisuuden tasoa kunnassa. Tarkoituksena oli vähentää ja ehkäistä rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä kunnan alueella eli kysymyksessä oli rikoksentorjuntaohjelma, jonka keskeiset toimenpideehdotukset olivat: 1. Kuntakeskuksen rauhoittaminen 2. Liike- ja teollisuustilojen turvallisuus 3. Kotien kasvatustyön tukeminen 4. Liikennekasvatuksen tehostaminen 5. Huumevalistuksen antaminen 6. Syrjäytymisen ehkäisy 7. Viranomaisten yhteistyön aktivoiminen Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma nosti v turvallisuustyön kaupunkiseudullisen kehittämisen yhdeksi hankkeeksi, jonka tarkoituksena oli tarkastella kuntien toteuttamaa turvallisuustyötä ja esitellä yhteistyön hyviä käytäntöjä sekä tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia turvallisuustyön edistämiseksi. Valmistuneen kaupunkiseudun turvallisuussuunnitelman tarkoituksena oli toimia konkreettisena apuvälineenä kunnan jokapäiväisessä turvallisuustyössä ja saattaa alkuun pitkäkestoinen turvallisuusyhteistyö, jota seurataan säännöllisesti. Seudullisen turvallisuussuunnitelman ennaltaehkäisyn pääprioriteetit, joiden alle muodostui konkreettisia toimenpide-ehdotuksia olivat seuraavat: 1. Kunnan sisäinen yhteistyö 2. Varhainen puuttuminen 3. Kolmas sektori 4. Lasten ja nuorten nivelvaiheet 5. Päihteettömät tapahtumat 6. Elämykselliset valistustavat Pirkkalan kunnan turvallisuussuunnitelma päivitettiin v Suunnitelman esipuheessa todetaan turvallisuustyötä käsitellyn uudella tavalla laajaalaisena ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävänä toimintana, josta vastuu on niin viranomaisilla, yhteisöillä kuin yksilöilläkin, eikä esim. poliisin rooli ole niin keskeinen kuin perinteisesti. Suunnitelmalla on pyritty kaikkien osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön, uusien yhteistyömuotojen löytämiseen sekä ennakkoluulottomaan ja avoimeen toimintaan. 12

14 Suunnitelmassa todetaan turvallisuuteen kunnassa paneuduttavan hallintokuntarajat ylittävin toimin. Koulun oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto seuloo syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Peruskoulun päättävien nuorten sijoittuminen jatko-opintoihin pyritään turvaamaan ja rakentamaan myös toimiva seurantayhteys kunnan ja oppilaitosten välille. Kunnassa on panostettu nuorten mielenterveyteen ja kehitetty siihen liittyviä turvaverkostoja. Turvallisuussuunnitelmassa nimettiin painopistealueet turvallisuuden lisäämiseksi ja määriteltiin toimenpiteet ja toimijatahot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteitä/esille tulleita ongelmia olivat seuraavat: 1. Nuorten päihteiden käytön lisääntyminen. Nuorten alkoholin käyttö erityisesti mietojen alkoholijuomien osalta on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Tämä on omiaan lisäämään yleistä häiriötä, vaaratilanteita sekä riskiä syyllistyä rikoksiin 2. Nuorten mopoilijoiden liikennekäyttäytyminen. Mopoilla ajavien nuorten määrä on noussut selvästi viime vuosina ja kuntalaisten keskuudessa on joidenkin nuorten ajotavan ja mopojen virittely koettu turvallisuutta ja viihtyisyyttä haittaavana tekijänä. 3. Nuorten näpistely. Alle 15-vuotiaiden keskuudessa ilmenee ajoittain muoti-ilmiön tyyppistä eri kauppaliikkeisiin kohdistuvaa näpistelyä PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOIMEKSIANTO JA TYÖSKENTELYN YLEINEN KUVAUS Pormestari Antero Saksala nimesi kesällä 2009 turvallisuussuunnitelman uudistamiseksi työryhmän, johon kuuluivat Pirkkalan kunnan edustajina seuraavat henkilöt: Rehtori Arkkitehti Sosiaalityön johtaja Sosiaalijohtaja Vapaa-aikapäällikkö Toimistoinsinööri Osastonhoitaja Marita Intonen Santeri Kortelahti Minna Laakso Matti Pitkänen Jouni Salonen Sanna Siukola Maire Sonninen Työryhmään kuuluivat Pirkanmaan poliisilaitoksen edustajina komisario Antti Heijari ja ylikonstaapeli Anna-Kaisa Heinämäki, Tampereen aluepelastuslaitoksen edustajana palotarkastusinsinööri Tapio Sten ja Pirkkalan yrittäjien edustajana toimitusjohtaja Jorma Karhumäki. Työryhmän puheenjohtajana toimi sosiaalijohtaja (nykyisin talous- ja hallintopäällikkö) Matti Pitkänen ja sihteerinä toimistoinsinööri Sanna Siukola. 13

15 Työryhmä tarkasteli työnsä painopisteitä ottaen huomioon turvallisuussuunnitelman laatimisen valtakunnalliset ohjeet sekä Pirkkalan kunnan erityispiirteet. Ryhmä valitsi tarkastelunsa kohteeksi seuraavat turvallisuuteen liittyvät asiat ja ilmiöt: turvallisuutta tukeva toiminta häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus ja niiden ennalta ehkäisy onnettomuudet ja niiden ehkäisy lähisuhde- ja työhön liittyvä väkivalta rajaturvallisuus yritystoiminnan turvallisuus turvallisuus yhdyskuntasuunnittelussa Turvallisuussuunnitelman työstäminen tapahtui keskeisesti työryhmän jäsenten asiantuntemuksellaan ja erityisosaamisellaan tuottaman aineiston pohjalta. Aineiston suunnitelman muotoon saattaminen ja esitystavan ym. yhdenmukaistaminen tapahtui koko työryhmän ja sen puheenjohtajan toimesta. Tietoa kerättiin luonnollisesti myös useilta työryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Työryhmä kokoontui toimeksiantonsa toteuttamiseksi yhteensä 15 kertaa SUOMI- EUROOPAN TURVALLISIN MAA? - SUOMALAISTEN TURVALLISUUSKÄSITYKSET POLIISIN TEKEMÄN KYSELYN PERUSTEELLA Poliisi teki keväällä 2009 turvallisuuskyselyn kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia turvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä huolestuneisuutta rikoksista ja mahdollisia rikoskokemuksia. Tutkimukseen vastasi noin henkilöä. Suomalaisten turvallisuudentunne on tutkimuksen mukaan heikentynyt vuodesta 2006, jolloin edellinen vastaava tutkimus tehtiin, muutaman prosenttiyksikön verran. Yhtenä syynä tähän oli, että aiempaa suurempi osa kansalaisista oli joutunut väkivallan uhreiksi. Erityisesti riskialtis ryhmä olivat vuotiaat miehet, joista lähes joka viides oli kokenut väkivaltaa kolmen vuoden aikana. Turvallisuuskyselyssä kartoitettiin kansalaisten kokemuksia yleisestä turvallisuuden tunteesta, yleisten paikkojen turvallisuudesta ja rikollisuuden vakavuudesta, asuinviihtyvyyttä häiritsevistä tekijöistä, rikoshuolista tulevaisuudessa sekä mielipiteitä turvallisuuden parantamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Rikosten uhreiksi joutumisen kokemuksia kartoitettiin omaisuusrikosten, väkivaltarikosten ja väkivallalla uhkailun kohteeksi joutumisen osalta. Myös Internetrikoksen kohteeksi joutumista kysyttiin: viruksen/ haittaohjelman saamista tietokoneeseen tai internetin kautta tapahtunutta rikosta (petos, kunnianloukkaus tms.).toisaalta kysyttiin kansalaisten kokemuksia poliisin 14

16 tarjoamista internet-palveluista, joita pidettiin tärkeinä. Rikosilmoituksen tekeminen internetin kautta ja sähköinen ajanvaraus on tämän päivän arkea. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien huolta oman elämän, asuinkunnan sekä koko yhteiskunnan tulevaisuudesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. poliisin onnistumisesta työssään ja poliisin palveluiden tärkeydestä. Vastaajilta kysyttiin, miten kotikunta sijoittuisi kilpailussa, jossa kuntia arvioidaan turvallisen asumisen ja elämisen kannalta. Noin 100 pirkkalalaisesta vastaajasta 99 % arvioi Pirkkalan menestyvän turvallisuusvertailussa erittäin hyvin tai melko hyvin. Näiden arvioiden mukaan Pirkkala sijoittui turvallisuusvertailussa kärkipäähän sekä Pirkanmaalla että koko maassa PIRKKALAN TURVALLISUUSKYSELY 2010 Pirkkalan turvallisuussuunnitelman työryhmä toteutti keväällä 2010 kunnan oman turvallisuuskyselyn, johon oli mahdollista vastata joko internetin välityksellä tai täyttämällä paperilomake ja palauttamalla se eräissä kunnallisissa palvelupisteissä oleviin palautuslaatikoihin. Kyselyyn saatiin 420 vastausta, joista noin 80 % internetin välityksellä ja 20 % paperisina. Vastaajista naisia oli 63 % ja miehiä 37 %. Vastaajista 43 % oli alle 18- vuotiaita ja 10 % yli 64-vuotiaita. Nuorten suuri osuus johtuu siitä, että peruskoulun 8. luokan oppilaat täyttivät lomakkeen oppitunnillaan. Naiset olivat kunnan turvallisuudesta selkeästi kiinnostuneempia kuin miehet. Eläkeikäisten vastaajien osuus oli hieman heidän väestöosuuttaan pienempi, samoin vuotiaiden osuus. Kyselylomakkeen rungon muodostivat edellä esitellyn poliisin turvallisuuskyselyn kysymykset sovitettuina paikallisiin oloihin. Kyselyn lopussa oli muutamia kodin paloturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vastaajalla oli lisäksi mahdollisuus kertoa häntä tulevaisuudessa huolestuttavista asioista sekä esittää vapaita kommentteja turvallisuuteen ja kyselyyn liittyen. Pirkkalan turvallisuuskyselyn kysymykset poikkesivat kuitenkin useissa kohdin poliisin toteuttamista valtakunnallisesta kyselystä, joten näiden kyselyjen vastauksia ei voi laajasti vertailla. Seuraavassa tiivistelmä vastauksista asuinviihtyvyydestä, rikoskokemuksista ja huolestuneisuudesta rikoksen uhriksi joutumisesta, omasta elämästä, kotikunnan tulevaisuudesta ja yleisestä, globaalista tulevaisuudesta esitettyihin kysymyksiin sekä käsityksiä toimenpiteistä, joilla oman asuinalueen ja Pirkkalan turvallisuutta ja viihtyvyyttä voitaisiin parantaa. Vastauksista on eritelty ikäryhmät 0-29-, ja 65 vuotta täyttäneet. Vastauksissa on paljon en osaa sanoa -vastauksia, mikä selittynee ainakin osittain alle 18- vuotiaiden vastaajien suurella osuudella. 15

17 Pirkkalan turvallisuuskyselylomake on tämän suunnitelman liitteenä, samoin kyselyn kohtiin annettujen vastausten koonta ikäryhmittäin 0-29 v, v, yli 64 v. sekä vapaat vastaustekstit kysymyksiin 14 ja 20. Seuraavassa on sanallista ja numeerista koostetta eräiden kohtien vastauksista ja vertailua valtakunnallisen turvallisuustutkimuksen tuloksiin. Mitä asioita pidät omaa asuinviihtyvyyttäsi häiritsevinä tekijöinä Pirkkalassa? Melko tai erittäin häiritseväksi tekijäksi asumisviihtyvyydelle koki luetelluista ilmiöistä holtittomuuden liikenteessä 55 %, julkisiin rakennuksiin kohdistuvan ilkivallan 43 % ja omaisuuteen kohdistuvan ilkivallan 36 %. Poliisin tutkimuksessa ilkivallan yleisesti koki melko tai erittäin häiritseväksi 47 % ja alkoholin juomisen julkisella paikalla 43 % kun Pirkkalassa vastaava osuus oli 26 % (alle 18-vuotiaiden vastauksissa 16 %) Yleisten paikkojen epäsiisteyden koki Pirkkalassa melko tai erittäin häiritseväksi 25 % kun valtakunnallinen osuus oli 37 % Miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mielestäsi muuttunut Pirkkalassa viimeisten kahden vuoden aikana Poliisin valtakunnallisen selvityksen mukaan suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt vuosina hieman, mikä on johtunut siitä, että suurempi osa kansalaisista on joutunut väkivallan kohteiksi. Pirkkalan kyselyssä kartoitettiin vastaajien käsityksiä siitä, miten turvallisuus yleisillä paikoilla on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajista 11 % katsoi turvallisuuden parantuneen selvästi tai jonkin verran, 69 % oli sitä mieltä, että yleisten paikkojen turvallisuus on pysynyt samana ja 20 % katsoi, että turvallisuus on heikentynyt. Alle 18-vuotiaiden käsitys turvallisuustilanteen muuttumisesta oli selkeästi positiivisempi kuin eläkeikäisten: nuorista 15 % katsoi turvallisuustilanteen parantuneen kun vastaava osuus yli 64-vuotiaista oli vain 6 %. Onko Sinulle henkilökohtaisesti tapahtunut jokin seuraavista rikoksista viimeisten kahden vuoden aikana Omaisuusrikoksen uhriksi Pirkkalassa oli viimeisen kahden vuoden aikana joutunut noin 20 % vastaajista ja yleisintä oli henkilökohtaisen omaisuuden vahingoittaminen tai anastaminen. Polkupyörä oli anastettu 20 %:lta ja alle 18-vuotiaista 26 %:lta. Poliisin tutkimuksen mukaan omaisuusrikoksen kohteeksi oli viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut 30,9 % vastaajista. Väkivaltarikosten kohteeksi oli Pirkkalassa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana joutunut 4-6 % vastaajista. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut 6 % ja perheväkivallan, ryöstön tai sen yrityksen tai raiskauksen tai sen yrityksen kohteeksi 4 % vastaajista. Poliisin tutkimuksen mukaan 3 vuoden aikana väkivaltarikosten kohteeksi oli joutunut 7,3 % vastaajista. Väkivallalla työssä tai koulussa oli uhkailtu 7 % ja väkivallalla muualla 11 %. Alle 18-vuotiaiden vastaajien osalta väkivallalla uhkailu muualla oli yleisempää eli sen kohteeksi oli joutunut 16 %. Poliisin tutkimuksen mukaan väkivallalla oli tarkastelujaksona uhkailtu 12,7 %:a vastaajista. 16

18 Miten huolestunut olet siitä, että joudut seuraavan 12 kuukauden aikana seuraavien rikosten tai tapahtumien kohteeksi Pirkkalassa Pirkkalalaiset eivät ole kovin huolestuneita joutumisestaan rikoksen tai hankalien tapahtumien kohteeksi. Huolestunut joutumisesta liikenneonnettomuuteen oli 19 % ja omaisuutensa varastamisesta tai vahingoittamisesta 12 %.. Muiden riskien kohteeksi joutumisesta oli huolestunut noin 10 %. Vastaajista suuri osa oli huolestunut esitetyistä rikoksista tai tapahtumista. vain hieman Mitkä asiat huolestuttavat sinua omassa elämässäsi tulevaisuudessa Pirkkalalaisia omassa elämässään huolestuttaa eniten oma tai läheisen työttömyys tai sen uhka 21 % (poliisin tutkimus/koko maa 40 %). vakava sairastuminen 18 % (poliisin tutkimus/koko maa 40 %) ja taloudellisten ongelmien lisääntyminen 18 % (poliisin tutkimus/koko maa 36 %. Huolenaiheet täällä ovat siis koko maahan verraten vähäiset ja esim. koulukiusaamisesta on paljon tai erittäin paljon huolestuneita 9 % kun huolestuneiden osuus koko maassa oli 24 %. Myöskään yksinäisyyttä ei koeta erityiseksi huolenaiheeksi tulevaisuudessa: Pirkkala 8 %/koko maa 18 %. Ikäryhmittäin tarkastellen vakavasta sairastumisesta on yli 64-vuotiaista pirkkalalaisista 35 %.siitä huolestuneita. Mitkä asiat huolestuttavat sinua Pirkkalassa tulevaisuudessa Kotikunnan palveluita ja olosuhteita koskevia suurimpia huolenaiheita olivat terveyspalveluiden heikkeneminen ja meluhaittojen lisääntyminen: 29 % vastaajista oli näistä huolestunut tai erittäin huolestunut. Poliisipalveluiden heikkenemisestä kantoi huolta 27 %, perusopetuksen heikkenemisestä 26 % ja sosiaalipalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen palvelun heikkenemisestä 22 %. Pirkkalan palveluiden heikkenemisestä kannettiin huolta huomattavasti vähemmän kuin poliisin tutkimuksen mukaan koko maassa (terveyspalvelut 57 % - poliisipalvelut 39 % - palo- ja pelastustoimen palvelut 38 % - sosiaalipalvelut 37 %). Katuväkivallasta huolta kantoi Pirkkalassa 14 % (koko maa 35 %). Mitkä asiat huolestuttavat sinua yleensä tulevaisuudessa Suomalaisen yhteiskunnan ja globaalin maailman huolenaiheet aiheuttivat huomattavasti enemmän huolta kuin oman kunnan tulevaisuus. Vastaajista 50 % oli huolestunut ympäristön saastumisesta, 45 % holtittomasta liikennekäyttäytymisestä (koko maa/ liikenne-käyttäytyminen 61 %), 40 % syrjäytymisestä (koko maa 66 %), 39 % ilmastonmuutoksesta, 38 % luonnonvarojen ehtymisestä, 36 % työttömyyden lisääntymisestä (koko maa 78 %), rikollisuuden lisääntymisestä (koko maa 69 %) ja huumausaineiden käytöstä (koko maa 69 %) sekä 32 % väkivallan lisääntymisestä. Miten seuraavat toimenpiteet mielestäsi parantaisivat asuinalueesi ja Pirkkalan turvallisuutta ja/tai viihtyisyyttä Konkreettisista toimenpiteistä eniten Pirkkalan turvallisuuden ja/tai viihtyisyyden parantamiseksi arvioitiin vaikuttavan nuorisolle tarkoitetun toiminnan lisääminen., jonka 71 % vastaajista katsoi vaikuttavan paljon tai melko paljon. Osuus on yhtä suuri kuin poliisin valtakunnallisessa 17

19 tutkimuksessa. Muita vaikuttavia toimenpiteitä ovat vastaajien mielestä harrastusmahdollisuuksien lisääminen 57 % (koko maa 70 %), poliisin näkyvyyden lisääminen 52 % (koko maa 58 %), liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen 48 % (koko maa 53 %), liikennevalvonnan lisääminen 46 % (koko maa 47 %), katuvalaistuksen lisääminen 44 % (koko maa 36 %) ja puistojen valaistuksen lisääminen 42 % (koko maa 39 %). Nuorten vastaajien käsitykset esim. poliisin näkyvyyden tai liikennevalvonnan lisäämisen merkityksestä poikkesivat kokonaisuudesta. 3.TURVALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA 3.1.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Oppilashuollon palvelut Oppilashuolto on lakisääteistä toimintaa, johon jokaisella oppilaalla on oikeus. Toiminnan tarkoituksena on huolehtia oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, jolla edistetään oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien ennalta ehkäisemistä, varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Oppilaan hyvinvoinnista huolehtiminen tapahtuu yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon, muiden kasvun ja kehityksen asiantuntijoiden ja tarvittaessa muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Opetustyön ja oppilashuollon sujuminen ja toimiva yhteistyö kotien kanssa ehkäisee lasten riskiä syrjäytyä. Oppilashuoltoon sisältyvät perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut: kansanterveyslain mukainen koulu-terveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa oppimisen esteitä ja puuttua niihin riittävän ajoissa niin, että lapset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä vanhemmat saavat tukea lastensa kasvatuksen ja oppimisen kysymyksissä opettajat saavat tukea työhönsä koulun ilmapiiri, asenteet, tiedot ja työkäytännöt kehittyvät oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin kannalta myönteisesti koulu toimii hyvässä yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuoltoasioissa 18

20 Koulussa on moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko työyhteisön työhyvinvoinnin edistämiseen sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseksi. Oppilashuolto on kaikkien Pirkkalan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden saatavilla osana heidän koulunkäyntiään. Oppilashuollon toteuttaminen kuuluu kaikille koulussa työskenteleville aikuisille. Työssä on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisen valmiudet. Oppilashuollon palveluita antavat Pirkkalassa myös erityistyöntekijät: koulukuraattorit, koulupsykologit ja kouluterveydenhoitajat. Pirkkalassa toteutettiin oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke, jonka tuloksena luotiin kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon malli sekä suunnitelma oppilashuollon kehittämiseksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi mallin ja kehittämissuunnitelman Kehittämistoimenpiteet: Toimenpide Keinot Vastuutaho Oppilashuollon mallin Pelisäännöt eri Sivistysosasto, perusturva toimivuuden varmistaminen viranomaisten yhteistyölle Oppilashuoltoryhmätyöskentelyn laadun varmistaminen ja tiedonsiirrolle Seurataan, analysoidaan ja kehitetään toimintaa jatkuvasti Sivistysosasto, oppilashuoltoryhmät Kivakoulu-toimintamalli KiVa-koulu on Turun Yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella kehitetty kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpide-ohjelma. Ohjelma on käytössä noin 2300 koulussa. ja sen on niiden pysyvä toimintatapa. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, uusien kiusaamistapausten ennalta ehkäiseminen ja kiusaamisen kielteisten vaikutusten minimointi. KiVa Koulu -ohjelman keskeinen ajatus on saada kaikki lapset ymmärtämään miten he voivat omalta osaltaan vaikuttaa kiusaamisen lopettamiseen. Turun yliopistossa on tutkittu KiVa Koulu -ohjelman vaikutuksia kokeiluvaiheessa ( ) sekä ohjelman valtakunnallisen levittämisen (2009 alkaen) aikana ja on saatu selvää näyttöä kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen vähenemisestä. KiVa -ohjelma aloitetaan opettajien perehdyttämisellä ja materiaalin jakamisella. Oppilaille pidetään lukuvuoden alussa starttipäivä ja toimitetaan KiVa-tiedote koteihin. Lisäksi vanhempainillassa kerrotaan tarkemmin KiVakoulusta. 19

21 Kiva -ohjelmassa toimitaan kahdella tasolla. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet koskevat kaikkia koulun oppilaita ja niitä ovat joka toukokuu toistuva tilannekartoitus, julisteet ja välituntivalvojien huomioliivit. Erityisiä KiVaoppitunteja on 1. ja 4. luokkien oppilaille yhteensä 10 kaksoistuntia lukuvuodessa. (7. luokkalaisille on KiVa teemat) Jokaisella koululla tunteja voidaan pitää muillakin luokka-asteilla. Internetissä on vanhempien opas, joka on saatavissa myös paperiversiona. Toinen taso on kiusaamiseen puuttuminen, joka koskee kiusaamistapauksissa osallisina olleita oppilaita. KiVa kouluissa toimii KiVa-tiimi, joka puuttuu esille tuleviin kiusaamistapauksiin. Tiimi on saanut kiusaamiseen puuttumiseksi koulutuksen ja materiaalin kiusaamistapausten selvittämistä varten. Kiusaamistapauksiin puuttuvat koulun KiVa-tiimi ja luokanopettaja yhdessä. KiVa- tiimin käsiteltäviksi tulevat vain määritelmän mukaiset kiusaamistapaukset eli jatkuvat kiusaamistilanteet. Pirkkalassa KiVa- kouluja ovat Naistenmatkan, Nuolialan, Kurikankulman ja Toivion koulut. Kehittämistoimenpiteet: Toimenpide Keinot Vastuutaho KiVa- ohjelman käyttöönoton laajentaminen KiVa- tiimien työn tehostaminen KiVa- koulujen yhteistyön kehittäminen Ohjelmaan kuulumattomat koulut selvittävät osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet KiVa tiimissä työskentelevät opettajat otetaan huomioon tuntikehysresurssissa Koulujen KiVa- tiimit tapaavat säännöllisesti Sivistysosasto/koulujen rehtorit Sivistysosasto KiVa-koulujen rehtorit 20

22 3.1.3.Perheneuvola Perheneuvolatoiminta on sosiaalihuoltolain alaista sosiaalipalvelua, jota kunnat ja kuntayhtymät järjestävät vaihtelevilla tavoilla. Perheneuvolassa työskentelee yleensä ainakin psykologi, sosiaalityön-tekijä ja lastenpsykiatri. Useimpien perheneuvoloiden johtajana toimii psykologi. Joillakin paikkakunnilla perheneuvolan yhteydessä on niin sanottu nuorisoneuvola. Perheneuvolan tavoitteena on auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään kasvatukseen, kehitykseen ja perheiden ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa antamalla ohjausta ja neuvontaa, tekemällä tutkimuksia lapsen ja perheen kokonaistilanteesta ja toteuttamalla erilaisia hoitomuotoja kuten perheterapiaa, lasten yksilöterapiaa, vanhemmuuden hoitoa ja verkostoterapiaa. Perheneuvolan toimintaperiaatteena on, että perheen on otettava sinne aktiivisesti yhteyttä. Terveydenhoitaja, lääkäri tai sosiaalityöntekijä voi suositella sen palveluita, mutta sinne ei kirjoiteta varsinaista lähetettä. Perheneuvola toimii perinteisesti terveydenhuollon ulkopuolella: siellä työskentelevät eivät pääse lukemaan terveyskeskuksen potilasasiakirjoja, eikä se anna ulkopuolisille tietoja ilman vanhemmilta saatua lupaa. Perheneuvolan työssä keskitytään siis pääsääntöisesti lapsen kasvun ja kehityksen erityisiin haasteisiin. Mikäli työssä tulee esille lähisuhde- tai perheväkivaltaan liittyviä asioita, työntekijöiden on harkittava, onko niistä noussut huoli niin suuri, että on tarpeen tehdä lastensuojeluilmoitus. sitä käsiteltäessä voidaan tehdä tiivistäkin yhteistyötä perheneuvolan kanssa. Pirkkalan perheneuvola toimii terveyskeskuksen kiinteistössä ja on osa kunnan perusturvan sosiaalityötä. Neuvolan henkilöstön muodostavat psykologi, sosiaalityöntekijä ja osa-aikainen lastenpsykiatri Nuorten psykiatriset palvelut Mielenterveysasetuksen (1247/1990) mukaan kunnan on huolehdittava, että lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden avohoidossa on käytettävissä tarpeelliset ja riittävät tukitoimet kotona selviytymisen mahdollistamiseksi. Pirkkalan mielenterveyspalveluiden nuorisotiimiin kuuluvat psykiatrinen sairaanhoitaja ja konsultoiva nuorisopsykiatri (1-1 ½ päivää viikossa). Nuorisotiimi sijaitsee fyysisesti terveyskeskuksessa perheneuvolan tiloissa ja on toiminnallisesti osa kunnan avomielenterveystyöstä vastaavaa Helaakallion klinikkaa. Nuorisotiimi arvioi vuotiaiden nuorten psyykkistä kehitystä ja psykiatrisen hoidon tarvetta ja edustaa kunnassa nuorisopsykiatrista asiantuntemusta, jonka toiminnassa verkostotyö on keskeistä. Yhteistyötahoja 21

23 ovat mm. koulun erityistyöntekijät, lastensuojelu, perheneuvola, terveyskeskus, nuorisotoimi, TAYS ja eräät yksityiset palveluntuottajat. TAYS:n nuorisopsykiatrian klinikan kanssa sovitaan hoidon porrastuksesta ja neuvotellaan säännöllisesti. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden resursseja Pirkkalassa vahvistetaan v palkkaamalla psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka pääasiallinen toimiala on kouluterveydenhuolto. Perheneuvolan uusi osaaikainen sosiaalityöntekijä toimii tarvittaessa myös nuoriso-psykiatrisen sairaanhoitajan työparina Lastensuojelun palvelut Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen asuinympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluita ja tukitoimia. Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen tilanteesta. Kysymys voi olla esim. lapsen hoidon laiminlyönnin, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä. Huolena voi myös olla vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Lastensuojelulain mukaan erityinen ilmoitusvelvollisuus on sosiaali- ja terveydenhuollolla, opetustoimella, nuorisotoimella, poliisilla, rikosseuraamuslaitoksella, palo- pelastustoimella, seurakunnalla, turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnalla, hätäkeskuksella, koululaisten iltapäivätoiminnalla sekä edellä mainittuihin liittyvissä luottamustehtävissä. Mainitut tahot ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan lastensuojeluun, jos ovat tehtävissään saaneet tietoonsa asioita lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksen lisäksi on kolme muuta tapaa saada lapsen tai nuoren lastensuojelun tarve arvioiduksi. Lastensuojeluhakemus Lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse voivat ottaa suoraan yhteyttä lastensuojeluun hakeakseen lastensuojelun palveluja tai tukea = pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Ilmoitusvelvollinen (sama kuin varsinaisessa lastensuojeluilmoituksessa) voi tehdä yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. 22

24 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ilmoitusvelvollisen (sama kuin varsinaisessa lastensuojeluilmoituksessa) on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus jos on perusteltua epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus voi kuitenkin alkaa vasta lapsen syntymän jälkeen. Pirkkalan kunnan perusturvaosasto järjestää kuntalaisten tarvitseman lastensuojelun. Tätä tarkoitusta varten sillä on sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä joiden tehtävänä on lastensuojelun avopalveluiden suunnittelu ja toteutus yhdessä asiakkaan kanssa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kanssa esim. osallistutaan koulujen oppilashuoltoryhmien toimintaan. Asetettujen tavoitteiden tukemiseksi voidaan hankkia myös ostopalveluita. Pirkkalan sosiaalitoimiston lapsiperhetiimi tarjoaa lasten ja nuorten kanssa toimiville ammattilaisille konsultaatioapua lapsiin ja nuoriin liittyvissä huolissa. Neuvoa voi kysyä yleisellä tasolla ilman, että lapsen tai nuoren henkilöllisyys tulee ilmi. Konsultaatiota voidaan käyttää myös tunnistettavissa asiakastapauksissa sillä edellytyksellä, että asiakkaan yksityisyydensuojasta ja muista oikeuksista on huolehdittu. Asiakkaalta pyydetään tällöin kirjallinen lupa konsultoida häntä koskevassa asiassa. Lastensuojelussa avohuollon monipuoliset toimenpiteet ovat ensisijaisia, mutta ne eivät aina kuitenkaan ole riittäviä. Tällöin lapsi tai nuori on sijoitettava kodin ulkopuolelle kasvatettavaksi joko avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustavat huostaanottoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus Nuoriso- ja erityisnuorisotyö Nuorisotyön tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat ja ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolaissa tarkoitetaan nuorella alle 29-vuotiasta, aktiivisella kansalaisuudella tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, sosiaalisella vahvistamisella nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorisotyöllä nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja nuorisopolitiikalla nuorten kasvuja elinolojen parantamista. 23

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/

Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Oulun Turvallisuusohjelma 2013-2016 http://www.ouka.fi/oulu/turvallisuus/ Sisäinen turvallisuus ja kolmas sektori Kansallinen turvallisuusseminaari Oulussa 10.11.2015 Riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas,

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Turvallisuustutkimus 2009

Turvallisuustutkimus 2009 TT Oulun poliisilaitos Raportti Turvallisuustutkimus 3.8. TT Oulun poliisilaitos TT Oulun poliisilaitos Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Turvallisuutta koskevat kysymykset 4 3. Rikoksen uhriksi joutuneet

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot