Kenttähuollosta tehokkaampi

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Mitä uutta tuo uusi vuosi 2013? Puolustusvoimauudistuksessa on nyt toimeenpanojen aika UUTISET, SIVU 4 PUOLUSTUSVOIMIEN UUTISLEHTI 51. VUOSIKERTA N:O 1 (1112) verkossa > Kuva: Atte Tanner Kenttähuollosta tehokkaampi Sodan ajan joukkojen muuttuessa on huollon seurattava perässä ja tehostettava toimintaansa kaikilla osa-alueillaan. Uudistukset vaikuttavat johtamisesta logistiikkaan, muonitukseen ja lääkintään. Myös huollossa palvelevien varusmiesten taistelukoulutusta tehostetaan, ja elinkeinoelämästä tutut logistiikan mallit tulevat huollon käyttöön. Kenttähuollon uudistamisesta kertyy kustannuksia viiden vuoden aikana noin 110 miljoonaa euroa. UUTISET, SIVU 3 Tupakointia rajoitetaan nyt puolustusvoimissa UUTISET, SIVU 3 Tukipuhelin auttaa varusmiestä vakavissa kysymyksissä KENTÄLLÄ, SIVU 10 Yhden tähden ruokaa varusmiehille VAPAALLA, SIVU 15

2 2 RUOTUVÄKI 1/2013 PÄÄKIRJOITUS Seuraava maksaa? NURKKA Eurooppalainen oppitunti Samat tehtävät suoritetaan pienemmällä rahoituksella ja epävarmana tulevasta. Valtioneuvoston joulun alla julkistama turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko siirsi puolustusvoimien rahoituspäätökset seuraavalle hallitukselle. Puolustusvoimat on esittänyt, että vuoden 2015 jälkeisen ajan rahoituksen tulisi kasvaa asteittain. Tämä tarve on kirjattu selontekoon puolustushallinnon arviona, mutta hallitus ei siihen kuitenkaan sitoudu.aiemmin selonteoissa on linjattu rahoitusta pitkälle yli hallituskauden. Parlamentaarinen valmistelu, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana, on mahdollistanut sen. Nyt rahoituksesta päättäminen siirtyy mahdollisesti jopa seuraaviin hallitusneuvotteluihin, jotka käydään todennäköisesti vuonna 2015 ellei hallitus kaadu sitä ennen. Seuraavan eduskunnan saatika hallituksen kokoonpanoa tai rahoituskantoja on mahdoton arvioida etukäteen. Mutta pitkän tähtäimen päätöksiä, etenkin materiaalihankintoja, TORNITOUHUA on tehtävä puolustusvoimissa jo ennen vuotta Voisi siis kuvitella, että edessä olevaa eduskuntakäsittelyä seurataan puolustushallinnossa tarkoin. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan vasta rahoituspäätösten jälkeen voidaan nähdä, kuinka sotilaallisen puolustuksen tarpeet täyttyvät ja miten käy puolustuskyvyn vuosikymmenen lopulla ja 2020-luvun alussa. Puheloisen mukaan aika työskentelee tässä päätöksentekoa ja puolustustarpeiden täyttämistä vastaan. Jos rahoituspäätökset jäävät kovin myöhäiseen ajankohtaan, voimistuu puolustuskyvyn rapautumiskehitys. Puheloinen ei tarkenna, mikä on myöhäinen ajankohta, mutta sanoo rapautumisen olevan joka tapauksessa väistämätöntä, jos puolustusbudjetit jäävät vuoden 2015 tasolle. *** Selonteko ei tarjoa yllätyksiä. Puolustusvoimien tehtävät, eli koko maan puolustaminen, viranomaistuki ja sotilaallinen kriisinhallinta, säilyvät ennallaan. Samat tehtävät suoriteteaan nyt edelliseen selontekoon verrattuna pienemmillä resursseilla ja epävarmana tulevaisuuden rahoituksesta. Selonteossa painopisteenä on kansainvälisyys. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan kansainvälinen puolustusyhteistyö ja osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistavat omalta osaltaan Suomen puolustuskykyä. Erityisen merkittävässä asemassa on Haglundin mukaan pohjoismainen puolustusalan yhteistyö. Yhteistyöllä saavutetaan myös säästöjä materiaalikustannuksissa. Puheloinen tosin huomauttaa, ettei sillä kuitenkaan ratkaista rahoitusongelmaa. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma esitti konkreettisen käytännön ehdotuksen materiaaliyhteistyöstä. Heinäluoman mielestä Suomi voisi harkita ruotsalaisten Jas Gripen -hävittäjien hankkimista Hornetien seuraajiksi. Hän sanoo, että jos Pohjoismailla olisi yhteinen konetyyppi käytössä, niin siitä tulisi säästöjä niin hankinnoissa, huolloissa kuin käytössäkin. Käytännössä yhteisen konetyypin hankkiminen voi osoittautua mahdottomaksi, sillä puolustushankinnoissa on ollut lähtökohtana, että ostetaan sieltä mistä saa halvimmalla käyttötarkoitukseen sopivaa materiaalia. > Saksan liittokansleri Angela Merkel pitää nuorisotyöttömyyttä Euroopan unionin pahimpana ongelmana. Jos Merkel sanoo näin kansainvälisen median kirjeenvaihtajille eurooppalaisen talouskurimuksen keskellä, kannattaa asiaa pohtia täälläkin. Työttömyys, ja erityisesti nuorisotyöttömyys, on kasvanut talouskriisin aikana nopeasti varsinkin Etelä-Euroopan maissa. EU:n tilastokeskuksen Eurostatin keräämät luvut ovat lohduttomia: alle 25- vuotiaista nuorista Espanjassa on työttömänä yli 41 prosenttia, Kreikassa 33 ja Italiassa 28 prosenttia. Suomessakaan asiat eivät ole hyvin. Eurostatin tilaston mukaan työttömiä nuoria on meillä yli 21 prosenttia. Näiden hurjien lukujen ohella kannattaa muistaa, ettei nuorisotyöttömyys ole pelkästään eurooppalainen ongelma. Nuorisolla on sama epätoivoinen tilanne myös Euroopan lähialueella, kriisien koettelemassa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Monien arvioiden mukaan köyhyys ja sen myötä myös työttömyys vaivaavat nuorisoa pahiten palestiinalaisalueilla: Länsirannalla ja erityisesti Gazassa. Euroopassa sentään eletään kohtalaisesti. Jos työ ja leipä loppuvat, voi vielä turvautua demokraattisissa oloissa kehittyneisiin sosiaalisiin turvaverkkoihin. Mutta toisin on Eurooppaa ympäröivillä kriisialueilla. Yhdistyneiden Kansakuntien tuore raportti varoittaa, ettei Gazan alue ole enää edes elinkelpoinen vuonna 2020 ilman uusia ja massiivisia kansainvälisiä investointeja. Katastrofi olisi YK:n mukaan siis vain kahdeksan vuoden päässä. Historia on meitä opettanut, että kaikkialla, missä tulevaisuuden näkymät heikentyvät ja toivottomuus kasvaa, jalansijaa alkavat vallata erilaiset ääriliikkeet. Gazassa osa asukkaista ei enää luota siihen, että vallassa oleva Hamas-liike pystyisi turvaamaan alueen tulevaisuuden. Hamasin rinnalle syntyneet uudet islamistiryhmittymät uskovat entistä kovempaan terrorismiin. Ja kun EU:n mukaan Hamas on terroristijärjestö, niin mitä ovat nämä uudet islamistiryhmät, varmaankin terrorismin ääriliikkeitä. EU:n alueella äärioikeiston ryhmittymät ja poliittiset puolueet kasvattavat nyt voimiaan varsinkin Kreikassa, Unkarissa ja Puolassa. Uudet ääriliikkeet julistavat kyllästyneensä EU:n holhoukseen, talouskurjuuteen ja työttömyyteen, ja ne tavoittelevat valtaa puolifasistista suvaitsemattomuutta lietsomalla. Punaisen Ristin mukaan köyhyys ja työttömyys voivat tuoda levottomuuksia myös Eurooppaan. Nyt voidaan jo nähdä joitakin orastavan väkivallan tai jopa terrorismin enteitä. Puolassa paljastui hiljattain yhden kansalliskiihkoilijan yritys maan parlamentin räjäyttämiseksi. Tällainen kehityssuunta on Merkelin suurin huoli, ja sen pitäisi olla myös suomalaisten huoli. Helsingin Sanomien mukaan Merkel sanoi, ettei työttömyys ole nuorison vika, vaan poliittinen johto on tehnyt virheitä jo aiemmin. Työurien pidentäminen, varsinkin työn tarjoaminen nuorille olisi nyt parasta lääkettä. Eurooppa ei tarvitse uutta oppituntia ääriliikkeiden toiminnasta. Ossi Kervinen YTM puolustusvoimien eläkkeellä oleva viestintäjohtaja KYSYMYS MIELIPIDE Jussiksi sossuun? Palvelusajan lyhentyminen on monelle varusmiehelle selvä juttu, mutta unohtuiko aluksi mukavalta tuntuvasta uudistuksesta sittenkin jotakin? Totuus on, että palvelusajan lyhentäminen 15 päivällä muuttaa kotiutumispäivää kuukauden alusta edellisen kuukauden loppupuolelle. Ajatus on hellyttävä; varusmiehet pääsevät juhannukseksi ja jouluksi kotiin, perheidensä luokse. Kelan sotilasavustuksista yleisin on asumisavustus. Palveluksen onnistumisen kannalta se on erittäin tärkeä, vuokran ollessa suuri menoerä. Helpotus on, kun valtio tulee siinä vastaan. Palkkatyö palveluksen aikana on raskasta ja saattaa jopa johtaa keskeytykseen. Nyt palvelusaika lyhenee, jolloin se esimerkiksi kesällä kotiutuville tarkoittaa kotiutumista kesäkuun lopulla entisen heinäkuun alun sijaan. Tämä tarkoittaa myös, että heinäkuussa ei enää olla palveluksessa, eikä sen vuokraa makseta sotilasavustuksesta. Kun varusmies kotiutuu, hänellä on kymmenisen päivää aikaa hankkia rahat seuraavan kuun vuokraan. Yleinen asumistuki pelastaa, jos ei satu olemaan opiskelija. Voisiko palvelusaikaa lyhentää palveluksen alusta? Silloin säästyisivät myös valtion rahat. Palvelukseen astuttaisiin kuun lopussa ja palvelukseen astuva ehtisi tienata rahat kyseisen kuun vuokraan. Muuten Suomessa ei kannata olla työpaikallinen päätoiminen opiskelija, joka lähtee varusmiespalvelukseen. Kotiutuva opiskelija Edellisessä numerossa kysyimme: Pitäisikö puolustusvoimilla olla oikeus peitetoimintaan verkossa? Kyllä 73% 27% Seuraava kysymys: Väheneekö tupakointi puolustusvoimissa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon Ei Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Leo Piirto Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Eira Talka Puh Alikersantti Moona Veijola Puh Alikersantti Olli Pietiläinen Puh Kaartinjääkäri Lassi Kuisma Puh Kaartinjääkäri Ville Paso Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuomas Hämäläinen Puh graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkärit Antti Heikkinen Atte Tanner Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 RUOTUVÄKI 1/2013 UUTISET 3 Kenttähuolto mukaan uudistukseen Traktorit, kontit ja elinkeinoelämästä tutut mallit käyttöön. Huollon varusmiehiä koulutetaan myös taistelutehtäviin. Ville Paso Nyt olemme pääsemässä siihen tilanteeseen, että huolto toimii johtamisen osalta kuten muutkin aselajit, Maavoimien huoltopäällikkö, eversti Risto Kosonen totesi joulukuussa KAAKKO12-harjoituksen yhteydessä esitellessään uudistuvaa kenttähuoltoa. Uudistus näkyy laajalti kentällä tapahtuvassa työssä aina muonituksesta johtamiseen saakka. Viiden vuoden aikana kustannuksia uudistuksesta tulee 110 miljoonaa euroa. Kenttähuollon uudistamiseen liittyviä materiaaleja aletaan hankkia tänä vuonna. Hankinnat jatkuvat vuoteen 2017 asti. Kenttähuollon uudistus tehdään juuri nyt, koska puolustusvoimien sodan ajan joukot ja joukkojen käyttö uudistuu. Uudistettu taistelutapa, liikkuvat ja laajalla alueella operoivat joukot, pakottavat uudistamaan kenttähuoltoa. Kenttähuollon on kyettävä tukemaan muita ja siksi sen on oltava tässä uudistuksessa mukana, Kosonen sanoi. Sodan ajan joukkojen pienentyessä on huollon toimintatapoja ja organisaatioita kehitettävä. KAAKKO12 harjoituksessa oli mukana uusi huoltokomppania, joka käsittää huoltopalvelu-, täydennys-, kuljetus-, kunnossapitoja lääkintäjoukkueet. Vahvuudeltaan se on 200 taistelijaa. Johtamis- ja kuljetuskykyä kentälle Käynnistynyttä hanketta on edeltänyt huoltorykmenttihanke, jonka aikana hankittiin johtamiskykyä huollon johtoportaalle esikuntatasolla. Nyt on vuorossa hankkia sekä johtamis- että kuljetuskykyä huoltokomppanioille, Kosonen totesi Hankittavaan kuljetuskapasiteettiin kuuluvat näkyvimpinä osina traktorit ja kuorma-autot, joilla siirretään täydennykset standardikonteissa suoraan asiakkaalle. Eri kuljetusvälineiden välillä tapahtuvien lastauksien määrä siis vähenee jatkossa. Konttilogistiikan malli on otettu elinkeinoelämästä. Autoilla kuljetetaan maksimissaan 16 tonnia painava kontti suoraan loppukäyttäjälle vaikkapa tuliasemaan. Mikäli kuorma-auton Kuva: Atte Tanner Uuteen kuljetuskapasiteettiin kuuluvat näkyvimpinä osina traktorit ja kuorma-autot, joilla siirretään täydennykset standardikonteissa suoraan asiakkaalle. maasto-ominaisuudet eivät riitä, voidaan kontti laskea myös maantietraktorin kyytiin. Konttia voidaan myös säilyttää maastossa. Kouvolan alueella järjestetyssä KAAKKO12-harjoituksessa kontin siirto kuljetuksesta maastoon ja naamioiduksi kesti suojausoperaatioineen noin puoli tuntia. Siviilielämästä tulevat mallit ovat tehokkuutensa lisäksi hyödyksi myös varusmiehille, jotka huollon tehtäviin koulutetaan. Tällä kaikella tähdätään siihen, että varusmiespalveluksessa saadaan mahdollisimman hyvä koulutus hyvillä koulutusvälineillä. Välineet ovat hyvin pitkälle samat kuin elinkeinoelämällä käytössä olevat. Yksittäinen varusmies saa hyvin paljon samantyyppistä koulusta, jolle on käyttöä elinkeinoelämässä, Kosonen kertoi. Logistiikka-alan tehtävien lisäksi kenttähuollon uudistuksen myötä pyritään löytämään mielenkiintoisia ja hyödyllisiä tehtäviä muillekin, esimerkiksi elektroniikka- ja sähköasentajille sekä ruokahuollon ja lääkintäpuolen osaajille. Samalla varusmies täydentää siviiliammattitaitoaan. Myös ruokahuolto uudistuu, kun kenttämuonituksessa luovutaan kylmäketjusta. Käytännössä maastossa tullaan käyttämään yhä enemmän kuivamuonasta valmistettua ruokaa. Jokaiselle taistelijalle jaetaan jatkossa myös oma termospullo, jolla varmistetaan lämpimän nesteen saatavuus koko toiminnan ajan. Ruoanvalmistuskykyä parannetaan myös hankkimalla huomattava määrä retkikeittimiä. Taistelee ja tukee Kenttähuollon uudistuksen iskulauseena on Huolto taistelee ja tukee. Huollon joukkojen pitää kyetä suoriutumaan taistelukentällä samoista tehtävistä kuin rivitaistelijankin. Huoltomiesten ja -naisten tulee pystyä suojaamaan itseään ja toimimaan sotilaina. Se on lähtökohta, eversti Risto Kosonen totesi. Huoltojoukkojen koulutusta uudistetaankin everstin lausuman linjan mukaisesti. Käytännössä tämä näkyy muun muassa Haminan Reserviupseerikoulussa, jonne huolto saa oman linjansa tämän vuoden alussa. Koulutusta pyritään tehostamaan välineiden ja koulutusohjelman kautta. Huollon reserviupseerikoulutus uudistuu, kun Haminassa koulutetaan huollon joukkuejohtajat ja varajoukkuejohtajat. Aikaisemmin koulutus on ollut Lahdessa täydennyskoulutuksena reserviupseerikurssin jälkeen. Uudistuksen ansiosta huolto on RUK:ssa mukana, kuten muutkin aselajit, ja kokelaat valmistuvat samaan aikaan muiden kanssa. Järjestelyllä myös säästetään, kun vanhasta kolmen viikon täydennyskoulutuksesta luovutaan. Ensiapupakkaus joka taistelijalle Kenttälääkinnässä panostetaan entistä enemmän välittömään ensiapuun, joka pyritään antamaan alle kymmenessä minuutissa sotilaan haavoittumisesta. Tämä perustuu kokemuksiin muun muassa Afganistanista, jossa ammattiapu ei aina ole heti saatavissa, jolloin oma osaaminen merkitsee paljon. Tehtävää varten jalkaväkiryhmiin koulutetaan taistelupelastajia. Taistelupelastajan koulutusta voisi kansanomaisesti kutsua laajennetuksi ensiapukurssiksi. Henkeä pelastavan ensiavun osaavalla taistelijalla on rivisotilasta paremmat valmiudet suoriutua ensiavusta kivääriryhmän sisällä, Kosonen totesi. Jokaiselle taistelijalle hankitaan jatkossa oma ensiapupakkaus, johon kuuluu tyrehdytys- ja painesiteet. Lisäksi valmiusyksiköihin tulee uusia lääkintäsimulaattoreita ja koulutusvälineistöä. Kuhunkin valmiusyhtymään, Karjalan, Kainuun ja Porin prikaateihin sekä Panssariprikaatiin hankitaan lääkintäsimulaattorit, jotka ovat tällä hetkellä sotilaslääketieteen keskuksessa käytössä. Lääkintäsimulaattorit ovat simuloitu maailma, jossa voidaan opettaa erilaisten vammojen hoitoja, huoltopäällikkö kuvaili. Tupakointia rajoitetaan puolustusvoimissa Pääesikunta näyttää esimerkkiä tupakoimattomuuden edistämisessä rajoittamalla tupakkatuotteiden käyttöä korttelissa. Tupakoiville työntekijöille on järjestetty tukitoimia työterveyshuollossa. Kuva: Atte Tanner Ville Paso Pääesikunnan työntekijät ja siellä palvelevat varusmiehet voivat tupakoida jatkossa yhdellä tupakointipaikalla ainoastaan lakisääteisillä tauoillaan. Käsky koskee myös vierailijoita. Pääesikunnan malli on osa valtakunnallista viisivuotista hanketta, joka on käynnistynyt vuoden alussa. Tahtotilaon,etteitupakkatuotteita suosita, ja siten tupakkakulttuuria halutaan muuttaa. Muutos vie pitkään, ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Simo Siitonen toteaa korostaen, että tuloksiin pyritään enemmän porkkanalla kuin kepillä ja muun muassa terveysasemilla onkin monenlaista apua lopettamisen tueksi. Tupakkapaikalta tavoitetut kolme Pääesikunnan työntekijää suhtautuvat rajoituksiin rauhallisesti. Olihan tämä odotettavissa, sillä savuttomuus on yleinen trendi. Lähinnä vierailijoiden kohtelu mietityttää. Tupakkapaikka on aika syrjäisessä paikassa ja on ikävä ohjata esimerkiksi ikääntyneet vierailijat ja tottumattomat ulkomaalaiset pikkukengissä liukastelemaan pihalle, taukoa viettävät tupakoitsijat kommentoivat. Varusmiehille oma kampanja Joukko-osastoissa varusmiehet kohtaavat tammikuussa oman kampanjansa. Sotilaskotien pöydillä tulee olemaan kampanjasta muistuttavaa materiaalia, ja Facebookiin on avattu Game Over Tupakka -sivu. Varuskuntien tupakointipaikkoja tullaan myös karsimaan samalla, kun tupakoimatonta ajanviettoa edistetään. Kampanjan iskulause on Pelaa jollain muulla kuin terveydelläsi. Siihen osallistuu puolustusvoimien ja sotilaskotien lisäksi Syöpäjärjestöt ja Filha ry. Lopettamaan kannustavan hankkeen tarkoituksena on, ettei kukaan aloittaisi tupakointia varusmiespalveluksen aikana, ja että jo tupakoivat lopettaisivat, vähentäisivät tai eivät ainakaan lisäisi käyttöä. Kulttuuria muutetaan paneutumalla muun muassa kielenkäyttöön. Esimerkiksi jatkossa tauot eivät ole tupakan mittaisia, ylilääkäri Siitonen sanoo.

4 4 UUTISET RUOTUVÄKI 1/2013 LYHYESTI Suomen Atalantaosasto merille helmikuussa Suomi on lähettämässä Somalian läheisille merialueille EU:n Atalanta-operaatioon noin 15 sotilaan vahvuisen alussuojausosaston. Sen tehtävänä on suojata Maailman elintarvikeohjelman WFP:n avustuskuljetuksia Somaliaan. Keskeinen ero verrattuna edelliseen Suomen osallistumiseen Atalanta-operaatiossa on se, että nyt toimimme koko ajan kauppa-alukselta käsin, majuri Jouni Koskinen Merivoimien Esikunnasta kertoo. Osasto lähetetään tehtäviinsä helmikuun lopussa ja se kotiutuu kesällä. Viimeksi Suomi osallistui Somalian merialueiden valvontaan miinalaiva Pohjanmaalla keväällä ETa Miljoona lisää kertausharjoituksiin Eduskunta päätti lisätä miljoona euroa kertausharjoituksiin. Myös vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille myönnettiin 200 tuhannen euron lisätuki. Kertausharjoitukset kokivat suurimmat leikkaukset puolustusvoimien säästötalkoissa. Sinänsä miljoonan lisärahoitus on positiivinen asia, muttei se lähellekään korvaa jo tehtyjä leikkauksia, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen toteaa. Kertausharjoitusvuorokausi maksaa keskimäärin 160 euroa. Lisäyksellä saadaan noin vuorokautta lisää harjoituksia. VPa Sotilaspoliiseille mukava joululahja Puolustusvoimat sai joulukuussa käyttöönsä kahdeksan uutta Volkswagen Transporter -mallista sotilaspoliisiautoa, jotka on tilattu Poliisin tekniikkakeskuksen kautta. Lisäksi tammikuussa käyttöön tuli viisi Toyota Hilux -mallista partioautoa. Poliisi kilpailutti autonsa viime vuoden puolella. Autoja tehdään sarjatuotannolla ja nyt saimme meidän laitteet samaan linjastoon. Lisäksi päällekkäistä työtä karsittiin, kun meidän ei täydy kilpailuttaa auton tilaukseen liittyvää korityötä erikseen, insinööriyliluutnantti Kimmo Liukkonen Maavoimien Esikunnasta sanoo. LKu Postilaatikosta löytyi vaarallinen kranaatti Pohjanmaalta Pedersören alueelta löytyi torstaina 3.1. sodanaikainen kranaatti. Postilaatikkoryhmän yhdestä laatikosta löytynyt kranaatti oli edelleen vaarallinen ja se olisi räjähtäessään aiheuttanut huomattavaa vahinkoa. Raivaajapartio kävi hakemassa kranaatin ja se tuhottiin myöhemmin läheisellä ampuma-alueella, toteaa Panssariprikaatin raivausvastuuhenkilö, yliluutnantti Pasi Suvitie. Postilaatikkoryhmä sijaitsi lähellä asutusta, minkä vuoksi poliisi tutkii asiaa vaaran aiheuttamisena ja laittomana uhkauksena. OPi Moni uudistus toteutuu tänä vuonna Varusmiehiä reserviin jo maaliskuussa. Muutoksen kohteena olevien määrä elää yhä. Lassi Kuisma Tämä vuosi on puolustusvoimauudistuksessa toimeenpanojen vuosi. Kuluneet kuukaudet ovat menneet selvityksiä ja suunnitelmia tehdessä ja nyt säästötavoitteiden kannalta välttämättömiä toimia aletaan toteuttaa. Varusmiespalvelus lyhenee 15 päivällä. Lyhentämisen taustalla on Risto Siilasmaan työryhmän Suomalainen asevelvollisuus -raportti, jonka pohjalta on tehty ja tehdään useita varusmiespalvelusta kehittäviä toimenpiteitä. Ensimmäiset varusmiehet, jotka kotiutuvat uusina palveluspäivinä, ovat vuoden 2012 heinäkuun saapumiserän niin sanotut yhdeksän kuukauden miehet. 255 päivän mittaisen palveluksen myötä nämä varusmiehet kotiutuvat maaliskuun 20. päivä. Koulutus määrää aikataulun Puolustusvoimauudistuksen myötä viime vuoden helmikuussa julkistettiin lakkautettaviksi viisi joukko-osastoa ja yksi joukkoyksikkö. Lisäksi kahdeksan joukkoosaston toimintaa yhdistetään. Tämän vuoden loppuun mennessä toiminta loppuu kahdessa joukkoosastossa, Pohjois-Karjalan Prikaatissa ja Ilmavoimien Teknillisessä koulussa, sekä yhdessä joukkoyksikössä, Kotkan Rannikkopataljoonassa. Kaikki kolme edellä mainittua ottivat tammikuun saapumiserän normaalisti vastaan, mutta päättävät varusmieskoulutuksen portaittain vuoden mittaan. Peruskoulutuskaudet järjestetään normaalisti, mutta aliupseerikursseja siirretään muihin joukko-osastoihin. Kotkan Rannikkopataljoonassa ja Pohjois-Karjalan Prikaatissa on joitakin varusmiehiä joulukuuhun asti. Materiaalien ja tilojen puolesta toimenpiteitä tehdään toiminnan hiljetessä. Erik Nyström Pohjois-Karjalan Prikaati työllistää noin 200 henkilöä, ja varusmiehiä se on kouluttanut vuosittain Tammikuun saapumiserä koulutetaan joukkotuotannon osalta kesään mennessä valmiiksi. Kesästä eteenpäin painopiste on täysin lakkauttamisen loppuunsaattamisessa, Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä sanoo. Avautuvista tehtävistä pääosa siviileille Henkilöstön liikehdinnän osalta 2013 ei ole puolustusvoimauudistuksen vilkkain vuosi, mutta piikki on silti edessä. Siirtoja toteutetaan vuosittain noin 500, mutta tänä vuonna arviolta Luvusta on kuitenkin vaikea eritellä, mitkä ovat normaaleja urasiirtoja ja mitkä liittyvät uudistukseen, eversti Timo Suomen nykyinen hallitus ei tässä vaiheessa pysty varmistamaan puolustuksen kykyä suorittaa tehtävänsä edellytetyllä tavalla vuoden 2020 jälkeen. Joulukuussa julkistettu puolustus- ja turvallisuuspoliittinen selonteko listaa joukon selkeitä tavoitteita, mutta niiden rahoitus siirretään seuraavan eduskunnan ratkaistavaksi vuoden 2015 jälkeen. Puolustuksen tavoitteissa ja rahoituksessa ei tietenkään saisi olla epätasapainoa, mutta nykyinen hallitus ei voi sitoa tulevan eduskunnan käsiä, pääministeri Jyrki Katainen perustelee. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan rahoituspäätöksen lykkääminen jättää Suomen puolustuskyvyn kysymysmerkiksi vuosikymmenen lopusta alkaen. Puheloinen sanoo Puolustusvoimien julkaisemassa lausunnossa, että aika työskentelee päätöksentekoa ja puolustustarpeiden täyttämistä vastaan. Jos rahoituspäätökset jäävät kovin myöhäiseen ajankohtaan, voimistuu puolustuskyvyn rapautumiskehitys. Rapautuminen on joka tapauksessa väistämätöntä, jos puolustusbudjetit jäävät vuoden 2015 tasolle, Puheloinen luonnehtii tiedotteessa. Puolustushallinnon laskelmien mukaan toiminnan tehostaminen ja materiaalin uusiminen vuoden 2020 jälkeen vaatii 50 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2016 rahoitukseen ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi. Tätä ratkaisua pohjustetaan käynnissä olevalla puolustusvoimauudistuksella, jonka on tarkoitus tasapainottaa kustannusrakennetta. Yhteistyö ei riitä ratkaisuksi Lassi Kuisma Ammattiylpeys ei katoa Tämän vuoden loppuun mennessä lakkautettavissa kahdessa joukko-osastossa ja yhdessä joukkoyksikössä henkilöstön tunnelmat viimeiseen vuoteen lähtiessä ovat moninaiset. Joukkomme on tiivistynyt, omista halutaan pitää loppuun asti hyvää huolta. Motivaatio ja ammattiylpeys ovat korkealla tasolla, mutta pieni huoli omasta jaksamisesta näkyy, Kotkan Rannikkopataljoonan komentaja, komentaja Juha-Antero Puistola sanoo. Ei kukaan tyytyväisin mielin lakkautuspäätöstä vastaanottanut. Asiaan on kuitenkin suhtauduttu rauhallisen asiallisesti ja ymmärretty, että ei auta muu kuin katsoa asioita eteenpäin ja miettiä sitten omia toimintavaihtoehtoja, Pohjois-Karjalan Prikaatin komentaja, eversti Jari Kytölä miettii. Joulukuun loppuun Ilmavoimien Teknillisen Koulun johtajana toimineen, eversti Pasi Hakalan Mustaniemi Pääesikunnasta sanoo. Marraskuun viimeisellä viikolla muutoksen kohteena olevien henkilöiden määrä oli 830. Luku on 35 vähemmän kuin lokakuun alussa. Tammikuussa puolustusvoimissa avautuu hakuun noin 400 tehtävää, joista merkittävimpänä 80 tehtävää Joensuussa puolustusvoimien palvelukeskuksessa. mukaan lokakuu oli murroskohta, kun tuli tieto, ketkä ovat muutoksen alaisia. Pääosalla on suunnitelmissa uusi tehtävä. Näillä henkilöillä ajattelu lähti käyntiin siitä, miten tämä vaikuttaa omaan elämään; täytyykö muuttaa, vaihtavatko lapset koulua, miten käy puolison työpaikan, millainen on uusi tehtävä ja esimies. On ollut hyvä havaita, että muutoksen kohteena olevilla on pohdittuna monenlaisia selviytymispolkuja. Kukaan ei ole jäänyt passiiviseksi. Hallitus jätti puolustuspäätökset seuraavalle eduskunnalle Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen mukaan rahoituspäätöksen lykkääminen jättää Suomen puolustuskyvyn kysymysmerkiksi vuosikymmenen lopusta alkaen. Kuva: Puolustusvoimat Hallitus pitää pohjoismaisen yhteistyön kehittämistä selonteon tärkeimpänä sisältönä. Kataisen mukaan sen avulla pyritään yhä kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Etenkin Nordefcon kautta koordinoitua yhteistyötä korostetaan. Organisaation puheenjohtajuus siirtyy Tanskalta Suomelle vuonna Odotamme yhteisiä hankintoja, koulutusyhteistyötä, harjoituksia ja osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan, Katainen luettelee. Puheloisen mukaan pohjoismainen tai muu kansainvälinen yhteistyö ei ratkaise materiaalirahoituksen ongelmaa, vaikka yhteistyö on merkittävää ja hyödyllistä. Yhteistyö kuuluu kuitenkin selonteon avainsanoihin. Myös EU:n merkitystä korostetaan nyt, kun valtiot ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Taloustilanteen takia päätöksiä on vaikea tehdä pitkällä tähtäimellä. Kokonaisuudessa voitaneen sanoa, ettei selonteko sisällä mitään vallankumouksellista, pääministeri Katainen kiteyttää. Kuva: Marko Jalkanen

5 RUOTUVÄKI 1/2013 UUTISET 5 Kriisinhallinnasta yhä koulutuspainotteisempaa TÄHTÄIMESSÄ Pääseekö diabeetikko inttiin? Ville Paso Suomi osallistuu tänä vuonna kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanissa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Balkanilla. Operaatiot ovat YK:n, EU:n tai Naton johtamia. Uutena tehtävänä Suomi ottaa syksyllä 2013 hoitaakseen irlantilais-suomalaisen pataljoonan johtovaltiovastuun Libanonin UNIFIL-operaatiossa. Meilläonjossainmäärinhaasteita, sillä määrärahakehyksiä tullaan voimakkaasti leikkaamaan. Sen takia UNIFIL:n johtovaltioroolia jouduttiin erityisesti tarkastelemaan, puolustusministeriön puolustuspolitiikkayksikön johtaja Helena Partanen toteaa. Suomi ottaa marraskuussa hoitaakseen irlantilais-suomalaisen pataljoonan johtovaltiovastuun Libanonissa. Jo alun perin Irlannin kanssa oli lähtökohtana, että heillä on alkuvaiheessa johtovastuu, jonka Suomi ottaa 2013 syksystä. Tavoitteena on, että sekä Suomi että Irlanti molemmat irtautuvat operaatiosta vuonna Naton johtama ja YK:n valtuuttama ISAF-operaatio Afganistanissa etenee päätökseensä transition myötä. ISAF päättyy, mutta sotilaallinen osallistuminen Afganistanissa jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen, Partanen kertoo. Suomenkin läsnäolon luonne Lassi Kuisma Nukkumisen puolesta puhuminen ja ympäristövahinkoja haistava koira nostettiin korokkeelle, kun Maanpuolustuksen aloitesäätiö jakoi kaksi stipendiä. Professorit Aki-Mauri Huhtinen ja Anu Valtonen saivat 4000 euron, ja eläinlääkäri Hanna Tenhu sekä ympäristösihteeri Terhi Helkala 2000 euron stipendin. Kannustuspalkinnot luovutti puolustusvoimain komentaja ja Maanpuolustuksen aloitesäätiön puheenjohtaja, kenraali Ari Puheloinen. Hyvä lepo levitykseen Lapista Professori Aki-Mauri Huhtisen sekä professori Anu Valtosen saama Lassi Kuisma Ylpeys, pelko, ikävä. Esimerkiksi näitä tunteita on nyt helpompi jakaa vertaisten kanssa, jos esimerkiksi puoliso on lähtenyt rauhanturvatehtäviin. Viime lokakuussa perustettu Rauhanturvaajien Läheiset -yhdistys pyrkii saattamaan Suomeen jääneitä kriisinhallintahenkilöstön läheisiä yhteen. Tientarkastusta Chemtalin piirikunnassa. Suomen läsnäolon luonne Afganistanissa on yhä enemmän koulutus- ja tukitoimintaa. muuttuu Afganistanissa yhä enemmän koulutus- ja tukitoiminnan suuntaan. Sotilaallisen läsnäolon kaventuessa muunlainen tukeminen kasvaa: vuonna 2015 Suomi aikoo nostaa kehitysapua nykyisestä 22 miljoonasta 30 miljoonaan euroon. Naton täydennysjoukkopooliin Suomalaisosasto on jälleen ämän stipendi jaettiin LEPO-seminaarin järjestämistä varten. Seminaari järjestettiin joulukuussa Lapin yliopistossa. Rauhanturvaajilla on ollut oma yhdistys jo pitkään, mutta läheisillä ei ole ollut mitään, Rauhanturvaajien Läheiset Ry:n puheenjohtaja Tarja Turunen-Hirttiö kertoo. Keskitymme saattamaan ihmiset yhteen järjestämällä tapaamisia. Jos omalta paikkakunnalta ei löydy ryhmää, niin ainakin puhelimella tai sähköpostilla voi pitää yhteyttä. vuoden alusta lähtien mukana Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävässä joukkopoolissa, jonka vahvuus on 60 henkilöä. NRF:n merkitys on erityisesti sen tarjoamassa monikansallisessa ja vaativassa harjoitustoiminnassa. Se avaa Suomelle kumppanimaana ovia harjoituksiin, joihin ei muuten päästäisi, Partanen kuvailee. Kaiken kaikkiaan voi todeta, Kunniakirjat kirvoittivat hymyn huulille Kuvassa vasemmalta Aki-Mauri Huhtinen, Terhi Helkala, kenraali Ari Puheloinen ja Hanna Tenhu säätiön perustajan, dosentti Thomas Tallbergin kanssa. Hankkeen tarkoituksena on tarkistaa, että sotilaiden, varusmiesten ja sotilasjohtajien lepo on riittävää ja oikeanlaatuista. Sti- Rauhanturvaajien kotijoukot yhdistyivät Vertaiselle puhuminen on tärkeää Kriisinhallintatehtävissä toimivien läheisille tarkoitetun yhdistyksen tärkein jäsenetu on vertaistukiverkko. Yhdistys on Turunen-Hirttiön mukaan saanutkin jo yhteydenottoja ja uusia jäseniä. Voi tuntua turhalta kertoa asioita sellaiselle, jolla ei ole omia kokemuksia. Ikävä on suurin ongelma. Vaikka käytännön asiat että harjoitustoiminnan merkitys kriisinhallinnassa kasvaa. Kehittyvällä harjoitusyhteistyöllä sekä osallistumisella nopean toiminnan joukkoihin pyritään varmistamaan joukkojemme yhteistoimintakyky myös tulevaisuudessa. Suomelle nopean toiminnan joukot ja kansainvälinen koulutus- ja harjoitusyhteistyö ovat keskeisiä välineitä puolustuskyvyn kehittämisessä, Partanen korostaa. pendi kannustaa jatkamaan tutkimusta ja on tärkeä huomionosoitus siihen liittyen, koska meidän omat toimintavaramme ovat rajalliset. Säätiöiden tuki mahdollistaa tällaisten hankkeitten aloittamisen, Huhtinen pohti. Tykistöprikaatissa aloitettiin puolestaan vuonna 2004 ympäristökoiran koulutus. Jo edesmennyttä Pastori-saksanpaimenkoiraa käytettiin apuna harjoitusalueiden mahdollisten ympäristövahinkojen etsimiseen ja kartoittamiseen. Nyt saatu stipendi on tarkoitettu Tenhun ja Helkalan Ympäristökoira-hankkeen jatkamiseen. Parempaa huomionosoitusta ei olisi voinut saada. Ihanaa nähdä, että työ ei mennyt hukkaan. Tällä tavoin Pastorin työ myös elää yhä, Tenhu iloitsi. Kuva: Antti Heikkinen olisivatkin helppoja, toinen on silti poissa. Ja sotatoimialueellehan he menevät. Takaraivossa on myös pelko, että jotain voi sattua, Turunen-Hirttiö sanoo. Yhdistyksen tavoitteena on myös koota kaikki tukimuodot käsittävä kirjallinen opas, jossa on muun muassa vertaisten kertomia tarinoita ja puolustusvoimien tutkimustietoa rauhanturvavuoden vaikutuksista rauhanturvaajaan ja tämän läheisiin. Kuva: Puolustusvoimat Lassi Kuisma Monella innokkaasti palvelemaan lähtevällä nuorella voi olla jokin sairaus, joka estää palvelukseen astumisen. Lääkintäeversti Matti Lehesjoki Maavoimien esikunnasta, pääseekö diabetestä sairastava henkilö armeijan harmaisiin? Diabeetikko voi päästä inttiin. Monet diabeetikot valitaan johtajakoulutukseen ja useat ovat käyneet reserviupseerikurssin. Tammikuussa 2013 palveluksensa aloitti myös ensimmäinen naisdiabeetikko. Diabeetikon tulee kuitenkin täyttää tietyt kriteerit: henkilöllä on ykköstyypin diabetes eli hän käyttää insuliinia, mutta ei insuliinipumppua, diabetes on kestänyt alle 10 vuotta, hba1c eli pitkäaikaisverensokeri on alle 8.5 prosenttia, henkilö käyttää monipistoshoitoa, hänellä on riittävän hyvä kunto, hän osaa säädellä pistettävän insuliinin määrää esimerkiksi fyysisen rasituksen mukaan eikä hänellä ole ollut vakavan matalia verensokeriarvoja viimeisen vuoden UUTISIA MUUALTA Turkin armeijan exkomentaja pidätetty aikana, jotka olisivat johtaneet esimerkiksi ambulanssin kutsumiseen paikalle. Mitä diabeetikon tulee tehdä päästäkseen palvelemaan? Kaikki 1-tyypin diabeetikot määrätään kutsunnoissa C- luokkaan. He voivat hakeutua varusmiespalvelukseen kunakin vuonna helmikuuhun mennessä täyttäessään kriteerit. Hakupaperit osoitetaan Pääesikunnan logistiikkaosastolle lääkintähuoltosektorille. Hakeutumislomakkeen saa aluetoimistosta ja siihen tulee liittää hoitavan lääkärin lausunto soveltuvuudesta varusmiespalvelukseen. Täyttäessään kriteerit henkilö kutsutaan valintatilaisuuteen, joka pidetään vuosittain toukokuussa Hämeenlinnan aluetoimistossa. Tilaisuudessa on haastattelu ja asiantuntijaryhmän arvio henkilön soveltuvuudesta varusmiespalvelukseen. Kaikki hyväksytyt aloittavat varusmiespalveluksensa Riihimäellä Viestirykmentissä A-palveluskelpoisuusluokassa. Turkin armeijan entinen komentaja pidätettiin torstaina epäiltynä osallisuudesta vuoden 1997 vallankaappaukseen, kertoo Turun Sanomat. Kenraali Ismail Hakki Karadayin arvellaan olleen mukana painostamassa pääministeri Necmettin Erbakanin islamistihallitusta eroamaan. Tutkinta on osa vuonna 2011 aloitettua laajempaa selvitystä, jonka aikana on pidätetty jo kymmeniä korkea-arvoisia upseereja. Vuoden 1997 tapahtumia nimitetään Turkissa usein postmoderniksi vallankaappaukseksi, koska se tehtiin kulissien takana ilman suoraa sotilasvoimaa eikä hallitusta korvattu sotilasjuntalla. Turun Sanomat 3.1. USA antoi Talibanille ankaran iskun Yle uutisoi Yhdysvaltojen surmanneen ohjusiskulla yhden korkeimmista Taliban-johtajista. Samalla sai surmansa hänen varamiehensä ja kahdeksan taliban-taistelijaa, kertovat tiedustelujärjestöt ja paikalliset heimot. Surmattu sotilasjohtaja Mullah Nazir, oikealta nimeltään Maulvi Nazir Wazir, johti Pakistanin Etelä-Waziristanin alueen taliban-taistelijoita. Afganistaniin rajautuva vuoristoinen Etelä-Waziristan on niin Talibanin, al-qaidan kuin muidenkin islamististen ryhmittymien tukialuetta. Mullah Nazirin kerrotaan olleen läheisessä yhteistyössä Haqqani-ryhmittymän kanssa. Haqqani on tehnyt useita terrori-iskuja Afganistanissa. Yle 3.1. Israel sai turva-aitansa lähes valmiiksi Iltalehti kirjoittaa Israelin saaneen pääosan turva-aidastaan valmiiksi Egyptin vastaisella rajalla. Pääministeri Benjamin Netanjahu lensi sotilashelikopterilla rajalle seremoniaan, jossa juhlistettiin 230 kilometriä pitkän osuuden valmistumista. Netanjahu on korostanut vaalikampanjassaan laittoman siirtolaisuuden sekä islamistiryhmien voimistumisen riskiä maan turvallisuudelle. Israelissa pidetään parlamenttivaalit tämän kuun lopulla. Viisi metriä korkea aita ulottuu Punaisenmeren lomakohteesta Eilatista aina Gazan kaistalle Välimerelle asti, kun viimeiset 14 kilometriä valmistuvat maaliskuun lopulla. Siinailla toimiva islamistiryhmä tappoi elokuussa 16 egyptiläistä rajavartijaa ja kaappasi aseistetun auton ennen kuin Israelin sotilaat ampuivat ryhmän taistelijat raja-alueella. Iltalehti 2.1. Toimittanut Leo Piirto

6 6 MAAILMALLA RUOTUVÄKI 1/2013 LYHYESTI Persianlahden sotasankari viimeiselle matkalleen Yhdysvalloissa sotasankarina pidetty kenraali Norman Schwarzkopf menehtyi 27. joulukuuta. Sodan jälkeen eläköitynyt merkkihenkilö kuoli 78-vuotiaana keuhkokuumeen jälkitauteihin kotonaan Floridan Tampassa. Kenraalin suurimpina saavutuksina pidetään Yhdysvaltain liittouman joukkojen johtamista ja Kuwaitin vapauttamista Saddam Husseinin joukoilta Persianlahden sodassa vuonna Stormin' Norman -lempinimellä tunnettu kenraali selvisi eläkkeellä ollessaan myös eturauhassyövästä, johon hän sairastui vuonna (Kaleva ) ETa Neuvostohylky löytyi Öölannin pohjamudista Ruotsin merivoimat julkisti joulukuun lopussa löytäneensä toisen maailmansodan aikana tuhoutuneen neuvostosukellusveneen Itämereltä. Öölannin edustalta löytynyt sukellusvene on ilmeisesti syyskuussa 1941 kadonnut S-6. Kyseisenä vuonna useita neuvostosukellusveneitä partioi Itämerellä. Hylyn löytöpaikalla sijaitsi sodan aikana niin kutsuttu Wartburgin miinakenttä, johon sukellusvene oli ilmeisesti pinta-ajossa osunut. Ruotsin viranomaiset ovat olleet asian tiimoilta yhteydessä Venäjälle mahdollistaakseen muistotilaisuuden järjestämisen. (Reuters, AFP ) AHe Uudessa-Seelannissa testattiin tsunamipommia Vedenalaisia räjähdyksiä hyödyntävää asetta testattiin Uuden-Seelannin rannikolla toisen maailmansodan aikana. Veden alla räjähtävän pommin piti aiheuttaa hyökyaalto, joka peittäisi alleen pienen kaupungin. Uusi-Seelanti saattoi menestyksellisesti kehittää sen niin pitkälle, että se olisi voinut toimia, Uuden-Seelannin kansallisarkistoja tutkinut uusiseelantilainen kirjailija-elokuvaohjaaja Ray Waru kertoo löydöstään. Mikäli ydinaseet eivät olisi toimineet, olisi tsunamipommia saatettu käyttää Japania vastaan. (The Telegraph 1.1.) MVe Tshekin puolustusministeri erotettiin Tshekin puolustusministeri Karolina Peake erotettiin joulun alla. Hän oli vasta kahdeksan päivää aikaisemmin vannonut virkavalansa sen jälkeen, kun hänen edeltäjänsä erosi tehtävästä. Pääministeri Petr Necas kertoi pyytäneensä presidentti Vaclav Klausia erottamaan Peaken, kun tämä oli irtisanonut kolme puolustusministeriön korkea-arvoista virkamiestä ilman pääministerin hyväksyntää. Peake on puheenjohtaja liberaalidemokraattisessa Lidempuolueessa, jonka kolmen ministerin lähteminen horjuttaisi jo ennestään vähemmistössä olevaa hallitusta. (AP Reuters ) VPa Rauhaa turvaamassa joulun syntysijoilla Suomalaissotilaiden jouluun Libanonissa kuului perinteitä. Vain pienellä osalla oli mahdollisuus tulla palvelusvapaalla jouluksi kotiin. Mikko Ilkko, Lassi Kuisma Olli Pietiläinen Somalian rannikolla tehtyjen hyökkäysten määrä on laskenut tuntuvasti. Uudet turvatoimet ja kansainvälisten joukkojen valvonta ovat tehneet merirosvouksen harjoittamisen aiempaa hankalammaksi. Tapahtuneesta kehityksestä huolimatta merirosvot ovat edelleen aktiivisia Somalian rannikolla ja kaappausten vaara on suuri. EU Navforin tilaston mukaan vuonna 2011 ilmotettiin 176 kaappausyrityksestä, kun taas vuoden 2012 joulukuun loppuun mennessä hyökkäyksiä oltiin ilmoitettu Suomalaiset rauhanturvaajat ovat ehtineet yli 50 vuoden saatossa viettää joulua mitä erilaisimmissa olosuhteissa; jouluvirret ovat kajahdelleet Suezilta Afganistaniin asti. Yhteinen nimittäjä kaikkien rauhanturvaajien joulunvietolle vuosikymmenestä huolimatta lienee kaukana kotoa vietetyn joulun ikimuistoinen luonne. Menneenä vuonna joulutunnelmaa aistittiin jälleen myös Libanonissa, jossa palvelee tällä hetkellä 176 suomalaista rauhanturvaajaa YK:n alaisessa UNIFIL-operaatiossa. Olosuhteet Libanonissa ovat kaukana kotimaan talvesta. Aattona ja joulupäivänä rauhanturvaajilla oli mahdollisuus ansaittuun hengähdyshetkeen hyvässä säässä, kun talven rankkasateet hellittivät hetkeksi ja aurinko paistoi. Suomalaisten sotilaspastori Sami Tammisalo huomauttaa, että päätukikohta UNP 2-45 ei ole kaukana joulun varsinaiselta syntysijalta. Jeesuksen historialliseen syntymäkylään Betlehemiin on linnuntietä matkaa vain runsaat 150 kilometriä, Tammisalo laskee. Poikkeuksellisesta ympäristöstä huolimatta joulua vietettiin Lähiidässä perinteisissä suomalaiskansallisissa tunnelmissa: joulun pyhän kolmiyhteyden muodostivat Libanonissakin kinkku, kirkko ja sauna. Libanonissa joulusanoma ei toistunut vain sotilaspastorin saarnassa, vaan myös tekoina. Suomalaiset rauhanturvaajat kiersivät joulun aikana vastuualueensa kyliä ja jakoivat suomalaisen joulupukin johdolla lahjoja kylien lapsille. Tämä auttoi omalla osallaan rakentamaan parempaa yhteyttä Rauhanturvaajien joulupöydän kattaus oli osittain sotilaallisen yksinkertainen. Perinteinen jouluateria nautittiin toimialueen tarjoamissa tunnelmallisissa olosuhteissa Libanonissa. vain 35. Onnistuneita kaappauksia tehtiin 5 koko vuoden aikana, kun edeltävänä vuonna niitä tehtiin 25. EU Navfor iski merirosvoihin Toukokuussa EU Navfor teki ennaltaehkäisevän iskun Somalian merirosvoja vastaan. Pikaveneellä tehty isku suunnattiin merirosvojen kalustoa kohtaan. Näillä toimilla on onnistuttu lannistamaan merirosvojen intoa lähteä vesille. Somalian edustalla kulkevat laivat ovat entistä paremmin varautuneita merirosvojen hyökkäyksiin. Laivoille on lisäksi palkattu yksityisiä aseistettuja turvamiehiä, Kuva: Olli Nurmi/Puolustusvoimat niihin ihmisiin, joiden elämää rauhanturvaajat pyrkivät auttamaan. Paras lahja oli puhelu jotka ovat pystyneet estämään kaappauksia. Merirosvotoimintaa ruokkii pitkälti Somalian sisäinen epävakaus, eikä lopullista ratkaisua ole luvassa ennen kuin ongelmat maan sisällä on saatu selvitettyä. Lisäksi heikentynyt kalakanta ajaa entisiä Somalian rannikon kalastajia merirosvoukseen. Lähde: BBC News Vain osalla rauhanturvaajista oli mahdollisuus viettää joulua palvelusvapaalla perheidensä parissa. Palveluksessa olleilla kotijoukot eivät unohtuneet tärkeän juhlan keskellä, ja siksi aattoillan puhelu kotiin oli monelle joulun paras lahja. Sotilaspastori Tammisalo vietti joulua Libanonissa erillään kahdesta nuoresta pojastaan. Poissaolo kotoa tuntui jouluna erityisen kipeältä. Ajattelen, että oma ikäväni on pieni kädenojennus niiden ongelmien äärellä, joita paikallinen väestö on kohdannut levottomuuksien vuoksi jo vuosikymmenien ajan, Sami Tammisalo tuumii. Hän muistuttaa, että samanlaisia uhrauksia tekivät myös ne 275 suomalaista rauhanturvaajaa, jotka viettivät joulunsa palveluksessa eri puolilla maailman kriisipesäkkeitä. Tammisalon mukaan joukon kesken vallitseva veljeys auttaa kuitenkin niin juhlan kuin arjen hetkinä, kun ajatukset ovat koti-suomessa. Tasavallan presidentin rauhanturvaajille esittämät kiitossanat siitä arvokkaasta työstä, jota me suomalaiset rauhanturvaajat olemme tänäkin vuonna tehneet maailman kriisialueilla, tuntuivat monin tavoin ansaituilta, sotilaspappi kiteyttää joukon tuntemuksia. Rauhanturvaajille joulu Libanonissa oli levon aikaa, mutta osalle siihen sisältyi myös työtä. Vartio- ja valmiustehtäviä suorittaneet rauhanturvaajat eivät levänneet juhlan hartaimpinakaan hetkinä. Joulumielelle pääsee ilman luntakin Afganistanissa palvelee noin 140 sotilasta kolmessa tukikohdassa: Camp Northern Lightissa, Camp Marmalissa ja Camp Mike Spannissa. Jouluaattona sää Afganistanissa oli kaukana Suomen pakkasluvuista, sillä lämpömittari näytti reilusti kesäisiä lukemia. Kesäisen lämpötilan ja kriisinhallintaolosuhteiden keskellä joukot järjestivät joulunpyhistä niin tunnelmallisia ja perinteiden mukaisia kuin mahdollista. Camp Northern Lightissa, suomalaisten päätukikohdassa, jouluaattoa vietettiin leppoisasti muun muassa saunomalla ja lautapelejä pelaamalla. Iltapäivällä katsottiin Suomi-talolla joulurauhan julistusta televisiosta. Illalla nautittiin yhteinen juhla-ateria jouluisasti koristellussa ruokalassa, Afganistanissa toimivan joukon tiedottaja, sotilasvirkamies Tomi Pankkonen kertoo. Laivakaappaukset ovat vähentyneet Somalian rannikolla Merirosvot pysyvät poissa vesiltä tiukentuneen valvonnan ja vastaiskujen pelossa. Ryhmä EU Navforin joukkoja saksalaiselta FGS Köln-alukselta valtaa epäiltyjen merirosvojen alusta Somalian rannikolla. Kuva: Olli Nurmi/Puolustusvoimat Kuva: EU NAVFOR

7 RUOTUVÄKI 1/2013 REPORTAASI 7 Kuva: Antti Heikkinen Meillä on täällä vartiossa uutenavuotena tosi mukavaa, kaartinjääkäri Samu Mahkanen lohkaisi. Iloa toivat myös taivaanrannassa räiskyvät raketit. Horisontissa räjähtää Erikoiskomennusjoukkueen varusmiehet tyytyivät tänä uutenavuotena lasten mansikkasamppanjaan. Kiinniolosta huolimatta tunnelma oli korkealla ja ilta varmasti ikimuistoinen. Moona Veijola Varusmiehelle kiinnioloviikonloppu on palveluksen arkea, mutta entä kun se onkin juhlaa? Jotkut varuskunnat sulkevat ovensa pyhiksi, mutta ympäri Suomea osa varusmiehistä juhlii kotoisalla kasarmilla. Kaartin Jääkärirykmentissä Helsingissä, Santahaminan saarella, uudestavuodesta nauttivat sotilaspoliisit ja virka-avussa päivystävä erikoiskomennusjoukkue (EKOMJ). Seurasimme heidän uudenvuodenaattoaan illan virka-aputarkastuksesta keskiyöhön. Sotilaspoliisien putkassa on vielä autiota, kun EKOMJ aloittaa iltansa virka-apureppujen tarkastuksella. Pian joukkue jo hajaantuu käytävältä tupiinsa naureskellen. Tuvissa vapaa-aika jatkuu elektroniikan äärellä, kun taas osa joukkueesta lähtee sotkuun ja puntille. Alakerran tv-tuvassa innokkaat tietokoneenomistajat kokoontuvat pelaamaan yhdessä. Lähdemme tervehtimään päivystäviä sotilaspoliiseja vartiostoon. Päivystävä vartiopäällikkö, vääpeli Jarmo Aalto, kuinka uuttavuotta vietetään Santahaminassa? Porttien sisäpuolella asuvien siviilien osalta normaalisti. Henkilökunta tekee tavallista työpäivää, nyt kun ollaan töissä niin ei juhlita. Varusmiehilläkin on normaali kiinniolo, tosin kiertovartiossa olevat katsovat myös, ettei asuntojen tai venesataman lähellä ammuta raketteja. Vartioston varusmiesten puolella on kiihkeä FIFA-ottelu käynnissä. Kaartinjääkäri Aleksi Sadeoja kertoo olevansa tänään kiertovartiossa. Hänen vuoronsa päättyy puoli kahdeksalta, ja sen jälkeen tarkoitus on pelata ja katsoa elokuvia, ehkä jopa vartiostosta löytyviä vanhoja VHS-videoita. Valvon puoleenyöhön, mutta rauhallinen ilta on tiedossa. Kiinnioleva yksikkö käydään tarkistamassa kolmesta neljään kertaa, muutoin ei ole erikoisjärjestelyjä. Joku vuosi sieltä on päihtynyt kaveri pitänyt käydä hakemassa putkaan, Sadeoja kertoo tehtävistään. Lupauksia ja mahdollisuuksia Vartiostosta poistuessamme rakettien kumina kaikuu meren yli. Yksikössä hyväntuulinen meininki jatkuu, ja tapaamme varusmiespapin, kaartinjääkäri Topias Tanskasen. Hänen tunnelmansa ovat vaihtelevat. On täällä ollut ihan hauskaa, mutta kyllä sitä tietysti kaipaisi poiskin. Juuri soittelin tyttöystävälle. Olisihan siellä kiva olla. Toisaalta on mukavaa tässä porukassa, kun meillä on hyvä joukkue ja joukkuehenki, Tanskanen kiteyttää. Uudenvuoden perinteitä Tanskasella on kaksi: Raketteja hän ei tänä vuonna ammu, vaikka se olisi mahdollista ollutkin. Aiempien vuosien tapaan selvänä tänään kuitenkin ollaan. Kaartinjääkäri on silti varautunut vuodenvaihteeseen muovisilla samppanjalaseilla. Kuva: Atte Tanner Yksi www-ylläpidon kaveri keksi, ihan minusta riippumatta, ostaa sellaista lasten sihijuomaa. Tänään kilautellaan tuolla rannalla, vaikkeivät nämä muoviset mukit juuri kilise. Mutta eipä ihmeemmin kilise tämäkään uusi vuosi, Tanskanen lisää nauraen. Pilvistä heijastuvat kaupungin valot ja rakettien tähtipöly. Vaikka ei kilisisi, niin varusmiespappi antaa sille kuitenkin Moni varusmies vietti iltaansa viihdeelektroniikan parissa. Kaartinjääkäri Tuomas Hämäläinen näyttää mallia. Kuva: Atte Tanner mahdollisuuden. Hän aikoo itse tehdä uudenvuodenlupauksen, ja kehottaa muitakin kehittämään itseään. Ihmisluonto on sellainen, että kun uudenvuodenlupauksia tehdään, niin homma jää usein kesken. Esimerkiksi tipattoman tammikuun jälkeen baarireissut jatkuvat helmikuussa. Meidän on vaikea päästää irti tutuista tavoista, ja uudenvuodenlupaukset ovatkin ihan hyviä, mutta hyvien asioiden tekemiseen kannattaisi muutenkin elämässä pyrkiä. Aina on ikään kuin uusi vuosi meneillään, uusi mahdollisuus. "Tässäkö se loppusota nyt on?" Puoli kahdeltatoista joukkue suuntaa kohti laituria, jolta voi nähdä Helsingin ilotulitukset. Pauke on tässä vaiheessa jo melkoinen, ja rannalle saavuttaessa Helsingin horisontti näyttääkin räjähtelevän. Tässäkö se loppusota nyt on, joku toteaa ja muut nauravat. Lasten mansikkashamppanjaa avataan, varusmiespappi jakaa laseja. Pilvet horisontissa ovat matalalla, eivätkä korkeimmat ilotulitteet erotu. Se ei silti näköalaa häiritse: pilvistä heijastuvat kaupungin valot ja rakettien tähtipöly, matalimmat ilotulitteet puiden latvoissa näyttävät räjähdyksiltä. No niin, nyt varmaan kello on jo, Tanskanen etuilee innokkaimpana vuodenvaihdetta. Mutta vielä on viisi minuuttia keskiyöhön, viimeisiä muovipikareita täytetään ja taivaskin näyttää kirkkaammalta. Miehet laskevat vuoden viimeisiä sekunteja. Suomenlinnan raketeista osa räjähtää Santahaminan suuntaan, ihan kuin tervehtien....kolme, kaksi, yksi... Hyvää uutta vuotta! kaikuu jäätä pitkin kuin yhdestä suusta. Tervetuloa uusi vuosi 2013, tervetuloa uudet mahdollisuudet, kokemukset ja alokkaat! Mansikkainen kuplajuoma toi juhlan tuntua yöhön, vaikka kaartinjääkärit Janne Tarvonen (vas.), Ville Paso ja Topias Tanskanen juhlivatkin tällä kertaa "kurkkusalaateissa".

8 8 YDINASEET RUOTUVÄKI 1/2013 Tiesimme, että maailma ei tulisi olemaan entisensä. Jotkut ihmiset nauroivat, toiset itkivät. Suurin osa oli hiljaa. Mieleeni muistui säe hindujen pyhästä kirjasta, Bhagavad-Ghitasta; Vishnu yrittää suostutella Prinssi Arjunaa suorittamaan velvollisuutensa ja tehdäkseen vaikutuksen häneen, muuntautuu monikätiseen muotoonsa ja sanoo: Nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja. teksti Miikka Hujanen / kuvat Lehtikuva, U.S. Government / ulkoasu Tuomas Hämäläinen Näillä sanoilla atomipommin kehittämiseen tähdännyttä Manhattan-projektia johtanut yhdysvaltaisfyysikko Robert Oppenheimer muisteli hetkeä ensimmäisen ydinräjäytyksen, vuonna 1945 tehdyn Trinity-kokeen jälkeen. Kokeen, jonka jälkeen maailma ei todellakaan ole ollut enää entisensä. Tälläkin hetkellä maailman armeijoilla on palveluskäytössä vielä arviolta yli ydinasetta, joista esimerkiksi venäläiset Topol-M -ohjukset ovat teholtaan jopa 40-kertaisia verrattuna Hiroshiman tuhonneeseen Little Boy -pommiin. Kylmän sodan hulluista vuosikymmenistä, jolloin pelkästään Yhdysvalloilla oli ydinkärkeä Neuvostoliiton varalle, on tultu kuitenkin kauas. Vuonna 2011 voimaan astunut uusi START-sopimus rajoittaa näiden kahden maan palveluskäytössä olevien strategisten ydinkärkien määrän kappaleeseen kummallekin vuoteen 2021 mennessä. Ydinarsenaalit uudistuvat... Startista huolimatta Yhdysvallat suunnittelee käyttävänsä 100 miljardia dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana aseistuksen ja kantolaitteiden uudistukseen. Venäjänkin toimet ovat samaa mittaluokkaa. Samaan aikaan kaikki muutkin tunnustetut ydinasevaltiot aikovat modernisoida kalustoaan. Iso-Britannia vuokraa omat sukellusveneestä laukaistavat Trident-ohjuksensa Yhdysvalloilta ja Ranska ylläpitää omaa, kotimaista ohjusarsenaaliaan. Kiina taas kehittää uusia Jin-luokan sukellusveneitä ohjustensa kantolaitteiksi. Myös ydinasevaltojen vähemmän selvällä sektorilla tapahtuu. Intia esimerkiksi kehittää sukellusvenettä, josta ohjuksia voisi laukaista. Pakistan taas rakentaa risteilyohjuksia ja suunnitttelee myös sukellusveneiden käyttöä vastaiskuihin. Israelin, joka ei ole koskaan myöntänyt tai kieltänyt mahdollisten ydinaseiden olemassaoloa, taas epäillään kehittäneen sukellusveneestä ammuttavan ydinohjuksen. Pohjois-Korealla arvellaan olevan enintään kahdeksan ydinkärkeä, muttei vielä luotettavia kantolaitteita niiden kuljettamiseksi toisten valtioiden alueelle. Iraninkin epäillään havittelevan pommia....eikä aseiden rooli pienene Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Pekka Sivosen mielestä on oleellista huomata, että kaikki tunnustetut ydinasevallat lähtevät siitä, että ydinaseiden rooli tulee olemaan keskeinen niiden omassa toiminassa. Ne pyrkivät ylläpitämään ja kehittämään arsenaalejaan. Sivonen kertoo, että avoin kysymys niin sanottujen vanhojen ydinasevaltojen osalta on se, että mitä niiden taktisille ydinaseille tapahtuu. Hän selittää, että taktiset ydinaseet kehitettiin alunperin siinä ajatuksessa, että sodassa voitaisiin käyttää ydinaseita ilman, että tilanne riistäytyisi täysimittaiseksi ydinsodaksi, jossa käytettäisiin strategisia ydinaseita, esimerkiksi mannertenvälisiä ohjuksia. Venäjän hallitus on ilmoittanut vuonna 2010, että kaikki sen taktiset ydinaseet ovat varastoissa, eivätkä ole operatiivisia. Niistä kuitenkin tiedetään erittäin vähän. Meillä on joka tapauksessa se käsitys, että Venäjällä olisi operatiivisina jopa 2000 taktista ydinasetta. Yhdysvalloilla tiedetään olevan olevat ydinaseet ovat Kuolan niemimaalla siellä operoivalla Venäjän Pohjoisella laivastolla. Ett svenkst kärnvapen Tiedetään kuitenkin, että ennen kuin ydinaseiden leviämistä rajoittava ydinsulkusopimus muotoiltiin vuonna 1968, myös Suomen länsinaapurissa kaavailtiin ydinaseiden hankkimista. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen apulaispääjohtaja, suomalainen radiokemisti Olli Heinonen kertoo, että monet Euroopan maat, Ruotsi mukaan lukien tarkastelivat tällaisia mahdollisuuksia 60-luvun alussa. Agestan ja Marvikenin reaktoriprojektit olivat Ruot- Heti Suomen rajan takaa ei kuiten- kaan löydy ydinsiilojen viidakkoa. Mitään suurta murrosta ei ole tapahtumassa. Tämä menee eteenpäin vähän kuin on mennyt tähänkin saakka, vaikka Barack Obamakin on sanonut tavoittelevansa ydinaseetonta maailmaa. Hän on tosin myös sanonut, ettei se ilmeisesti toteudu hänen elinaikanaan, Sivonen evästää. Olli Heinonen 200 taktista ydinpommia sen liittolaismaissa Euroopassa ja 300 omalla maaperällä. Tämän tiedon takia on mielekkäämpää olettaa, että Venäjälläkin olisi taktisia ydinaseita, professori tuumaa. Heti Suomen rajan takaa ei kuitenkaan löydy ydinsiilojen viidakkoa. Lähinnä Suomea sissa esimerkkejä tästä. Myös Suomessa näistä asioista keskusteltiin Maanpuolustuksen Tieteellisen Neuvottelukunnan piirissä. Ruotsi, Sveitsi, Italia ja monet muut maat luopuivat ajatuksista saatuaan turvallisuustakeet ja rauhanomaista teknologiaa esimerkiksi Yhdysvalloista, Heinonen sanoo. Ydinasetutkinnan Sherlock Holmesiksikin tituleerattu Heinonen on maailman johtavia asiantuntijoita mitä tulee Iranin paljonpuhuttuun ydinohjelmaan. Hän kertoo, että Iran ei ole suostunut teknisiin keskusteluihin IAEA:n kanssa, vaan jatkaa päättäväisesti uraanin rikastamista. Iran rikastaa uraania tällä hetkellä selkeästi rauhanomaisen ohjelman tarpeiden yli. Se saavuttanee ensi vuoden aikana tilanteen, jossa jos se niin haluaa voi irtautua lyhyellä varoitusajalla ydinsulkusopimuksesta ja rakentaa ydinaseen. Heinonen korostaa, että Lähiitä tarvisee rauhaa, demokratiaa, kansalaisoikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa, koulutusta, työpaikkoja sekä teollisuuden

9 RUOTUVÄKI 1/2013 YDINASEET 9 modernisointia. Iranin ydinase ei toisi näistä mitään, vaan luultavasti pistäisi jotkut lähimaista, esimerkiksi Turkin, Egyptin ja Saudi-Arabian harkitsemaan omaa ydinasetta. Tämä taas voisi johtaa vaaralliseen kilpavarustelun kierteeseen. Halukkaille mahdollista Radiokemisti selittää, että ydinaseen hankkiminen on jokaisen valtion saavutettavissa, mikäli kansallinen turvallisuus sitä vaatii. Tänä päivänä projektiin ei tarvitse lähteä tyhjästä, vaan teknologia on jokaisen saatavilla. Manhattan-projekti taikoi Yhdysvaltojen ydinaseen neljässä vuodessa 40-luvulla. Etelä-Afrikka, Pohjois-Korea ja Pakistan ovat esimerkkejä, joissa rajallisilla resursseilla ja pakotteista huolimatta se on mahdollista. Tällä hetkellä Harvardin yliopiston Kennedy Schoolin Belfer Centerissä työskentelevä Heinonen selvittää, että vaikka ydinaseriisunnasta puhutaan paljon, on se käytännössä hidasta ja kallista. Hän jopa epäilee, että ydinaseen hävittäminen on kalliimpaa kuin sellaisen rakentaminen. 400 tonnia Venäjän ja 130 tonnia Yhdysvaltojen korkeasti rikastetusta uraanista on pantu kylmän sodan jälkeen siviilikäyttöön. Viimevuosina Yhdysvaltojen ydinsähköstä 10 % on tuottettu uraanilla, joka on peräisin aseohjelmista, mutta vuonna 2010 Venajällä oli vielä 616 tonnia ja Yhdysvalloilla 260 tonnia korkeasti rikastettua uraania käytettävissä asetarkoituksiin. Niistä voi valmistaa ydinasetta. Plutoniumia näillä on asekäyttöön saatavissa yhteensä 120 tonnia, joista voi rakentaa ydinasetta. Sen palauttaminen siviilikäyttöön alkaa vuosikymmenen lopussa. Geneven aseistariisuntaneuvottelut takkuavat, eikä näytä olevan avaimia erityisesti Pakistanin, Intian ja Kiinan jarruttamiseen. Ainoana valopilkkuna tällä saralla ovat nupullaan hykkeestä, jossa Suomella on tärkeä rooli. Hyvä renki, huono isäntä Uraanin halkeaminen herättää suuria tunteita, olivat kyseessä sitten mannertenväliset strategiset ydinohjukset tai megawattikaupalla sähköä jauhavat ydinvoimalat. Heinonen huomattaakin, että ydinvoima on hyvä renki, mutta huono isäntä. Three Mile Island, Tšernobyl ja Fukushima ovat varoittavia Mies joka esti ydinsodan Sen piti olla aivan tavallinen päivystysvuoro Moskovan lähellä sijaitsevassa bunkkerissa nimeltään Serpuhov-15. Neuvostoarmeijan strategisiin ohjusjoukkoihin kuulunut everstiluutnantti Stanislav Petrovin Petrov kuitenkin protokollan vastaisesti ilmoitti esimiehilleen ainoastaan väärästä hälytyksestä. Hän järkeili, ettei Yhdysvallat aloittaisi sotaa ampumalla ainoastaan viittä ohjusta. Mikäli Petrov olisi kertonut sen, minkä tietokoneet hänelle ei annettu niin rangais- tusta kuin palkintoakaan. tehtävänä oli valvoa tietokonejärjestelmää, joka puolestaan oli yhteydessä satelliitteihin, jotka tarkkailivat taivaita mannertenvälisten ohjusten varalta. Keskiyön jälkeen Petrov huomasi tietokoneen ilmoittavan, että Moskovaa lähestyi Yhdysvaltain maaperältä laukaistu ydinohjus. Pian järjestelmä ilmoitti neljän uuden ohjuksen olevan matkalla kohti Neuvostoliittoa. Kuvatun kaltainen tilanne tapahtui todella 26. syyskuuta esimerkkejä, mutta saamaan aikaan yli 400 reaktoria hierovat turvallisesti sähköä. Virheistä pitää oppia, turvallisuutta edelleen kehittää, ja kiinnittää huomiota enemmän niin sanottuihin epätavallisiin onnettomuuksiin, jossa ennaltaodottamat tapahtumat kasautuvat. Myös viranomaistoimintaa ja kulttuuria pitää kehittää. Ei ole vielä aika laittaa miekkaa tuppeen. olevat keskustelut Lähi-idän joukkotuhoaseettomasta vyökaan. Sen sijaan tapahtumasta seurasi huomautus lomakkeiden virheellisestä täyttämisestä, siirto muihin tehtäviin ja varhaiseläke. Virallisesti tapaus salattiin, sillä se osoitti selkeän vian Neuvostoliiton valvontajärjestelmissä. Suurelle yleisölle ilmoittivat, olisi Neuvostoliitto todennäköisesti lähettänyt omat ohjuksensa Yhdysvaltoihin ja Nato-maihin. Ne taas olisivat vastanneet tuleen ja hetken kuluttua bunkkerin tietokone olisi ilmoittanut viiden ensimmäisen ohjuksen todella olleen vääriä hälytyksiä. Jupakan lopputuloksena Petrovin esimiehet kuulustelivat tätä ohjesäännön rikkomisesta, mutta hänelle ei annettu niin rangaistusta kuin palkintoaasia selvisi vasta Neuvostoliiton romahdettua. Virallinen Venäjä on kiistänyt Petrovin pelastaneen maailman, sillä ydiniskun tueksi olisi vaadittu useamman kuin yhden valvontajärjestelmän tuki, eikä yksittäinen sotilas olisi voinut ohjuksia laukaista. Vuonna 2004 Association of World Citizens -järjestö kuitenki palkitsi Petrovin ainutlaatuisesta, maailman pelastaneesta sankariteosta. Lähteet: haastattelut / Sipri Yearbook 2011 / IISS Military Balance 2011 / Helsingin Sanomat

10 10 KENTÄLLÄ RUOTUVÄKI 1/2013 LYHYESTI Kaartin Soittokunta Finlandia-taloon Kaartin Soittokunnan harjoitus- ja toimistotilat sijaitsevat jatkossa Finlandia-talossa, josta puolustusvoimat vuokrasi uudet tilat. Soittokunta toimi aikaisemmin Taka-Töölössä sijaitsevassa Taivallahden varuskuntarakennuksessa. Soittokunta siirtyy sellaisenaan ja toiminta jatkuu totuttuun tapaan. Muutto liittyy puolustusvoimien pidempiaikaiseen suunnitelmaan luopua osasta kiinteistöistä, soittokunnan päällikön sijainen, musiikkikapteeni Ville Paakkunainen toteaa. Finlandia-taloon siirtyivät 50 työntekijää, keskusnuotisto ja soitinkorjaamo. Myös varusmiessoittajat harjoittelevat ja palvelevat Finlandia-talossa. Harjoittelun lisäksi soittokunta aikoo myös konsertoida uudessa toimipaikassaan. VPa Vapaudenristin ritarikunnan hallitukseen muutoksia Kenraaliluutnantti Ilkka Ranta väistyy Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen varakanslerin tehtävästä. Ritarikunnan suurmestari Sauli Niinistö on myöntänyt Rannalle eron tämän pyynnöstä, ja varakanslerin tehtävässä aloitti 6.1. kenraaliluutnantti Antti Simola. Vapaudenristin kunniamerkit perustettiin Niitä on jaettu talvi-, jatko- ja Lapin sodan ansioista mittavat määrät, minkä jälkeen kunniamerkkejä myönnettiin myös rauhan ajan ansioista 50-luvun loppuun, jolloin silloinen suurmestari päätti, että merkkejä myönnetään vain erikoistapauksissa. Kunniamerkkejä alettiin myöntää taas vuonna 1989, mutta hyvin rajoitetusti, vuosittain noin 30, Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen yhteysupseeri, komentajakapteeni Timo Ikonen kertoo. LKu Mannerheimin rahasto 75 vuotta Suomen Marsalkka Mannerheimin sotatieteellinen rahasto vietti 75-vuotisjuhlaansa julkaisemalla Mikko Karjalaisen kirjoittaman historiikin Marskin Salattu Rahasto. Juhlassa rahasto palkitsi elämäntyöstään entisen ilmavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Heikki Nikusen. Puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Esa Tarvainen perusteli Nikusen palkitsemista hänen merkittävällä panoksellaan Hornet-hävittäjähankintoihin ja laajalla ilmailua käsittelevällä julkaisutoiminnallaan. Lisäksi pitkäaikaisesta ja menestyksekkäästä sotatieteellisestä työstään Suomen puolustusvoimien sekä suomalaisen upseeriston hyväksi palkittiin dosentti Stefan Forss, FM Alpo Kariniemi, tekniikan tohtori Visa Koivunen, insinöörieverstiluutnantti Jyri Kosola, emeritusprofessori Jarmo Toiskallio ja professori Kirsi Virrantaus. Rahasto palkitsi myös Kadettikunnan ja Suomen Sotatieteellisen Seuran pitkäjänteisestä ja menestyksekkäästä sotatieteellisestä sekä aatteellisesta työstään. MIl Tukipuhelin tavoittaa vakavat puhelut Soittajien reaktioista huokuu helpotus. Tukipuhelimen haasteena on raivata tilaa varusmiesten tietotulvaan. Lassi Kuisma Kysy varusmieheltä hänen palvelusaikansa pituus. Vastausta ei tarvitse odottaa kauaa. Toivoa sopii, että palvelusaikojen muutos ei vaikuta varusmiesten kykyyn muistaa Väestöliiton ylläpitämän palvelevan puhelimen olemassaoloa numero nimittäin muodostuu vanhoista palvelusajoista. Hieman yli neljä vuotta toiminnassa olleen tukipuhelimen saamien soittojen määrässä on ollut pientä kasvua.väestöliitossa työskentelevät hankekoordinaattori Mika Lehtonen ja palvelukehittäjä Antti Lahtinen arvelevat tämän kertovan puhelimen tunnettavuuden paranemisesta. Positiivisuus varusmiespuhelinta kohtaan on myös ilmeisesti lisääntynyt, Lehtonen pohtii. Puhelimeen saapuvien puheluiden tulva ei ole ollut suuri, joten soittaja pääsee lähes varmasti läpi. Puheluiden määrää tärkeämpi tekijä on niiden vaikutus soittajalle. Jokainen puhelu on ollut merkittävä. Soitot ovat pitkiä ja vakavia. Usein ne kestävät minuuttia, ja puhelin on pari tuntia päivässä auki. Soittajat ovat sanoneet keskustelun auttaneen, ja on myös sellaisia, jotka ovat soittaneet uudelleen kertoakseen miten tilanteessa kävi, Lahtinen kertoo. Tarjolla riippumatonta tietoa Tukipuhelimen pohjana on Väestöliiton Miehen aika -toiminta, joka perusti vuonna 2007 Poikien Puhelimen. Palvelu sai mainion startin, ja puolustusvoimat pyysi tämän jälkeen Väestöliittoa pistämään varusmiehille oman puhelimen pystyyn. Puolustusvoimilla on velvoite tarjota palvelukseen käsketyille henkistä apua myös virkaja palvelusajan ulkopuolella. Palvelun ideana on antaa soittajille riippumatonta tietoa puolustusvoimien ulkopuoliselta taholta. Omaisten sairastumisista ja kuolemista soitetaan. Pitkät vapautukset palveluksesta voivat aiheuttaa huolta pärjääkö muiden vauhdissa. Jos jalka katkeaa useita askarruttaa, kotiutuuko sen takia. Myös taloudellisesta pärjäämisestä keskustellaan. Seurustelusuhteen kariutuminen ja toimeentuleminen tupakavereiden kanssa ovat KOLUMNI myös yleisiä huolenaiheita, Lahtinen luettelee. Hyppäys armeijaan kasvaa Varusmiespuhelimessa ja sosiaalikuraattoreiden kanssa käydyissä keskusteluissa on paljon samaa. Vuosittain noin 3800 varusmiestä kouluttavan Kainuun Prikaatin sosiaalikuraattori Merja Komppa huomauttaa, että asepalvelusta Reserviin mars, 362! Esimerkiksi reserviupseerikoulusta ulos jääminen loukkaantuneen olkapään takia voi poikia soiton tukipuhelimeen. Varusmiesten tukipuhelimessa soittaja saa puhua anonyymisti, minkä vuoksi vastaajakaan ei kerro omia tietojaan. Olemme viimeiset kolmekuuskakkoset! Miikka Hujanen: Kun lukijamme tiirailevat kolumnia, me olemme jo edesmenneet. Nimittäin reserviin. Arvon Suopuro, mitäs mietteitä tästä? Micke Suopuro: No arvon Hujanen, mitäpä luulisit? Takana on 362 kunnian aamua. Muistatko vielä ensimmäisen aamusi? H: Oikeastaan en edes muista. Sanotaan, että ensimmäinen inttiaamu syöpyy ikuisesti muistin syövereihin, mutta muistan ainoastaan komppaniassa herätys! -huudon. Entä sinä? S: En tosiaan. Tuo ihana herätysääni on kyllä aamujen aikana painunut mieleeni, ehkä jopa ikuisesti. Mutta aihioni oli seuraava me Hujanen olemme viimeiset kolmekuuskakkoset! H: Pitää paikkansa. Seuraava saapumiserä pääsee miettimään, kuinka 347:stä saadaan huudeltua tahdintoistoja. Siitä tulee lähinnä mieleen Pikku Kakkosen posti. Palveluksen lyheneminen on kyllä hyvä juttu, viimeiset viikot ovat olleet suorittava joukko ei ole yhtenäinen, minkä vuoksi ongelmien aiheet vaihtelevat. Näppituntuma on se, että ero siivilimaailman ja palvelusmaailman välillä on kasvanut. Yksilöllisyyden ja valinnanvapauden korostuminen muualla yhteiskunnassa on lisääntynyt. Ihmiset ovat itseohjautuvia ja saavat tehdä omia valintoja. Varusmiespalveluksessa tätä vapautta rajoitetaan aika paljonkin, ja monelle tuottaa isoja vaikeuksia sopeutua muutokseen, Komppa pohtii. Myös sosiaalikuraattoreiden apu perustuu pitkälti keskusteluun. Toisaalta apua tarjotaan myös aivan kädestä pitäen esimerkiksi asuntohakemusten täytössä. Sosiaalikuraattoreille uusien saapumiserien tallustaminen palvelukseen aiheuttaa selkeän piikin käyntien määrässä. Varusmiespuhelimessa ollaan puolestaan huomattu uuteen joukkoon siirtymisestä seuraavat huolet. Nuoren pitää sopeutua uuteen joukkoon paitsi palvelukseen astuessa, myös eri koulutuskausien aluksi. Tiedon tulva jarruttaa Varusmiespuhelimesta informoimisen lähtökohdat ovat hankalat. Numeron hoksaaminen mieltä askarruttavissa kysymyksissä jää varuskuntien seinille teipattujen julisteiden ja muun muassa kutsunnoissa jaettavien korttien varaan. Kohderyhmänä ovat kaikki kutsuntoihin osallistuvista alle vuosi sitten kotiutuneisiin niin miehet kuin naisetkin. Jos puhelimesta kerrotaan kutsunnoissa, se menee kaiken muun informaation sekaan ja jakamamme käyntikortin kokoinen lappu saattaa jäädä piiloon tai mennä roskiin samantien. Kun alokas astuu palvelukseen, hän vastaanottaa kaikenlaista muutakin informaatiota eikä siten välttämättä muista, että tällainen puhelin on olemassa, hankekoordinaattori Lehtonen pohtii. Soittajan oma ratkaisu on tärkeä Varusmiespuhelimen tarjoama keskusteluapu on ainutlaatuista siinä mielessä, että numeroon on soittanut myös läheisiä tyttöystäviä ja vanhempia kysymyksineen. Linjan päässä vastaavien koulutettujen henkilöiden tarkoituksena on antaa yksilöllistä tukea. Annamme tukea oman ratkaisun tekemiseen. Ohjaamme soittajia myös puolustusvoimien omien tukipalvelujen luo. Varusmiespuhelin on virka- ja palvelusajan ulkopuolella muita täydentävä, ei korvaava järjestelmä, palvelukehittäjä Lahtinen sanoo. Soittajista huokuu jopa yllättyneisyys avun saamisesta, kuten kaikissa puhelinpalveluissa. Henkilö soittaa hädissään ja on monesti melko epätoivoinen. Avun saatuaan he ovat yllättyneitä ja kiitollisia, Lehtonen puolestaan kertoo. Kuvat: Antti Heikkinen Varusmiesten tukipuhelin vastaa arki-iltaisin kello numerosta: > melko turhia. S: Postilokero... Mutta olet ytimessä veliseni. Viimeiset viikot ovat lähinnä lomien polttamista ja varuspalautuksia varten. 1/13 päässee nyt jo jouluksi kotiin ja se on vain hyvä asia, säästöjenkin vuoksi. Muistelen, että olet eräässä kolumnissa laskenut yhden varusmiehen päiväbudjetin puolustusvoimille? H: Varusmiesvuorokausihan maksaisi ensi vuonna noin 49 euroa. Se oli onnistunut kolumni käyttäytymisestä iltavapailla. Iltavapaista puheenollen, muistat varmaan viime kesäisen Kuka pelkää varusmiestä -jutun? Silloin vanhalla miehistöllä oli 56 aamua jäljellä. Siitä tuntuu olevan ikuisuus. S: Ikuisuus tuntuu nyt kuin eiliseltä. Muistan kaiken parhaita hetkiä Ruotuväessä. Toisaalta muistan kuitenkin kirkkaasti armaat hetkeni jalolla viestilinjalla Ilmasotakoulun aliupseerikoulussa. Pakko myöntää, kyllä ne tuskaisemmatkin hetket tulvivat mieleen kultaisina. H: En minäkään ole unohtanut ah niin vilpitöntä tiedustelulinjaa 1. Panssarijääkärikomppaniassa. Jos teen sen virheen, että menen naimisiin, haluan ehdottomasti lähteä maistraatista CV9030-rynnäkköpanssarivaunulla. Summa summarum, mitä palveluksesta jäi käteen? Kannattiko käydä? S: Ehdottomasti. Ehdin 362 aamun siivittämänä törmätä mitä erikoisimpiin tilanteisiin, sain nähdä intin sen joka kantilta ja ennen kaikkea ystävystyin mahtavaan määrään upeita ihmisiä. Se oli se tärkein, isoin juttu. Entä te arvon Hujanen? H: Paljon on koettu aina sissiteltoista heittoistuimiin. Nyt on kuitenkin aika siirtyä toisiin tehtäviin ja luovuttaa soihtu uuden saapumiserän kannettavaksi. Aamuja.

11 RUOTUVÄKI 1/2013 KENTÄLLÄ 11 Talvista taistelua PALVELUKSESSA Länsi aselajiharjoitus vietiin läpi hyvässä talvikelissä. KASI-simulaattori toi harjoitteluun oikean taistelun tuntua. Kaarina Honkalammi Länsi aselajiharjoitus toi yli taistelijaa Lahden, Hollolan ja Padasjoen alueelle. Talvisissa oloissa järjestetty harjoitus oli monen varusmiehen loppusota. Harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Riku Mattila on tyytyväinen harjoituksen kulkuun. Kyllä harjoitus on sujunut hyvin ja tavoitteisiin on päästy. Nythän käytössä on aivan uusia alueita, mikä tekee joukkojenkin kannalta harjoituksesta mielekkäämmän. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun harjoitus on Hämeen rykmentin johtovastuulla, Mattila toteaa. Talviolosuhteet tekivät harjoituksesta vaativan, mikä tietysti oli tarkoituskin. Siten päästiin harjoittelemaan toimintaa oloissa, joissa esimerkiksi liikkuminen on haastavampaa ja valoisa aika lyhyempi. Palautetta taistelijan tarkkuudella Länsi harjoituksessa taistelun tuntua lisäsi KASI-järjestelmän (kaksipuolinen simulaattori) käyttö. KASI-liivien ja kypärien sensorit keräävät tietoa osumista, haavoittumisista ja kaatumisista. Taistelun tuoksinassa järjestelmän heleä ääni ilmoittaa esimerkiksi viuhuvista ohilaukauksista, tai jos taistelija joutuu vaikkapa epäsuoraan tuleen tai kaatuu. Simulaattorin avulla toimintaa voidaan seurata reaaliaikaisesti koko ajan. Järjestelmästä kerätty palaute RUOTUVÄKI 40 VUOTTA SITTEN annettiin taistelijoille harjoituspäivien päätteeksi, jolloin nähtiin, miten esimerkiksi suunnistaminen ja tehtävien suorittaminen oli onnistunut yksittäisen taistelijan tarkkuudella. Maakuntakomppania ensimmäistä kertaa mukana Varusmiesten lisäksi mukana oli myös Päijät-Hämeen maakuntakomppanian reserviläisiä, jotka olivat ensimmäistä kertaa suuressa aselajiharjoituksessa. Toimivan päällikön paikalla Tupakoitsijan kurjuus Pahimmalta se tuntuu metsäkeikoilla ja kipinässä. Ja onhan tupakkalakko muutenkin vaikea kestää, varsinkin näin intissä. Mutta tulipahan tehtyä uudenvuodenlupaus. Jääkäri Esa Kanniainen Uudenmaan Jääkäripataljoonasta yrittää tupakkalakkoa kolmatta kertaa. Kämppäkavereiden riemuksi, sillä nyt löytyisi kyllä tupakantarjoajia vaikka minkä verran. Ennen lakkoaan Esa kärytti pari askia tupakkaa päivässä. Syynä lakkooni on yksinkertaisesti se, että haluan kehittää ETEENPÄIN Leo Piirto Everstiluutnantti Petteri Kurkinen astui uuten tehtäväänsä Libanonin suomalaisten kriisinhallintajoukkojen komentajana 22. marraskuuta. Uudessa tehtävässä hän toimii myös irlantilais-suomalaisen pataljoonan apulaiskomentajana. Siirryin uuteen tehtävääni Pääesikunnan operatiiviselta osastolta, tarkemmin sanottuna puolutusvoimien operaatiokeskuksesta (PVOPKE). Siirtyminen PVOPKE:sta nykyiseen tehtävään sujui joustavasti, sillä olihan yksi tehtävistämme kriisinhallintaoperaatioiden tilannetietoisuuden KASI-järjestelmällä on mahdollista kuvata myös erilaisia haavoittumisen hoitoon liittyviä tilanteita. Etualalla haavoittuneen käsivarteen on laitettu paineside. kuntoani mahdollisimman korkealle intissä ollessani. Tupakallahan on täsmälleen päinvastainen vaikutus. Kavereiden tupruttelu ei paljoakaan vaikeuta lakkoilua. Koska olen itse poltellut, olen tottunut tupakansavuun, eikä se vaivaa minua sen kummemmin. Varusmiestoimikuntamme ajoi läpi päätöksen, joka kielsi tupakanpolton tuvissa. Se ei vaikuta suuremmin minuun, mutta sen sijaan oletan, että päätös ilahdutti niitä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Esan mielestä vinoilu tupakoiville kavereille on omiaan edistämään tupakkalakkoa. Kun soittelee tarpeeksi toisten tupakoinnista niin pian ei enää itse kehtaa pistää sätkää suuhun. Siitä syntyisi sellainen riemunaihe muille, että itsetunto häviäisi sen sen tien. Tässä tapauksessa suunsoitto on pelkästään suositeltavaa. Jääkäri Esa Kanniainen koettaa jo kolmatta kertaa pyristellä irti nikotiinin orjuudesta. Koville ottaa, ja välillä on pistäydyttävä suihkussa viilenemässä. Kohti kansainvälistä toimintaympäristöä varmistaminen pääesikunnan tasalla. Halukkuuskysely kriisinhallintajoukon komentajan tehtävään tuli minulle pienoisena, mutta erittäin mieluisena yllätyksenä. Tehtävän sisältöön vaikuttaa suurelta osin Lähi-idän ja ennen kaikkea Etelä-Libanonin turvallisuustilanne sekä siinä tapahtuvat muutokset. Apulaiskomentajan tehtävässä tapaan myös paikallisia avainhenkilöitä, mikä on sekä mielenkiintoinen että haastava ulottuvuus työnkuvassani. Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajana vastaan siitä, että yksittäiset suomalaiset rauhanturvaajat sekä yksiköt kykenevät toteuttamaan heille käsketyt tehtävät kansainvälisessä toimintaympäristössä. Joukon ryhmäkiinteys on lähtökohtaisesti hyvä, sillä osa joukosta on palvellut yhdessä jo varusmiehinä Porin prikaatin kansainvälisessä valmiusjoukossa. Tärkeimpänä tehtävänäni kansallisena komentajana pidän koko joukkomme yhteensä 176 suomalaisen rauhanturvaajan toimintakyvyn varmistamisen kaikissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että minulla on oltava selkeä kuva henkilöstömme fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta. Tehtävissäni minua tukevat ammattitaitoiset sekä motivoituneet suomalaiset ja irlantilaiset palvelustoverini. harjoituksen loppuvaiheen toimi reservin yliluutnantti ja komppanian varapäällikkö Kimmo Korhonen, jota tehtävässä sparrasi komppanian päällikkö, yliluutnantti Timo Matilainen. Maakuntakomppanialle harjoitus tarjosi varmasti juuri sitä, mitä odotettiinkin: sodan kitkaa, haastavaa harjoittelua, onnistumisia ja oppimista. Kimmo Korhonen kertoo alkuviikon harjoituksen olleen komppanialle melkoista glooriaa, kun hyökkäykset onnistuivat ja viholliselle aiheutettiin merkittävää tuhoa. Viimeisenä taistelupäivänä puolustaja oli hyvä ja tehokas epäsuoran tulen käyttö koitui monen maakuntakomppanian taistelijan kohtaloksi. Välillä kaatuneita taistelijoita herätettiin henkiin ja tilanteita otettiin uudelleen. Siinä nähtiin uuden taistelutavan edut vanhaan, jähmeämpään verrattuna, toteaa Kimmo Korhonen. Loppujen lopuksi maakuntakomppania sai säilytettyä saavutetun tasan rintamavastuun vaihtoon asti. Harjoituksen loppu kuluikin kaluston huoltoon ja palautuksiin. Kriisinhallintajoukkojen komentajan tehtävässä tärkeää on joukkojen toimintakyvyn varmistamisen kaikissa olosuhteissa, sanoo Petteri Kurkinen. Kuva: Kaarina Honkalammi Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Eira Talka NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Joona Viholainen, alikersantti 21 TOIMENKUVA Combat Camera -tiimin ryhmänjohtaja PALVELUSPAIKKA Pääesikunta, viestintäosasto KOULUTUS Media-assistentti Mielessäoliensinmuitahaastavia vaihtoehtoja, kuten erikoisrajajääkärin koulutus, mutta mietin vuoden ja päädyin hakemaan Combat Cameraan, puolustusvoimien Pääesikunnan viestintäosaston taistelukameratiimin tuore johtaja, alikersantti Joona Viholainen kertoo. Media-assistentiksi Jyväskylän ammattiopistossa opiskellut varusmies on pitkään ollut kiinnostunut videotuotannosta ja liikkuvan kuvan työstämisestä. Mahdollisuus laajentaa osaamista vaikutti siihen, että vapaa-aikanaan myös paljon urheileva alikersantti päätti hakea viestinnän erikoistehtäviin. Harva pääsee kuvaamaan helikopterin kyydissä tai taistelutilanteessa panssarivaunujen keskellä. Tällaista ei pääse tekemään siviilissä, ja tästä on minulle enemmän hyötyä kuin vaikka jääkäri- tai viestiryhmän johtamisesta, Viholainen sanoo. Käden jälki näkyy maailmalla Joulukuun lopussa nelihenkisen jääkäriryhmänsä johtajana aloittanut Viholainen luottaa tiiminsä osaamiseen. Mukana on taitavia kavereita eikä ryhmään ole eksynyt lainkaan vapaamatkustajia. Kaksi on kuvannut tuotantoyhtiöissä, yksi on ollut mukana tekemässä Vares-leffaa ja lisäksi on animaatiota ja monikameratyötä tehneitä, mies luettelee. Viholaisella itselläänkin on siviilikoulutuksensa ansiosta portfoliossa esiteltävää uutisinserteistä erikoistehosteita hyödyntäviin teoksiin. Koulutukseen hakiessa työnäytteet olivat tärkeitä, Viholainen pohtii syitä siihen, miksi hän tuli valituksi mediatiimiin. Alikersantilla on takana jo ASUINPAIKKA JYVÄSKYLÄ Harva pääsee kuvaamaan helikopterin kyydissä Combat Camera -joukolle järjestetty helikopterikuvauskoulutus, joka pidettiin Utissa aliupseerikurssin aikana. Edessä siintää videoprojekteja laidasta laitaan riippuen puolustusvoimien eri osastojen tiimille tekemistä tilauksista. Syksyn alussa työnsä aloittanut tiimi on jo ehtinyt tehdä muun muassa maavoimien uudistettua taistelutapaa kuvaavaa elokuvaa ja sotilassoittokunnan musiikkivideon, kuvata taisteluharjoituksia ja hoitaa itsenäisesti puolustusvoimien WISM II -projektiesittelyvideotilauksen budjetoinnista tuotantoon asti. Viranomaisoperaatioissa reaaliaikaisen paikannuksen ja viestinnän mahdollistavaa laitetta esittelevää videota tullaan näyttämään myös valtakunnan rajojen ulkopuolella. Kamera ja kivääri olalla Pelkkää taidetta ja zoomailua tiimin työskentely ei ole, ja toimiminen kriisitilanteissa tulee kamerataistelijoille tutuksi. Välillä päästään leireille ja osallistutaan harjoituksiin ase ja kamera mukana, Viholainen kertoo. Kriisinhallintatehtävissä toiminut kummisetä on saanut alikersantin toisinaan miettimään myös ulkomaille suuntaamisen mahdollisuutta. Kari Lumikeron paikka maailman kriisipesäkkeissä jalusta olalla ei kuitenkaan ole ykkösenä mielessä, mutta se on varmaa, ettei kamera jouda nurkkaan palveluksen päätyttyäkään. Media-alan jatkokoulutus kiinnostaa nuorta miestä, mutta suunta ei ole vielä lukkoon lyöty. Monikameratuotanto ja urheilulähetykset kiehtovat, samoin erikoistehosteet. Luultavasti keskityn kuitenkin enemmän kamerankäyttöpuolelle, ammattikorkeakouluopintoja suunnitteleva Viholainen pohdiskelee.

12 12 KENTÄLLÄ RUOTUVÄKI 1/2013 Pää kääntyy ja kääntyy tuhoisasti Hornet-pilottien lähitaisteluvalmius loikkasi tulevaisuuteen. JHMCS-kypärätähtäinjärjestelmä yksilöidään kaikille lentäjille. Micke Suopuro Tykkien nakutusta, kaartoja, väistöjä ja räiskyvää toimintaa. Tutka välähtää silmissä, mestaripilotti kääntää päätään, katsoo sivulle, huomaa vihulaisen ja painaa liipaisinta. Tuhovoimainen ohjus ampaisee matkaan ja pian taivaan täyttää roihuava tulipallo. Ilmavoimien F-18 Hornet -monitoimihävittäjien elinkaarta on viime vuosina pidennetty merkittävästi MLU-1- ja MLU-2-päivitysten ansiosta. Siinä missä jälkimmäinen päivitys tuo ilmapuolustuksen selkärangalle mukaan ilmasta maahan -aseistuksen, on MLU-1 parantanut koneiden lähitaisteluvalmiutta. Edellä kuvattu tieteiselokuvamainen kohtaus on nykyään todellisuutta, kiitos JHMCS-kypärätähtäinjärjestelmän, joka myös on Suomen Hornet-pilottien käytössä. Lentäjän kypärän näytölle oikean silmän kohdalle heijastetaan erilaisia lentoarvo-, navigointi- ja asejärjestelmätietoja, yliluutnantti ja kokenut Hornet-pilotti Mikko Kankaisto Satakunnan Lennostosta listaa. Tärkeimpänä ominaisuutena on kuitenkin tuo Hollywood-hötöistä tuttu tähtäysjärjestelmä. Hävittäjä-ässän ei siis enää tarvitse ohjata konettaan vihollisen pyrstöön kiinni pystyäkseen tuhoamaan tämän. Kaartotaistelussa tämä on hyvin mullistava järjestelmä, varsinkin uudemman AIM 9X -infrapunaohjuksen kanssa. Tähtääminen voidaan hoitaa päätä kääntämällä. Sitten vain lukitus ja ohjus liikkeelle, Kankaisto selvittää toimintamallista. JHMCS:n ansiosta lentäjä pystyy pitämään katseensa kohteessa ilman tarvetta arvioida jatkuvasti lentokorkeutta tai nopeutta. Tarvittavat tiedot heijastuvat näytölle ja pilotti voi keskittyä olennaiseen. Kuva: Puolustusvoimat, grafiikka: Tuomas Hämäläinen Kustomoi kypäräni! Mistään massatuotannosta ei kypärien kohdalla voida puhua. Jokainen näistä teknologisista multipaketeista parsitaan kasaan lentäjäkohtaisesti. Uuden hävittäjälentäjän ensimmäinen kosketus arkeen onkin oman kypärän saaminen. Kuumennettu muotti vain päähän. Nenää myöten mallinnetaan potta sopivaksi. Tärkeintä on se, että istuvuus on täydellinen, jotta kypärä ei purista kovissakaan g-voimissa, Kankaisto valaisee. Kaverin kypärää on siis turha lainata, pilotti lisää. Kankaiston omat kokemukset kypärästä ovat positiivisia. Ensimmäisen vuotensa Hornetilla lentäjä porskutti vielä vanhalla kypärällä. Muutos uuteen olikin suorastaan miellyttävä. Kyllä se istuu kuin hyvä villasukka, hän kehaisee. Kypäräkouluun käy lentäjän tie Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Hornet-lentäjien niskat ovat heikossa kunnassa kovien g-voimien puserruksessa. Lentäjät ovat myös huomanneet uuden kypärän rasittavan huomattavasti enemmän niskanseudun lihaksia, johtuen sen etupainoisuudesta. Tähän vastauksena on kehitelty kuitenkin erityinen kypäräkoulu, jonka jokainen pilotti käy läpi opetellen oikeita havainnointitekniikoita maasta käsin. Päänliikkeet ohjaamossa kuvataan ja analysoidaan rauhassa lääkäreiden ja fysioterapeuttien kanssa. Pelkän niskan voimalla ei voi runnoa, vaan rasitusta on jaettava pienin liikkein, Kankaisto selvittää. HUOMIO! VERKOSSA Verkkohyökkäys kaataa sivut Tätä tietä reserviin. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Atte Tanner Olli Pietiläinen Palvelunestohyökkäys voidaan tehdä tukkimalla kaista suurilla tietomäärillä, tai käyttämällä sivun haavoittuvuuksia hyväksi Suomalaiset viestimet saivat kokea verkkohyökkäysten voiman joulun alla, kun sivustot joutuivat yksi kerrallaan häirinnän kohteeksi. Isoimmatkaan lehtitalot eivät olleet turvassa, kun esimerkiksi Ilta-Sanomien sekä Ylen verkkosivut kaatuivat hyökkäysten seurauksena. Verkkohyökkäyksiin varautuminen tulee olemaan suuressa roolissa tulevaisuuden kokonaisvaltaisessa puolustuksessa. Riippuvuus erilaisista tietoverkoista luo tarpeen varmistaa niiden toiminta myös poikkeustilanteessa. Palvelut nurin raa alla voimalla Verkkohyökkäys katkaisee käyttäjiltä pääsyn hyökkäyksen kohteena olevalle sivustolle. Kuva: Antti Heikkinen Perinteinenpalvelunestohyökkäys on tehty niin, että palvelulle lähetetään niin suuria määriä pyyntöjä, ettei se kykene suoriutumaan tehtävistään. Ensinnäkin hyökkäys voi tukkia palvelulle varatun nettikaistan lähettämällä sille niin paljon liikennettä, ettei tavallinen käyttöliikenne pääse läpi, kertoo Juhana Yrjölä Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolta. Toiseksi hyökkäys voi kuormittaa palvelua niin paljon, ettei se pysty vastaamaan tavallisen netinkäyttäjän pyyntöihin, vaikka ne pääsisivätkin palveluun asti. Hyökkääjät voivat myös hyödyntää erilaisia ohjelmistohaavoittuvuuksia, jotka altistavat palvelun hyökkäyksille. Onnistuessaan verkkohyökkäys aiheuttaa sivuston kaatumisen, tai sen hidastumisen täysin käyttökelvottomaksi. Hyökkäyksen toteuttajan päämääränä onkin aiheuttaa häiriötä ja haittaa, sekä tuoda huomiota tekijöiden omalle asialle. Ruotsissa esimerkiksi hyökättiin useille valtion organisaatioiden sivuille, ilmeisesti vastalauseena päätöksestä sulkea Piratebaysivusto, Yrjölä kertoo Suomen verkkomedioihin kohdistuneiden hyökkäyksien tekijöistä ei ole saatu varmaa tietoa, eikä hyökkäyksen lähdettä ole pystytty selvittämään. Periaatteessa palvelinhyökkäyksen takana voi olla kuka tahansa harrastelija. Tavalliseen palvelunestohyökkäykseen tarvittava taitotaso ei ole kovinkaan suuri, Yrjölä vahvistaa. Puolustusvoimat seuraa tilannetta Everstiluutnantti Matti Toivettula Pääesikunnan operatiiviselta osastolta kertoo, ettei puolustusvoimien sivuilla ole havaittu epäilyttävää aktiivisuutta. Tämänkaltaisten tapahtumien seurauksena tilannetta seurataan luonnollisesti hieman tarkemmin, Toivettula toteaa. Mahdollisen hyökkäyksen sattuessa puolustusvoimat voisi tuottaa palvelun esimerkiksi erilaisilla korvaavilla järjestelmillä. Puolustusvoimien viestintäpalveluiden tulee toimia myös poikkeusoloissa, Toivettula korostaa.

13 RUOTUVÄKI 1/2013 VAPAALLA 13 Kuvat: Antti Heikkinen Ilmakiväärissä rekyyliä ei ole, joten ensimmäisellä kerralla rynnäkkökiväärin potku yllätti Annika Sihvosen. Erot eivät kuitenkaan jää rekyyliin. Ammuntaseurassa painotetaan, että ampuminen on urheilua. Intissä harjoitellaan kohteen tuhoamista. Ampujan mielestä rynkky on kuin lapio Annika Sihvonen huomauttaa rynnäkkökiväärin sopivan armeijaan. Erot kilpa-aseeseen ovat kuitenkin suuret. Lassi Kuisma Jos harrastat ammuntaa ja olet hyvä siinä, olet ehdottomasti hyvä ampumaan myös rynnäkkökiväärillä. Kaikkiolettavatniin,myös skapparit. Minulle tultiin sanomaan yhden ammunnan jälkeen, että minun pitäisi ampua paremmin. Sanoin, että ei satasen juoksijatkaan juokse neljää sataa metriä hyvin, oppilas Annika Sihvonen, 19, Urheilukoulusta Lahdesta kertoo päättäväisesti. Se on melkein yhtä ärsyttävää kuin se, että naisten sanotaan käyvän armeijan sen takia, että he voivat kehua sillä lapsilleen. Ulkopuolisen silmin "rynkyn" käsittely ei ole pienois- ja ilmakiväärillä ampuvalle Sihvoselle ongelmallista. Ampumataitotestistä nuori lahjakkuus tienasi kultaisen ampumamerkin, mutta pelkkä tauluun osuminen ei tunnu riittävän. Urheiluammunnassa yhdeksikön pitää olla poikkeus Suoraan sanottuna rynkky on hirveä ase, mutta hyvä inttiin. Suurin ero on se, että intissä ammutaan nopeasti kääntyviin tauluihin. Me olemme noin puoli minuuttia paikoillaan, sitten käännetään tähtäin ja ammutaan, Sihvonen vertaa. Harjoitusmääriin iso lisäys 2. Tiedustelukomppaniassa palvelevan Annika Sihvosen toiveena on päästä tarkka-ampujaksi. Yksi suuri syy siihen, miksi Annika Sihvonen astui palvelukseen, oli Urheilukoulun tarjoamat kehittymismahdollisuudet. Armeijaan hänellä ei koskaan ollut varsinainen hinku, mutta palvelus ei ollut myöskään pois suljettu vaihtoehto. Lopulta harjoittelun ja intin yhdistelmä tuntui mahdollisuudelta, johon täytyi tarttua. Päätös oli lopulta oikea. Jos Sihvonen ei olisi intissä ja Urheilukoulussa, hän ei pääsisi harjoittelemaan yhtä intensiivisesti. Palvelusvuoden aikana hänellä on kahdeksan harjoitusleiriviikon lisäksi yksi ulkomaanleiri. Kaiken kukkuraksi Sihvonen pääsi kisaamaan Kiinaan sotilasammunnan maailmanmestaruuskisoihin joulukuun alussa. Kaiken tämän vuoksi yöpyy pari yötä sissiteltassa, Sihvonen naurahtaa. Yhteensä laukauksia kertyy palveluksen aikana kaikki Sihvosen oman valmentajan, Urheilukoulun ammunnan lajivastaavan, tarkkailussa. Matkalla kohti olympialaisia Sihvosen tärkeimpänä tähtäimenä ovat Rio de Janeiron olympialaiset vuonna Tavoite on ampujan itsensä mielestä realistinen, jos nykyinen kehitystahti jatkuu. Suomen täytyy kuitenkin ensin lunastaa maapaikka, joka Sihvosen täytyisi lopulta ansaita itselleen. Kiinassa käydyt sotilasammunnan MM-kisat olivat Sihvoselle tärkeää kokemusta, sillä kisan kärki oli olympiatasoa. Ammunnalla ja eri maiden armeijoilla on vahvat kytkökset toisiinsa. Olympialaisissa 20 parhaan joukossa ehkä kymmenellä on sotilasarvo. Kiinan kisoissa oli tosin myös sellaisia, jotka eivät olleet koskaan nähneet elektronista taululaitetta, kun he ovat ampuneet johonkin lehmännahkaan, Sihvonen valaisee. Sihvonen saa olympiatavoitteilleen lähipiiristä hyvää tukea, sillä hänen poikaystävänsä, Sami Heikkilä, on ammunnan nelinkertainen maailmanmestari poikien sarjassa. Heikkilä oli vieraana presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Sihvosen kisatessa Kiinassa. Uskon, että minulla on mahdollisuus päästä Linnan juhliin ihan itse, Sihvonen päättää. tupavisa 1. Minä vuonna perustettiin YouTube? 2. Minkä nimistä aluetta Moskovan kupeessa kehitetään Venäjän innovaatiokeskukseksi? 3. Kuka taloustieteilijä kuvasi markkinoiden käyttäytymistä näkymättömän käden metaforan avulla? 4. Kuka on nykyinen kenttäpiispa? 5. Mitä tarkoittaa ranskankielinen lausahdus "Au revoir"? 6. Missä sijaitsee Euroopan unionin tuomioistuin? 7. Kuka on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja? 8. Mistä bumerangi on peräisin? 9. Mitkä maat ovat Bahrainin rajanaapureita? 10. Mitkä yritykset kuvassa näkyvä henkilö perusti irtisanouduttuaan Applesta vuonna 1985? vastaukset , 2. Skolkovo, 3. Adam Smith, 4. Pekka Särkiö, 5. Näkemiin, 6. Luxemburgissa, 7. Carl Haglund, 8. Australiasta, 9. Bahrain on saarivaltio. Sillä ei ole rajanaapureita, 10. NeXT ja Pixar

14 14 VAPAALLA RUOTUVÄKI 1/2013 ELOKUVA JA KIRJA KIRJA Hobitti odottamaton matka Ohjaus Peter Jackson Pääosissa Martin Freeman, Ian McKellen, Cate Blanchett Ensi-ilta Peter Jackson pysyi hyvin tunnollisena alkuperäisteokselle veistellessään Sormusten herrasta elokuvatrilogiaa reilut kymmenen vuotta sitten. Siinä lienee syy fantasiaseikkailun menestystarinalle. Hobitin tarina on toinen. Noin 300-sivuisesta kirjasta päädyttiin ottamaan pohja kolmelle elokuvalle, joista ensimmäinen osa, Hobitti odottamaton matka, kestää jo kolmisen tuntia. Hobitin tapahtumat ajoittuvat aikaan ennen Taru sormusten herrasta -trilogian tapahtumia. Elokuvassa Bilbo Reppuli päätyy 13 kääpiön kanssa vaaralliselle seikkailulle, jonne hän lähtee Gandalf-velhon painostuksesta. Mukavuudenhaluiselle hobitille matka on käänteentekevä samoin kuin koko Keskimaalle, johon tarina sijoittuu. Elokuvassa tapahtuu paljon, Suunnaton Suomi Kirjoittaja Risto E.J. Penttilä ja Alf Rehn Kustantaja Otava Julkaisuvuosi 2012 mutta moneen kertaan alkava ja moneen kertaan loppuva elokuva on suureksi osaksi örkkimättöä, jonka hahmot puuroutuvat erottumatta toisistaan. Elokuva on tavallaan viihdyttävää, muttei spektaakkelimaisen upeaa katsottavaa edes vannoutuneelle J.R.R. Tolkienin fanille. Mielenkiintoisin kohta ajoittuu elokuvan loppupuolelle, kun 3D-lasien linsseillä niljakkaasti kyyristelevä Klonkku, Andy Serkis, tuo sormuksensa kanssa jo hukkuneelta tuntuvan kytköksen seikkailuun. Samalla syntyy vaikutelma, että seuraavat osat voivat pelastaa kokonaisuuden, jota ensimmäinen osa yrittää lämmitellä. Ville Paso Jos et tiedä, mitä eroa on kapitalismilla ja kommunismilla, älä tartu tähän kirjaan. Risto E.J. Penttilän ja Alf Rehnin kokoama katsaus Suomen nykytilaan ei tarjoa rikosjännärin tai teinirakkauspokkarin kaltaista aivot narikkaan -lukukokemusta. Jos sinulla on kuitenkin edes nuo perustiedot hallussa siitä, miten ympäröivä yhteiskuntamme pyörii, voit huoletta ottaa tämän kirjan seuraavaksi lukuprojektiksesi. Kirjan perusidea on toimiva. Kovakantisessa ei ole taka- tai etukantta, vaan se on jaettu kahtia: toiselta puolelta kahlaamisen aloittaessa maamme on vailla suuntaa, kun taas toinen puolisko kertoo suunnattomista mahdollisuuksistamme kansakuntamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Kirjan rakenne onkin mukava piristys, ja päätös siitä, kummalta puolelta kirjan aloittaisi, oli ainakin itselleni pienimuotoinen pähkinä. Lukukokemus on melko raskas. Kirjaa ei aivan yhteen putkeen työpäivän jälkeen tee mieli lukea, sillä sillon tällöin Suunnattoman Suomen viereen täytyy kaivaa Iso tietosanakirja. Tästä huolimatta kirja kertoo aiheestaan harvinaisen maanläheisesti. Yhteiskunnan ongelmista ja mahdollisuuksista ei kerrota vain hienojen sanojen turhalla lätinällä; sen sijaan esimerkiksi politiikkaa tai talouden kiharoita käsitellään yksinkertaisemmin niin, että tavallinen kuluttajakin ymmärtää. Kirja ei siis tarjoa elämyksiä. Lukiessa joudut käyttämään aivonystyröitäsi ja kestämään koulukirjamaista luettelointia. Toisaalta yksi perinteisempää tarinankerrontaa sisältävien kirjojen ominaisuus Suunnattomasta Suomestakin löytyy; kirjan luettua lukija jää pohtimaan kirjan sisältöä ja se herättää ajatuksia. Lassi Kuisma Tutkatekniikka oli kallista. Ahti Lappi arvioi, että tutkien kehitykseen, huoltoon ja henkilöstön koulutukseen kului toisessa maailmansodassa yhteensä enemmän rahaa kuin atomipommin kehittämiseen. Salaiset tutkat suojelivat Helsinkiä Eversti (evp) Ahti Lappi kertoo omistavansa kenties Suomen kattavimman arkistokokoelman ilmapuolustuksesta. Kansioita pursuavassa työhuoneessaan Lappi tekee tutkimustyötä ja kirjoittaa ilmatorjunnan ja ilmasodan historiasta. Neljäs ja uusin teos, nimeltään Salainen ase ilmapuolustuksessa - Tutkat toisessa maailmansodassa, on kirjoitettu yhteistyössä eversti (evp) Perttu Peitsaran kanssa. Minulla oli tilaisuus olla mukana kaikissa puolustusvoimien viime vuosituhannen it-ohjusprojekteissa. Oikeastaan ensimmäisessä (1962) en ollut mukana. Se epäonnistuikin, mikä ei kyllä johdu siitä, että minä en ollut mukana, Lappi naurahtaa. Everstien yhteistyönä syntyi teos, joka käsittelee tutkien kehitystä ja käyttöä eri maissa toisen maailmansodan aikana. Radioluotaimia kehitettiin salaisissa projekteissa käytännössä samanaikaisesti eri puolilla maailmaa, joskin painopiste tutkatekniikan kehityksessä oli Saksassa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Suuri hyöty radioluotaimista Yöpommitukset osoittautuivat haasteellisiksi tutkattomalle ilmapuolustukselle. Ongelma ennen tutkia oli, ettei lentokoneita voitu tarkasti ampua pimeällä, kun niitä ei nähty. Sitä varten oli olemassa valonheittimiä. Valonheittimissä on kapea keila, joten koneiden kiinnisaaminen useiden kilometrien etäisyydeltä oli todellista henkimaailmaan puuhaa, havainnollistaa Lappi. Radioluotaimia käytettiin laajamittaisesti sekä ilmahyökkäyksissä että ilmapuolustuksessa. Niiden avulla saatiin selville viholliskoneiden tarkka reitti ja lentokorkeus. Kirja korostaa ilmavalvontatutkien tärkeyttä brittien torjuntavoitossa Luftwaffesta taistelussa Britannian ilmaherruudesta. Tutkat myös helpottivat kamikaze-iskujen torjuntaa, ja niiden avulla liittoutuneet saivat edun saksalaisia sukellusveneitä vastaan Atlantin taistelussa. Tulenjohtotutkat ja ilmatorjuntatykkien heräteammukset näyttelivät ratkaisevaa osaa myös saksalaisten V1-kostoaseiden torjunnassa. Saksasta tutkia suojaksi Vuonna 1942 saimme vihjeen, että Lapissa olevilla saksalaisilla ilmatorjuntajoukoilla oli laitteita, joilla pystyttiin ampumaan pimeällä. Ei vaan tiedetty mitä ne olivat. Saksalaiset näyttivät lopulta vihreää valoa Suomen tutkahankkeelle. Tiedustelujen jälkeen tutkia haluttiin heti hankkia suomalaisjoukoille. Saksalaiset näyttivät lopulta vihreää valoa Suomen tutkahankkeelle. Ensimmäisessä erässä vuonna 1943 ostettiin kaksi Freya-mallista ilmavalvontatutkaa, joita kutsuttiin Suomessa peitenimellä Raija. Lisäksi ostettiin kuusi Würzburg D -luotainta ilmatorjuntatykistön tulenjohtoa varten. Tulenjohtotutkia kutsuttiin nimellä Irja. Jatkosodan suurpommitusten aikana Helsingin ilmatorjunta osoittautui varsin tehokkaaksi. Neuvostoliiton kenties kaikkein suurimmassa strategisessa pommitusoperaatiossa noin :sta pommista vain vähän yli 500 osui kantakaupunkiin. Mitä olisi tapahtunut, jos ilmatorjuntajoukoilla ei olisi ollut tutkia? Vakaa käsitykseni on, että Helsinki olisi tuhoutunut aika pahasti. Arkistotietojen perusteella voimme todeta, että ilmatorjunta ei olisi ollut yhtä tehokasta ilman tutkia. Selvää on, että Helsingin seudulle olisi osunut enemmän pommeja. Kirjan voi hankkia Ilmatorjuntamuseosta, Suomen Ilmailumuseosta ja Keski-Suomen Ilmailumuseosta. Kirjan tuotto menee Ilmatorjuntamuseon hyväksi. Leo Piirto Kuva: Antti Heikkinen KONSOLIPELIT FarCry 3 XBox 360 Ubisoft Ubisoftin kolmas Far Cry erottuu muista suosituista FPS-ammuskeluista avoimella ja tekemistä pursuavalla saarialueellaan. Nuoren Jasonin ja hänen ystäviensä extreme-matka Tyynellämerellä on johtanut koko poppoon joutumiseen merirosvojen kidnappaamiksi. Pakon edessä Jasonin on totuttava henkien riistämiseen, sillä vahvaksi soturiksi tuleminen on ainoa tapa pelastaa tyttöystävä, veli ja rikkaat kaverit. Far Cry 3 painottaa hiippailua sokean juoksentelun sijaan. Useat tehtävätyypit, joista yleisimmät ovat tukikohdan valtaus tai tuhoaminen, voi suorittaa täysin ilman laajaa tulitaistelua, pelkän tarkoin käytetyn viidakkoveitsen avulla. Hiljaisia tappoja voi tehdä myös trendikkäällä jousipyssyllä, josta tulee varmasti monen pelaajan suosikki. Tapahtumaympäristönä toimivat Rook-saaret, joista voi löytää sekä toisen maailmansodan aikaisia hylkyjä että alkuasukaskansojen raunioita. Tämä kontrasti palkitsee tutkivan pelaajan, sillä luolastojen uumenista voi löytää useita erilaisia aarteita. Paikasta toiseen voi matkata saman tien Fast Travel -toiminnolla, mutta tällöin jää paitsi pelin hauskimmasta osuudesta. Saarten tutkiminen satunnaisesti löydetyllä jeepillä, sen ajaminen vahingossa alas sillalta ja sitten matkan jatkaminen moottoriveneellä on yksinkertaisesti äärimmäisen viihdyttävää. Eläinten metsästys ja nylkeminen uusia säkkejä varten tai kasvien etsiminen lääkekäyttöön ovat kuitenkin tylsiä askareita, joista pelaajien on turha odottaa kiinnostuvan. Mainiosti tasapainotettu tarinankerronta yhdistettynä avoimeen ja mielenkiintoiseen maailmaan tekee kolmannesta Far Cry:sta mahdollisesti sarjan parhaan. Matti Riitakorpi Singstar SuomiHuiput PS3 London Studio Laulupelien kasvoiksi kehittyneen Singstarin uusin painos pysyy aikaisempien versioiden viitoittamalla tiellä. SuomiHuiput-levy sisältää 30 biisiä niin iskelmää, poppia kuin rockia. Esittäjistä löytyy pitkän linjan ammattilaisia kuten Apulanta tai Kaija Koo mutta myös yhden hitin tuottaneita tulokkaita Diandrasta Jesse Kaikurantaan. Täytteenä kakun välissä on myös muutama pitkään radiosoitossa ollut klassikko. Laaja skaala tarjoaa toivottavasti jokaiselle jotakin. Singstar SuomiHuiput tuskin tuo mitään uutta biisilistan lisäksi. Asiassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Vain muutama napin painallus, mikrofonit käteen ja laulamaan. Pelattavuus on säilynyt edelleen siis yhtä yksinkertaisena kuin aikaisemmissa osissa. Musiikkivideoiden päällä hyppivät melodiat ja tankeasti tavutetut laulunsanat ovat kuitenkin Singstar-pelien kompastuskiviä. Tutut kappaleet sujuvat ilman sanojen tiirailua mutta hiemankin vieraampi kappale muuttuu helposti tahmeaksi kangerteluksi tavutuksien ollessa niin eriskummallisen hankalia. Muutosta tähän on tuskin luvassa edes jatko-osissa. Pitää kuitenkin muistaa Singstarien pohjimmainen idea illanistujaisten tai kotibileiden kamppailulajina. Yksin tuskin kukaan jaksaisi levyllistä hoilata, mutta parasta antia SuomiHuiput tarjoaakin ystävien kanssa. Aika kuluu rattoisasti ja levy on koluttu nopeasti läpi. Lisää lauluja on kuitenkin ostettavissa helposti SingStore-verkkopalvelusta, jossa yli kappaleen valikoima on jokaisen verkkopelaajan saatavilla, yhden kappaleen kustantaessa reilun euron. Pelisarjan faneille SuomiHuiput on pakko-ostos. Yllätyksiä peli ei mukanaan tuo, mutta kesäinen fiilis on taattu kun lauluksi valitsee JVG:n Kran Turismon. Antti Heikkinen

15 RUOTUVÄKI 1/2013 VAPAALLA 15 MICHELIN-MUONAA V A R U S M I E H I L L E TEKSTIT: LASSI KUISMA & VILLE PASO KUVAT: ANTTI HEIKKINEN & ATTE TANNER ULKOASU: TUOMAS HÄMÄLÄINEN Suomessa on viisi Michelin-tähden ravintolaa, jotka kaikki sijaitsevat Helsingissä. Ruotuväen toimittajat kävivät syömässä niistä neljässä, jotka kaikki ovat saaneet yhden tähden. Tämä tarkoittaa, että ne ovat ruuan laadun ja hienostuneisuuden osalta Michelin-oppaan mukaan poikkeuksellisen hyviä omassa kategoriassaan. Tarkoituksena oli arvioida huippuravintolat varuskuntaravintolan ja pakkiruokailun tarjoamien elämyksien pohjalta. HILLITTY POSTRES OSAA HELLIÄ ASIAKASTAAN Michelinin arvostelijan astuessa ravintolaan tarkoituksena on, ettei hänen asemaansa tiedä kukaan. Astuessamme kuvaajan kanssa sisään Postresiin kaikki tietävät, ettemme tee tätä usein. Nimittäin syö Michelin-tähden ravintolassa. Mistä haarukasta ja veitsestä pitää aloittaa? Millä aterimella tätä ruokaa ylipäänsä syödään? Ruokaa ääntä kohti vain, ravintolapäällikkö Taneli Kesäläinen naurahtaa. Postres on sisustettu vaaleilla väreillä ja melko yksinkertaisesti siis pitkälti samalla kaavalla varuskuntaravintoloiden kanssa. Tosin huomattavasti tyylikkäämmin toteutettuna. Heti ruokailun alkuun syntyy takauma maastoruokailusta, kun tarjoilija tuo Mikä on Suomen parhaaksi äänestetyn ravintolan kokin arvio armeijan muonasta? Varmasti sama kuin kenen tahansa kotona jauhelihakastiketta hämmentävän kotikokin: mautonta. Olo-ravintolassa alkupaloja sorvaavan Jani Huitsin mielestä armeijan ruuista saisi maistuvampiakin. Hän kuitenkin ymmärtää esimerkiksi suolan käytön rajoitteet. Rovaniemellä Lapin Ilmatorjuntarykmentissä sotilaskeittäjänä palvellut 21-vuotias Huitsi ei palvelusaikanaan tyytynyt tekemään keitoksistaan aivan annetujen reseptien mukaisia. Muonituskeskuksen mummot antoivat suolaa ja pippuria. Me otimme itse chilit ja tillimausteet ja kaikki mahdolliset, mitä irtosi. Kaverit sanoivat, että leirillä saa parempaa safkaa kun mukessa, Huitsi selittää. pöytään kirnuvoita kiven päällä. Kiven käyttö astiana osoittautuu lopulta todelliseksi ilmiöksi Michelin-ravintoloiden repertuaarissa. On tosi tärkeää, miltä ruoka näyttää ja millainen ensivaikutelma syntyy, kun annos tuodaan pöytään. Varsinkin naisasiakkailta kuulee, että onpa kaunis annos, Kesäläinen selittää. MICHELIN-TÄHTI JAKAA KUPPIKUNTIIN Tunnelma Postresissa on tiivis. Korviin kantautuu, kuinka viereisessä pöydässä aletaan vaihtaa inttimuistoja. Kesäläinen kertoo, että salin puolella häärätessä täytyy toimia tilanteen mukaan: LÄHTÖKOHTANA PYRKIMYS PARHAUTEEN PUSKARADIO TÄYTTÄÄ PÖYDÄT Olo-ravintolan maine on tehnyt tehtävänsä. Illan edetessä väkeä lappaa sisään ja pöydät täyttyvät hyvällä tahdilla. Ravintola on Huitsin mukaan pitkälti joka ilta täynnä. Annoksissa jokainen mädinmuna on sille suunnitellussa kohdassa ja illallistaminen on muiden huippuravintoloiden tavoin kokonaisvaltainen elämys. Inttiaikoina "kasivitosella vaikka millaisia soppia" keitellyt Huitsi ei halua edes ajatella asioita, joissa olisi parantamisen varaa. Tämä myös näkyy lopputuloksessa. Lähtökohta on, että kaikki olisi parasta. vakavamman seurueen puheen väliin ei kannata mennä, kun taas hauskaa pitävän seurueen mukana voi elää. Ei Michelin-tähteä tule ajateltua työskennellessä. Selkärangassa on perushyvä kohtelias palvelu. Kesäläisen mielestä Michelintähti on ravintolamaailmassa yhä halutuin arvostuksen merkki. Keski-Euroopassa on keittiömestareita, jotka tekevät kaikkensa saadakseen ensinnäkin yhden tähden ja sitten toisen ja kolmannen. Sitten on vanhempia keittiömestareita, jotka ovat kääntäneet selkänsä koko kirjaselle. Kauppatorin reunalla sijaitseva Luomo yhdistelee listallaan rohkeasti aasialaisia, skandinaavisia ja eteläeurooppalaisia keittiöitä, mitä kutsutaan ravintoloitsija Mika Mattilan mukaan molekyylikeittiöksi. Hiukan pliisun oloinen miljöö ei varsinaisesti hätkähdytä, mutta sitäkin enemmän huomio kiinnittyy eteen kannettaviin ruokalajeihin, joista ei puutu näköä ja makua. Luomon keittiömestarina häärää Jouni Toivanen, joka on tullut suomalaisille tutuksi Top Chef -ohjelmasta. Alkuruoaksi tarjoilemme lohikeittoa, meille kerrotaan. Pöytään tuotava keitto ei vastaa aivan perinteitä, sillä keitossa PALKITUN TYYLIKÄSTÄ KAPINAHENKEÄ Kun ravintola Demo perustettiin Helsinkiin vuonna 2003, se oli perustajiensa mielenilmaus muille ravintoloille. Halusimme tehdä ravintolan, jossa pystyy syömään hyvin, mutta ottamaan myös rennosti eikä ole väliä miten on pukeutunut, Demon toinen omistaja Tommi Tuominen sanoo. Astuessamme sisään Demon ovista kohtaamme kohteliasta palvelua, joka nostattaa hymyn huulille. Keittiön puolella kokki huutaa nohevasti huomiota ja meitä kehutaan hieman ironiseen sävyyn isänmaan toivoiksi. Emme ole perinteinen eurooppalainen Michelin-ravintola. Viime aikoina Michelin on muuttanut arvostelukriteereitään. Kun saimme tähden, se oli aika poikkeuksellista, mutta nykyään rennommatkin paikat saavat tähtiä, Tuominen pohtii. TASAPAINOA JA TÄYTELÄISYYTTÄ Jos luulet syöneesi joskus pehmeää kastiketta tai koko suun makuhermoja hellivää ruokaa, olet väärässä. Niin Demossa kuin muissakin huippuravintoloissa kaikki makuelämykset hyppäävät uudelle asteelle. Tuominen selittää, että ruokien ravintoarvoja ei keittiössä mietitä ollenkaan. Tavoitteena on tasapainoinen annos, joka syntyy itsestään kun rasvaisia ruokia tasapainotetaan jollakin kevyemmällä. Demossa illallistaminen on kuin taisteluvyön päällä röhnöttäminen sammalten pehmeydessä pitkän marssin jälkeen. Eli kokonaisvaltainen rentoutuminen. GINESLEIPÄÄ JA KEITTOA ILMAN LIENTÄ ei ole lainkaan lientä ja sen aterimiksi asetellaan lusikka ja haarukka, ei kuitenkaan lusikkahaarukka. Pelaamme varman päälle, joten kuvaaja valitsee haarukan ja toimittaja lusikan. Ruokailu jatkuu ja nyt eteen tuodaan leipäkori. Guinness-anisleipä lyhenee varusmiehen suussa nopeasti ginesleiväksi. Pääruuaksi otimme turskaa ja porsaaniskaa. Lisukkeet eivät ole aivan tutuimpia, mutta maistuvat hyvin. Luomo ei ole luomua, sillä raaka-aineet tuodaan aina sieltä, missä ne ovat parhaita. Pelkällä lähiruoalla ei pärjää, kun halutaan parasta mahdollista laatua. Nimi tulee luovuudesta ja innovatiivisuudesta, kuten kampaamo tai korjaamo, Mattila selventää. Reilut kaksi tuntia kestänyt ruokailu on kokemuksena hyvin erilainen kuin varuskuntaravintolassa tapahtuva pikainen tankkaus. Kiireisellä varusmiestoimittajalle ei pidemmän päälle riittäisi aika, jos ruokailuun veisi tällaisen siivun päiväohjelmasta. Kuten muissakaan Michelin tason ravintoloissa, ei täälläkään nähdä varusmiehiä kovinkaan usein. Taidammekin olla ensimmäiset. Myös upseerin univormut ovat harvinaisia henkilökunnan mukaan. Asiakkaat ovat kuulemma enimmäkseen bisnesväkeä, pariskuntia ja kaveriporukoita.

16 16 REKRYTOINTI RUOTUVÄKI 1/2013