Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Kesäkuu nro

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Kesäkuu nro 2 2009"

Transkriptio

1 Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Kesäkuu nro

2 Nro /2009 Puheenjohtajapäivillä Vantaalla tutustuttiin uusiin kolleegoihin ja järjestötoimitsijoihin. Päivistä sivuilla Turvallisuusoppia huumekoirilla kisaten Helsingissä ja muuta oppia Kuopiossa sivuilla Vas: Kyv:n johtaja Rauno "Rauski" Lund piti eläkkeelle läksiäisensä Karllundin kivinavetalla Akaassa. Jukka Puotila oli illan ylläri ja Veksi Toivasen "juhlapuhe" toinen. Rauskin haastattelu sivuilla Oik. Lauri Ihalainen siirtyi myös eläkkeelle toisen Laurin astuessa SAK:n remmiin. Muitakin VVL:n kannalta merkittäviä lähtöjä liiton asiantuntijaverkostossa tapahtui ennen kesää. Sivu 25. Lauri Lylystä :n uusi puheenjohtaja SAK:n valtuusto valitsi kevään kokouksessaan järjestön uudeksi puheenjohtajaksi SAK:n edunvalvontaosaston johtajan Lauri Lylyn. Lauri Lylyllä on laaja kokemus edunvalvontatehtävistä suomalaisessa ammattiyhdistysliikkeessä alkaen työpaikkatasolta aina ammattiliiton puheenjohtajaksi saakka. Hän toimi 80-luvulla Loviisan ydinvoimalan pääluottamusmiehenä ja siirtyi Sähköalojen ammattiliiton sopimussihteeriksi Vuonna 1997 Lyly nousi SAK:laisen Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtajaksi. Keskusjärjestöuransa Lyly aloitti vuonna 2004, kun hänet valittiin SAK:n edun-valvontaosaston johtajaksi. Viimeiset kaksi vuotta hän on myös toiminut oman toimensa ohella TEAM-liittoprojektin selvitysmiehenä ja projektipäällikkönä. SAK:n uuden puheenjohtajan mielestä on oleellista, että erilaisissa toimintaympäristön muutoksissa katsotaan aina huolella, mitkä muutosten vaikutukset ovat tavallisen palkansaajan ja heidän läheistensä elämään. - Olemme puhuneet paljon siitä, miten Suomi pärjää. Ehkä nyt on aika siirtää katse enemmän tämänkaltaiseen arkisempaan kysymyksenasetteluun. Uskoakseni luonnollinen ammattiyhdistysliikkeen työalue syntyy tämän asettelun vastauksista, Lyly totesi. SAK:n uusi puheenjohtaja on 56-vuotias ja hänen perheeseensä kuuluu vaimo ja kolme lasta. Kansikuva: Vedet tyyninä vielä vartoo, kumu ukkosen kaukaa kun käy. Pian peittyy pinta aavan, ei rannan rauhaa näy. 2

3 Työpaikat kriisissä Helsinki Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y:n äänenkannattaja Perustettu vuonna 1899 Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Tilaushinta 15 euroa/vsk Päätoimittaja Ahti Granat Painopaikka: Lappeenrannan Kirjapaino Oy Kirjoituksia ja kuvia ei palauteta, ellei niistä ole erikseen sovittu. Henkilöuutiset, merkkipäivät ja kiitosilmoitukset ovat maksuttomia Toimisto: Viherniemenkatu 5, Helsinki puh faxi Puheenjohtaja Jari Tuomela Varapuheenj. Ilpo Nummela Sihteeri Olli-Pekka Olkkonen Edustajiston pj Kari Virtanen Järjestösihteeri Ahti Granat Toimistonhoitaja Eila Niska Lomakohteet: Muonion maja (Varaukset liitosta) Avaimet Muonion Esso, ma-pe 7-21, la 8-20 ja su Muina aikoina Esso Huoltovastaava Lauri Rauhala puh, Pyhärannan lomakoti Varaukset kesäaikana puh Lomaisäntä Jorma Lehtonen Linnatonttu (Tonttutie 1a) Varaukset liitosta Avaimet: Tahkopalvelu Oy Laitisenmäentie 11, puh , klo Lappeenrannan Kirjapaino Oy - Lappeenranta 2009 Kulunut vuosi on osoittanut yhtä hyvin Vankeinhoidossa kuin yleismaailmallisestikin kuinka nopeita yhteiskunnan ja työelämän muutokset voivat olla. Työllisyyteen, kulutuksen kasvuun, vakaisiin pörssikursseihin ja turvattuihin työpaikkoihin liittyneet toiveet ovat muuttuneet monessa tapauksessa päinvastaiseksi reaalitodellisuudeksi. Vankeinhoidossa seuraukset ovat tällä hetkellä kohdistuneet nimenomaan Konnunsuon sekä Pelson henkilöstöön, aluejaon muutokset ja KHL:n/VHL:n yhteensulautumisen aiheuttamat seuraukset nähdään vasta myöhemmin. Konnunsuon ja Pelson tilanne on osin vastakkainen. Konnunsuolla lähimmät yksiköt (Hamina, Mikkeli) ovat toivotuimpia kohteita virkauran jatkamiselle ja paikoista "taistellaan", ainakin kuvaannollisella tasolla. Pelsolla taas taistelu kohdistuu siihen, ketkä voivat jäädä jatkamaan virkauraansa entisessä paikassa. Vaikka tulevaisuudessa voidaan tehtyjä päätöksiä jossitella, joutuvat tällä hetkellä kaikki toimimaan niin, että sopivia ratkaisuja löytyisi mahdollisimman monelle. Henkilöstöä edustavien liittojen tehtävää voisi kuvata tulipalon sammuttamiseksi, kuten Ari Lyytikäinen Vakhen kokouksessa totesi. - Palon, jota itse ei ole sytytetty. Valitettavasti onkin niin, että päätösten tekijät eivät kohtaa päätösten käytännön seurauksia. Myös OM:n ja Risen päätösten tekijät ovat eri ihmisiä kuin jälkitoimia hoitavat henkilöt. Päätösten kohteena olevat ihmiset jäävät näin vain luvuiksi tilastoihin. Työpaikoilla puolestaan joudutaan tilanteisiin, jossa ne henkilöt, jotka olisivat halunneet pysyä entisessä työpaikassaan, siirtyvät uusiin yksiköihin. Nämä virkasiirrot alkavat keskellä kuluvaa kesää ja ne jatkuvat näillä näkymin aina vuoteen 2012 saakka. On muistettava, että ko. henkilöt eivät ole tulleet virkoineen viemään kenenkään työpaikkaa, vaan heiltä itseltään on viety työpaikka alta. Muutos ei ole helppo kenellekään eikä varsinkaan pidemmän palveluksen omaaville. Niinpä myös vastaanottavan yksikön henkilöstöltä vaaditaan joustavuutta ja yhteishenkeä, jotta uudet työtoverit kokevat olevansa tervetulleita uuteen työyhteisöön. Sen verran eri vankiloiden toiminta poikkeaa arkipäivän käytäntöjen osalta toisistaan, että perehdyttäminen on useimmiten a ja o näissäkin tilanteissa. Rikosseuraamusalan sopeuttamisvelvoite (tuottavuusohjelma) on jo pitkään ollut tiedossa, mutta yhteiskunnallisesti taantuman mukanaan tuomat muutokset ovat vasta alkuvaiheessa. Työttömien ja lomautettujen määrä kasvaa hirvittävää vauhtia ja vasta ensi talven ennakoidaan näyttävän, kuinka syvään työttömyyteen tilanne johtaa. Monien suurliittojen työttömyyskassojen toiminta on pahasti ruuhkautunut ja pikaisella lainsäädäntömuutoksella on annettu kassoille mahdollisuus maksaa peruspäivärahaa vastaava osuus ilman varsinaista hakemuskäsittelyä, jotta lomautetut/työttömät saavat edes päivittäiset ruokarahansa. Tämä kertoo osaltaan siitä, kuinka vaikeassa tilanteessa nyt ollaan. Ay-liike on myös tässä tilanteessa suurien haasteiden edessä, mutta toisaalta voi ennakoida, että koko palkansaajakentän yhteisvoimaa tarvitaan, jotta laman varjolla ei tehdä ylilyöntejä ja ajeta alas vuosien ja vuosikymmenten työllä rakennettuja sopimusjärjestelmiä. Jari Tuomela 3

4 Vastuut ja henkilöt vaihtuvat, liiton tavoitteet pysyvät Puheenjohtajien koulutuspäivillä Vantaalla tutustuttiin uusiin kasvoihin edunvalvonnassa ja muuallakin Puheenjohtajien kokouspaikan sijaintinäkymä symboloi vankeinhoidon hyvin ristiriitaisiakin väylävalintoja. Vain näennäisesti mennään samaan suuntaan, mutta silti päädytään lopulta takaisin kehätielle. Ammattiosastojen puheenjohtajia lähes kaikista laitoksista oli toukokuun alussa koolla VVL:n koulutuspäivillä. Eräs pääasioista, pitkään veivattu järjestelyvaroihin sidottu palkkaratkaisu, ei vain vielä ollut saanut vahvistusta. Niinpä oli keskittyminen muihin aiheisiin: JHL:n Heikki Sipiläisen jalanjälkiä seuraavan lakimiehen Riikka Tellan esittelemät ajankohtaiset sopimusasiat, Risen toimet Konnun ja Pelson henkilöstön työllistämisessä, joita esitteli hallintojohtaja Heli Herna sekä hankejohtaja Mika Antikaisen ounastelut, miltä kehittämishanke 2010 vankeinhoidossa näyttääkään hieman valmiimpana. Kuultiin myös Risen (kenties muutospaineita kentällä purkamaan palkattua?) virkamiestä Harry Anttila. Hänen neljä päivää vasta kestänyt postinsa ei vielä edellyttänyt suuria linjanvetoja, mutta kyllä hän puolestaan puheenjohtajilta sai melkoista valaistusta tuleviin työtehtäviinsä. Vankeinhoitolaitoksen turvallisuusstrategian etenemisestä kertoi Jari Tuomela. Asian päältä koulutuspäiville kuultavaksi kutsuttu tarkastaja Jukka Siltaloppi oli valitettavasti estynyt saapumasta. Liiton puheenjohtaja jatkoi omilla arveluillaan myös liiton aseman tulevista visioista Antikaisen esittämän mallin ja muidenkin muutosten jälkeen. Jari Tuomela jatkoi myös seuraavana päivänä alakohtaisista sopimusasoista. Heti perään hänen puheelleen JHL:n valtion sektorin neuvottelupäällikkö Jorma Viiala, uusi kasvo hänkin, esitteli - itsensä ohella - miten neuvottelut ja työryhmät makaavat tai etenevät keskusneuvottelutasolla. Valtiokonttorista oli paikalla kehityspäällikkö Rauni Mannila. Hänen puheensa kuulosti kovin tutulta, koska siinä oli paljon elementtejä, joita oli jo esitelty mm. Risen hankejohtajan Tuula Asikaisen pitämissä aiemmissa koulutustilaisuuksien alustuksissa. Moneen kertaan kuullut teemat eivät oikein jaksaneet innostaa enää perjantai-iltapäivään kallistunutta kuulijakuntaa. Asiat olivat siis osittain melko tuttuja. Kasvot niiden takana sen sijaan näyttivät alkavan vähitellen vaihtua. Ja niinhän on maailman meno. Seuraavassa joitain poimintoja edellä mainittujen alustajista sekä heidän aiheistaan. (AG) 4

5 Riikka Tella JHL: opettajasta neuvottelijaksi Lakimies Riikka Tellalla on oikeustieteen oppiarvo. Lisäksi hänellä on opettajakokemusta työsuojelusta ja työoikeudesta Kiljavalta. Tasa-arvovaltuutetun toimisto tuli parina vuonna osin tutuksi. Lakimies tittelinä naisellekin kyllä sopii, vaikka tasaarvoahan se ei nimikkeenä juuri edustakaan. Viimeisin vuosi on kulunut sopimustoimitsijana JHL:ssa. Riikka Tellan tavoite on perehtyä samoihin valtion sopimuskuvioiden jälkiin, joissa vuosikymmeniä viihtyi hyvin äskettäin eläkkeelle jäänyt ja läksiäisensä JHL:sta pitänyt Heikki Sipiläinen. Toistaiseksi Opetusministeriö on kuitenkin ollut virastona Riikka Tellalle suurin työn teettäjä. Työtuomioistuimen päätöksestä opiksi - ja sopimuksen ojennukseksi Koulutuspäiville lakimies Riikka Tellalla oli terveisiä liiton tekemästä kanteesta ja JHL:n lakiosaston avittamasta jutusta työtuomioistuimessa. Se koski alalla esiintynyttä palkkausjärjestelmän suoritusarviointien uudelleenarviointia eräissä puitteissa ja yksittäistapauksissa. Liitto ja JHL:n valtion lakiavustajat olivat sitä mieltä, että erityisten keskiarvojen noudattamiseksi tulkittu suorituspisteiden JHL:n valtion sopimussektorin lakimies Riikka Tella. alentaminen henkilöiden suoritusarvioinnin jälkeen olisi ollut työnantajalta väärää ja sopimuksen vastaista menettelyä. Työtuomioistuin päätyi kuitenkin lopulta toiseen johtopäätökseen. Näin se lavensikin omalla tulkinnallaan rutkalla kädellä vpj-sopimuksesta puuttunutta työnantajan direktio-oikeutta. Tuomioistuin viittasi päätöksessään mm. puolustuslaitoksessa vuosi sitten esillä olleeseen yksittäistapaukseen, jossa yksikön komentaja oli korjannut esimiehen alaisistaan tekemää suoritusarviointia alaspäin. Tästä erimielisyydestä nostettu kanne oli Työtuomioistuimessa kaadettu samoilla perusteilla, vaikka jutut eivät nyt käsiteltyyn nähden aivan identtisiä olleetkaan. Jonkinlaisena - tosin melko laihana - lohdutuksena ja liennytyksenä Työtuomioistuin kuitenkin lausui liiton ajaman asian päätöksen yhteydessä seuraavasti: Kaavamainen suorituspisteiden leikkaaminen ei Työtuomioistuimen mielestä sinänsä ole sopusoinnussa palkkausjärjestelmän lähtökohtien kanssa. (!) - Nyt ainakin tiedetään, mitä työnantaja ja Työtuomioistuin asiasta ovat mieltä, totesi Riikka Tella. Hän ei silti uskonut, että palkkajärjestelmien arviointimenettelyyn olisi työoikeuden päätöksellä vielä kirjoitettu loppulukua. Palkkausjärjestelmän kannustavuuden perään joudutaan todella kyselemäänkin työntekijäjärjestöistä. Johdon oikeus muuttaa esimiesten tekemiä suoritusarviointeja alaspäin, vaikka näennmäisperusteena olisikin tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus - eikä se todellisempi, eli rahan vähyys - on kaikkea muuta kuin kannustavaa palkka- ja henkilöstöpolitiikkaa. (AG) Heli Herna ja henkilöstöasiat Miten minun käy? Tämä lienee yleisin ja yksityisin ajankohtainen huoli sekä Konnunsuolla että Pelsolla. Hallintojohtajan Heli Hernan rooli Risessä ei ole ollut niitä helpoimpia: vastausta tuohon avoimeen kysymykseen on joutunut kuljettamaan mukana koko nykyisen alueorganisaation muutosprosessin ajan. Mikäli toisaalta Konnunsuo sekä Pelso olisivat voineet jatkaa toimintaansa vankiluvun näkyvissä olevan kehityksen edellyttämällä volyymillä, ei koko kysymystä olisi tarvinnut käsitellä. Säästöiksi valtiovarainministeriön tuottavuusmoolokillekin olisi kenties silloin riittänyt turhien ja kalliiden vankeinhoitoalan hallinto-organisaatioiden totaali purku. - Henkilöstön asemaa koskevat periaatteet on oltava yleisesti ja jatkuvasti esillä, painotti Heli Herna. Hän ei pitänyt esim. sähköpostiviestintää lainkaan riittävänä aktiivisuuden osoituksena. Hallintojohtaja Heli Herna Rise. Kyse ei ole edes pelkästään vakinaisessa virassa olevien tulevaisuuden turvaamisesta. Virkojen siirto em. vankiloista toisiin laitoksiin työllistämisvelvoittein aiheuttaa useassa laitoksessa kylmiä väreitä määräaikaisten virkojen nykyisille hoitajille. Usean ammattiin koulutetunkaan asema ei ole välttämättä vankeinhoidon tehtävissä vielä varmistunut. Virkoja on hoidettu erilaisin tilapäis- ja ma-järjestelyin. Laitoksen budjetissa ei ole ollut rahaa vakinaistamisiin, aluevankilan johto on pannut hanttiin, tai uusia virkoja ei ole saanut perustaa tuottavuussäästösyistä. Nyt vielä uutena uhkana on koko työn loppuminen muualta tulevan sijoituspaineen vuoksi. Määräaikaisten määrä ei näillä näkymillä tänä vuonna laske. Rise tarvitsee uudelleensijoittamisiinsa riittävää volyymiä. Niinpä auki tulevia virkoja ei vakinaisteta ainakaan tämän vuoden loppuun saakka. (jatkuu seur. sivulla) 5

6 (jatkoa ed. sivulta) Heli Herna oli ollut havaitsevinaan, että valtion muillakaan laitoksilla ei ole paljoa tarjottavaa toiselta hallinnonalalta hakijoille. Protektonismiako? - Vaiko vain samaa kurimusta tuottavuussäästöjen keskellä ja oman henkilöstön aseman turvaamispyrkimyksiä? - Vastoin VM:n ohjeita!, julmisteli Heli Herna. Työllistämiskeinoja on toki harkittu muitakin: Irtisanottu voisi saada yhden vuoden palkkarahat mukaansa vankeinhoidosta, mikäli vastaanottava työnantaja sitoutuisi maksamaan sitä seuraavan vuoden ja mahdollisesti sitten jatkamaan työ- tai virkasuhdetta siitä eteenkin päin. Konnu keskiössä Konnunsuolla oli toukokuun alukuaikoina vielä parisenkymmentä henkilökunnasta jättänyt Risen kyselylomakkeen täyttämättä. Herna korosti kuitenkin, että Risen kyselylomake on apuväline, ei kirosana. Virkavapauksien myöntämistä hän suositteli myös jatkettavaksi, että kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus kokeilla vaihtoehtoja jossain muuallakin. Sama suopean joustava linja sopii muuhun virkaan hakeutuvan kokeiluvaiheeseen. Eläkeputki tulee ehkä eteen sitten niille, joilla ei enää muuta vaihtoehtoa juuri ole: tai onhan keskustelua myös käyty irtisanomiskorvauksista. VM ei ole kuitenkaan tähän oljenkorteen vielä lämmennyt. Hankepäällikön oto-hommiin komennettu Mika Antikainen esitteli uuden aluejaon strategian pääkohdat: vankeuspakettiuudistus, oikeusministeriön strategiset linjaukset, tiedossa ollut määrärahakehys, tuottavuusohjelma sekä arviot asiakas/vankimäärien kehityksestä. Vankeinhoitolaitoksella on ollut tekemistä jo pelkästään pääomavuokrien maksussa, eli rahan täysin järjettömästä lappamisesta valtion taskusta toiseen ilman mainittavaa komissiopalkkiota. No, ellei hieman oudolla tavalla sellaiseksi lasketa Konnunsuon lakkauttamista? Paljusellit ne vain odottavat yhä korjaajaansa... Mika Antikainen ainakin uskoi vielä vahvasti siihen, että vuoden 2009 elokuun budjettiriihessä päätettävässä syksyn lisätalousarviossa saadaan lisärahaa myös vankeinhoitoon. - Pakko olisi..!, kuten Mika Antikainen tämän tilanteen tiivisti. Toisessa vaakakupissa lisämäärärahaa ikäänkuin tasoittamassa ovat tuottavuusohjelman henkilöstövähennykset vuoteen 2011 mennessä, vielä lähes 150 virkaa. Vankeuslain luvatut 50 virkaa nimellisenä plussana, eli sama ottaja antaja, kananpaskan kantaja asialla tässä, kuten pääomavuokrissakin. Jostain tilastoista on kaivettu esiin toiveikas asia, että suljettujen vankiloiden vankimäärä ei enää olisi noussut. Aiemmin hieman vajaakäyttöisemmille avolaitospaikoille on alkanut sen sijaan virrata lisää väkeä. Vankipaikkalukua on Se olisi kenties mallia normaalin kuukausipalkan päälle 4 kuukauden ansioita vastaava korvaus. Risen ao. henkilöstötyöryhmän valikoimassa on niinikään etätyömahdollisuuden harkinta, mikä ei käy ainakaan valvontahenkilöstölle. Työterveyshuolto voisi tukea yksittäistapauksia tarpeen mukaan, esimiehille olisi luotava lisää työvälineitä homman hoitamiseen ja tiivis yhteistyö työvoimaviranomaisten kanssa on sekin edelleen välttämätöntä. Konnunsuon osalta oli toukokuun alkuun mennessä 33 henkilölle saatu urajärjestely kuntoon. Tiedote tästä oli mennyt 6.5. Konnunsuon johdolle. Muutoin Heli Herna kyllä valitteli tiedon valmistumisen ja itse tiedotuksen välisiä viiveitä, joista hänen mielestään on pysyvää haittaa tällaisissa tilanteissa. Ensimmäiset virkasiirrot toteutuvat jo toukokuussa ja osa kesäkuun puolella, uskoi Heli Herna. Hän painotti, että vielä siirtopäätöksen jälkeenkin henkilökohtaisesti paremmat vaihtoehdot ennen toteutusta ovat jokaisen itsensä ratkaistavissa. Aluejako suurena organisaatiosavottana on kesken. Haminan mahdollisuudet työllistää Konnulta väkeä oli myös yhä auki. Hankalinta on Heli Hernan mielestä, että tuottavuusohjelma painaa päälle, vaikka aikaa siirtymävaiheeseen tarvittaisiin. Samalla menevät budjetin palkkarahat viroilta, jotka ko. ohjelma aikatauluttaa menetettäviksi. Mika Antikainen ja alueet, jälleen kerran 6 nostettu avotaloissa, vaikka henkilöstöä ei vastaavasti olla niihin(kään?) lisäämässä. Niinpä tavoite kohti 35%:a lienee jo linjattu avolaitossijoittelun ohjenuorana? Suljetun vankipaikan ja avolaitospaikan hinnanero, eli vankipäivän bruttohinta, lienee sittenkin se suurin ohjenuora ja Pelsollakin selvittely jatkuu Pelsolla on vastaava kyselymomake ollut täytettävänä. Suurin osa henkilökunnasta haluaa jatkaa omassa virassaan paikkakunnalla. Oulun vankilalta etelämmäksi haluavien siirtohalukkuutta selvitetään myös, koska sieltä vapautuisi Pelson lakkautettaville viroille ja henkilöille luonnollinen työllistymissuunta. Etelän muutamien laitosten kouluttamattoman henkilökunnan määrää toki yritetään korvata nyt syntyvällä ammattipotentiaalilla. Mutta silti muutto ja muutos ei ole helppo, kun ratkaisun tekee kukin kohdaltaan. Paikalle tulleen hankejohtajan Mika Antikaisen mielestä jonkin aikaa tehtäviä päällekkäisyyksiä on vain hyväksyttävä, eli määräaikaisiakaan ei voida heti irtisanoa. Tämä menettely on laitosten johtajien ja aluejohtajien vastuulla. Hänen mukaansa tarkoitus on nostaa pohjoismaisittainkin tarkastellen varsin heikkoa henkilökunta/vanki-suhdetta nykyisestä. Paikalla olleiden mielestä kunnianhimoisuudestaan huolimatta tällainen tavoite on vannomatta paras. Jari Tuomela totesi, että VVL:n linja Risen yhteistoimintakokouksessa on pyrkiä pitämään määräaikaisuuksien perustellusta jatkamisesta kiinni. Valvontarangaistuksen käyttöönotto suunnitellusti vaatii joka tapauksessa oman siirtymäaikansa. Kaikkea ei voi, eikä pidä, saadakaan toteutumaan kerralla.(ag) Eihän se oikein auennut vieläkään: Mika Antikaisen perustelut uusaluejaosta. Ei, vaikka VVL:n puheenjohtajaa myöten yritettiin tätä vallan ihmeellistä asiaa selvittää. Byrokratia nielee rahat sekä virat ja tuottavuus kasvaa kohisten? selkeä painopisteen määrittäjä. Kokonaisvankimäärä sen sijaan ei ole näyttänyt alenemisen, vaan ennemminkin kasvun merkkejä. Uudet vapausrangaistuksen muodot kuten valvottu koevapaus ovat yhä osittain huteralla pohjalla, joten melkoisessa riskimarginaalissa

7 Ay-toimissa harmaantuneet Seppo Vainikainen Kuv ja Kalevi Vauhkonen Nav eivät olleet täysin vakuuttuneita taas uuden organisaation lupauksista paremmasta. tantessa asuu melkoinen määrä vapausrangaistukseen tuomittuja, vaikka nimellinen kotikunta lienee jokaisella - ainakin viranomaisten papereissa. Laitoksen sijainnilla ei siten nähty aivan täyttä merkitystä vangin sosiaalistumisessa. Alueet ja yhteistoiminta-alueet Alueet jakavat esitellyn mallin mukaan Suomen koko vankeinhoidon Itä-Pohjoiseksi, Läntiseksi sekä Eteläiseksi. Etäisyydet vankiloiden välillä ovat Eteläistä aluetta lukuunottamatta aivan kohtuuttomia. Niinpä Mika Antikainenkin puhui mielellään pienemmistä yhteistoimintaalueista näiden kolmen maantieteellisen alueen sisällä. Yhteistoiminta-aluetta johtaisi sitten jokin ao. alueen vankilan Uskon tuoja, lohdutuksen suoja? Harry Anttila. Riseen on näinä muutosten pysyvinä aikoina palkattu henkilöstön muutostilanteita varten oma henkilö. Hän on teologisten opintojen kautta hieman maallisempia murheita kuulemaan, kuuntelemaan ja selvittämäänkin tottunut Harry Anttila. Harry esittäytyi Vantaalla osaston puheenjohtajille ja oli luonnollisesti "saamapuolella" siihen, mitä tulee hänen omaan kokemus- ja tietopiiriinsä vankeinhoidosta. Hyvin ja miellyttävänoloisesti Harry itse-esittelynsä tekikin. Tulikaste - neljän päivän työkokemuksen varassa - oli jo aivan ovella, eli lähtö tutustumaan tuottavuusohjelman runnomaan Konnunsuon vankilaan ja sen henkilökuntaan. Tilannetta vielä tarkemmin analysoimatta voinee kai kirjaimellisestikin sanoa jo nyt, että Harry ei suinkaan ollut ensi kertaa pappia kyydissä. Eikä hän itsekään ollut henkisesti latautunut viimeisen voitelun tunnelmiin. Menestystä! (AG) elellään. Mika Antikaiselta tentattiin mm., mitä tehdä näille pollottajille, joita saapuu muuttuneiksi tulkituilla sijoitusmääräyksillä avolaitosolosuhteisiin? Alan luottamusmiesten mielestä läheskään kaikkia vankeja ei voida vapauttaa avolaitosolosuhteista. Tai sitten avolaitosolosuhteita on muutettava olennaisesti suljettujen laitosten suuntaan: henkilöstömäärät, ympäristön turvallisuus sekä sisäinen valvonta. Täten menetellen tosin avolaitospaikkakin/vanki alkaa maksaa huomattavasti nykyistä enemmän. Järjestysrikkomusten kasvu on jo jossain päin avolaitoksia tosiasia. Vankien kotipaikkaoikeuskaan sijoitteluperusteena ei suoraan saanut kuulijoiden ehdotonta kannatusta. Kuuluisassa Poste resjohtajista. Kaikilla yt-alueilla se ei ehkä edes kävisi päinsä, vaan johtohenkilö olisi otettava tähän oto-vastuuseen Kriminaalihuollon aluetoimistosta. Eteläinen alue saisi lisäksi valita vielä eri vaihtoehdoista: itsenäiset laitokset, suljetut omanaan ja avolaitokset omana yt-alueenaan. - Tai sitten Helsingin avovankilat vielä näistäkin omana alueenaan...meniköhän se nyt noin...? Nyt seuraa muutama kysymys: miksi edes nämä kolme hallinnollista aluetta esikuntineen jätetään toimimaan? Mitä lisäarvoa sillä muka saavutetaan? Eikö olisi selvempi laatia lähilaitosten yt-alueista toimivat kokonaisuudet ja hajasijoittaa sekä synkronoida toiminnat/virkamiehet palvelemaan tällaista toimivaa aluetta johonkin yt-alueen vankiloista? Vankisijoittelun osalta tällaista järkeä on jo vilautettukin. Melkoinen säästöhän siitä syntyisi palkkakustannuksiin, jos edelleen turhat kolme aluetta esikuntineen sanottaisiin lopullisesti irti. Eikä vankeuslain toteutus taitaisi paljoakaan haittaantua - ehkä juuri päinvastoin. - Ai niin, tosiaan: toimittaja unohti taas itsensä ja valtiohallinnon hallintoorganisaatiotodellisuuden. Siellähän järjenkäyttö ja virka kuuluvat yhteen, ylhäältä annettuina ja saumattomasti. Sijoitteluyksiköt yhä hengissä? Julkisuudessa jo välillä aivan varmoina pidetyt ja edellisvuoden huimavauhtista aluesuunnittelua ryydittäneet vapauttamisyksiköt näyttävät olevan edelleen Risen, Kpo:n ja OM:n agendalla. Kyse olisi koko maata kattavasta vankeinhoidon linjaratkaisusta. Niinpä siihen tarvittaisiin ainakin a) perusteltu suunnitelma toteutuspaikkoineen, b) mahdollinen kokeilu, c) henkilöstö, d) työjärjestykset ja e) - rahaa, jota ei kyllä ole tällaiseen vankeinhoidon uuslinjaukseen priorisoitu missään? Jari Tuomela toppuuttelikin työnantajaviraston hankepäällikön silminnähtävää intoa täysin uusiin avauksiin. Vanhoissakin uussuunnitelmissa on vielä jäljellä paljon kesken, toteutusta, rahoittamista sekä jälkikäteisviilaamista, jopa ensi vuosikymmenelle saakka. (AG) 7

8 Jorma Viiala JHL: katseet tulevaan sopimuskauteen JHL:n valtiosektorin neuvottelupäällikkönä toimii nyt Jorma Viiala. Mies esitteli itsensä ja hämäläiseksi - tällä erää Päijät-Hämeestä - avoimesti olikin tunnistettavissa. Keijo Kaleva ja Teija Vikman ovat olleet JHL:n valtion tiimissä myös mukana ennen häntä. Jorma Viiala kävi läpi lyhyesti edellisen ja vielä jonkin aikaa voimassa olevan ( saakka) sopimuskauden keskeisiä teemoja, joista tärkein oli tietenkin sopimuskauden aikana maksettavat palkankorotukset ja muut erät. Valtion yleiset sopimustavoitteet liittyvät Jorma Viialan mukaan edellisen sopimuskauden kokonaisuuden arviointiin, työnantajan esittämien tavoitteiden hahmottamiseen, pääsopijoiden sekä yhteisten teemojen hahmottamiseen tulevalle sopimuskaudelle ja niiden oheen perustettavat sopimustyöryhmät. Palkkaus 2010 Palkkauksessa valtiolla painotetaan yleiskorotuksia, joihin liittyvät perinteiset matala- ja naispalkkaerät. Palkkausjärjestelmiä halutaan uudistaa valtion palkkakilpailukykyä kohottavasti. Samalla niiden suurta kirjoa olisi tarkoitus vähentää. Tulospalkkio olisi tarkoitus saada jatkossa osaksi virka- ja työehtosopimusta. Mahdollista veroratkaisua harkitaan sen mukaan, onko siitä etua julkiselle sektorille. Työaika Työajan lyhentämistä jaksotyössä selvitetään. Samoin työaikapankin huonompi vaihtoehto halutaan poistaa käytöstä kokonaan. Koulutusajan ja työajan välistä laskentaa halutaan tarkentaa; samoin työajan laskentatapaa, jolloin lomaa pidetään vajaa viikko. Ikuisuuskysymys, eli matka-ajan laskeminen osaksi työaikaa, on jälleen agendalla. Uutena lähes on etätyön käyttömahdollisuuksien laajentaminen sekä osin siihen liittyvä työmatkatyö mobiilikaistoilla. Henkilöstön edustajat Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen irtisanomisturvaa halutaan nostaa nykyisestä palvelusuhteen päättymisen yhteydessä. Yksi mahdollisuus olisi sitoa se ao. luottamustoimien hoitajien aiemman työhistorian kestoon. Työsuojeluvaltuutetuille halutaan sama palkkio tehtävistä kuin luottamusmiehilläkin ja myös työsuojelukoulutuspäiviä halutaan saman verran. Siirtovelvollisia koskevaa siirtosuojaa aitoaan esittää parannetta- 8 JHL:n valtiosektorin neuvottelupäällikkö Jorma Viiala vaksi luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kohdalla. Muita tavoitteita Muutosturvaa halutaan kohennettavaksi, kun organisaatioita muutellaan ja ihmisiä/työpaikkoja siinä samassa. Määräaikaisuuksia on kyettävä paremmin perustelemaan työsopimuslain hengessä ja virkapukusäännöksiä tarkistettava. Työnantajan kapulakieltä ja tavoitemössöä Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa sovittavien, ajankohtaisten yhteisten teemojen power point -esittely oli hieman tuskaista kuultavaa ja katseltavaa. Vika ei suinkaan ollut JHL:n neuvottelupäällikön, vaan ilmeisesti VTML:n lakimiesten alunperin laatimien työnantajatavoitteiden monimerkityksellisyys, kuten esim....- toimintaympäristön todellinen ennakointi ja proaktiivisista toimenpiteistä sopiminen... tai...- muutoksen hallinta ja palvelusuhteen ehtojen joustavoittaminen...?? Kaiken kaikkiaan tämä teemojen kehittely -teksti oli työnantajapainoitteista kapulakieltä ja käsitemössöä. Vain hyvällä tahdolla siitä saattoi erottaa jonkin palkansaajapuolen kanssa sovittavissa olevan osakokonaisuuden. Jorma Viiala kävi läpi (onneksi) myös sopijajärjestöjen omat ajankohtaiset teemat. Niiden selkeys suorastaan häikäisi edellisiin käsitteisiin verrattuna: Muutostilanteiden hallinta, Toimenpiteet työurien pidentämiseksi, Palkkausjärjestelmät, Henkilöstön edustajien aseman kehittäminen. Neljä kohtaa, joiden yhtä selkeästi eirtellyistä alakohdista voi suoraan lukea, minkälainen pitää olla kunkin työryhmän agendan sisältö ja neuvoteltavat asiat. Janne Tikka Riv, Jarmo Mäkelä Kov ja Jukka Halonen Pyv vaihtoivat keskenään mielipiteitä Viialan sopimussanomasta.

9 Kantoja turvallisuusstrategiaan Tutkija Mika Junnisen pitkälle kirjaamaa vankeinhoitoalan turvallisuusstrategialuonnosta esitteli Jari Tuomela. Eri koulutustilaisuuksissa tämä tärkeä aihe on käyty jo muutaman kerran läpi ajankohtaisimmilta osiltaan. Nyt oli esittelyvuorossa toistakymmentä erilaista kehitysehdotusta, joista pääkohdat seuraavassa: 1. Matriisihallinnon uuteen organisaatioon (ent. Rise) on perustettava erillinen turvallisuusyksikkö ( - niinkuin ennenvanhaan?, toim. huom.), jolla on riittävät toimintaedellytykset ja henkilöstö. Tämän yksikön vastuulle on keskitetty koko hallinnonalan turvallisuusasiat ja samoin valvonnan ohjaus. 2. Kaikille hallinnon tasoille on muodostettava kriisijohtoorganisaatiot, jotka huolehtivat omista yksiköistään ja niiden kriisitilanteista. 3. Jokaiselle vankeinhoitoalueelle (3) perustettava turvallisuuspäällikön virka poliisivaltuuksilla. 4. PTR-yhteistyötä alueilla poliisin tiloissa, alueilla oma tutkija/yhdyshenkilö - tai vantaan PTR-keskukseen keskitetty toiminta ja resurssointi alueille. 5. Avolaitoksiin omat eristyssellitilat. 6. Avolaitosten rakenteellista suojausta kehitettävä paremmaksi. 7. Varmuusosasto perustettava johonkin Pohjois-Suomen vankiloista. 8. Kaikkiin vankiloihin vähintään yksi huumekoira ja koiranohjaaja. 9. Kaikille työntekijöille yksi yhteinen virkamerkki+tunnisteet 10. Kaikille vierailijoille numeroitu VIERAILIJA -kortti. Jari Tuomela joutui esittelemään Risen turvallisuusstrategiaa, johon viedyt aloitteet kyllä tyydyttivät, jatkosta ei tiedetä. 11. Vankitietojärjestelmässä nyt hajallaan olevat turvallisuustiedot yhteen 12. Päivittäistyönjohtoon riittävä vahvuus, s.o. lisää alan ammattitaidot osaavia vankeinhoitoesimiehiä. 13. Riski- ja tarvearvioita ei voida tehdä kaikille haastatellen ja henkilökohtaisesti tapaamalla, joten ne on perustettava tietojärjestelmien antamiin yhdistelytietoihin. Lisäksi on selvitettävä Kriminaalihuollon toimistojen asiointiturvallisuus. Vaaratilanteista on kehitettävä kattava raportointi/analysointijärjestelmä - hieman mallia Puolustuslaitoksen sotilaslennosto. Valvontaan on kehiteltävä laatukäsikirja, perehdytystä kohennettava ja varauduttava turvallisuuden ylläpitoon oikeilla välineillä sekä henkilöstöllä. Edellä luetellut ehdotukset ovat kaikki sellaisia, joita voitiin ainakin puheenjohtajapäivillä kannattaa toteutettaviksi. Ainoat todelliset esteet uudistuksiin muodostunevat nnihin tarvittavan rahan ja henkilöstön saamisesta sekä vankeinhoidon ylimmässä johdossa yhä pesivästä asenteesta, joka ei ole järin turvallisuuspainoitteista.(ag) Rauni Mannilan epäkiitollinen tehtävä Lounaan jälkeinen perjantai-iltapäivä ja viimeinen ohjelma-alustus. Noissa tekijöissä piilee haasteita alustajalle. Nyt ne koki selvittää Valtiokonttorista paikalle tullut kehityspäällikkö Rauni Mannila. Hänellä oli varoiksi mukanaan jaettavaksi muutama VK:n kirjallinen julkaisu. Niissä oli samaa sanomaa, eli Muutos mahdollisuutena, syvällisemmin luottamusmiesten ja muidenkin kiinnostuneiden tutkisteltavaksi. Urheasti Rauni Mannila alustuksensa läpi vei, vaikka puheenjohtajaksi siirtynyt VVL:n järjestösihteeri yrittikin parhaansa mukaan kyseenalaistaa ja kritisoida selvästi työnantajahenkistä sanomaa. On nimittäin totta, että asioissa on vähintään kaksi puolta. Esitetyissä muutos/mahdollisuus -keinoissakin on sekä hyviä että huonoja - aivan riippuen siitä, katsooko niitä muutoksen kohteen vai sen toteuttajan silmin. Ei Valtiokonttorikaan todella halua, että valtion väki markkinoiden turbulenssissa heittäisi rukkaset naulaan hampaiden kaveriksi. Tai jäisi passiivisena nö- Rauni Mannila. köttämään valtion poteroihin vain eläkettään odottelemaan. Väsyksiin asti, ja nyt taas Rauni Mannilan suulla, on liiton koulutustilaisuuksissa kuultu työnantajan politiikan foorumilta lainaamat varoittelut viimeistään 2020-luvun ikäkatastrofista, joka vie väen yksityissektorin tuottavilta viljavainioilta. Jos julkinen sektori onkin silloin ollut liian ahne palkkaamaan väkeä, eikä kukaan laske sitä pois valtion hyvin palkatuista ja helpoista hommista, olemme kaikki tuotantokuilun partaalla. Ja kohta yhtä köyhiäkin? Tällaisen tulevaisuuden sanoman ja parhaillaan odotetun massatyöttömyyden välinen kuilu ainakin kävi useammalle selväksi. Valtion palkkalaisten uhrautuminen yksityissktorin työvoimapulan raaka-aineeksi ei tuntunut Vantaalla aivan ajankohtaisimmalta ongelmalta. Sen sijaan oltiin kyllä valmiit kuulemaan herkällä korvalla kaikkia niitä keinoja, joita työnantaja ja Valtiokonttorikin voi tehdä tavallisen valtion duunarin hyväksi. Parannettavaa kyllä riittää mm. johtamistavoissa, palkkauksessa, työn arvostamisessa, työajan suunnittelussa jne - vain muutamia keskeisiä mainiten. (AG) 9

10 Mitä puheenjohtajat mieltä? - eli yksi kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata Vankilavirkailija-lehti kyseli puheenjohtajapäivien osallistujilta mielipiteitä kymmeniseen kysymykseen tai aiheeseen. Niiden tarkoitus oli kartoittaa lähinnä kunkin osallistujan laitoksen ja VVL:n osaston omaa asemaa ja toimintaa. Vastauksia ei kuitenkaan ollut rajattu vain paikalliseen tilanteeseen, myös yleisemmät näkökulmat vankeinhoitoon ymv. olivat sallittuja. Ja niitäkin vastauksiin sisältyi. Ohessa ao. kysymykset sekä jo päivillä palautettujen vastausten kooste niihin.niiden etuna on vastausten päällimmäinen tuoreus. Mikä mielessä, se kielessä. Esimerkkinä myös yhteenveto kolmesta vastauspatterista sähköpostitse palautettuina, mihin niinikään annettiin mahdollisuus. Yhteenveto 1. Vankilaturvallisuus Laitosturvallisuudesta kyseltiin taannoin myös Risen suunnalta ja sen todettiin olevan kutakuinkin kunnossa, joskin vaihtelevasti eri puolilla maata ja laitoksia. Samaa vaihtelevaa trendiä ilmeni myös puheenjohtajapäivien vastauksissa. Niissä neljässä oltiin tyytyväisiä nykytilaan, joskin joku piti hieman sormia ristissä. Kolmella ei ollut syytä tyytyväisyyteen, yhdessä vastauksessa oli hyvää ja huonoa. Yksi vastaajista esitti suoraan parannuksia turvavälineiden, kuten OCsumuttimen ja teleskooppipampun käyttökoulutukseen. Sähköpostiviestien kantaa suoraan lainattuna: Vankilaturvallisuus valtakunnallisesti on käsittääkseni liian vankila- tai aluvankilakohtaisesti suunniteltua ja valvottua tällä hetkellä. Toivottavasti nyt 3 alueen malliin saadaan myös yhteinen suunnittel/valvonta -yhteistyö mm. erityistarkastusten osalta.... Avovankilassa työnantaja suhtautuu mielestäni vähättelevästi turvallisuusriskeihin, jotka ovat lisääntyneet merkittävästi; vartijoiden työaikaa on aluevankilan johdon määräyksestä siirretty illoista ja viikonlopusta arkipäivään. Näin yksintyöskentely iltaisin ja viikonloppuisin on lisääntynyt. Vastaus jatkuu yksityiskohdilla, joita ei ole syytä referoida pidemmälle, mutta johdon asenne kyllä käy ilmi:...eihän meillä ole sattunut mitää 15 vuoteen... Toisaalta vankipaikkalukukaan ei ole enää entinen, vaan merkittävästi suurempi - ilman valvonnan henkilöstölisäyksiä. Keskellä valtion tuottavuusohjelman säästöjä turvallisuus -sana tuntuu välillä olevan melkein kirosana! Siitä tingitään todella pahasti: henkilöstöresurssit, välineet, koulutukset jne. sekä mm. TATU-toiminta puutteellista. Henkilökunnalta vähennetään oikeuksia, vangeille lisätään. Vankilaturvallisuus on heikentynyt. Nykyisillä resursseilla ei mahdollista suorittaa edes välttämättömiä turvallisuustarkastuksia / selliratsioita päivittäin kerroksilla. Osa laitoksen ohjaajista muodostavat toimintatavoillaan turvallisuusriskin, lisäksi vankilassa työskentelee / vierailee suuri määrä ulkopuolisia opettajia ja eri sidosryhmien vierailijoita Vankien määrä nyt ja kohta Kaikki yhdeksän välittömästi vastannutta olivat vain hieman eriasteisesti sitä mieltä, että vankiluku a) on jo korkea ja b) on nähtävissä, että se kasvaa. Sähköpostiviestit täydensivät tätä yhdenmukaista käsitystä, joskin hieman eri kantilta: Xx (vankeja) tällä hetkellä, jonkin suunnitelman mukaan xx-x tulevaisuudessa - ja toivottavasti myös on, sillä eivät pelkät vapaammat olot vankeja auta, vaan järkevä työ ja koulutus oikein mitoitetulla henkilöstöllä ja fyysisillä resursseilla. Tällä hertkellä tilapäisesti laskenut (laitoksessa, toim.), uskon että tilapäisesti; laman taituttua ja kaikenlaisten vaihtoehtoisten rangaistusten kokeilujen vesityttyä, nousee! Vankiluku vankilassa on ollut jo pitkään 140 vangin (112 paikkaa) molemmin puolin eikä ole uskottavaa, että se siitä laskisi. Tuomiot ovat pidentyneet, joten sekään ei tue laskuennusteita. 3. Valvottu koevapaus ja muut vapauttamistoimet Kahdeksan vastausta tuli melko välittömästi, yhdeltä ei mitään ja yksi jätti kommentoimatta näistä kahdeksastakin. Tässä lienee aihetta lainata suoraan saadut kommentit: Muutama ollut, mutta vaatii kehittämistä. 1 koevapaudessa. Työllistävä, ei sovi suljettuun taloon. Ei toimi, huono valvonta. Väärin kohdennettua, ei valvottua. Valvonta ei kovin hyvin tiedossa. Huonosti perehdytetty henkilöstölle. Koevapauden valvominen välttämätöntä. Resurssit puuttuvat. Valvonnan taso ei kestäisi päivänvaloa - ohjeistus ja seuranta epäselvää. Valvottu koevapaus, kolme vankia, mutta mitään valvontaa ei ole, paitsi vanki soittaa varmistussoiton. Eetteristä poimittua: Valvottu koevapaus nykyisenlaisella valvonnalla aika hampaaton ja silti on jouduttu keskeyttämään koevapauksia... Toivon aluevankilakohtaista kiertävää valvontayksikköä, henkilöstöresurssit mahdollisesti vaikka puoliksi KHY:n kanssa tms. Muut vapauttamistoimet suunniteltava yhteistyössä KHY:n kanssa. Ei tarpeeksi suunnitelmallista, ei tarpeeksi resursseja. Vapauttamisyksikkö - asia tuntuu säästötoimien keskellä aivan hullulle, ei rationaalista! Valvottuun koevapauteen ei ole lisäresursseja, joten valvonta on olematonta, mikäli valvottujen koevapauksien määrä lisääntyy. 4. Vankilan/laitoksen henkilöstöpolitiikka VVL:n ammattiosaston kannalta Kahdeksan vastausta saatiin tästäkin jo päivien aikana. Neljä vastaajista piti laitoksen nykyistä henkilöstöpolitiikkaa huonona. Yksi oli samaa mieltä, mutta näki sentään toivoa paremmasta jatkossa. Kahdessa tapauksessa oltiin koko lailla asiallisella hepo-tasolla ja yhdessä haluttiin noudatettavasta tiimityöskentelystä luopumista Sähköpostiin oli kirjattu: Luvassa niukkuutta ja pelättävissä virkavähennyksiä uuden organisaation puitteissa, ei ehkä kuitenkaan VVL:n jäsenistön piiristä, sillä esim. vartijoiden määrä höylättiin jo N.N:n ja N.N.2:n toimesta niin alas eikä työpuolelta ole juuri vara vähentää...niin, että liipasimella on todennäköisesti keittiö tai joku virastosihteereistä. Henkilöstöpolitiikka huonoa, johtajalla sanelupolitiikkaa, asiat kestää ja unohtuu, mm. yhteistoiminta ja tiedotus ontuu jne. Henkilöstöpolitiikka on suht hyvä, toisin ohjaajien määrä kasvaa ja vartijoiden määrä tuntuu supistuvan. Taitaa olla nykytrendi? 5.Vankilan/laitoksen talousnäkymät 2009 Kahdeksan yhdeksästä oli sitä mieltä, että taloustilanne ja näkymät tälle vuodelle ovat heikon ja surkean tasosta lähtien vähintään epävarmat tai sitten rahat ovat jo nyt finaalissa. Yksi vastaaja piti vuotta 2020 oamlle laitokselleen jopa vielä vaikeampana. Hänen mielestään mm. Mika Antikaisen puheissa ja kirjauksissa esiintyneisiin vapauttamisyksiköihin mahdollisesti suunnitellut investoinnit on suunnattava ehdottomasti jo toimiviin laitoksiin. Yhdessä tapauksessa perustellut hankinnat ja jopa koulutustarpeet oli saatu toteuttamisagendalle. Toisessa oli kuumeinen säästökohteiden haku päällä ja mm. ylityöt olivat liipasimella. Mutta mitäpä tuumivat vankilansa tai laitoksensa taloudesta s-postilaatikosta tulleet vastaukset:

11 Taloudelliseen tilanteeseen on vedottu useita vuosia, ei kohene. Remonttitarpeita on paljon, palkkausrahat mietityttää (asetetaanko sen vuoksi pisteytysrajoja). Johdon mukaan niukkuutta, eivät ole tosin hösöttäneet aivan yhtä paljon kuin viime vuonna...ja näkyy sitä rahaa löytyvän mitä ihmeellisimpiin tarpeisiin... Talousnäkymät ovat ilmeisen heikot, varaa sijaisiin ei kuulemma syksyllä ole. Kaikenlaiseen kuntouttavaan toimintaan näyttää sen sijaan rahaa aina löytyvän, vaikka perusturvallisuudesta tingitään. 6. Vankilan/laitoksen johdon ja VVL:n luottamushenkilöiden nykysuhteet Kahden vastaajan mielestä suhteet ovat yhdellä sanalla sanottuna hyvät.muita arvoarvostelmia, joita voi tulkita myönteiseksi olivat toimivat ja asialliset, kohtuullisen hyvät, asialliset, kohtuulliset ja hyvät/neutraalit. Suuremmin ei ongelmia siis suhteissa ollut, vaikka parantamisen varaa lieneekin. Mitäpä olivat sitten mieltä asioita pidempään tuumineet: Kohentuneet hieman, melko ok. Joissain asioissa vain näennäinen vaikutusmahdollisuus. Nähdäkseni suhteellisen asialliset johtajaan; hän kyllä poistuu joukostamme... ja sijaisuutta todennäköisesti tovin hoitava ei ole erityisen valvontaystävällinen. Suhteet apulaisjohtajiin ovat varmaan aika normaalit, asioista pystytään keskustelemaan, vaikka aina sillä ei tunnu olevan vaikutusta. Uuteen johtajaan en ole vielä tutustunut. 7. Jäsenten päällimmäiset murheet (ja ilonaiheet myös!) Eipä niitä ilonaiheita kukaan jaksanut paljoa keksiä - jos niitä nyt sitten siten keksimällä olisi edes pitänytkään vääntää muka. Sen sijaan ajan kuva heijastui puheenjohtajapäivien osallistujien vastauksista melko yksiselitteisesti. Neljä vastaajaa mainitsi pahimpana murheena jäsenten epävarmuuden, johon syinä mm. virkojen riittämättömyys koulutetuille, nopeat muutokset, työpaikan säilyvyys, vähäinen henkilöstö eli resurssipula ja yksintyöskentely. Myös ylityökielto vaivasi yhdessä vastauksessa, samoin Konnunsuon ja Pelson kohtalot ja niiden aiheuttamat seuraukset työmotivaatiossa, yleinen tulevaisuuden pelko, konkreettisempana pisteleikkaukset. Postitse: Huolena ensi vuosi Riseala 2010 yhdistymisasia, asioihin vaikuttaminen huolettaa. jatkuva muutos väsyttää ja kuluttaa. Ilonaiheita ei ole paljon, hetkellisiä työssä onnistumisia lukuunottamatta. Palkkaus - edelleen. Työssä jaksaminen, keski-ikä talossa yli 50 vuotta. Yk- sintyöskentelyn lisääntyminen, vangit yhä enemmän pollottaa...organisaation sekavuus ja tunne, ettei voi vaikuttaa työhönsä ja työympäristöönsä mielipiteillään. Työmäärä on välillä kestämätön, ylitöitä tehdään koko ajan. Kaikki tosin eivät tunne rajojaan ja tiedä kuinka paljon jaksavat. Alalle tullut epävarmuus hieman vaivaa, samoin uudistusten tahti. Pääosin linnalla on hyvä henki. 8. Ammattiosaston toimivuus/ toimimattomuus Oletetusti puheenjohtajat vetivät ehkä hieman kotiin tässä kysymyksessä. Silti vaikutti melko rehelliseltä saada tiedoksi, että kaikkien vastanneiden osastot sentään toimivat, jossain vain esim aktiivin voimin, mutta kuitenkin. Yhdessä paikassa osasto jopa toimii ja voi hyvin, toisessa taas osaston kokoukset ovat säännöllisiä. Kolmas oli ehkä toiveikkain kaikista: Nostaa taas päätään! Toivon mukaan juuri osaston toimivuus, ei toimimattomuus, oli tuon kannan taustalla. Vastaajien huolina olivat jäsenten vähäinen osallistuminen, passiivisuus ja kiinnostuksen puute. Kaikissa tapauksissa nämä ajan merkit eivät kuitenkaan heijastuneet itse laitoksessa toimimiseen. Ammattiosastojen vuosikokousten jäsenkatohan on ollut laitoksittain jo tuttua huttua. Niille todella tarttis tehdä jotain. Mitä sitten e-postista tähän: Aktiivisuus erittäin vähäistä. Hoidetaan N.N:n kanssa akuutit asiat ja kansa luottaa N.N:n kuin jumalaan... Aktiivinen johtokunta, muutoin osallistuminen osaston toimintaan saisi olla innokkaampaa. On myös arvostelijoita, jotka itse eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään mitään. Asenne ei ammattiosasto voi asioille mitään harmittaa, koska jo ammattiosaston olemassaolo mielestäni estää työnantajaa tekemästä ihan mitä vaan. Osasto ei oikein toimi. Osan siitä voi ottaa omaan piikkiin, mutta jäsenistöä ei tunnu kokoukset kiinnostavan. Suv:n osasto toimii ja voi hyvin, vaikka vuosikokousedustus onkin n.s. keskimääräistä tasoa. (Kuva: Jarmo Eronen) 9. Ammattiosaston ja liiton väliset suhteet Vastaukset mahtuivat kolmeen liittoa varmasti kutkuttavaan kategoriaan: Hyvät (erittäin 1 kpl), toimivat ja kunnossa. Uusia esitteitä sentään liitolta toivottiin ja aiheellisestikin, vaikka nettisivut ovatkin broshyyripaperia korvaamassa. Laajempia perusteluja tuli s-postitse: Asialliset, helppo ottaa yhteyttä tarvittaessa. Koska kyseessä on pieni ammattiliitto, välit ovat läheiset ja helpot - mielestäni erittäin hyvä asia. En välttämättä ole yhdistymisen (Vakhe tms) kannalla; olen ylpeä omasta liitostani. Huolettaa liiton tulevaisuus, koska Riseala 2010 tuo alalle paljon muista liitoista väkeä ja vähentänee VVL:n osuutta...? Osaston ja liiton suhde on toimiva, en tunne mitään kynnystä ottaa yhteyttä liittoon mikäli on tarve. 10. Mitä tarttis tehdä? Suoria lainauksia ehdotuksista: Alueorganisaation ja henkilöstöjärjestöjen yhteistyötä ja toistensa työn tuntemusta lisättävä. Pysyvyyttä toimintaan ja ennustettavuutta tulevaisuudesta. Jäsenille liiton tiedotteet henkilökohtaiseen om:n sähköpostiin. Painaa jarrua.? Palkka muuten hyvä, mutta maksuväli liian pitkä. Avointa keskustelua. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Puuttuminen on silloin myös oikeasuuntaisempaa. Sahkopostin viestit: Toivottavasti saataisiin lähivuosina osastoon muutama uusi nuori vartija tai muu henkilö, joilla riittäisi intoa saada toimintaa aktiivisemmaksi. Ylipäätään rikosseuraamusalalla täytyisi nyt panna jäitä hattuun ja järki käteen, painaa jarrua tai peruutusvaihdetta. Tuntuu, että mennään perse edellä puuhun! Pääjohtajan ero voisi olla pelastus, liian sossu! Tämä on kuitenkin tärkeä yhteiskunnallinen turvallisuusala! Ammattiliiton pitäisi nyt mielestäni laittaa kapuloita rattaisiin - vai onko jo liian myöhäistä? Pitää meteliä ainakin työpaikkojen määrän (valvontapuolen) vähentämistä vastaan, palkkojen korotuksen puolesta, ilmaisen virkavaatetuksen puolesta, koulutuskeskuksen säilyttämisen puolesta! Vaihtaa VHL:n johtaja hieman jämäkämpään mieheen ;) Päätoimittajan kiitokset Kiitokset vielä kaikille vastanneille. Uskon, että näitä mielipiteitä oli annettu samoilla perusteilla, joilla niiden antajat olivat tulleet osastojen johtoon valituiksi. Samalla toivon, että viestit vastauksista tulevat luetuiksi erityisesti siellä, missä niiden olisi vaikutettava vankeinhoidon tulevaan suunnitteluun ja toteutukseen. (AG) 11

12 Riseala kehittämishanke ja tuottavuusohjelma Tällä hetkellä hankkeen valmistelutyö on niin hektisessä vaiheessa, että on melko turhaa kuvata valmisteluvaiheen ajankohtaista tilannetta, koska tieto vanhenee hetkessä. Kuitenkin jo nyt näyttäisi siltä, että kahden alueen keskuspaikat muuttuvat; etelän Vantaalle, lännen Tampereelle, itä-pohjoisen jäädessä edelleen Kuopioon. Näin käytännössä kolmen aluevankilan hallintohenkilöstö tulee olemaan keskeisimmin muutosten kohteena. Tuottavuusohjelmaan kuuluva keittiötoimintaa koskeva selvitys tulee myöhemmin vielä lausunnolle liittoihin. Alan sisäisenä työryhmätyönä jatkunut selvitys on ollut lausunnolla jo aiemmin aluevankiloissa. VVL:n otettua asian esiin Risealan yt-kokouksessa 6.5. todettiin, että järjestöiltä pyydetään lausunnot asiasta. Viime vaiheessahan esillä on ollut n. 10 htv:n vähentäminen mm. vankien omatoimista ruoanvalmistusta lisäämällä. Ves-neuvottelut Neuvottelut kuluvan sopimuskauden 2,01% kehittämiserästä ovat venyneet yllättävän pitkäksi ennen kaikkea Julkisen alan akateemisesti koulutettujen JUKON kantojen vuoksi. Sopimisen määräajat on ylitetty pariin kertaan. Tässä ei tosin olla ainoita valtiolla, vaan kolmannes virastoista ylitti huhtikuun loppuun asetetun määräajan. Neuvottelujen vaikeutta on jo lähtökohtaisesti lisännyt se, että ratkaisua ei voida tehdä vanhan ajan kuoppakorotuksena, eikä kaikille jaettavana tasakorotuksena. Neuvottelumääräysten 17 sivua painottavat erän kohdennuksessa mm. tuloksellisuutta ja osaavan henkilöstön saatavuutta sekä palveluksessa pysyttämistä. Tehtäväkohtaisten palkanosien porrastaminen kannustavasti ja johdonmukaisesti on myös ollut keskeinen 12 neuvottelumääräys, mikä tarkoittaa käytännössä vaativuustasojen euromääriä koskevia muutoksia siten, että välykset kasvavat nousujohteisesti. Neuvottelutuloksesta ja sopimuksesta tiedotetaan kotisivuilla ja tiedotteella heti niiden valmistuttua. Korotukset astuvat voimaan , joten siinä suhteessa ei olla vielä mitenkään jälkijunassa. Sopimuskauden kolmas, kaikille tuleva 2,2%:n yleiskorotus astuu puolestaan voimaan Kohteeksi Pyhäranta VVL:n kesäkohteena toimivaa Pyhärantaa kannattaa hyödyntää lomakauden alkaessa. Varsinkin lapsiperheille ranta ja pihapiiri ovat erityisen sopivia lomanviettopaikkoja. Päiväreissulla voi sitten käydä vaikkapa Turun ja Naantalin kesäkohteissa vierailulla. Varaukset lomaisännältä numerosta Jari Tuomela Pelsolla pohdittiin hallituksen iltakoulutuulen viestejä Jarmo Leppäharjun, Nina Vuojuksen ja Osmo Mustosen soitto ja laulut eivät ainakaan kaikki olleet surusta tehtyjä. (Kuva: Jari Tuomela) 2/2008

13 Hallitus todettiin, että neuvottelut olivat nyt pysähdyksissä, koska Juko:n pääluottamusmies ei ollut suostunut hyväksymään muiden alan järjestöjen esityksiä. Työnantajan esitystä asian ratkaisemiseksi tai neuvottelujen jatkamiseksi odoteltiin - todettiin, että työnantajavirastoa ves-neuvotteluissa edustaa jatkossa Markku Korpinen. - puheenjohtaja totesi laatineensa liiton kotisivuille tiivistelmän Konnunsuon ja Pelson vankiloiden muutosten vaikutuksia pohtivan henkilöstötyöryhmän siihenastisesta työstä. - todettiin, että esim. Mikkelin vankilan laajennus- ja peruskorjaushankkeella on merkitystä Konnunsuon vankilan henkilöstölle tarjolle tulevien virkojen vuoksi. Aluekohtaisia hankepäiviä oli meneillään mm. ISA:ssa sekä tulossa myös ESA:an ja LSA:an. - kuultiin Jarmo Mäkelän selonteko Konnunsuon valmisteluista, kuten mm. työnantajan kyselykaavakkeen rukkaamisesta vastaamaan paremmin ihmisten tilannetta työpaikalla sekä henkilökohtaisia tapaamisista työnantajaviraston kanssa. Mäkelä epäili varattujen kahden päivän olevan lyhyt aika käytettäväksi n. 70 henkilölle, lähin hyöty on eläköityville. - Mäkelä mainitsi, että Konnun naisosaston muutama vankipaikka aiotaan sulkea. Kaikkiaan laitoksessa vankeja oli ollut viime laskennassa vielä n Heikki Koskisen mukaan Konnun naisvangit siirrettäneen takaisin Pyv:n naisosastolle. - keskustelussa mainittiin lisäksi, että Naarajärven vankilan vankimäärää nostetaan. Samalla on laskettu työkykyisten ymv. työvankilaan muuten soveltuvien vankien sijoittelukynnystä. - Olli Pekka Olkkosen mukaan Haminan avovankilan ongelmana on, että aluevankilan johto suhtautuu myönteisesti avovankilan laajentamiseen; ehtona on nyt hyvin toimivan varallaolojärjestelmän purkaminen. Varallaolon poistaminen merkitsisi työmatka-ajan huomattavaa lisäystä nykyisestä, lisäkuluja ja ansiotason laskua. - Haminan kaupungilta on luvattu selvittää mahdollisen uuden avovankilan tilatarvetta ja -tarjontaa. Kyminlinnan mahdollinen jatkokäyttö ei kiinnosta Kotkan kaupunkia. - Arto Kivirinnan Pelsoa koskevan selonteon mukaan laitokseen on jo perustettu kaksi työryhmää: laitoksen tulevat toiminnot ja henkilöstön muutoshallinta. VVL:n osaston luottamusmiehet on nimetty mukaan molempiin työryhmiin. Jatkotyöskentelyä toteutetaan pienryhmissä. Mukana ovat myös sijoitteluyksikön johtaja ja Ylitornion avovankilan johto, mutta näissä työryhmissä puheenjohtajuutta ei ole annettu Pelsolle. - Arto Kivirinta totesi, että työ Pelsolla on lähtenyt hitaahkosti liikkeelle. Pääpaino on ollut henkilötyövuosien laskennassa, eikä toiminnoissa. Kiistaa on syntynyt mm. henkilökunta/vanki -suhdeluvussa, missä pohjarajausvirheen on alkuaan tehnyt Rise. Pev:n lopulliseksi vankimääräksi arvioitiin liukuvasti ja 2/2008 henkilöstö vastaavasti Aluevankilan johto, eli Heikki Kokkonen, pitää nyt kirjaimellisesti kiinni henkilökunnan kohdalla paperilla esitetyn liukuman alarajasta 80 ja vankimäärän ylärajasta 120. Turvallisuuspäällikkö on esittänyt kompromissinluonteista 89 htv:tta ja henkilöstötyöryhmä alkuperäistä 96 htv:tta. Eri vankiloiden toiminnot ymv. tekijät muuttavat näitä tarpeita, joten täsmälleen oikeaa suhdelukua on vaikea määrittää. - keskusteltiin Pelson tilanteesta ja Kestilän avovankilan toiminnan mahdollisesta laajenemisesta hieman Haminan malliin. ISA:n johtaja Heikki Kokkonen oli esittänyt n.12 vangin ja 1-2 viran mahdollista lisäystä. Myös Pelson vankilan paljusellittömyys suhteessa muutamiin muihin vankiloihin on ollut esillä, VVL:n Pelson osasto on ollut aktiivinen kirjelmöimään asiasta jopa Euroopan kidutuksenvastaiselle komitealle. - arvioitiin kriittisesti myös hallituksen iltakouluun valmisteltujen päätösperusteiden ja tehtyjen päätösten avoimuuden puutetta - Risto Nieminen kertoi Helsingin avovankilan siirtymisestä Keravan poikaosaston rakennuksiin. Seutulassa toiminut avovankilayksikkö aloittaa em. tiloissa vangilla ja vahvuudella 9+2(vartijat)+2(vhe:t). Samalla lähinnä kouluttamattomilla täytettyjä vakansseja vähennettiin Keravalta parikymmentä. Sijaisia ei ole juuri palkattu ja avovankilayksikön muutto tapahtuu lähes rakennustyömaalle. Risto Niemisen mukaan entinen apulaisvartiopäällikön virka siirtyi Jokelan vankilalle ja yksi vankeinhoitoesimiehen virka vastaavasti tuli avovankilaan, lähinnä koevapauksien valmisteluun ja valvontaan. - todettiin, että oikeusministerin luona käyvät VVL:n Jari Tuomela ja Kari Virtanen, Vakhesta Ari Lyytikäinen sekä Seppo Suojoki KHY:stä. Käytiin läpi oikeusministerille laadittu tiivis muistio asioista, joita keskustelussa aiotaan ottaa esille. - vuosiloman uuden laskennan soveltamisesta käydyssä keskustelussa oli esillä avoimia tulkintakysymyksiä - mm. vanhan ja uuden laskentatavan suhteesta, joihin soveltamisohjeessa ei ollut selvää vastausta. Päätettiin odotella tarkennuksia sekä puuttua soveltamisongelmiin jaksotyöluonteisessa työaikajärjestelmässä. -todettiin liiton tilintarkastajien kirjallinen lausunto vuoden 2009 tileistä sekä liiton yleisestä taloudesta. - puheenjohtaja totesi, että melkoisen yhteiskunnallisen liikehdinnän aiheuttanut eläkeiän alarajan muutoskeskustelu sekä ay-liikkeen yhteisrintaman reagointi on johtanut hallituksen takaisin kolmikantaiseen valmistelutyöhön. - puheenjohtaja selosti lyhyesti liiton osastojen yllättävänkin rauhallista vuosikokouskierrosta. Vain kahdessa osastossa, Pyv:ssa ja Nav:ssa, ei ollut vielä kokousta järjestetty. Puheenjohtajia vaihtui myös melko vähän, näitä osastoja olivat Hev, Vav, SAV ja Tuv. Hallitus hyväksyttiin kokouksessa stilisoitu liiton toimintakertomus vuodelta 2008 ja todettiin samalla, että liiton edustajisto pitää sääntömääräisen kokouksensa laivalla todettiin, että ves-sopimuksen mukainen Risessa neuvoteltu palkkaratkaisu on VVL:n osalta hyväksyttävissä, mutta Juko:n vastustuksesta johtuen Rise ei ole kyennyt antamaan omaa esitystään - todettiin ja hyväksyttiin hallintolakiluonnokseen puheenjohtajan kiireellisesti Vakhen kanssa yhdessä laatima lausunto - VVL:n ja JHL:n pisteleikkausten määrittämisoikeudesta palkkajärjestelmässä Työtuomioistuimessa ajaman kanteen kaatuminen todettiin välivaiheeksi; seuraava koitos asiasta käydään tulevissa sopimusneuvotteluissa - käytiin läpi esillä ollutta kolmen vankeinhoitoalueen organisaatiomallia, jonka keskuspaikoiksi esitetään Vantaata, Kuopiota ja Tamperetta; hankeryhmän viimeisimmät päivitykset todettiin saatavan Risesta heti hallituksen kokouksen jälkeen - kuultiin puheenohtajan selonteko hänen ja Pev:n henkilöstön muodostamasta Pelson puolustajien tapaamisesta Ruununhovilla, missä esillä oli mm. vääntö laitoksen tulevasta minimimiehityksestä sekä Pelson työtoiminnan rungosta - Jarmo Mäkelä kertoi Risen henkilöstöryhmän vierailusta Konnunsuolla; ilmapiiri oli ollut kriittinen eikä epäluottamusta viraston johtoon ollut peitelty - toisaalta todettiin, että yli 30 virkaa on jo voitu alustavasti sijoittaa muihin laitoksiin ja sijoittelu jatkunee vuoteen 2012 saakka - Haminan osalta Olli Pekka Olkkonen totesi yhä käytävän neuvotteluja uuden avolaitoskiinteistön paikasta sekä laajemmasta avolaitostoiminnasta lisävirkoineen Haminassa ja Kotkassa - merkittiin tiedoksi VTHY:n ylilääkärin vastaus VVL:n kyselyyn valvontahenkilöstön osallistumisesta opioidiriippuvaisten vankien korvauslääkehoitoon; kirjeen mukaan puutteita on ainakin henkilöstön opastuksessa ja koulutuksessa, mitkä työnantajaa velvoittavat seikat päätettiin ottaa esiin seuraavassa Risen yt-kokouksessa - liiton kultainen ansiomerkki lehvillä myönnettiin Mauri Purtoselle Kov/Hamina ja liiton viiri 50 vuotta täyttäneelle Arvo Aholalle Vav - ilmoitusasioista: Jari Tuomela on valittu IRKA:n työttömyyskassan seuraavan toimikauden hallituksen varapuheenjohtajaksi - hyväksyttiin kuntoremontti- ja perhekuntoremonttituen saajiksi 2009 Seija Remes Pyv ja Vieno Turunen Suv (kr:t) ja Pasi Halkilahti (pkr) 13

14 Turvallisuuskoulutusta Kuopiossa Itä-Suomen aluevankilassa (ISA) käynnistettiin vankilaturvallisuuteen liittyvä alueen sisäinen koulutus. Helmi-maaliskuussa järjestettiin tarkastus- ja turvallisuuspäivät (tatu) sekä voimankäytön kouluttajapäivä. Tatu-päivät Päivät olivat tarkoitettu vankiloiden tatu-ryhmille, turvallisuudesta vastaaville apulaisjohtajille sekä yhteistyössä toimiville poliisin kenttätyötä tekeville. Päiville osallistui 40 henkilöä. Keski- Suomen-, Pohjois-Savon-, ja Pohjois- Karjalan poliisilaitoksista oli mukana kuusi poliisihenkilöä. Valitettavasti kaikki halukkaat eivät päässeet mukaan kokoustilan rajallisuuden vuoksi. Päivien yhtenä tarkoituksena oli käytännön poliisiyhteistyön tiivistäminen. Tämähän tarkoittaa tietojen vaihtamista, vankila- ja järjestäytyneen rikollisuuden seurantaa. Lisäksi tavoitteena oli tarkastustoiminnan profiilin nostaminen alueen vankiloissa. Aluevankilan johtaja Heikki Kokkonen totesi avauksessaan turvallisuustilanteen hyväksi niin ISAn ja koko maankin alueella vuoden 2008 osalta. Karkaamisia ja luvatta poistumisia on vähän eikä pahoja väkivaltaisuuksia ole tapahtunut. Tilanteen pitäminen hallinnassa vaatii kuitenkin jatkuvaa pitkäjänteistä työtä. Rikospaikkatutkinta Rikospaikkatutkinnan turvaamisesta piti Sirpa-Riitta Patronen Iisalmen poliisista hyvin perusteellisen esityksen. Hän kävi läpi erään törkeän pahoinpitelytapauksen Sukevan vankilasta. Tärkeätä oli nopea rikospaikan ja epäiltyjen eristäminen. Tutkinnan kannalta ensiarvoista on, että epäiltyjen vaatteet pussitetaan kukin vaatekappale erikseen. Pussittajan tulisi olla suojavaatettu, jotta vältyttäisiin kontaminaatiolta. Tutkintaa auttaisi myös se, että tekopaikasta ja uhrista otettaisiin vankilan toimesta valokuvat. Vankiloiden tallentavat kamerat voivat olla hyvinkin keskeisiä todistelussa. Niiden tulisi olla sijoitetut niin, että vastavaloa ei ole. Todettakoon, että mainitussa tapauksessa Sukevan vankilassa oli toimittu esimerkillisesti. Se on tulosta pitkäaikaisesta yhteistyöstä ja kouluttamisesta Iisalmen poliisin kanssa. 14 Sirpa-Riitan esitys teknisine yksityiskohtineen ja valokuvineen voitti 10-0 televisiosarjan C.S.I:n. Näin totesimme yksimielisesti. Valvottu koevapaus Valvotussa koevapaudessa on tällä hetkellä (helmikuu 2009) n. 80 henkilöä. Sijoittajayksikön johtaja Maija Roiha ja vankeinhoitoesimies Osmo Jauhiainen kertoiva valvotun koevapauden toimeenpanosta. Ongelmana on usein löytää oikeanlaisia toimintoja koevapautta varten. Koevapaudenhan pitäisi tukea onnistunutta vapautumista. Koevapauden valvonta tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse ja paikantamalla. Hyvin sattumanvaraista ovat esim. kotikäynnit. Niitä pitäisi lisätä ja tehdä useammin viikonloppuisin. Se ei saa olla pelkästään resursseista kiinni. Kysymyshän on viime kädessä valvonnan uskottavuudesta. Vankien jatkosijoittelussa avolaitoksiin ja toisiin laitoksiin kuten myös poistumisluvissa avainasemassa ovat vankiloista annetut lausunnot. Lausunnoissa tulisi pyrkiä ns. kokonaisarvioihin, joista ilmenee niin turvallisuuteen liittyvät asiat kuin Ransun toteutumatkin. Aika merkilliseltä kuulostaa, jos viime kesänä karanneesta todetaan vain viimeisen kuukauden hyvät toteumat ja unohdetaan karkaaminen kokonaan. Pohjoisesta varmuusosastoille Varmuusosastothan toimivat Turun ja Riihimäen vankiloissa. Varmuusosastoilla paikkoja on yhteensä 20. Varmuusosastolle sijoittamisen edellytykset määritellään vankeuslaissa. Sijoitus on määräaikainen ja sitä on tarkistettava 3 kk:n välein. Tarkastaja Jukka Siltaloppi kertoi varmuusosastojen käyttöasteen olleen hyvin korkea. Erityisen paljon osastoille on sijoitettu Pohjois-Suomen aluevankilasta. Päätöksen varmuusosastolle sijoittamisesta tekee Rise vankilan aloitteesta. Käräjäoikeudet ym. kuljetuksissa tulisi aina ns. kotivankilan olla yhteistyössä varmuusosaston vankilan kanssa. Muutoin näiden vankiloiden rasitus kuljetuksissa tulisi kohtuuttomaksi. Näyttäisi siltä, että tilausta olisi yhdelle varmuusosastolle lisää. Olisiko sen sijoituspaikka joku pohjoisen vankiloista, jää nähtäväksi? Tarkastukset ja yhteistyö Itä-Suomen aluevankilan alueella tehtiin seitsemän erityistarkastusta vuonna Erityistarkastusten määrää on vaikea lisätä. Niiden organisoiminen vie aina Turvallisuuskoulutuksen teoriaosuudet istuttiin luokkatilassa, mutta...

15 ...voimankäyttötilanteiden käytännön harjoitteita varten oli väestösuoja ja tatamipermanto. Defendo-tekniikkaharjoitteita veti pääkouluttaja Esko Räsänen (vas.) oman aikansa. Tuoreeseen tietoon liittyvät, kohdennetut tarkastukset johtavat usein hyvään lopputulokseen. Päivittäisiä ns. tupa- ja siisteystarkastuksia pitäisi myös tehdä säännöllisesti. Kysymyshän on ennen kaikkea paloturvallisuudesta. Selleistä tulisi poistaa ylimääräinen palokuorma eikä sallia esim. kaikenlaisten seinäjulisteiden ja ylimääräisten verhojen roikottamista. Tällainen asumushan muistuttaa enemmän ketun luolaa kuin vankiselliä. Poliisiyhteistyössä sovittiin, että paikallisesta jr- toiminnasta tietojen vaihtoa lisätään. Lisäksi todettiin ongelmana hallussapitomääräysten erilainen tulkinta muutamissa poliisin säilytystiloissa. Välillä boxattiin ja opittiin ottamaan iskuja vastaan itseä suojaten toisessa tapauksessa venytettiin niskaa sivulle - sitä kuitenkaan vahingoittamatta... (auts, tuo sattuu!) Voimankäytön kouluttajapäivät Koulutuspäivälle osallistui alueen laitosten virka-ase-, oc-, tkp- sekä välineettömän voimankäytön kouluttajat. Osallistujia oli yhteensä 15 henkilöä. Aamupäivällä käytiin läpi Vati-ilmoituksia, joissa oli käytetty mm. erilaisia voimakeinoja, sitomista, henkilökuntaan kohdistuvia uhkauksia. Varsinkin eräät karkaamistapaukset herättivät keskustelua. Tilaston oli koonnut Itä-Suomen alueen voimankäytön pääkouluttaja Esko Räsänen. Käsittelytapaa pidettiin hyvänä. Nythän tapauksia oli laidasta laitaan ja oppimista tapahtui keskustelun ja mielipiteiden vaihdon kautta. Iltapäiväksi siirryttiin Suurmäentien väestönsuojaan, jossa sijaitsi paikallisen Danit ry:n erinomaiset harjoitustilat. Esko Räsäsen asiantuntevassa ohjauksessa tutustuttiin erilaisiin Defendo (itsepuolustus) -otteisiin. Hyökkäävä osapuoli koki Eskon käsittelyssä kylmää kyytiä. Otteet ja liikkeet näyttävät yksinkertaisilta, mutta luonnollisesti vaativat paljon harjoitusta ja osaamista. Esko Räsänen piti yhteistä tapaamista todella onnistuneena ja tärkeänä. Vastaavanlaista tilaisuutta ei ole järjestetty aiemmin Itä-Suomen alueella, joten koulutuspäivälle oli selkeä tilaus. - Alueen kouluttajat ovat motivoituneita ja osaavaa porukkaa. Kouluttajien arvostus alueellamme on erinomaista sekä koulutuksen merkitys on otettu osana turvallisuuden lisääjänä. Alueen johtajille, apulaisjohtajille sekä kaikille siitä suuret kiitokset. Valmiudet toimia oikein erilaisissa voimankäyttötilanteissa on meidän kaikkien etu. Koulutuksia on järjestettävä vuosittain vankilan henkilökunnalle, emmekä voi jäädä "tuleen makaamaan. - On muistettava millainen meidän työmme on ja ketkä ovat meidän asiakkaitamme. Henkilökunnan hyvinvoinnista sekä turvallisuudesta on pidettävä huolta, totesi vielä lopuksi Esko Räsänen. Karjalan lennosto Koulutuspäivän päätteeksi tutustuttiin Karjalan lennoston vartiointiin, pelastuskeskukseen ja Hornet -hävittäjään. Ryhmäämme opasti sotilaspoliisialiupseeri, voimankäytön pääkouluttaja Jari Bunda. Tilaisuuden päätteeksi juotiin lennoston tarjoamat kahvit esikuntarakennuksessa. Kunniapaikalta seurasivat tilaisuutta lentomestari Ilmari Juutilainen ja kapteeni Hans Wind. Hekin olivat hyviä defendomiehiä, molemmat kaksinkertaisia Mannerheim-ristin ritareita. Juutilainen ampui alas 94 viholliskonetta ja Wind 75 konetta. Kuopiossa Jorma Lehti turvallisuuspäällikkö...ja opittiin voimankäytön oikeaa ja turvallista hallintaa, kun on päästy kiertämään ukon taakse. Samaa harjoiteltiin tietenkin myös toisin päin, eli vapautumista takaotteesta. 15

16 Huume-etsintäkoirien SM-kilpailut Helsingissä 2009 Sukevalla ja Mikkelissä vankeinhoitolaitoksen tehokkaimmat vainurit Mukana koiria ohjaajineen myös muilta turvallisuusaloilta Helsingin vankilassa järjestettiin Vankeinhoitolaitoksen huumekoirien kilpailut Kilpaan osallistui 20 koirakkoa, joista 12 edusti Vankeinhoitolaitosta. Viranomaisyhteistyön nimissä koitokseen oli kutsuttu osallistujia myös Poliisista, Tullista, Rajavartiolaitoksesta sekä Puolustusvoimista, 2 koirakkoa per laitos. Tuomareina alan miehiä Tuomareina toimivat Timo Hurtola evp koiranohjaaja Poliisista, koiranohjaaja Miikka Ounila Poliisista, Pasi Posti Puolustusvoimista sekä koiranohjaaja Ismo Pakarinen Helsingin vankilasta. Käytännön hakutilanteet kilpailussa Kisassa pyrittiin järjestämään mahdollisimman käytännönläheisiä tehtäviä, joissa pystyttiin arvioimaan koirien ja ohjaajien työskentelytaitoa. Tehtäväkuvaukset olivat sellaisia, joihin jokainen huumekoira ohjaajineen voi törmätä myös työtehtävissään. Kilpailutehtävät koostuivat huumausaineitten etsinnästä erilaisissa ympäristöissä, kuten varastossa, piha-alueella, huoneistossa, ajoneuvoissa sekä monenlaisten esineitten/tavaroitten joukosta. Ismo Pakarinen - Pistorasioiden takana linee muutakin kuin tulopiuhat? tuumii tämä valioshäfer. - Mihinkäs ne sitten piilottavat mömmönsä, kun ei ole enää kuin litteitä näyttöjä? - Turhaa niitä on plommikassien saumoihinkaan tunkea... Ne on hiffattu ja merkattu jo aikapäiviä. 16

17 Kärkikolmikko - ilman koiriaan tosin: Keskellä voittaja Markku Kaipainen Suv/Vhl, oikealla kisan kakkonen, Pasi Lahikainen Miv/Vhl ja oikealla kolmanneksi tullut Mika Halvari, Tullilaitos. Vankeinhoitolaitoksen huumekoirakilpailun 2009 tulokset Voittajan on helppo hymyillä. - Varjopuolena on vain se, että aina silloin tällöin joutuu omaan tai vangin häkkiin... tuuminee voittokoira Tatu. (Pisteet: varasto, piha, auto, tila, tavara = yhteensä) 1. Markku Kaipainen Suv/Vhl ,5 65, ,5 =413,5 2. Pasi Lahikainen Miv/Vhl 79,5 81, ,5 78 =408,5 3. Mika Halvari Tulli , =392,5 4. Pauli Sved Poliisi 81, , ,5 =338,5 5. Matti Aalto Tuv/Vhl 78, ,5 59,5 78,5 = Minna kataja Kyv/Vhl 54,5 79, = Magnus Gustafsson Poliisi 56, ,5 49,5 81,5 = Jorma Tuomiranta Kev/Vhl ,5 76 =292,5 9. Kati Hirvonen Hev/Vhl ,5 0 =271,5 10. Mika Luukkanen Raja ,5 53,5 = Tuomo Sarajärvi Pev/Vhl 52,5 50,5 58, =268,5 12. Marko Heiska Ouv/Vhl 59 50, ,5 = Timo Mikkola Pvt ,5 =260,5 14. Anita Lindholm Häv/Vhl 55, ,5 82 = Mari Törönen Kov/Vhl 57 47,5 61,5 83,5 0 =249,5 16. Arto Nissinen Raja 79,5 0 62,5 0 82,5 =224,5 17. Tero Rissanen Pvt 81, ,5 81 = Jari Heinonen Tuv/Vhl 0 76,5 0 48,5 79,5 =204,5 19. Antti Muuronen Tulli , =200,5 20. Aarno Tikkanen Kuv/Vhl ,5 =127,5 17

18 Ruotsin hallituskoalitio nakertaa ammattiyhdistyksen syömähampaita SAK:n järjestöosaston ja liittojen toimitsijoita kuulolla LO.ssa Suomella ja suomalaisella palkansaajaliikkeellä on kohtapuoliin herkullisempi - mutta siitä huolimatta kyseenalainen - asetelma kuin aikoihin suhteessaan hannuhanhiserkkuihin Itämeren länsilaidalla: Ruotsilta aletaan saada yhä enemmän oppia siitä, miten EI pitäisi toimia, että kehitys suuntautuisi yhtä huonosti. Kyseenalaiseksi tämän asetelman tekee se, että samat yhteiskunnan onnen avaimet kuin uhatkin ovat sitomassa näitä kahta naapuria ja niiden ay-liikettä. Suomalaisen palkansaajakentän luottokeskusjärjestön, SAK:n, sekä sen jäsenliittojen hieman alle kolmikymmenpäinen toimitsijajoukko teki näissä merkeissä huhtikuun alussa opintomatkan vartavasten LO:n pääpaikalle Barnhusgatanille Tukholmaan. Tarkoitus oli kuulla, miten veljesjärjestö aikoo selvitä vuonna 2007 alkaneesta järjestäytymisen alamäkibuumistaan. Samalla oli keskinäisen keskustelun ja tuumaamisen paikka, miten ay-liike yleensä - ja SAK erikseen - aikoo vastaavassa laman ja porvarihallituksen kurimuksessa hoitaa oman leiviskänsä. Ruotsin SAK eli LO vakavan järjestäytymisongelman edessä Ruotsin suurimman palkansaajakeskusjärjestön kehitysjohtaja Jonas Ivman tuntee LO:nsa viimeisimmätkin vaiheet kuin omat taskunsa. Niinpä hän esitteli sujuvasti akuuttia tilannetta Ruotsin keskusjärjestön sektorilta. Tavoite oli selvä: yli 80%:n keskimääräisestä järjestäytymisasteesta oli tultu huimasti alaspäin. Näin erityisesti viimeisimmän hallitusvaihdoksen jälkeen vuodesta 2007 lähtien. Nyt ollaan enää vaivoin 70%:n yläpuolella. - Haaste suunnan kääntämisestä on kaikilla LO:n liitoilla, vakuutti Ivman, vaikka jokunen positiivinenkin poikkeus mahtui hänen mukaansa tähän joukkoon. Eräs keskeisin järjestäytymisasteen viimeisimmän laskun syy oli nykyisen hallituksen enemmistöllään Ruotsin parlamentissa runnoma liittojen jäsenten työttömyysvakuutusturvan heikennys. Ivman ei silti kieltänyt, etteikö LO:n liittojäsenyyden 18 LO:n linnalla on värikäs historia, mutta se on vankkaa tekoa ja kestää vielä lisääkin, uskotaan sen sisällä. lasku olisi ollut jo vanhempaakin perua, aina 1990-luvun alusta - siis edellisestä talouslamasta - lähtöisin. Peiliin katsominen on ollut tuskallista, koska sieltä on näkynyt myös aivan omia syitä nykyiseen kehitykseen. Lukuja seurataan nyt tarkemmin ja useammin Järjestäytymisen merkitys on siis kasvanut. Samoin sen seurantaa on tiivistetty vuositasolta kuukausittaiseen, ja joissain liitoissa jopa viikoittaiseen, tarkasteluun. Myös liitosta eroavien tai liittoa vaihtavien seurantaan on panostettu, jotta saataisiin kattavampaa tietoa, miksi eroaminen on tapahtunut; myös siitä, miksi mahdollinen uudelleen järjestäytyminen on jäänyt. Esimerkiksi työllisyysasteen kohoaminen ei aiempaan tapaan olekaan enää korreloinut järjestäytymisen kanssa. Luonnollisesti ns. yleisempiäkin syitä epäaktiivisuuteen koko yhteiskunnan rakennemuutoksesta löytyy. Niiden sukulaisuussuhde tuntuu olevankin eräs hyvin mielenkiintoisesti näitä kahta naapuria yhdistävä piirre. Uusia työpaikkoja syntyy toki alasajetun teollisuustuotannon raunioille, mutta enimmin ei-perinteisille aloille ja aivan uusiinkin ammatteihin. Niistä puuttuu järjestäytymisperinnettä eikä sitä ole niihin oikein osattu liitoista tai keskusjärjestöistä markkinoida. Nuorten hektisen elämän täyttävät monet muut tärkeämmät aiheet kuin ammattiosastojen

19 kokoukset tai poliittinen yhteistoiminta. Liittojen luottamusmiehiä ja muita ay-toimitsijoitakaan ei ole Ivmanin mukaan tarpeeksi kohtaamaan uusia työntekijöitä juuri siinä vaiheessa, jolloin se olisi ehkä järjestäytymisen kannalta tärkeintä. LO on perustanut kehitysjohtajan mukaan erityisen liittofoorumin. Kokoontumisten tehtävänä on käydä läpi keskeistä järjestäytymisongelmaa. Tässä foorumissa ei tehdä niinkään ay-poliittisia päätöksiä. Sen sijaan siellä vaihdetaan ja koordinoidaan oman liiton kokemuksia toisten ammattiliittojen kanssa. Suuret keskukset ja palveluyritykset heikoimpia Pääkapunkiseutu Tukholma, kuten moni muukin suuri asutustaajama Ruotsissa, osoittaa kaikenlaisen (järjestäytyneen ja perinteisen) yhteiskunnallisen aktiivisuuden olevan aiempaa vähäisempää. Tähän trendiin voidaan laskea mukaan vielä järjestäytyneen yhteiskunnan poliittinen, ay-liikkeen vastainen linjanveto lainsäädännössä, median aiheuttama paine (Ruotsissa erityisesti ay-liikkeen johtoon kohdistunut) sekä monikansallisten (myös Ruotsissa) yritysten hyvin nuiva suhtautuminen ay-liikkeen toimintaan työpaikoilla ylipäätään. Niinpä näitä yleisiä syitä alkaa jo todella olla leegio, kun mukaan tulevat vielä teollisuuden rakennemuutokset ulkoistamisineen, työpaikkojen yhä suurempi hajautuminen, pienten palveluyritysten yleistyminen julkisten, keskitettyjen palvelujen sijaan, vuokratyön huomattava lisäys sekä epätyypillisten ja määräaikaisten työsuhteiden käytön kasvu. Nuoret eivät vain baila bailaa Ivman kyselikin retorisesti, onko liitoilla mitään konkreettista tarjolla tähän arvoköyhtyneeseen ja sirpaloituneeseen työmarkkinailmastoon. Tarvetta olisi, koska esimerkiksi juuri nuorten itsensä kannalta olisi - tutkitun tiedon mukaan - erittäin tärkeää saada mahdollisimman pysyvää, kohtuullisesti palkattua ansiotyötä. Turvattu työllisyys, paremmat työehdot, tilapäisten työsuhteiden vakinaistaminen ja vastaavasti riittävä työttömyysturva integroivat eli sitouttavat muutenkin paremmin yhteiskuntaan. Eli, kuten vanha sanonta käy: On vaikeaa olla puhdas ja aatteellinen, jos olo on ahdas ja puutteellinen. Toisenlaistakin trendiajattelua toki maassa viljellään, porvarihallituksen suureksi mielihyväksi. Tietyissä ikäkausipiireissä järjestäytyminen tulkitaan luusereiden touhuksi: apua saadakseen ammattiliittoihin liittyvät vain ne, jotka eivät omillaan pärjää,...so simple as that! Ivman kertoi LO:ssa harkitun erityisen Ingångsförbunfin eli Sisääntuloliiton perustamista LO:n yhteyteen niille nuorille, jotka tulevat ensimmäiseen työpaikkaansa, ja joille ei löydy luontevasti heti ns. omaa ammattiliittoa. Jäsnenyyttäkin voitaisiin räätälöidä juuri ao. yksilölle sopivaksi ottaen huomioon mahdolliset epätyypilliset työsuhteet. Tätä järjestäytymisen joustoa voitaisiin toki soveltaa myös suoraan ammattialakohtaisesti. Köyhällä ei ole varaa edes työttömyysturvaan Varsinaista oppilasjäsenyyttä ei LO:n piirissä ole harkittu, mutta Ivman myönsi sen tarpeen. Se ilmiselvä seikka oli nyt kuitenkin tutkittu, että nuorten eräs jär- Ruotsin "VVL": ensin SF:n ja sitten SEKO:n suurliiton jäsen. Vaikutusvalta ei ehkä kasvanut, mutta joukkovoima... jestäytymishalukkuuteen liittyvä tekijä oli sen hinta. Mikäli jäsenmaksuvelvoite on jo lähdössä tuntuva, jo se saattaa olla sitoutumisen esteenä. Toisaalta huonoina aikoina ja jäsenkadon vaivaamina liittojen kulut voivat aiheuttaa nimenomaan jäsenmaksun nostopaineita ja sama koskee jäsenen maksettavaksi lankeavaa työttömyyskassavelvoitetta. Silti yhä suuremmalla osalla työttömistä aiemmin kohtalaisen korkea (n. 80% palkasta) työttömyyskassan korvaus on käytännössä alentunut enää n. 60%:n tasoon. Niinpä jotkut liitot ovat jo ottaneet jäsenilleen lisävakuutuksia työttömyysuhan varalta tasoa nostaakseen. Jäsenvaroillahan sekin tehdään ja yksityiset vakuutuslaitokset korjannevat siten suurimman hyödyn. Huonoinkin visio mahdollinen Pohjoismaiden korkea järjestäymisaste lienee pysyvä ihmetyksen aihe muualla Euroopassa ja koko muussa maailmassa. Järjestäytymisasteen putoaminen Keskitai Etelä-Eurooppalaiselle tasolle murtaisi kuitenkin vahvan pohjoismaisen valtin, eli neuvottelu- ja sopimusyhteiskunnan yhden hyvinvointipilarin. Ivman kysyikin aivan aiheellisesti: kenen kanssa ja millä keinoin työnantaja velvoitettaisiin jatkossa enää neuvottelemaan työehdoista, mikäli työpaikalla - tai ammattialalla - olisi järjestäytyneitä enää vain vähän yli tai jopa alle puolet työntekijöistä? Ja keitä tuollaisella järjestösopimuksella enää katettaisiin? Asianajajaliitotko seuraavaksi? Liittojen vastuu on monissa asioissa LO:n panosta suurempi. Liittojen on huolehdittava jäsentensä perusturvasta, ay-tietouden ylläpidosta ja jakamisesta, liiton omista jäseneduista sekä palkkaedunvalvonnasta. LO puolestaan järjestää yleisempää palvelua, kuten 24h puhelinpäivystystä sekä luottamusmiestason koulutusta ja tukea. Ivmanin mukaan liittorajojen selkeytys on yhä ongelma, mm. siksi, että työmarkkinoiden ammattirakenne on jatkuvassa muutoksessa. Uusien ammattinimikkeiden järjestäytyminen ei enää löydäkään välttämättä entisiä väyliä. Hän vieroksuu kuitenkin esim. Tanskassa jo toimivia asianajaja-vetoisia vakuutusyhtiöitä. Siinä tarjotaan ao. vakuutusmaksua vastaan yksityisiä oikeudellisia ja edunvalvontapalveluja. Suomen käytäntöön verrattuna suuresti poiketen LO:lla ei ole viritelmiä toisten pääsopijakeskusjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. LO pyrkii koordinoimaan omin voimin palkkaneuvotteluja, vaikka hallitukselta paineita sopimiskäytäntöjen lainsäädännöllisiin heikennyksiin tuleekin. Mitä siis tehdään? LO:n kehitysjohtaja Jonas Ivman luetteli lopuksi muutaman keskeisen linjauksen, joihin keskusjärjestön sekä liittojen on panostettava. Jäsenyyden perusasiat on saatava kuntoon. Tämä merkinnee lisää resurssia kentälle ja työpaikoille. Liittyminen ja liiton vaihto on saatava nykyistä parempaan kontrolliin. Palvelupuhelimen on muodostuttava aidoksi kohtaamispaikaksi ja tietolähteeksi. LO:n ja liittojen yhteinen liity liittoon -tyyppinen nettisivusto on yksi uusi väylä järjestäytymiseen. Jäsenhankkijoille on annettava ja saatava tukea, painettava käyttökelpoisia oppaita ja luotava nettineuvontasaitteja. Työpaikoille on saatava lisää tukea paikallisten osastojen perustamiseen sekä liittojen jäsenetujen kirjoa on pyrittävä lisäämään. (AG) 19

20 Mietteitä paluupalaverissa Ruotsin LO:sta Paluumatkalla Ruotsista käytiin LO:ssa kuullun ja koetun lyhyt oppimäärä läpi omalla sak-laisella joukolla. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että LO:n esityksestä kuulosti useammankin korvaan jonkinlainen "tappiomieliala", jopa periksi antaminen. Sittenkin, vaikka uusia avauksia LO:ssa ja sen jäsenliitoissa oltiin koko ajan hakemassa ja tekemässä. Kuultuja järjestökampanja-asioita sekä järjestäytymispulmia todettiin kyllä mietityn Itämeren itärannallakin. Jäsentilanteen päivitykset tärkeitä Tunnustusta annettiin kuitenkin LO:n ja liittojen yhdessä tekemisen meininkiin, järjestäytymisajattelun pitkäjänteisyyteen, sitoutumiseen ja asian priorisointiin liitoissa. Nuoriin keskittyminen ja netin käytön systemaattisuus pantiin myös merkille. Listaa voi jatkaa myös sillä, että Ruotsin LO:ssa oli havaittu tarkan ja tiuhaan päivittyvän jäsenmäärien seurannan merkitys toimien ajoittamiseen ja teemoittamiseen. SAK:n joukosta arvioitiin, että LO ja sen liitot ovat kyllä jo organisaatioina ja uuden luojina hyvällä tiellä, mutta tuloksia ei ehkä vielä ollut näkyvissä. Perustoimijoiksi tulevan jäsenen, ammattiosaston, liiton ja lopulta myös LO:n suuntaan nousivat luottamusmiehet ja heidän henkilökohtainen panoksensa työpaikalla. Keskittyminen huonoiten järjestäytyneelle pääkapunkiseudulle sekä muihin suurkaupunkeihin, hyvin koulutettujen jäsenvärväreiden käyttö sekä uudet viestintätavat potentiaalisille jäsenille kelpasivat hyvin esimerkiksi myös muille ja muualla. Oppilastyö, jota Ruotsissa vasta aloitellaan, sekä taantuvien teollisuuspaikkakuntien ammattiosastojen jäsenasioiden hoito ja tuki tarvitsevat jatkuvaa paneutumista niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Jotain uutta uudempaakin olisi löydyttävä LO:n ja sen jäseniittojen monin eri tavoin ja eri syistä huonontunut markkinaasema yhteiskunnassa vaatisi nyt positiivisia ja konkreettisia edunvalvontatekoja. Pelkkä jäsenyysmarkkinointi tai uusi viestintätekniikka ei vielä pelasta yleislinjan nuivuutta. Järjestäytymisalojen keskinäiset ja sitkeät rajariidat eivät suinkaan paranna liittojen tai LO:nkaan julkisuuskuvaa. Paperiliiton toistaiseksi korkea järjestäytymisprosentti sekä sähköalan liiton omintakeinen jäsenmarkkinointi vain vahvistavat poikkeuksina toistaiseksi laimeailmeistä korjausliikettä. 20 Tämä on museoesine. SAK ja LO eivät vielä. Do it, with sons of Duud? SAK:lla on jo pitkälti toista vuotta ollut käynnissä oma järjestäytymiskampanjansa, jonka eräänä, lähinnä kaiketi nuorisoveturina on toiminut Duudsonien kuulu kahjosarja. Kampanja ei ole ollutkaan mikään oma lehmä ojassa -tyyliin tehty. Viimeisin tieto liitoilta toukokuun alkupuolella osoitti, että maaliskuusta -08 maaliskuuhun -09 SAK: jäsenliittojen nettojäsenmäärä, pelkästään alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä, oli kasvanut yli :llä! Keräysvaiheessa olevasta väliaikatiedosta puuttui tuolloin vielä yli jäsentä edustava liittorypäs, joten todellisen kasvun nettoluku lienee paljon suurempi. Taloudellinen taantuma saattaa lisätä tähän soppaan oman viimeisimmän ryytinsä, mutta vain osaksi. Hyvä me - ja kampanja jatkuu! (AG)

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen?

Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? UUTISKIRJE 2/2014 26.2.2014 Irtisanomissuoja ei sovi seurakuntarakenneuudistukseen? Seurakuntarakenteen uudistuksessa on meneillään lausuntokierros. Lausuntopyyntö on tullut neuvottelujärjestö JUKOlle,

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa

Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa Joensuu 14.5.2007 Henkilöstöjärjestöjen edustaja Asiamies Satu Henttonen, Palkansaajajärjestö Pardia Lähteinä käytetty Valtioneuvoston periaatepäätös (VM

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009

Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009 1(5) Oulun seudun kuuden (6) kunnan kuntajakoselvitys Henkilöstötyöryhmä Muistio 1 20.8.2009 Aika 20.8.2009 klo 9.30 11.00 Paikka Aleksinkulma, Oulu Osallistujat Kaisu Jokela, Jyty, Haukipudas Maritta

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖLLE. Toimeksiannon mukaan aluevankilan henkilöstörakenteen perusmallin tulee sisältää

OIKEUSMINISTERIÖLLE. Toimeksiannon mukaan aluevankilan henkilöstörakenteen perusmallin tulee sisältää OIKEUSMINISTERIÖLLE Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston osastopäällikkö asetti 3.11.2004 työryhmän laatimaan suunnitelman Vankeinhoitolaitoksen rakenneuudistuksen (RAKE -hanke) jatkovalmistelua

Lisätiedot

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa:

Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten mukaisesti seuraavaa: TES: 313014 Työehtosopimus, joka tehtiin 26.2.2008 Merenkulkulaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä. Sovittiin VM:n 2.11.2007 antamien sopimuskauden 2007 2010 neuvottelu- ja

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa

Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Vankien tupakointi vankeuslain muutoksessa Erityisasiantuntija, VTT Ulla Knuuti, Rikosseuraamuslaitos, Keskushallintoyksikkö VI Valtakunnalliset Tupakka ja terveys -päivät 3.12.2014 Tupakointi vankien

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus

2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 2015 HENKILÖSTÖRESURSSISUUNNITELMA TAE 2016, Liite 7, 28.5.2015 Virasto/liikelaitos ja laatija: Nuorisoasiankeskus 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ tilanteesta 31.3. 2013 2014 2015 TAE 2016 Vakinaisen henkilöstön

Lisätiedot

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen 14.11.2011 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio

Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio Rikosseuraamuslaitoksen päivitetty toimitilavisio Toimenpiteet 2015-2018 30.10.2014 1 Suunnitelman lähtökohtia Rikosseuraamuslaitos pystyy suunnitelman avulla toteuttamaan kevään 2014 kehyspäätöksen mukaiset

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset

VES 280151 PL 01. 1 Keskustason sopimusmääräykset VES 280151 PL 01 Tarkentava virkaehtosopimus vuoden 2011 virasto- ja tasaarvoerän kohdentamisesta valtiovarainministeriössä ja ministeriön palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot