PIRKKALAN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO TURVALLISUUSSUUNNITELMAN ESIPUHE 6 1. YLEISTÄ TURVALLISUUSSUUNNITTELUSTA SISÄISEN TURVALLISUUDEN VALTAKUNNALLINEN OHJELMA SISÄISEN TURVALLISUUDEN KESKEISET HAASTEET 7 Syrjäytyminen Tapaturmien määrä Väestöryhmien väliset suhteet Väkivalta Suuronnettomuudet Yhteiskunnan haavoittuvuus Rajat ylittävä rikollisuus Tietoverkkorikollisuus Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen 1.3. PAIKALLISEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun valtakunnallinen ohjeistus Mitä turvallisuus kunnassa on PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN: TAUSTAT JA TOTEUTUS TURVALLISUUSSUUNNITTELU 2000-LUVULLA PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOIMEKSIANTO JA TYÖSKENTELYN YLEINEN KUVAUS SUOMI - EUROOPAN TURVALLISIN MAA? -SUOMALAISTEN TURVALLISUUSKÄSITYKSET POLIISIN TEKEMÄN KYSELYN PERUSTEELLA 14 1

3 2.4. PIRKKALAN TURVALLISUUSKYSELY Mitä asioita pidät omaa asuinviihtyvyyttäsi häiritsevinä tekijöinä Pirkkalassa Miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mielestäsi muuttunut Pirkkalassa viimeisten kahden vuoden aikana Onko sinulle henkilökohtaisesti tapahtunut jokin seuraavista rikoksista viimeisten kahden vuoden aikana Miten huolestunut olet siitä, että joudut seuraavan 12 kuukauden aikana seuraavien rikosten tai tapahtumien kohteeksi Pirkkalassa Mitkä asiat huolestuttavat sinua omassa elämässäsi tulevaisuudessa Mitkä asiat huolestuttavat sinua Pirkkalassa tulevaisuudessa Mitkä asiat huolestuttavat sinua yleensä tulevaisuudessa Miten seuraavat toimenpiteet mielestäsi parantaisivat asuinalueesi ja Pirkkalan tulevaisuutta ja/tai viihtyisyyttä 3. TURVALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Oppilashuollon palvelut Kivakoulu-toimintamalli Perheneuvola Nuoren psykiatriset palvelut Lastensuojelun palvelut Nuoriso- ja erityisnuorisotyö Pirkkalan työpajan hankkeet nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Omin jaloin - toimintamalli Aikalisä - elämä raiteilleen -toimintamalli nuorille miehille MAAHANMUUTTAJATYÖ JA KOTOUTTAMINEN Maahanmuuttajat Pirkkalassa Maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen TYÖLLISYYS/TYÖTTÖMYYS JA TOIMEENTULO Työttömyys Pirkkalassa Työvoiman palvelukeskus (TYP) Toimeentulon viimesijainen turvaaminen Kuntoutuksen asiakasyhteistyö PÄIHTEET JA HUUMEET Päihdehuollon sisältö ja palvelut Pirkkalassa Ostettavat päihdehuollon avopalvelut Päihdehuollon laitoskuntoutus ja selviämishoitoasematoiminta 35 2

4 3.5. TUETTU ASUMINEN Mielenterveyskuntoutujat ja muut vammaiset Nuorisoasunnot HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JA RIKOLLISUUS JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HÄIRIÖKÄYTTÄYTYMINEN JA KATUTURVALLISUUS Häiriöt yleisillä paikoilla Häiriöt ravitsemusliikkeissä Katuturvallisuusindeksi ja sen kehitys VÄKIVALTA POLIISIN TILASTOJEN MUKAAN Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Seksuaalirikokset ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö RIKOSTEN ENNALTAEHKÄISY Poliisin näkyvyys liikenteessä - automaatti ja muun valvonnan kehittäminen Poliisin valtakunnalliset ja paikalliset valistuksen ja ennaltaehkäisyn teemat Poliisin, päiväkotien ja koulujen yhteistyö ESIMERKKEJÄ VIRANOMAISYHTEISTYÖSTÄ JA YKSITYISESTÄ PALVELUTOIMINNASTA Rikosten ja riita-asioiden sovittelu Lähestymiskielto Rikosuhripäivystys ONNETTOMUUDET JA NIIDEN EHKÄISY TAPATURMAISET KUOLEMAT TULIPALOT/PALOTURVALLISUUS LIIKENNEONNETTOMUUDET JA NIIDEN EHKÄISY Yleistä Pirkkalan liikenneturvallisuudesta Tampereen kehyskuntien liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuden parantamisen periaatteet Pirkkalassa ONNETTOMUUDET VESILLÄ/VESITURVALLISUUS KOTI- JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT 54 3

5 5.6. ONNETTOMUUDEN KUSTANNUKSET, ESIMERKKINÄ LIIKENNEONNETTOMUUS OPPILAITOSTEN JA PÄIVÄHOIDON TURVALLISUUS Yleistä Oppilaitosten turvallisuus Päivähoidon turvallisuus LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA TYÖHÖN LIITTYVÄ VÄKIVALTA LÄHISUHDEVÄKIVALTA POLIISIN TYÖSSÄ JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA Poliisin kotihälytykset Poliisi ja kunnan lastensuojelun sosiaalityö Terveyskeskuksen vastaanotto ja päivystys Äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola Kriisiryhmä Sosiaalipäivystys ja nuorten selviämisasema YKSITYISIÄ PALVELUPISTEITÄ JA PALVELEVIA PUHELIMIA Nuorten turvatalo Turvakoti (ja ensikoti) Raiskauskriisikeskus Tukinainen Naisten linja Kriisikeskus Osviitta TYÖHÖN LIITTYVÄ VÄKIVALTA Työväkivalta yleisesti Työntekijöihin kohdistuvan välivallan ehkäisy Pirkkalassa RAJATURVALLISUUS PIRKKALAN KANSAINVÄLINEN LENTOKENTTÄ JA RAJATURVALLISUUS YRITYSTOIMINNAN TURVALLISUUS YRITYSTEN HENKILÖ- JA MUU TURVALLISUUS KESKUSRIKOSPOLIISIN ANALYYSI AJANKOHTAISESTA TILANTEESTA SYKSYLLÄ

6 8.3. ONNETTOMUUDET JA PELASTUSSUUNNITELMAT YRITYKSISSÄ YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA TURVALLISUUS YLEISTÄ YHDYSKUNTASUUNNITTELUSTA YHDYSKUNTASUUNNITTELUN MAKROTASO YHDYSKUNTASUUNNITTELUN MIKROTASO KUNNAN INFRASTRUKTUURI JA TURVALLISUUS YLEISTÄ VESIHUOLTO JA VESIENSUOJELU SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN YLLÄPITO TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LÄHTEET JA LINKIT 82 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LIITTEET Turvallisuuskyselyn lähete 85 Turvallisuuskysely (kysymykset) keväällä Turvallisuuskyselyn vastausten analysointia ikäryhmittäin 111 Vapaat vastaukset kysymykseen 17 "Mitkä asiat huolestuttavat sinua Pirkkalassa tulevaisuudessa" 132 Vapaat kommentit turvallisuuteen ja tähän kyselyyn liittyen 137 5

7 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN ESIPUHE Pirkkalan turvallisuussuunnitelma vuosiksi on kunnan ensimmäinen laajamittainen turvallisuusasiakirja, jonka laatiminen perustuu Valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen maan sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi. Ohjelmassa asetettuja keskeisiä haasteita on pyritty suunnitelmassa tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti. Pääpaino on ollut turvallisuuteen liittyvien asioiden ja ilmiöiden nykytilan kuvaamisessa. Suunnitelmaan sisältyy toisaalta monia ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi ja vastuita niiden toteuttamiseksi. Turvallisuussuunnitelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut Pirkkalan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden lisäksi edustaja Pirkanmaan poliisilaitokselta, Tampereen aluepelastuslaitokselta ja Pirkkalan Yrittäjistä. Työryhmä on kuullut kuntalaisia mm. tekemällä keväällä 2010 turvallisuuskyselyn, johon saatiin noin 420 vastausta. Kyselylomake ja kooste annetusta vastauksista iän mukaan ryhmiteltynä ja Pirkkalan turvallisuustilanteeseen sekä kyselyyn liittyvät vapaat kommentit ovat liitemateriaalina. Kommentit heijastavat, paitsi kunnan kyselyn aikaisia ajankohtaisia asioita, myös kuntalaisia yleisesti askarruttavia kysymyksiä liittyen omaan elämän, lähiympäristön, oman maan ja koko maailman nykytilaan ja tulevaisuuteen. Turvallisuussuunnitelman hyväksyy kunnan ylin päätöksentekoelin eli valtuusto. Suunnitelma on laadittu Pirkkalan kuntasuunnitelman tavoin kattamaan osittain myös seuraavaa valtuustokautta. Suunnitelmaa päivitettäessä on nyt resurssien niukkuudesta johtuen vähäiseksi jääneeseen vuoropuheluun osallistuttava myös kunnassa monipuolisesti toimivan kolmannen sektorin ja mm. seurakunnan. Julkista keskustelua on tarpeen käydä aktiivisesti sekä aiheeseen liittyvissä yleisö-tilaisuuksissa että esim. paikallislehden palstoilla. Turvallisuussuunnittelussa on kysymys kunnan palvelutuotannon tasolla hallinto-kuntarajat ylittävästä, moniammatillisesta työskentelystä, johon myös muut julkiset toimijat, kuten myös yksityinen taho osallistuvat. Toiminnan seurannasta ja suunnitelman päivittämisen aikataulusta ja vastuista on tarpeen päättää jo tätä suunnitelmaa hyväksyttäessä. 6

8 1. YLEISTÄ TURVALLISUUSSUUNNITTELUSTA 1.1. SISÄISEN TURVALLISUUDEN VALTAKUNNALLINEN OHJELMA Valtioneuvosto asetti hankkeen valmistelemaan Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Toimeksianto perustui pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan , jonka mukaisesti hallitus määrittää sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa, joka ulottuu vuoteen 2015 saakka. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelma sisältää yhteensä 74 toimenpidettä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Toimenpiteet perustuvat arvioihin sisäisen turvallisuuden tulevista haasteista ja keskeisistä kehittämistarpeista. Toimenpiteille on määritelty päävastuussa oleva taho, muut mukana olevat tahot sekä toimeenpanon aikataulu. Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä ministeriöiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen kesken ja sen toimeenpanoa ja seurantaa koordinoi sisäasiainministeriö. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on asetettu tavoitteet ja vahvistettu toimenpiteet koskien seuraavia turvallisuuden kannalta keskeisiä alueita: Kodin ja vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuutta parantaminen Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuuden parantaminen Väkivallan vähentäminen Kilpailukyvyn lisääminen yritystoiminnan turvallisuutta parantamalla Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy Rajaturvallisuuden parantaminen, laittoman maahanmuuton estäminen ja tullivarmuus, ihmiskaupan ja siihen rinnastuvan rikollisuuden estäminen Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, tietoverkkorikollisuuden ja Internetin käyttöön liittyvien riskien torjunta, terrorismin torjunta, ääriliikkeiden laittoman toiminnan estäminen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisy Ohjelmassa on lisäksi vahvistettu toimenpiteet, joilla lisätään edellytyksiä sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Näitä ovat muun muassa sisäisen turvallisuuden tutkimuksen kehittäminen ja koulutuksen ja osaamisen kehittäminen. 1.2.SISÄISEN TURVALLISUUDEN KESKEISET HAASTEET Seuraavassa on kuvattu eräitä sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisiä tulevien vuosien haasteita. Sisäisen turvallisuuden kehitykseen voidaan vaikuttaa myönteisesti mennyt aika ja nykyisyys tiedostamalla ja tulevaa kehitystä ennakoimalla ja ennalta ehkäisevää työtä tehostamalla. Tulevaan 7

9 kehitykseen vaikuttaminen edellyttää lähes aina yhteistyötä, sillä yksittäisen toimijan vaikutusmahdollisuudet ovat entistä rajallisemmat globaalissa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa: Syrjäytyminen Työttömyys ja muut toimeentuloa vaikeuttavat ongelmat, kuten ylivelkaisuus lisäävät tuloeroja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Heikko koulutustaso, riittävien osaamisvalmiuksien, erityisesti tietoyhteiskuntavalmiuksien puuttuminen ja harrastusten puute lisää riskiä joutua syrjään työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Syrjäytyminen voi ilmentyä myös osallistumattomuutena yhteiskunnan toimintaan. Tapaturmien määrä Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Koti- ja vapaaajan tapaturmissa on viime vuosina kuollut noin seitsemän kertaa enemmän ihmisiä verrattuna liikenteessä kuolleiden määrään. Suurin ryhmä ja kaatumisja putoamistapaturmat, joiden määrä on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien. Alkoholiin liittyvät myrkytystapaturmat ovat lisääntyneet. Lasten tapaturmaiset kuolemat ovat sen sijaan vähentyneet. Palokuolemissa menehtyy vuosittain noin 100 ihmistä, joka on kansainvälisesti vertaillen väkilukuun suhteutettuna korkea määrä. Väestöryhmien väliset suhteet Tulevina vuosina Suomessa asuu tai väliaikaisesti oleskelee nykyistä suurempi määrä etnisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Suomeen myös todennäköisesti muutetaan entistä useammin eri kulttuureista ja uskonnollisista taustoista, eri syistä, eripituisiksi ajanjaksoiksi sekä eri koulutus- ja ammattitaustoilla. Monikulttuurisuuden lisääntyminen avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. Koko yhteiskunnan: poliittisen järjestelmän, viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten, käsissä on, miten hyvin positiiviset mahdollisuudet pystytään hyödyntämään ja turvallisuutta heikentävät tekijät torjumaan. Väkivalta Tahallisia henkirikoksia tehdään Suomessa vuosittain asukasta kohti edelleen noin kaksinkertainen määrä Euroopan Unionin jäsenmaiden keskiarvoon nähden. Vain Baltian maissa, Romaniassa, Bulgariassa ja Unkarissa rikollisuus on Suomen korkeampaa. Henkirikosten määrän vaihtelut Suomessa ovat viime vuosina johtuneet pääosin henkirikollisuuden ongelmaryhmän, miesalkoholistien, keskinäisten rikosten määrän muutoksista. Naisiin kohdistunut henkirikollisuus on vuosina pysynyt ennallaan. Tänä ajanjaksona henkirikosten uhreista 71 % oli miehiä ja 29 % naisia. Henkirikoksista epäillyistä ja rikosten uhreista valtaosa on päihteiden väärinkäyttäjiä. Henkirikoksen tekijällä on usein taustalla muita väkivaltarikoksia. 8

10 Suuronnettomuudet Suuronnettomuuksiin liittyvät riskit ovat aikaisempia suurempia. Erityisen merkittäviä riskejä ovat merellinen suuronnettomuus, sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat laajat myrskytuhot, nopeasti kehittyvä laaja vaarallisten aineiden onnettomuus asutuskeskuksessa sekä laaja energiahuollon katkos. Ilmastossa tapahtuvien muutosten seurauksena äärimmäisten sääilmiöiden ja niistä aiheutuvien luonnon-onnettomuuksien määrä lisääntyy. Maailmanlaajuiset % suur-onnettomuuksista ja katastrofeista % aiheutuu luonnon-onnettomuuksista, kuten tulvista, myrskyistä, kuivuudesta, helleaalloista ja maanjäristyksistä. Yhteiskunnan haavoittuvuus Yhteiskunnan haavoittuvuutta lisäävät merkittävästi systeemiset riskit, joilla tarkoitetaan laajalle levinneitä teknisten järjestelmien riskejä. Systeemiset riskit kohdistuvat järjestelmiin, joista yhteiskunta on riippuvainen. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, kuljetukset, sähkön ja lämmöntuotanto, vesi- ja viemärijärjestelmät ja telekommunikaatio. Systeemisten riskien merkitystä lisää se, että niitä on vaikea hallita perinteisillä riskienhallintakeinoilla. Ongelmat kohdistuvat useina laajoihin infrastruktuurirakenteisiin, jolloin muodostuu dominoilmiö, jonka todennäköisyys on pieni, mutta seuraukset ovat toteutuessaan suuret. Rajat ylittävä rikollisuus Järjestäytyneen rikollisuuden määrä pidemmällä aikavälillä tarkastellen on lisääntynyt. Huolestuttavin ilmiö on kovan ammattimaiden rikollisuuden aseman vahvistuminen ja uusien yhteistyösuhteiden kehittyminen ulkomaille, erityisesti Venäjälle. Virolaiset järjestäytyneet rikollisryhmät ovat edelleen suomalaisten ryhmien keskeisimpiä yhteistyökumppaneita niin huumausainerikollisuudessa kuin monilla muillakin rikollisuuden aloilla. Suomessa näkyvät entistä monipuolisemmin myös muualta johdetun kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ilmiöt, kuten maamme kautta tapahtuva huumaus- ja muiden kiellettyjen aineiden ja laittomien tuotteiden kuljetus, laiton maahantulo, paritus, väärennettyjen euroja levittäminen tai ulkomailta Suomeen suuntautuva omaisuusrikollisuus. Tietoverkkorikollisuus Tietoverkkoihin on syntynyt huomattavat mittasuhteet saavuttanut rikollinen infrastruktuuri. Tietoverkkorikosten vaikutukset ulottuvat usein monen valtion alueelle. Verkossa toimii maiden rajojen yli toimivia rikollisryhmiä, jotka tavoittelevat helposti rahaksi muutettavaa tieto-omaisuutta, kuten luottokorttitietoja tai verkkopalveluiden käyttäjätunnuksia. Rikokset voidaan jakaa tekotapojen perusteella kolmeen ryhmään: a) ainoastaan tietoverkoissa esiintyvät rikokset (tietomurrot, identiteettivarkaudet y,), b) laittomaan tietosisältöön liittyvät tietoverkkorikokset (rotuvihaan yllyttäminen, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö), c) tavanomaisten rikosten toteuttaminen tietoverkossa (petokset ja väärennökset) 9

11 Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen Terrorismia ilmiönä on esiintynyt kauttahistoria luvulla tehdyt, eniten julkisuutta saaneet terroriteot poikkeavat aikaisemmista siten, että ne ovat kohdistuneet ns. pehmeisiin kohteisiin ja vaatineet paljon kuolonuhreja, joista suurin osa on tavallisia ihmisiä. Terrorismin uhka on muodostunut osaksi ihmisen arkielämää erityisesti niissä maissa, joihin kohdistuu suora terrorismin uhka. Yksittäisten ei-valtiollisten toimijoiden teot voivat nostaa jonkun maan profiilia terroria harjoittavien ryhmien ja henkilöiden kohdevalinnassa (esim. Tanskan Mohammed-pilakuvat). Suomeen kohdistuvaa terroriuhkaa saattaa tulevaisuudessa lisätä osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin (ääri-islamistiset liikkeet). 1.3.PAIKALLISEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun valtakunnallinen ohjeistus Paikallinen turvallisuussuunnittelu on sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa paikallisella tasolla, jolloin kansalliset tavoitteet sovitetaan yhteen paikallisen turvallisuustilanteen analyysin tuottaman tiedon kanssa. Tavoitteena on parantaa turvallisuutta vähentämällä onnettomuuksien, tapaturmien, rikosten ja häiriöiden määrää ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Turvallisuussuunnittelua johtavat kunnan johto yhdessä poliisitoimen ja alueellisen pelastustoimen johdon kanssa. Yhteistyöhön osallistuvat viranomaisten lisäksi järjestöjen ja yrityselämän edustajat. Työ käynnistetään laatimalla paikallinen turvallisuustilanteen analyysi, minkä jälkeen tehdään turvallisuussuunnitelma, joka sisältää tavoitteet paikallisen turvallisuuden parantamiseksi, käytännön toimenpiteet ja vastuutahot. Suunnitelma käsitellään valtuustossa, joka myös seuraa säännöllisesti sen toimeenpanoa. Turvallisuussuunnitelman toimeenpanoa seurataan ja siitä tiedotetaan paikallisissa tiedotusvälineissä. Suunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain niin, että työnsä aloittava valtuusto hyväksyy tarkistetun suunnitelman kautensa alussa. Uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa vuoden 2010 aikana. Suunnitelmissa viranomaiset ja järjestöt sopivat yhteisistä toimista rikosten, häiriöiden, onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ensimmäisellä ohjelmakaudella puututaan erityisesti väkivaltaan ja tapaturmiin. Alkoholihaittojen torjuntaa koskevat tavoitteet niiden toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sisällytetään turvallisuussuunnitelmiin. Tavoitteena on turvallisuuden eri toimintojen joustava integrointi paikalliseen turvallisuussuunnitteluun (esim. tuote- ja liikenneturvallisuus, sosiaali- ja terveydenhuollon tapaturmien ehkäisy) ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen saaminen mukaan turvallisuussuunnitteluun. Yleisenä tavoitteena on myös turvallisuussuunnitelmien liittäminen kyläsuunnitelmiin sekä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistaminen. 10

12 1.3.2.Mitä turvallisuus kunnassa on Kunnan turvallisuudella tarkoitetaan turvallisuusasioiden kokonaishallintaa kunnassa. Turvallisuustyö on osa kunnan normaalia toimintaa. Se tukee kunnan omia tulostavoitteita sekä kunnan elinkeinotoiminnan ja elinympäristön kehittämistä. Kunnan turvallisuustyöllä suojataan kunnan asukkaita, kunnan henkilöstöä, yrityksiä ja laitoksia ja niiden omaisuutta, tietoja sekä ympäristöä onnettomuuksilta, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta. Turvallisuustyöllä pyritään takaamaan kunnan ja siellä toimivien yritysten ja yhteisöjen toiminnan häiriöttömyys. Tavoitteena on minimoida onnettomuuksien ja rikollisen toiminnan aiheuttamat taloudelliset menetykset. Tämä parantaa myös alueen kilpailukykyä. Turvallisuustyön tarkoituksena on turvallisen elinympäristön luominen ja ylläpito. Tavoitteena on olotila, jossa kunnan asukkaiden ja kunnan alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kunnan oman toiminnan turvallisuusriskit ovat mahdollisimman pienet ja onnettomuuksien, vahinkojen ilkivallan ja rikollisuuden ehkäisy on tehokasta. Perusta turvalliselle elinympäristölle luodaan jo silloin, kun päätetään vaikkapa kunnan asuntopoliittisista tavoitteista ja määrätyn alueen kaavoittamisesta. Asuntopolitiikka ja maankäytön suunnittelu ovatkin kunnan tärkeimpiä välineitä luotaessa toiminnallisesti ja sosiaalisesti turvallista elinympäristöä. Käytännön turvallisuustyö on etupainotteista, ennalta ehkäisevää toimintaa onnettomuus- ja vaaratilanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi sekä toimintavalmiuksien luomiseksi näiden tilanteiden varalle. Turvallisuus liittyy kunnan kaikkiin toimialoihin, joista jokaisella on omat turvallisuustyössä huomioon otettavat erityispiirteensä. Turvallisuustyö on myös yhteistyötä kunnan ja sen ulkopuolisten organisaatioiden, kuten seurakunnan, poliisin. tieviranomaisten, alueellisen pelastustoimen, yksityisten yritysten ja eri järjestöjen kanssa. 11

13 2. PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN: TAUSTAT JA TOTEUTUS 2.1.TURVALLISUUSSUUNNITTELU 2000-LUVULLA Pirkkalan kunnan ensimmäinen turvallisuussuunnitelman nimellä oleva asiakirja laadittiin v ja siinä pyrittiin esittämään sellaisia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joiden kautta niin kuntalaiset kuin viranomaisetkin toimissaan voivat lisätä turvallisuuden tasoa kunnassa. Tarkoituksena oli vähentää ja ehkäistä rikollisuutta ja häiriökäyttäytymistä kunnan alueella eli kysymyksessä oli rikoksentorjuntaohjelma, jonka keskeiset toimenpideehdotukset olivat: 1. Kuntakeskuksen rauhoittaminen 2. Liike- ja teollisuustilojen turvallisuus 3. Kotien kasvatustyön tukeminen 4. Liikennekasvatuksen tehostaminen 5. Huumevalistuksen antaminen 6. Syrjäytymisen ehkäisy 7. Viranomaisten yhteistyön aktivoiminen Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma nosti v turvallisuustyön kaupunkiseudullisen kehittämisen yhdeksi hankkeeksi, jonka tarkoituksena oli tarkastella kuntien toteuttamaa turvallisuustyötä ja esitellä yhteistyön hyviä käytäntöjä sekä tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia turvallisuustyön edistämiseksi. Valmistuneen kaupunkiseudun turvallisuussuunnitelman tarkoituksena oli toimia konkreettisena apuvälineenä kunnan jokapäiväisessä turvallisuustyössä ja saattaa alkuun pitkäkestoinen turvallisuusyhteistyö, jota seurataan säännöllisesti. Seudullisen turvallisuussuunnitelman ennaltaehkäisyn pääprioriteetit, joiden alle muodostui konkreettisia toimenpide-ehdotuksia olivat seuraavat: 1. Kunnan sisäinen yhteistyö 2. Varhainen puuttuminen 3. Kolmas sektori 4. Lasten ja nuorten nivelvaiheet 5. Päihteettömät tapahtumat 6. Elämykselliset valistustavat Pirkkalan kunnan turvallisuussuunnitelma päivitettiin v Suunnitelman esipuheessa todetaan turvallisuustyötä käsitellyn uudella tavalla laajaalaisena ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävänä toimintana, josta vastuu on niin viranomaisilla, yhteisöillä kuin yksilöilläkin, eikä esim. poliisin rooli ole niin keskeinen kuin perinteisesti. Suunnitelmalla on pyritty kaikkien osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön, uusien yhteistyömuotojen löytämiseen sekä ennakkoluulottomaan ja avoimeen toimintaan. 12

14 Suunnitelmassa todetaan turvallisuuteen kunnassa paneuduttavan hallintokuntarajat ylittävin toimin. Koulun oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto seuloo syrjäytymisriskissä olevia nuoria. Peruskoulun päättävien nuorten sijoittuminen jatko-opintoihin pyritään turvaamaan ja rakentamaan myös toimiva seurantayhteys kunnan ja oppilaitosten välille. Kunnassa on panostettu nuorten mielenterveyteen ja kehitetty siihen liittyviä turvaverkostoja. Turvallisuussuunnitelmassa nimettiin painopistealueet turvallisuuden lisäämiseksi ja määriteltiin toimenpiteet ja toimijatahot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteitä/esille tulleita ongelmia olivat seuraavat: 1. Nuorten päihteiden käytön lisääntyminen. Nuorten alkoholin käyttö erityisesti mietojen alkoholijuomien osalta on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Tämä on omiaan lisäämään yleistä häiriötä, vaaratilanteita sekä riskiä syyllistyä rikoksiin 2. Nuorten mopoilijoiden liikennekäyttäytyminen. Mopoilla ajavien nuorten määrä on noussut selvästi viime vuosina ja kuntalaisten keskuudessa on joidenkin nuorten ajotavan ja mopojen virittely koettu turvallisuutta ja viihtyisyyttä haittaavana tekijänä. 3. Nuorten näpistely. Alle 15-vuotiaiden keskuudessa ilmenee ajoittain muoti-ilmiön tyyppistä eri kauppaliikkeisiin kohdistuvaa näpistelyä PIRKKALAN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOIMEKSIANTO JA TYÖSKENTELYN YLEINEN KUVAUS Pormestari Antero Saksala nimesi kesällä 2009 turvallisuussuunnitelman uudistamiseksi työryhmän, johon kuuluivat Pirkkalan kunnan edustajina seuraavat henkilöt: Rehtori Arkkitehti Sosiaalityön johtaja Sosiaalijohtaja Vapaa-aikapäällikkö Toimistoinsinööri Osastonhoitaja Marita Intonen Santeri Kortelahti Minna Laakso Matti Pitkänen Jouni Salonen Sanna Siukola Maire Sonninen Työryhmään kuuluivat Pirkanmaan poliisilaitoksen edustajina komisario Antti Heijari ja ylikonstaapeli Anna-Kaisa Heinämäki, Tampereen aluepelastuslaitoksen edustajana palotarkastusinsinööri Tapio Sten ja Pirkkalan yrittäjien edustajana toimitusjohtaja Jorma Karhumäki. Työryhmän puheenjohtajana toimi sosiaalijohtaja (nykyisin talous- ja hallintopäällikkö) Matti Pitkänen ja sihteerinä toimistoinsinööri Sanna Siukola. 13

15 Työryhmä tarkasteli työnsä painopisteitä ottaen huomioon turvallisuussuunnitelman laatimisen valtakunnalliset ohjeet sekä Pirkkalan kunnan erityispiirteet. Ryhmä valitsi tarkastelunsa kohteeksi seuraavat turvallisuuteen liittyvät asiat ja ilmiöt: turvallisuutta tukeva toiminta häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus ja niiden ennalta ehkäisy onnettomuudet ja niiden ehkäisy lähisuhde- ja työhön liittyvä väkivalta rajaturvallisuus yritystoiminnan turvallisuus turvallisuus yhdyskuntasuunnittelussa Turvallisuussuunnitelman työstäminen tapahtui keskeisesti työryhmän jäsenten asiantuntemuksellaan ja erityisosaamisellaan tuottaman aineiston pohjalta. Aineiston suunnitelman muotoon saattaminen ja esitystavan ym. yhdenmukaistaminen tapahtui koko työryhmän ja sen puheenjohtajan toimesta. Tietoa kerättiin luonnollisesti myös useilta työryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Työryhmä kokoontui toimeksiantonsa toteuttamiseksi yhteensä 15 kertaa SUOMI- EUROOPAN TURVALLISIN MAA? - SUOMALAISTEN TURVALLISUUSKÄSITYKSET POLIISIN TEKEMÄN KYSELYN PERUSTEELLA Poliisi teki keväällä 2009 turvallisuuskyselyn kartoittaakseen suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia turvallisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä huolestuneisuutta rikoksista ja mahdollisia rikoskokemuksia. Tutkimukseen vastasi noin henkilöä. Suomalaisten turvallisuudentunne on tutkimuksen mukaan heikentynyt vuodesta 2006, jolloin edellinen vastaava tutkimus tehtiin, muutaman prosenttiyksikön verran. Yhtenä syynä tähän oli, että aiempaa suurempi osa kansalaisista oli joutunut väkivallan uhreiksi. Erityisesti riskialtis ryhmä olivat vuotiaat miehet, joista lähes joka viides oli kokenut väkivaltaa kolmen vuoden aikana. Turvallisuuskyselyssä kartoitettiin kansalaisten kokemuksia yleisestä turvallisuuden tunteesta, yleisten paikkojen turvallisuudesta ja rikollisuuden vakavuudesta, asuinviihtyvyyttä häiritsevistä tekijöistä, rikoshuolista tulevaisuudessa sekä mielipiteitä turvallisuuden parantamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Rikosten uhreiksi joutumisen kokemuksia kartoitettiin omaisuusrikosten, väkivaltarikosten ja väkivallalla uhkailun kohteeksi joutumisen osalta. Myös Internetrikoksen kohteeksi joutumista kysyttiin: viruksen/ haittaohjelman saamista tietokoneeseen tai internetin kautta tapahtunutta rikosta (petos, kunnianloukkaus tms.).toisaalta kysyttiin kansalaisten kokemuksia poliisin 14

16 tarjoamista internet-palveluista, joita pidettiin tärkeinä. Rikosilmoituksen tekeminen internetin kautta ja sähköinen ajanvaraus on tämän päivän arkea. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien huolta oman elämän, asuinkunnan sekä koko yhteiskunnan tulevaisuudesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. poliisin onnistumisesta työssään ja poliisin palveluiden tärkeydestä. Vastaajilta kysyttiin, miten kotikunta sijoittuisi kilpailussa, jossa kuntia arvioidaan turvallisen asumisen ja elämisen kannalta. Noin 100 pirkkalalaisesta vastaajasta 99 % arvioi Pirkkalan menestyvän turvallisuusvertailussa erittäin hyvin tai melko hyvin. Näiden arvioiden mukaan Pirkkala sijoittui turvallisuusvertailussa kärkipäähän sekä Pirkanmaalla että koko maassa PIRKKALAN TURVALLISUUSKYSELY 2010 Pirkkalan turvallisuussuunnitelman työryhmä toteutti keväällä 2010 kunnan oman turvallisuuskyselyn, johon oli mahdollista vastata joko internetin välityksellä tai täyttämällä paperilomake ja palauttamalla se eräissä kunnallisissa palvelupisteissä oleviin palautuslaatikoihin. Kyselyyn saatiin 420 vastausta, joista noin 80 % internetin välityksellä ja 20 % paperisina. Vastaajista naisia oli 63 % ja miehiä 37 %. Vastaajista 43 % oli alle 18- vuotiaita ja 10 % yli 64-vuotiaita. Nuorten suuri osuus johtuu siitä, että peruskoulun 8. luokan oppilaat täyttivät lomakkeen oppitunnillaan. Naiset olivat kunnan turvallisuudesta selkeästi kiinnostuneempia kuin miehet. Eläkeikäisten vastaajien osuus oli hieman heidän väestöosuuttaan pienempi, samoin vuotiaiden osuus. Kyselylomakkeen rungon muodostivat edellä esitellyn poliisin turvallisuuskyselyn kysymykset sovitettuina paikallisiin oloihin. Kyselyn lopussa oli muutamia kodin paloturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Vastaajalla oli lisäksi mahdollisuus kertoa häntä tulevaisuudessa huolestuttavista asioista sekä esittää vapaita kommentteja turvallisuuteen ja kyselyyn liittyen. Pirkkalan turvallisuuskyselyn kysymykset poikkesivat kuitenkin useissa kohdin poliisin toteuttamista valtakunnallisesta kyselystä, joten näiden kyselyjen vastauksia ei voi laajasti vertailla. Seuraavassa tiivistelmä vastauksista asuinviihtyvyydestä, rikoskokemuksista ja huolestuneisuudesta rikoksen uhriksi joutumisesta, omasta elämästä, kotikunnan tulevaisuudesta ja yleisestä, globaalista tulevaisuudesta esitettyihin kysymyksiin sekä käsityksiä toimenpiteistä, joilla oman asuinalueen ja Pirkkalan turvallisuutta ja viihtyvyyttä voitaisiin parantaa. Vastauksista on eritelty ikäryhmät 0-29-, ja 65 vuotta täyttäneet. Vastauksissa on paljon en osaa sanoa -vastauksia, mikä selittynee ainakin osittain alle 18- vuotiaiden vastaajien suurella osuudella. 15

17 Pirkkalan turvallisuuskyselylomake on tämän suunnitelman liitteenä, samoin kyselyn kohtiin annettujen vastausten koonta ikäryhmittäin 0-29 v, v, yli 64 v. sekä vapaat vastaustekstit kysymyksiin 14 ja 20. Seuraavassa on sanallista ja numeerista koostetta eräiden kohtien vastauksista ja vertailua valtakunnallisen turvallisuustutkimuksen tuloksiin. Mitä asioita pidät omaa asuinviihtyvyyttäsi häiritsevinä tekijöinä Pirkkalassa? Melko tai erittäin häiritseväksi tekijäksi asumisviihtyvyydelle koki luetelluista ilmiöistä holtittomuuden liikenteessä 55 %, julkisiin rakennuksiin kohdistuvan ilkivallan 43 % ja omaisuuteen kohdistuvan ilkivallan 36 %. Poliisin tutkimuksessa ilkivallan yleisesti koki melko tai erittäin häiritseväksi 47 % ja alkoholin juomisen julkisella paikalla 43 % kun Pirkkalassa vastaava osuus oli 26 % (alle 18-vuotiaiden vastauksissa 16 %) Yleisten paikkojen epäsiisteyden koki Pirkkalassa melko tai erittäin häiritseväksi 25 % kun valtakunnallinen osuus oli 37 % Miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mielestäsi muuttunut Pirkkalassa viimeisten kahden vuoden aikana Poliisin valtakunnallisen selvityksen mukaan suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt vuosina hieman, mikä on johtunut siitä, että suurempi osa kansalaisista on joutunut väkivallan kohteiksi. Pirkkalan kyselyssä kartoitettiin vastaajien käsityksiä siitä, miten turvallisuus yleisillä paikoilla on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajista 11 % katsoi turvallisuuden parantuneen selvästi tai jonkin verran, 69 % oli sitä mieltä, että yleisten paikkojen turvallisuus on pysynyt samana ja 20 % katsoi, että turvallisuus on heikentynyt. Alle 18-vuotiaiden käsitys turvallisuustilanteen muuttumisesta oli selkeästi positiivisempi kuin eläkeikäisten: nuorista 15 % katsoi turvallisuustilanteen parantuneen kun vastaava osuus yli 64-vuotiaista oli vain 6 %. Onko Sinulle henkilökohtaisesti tapahtunut jokin seuraavista rikoksista viimeisten kahden vuoden aikana Omaisuusrikoksen uhriksi Pirkkalassa oli viimeisen kahden vuoden aikana joutunut noin 20 % vastaajista ja yleisintä oli henkilökohtaisen omaisuuden vahingoittaminen tai anastaminen. Polkupyörä oli anastettu 20 %:lta ja alle 18-vuotiaista 26 %:lta. Poliisin tutkimuksen mukaan omaisuusrikoksen kohteeksi oli viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut 30,9 % vastaajista. Väkivaltarikosten kohteeksi oli Pirkkalassa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana joutunut 4-6 % vastaajista. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut 6 % ja perheväkivallan, ryöstön tai sen yrityksen tai raiskauksen tai sen yrityksen kohteeksi 4 % vastaajista. Poliisin tutkimuksen mukaan 3 vuoden aikana väkivaltarikosten kohteeksi oli joutunut 7,3 % vastaajista. Väkivallalla työssä tai koulussa oli uhkailtu 7 % ja väkivallalla muualla 11 %. Alle 18-vuotiaiden vastaajien osalta väkivallalla uhkailu muualla oli yleisempää eli sen kohteeksi oli joutunut 16 %. Poliisin tutkimuksen mukaan väkivallalla oli tarkastelujaksona uhkailtu 12,7 %:a vastaajista. 16

18 Miten huolestunut olet siitä, että joudut seuraavan 12 kuukauden aikana seuraavien rikosten tai tapahtumien kohteeksi Pirkkalassa Pirkkalalaiset eivät ole kovin huolestuneita joutumisestaan rikoksen tai hankalien tapahtumien kohteeksi. Huolestunut joutumisesta liikenneonnettomuuteen oli 19 % ja omaisuutensa varastamisesta tai vahingoittamisesta 12 %.. Muiden riskien kohteeksi joutumisesta oli huolestunut noin 10 %. Vastaajista suuri osa oli huolestunut esitetyistä rikoksista tai tapahtumista. vain hieman Mitkä asiat huolestuttavat sinua omassa elämässäsi tulevaisuudessa Pirkkalalaisia omassa elämässään huolestuttaa eniten oma tai läheisen työttömyys tai sen uhka 21 % (poliisin tutkimus/koko maa 40 %). vakava sairastuminen 18 % (poliisin tutkimus/koko maa 40 %) ja taloudellisten ongelmien lisääntyminen 18 % (poliisin tutkimus/koko maa 36 %. Huolenaiheet täällä ovat siis koko maahan verraten vähäiset ja esim. koulukiusaamisesta on paljon tai erittäin paljon huolestuneita 9 % kun huolestuneiden osuus koko maassa oli 24 %. Myöskään yksinäisyyttä ei koeta erityiseksi huolenaiheeksi tulevaisuudessa: Pirkkala 8 %/koko maa 18 %. Ikäryhmittäin tarkastellen vakavasta sairastumisesta on yli 64-vuotiaista pirkkalalaisista 35 %.siitä huolestuneita. Mitkä asiat huolestuttavat sinua Pirkkalassa tulevaisuudessa Kotikunnan palveluita ja olosuhteita koskevia suurimpia huolenaiheita olivat terveyspalveluiden heikkeneminen ja meluhaittojen lisääntyminen: 29 % vastaajista oli näistä huolestunut tai erittäin huolestunut. Poliisipalveluiden heikkenemisestä kantoi huolta 27 %, perusopetuksen heikkenemisestä 26 % ja sosiaalipalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen palvelun heikkenemisestä 22 %. Pirkkalan palveluiden heikkenemisestä kannettiin huolta huomattavasti vähemmän kuin poliisin tutkimuksen mukaan koko maassa (terveyspalvelut 57 % - poliisipalvelut 39 % - palo- ja pelastustoimen palvelut 38 % - sosiaalipalvelut 37 %). Katuväkivallasta huolta kantoi Pirkkalassa 14 % (koko maa 35 %). Mitkä asiat huolestuttavat sinua yleensä tulevaisuudessa Suomalaisen yhteiskunnan ja globaalin maailman huolenaiheet aiheuttivat huomattavasti enemmän huolta kuin oman kunnan tulevaisuus. Vastaajista 50 % oli huolestunut ympäristön saastumisesta, 45 % holtittomasta liikennekäyttäytymisestä (koko maa/ liikenne-käyttäytyminen 61 %), 40 % syrjäytymisestä (koko maa 66 %), 39 % ilmastonmuutoksesta, 38 % luonnonvarojen ehtymisestä, 36 % työttömyyden lisääntymisestä (koko maa 78 %), rikollisuuden lisääntymisestä (koko maa 69 %) ja huumausaineiden käytöstä (koko maa 69 %) sekä 32 % väkivallan lisääntymisestä. Miten seuraavat toimenpiteet mielestäsi parantaisivat asuinalueesi ja Pirkkalan turvallisuutta ja/tai viihtyisyyttä Konkreettisista toimenpiteistä eniten Pirkkalan turvallisuuden ja/tai viihtyisyyden parantamiseksi arvioitiin vaikuttavan nuorisolle tarkoitetun toiminnan lisääminen., jonka 71 % vastaajista katsoi vaikuttavan paljon tai melko paljon. Osuus on yhtä suuri kuin poliisin valtakunnallisessa 17

19 tutkimuksessa. Muita vaikuttavia toimenpiteitä ovat vastaajien mielestä harrastusmahdollisuuksien lisääminen 57 % (koko maa 70 %), poliisin näkyvyyden lisääminen 52 % (koko maa 58 %), liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen 48 % (koko maa 53 %), liikennevalvonnan lisääminen 46 % (koko maa 47 %), katuvalaistuksen lisääminen 44 % (koko maa 36 %) ja puistojen valaistuksen lisääminen 42 % (koko maa 39 %). Nuorten vastaajien käsitykset esim. poliisin näkyvyyden tai liikennevalvonnan lisäämisen merkityksestä poikkesivat kokonaisuudesta. 3.TURVALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA 3.1.LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Oppilashuollon palvelut Oppilashuolto on lakisääteistä toimintaa, johon jokaisella oppilaalla on oikeus. Toiminnan tarkoituksena on huolehtia oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, jolla edistetään oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuolto on oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien ennalta ehkäisemistä, varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Oppilaan hyvinvoinnista huolehtiminen tapahtuu yhdessä oppilaan, hänen huoltajansa, opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon, muiden kasvun ja kehityksen asiantuntijoiden ja tarvittaessa muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Opetustyön ja oppilashuollon sujuminen ja toimiva yhteistyö kotien kanssa ehkäisee lasten riskiä syrjäytyä. Oppilashuoltoon sisältyvät perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut: kansanterveyslain mukainen koulu-terveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä ja tunnistaa oppimisen esteitä ja puuttua niihin riittävän ajoissa niin, että lapset saavat tarvitsemaansa tukea ja apua kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä vanhemmat saavat tukea lastensa kasvatuksen ja oppimisen kysymyksissä opettajat saavat tukea työhönsä koulun ilmapiiri, asenteet, tiedot ja työkäytännöt kehittyvät oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin kannalta myönteisesti koulu toimii hyvässä yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuoltoasioissa 18

20 Koulussa on moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko työyhteisön työhyvinvoinnin edistämiseen sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseksi. Oppilashuolto on kaikkien Pirkkalan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden saatavilla osana heidän koulunkäyntiään. Oppilashuollon toteuttaminen kuuluu kaikille koulussa työskenteleville aikuisille. Työssä on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisen valmiudet. Oppilashuollon palveluita antavat Pirkkalassa myös erityistyöntekijät: koulukuraattorit, koulupsykologit ja kouluterveydenhoitajat. Pirkkalassa toteutettiin oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke, jonka tuloksena luotiin kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon malli sekä suunnitelma oppilashuollon kehittämiseksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi mallin ja kehittämissuunnitelman Kehittämistoimenpiteet: Toimenpide Keinot Vastuutaho Oppilashuollon mallin Pelisäännöt eri Sivistysosasto, perusturva toimivuuden varmistaminen viranomaisten yhteistyölle Oppilashuoltoryhmätyöskentelyn laadun varmistaminen ja tiedonsiirrolle Seurataan, analysoidaan ja kehitetään toimintaa jatkuvasti Sivistysosasto, oppilashuoltoryhmät Kivakoulu-toimintamalli KiVa-koulu on Turun Yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella kehitetty kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpide-ohjelma. Ohjelma on käytössä noin 2300 koulussa. ja sen on niiden pysyvä toimintatapa. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, uusien kiusaamistapausten ennalta ehkäiseminen ja kiusaamisen kielteisten vaikutusten minimointi. KiVa Koulu -ohjelman keskeinen ajatus on saada kaikki lapset ymmärtämään miten he voivat omalta osaltaan vaikuttaa kiusaamisen lopettamiseen. Turun yliopistossa on tutkittu KiVa Koulu -ohjelman vaikutuksia kokeiluvaiheessa ( ) sekä ohjelman valtakunnallisen levittämisen (2009 alkaen) aikana ja on saatu selvää näyttöä kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen vähenemisestä. KiVa -ohjelma aloitetaan opettajien perehdyttämisellä ja materiaalin jakamisella. Oppilaille pidetään lukuvuoden alussa starttipäivä ja toimitetaan KiVa-tiedote koteihin. Lisäksi vanhempainillassa kerrotaan tarkemmin KiVakoulusta. 19

21 Kiva -ohjelmassa toimitaan kahdella tasolla. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet koskevat kaikkia koulun oppilaita ja niitä ovat joka toukokuu toistuva tilannekartoitus, julisteet ja välituntivalvojien huomioliivit. Erityisiä KiVaoppitunteja on 1. ja 4. luokkien oppilaille yhteensä 10 kaksoistuntia lukuvuodessa. (7. luokkalaisille on KiVa teemat) Jokaisella koululla tunteja voidaan pitää muillakin luokka-asteilla. Internetissä on vanhempien opas, joka on saatavissa myös paperiversiona. Toinen taso on kiusaamiseen puuttuminen, joka koskee kiusaamistapauksissa osallisina olleita oppilaita. KiVa kouluissa toimii KiVa-tiimi, joka puuttuu esille tuleviin kiusaamistapauksiin. Tiimi on saanut kiusaamiseen puuttumiseksi koulutuksen ja materiaalin kiusaamistapausten selvittämistä varten. Kiusaamistapauksiin puuttuvat koulun KiVa-tiimi ja luokanopettaja yhdessä. KiVa- tiimin käsiteltäviksi tulevat vain määritelmän mukaiset kiusaamistapaukset eli jatkuvat kiusaamistilanteet. Pirkkalassa KiVa- kouluja ovat Naistenmatkan, Nuolialan, Kurikankulman ja Toivion koulut. Kehittämistoimenpiteet: Toimenpide Keinot Vastuutaho KiVa- ohjelman käyttöönoton laajentaminen KiVa- tiimien työn tehostaminen KiVa- koulujen yhteistyön kehittäminen Ohjelmaan kuulumattomat koulut selvittävät osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet KiVa tiimissä työskentelevät opettajat otetaan huomioon tuntikehysresurssissa Koulujen KiVa- tiimit tapaavat säännöllisesti Sivistysosasto/koulujen rehtorit Sivistysosasto KiVa-koulujen rehtorit 20

22 3.1.3.Perheneuvola Perheneuvolatoiminta on sosiaalihuoltolain alaista sosiaalipalvelua, jota kunnat ja kuntayhtymät järjestävät vaihtelevilla tavoilla. Perheneuvolassa työskentelee yleensä ainakin psykologi, sosiaalityön-tekijä ja lastenpsykiatri. Useimpien perheneuvoloiden johtajana toimii psykologi. Joillakin paikkakunnilla perheneuvolan yhteydessä on niin sanottu nuorisoneuvola. Perheneuvolan tavoitteena on auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään kasvatukseen, kehitykseen ja perheiden ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa antamalla ohjausta ja neuvontaa, tekemällä tutkimuksia lapsen ja perheen kokonaistilanteesta ja toteuttamalla erilaisia hoitomuotoja kuten perheterapiaa, lasten yksilöterapiaa, vanhemmuuden hoitoa ja verkostoterapiaa. Perheneuvolan toimintaperiaatteena on, että perheen on otettava sinne aktiivisesti yhteyttä. Terveydenhoitaja, lääkäri tai sosiaalityöntekijä voi suositella sen palveluita, mutta sinne ei kirjoiteta varsinaista lähetettä. Perheneuvola toimii perinteisesti terveydenhuollon ulkopuolella: siellä työskentelevät eivät pääse lukemaan terveyskeskuksen potilasasiakirjoja, eikä se anna ulkopuolisille tietoja ilman vanhemmilta saatua lupaa. Perheneuvolan työssä keskitytään siis pääsääntöisesti lapsen kasvun ja kehityksen erityisiin haasteisiin. Mikäli työssä tulee esille lähisuhde- tai perheväkivaltaan liittyviä asioita, työntekijöiden on harkittava, onko niistä noussut huoli niin suuri, että on tarpeen tehdä lastensuojeluilmoitus. sitä käsiteltäessä voidaan tehdä tiivistäkin yhteistyötä perheneuvolan kanssa. Pirkkalan perheneuvola toimii terveyskeskuksen kiinteistössä ja on osa kunnan perusturvan sosiaalityötä. Neuvolan henkilöstön muodostavat psykologi, sosiaalityöntekijä ja osa-aikainen lastenpsykiatri Nuorten psykiatriset palvelut Mielenterveysasetuksen (1247/1990) mukaan kunnan on huolehdittava, että lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden avohoidossa on käytettävissä tarpeelliset ja riittävät tukitoimet kotona selviytymisen mahdollistamiseksi. Pirkkalan mielenterveyspalveluiden nuorisotiimiin kuuluvat psykiatrinen sairaanhoitaja ja konsultoiva nuorisopsykiatri (1-1 ½ päivää viikossa). Nuorisotiimi sijaitsee fyysisesti terveyskeskuksessa perheneuvolan tiloissa ja on toiminnallisesti osa kunnan avomielenterveystyöstä vastaavaa Helaakallion klinikkaa. Nuorisotiimi arvioi vuotiaiden nuorten psyykkistä kehitystä ja psykiatrisen hoidon tarvetta ja edustaa kunnassa nuorisopsykiatrista asiantuntemusta, jonka toiminnassa verkostotyö on keskeistä. Yhteistyötahoja 21

23 ovat mm. koulun erityistyöntekijät, lastensuojelu, perheneuvola, terveyskeskus, nuorisotoimi, TAYS ja eräät yksityiset palveluntuottajat. TAYS:n nuorisopsykiatrian klinikan kanssa sovitaan hoidon porrastuksesta ja neuvotellaan säännöllisesti. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden resursseja Pirkkalassa vahvistetaan v palkkaamalla psykiatrinen sairaanhoitaja, jonka pääasiallinen toimiala on kouluterveydenhuolto. Perheneuvolan uusi osaaikainen sosiaalityöntekijä toimii tarvittaessa myös nuoriso-psykiatrisen sairaanhoitajan työparina Lastensuojelun palvelut Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen asuinympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluita ja tukitoimia. Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen tilanteesta. Kysymys voi olla esim. lapsen hoidon laiminlyönnin, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä. Huolena voi myös olla vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat. Lastensuojelulain mukaan erityinen ilmoitusvelvollisuus on sosiaali- ja terveydenhuollolla, opetustoimella, nuorisotoimella, poliisilla, rikosseuraamuslaitoksella, palo- pelastustoimella, seurakunnalla, turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnalla, hätäkeskuksella, koululaisten iltapäivätoiminnalla sekä edellä mainittuihin liittyvissä luottamustehtävissä. Mainitut tahot ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan lastensuojeluun, jos ovat tehtävissään saaneet tietoonsa asioita lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoituksen lisäksi on kolme muuta tapaa saada lapsen tai nuoren lastensuojelun tarve arvioiduksi. Lastensuojeluhakemus Lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi itse voivat ottaa suoraan yhteyttä lastensuojeluun hakeakseen lastensuojelun palveluja tai tukea = pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Ilmoitusvelvollinen (sama kuin varsinaisessa lastensuojeluilmoituksessa) voi tehdä yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. 22

24 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ilmoitusvelvollisen (sama kuin varsinaisessa lastensuojeluilmoituksessa) on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus jos on perusteltua epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Varsinainen lastensuojeluasiakkuus voi kuitenkin alkaa vasta lapsen syntymän jälkeen. Pirkkalan kunnan perusturvaosasto järjestää kuntalaisten tarvitseman lastensuojelun. Tätä tarkoitusta varten sillä on sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä joiden tehtävänä on lastensuojelun avopalveluiden suunnittelu ja toteutus yhdessä asiakkaan kanssa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien kanssa esim. osallistutaan koulujen oppilashuoltoryhmien toimintaan. Asetettujen tavoitteiden tukemiseksi voidaan hankkia myös ostopalveluita. Pirkkalan sosiaalitoimiston lapsiperhetiimi tarjoaa lasten ja nuorten kanssa toimiville ammattilaisille konsultaatioapua lapsiin ja nuoriin liittyvissä huolissa. Neuvoa voi kysyä yleisellä tasolla ilman, että lapsen tai nuoren henkilöllisyys tulee ilmi. Konsultaatiota voidaan käyttää myös tunnistettavissa asiakastapauksissa sillä edellytyksellä, että asiakkaan yksityisyydensuojasta ja muista oikeuksista on huolehdittu. Asiakkaalta pyydetään tällöin kirjallinen lupa konsultoida häntä koskevassa asiassa. Lastensuojelussa avohuollon monipuoliset toimenpiteet ovat ensisijaisia, mutta ne eivät aina kuitenkaan ole riittäviä. Tällöin lapsi tai nuori on sijoitettava kodin ulkopuolelle kasvatettavaksi joko avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustavat huostaanottoa, asian ratkaisee hallinto-oikeus Nuoriso- ja erityisnuorisotyö Nuorisotyön tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat ja ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolaissa tarkoitetaan nuorella alle 29-vuotiasta, aktiivisella kansalaisuudella tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, sosiaalisella vahvistamisella nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorisotyöllä nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja nuorisopolitiikalla nuorten kasvuja elinolojen parantamista. 23