ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - Eksote Hannu Hakalisto Timo Salmisaari

2 1 (81) MIELEN AVAIN/KANNATELLEN I -OSAHANKE LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1 HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 2 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 3 3 HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ PROSESSIT JA HANKKEEN YHTEISTYÖMUODOT Lastensuojelu/lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa (Tarja Miikki) Lastensuojelu/nuorten avopalvelut (Sari Immonen) Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus (Paula Salenius) Eksoten alueen yläkoulut/ nuorten palveluohjaus (Liisa Kermorvant) Muut mukana olleet prosessit KYSELYT JA HAASTATTELUT Tutkimuksen rakenne Vastauksista esille nousevat teemat Hoidon ja palvelun nykytilan kuvaus Toimijaverkoston yhteistyörakenne Solmukohdat palvelu- ja hoitoonohjauksessa sekä hoidossa Onnistuneen palvelu- ja hoitoonohjauksen sekä hoidon edellytykset Yhteenvedot INTERVENTIOT Lastensuojelu/Lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa (Tarja Miikki) Lastensuojelu/nuorten avopalvelut (Sari Immonen) Eksoten alueen kolme yläkoulua (Liisa Kermorvant) Kahden nuoren polku single case study (Paula Salenius) TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN LISÄÄMINEN TOTEUTUKSEN HAASTEET HANKEAIKANA JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 65 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET ASIAKASVAIKUTUKSET ORGANISAATIOVAIKUTUKSET PALVELURAKENNEVAIKUTUKSET 69 5 ULKOINEN ARVIOINTI JA ARVIOINNIN TULOKSET 70 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 70 7 YHTEENVETOA VASTAUKSISTA KUVIOINA 71 LIITTEET 78 LÄHTEET 81

3 2 (81) Taulukot ja kuvat: Taulukko 1. Vastanneiden lukumäärät prosesseittain Taulukko 2: Nuorten lukumäärät ikäkausittain Taulukko 3. Vastausten yhteenveto Taulukko 4. Esimiesten ja työntekijöiden tarpeita nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi Taulukko 5. Nuorten ja huoltajien tarpeita saamansa palvelun ja hoidon kehittämiseksi Taulukko 6. Työntekijöiden mielipiteitä onnistuneen palvelu- ja hoitoonohjauksen sekä hoidon edellytyksistä Taulukko 7. Nuorten ja huoltajien mielipiteitä onnistuneen palvelu- ja hoitoonohjauksen sekä hoidon edellytyksistä Kuva 1. Prosessit ja hankkeen yhteistyömuodot Kuva 2. Tarulantuvan rakenne vuoteen 2012 Kuva 3. Tarulantuvan rakenne 2012 jälkeen Kuva 4. Lastensuojelun avohuollon henkilöstörakenne Eksoten alueella Kuva 5. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus Kuva 6. Toimijaverkoston yhteistyörakenne Kuva 7. Case management mallin luominen Kuva 8. Täydentävän työn osa-alueiden kuvaus. Kuva 9. Syrjäytyminen ja prosessien ohjaustyökalu Kuva 10. Vastauksista esille nousevat teemat -62 nuoren vastaukset Kuva 11. Vastauksista esille nousevat teemat -34 vastausta - huoltajat Kuva 12. Vastauksista esille nousevat teemat -88 vastausta - työntekijät Kuva 13. Yhteenveto nuorten, huoltajien ja työntekijöiden vastauksista Kuva 14. Hoidon ja nykytilan kuvaus (nuoret 13-24v) Kuva 15. Hoidon ja palvelun nykytilan kuvaus (huoltajat) Kuva 16. Yhteenveto nuorten ja huoltajien vastauksista - hoidon ja palvelun nykytilan kuvaus Kuva 17. Solmukohdat palvelu- ja hoitoonohjauksessa (nuoret) Kuva 18. Solmukohdat palvelu- ja hoitoonohjauksessa (huoltajat) Kuva 19. Mitä hyvää nuori on kokenut palvelussaan/hoidossaan (nuoret 13-24v) Kuva 20. Solmukohdat palvelu- ja hoitoonohjauksessa (työntekijät)

4 3 (81) 1 HANKKEEN PERUSTIEDOT Kannatellen I -hanke kuului osahankkeena Etelä-suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avaimeen. Hankealueena olivat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Mielen avain kuului osana KASTE I -ohjelmakokonaisuuteen, jota rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Mielen avain -hankkeen kolme keskeistä teemaa olivat: 1. Osallisuuden vahvistaminen 2. Kynnyksettömyys 3. Henkilöstön osaamisen lisääminen Koko hanketta hallinnoi Vantaan kaupunki. Kannatellen I - hankkeeseen osallistuivat Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri EKSOTE ja sen jäsenkunnat sekä alueen nuorten kanssa työtä tekevät muut toimijatahot. Kannatellen -hankeen toiminta-aika oli Hankkeen kokonaisrahoitus oli , josta Eksoten omavastuuosuus Näin hankeavustuksen osuudeksi tuli Hankkeeseen osallistui myös kolmen facilitaattorin ryhmä, jotka toimivat hankkeen peileinä. Yhteistyön tavoitteena oli työnohjauksellinen työtapa, jonka kautta hanketyöntekijät saivat uusia näkökulmia omaan työhönsä. Kannatellen I -hankkeen arviointi toteutettiin itse- / prosessiarviointina sekä ulkoisena vaikuttavuuden arviointina, jonka teki Kehityspiikki Tutkimus Oy (Liite 3: Arvioinnissa sovellettiin Mielen avain -hankkeen yhteistä arviointisuunnitelmaa. 2 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hanke oli havaintoja tekevä ja tutkiva hanke, joka tuotti materiaalia ja yhteenvetoja Eksoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen muuttuvan organisaation tueksi. Hanke kohdistui vuotiaisiin nuoriin, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia. Hankekoordinaattorina toimi Hannu Hakalisto Työnohjaus A. & H. Hakalisto Oy:stä. Hänen tehtävänään oli hankkeen operatiivinen johtaminen. Eksoten mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari toimi hankkeen sisällöllisenä johtajana. Tavoitteet: 1)Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen ja nuorten kanssa tehtävään työhön sopivan toimintamallin luominen ja kokeileminen (Kannatellen -liikkuva ja täydentävä toiminta, joka otettiin käyttöön alkaen. Se on osa Case Management toimintakokonaisuutta, joka käynnistyi ). 2)Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien ammattilaisten osaamisen lisääminen (Mielen avain - koulutukset/interventiot) 3)Sektori- ja hallintokuntarajat ylittävien asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen (Havainnot ja kartoitukset: mukana huoltajat, nuoret ja työntekijät, interventiot: mukana kolme yläkoulua, lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus)

5 4 (81) Odotetut vaikutukset: 1) Asiakasvaikutukset: Nuorten avun saamisen mahdollisuudet paranevat. Nuoret kiinnittyvät tarvitsemiinsa palveluihin, jolloin nuorten mahdollinen syrjäytymisen riski pienenee. Nuorten osallistuminen ja aktiivisuus oman elämänsä suunnitteluun sekä vastuunotto itsestä ja omasta toiminnasta lisääntyy. 2) Palvelurakennevaikutukset: Sektorit ja hallintokuntarajat ylittävät asiakaslähtöiset palveluprosessit kehittyvät. 3) Organisaatiovaikutukset: Tuotetaan havainto- ja kehittämismateriaalia osaksi muutosorganisaation prosesseja 3 HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 PROSESSIT JA HANKKEEN YHTEISTYÖMUODOT Kuva 1. Prosessit ja hankkeen yhteistyömuodot

6 Keskiöön valittiin aluksi nuoriin kohdistuvia palveluprosesseja: lastensuojelu (nuorten avopalvelut, lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa), Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus sekä Eksoten alueen yläkoulut (17). Vuoden 2011 alussa mukaan liitettiin myös aikuissosiaalityö (yli 18 -vuotiaiden nuorten palveluohjaus), nuorisopsykiatria, päihdeklinikka ja Pajarilan päihdekuntoutusyksikkö sekä Laptuotesäätiö, koska huomattiin, että ne kuuluvat tärkeinä toimijoina mukaan. Hankkeen neljä työntekijää Sari Immonen, Tarja Miikki, Liisa Kermorvant ja Paula Salenius olivat kiinteästi mukana havainnoijina ja yhteenvetojen tekijöinä em. prosesseissa. Hankkeessa toimi projektiryhmä (kts. kuvio yllä), johon kuului edustaja (1-2) seuraavilta toimijatahoilta: lastensuojelu, nuorisopsykiatria, nuorten päihdetyö, yläkoulut ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus sekä hankekirjapidosta huolehtiva Saita Oy. Ryhmän tehtävänä oli ohjata ja valvoa hankkeen toimintaa ja se kokoontui kaksi kertaa vuodessa aina maksatuskauden päättyessä. 5 (81) Lastensuojelu/lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa (Tarja Miikki) Lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantupa on lastensuojelulaitos, joka ottaa tilapäiseen sijoitukseen alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria. Tarulantuvan vastaanottokodin toiminta on ollut vuoden 2010 alusta lähtien yksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perhepalvelun lastensuojelutyön kokonaisuutta. Näin ollen työskentelyä ohjaavat Lastensuojelulain lisäksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille sekä lastensuojelutyölle laaditut strategiat ja tavoitteet. Asiakkaille pyritään antamaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on kartoittaa perheen tilanne, tukea ja auttaa perhettä arkipäivän elämäntilanteissa ja muutoksissa. Vahvistaa vanhemmuutta ja tehdä lapsi näkyväksi perheessä. Tukea ja ohjata perhettä niin, että sijoituksen jälkeinen arki sujuu lapsen tarpeiden mukaisesti. Työskentelyä voidaan tarvittaessa jatkaa perhetyönä. Työskentelyn avulla pyritään siihen, että mahdollisimman moni lapsi voi palata takaisin kotiinsa (tilastojen mukaan n.70 % asiakkaista palaa kotiin). Tavoitteena on ennaltaehkäistä raskaampia lastensuojelutoimenpiteitä kuten esimerkiksi huostaanottoja. TARULANTUVAN PERUSTEHTÄVÄ Perustehtävä on järjestää lyhytaikaista sijaishuoltoa lapsille, nuorille ja perheille. Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus voi olla lastensuojelun tuen tarvetta arvioivaa, kuntouttavaa tai lapsen hoidon ja huolenpidon järjestämistä väliaikaisesti. Tarulantupa ottaa vastaan kiireellisen sijoituksen sekä sijaishuollon tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. Tarvittaessa tuetaan huostaan otettua lasta ja nuorta sekä perhettä sijaishuoltopaikkaan siirryttäessä. Yhteiset arjen rakenteet ovat edellytys perustehtävän toteuttamiselle ja perusta arjen työskentelyn sujuvuudelle. Vastaanottokotityö on pääsääntöisesti yksilön ja perheen kaoottisen elämäntilanteen ja kriisien kohtaamista, vastaanottamista ja tilanteen jäsentämisen aloittamista. Jotta työ onnistuisi, tarvitaan selkeitä rakenteita ja työmalleja. Tarulantuvassa työyhteisön tärkein resurssi on moniammatillinen henkilöstö. Jokaiselle ammattiryhmälle on laadittu toimenkuva. Johtaja vastaa ja johtaa koko talon toimintaa. Johtava ohjaaja toimii johtajan sijaisena. Vastaava ohjaaja johtaa arjen toimintaa osastoilla sekä asiakasprosessia. Omaohjaajalla on vastuu asiakasprosessin toteutumisesta. Seuraavat kuviot tuovat esille Tarulantuvan rakenteessa tapahtuneen muutoksen keväällä 2012:

7 6 (81) Kuva 2. Tarulantuvan rakenne vuoteen 2012 Kuva 3. Tarulantuvan rakenne 2012 jälkeen Lastensuojelu/nuorten avopalvelut (Sari Immonen) A. YLEISTÄ NUORTEN AVOPALVELUISTA Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. (Sosiaaliportti, Lastensuojelun käsikirja) Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena vuotiasta (Finlex, Lastensuojelulaki) Laissa määritellään lastensuojelu laajasti: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta ja ehkäisevällä lastensuojelulla tarjotaan apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Tärkeä tehtävä ehkäisevän työn toteuttamisessa on neuvolalla, päivähoidolla ja koululla. (Sosiaaliportti, Lastensuojelun käsikirja) a) Mitä lastensuojelu on? Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto (Finlex, Lastensuojelulaki) b) Lastensuojelutarpeen selvitys: Lastensuojelun asiakkuuden tulee alkaa huolellisella lapsen tilanteen kartoittamisella, jotta itse työskentelyllä voidaan vastata paremmin ja oikea-aikaisemmin lapsen suojelun ja tuen tarpeisiin. Lastensuojelun tarpeen selvittäminen parantaa erityisesti lastensuojelun avohuollon työskentelyn vaikuttavuutta ja suunnitelmallisuutta. (Sosiaaliportti, Lastensuojelun käsikirja.) Lisätietoa:

8 c) Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ja asiakassuunnitelma: Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on viipymättä ryhdyttävä avohuollon tukitoimiin. Lastensuojelulaki (Finlex), jos 1) kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai 2) jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. (Sosiaaliportti, Lastensuojelun käsikirja) Lisätietoja: d) Lastensuojelu ja päihdetyö: Varhainen puuttuminen ja tuen tarjoaminen perheille on lastensuojelun keskeinen haaste. Aikuisten ja ammattilaisten on opittava näkemään maailmaa lapsen silmin. Huolen vyöhykkeistö auttaa hahmottamaan sitä, milloin tarvitaan työntekijöiden ja lastensuojelun puuttumista, kun nousee huoli siitä, että lapset kärsivät vanhempiensa päihteiden käytöstä tai lapsen oma päihteiden käyttö vahingoittaa hänen kasvuaan ja kehitystään. 7 (81) Lastensuojelussa tuki ja kontrolli ovat yhtäaikaisesti läsnä kaikessa työskentelyssä. Kontrollin määrä lisääntyy siirryttäessä ehkäisevästä työstä korjaavaan työhön. Lastensuojeluun kuuluvat tahdonvastaiset toimet silloin, kun lapsen etu sitä edellyttää joko vanhemmista tai lapsen omasta käyttäytymisestä johtuvista syistä. Perinteisesti lastensuojelu ja päihdetyö ovat toimineet rinnakkain, mutta eivät välttämättä kovinkaan paljon yhdessä. Päihdetyön terapeuttinen ja yksilökohtainen lähestymistapa luo haasteita lasten hädän näkyväksi tekemiselle. Uudenlaisten kuntoutuspalvelujen syntyminen, yhteinen tavoitteen asettelu ja moniammatilliset, voimavarakeskeiset palvelut lapsiperheiden päihdetyössä ovat hyvin tärkeitä ongelmakeskeisyyden sijaan. Sektorikeskeisestä auttamistyöstä verkostomaiseen toimintaan ja asiantuntija-keskeisyydestä dialogisuuteen siirtyminen ovat nykypäivää. (Sosiaaliportti, Lastensuojelun käsikirja) e) Lastensuojelun avohuollon henkilöstörakenne Eksoten alueella: Lemi, Luumäki ja Savitaipale pitävät yhteispalavereja ja tekevät säännöllistä yhteistyötä asiakkaiden tiimoilta. Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala pitävät yhteisiä palavereja ja tekevät säännöllistä yhteistyötä asiakkaiden tiimoilta. Kuva 4. Lastensuojelun avohuollon henkilöstörakenne Eksoten alueella

9 8 (81) Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus (Paula Salenius) Kuva 5. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus on työ- ja elinkeinotoimistojen, kuntien, Kelan ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin yhdessä muodostama asiantuntijapalveluita tarjoava työyhteisö. Työvoiman palvelukeskus verkostoituu kiinteästi muiden palveluntuottajien kanssa auttaen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat työllistymisensä edistämiseen eri tahojen palveluita. Asiakkaille tarjottavia peruspalveluja voidaan tarpeen mukaan tehostaa lisäpalveluilla, joita ovat mm. kuntoutuksen ja työhön valmennuksen palvelut (katso lähdeluettelo: Laptuote -säätiön nuorten palvelut). Palvelukeskuksen asiakkaaksi nuori voi tulla työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalityön kautta. Palvelukeskuksen toimipaikat sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa. Toiminta-alueena on koko Etelä-Karjala: Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Luumäki, Ruokolahti ja Rautjärvi.

10 9 (81) Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen tarjoamat palvelut: - työntekijän kanssa nuori selvittää elämäntilannettaan sekä työnhakuun liittyviä asioita -nuorelle etsitään sopivia työ- tai koulutuspaikkoja - nuoren kanssa selvitetään kuntoutuksen tai eläkkeen mahdollisuuksia - nuorta autetaan uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa (Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus) Kuntouttavaan työtoimintaan ohjaudutaan aktivointisuunnitelman kautta, joka laaditaan työ- ja elinkeinotoimistossa ja/tai työvoiman palvelukeskuksessa yhdessä työvoimaneuvojan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Aktivointisuunnitelma on asiakkaan allekirjoittama ja hyväksymä asiakirja. Asiakirja sitoo myös kuntaa. (Kuntouttavan työtoiminnan prosessi.) Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa: - joko työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen tai - toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan - sekä osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset Kuntouttava työtoimintaa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001.) Prosessin eteneminen Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/kannatellen I -hanke: Kannatellen I -hankkeen työntekijän useiden yhteydenottojen jälkeen Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskukseen syksyllä 2010 yhteistyö sai vähitellen vakiintuneen muodon. Työvoiman palvelukeskuksen nimeämän yhteyshenkilön, Kelan vakuutussihteeri Hannele Ruokosen useiden tapaamisten (6) aikana syksyllä 2010 sekä keväällä 2011 (ensimmäinen tapaaminen ) hanketyöntekijä sai vähitellen selvennettyä Kannatellen -hankkeen tavoitteita ja toimintamenetelmiä. Hannele Ruokonen kertoi hanketyöntekijälle työvoiman palvelukeskuksen toimintamenetelmistä ja miten nuorten palveluohjaus etenee heidän organisaatiossaan. Hannele R. kuvasi heidän asiakkaanaan olevia nuoria ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien moninaisuutta. Nuoret ovat usein moniongelmaisia, joten hoidon ja kuntoutuksen tarve on aikaa vievää ja vaatii nuoren pitkää asiakassuhdetta työvoiman palvelukeskukseen. Kaikilla yhteistyöorganisaatioilla ei ole myöskään selvää kuvaa työvoiman palvelukeskuksesta ja sen tekemästä työstä, joten hoito/palvelupolkujen selkeyttämiselle on tarvetta. Hanketyöntekijä oli esittelemässä Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen nuorten kanssa työskenteleville työntekijöille Kannatellen -hanketta. Samalla työntekijät saivat tietoa heille tehtävästä kyselystä, jossa he kuvaisivat omaa näkemystään heidän asiakkaana olevien nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmista sekä hoitoonohjauksesta. Tapaamisessa työntekijät kuvasivat laajasti asiakkaana olevien nuorten moniongelmaisuutta sekä kiinnostustaan olla mukana suunnittelemassa nuorten yli palvelurajat ylittävää palveluverkostoa.

11 10 (81) Hankekoordinaattori ja -työntekijä olivat työvoiman palvelukeskuksessa kertomassa nuorten kanssa työskenteleville työntekijäkyselyiden yhteenvedosta. Maaliskuun alussa 2011 Kannatellen I -hankkeen työntekijät aloittivat nuorten haastattelut. Tällöin Etelä- Karjalan työvoiman palvelukeskuksen ja Laptuote -säätiön työntekijöitä informoitiin tulevista nuorten haastatteluista. Hankekoordinaattori ja -työntekijä olivat tapaamassa työvoiman palvelukeskuksessa Hannele Ruokosta, jolloin tuntui, että haastateltavia nuoria ei tulisi löytymään helposti. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksesta ilmoitettiin kesäkuun alussa, että heillä on kaikki kymmenen nuorta, joita hanketyöntekijä voi tulla haastattelemaan mennessä kymmenen nuoren haastattelut työvoiman palvelukeskuksessa oli tehty. Haastateltavilla nuorilla oli selkeä tarve kertoa omista kokemuksistaan nuorten mielenterveys- /päihdepalvelujen käyttäjänä. Lähdeluettelo: Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus: Kuntouttava työtoiminta: Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001: Laptuote-säätiö Eksoten alueen yläkoulut/ nuorten palveluohjaus (Liisa Kermorvant) Eksoten alueella on 17 yläkoulua. Hanke tutki ja havainnoi yläkoulujen oppilashuoltotyötä. Tavoitteena oli muun muassa saada tietoa nuorten ohjautumisesta Eksoten mielenterveys- ja päihdepalveluihin, millaisia palvelujen käyttäjiä kouluissa on, mitä solmukohtia palvelu- ja hoitoon ohjaukseen sekä hoitoon liittyy. Lisäksi tutkittiin onnistuneen hoitoonohjauksen ja hoidon edellytyksiä. MITÄ OPPILASHUOLTO ON? Opetushallitus määrittelee oppilashuollon seuraavasti: Oppilashuolto on keskeinen peruspalveluita tarjoavan koulun tukirakenne, jonka tehtävänä on huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto tukee koulutyötä yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon tehtävänä on uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen koulutyön tukemiseksi. Oppilashuollolla on merkittävä rooli arjen pulmien ratkaisemisessa, oppilaiden ja heidän perheidensä prosessien koordinoimisessa ja palveluiden organisoimisessa. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

12 11 (81) Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto, kansanterveyslain mukainen kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulain mukainen kasvatuksen tukeminen. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltotyöstä vastaaville viranomaisille. Koulussa oppilashuoltotyötä johtaa rehtori. (Opetushallitus) Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee kuulla oppilasta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset, kuten julkisuuslaki ja eri hallinnonalojen lainsäädäntöön liittyvät salassapitosäädökset.(sosiaaliportti). Jokaisessa peruskoulussa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmään voi kuulua rehtori, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Ryhmä työskentelee koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ja etsii ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. (Kasvatus- ja opetustoimi/lappeenrannan kaupunki) YLEISIÄ HAVAINTOJA YLÄKOULUISTA KIRKONKYLÄN KOULU - RUOKOLAHTI Ruokolahden oppilashuoltoryhmässä oli mukana tapaamisessa rehtori, erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Oppilashuoltoryhmässä tuli esille, että koko Eksote alueen pohjoispäähän tarvittaisiin omaa psykologia ja kuraattoria. Koulussa kaivattiin työntekijää, joka ohjaisi nuoren oikean avun piiriin. Lisäksi koulussa oltiin huolestuneita nuorista, jotka eivät sitoudu hoitoon ja ongelmat jatkuvat, mitä koulun pitäisi tehdä tässä tilanteessa? Ruokolahdella toivottiin, että kunnilla olisi oikeus tehdä omia lastensuojelupäätöksiä. Lisäksi koulussa esitettiin toive, että viranomaiset ottaisivat riittävän vakavasti koulun ilmaiseman huolen nuoresta ennen kuin tilanne menee liian vakavaksi. Koulussa yhteistyötä tehdään esimerkiksi Sihdin, nuorisopsykiatrianpoliklinikan ja sosiaalitoimiston kanssa. LAURITSALAN KOULU LAPPEENRANTA Oppilashuoltoryhmässä oli mukana rehtori, kuraattori, erityisopettaja, luokanohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja. Kuraattorilla on iso vastuu koulussa ohjatessaan nuoria oikean avun piiriin. Yhteistyökumppaneina ovat esimerkiksi Sihti, nuorisopsykiatrian poliklinikka ja sosiaalitoimisto. Oppilashuoltoryhmissä käsitellään asioita, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä, (esimerkiksi käyttäytymishäiriöt ja oppimisvaikeudet). Oppilashuoltoryhmä ohjaa kuraattorille nuoret, joilla on mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä ongelmia. Oppilashuoltoryhmä korosti, että oppimiseen liittyvät vaikeudet kuuluvat heidän toimintaalueeseensa. Lauritsalan oppilashuoltoryhmässä korostettiin, ettei sosiaalisia ongelmia käsitellä koulussa. Oppilashuoltoryhmässä tuotiin esille, että koulussa tarvittaisiin Sihdin kaltaista yksikköä tai henkilöä, jonne nuori voitaisiin suoraan ohjata. SAMMONLAHDEN KOULU LAPPEENRANTA Oppilashuoltoryhmässä oli mukana rehtori, kuraattori, kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja erityisopettajat. Sammonlahden oppilashuoltoryhmässä ei käsitelty oppilaiden asioita hanketyöntekijän käynnin aikana. Oppilashuoltoryhmä oli huolissaan kokopäiväisen kuraattorin puuttumisesta koulussa. Nyt kuraattori voi työskennellä vain kolmena päivänä viikossa. Oppilashuoltoryhmä piti erittäin tärkeänä eri viranomaisten välistä avointa yhteistyötä, koska se helpottaisi nuoren hoidon ohjausta ja sen suunnittelua.

13 12 (81) Koulussa oltiin myös huolissaan nuorista, jotka eivät halua sitoutua hoitoon ja näin huoli koulussa nuoren voinnista jatkuu. Kaikki huoltajat eivät kykene ohjaamaan nuortansa hoitoon. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Sihdin ja nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa. MUUT YLÄKOULUT Muiden yläkoulujen oppilashuoltoryhmissä esille nousivat mm. nuorten tarve omaan päihdehoitajaan, huoli moniongelmaisten nuorten hoitopolkujen epäselvyydestä ja viranomaisten huonosta yhteistyöstä. Kokonaisvastuuta nuoren hoidosta ei ole kenelläkään. Moniammatilliseen yhteistyöhön haluttiin avoimuutta ja selkeää vastuunjakoa. Oppilashuoltoryhmät kaipasivat konsultaatiomahdollisuutta, esimerkiksi hoitopaikasta, jotta he voisivat koulussa toimia nuoren tukena parhaalla mahdollisella tavalla. Kouluissa kaivattiin konkreettisia neuvoja. Lisäksi äärikunnissa pitkät matkat estävät ajoittain nuoren avunsaantia. Oppilashuoltoryhmät toivoivat kouluihin kokopäiväistä merkkaria tai kuraattoria. Oppilashuoltoryhmissä katsottiin, että koulut tarvitsevat matalan kynnyksen hoitopaikkoja nuorille. Kouluissa oltiin myös huolissaan nuorten liian vähäisestä nukkumisesta, joka ilmenee esimerkiksi keskittymisvaikeutena. Nuorilla on myös vaikeuksia auktoriteettiin suhtautumisessa. Oppilashuoltoryhmissä keskusteltiin myös normaaliin murrosikään liittyvistä asioista. Lisäksi oppilashuoltoryhmissä käytiin yhdessä opettajien kanssa läpi seitsemäsluokkalaisten oppimiseen liittyviä asioita sekä huomioitiin nuorten kokonaistilanteita. Ulkomaalaistaustaiset nuoret tarvitsevat tukea koulunkäyntiin ja useasti myös muuhun sopeutumiseen. Perheen tukeminen on tärkeää ja useasti voidaan tarvita tulkkia, jotta kodin ja koulun yhteistyö sujuisi hyvin Muut mukana olleet prosessit Vuoden 2011 alusta mukaan hankkeeseen tulivat nuorisopsykiatria, päihdeklinikka ja Pajarilan päihdekuntoutusyksikkö, päihdepuhuttelut, Etsivä nuorisotyö, Laptuote -säätiö sekä aikuissosiaalityö. Em. yksiköiden työntekijöitä osallistui hankekyselyihin sekä yksiköiden kautta hanke sai nuoria haastateltavakseen. Interventioita ei yksiköihin tehty.

14 13 (81) 3.2 KYSELYT JA HAASTATTELUT Seuraavaksi kuvataan hankkeen rakennetta. Se koostui neljästä eri osa-alueesta Tutkimuksen rakenne Hanke eteni neljänä aaltona: 1. KYSELYT JA HAASTATTELUT alkaen: Mukana työntekijöitä ja esimiehiä (n= 95) sekä huoltajia (n=34) ja nuoria (n=62) Tuloksena syntyi kaksi vastausmatriisia: työntekijät (Liite 4) ja nuoret/huoltajat (Liite 5). Liitteet: Työntekijöille tehtiin kysymyslomakekysely, jossa kysyttiin: 1. Millaisia mielenterveys-/päihdeongelmia olet kohdannut työssäsi? 2. Millaista palvelu-/hoitoonohjausta nuoret ovat saaneet? Mitä muuta tarvitaan? 3. Ketkä ovat olleet yhteistyötahojanne? 4. Mitä hankaluuksia olette kokeneet palvelu-/hoitoonohjauksen aikana? 5. Millaista on mielestäsi onnistunut palvelu-/hoitoonohjaus? Huoltajat ja nuoret tavattiin henkilökohtaisesti ja heille esitettiin seuraavat kysymykset: Huoltajat: 1. Millainen mielenterveys-/päihdeongelma nuorellanne on? 2. Millaista palvelu-/hoitoonohjausta nuorenne on saanut? Tarvitaanko muuta? 3. Ketkä ovat olleet nuorenne kohdalla yhteistyötahoja? 4. Mitä hankaluuksia on ollut palvelu-/hoitoonohjauksissa nuoresi kohdalla? 5. Millaisena koet onnistuneen palvelu-/hoitoonohjauksen nuoresi kohdalla? Nuoret: 1. Oletko huolissasi itsestäsi? Mistä? Käytätkö päihteitä? Mitä? 2. Mitä palvelua ja hoitoa olet saanut? Alleviivaa kolme tärkeintä. Mitä muuta olisit tarvinnut? 3. Mitä hankaluuksia ja mitä hyvää olet kokenut palvelussasi ja hoidossasi? 4. Millaista on onnistunut palvelu ja hoito itsesi kannalta? Kaikilta nuorilta pyydettiin kirjallinen suostumus haastatteluun (liite 1). Lisäksi alle 18-vuotiaiden nuorten huoltajat allekirjoittivat nuortaan koskevan suostumuksen (liite 2). Seuraava taulukko esittää vastanneiden lukumäärät prosesseittain:

15 14 (81) Taulukko 1. Vastanneiden lukumäärät prosesseittain Prosessit Työntekijät Huoltajat Nuoret Esimiehet YHTEENSÄ LS/Tarulantupa LS/Avohuolto Päihdeklinikka Päihdepuhuttelu Pajarilan kunt.yk Yläkoulut/opp.huo. 17(=ryhmävastaus) Nuopsy/sihti Nuopsy/osasto Nuopsy/poliklin Nuopsy/pvyksikkö E-K:n typ Aikuissos.työ Laptuote-säätiö Etsivä työ 1 1 YHTEENSÄ =88 vastausta Taulukko 2: Nuorten lukumäärät ikäkausittain Prosessi v v v v. Yhteensä LS/Tarula /poika 1 1 tyttö LS/avo/poi tyttö Päkli/mies nainen Päihdepuhuttelu/tyttö 1 1 Pajarila/mies nainen 1 1 Koulut/poika 1 1 tyttö Nuopsy/Sihti/poika 2 2 tyttö 5 5 Nuopsyosasto/poika tyttö Nuopsypoli/poika tyttö 1 1 Nuopsypvyksikkö/tyttö 1 1 E-K typ/mies nainen Aik.sos.työ/mies nainen Laptuote/mies nainen Etsivä työ/mies 1 1 nainen Yhteensä

16 15 (81) 2. INTERVENTIOT alkaen: a) lastensuojelu/vastaanottokoti Tarulantupa b) Työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus c)3 yläkoulua/oppilashuolto Interventioiden tarkoituksena oli saada syvempää tietoa nuorten ohjautumisesta Eksoten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. 3. RAPORTIT valmistuivat CASE MANAGEMENT -TOIMINTAMALLIIN liittyvä Kannatellen -liikkuva ja täydentävä toiminta käynnistyi Muut malliin liittyvät toiminnot alkoivat Vastauksista esille nousevat teemat Työntekijöiden ja esimiesten teemoja Eksoten alueen yläkoulut/oppilashuoltoryhmät: Kokoavana teemana yläkoulujen oppilashuoltoryhmät tuovat esiin nuoret, joilla on ahdistuneisuutta ja masennusta, erilaisia pelkotiloja, yksinäisyyttä, ryhmän paineita, runsaita poissaoloja, väsymystä, käytöshäiriöitä, nettiriippuvuutta/-kiusaamista tai toisaalta tupakoinnin ja päihteiden käytön (etupäässä alkoholi ja osin kannabis). Vastauksista eivät nouse esiin ns. vakavat mielenterveysongelmat (esim. psykoottisuus ja vakava masennus). Lastensuojelu/ vastaanottokoti Tarulantupa Tarulantuvan työntekijävastauksissa teemaksi nousee nuorten moniongelmaisuus: mielenterveys- ja päihdeongelma on usein samalla henkilöllä, usein päihteiden käyttö on oire jostakin, ongelmakenttään liittyvät myös käytöshäiriöt. Toisena teemana korostuu nuorten kannabiksen käyttöön liittyvä entistä sallivampi asenne ja päihteiden sekakäyttö. Eniten työntekijöiden mainintoja päihteiden käytöstä saavat lääkkeet, alkoholi, huumeet, kannabis sekä sekakäyttö (+ myönteinen asenne huumausaineisiin). Mielenterveysongelmista mainitaan useimmiten masennus, ahdistus ja epätoivo. Esille nostetaan myös nuorten itsetuhoinen käytös, viiltely, käytöshäiriöt ja aggressiivisuus. A1: Nuorilla esiintyy hyvin moninaisia ongelmia, usein mielenterveys- ja päihdeongelmia on samalla henkilöllä. Meillä on asiakkaana nuoria, joilla on päihteiden käyttöä voi sanoa oireeksi jostakin, en sanoisi edes sitä päihdeongelmaksi useankaan kohdalla. On myös nuoria, joilla päihteiden käyttö on jatkunut jo pitkään ja sitä voidaan sanoa ongelmakäytöksi. Toiset käyttää vain alkoholia. Viime aikoina on ollut näkyvissä myös kannabiksen lisääntynyt käyttö. Meillä on myös silloin tällöin nuoria, jotka ovat käyttäneet jo pitkään huumausaineita, lääkkeitä, he ovat hyvin huume- ja lääkemyönteisiä. Usein heillä on myös lääkitys johonkin mielenterveydelliseen ongelmaan. Käytöshäiriöiset nuoret ovat haastava asiakasjoukko, johon tarvitsisimme myös psykiatrisen puolen yhteistyötä.

17 16 (81) Lastensuojelu/avohuolto: Usein asiakkaat ovat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jolloin päihteillä on yritetty helpottaa ahdistusta ja kuitenkin mielenterveyden ongelmat ovat vain lisääntyneet Vastaajien määrä oli varsin pieni (11/38 = 29 %), minkä vuoksi esiin nostettavat teemat ovat pienehkön työntekijäjoukon aluekohtaisia mielipiteitä ja antavat vain suuntaa koko lastensuojelu/avohuollon tilanteesta. (Luumäki, Eksoten eteläinen alue Savitaipale, Lemi): Vastauksissa(3/7) tulevat esille pitkäaikaisuuden ja moniongelmaisuuden teema lastensuojelunuoren asioissa. B3. Rajattomuutta, näköalattomuutta, koulunkäyntivaikeuksia -moniongelmaisia, joiden asioita on hoidettu vuosien mittaan useassa paikassa. Tulevat usein pitkäaikaisista asiakasperheistä, yleensä lastensuojeluasiakkaita. Kaikkea on kokeiltu, mutta tulevaisuus ei näytä edelleenkään hyvältä. Kun tulevat täysi-ikäisiksi, asiakkuus jää aikuistyöhön, jossa keinot ovat vähissä. Osa syrjäytyy kaikesta avusta huolimatta. Eksoten keskinen alue (Lappeenranta, Taipalsaari): Teemana on nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikaisuus. C3: Lievistä aika vaikeisiinkin ongelmiin. Mielenterveyden puolelta esim. nuori on hautautunut sänkyynsä/kotiinsa eikä enää suostu lähtemään mihinkään tai nuori on hyvin ahdistunut, itkuinen ja kertoo univaikeuksistaan ja ongelmistaan liikkua kodin ulkopuolella, mutta on kyennyt kuitenkin tulemaan tapaamiseen. Monesti asiakkaat ovat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jolloin päihteillä on yritetty helpottaa ahdistusta ja kuitenkin mielenterveyden ongelmat ovat vain lisääntyneet. Päihdepuolelta esim. on jopa vuotiaita, jotka käyttävät tosi paljon alkoholia, tai vuotiaita jotka käyttävät kannabista, alkoholia ja lääkkeitä yhdessä. Toiset ovat käyttäneet Venäjältä tuotuja juomia tai lääkkeitä, ja ovat menneet tosi sekaisin niistä. Eksoten pohjoinen alue (Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala): Vastaukset (5/13) nostavat esille eteläisen alueen tavoin moniongelmaisuuden teeman. D 2: Masennusta, unettomuutta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, skitsofreniaa, alkoholiongelmia, huumeidenkäyttöä, lääkkeiden ja päihteiden sekakäyttöä. D 4: Erilaisia käyttäytymishäiriöitä, masentuneisuutta, syömishäiriöitä, viiltelyä, koulupinnaamista. Nuorisopsykiatria: Henkilökunnan vastauksista tulevat esille moniongelmaisen, kompleksisen nuoren hoidon teema, jota eräs työntekijä kuvaa seuraavasti: Nuoruusiän kasvun- ja kehityksen haasteista vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Päihteiden käyttöä ei tilastoida, mutta viikoittain vastaanotolle tulee nuoria, joiden ongelmiin voi olettaa nuoren omalla päihdehakuisuudella olevan vaikutusta. Lisäksi työssämme nousee valitettavan usein esille kasvuympäristön päihteiden käyttö ja tämän heijastuminen nuoren ongelmiin. E7: Moniongelmaisia nuoria ja heidän omaisiaan. Psykoottisia, mielialahäiriöisiä, neuroottistasoisia, persoonallisuus- ja käytöshäiriöisiä, syömishäiriöisiä, päihteiden haitallista käyttöä ja riippuvuutta.

18 17 (81) Toisaalta esillä on mielenterveysongelmaisen nuoren hoidon teema: E6: Osastotyössä kohtaan nuorilla masennusta, käytöshäiriöitä, psykooseja ja syömishäiriöitä. Päihderiippuvuuksista kärsivistä nuorista ovat akuutista vaiheesta toipuvia, joilta kartoitetaan psyykkisten ongelmien esiintyvyyttä ja hoitomahdollisuuksia. Pajarilan päihdekuntoutusyksikkö: Henkilökunnasta vastasi kyselyyn vain 16,7 % (3/18), joten vastauksista ei voida tehdä yleisiä koko Pajarilan toimintaa koskevia päätelmiä esille tulee lähinnä kolmen henkilön mielipiteet. Teemana vastauksissa on nuorten moniongelmaisuus. F2: Laidasta laitaan. Onhan kyseessä päihdekuntoutusyksikkö: alko-, huume-, lääke-, ja sekakäyttöongelmaa, vakavaa ja kroonista sekä akuuttia lyhytkestoisempaa, kriisiytynyttä jne. Osa asiakkaista on vain persoonallisuushäiriöisiä, osalla on diagnosoitu masennusta ja ahdistusta, mielialahäiriöitä, uniongelmia sekä psykoosisairauksia. Päihdeklinikka: Vastauksista nousee teemaksi nuori, jolla voi olla päihdeongelmien taustalla myös jokin psyykkinen ongelma. G6: Eriasteisia alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käyttö- sekä edellisten sekakäyttöongelmia, peliriippuvuutta, päihteiden käyttöön liittyy monella erilaisia psykososiaalisia ongelmia, ahdistuneisuutta, paniikkiongelmia, masennusta sekä persoonallisuushäiriöitä, neurologisia ongelmia (ADD, ADHD, Asperger). G4: Asiakkaita On ollut niin nuoria (alk.14v.) kuin nuoria aikuisia. Ongelmiakin on ollut mitä moninaisempia. Nuorten kohdalla tuntuu, että psyykk.ongelmat ovat jääneet enemmän päihdeongelmien taakse. Ei nähdä välttämättä päihteiden käyttöön liittyviä syitä psyykkisiksi, vaan mielletään enemmän niiden johtuvan nuoren senhetkisestä elämäntilanteesta; missä koulussa on, millainen on kaveriporukka, onko vanhemmilla päihdeongelmaa jne. Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityön työntekijät nostavat esille monitahoisesti oireilevan nuoren teeman. Pajarilan päihdekuntoutusyksikön ja aikuissosiaalityön vastaukset muistuttavat toisiaan asiakasnuorten moniongelmaisuus tulee vahvasti esille. Samoja piirteitä on löydettävissä myös työvoiman palvelukeskuksen ja lastensuojelu/nuorten avopalveluiden ((Eksoten pohjoinen alue) työntekijöiden vastauksista. H3 H12: Kohtaamme työssämme mielenterveys- sekä päihdeongelmia paljon. Ne voivat olla hankalia, pitkäaikaisia, osa hoitamatta ja osaa hoidettu lapsuudesta alkaen, osa diagnosoimatta. Myös paljon ns. kaksoisdiagnoosisia asiakkaita. Mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikeuttavat ja usealla jopa vaurioittaneet nuoren kehitystehtäviä, koulunkäyntiä, ihmissuhteita, työtä ja elämänhallintaa sekä tulevaisuuteen suuntautumista. Kun voidaan huonosti, lisää ongelmia tulee elämän eri alueilla. a) Mielenterveysongelmat: - alakuloisuus, vetämättömyys, jaksamattomuus, ylivilkkaus, masennus (eri tasoisia), paniikkikohtaukset, sosiaalisten tilanteiden pelot, syömishäiriöt, persoonallisuushäiriöt, pakko-oireet, vainoharhaisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus, tuskaisuus, toivottomuus, itsetuhoisuus, skitsofrenia, psykoottisuus, narsistisuus, traumatisoituneet, väkivaltaisuus. b) Päihdeongelmat: - tupakointi, nuuska, alkoholi, kannabis, lääkkeet, erilaiset designhuumeet, yskänlääkkeet, kovat huumeet, imppaus, liuotteet. Myös peliongelmat, ostomania, seksiriippuvuus näkyvät asiakkuuksissamme.

19 18 (81) Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus: Kokonaisvaltaisena teemana nousee vastauksista esille nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien moninaisuus. Mielenterveysongelmista työntekijät toivat erityisesti esille paniikkihäiriöt, ahdistuksen, masennuksen ja univaikeudet. Lisäksi vastauksissa oli mainintoja myös persoonallisuushäiriöstä, psykoosista, skitsofreniasta ja syömishäiriöistä. Päihdeongelmat keskittyivät lähinnä alkoholiin mutta vastauksista tuli esille myös monimuotoiset päihdeongelmat: lääkkeiden, alkoholin ja huumeiden sekakäyttö. J1: Päihdeongelmissa huolestuttaa kannabiksen käytön yleisyys ja arkipäiväisyys. Päihdeongelmat harvoin pelkästään alkoholin käytöstä. Yleistä sekakäyttö: alkoholi, lääkkeet ja kannabis. Myös kovempien huumeiden kokeilua ja käyttöä esim. amfetamiini, subutex. J7: Kaikenlaisia: esim. masennusta, ahdistusta, unettomuutta, paniikki- ja jännitysoireita, diagnoosilla ja ilman. Ongelmien kasaantumista havaittiin siten, että esim. erilaisia lääkkeitä tai kannabista käytetään mielenterveysongelmien itsehoitoon. J4: Asiakaskunnassamme näihin ongelmiin törmää laidasta laitaan. Minulle on nykyisin ehkä enemmän näyttäytynyt mielenterveysongelmat. Todella paljon esiin tulee masennusta. Lisäksi esiintyy ahdistuneisuutta, paniikkioireita, viiltelyä sekä monimuotoisia päihdeongelmia, liittyen lääkkeiden, alkoholin ja huumeiden sekakäyttöön. Laptuote -säätiö: Laptuote -säätiön nuorten palveluohjauksen työntekijöistä kyselyyn vastasi vain kaksi, joten vastaukset tuovat esille vain heidän mielipiteensä eikä tuloksista voida vetää yleisempiä teemoja ja johtopäätöksiä. Vastaajien mielestä Laptuote säätiön toiminnoissa on nuoria, joilla on masennusta, paniikkihäiriöitä sekä alkoholi- ja huumeongelmia. Nuorten teemoja Yläkoulut/oppilashuolto: Nuoren huolena vastauksessa oli syömiseen liittyvät vaikeudet ja väsymys. Lastensuojelu/vastaanottokoti Tarulantupa: (Vastausten lainauksissa käytetyt lyhenteet: H=huoltaja, T=tyttö, P=poika, esim. 16v =16 -vuotias, v13=vastaus nro 13) Suurin osa Tarulantuvan kyselyyn vastanneista nuorista eivät koe olevansa huolissaan itsestään. He käyttävät kuitenkin alkoholia (P1/7,T4/7), tupakkaa (T4/7) ja kannabista (P1/7, T1/7). Koulunkäynti (T1/7) ja rahankäyttö (T1/7) mietityttävät. T16v(v16): En ole huolissani itsestäni. Käytän päihteitä, alkoholia. P14v(v13): Vähän, alkoholin käytöstä. Alkoholia ja välillä kannabista. Lastensuojelu/avohuolto: Hanke ei saanut nuoria ja huoltajia haastatteluun.

20 Nuorisopsykiatria/Sihti: Nuorten kohdalla nousi suurempana teemana ei huolta itsestä (P1/7,T2/7) Yksittäisinä esiin nousivat teemat alakuloisuus, väsymys, koulunkäynti, asiat kotona, oma mielenterveys, oma jaksaminen, henkinen olo ja huono olla. Päihteiden käyttöön vastasi kieltävästi P1/7, T5/7. 19 (81) T15v(v66): En ole huolissani itsestäni enää, koska sain apua Sihdistä. Olin huolissani terveydestäni, koska olin alakuloinen ja väsynyt. En käytä. T14v(v77): Koulunkäynti, asiat kotona ja oma mielenterveys. En käytä päihteitä. Nuorisopsykiatria/osasto : Teemaksi nousi ei huolta itsestä, masennus, koulukiusaaminen. T15v(v54): Oon masentunut ja mua kiusataan koulussa. En käytä päihteitä. Nuorisopsykiatria/poliklinikka (1 vastaus): Teemaksi nousi huoli omasta mielenterveydestä, masennus. Päihteistä tupakka ja alkoholi. Nuorisopsykiatria/päiväyksikkö (1 vastaus): Teemaksi nousi ahdistus, masennus, paniikkikohtaukset, elämäntavat. Etsivä nuorisotyö (1 vastaus): Huoli itsestä (1)M23(v32): masennus, ahdistus, itsetuhoiset ajatukset. Päihteistä mainitaan alkoholi. Pajarilan päihdekuntoutusyksikkö: Vastaajien määrän (4) pienuuden vuoksi vastauksista ei voida tehdä yleistyksiä. Pajarilan vastauksien teemoiksi nousevat alkoholi ja huumeet: kannabis, steroidit, amfetamiini, buprenorfini ja subutex. Toisena teemana korostuvat mielenterveydenongelmat: ahdistus, masennus, unettomuus ja psyykoosit. M19(v35): Omasta psyykkeestäni ja rahatilanteesta. Käytän buprenorfiniä joka päivä ja amfetamiiniä 2-3 kertaa viikossa. Niihin ei rahat meinaa riittää päivittäiskäytössä, siksi hakeuduin hoitoon. M22(v36): Olen käyttänyt huumeita, ahdistusta kokenut ja koen vieläkin, unettomuudesta kärsin vieläkin, subutex oli lempihuumeeni.

21 20 (81) Päihdeklinikka: Vastaajien määrän (5) pienuuden vuoksi vastauksista ei voida tehdä yleistyksiä. Vastauksista on luettavissa, että nuoret kokevat olevansa vähän huolissaan itsestään. Tunnistettuaan huolen liittyvät ne päihteiden käyttöön, asunnottomuuteen, alakuloisuuteen ja väsymykseen perheen takia. Päihteiden käytöstä mainitaan alkoholi, subutex ja kannabis sekä tupakka. M19(v89): En pahemmin, mutta hieman siitä että minulla on päihteiden käyttöä ja asun kaverin luona. Käytän välillä subutexia, kannabista ja alkoholia. M17(v87): En ole huolissani, alkoholi ja tupakka. N21(v91): Kyllä, alakuloisuudesta ja väsymyksestä perheen takia, alkoholi ja tupakka. Päihdepuhuttelut (1 vastaus): Teemaksi nousi ei huolta tällä hetkellä itsestä. Päihteistä alkoholi ja tupakka. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus/nuorten palveluohjaus (10 nuorta): Vastauksista esille nousevana teemana on masentunut ja paniikkihäiriöinen nuori. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen nuorten vastauksissa esille nousevat teemat masennus (N4/10, M1/10), paniikkihäiriö (N2/10), ahdistus (M1/10), unettomuus ( M1/10), pelkotilat (N1/10) ja muistihäiriöt (M1/10). Neuropsykologisista ongelmista mainitaan dysfasia (M1/10). Toisena teemana on päihteitä käyttävä nuori. Päihteistä mainitaan alkoholi (N3/10, M2/10) ja tupakka N1/10, M3/10). N22(v2): Masennus vaivannut pitkään ja fyysisiä oireita tullut kuten traumaperäisiä paniikkihäiriöitä, pelkotiloja. Nämä estävät koulunkäynnin ja haittaavat työskentelyä. En käytä päihteitä, alkoholia juon vain synttärillä (omalla) ja uutena vuotena ja silloinkin vain 1-2 lasia. M23(v3): En niinkään itsestäni huolissani enemmänkin työ/rahan saanti tulevaisuudessa ja nyt. N 18(v1): Pitkä aikaismasentunut - jo 12 -vuotiaasta asti. Olen huolissani aikuispuolen terapia ajoista onko niitä riittävästi. En myöskään juo tai polta. Laptuote-säätiö (9 nuorta): Laptuote -säätiön nuorten vastauksissa teemaksi nousee Ei ole huolta. Alkoholia käyttäviä nuoria oli vastaajissa viisi. Huoli itsestä (M1/9), saanko ensi vuonna paikan ammattikoulusta. Päihteet: alkoholi (N1/9,M4/9) Tupakka (M1/9)

22 21 (81) Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityön vastaajamäärän (4) pienuuden vuoksi aineistosta ei voida tehdä yleistyksiä. Aikuissosiaalityön vastauksista teemoiksi nousevat alkoholinkäyttö sekä tupakanpoltto. Toisena teemana korostuu masentuneisuus, ahdistuneisuus ja paniikkihäiriöt. Lisäksi kärsitään unettomuudesta, stressistä ja pelätään henkisen jaksamisen puolesta. Huolena koetaan myös tulevaisuudesta selviytyminen. N22(v30): Olen huolissani henkisestä jaksamisestani tulevaisuutta ajatellen. Olen mielenterveyssyistä joutunut keskeyttämään kaksi ammattitutkintoa ja olen epävarma onko minusta koskaan kouluja käymään ja miten jaksan kokopäivätyötä. Käytän alkoholia (mietoja ja keskivahvoja) kohtuudella, mutta ajoittain runsaammin. Poltan tupakkaa säännöllisesti. Olen huolissani alkoholin käytöstä tällä hetkellä, mutta uskon tilanteen muuttuvan. Huoltajien teemoja Yläkoulut/oppilashuolto: Huoltajien huolenaiheena ovat nuorten päihteidenkäyttö: alkoholi ja kannabis. Mielenterveyteen liittyviksi vaikeuksiksi nuoret mainitsevat masennuksen, ahdistuksen, syömiseen liittyvät ongelmat, viiltelyn ja itsetuhoiset ajatukset. H(v86) Ahdistus, päihteiden käyttö (alkoholi), viiltelyä, itsetuhoisia ajatuksia. H(v83) Kannabiksen käyttö, lääkkeiden väärinkäyttö. H(v85) Keskivaikea masennus ja syömishäiriö. Lastensuojelu/vastaanottokoti Tarulantupa: Huoltajat nostavat Tarulantuvan teemoiksi nuorten alkoholinkäytön (7/9) ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat (5/9). Toisena teemana nousevat nuorten mielialanvaihtelut (3/9), kouluvaikeudet (3/9) ja tupakanpoltto (3/9). Huoltajat ovat huolissaan nuorensa mahdollisesta imppaamisesta (2/9) sekä nuoren huonosta itsetunnosta (2/9). Yksittäisinä mainintoina huoltajat tuovat esille huolensa nuoren alavireydestä ja ADHD diagnoosista. H(v11): Mielialan vaihteluita nopeaan tahtiin laidasta laitaan. Alavireyttä. Huono itsetunto. Poika kokee itsensä huonoksi ihmiseksi /nuoreksi, kun aiheuttaa niin paljon sanomista. Vihan tunne, väkivallan hyväksyminen/vähättely, kun näistä asioista puhutaan. Herkkä poika, jolla on vahva koviksen rooli muiden seurassa. Alkoholi (kalja) ja tupakka kuuluvat pojan elämään huolestuttavan paljon. Poika itse pitää hyväksyttävänä, että alkoholia käytetään. Imppaus epäily, ei kuitenkaan varmaa tietoa. Poika ei osaa ottaa opikseen, vaan kärsii rangaistukset ja jatkaa taas entiseen malliin. H(v15): Runsas alkoholinkäyttö myös arkipäivänä, ei niinkään viihdetarkoituksessa vaan enemmän huomionhakua ja oman pahan olon purkua. Tästä johtuen voimakas aggressiivisuus ja kouluvaikeudet. Lopulta koulunkäynti jäi kokonaan ja kaveripiiri vaihtui. H(v23): Lapsella on ollut valtavia raivokohtauksia ja hyvin lyhyt sietokyky asioihin sekä hyvin vaikea toimia sääntöjen mukaan. Alkoholin juomisesta on jäänyt kiinni muutaman kerran. Lastensuojelu/avohuolto: Hanke ei onnistunut saamaan nuoria ja huoltajia haastatteluun.

23 22 (81) Nuorisopsykiatria/Sihti: Huoltajien vastauksista teemoina nousivat esille koulunkäynnin kärsiminen (3/10). Seuraavaksi eniten näyttäytyivät vastauksissa univaikeudet (2/10), ahdistus (2/10) ja paha olo (2/10), masentuneisuus 2/10, viiltely 2/10. Muut yksittäiset vastaukset olivat väsymys, pelkotilat, alakuloisuus, epärehellisyys, ei toivottu käytös kaveriporukassa, käytöshäiriöitä koulussa, ilkivaltaa, tarkkaavaisuuden häiriöt, keskittymiseen liittyvät ongelmat, mielipaha, kavereiden kanssa olo ei kiinnosta, itkuisuus, sosiaalisen elämän vaikeudet, murrosiän vaikeudet, kommunikointi vanhempien kanssa. Päihteiden käyttöön vastasi kieltävästi 9/10. Kysymykseen jätti vastaamatta 1/10. H(v69): Univaikeudet, illalla tulleet pelkotilat H(v71): Alakuloisuutta, masentuneisuutta, viiltelyä H(v74): Käytöshäiriöitä koulussa, ilkivaltaa, tarkkaavaisuuden häiriöt, keskittymiseen liittyvät ongelmat Nuorisopsykiatria/ osasto : Teemaksi nousi syrjäytyneisyys, yksinäisyys, masennus, kaverien puute, itsetuhoisuus, raivokohtaukset, koulukiusaaminen, syömishäiriö, univaikeudet. H2(v56) Koulussa ollut paljon kiusaamista kotona ollut vaikea asettaa rajoja, pahaolo on purkautunut kotona raivoamisena ja tavaroiden heittelynä, itsetuhoisia puheita yms. H2(v59) Syömishäiriö, anoreksia. H(v61) Univaikeuksia, ahdistustuntemuksia. H(v53) Syrjäytynyt, paljon yksin kotona, ei ole kavereita, masentuneisuutta. Nuorisopsykiatria/poliklinikka(1 vastaus): Teemaksi nousi ahdistus, itsetunto-ongelmat ja viiltely. Nuorisopsykiatria/päiväyksikkö (1 vastaus): Teemaksi nousi koulunkäyntihaluttomuus, yksinäisyys, masentuneisuus, kärttyisyys, koulukiusaaminen, itseluottamuksen puute, luki -vaikeudet, oma-aloitteisuus vastuun ottaminen omista asioista, syö suruunsa paino liikunnan puute. Päihdeklinikka: Huoltajan vastaus nostaa huolen päihdemyönteisyydestä ja kannabiskokeiluista sekä nuoren ahdistuneisuudesta ja itsetuhoisuudesta. H(v88): Ahdistuneisuus, itsetuhoisuus (14v), päihdemyönteisyys, kannabiskokeilut (16-17v). Päihdepuhuttelut (1 vastaus): Teemaksi nousi huoltajan huoli nuoren alkoholinkäytöstä.

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar Etsivä Nuorisotyö Yleisimmät huolenaiheet/etsivä Nuorisotyö Tammikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo Helmikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot