Perusturva Grundtrygghet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturva Grundtrygghet"

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 2/11 kesäkuu juni

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 2/2011 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Seuraava tiedote Ilmestyy syyskuussa Pääkirjoitus: Poliittinen tahto ja sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus 3 Ledare: Den politiska viljan och social- och hälsovårdens framtid 4 Ajankohtaista 5 Aikuissosiaalityön asiakkaat eivät ole tietoisia oikeuksistaan 5 Hyvinvointipalveluekosysteemiä etsimässä 6 Verkostot Innokylän työkaluina 6 Kannustus motivoi välttämään rattijuopumuksen uusimista 7 Reumasäätiön sairaalan potilasasiakirjojen jatkosijoituspaikka 8 Kallion peruspalvelukuntayhtymä kasvatti kuntien ohjausvaltaa 10 Aluehallintovirastojen arviointiraportit peruspalvelujen tilasta 10 Tarkastukset sosiaalihuollon toimintayksiköihin ilman ennakkoilmoitusta 11 Terveyserot kasvavat erilliset hankkeet eivät tehoa 11 Kolumni 12 Uutta lainsäädäntöä 13 Ensihoitopalvelun järjestäminen 13 Lastensuojelulakiin, perhehoitajalakiin ja omaishoitajalakiin tulossa muutoksia 13 Perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen 16 Muutoksia valtioneuvoston asetukseen 338/ Lapset ja nuoret 17 Lastensuojeluilmoitus, ennakollinen lastensuojeluilmoitus ja pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi 17 Nuorten alttius pelihaitoille eellyttää kasvattajilta tietoa, tukea ja valppautta 18 Päivähoitoa yli kuntarajojen 19 Vanhukset 20 Ikäihmisten asema palveluiden kilpailutuksissa 20 Ikääntyneiden turvallisuusohjelma on juuri valmistunut 21 Estä iäkkään läheisesi huijaus kuluttajaviraston verkkosivujen uusi tietopaketti 21 Ikääntyneiden palvelut osaksi sosiaalihuoltouudistusta 22 Tietohallinto 23 Tuumasta sosiaalitoimeen atk-päivillä 23 Ensiaskeleita kohti yhtenäistä sähköistä tiedonhallintaa sosiaalihuollossa 24 Terveys 26 Terveydenhuoltolakiin liittyvät asetukset 26 Uusia julkaisuja 29 Tilaisuuksia ja koulutusta 30 ISSN

3 Poliittinen tahto ja sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Hallituksen kokoaminen on osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi, eikä tätä kirjoitettaessa tulevan hallituksen kokoonpano ole ennustettavissa hallitusohjelman sisällöstä puhumattakaan. Näin olleen pääkirjoitukseksi kaavailtu hallitusohjelman arviointi jää myöhempään ajankohtaan. Tulevalla hallituskaudella joudutaan tekemään merkittäviä linjauksia sekä suurissa rakenteellisissa asioissa että toiminnan sisältöjen osalta. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tulee jatkaa määrätietoisesti, jotta kuntaperusteisen järjestelmän toimintakyky voidaan myös jatkossa turvata. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa ja sovittaa yhteen kuntalain kanssa. Tulevaisuuden järjestämis- ja rahoitusmallin tulee pohjautua nykyjärjestelmään mutta siten, että monikanavaisen rahoituksen ongelmia voidaan hallita oleellisesti paremmin ja että järjestämisrakenteet ohjaavat palveluintegraatioon, paikallisen hyvinvointipolitiikan toteuttamiseen ja asiakaslähtöisyyteen. Kuntaperusteisuuden edut ovat kiistattomat, mutta nykyjärjestelmässä on omat ongelmansa, joita tulee tulevassa lainsäädännössä korjata mm. hallinnollisia rakenteita selkiyttämällä ja väestöpohjaa kasvattamalla. Tämä tarkoittaa mittavaa rakenneuudistusta, mikä puolestaan edellyttää poliittista tahtoa. Kysymys kuuluukin, onko tuleva hallitus riittävän toimintakykyinen tekemään vaikeita päätöksiä vai jäävätkö kipeät ratkaisut tekemättä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiselle ei löydy suuntaa. Rakenteellisten kysymysten lisäksi hallitusohjelmasta on syytä löytyä myös sisältöihin liittyviä kirjauksia. Hallitusneuvottelujen ensimmäinen vaihe kariutui osin julkisen talouden kestävyysvajeeseen liittyviin erimielisyyksiin. Erimielisyyttä ei kuitenkaan ollut siitä, etteikö kestävyysvaje ole merkittävä ja edellytä kansallisia toimenpiteitä. Samanaikaisesti väestörakenteen muutos tulee lisäämään palvelukysyntää. Tämä edellyttää tulevalta lainsäädännöltä aivan uutta kannustavuutta tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen sekä taloudellisten realiteettien tunnustamista. Tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen kannustava lainsäädäntö ei saa perustua olemassa olevien toimintatapojen kirjaamiseen lakiin ja laadun erillisistä osatekijöistä (kuten henkilöstömitoitus ja -kelpoisuus) säätämiseen. Näin vain sementoidaan olemassa olevia palveluparadigmoja tilanteessa, jossa tarvitaan uudenlaisia palvelukonsepteja. Tämä asettaa lainvalmisteluun lisää haasteita; lainsäädännön tulee kehittämisohjelmien tavoin kannustaa ja ohjata uuteen taloudellisesti kestävämpään ja toiminnallisesti vaikuttavampaan toimintaan. Toimintaympäristön muutos vaatii uudistamista. Tulevan hallituksen tehtävänä on ohjata uudistusta, mikä edellyttää viisauden ohella vahvaa poliittista tahtotilaa ja rohkeutta tehdä tilanteen vaatimia myös kipeitä päätöksiä. Jussi Merikallio Perusturva 2/2011 3

4 Den politiska viljan och social- och hälsovårdens framtid Att sätta ihop en regering har visat sig vara exceptionellt svårt och när den här ledaren skrivs är det inte möjligt att förutsäga hur regeringen kommer att se ut. Än mindre är det möjligt att förutspå innehållet i regeringsprogrammet. Därför kommer jag att utvärdera regeringsprogrammet först i en senare ledare. Under den kommande regeringsperioden måste man dra upp viktiga riktlinjer både för stora strukturella frågor och verksamhetens innehåll. Arbetet med kommun- och servicestrukturreformen måste fortgå målmedvetet för att man också i fortsättningen ska kunna trygga verksamhetsförutsättningarna i det kommunbaserade systemet. Lagstiftningen som gäller ordnandet och finansieringen av socialoch hälsovården bör förnyas och samordnas med kommunallagen. Den framtida modellen för organisering och finansiering bör basera sig på det nuvarande systemet men så att finansieringen via flera kanaler kan styras väsentligt bättre och på ett sådant sätt att strukturerna leder till serviceintegration, lokal välfärdspolitik och kundorientering. Fördelarna med ett system som bygger på kommuner är otvetydiga. Det nuvarande systemet har ändå sina problem, som i den kommande lagstiftningen bör lösas bland annat genom klarare strukturer och större befolkningsunderlag. Detta innebär omfattande strukturreformer, vilket å sin sida förutsätter politisk vilja. Frågan är om den kommande regeringen är tillräckligt funktionsduglig för att fatta svåra beslut eller om de svåra frågorna lämnas olösta, vilket innebär att social- och hälsovårdens reformer förblir utan riktning. Utöver de strukturella frågorna bör regeringsprogrammet innehålla åtgärder som avser innehållet. Det första skedet av regeringsförhandlingarna strandade delvis på grund av meningsskiljaktigheter i fråga om hållbarhetsgapet i ekonomin. Alla är ändå överens om att hållbarhetsgapet är stort och att det kommer att förutsätta nationella åtgärder. Dessutom kommer förändringen i befolkningsstrukturen att öka efterfrågan på service. Den kommande lagstiftningen bör på ett helt nytt sätt sporra till produktivitet och effekter och man måste dessutom inse de ekonomiska realiteterna. En lagstiftning som uppmuntrar till produktivitet och effektivitet får inte basera sig på att existerande verksamhetsformer och olika delfaktorer i kvaliteten bestäms i lag (såsom personaldimensionering och behörighet). Därigenom cementeras endast de existerande serviceparadigmerna när det egentligen skulle behövas nya servicekoncept. Detta ställer lagberedningen inför nya utmaningar. Lagstiftningen bör på samma sätt som utvecklingsprogrammen uppmuntra och styra verksamheten mot ekonomiskt mer hållbar och funktionellt sett mer effektiv verksamhet. När omvärlden förändras, krävs reformer. Det är den kommande regeringens uppgift att styra reformerna, vilket utöver klokhet också kräver stark politisk vilja och mod att fatta nödvändiga även svåra beslut. Jussi Merikallio 4 Perusturva 2/2011

5 AJANKOHTAISTA Aikuissosiaalityön asiakkaat eivät ole tietoisia oikeuksistaan YTT Tuija Nummelan huhtikuussa 2011 tarkastettu sosiaalityön alan väitöstutkimus osoittaa, etteivät aikuissosiaalityön asiakkaat ole tietoisia omista oikeuksistaan. Myöskään palvelujärjestelmä ei tuo niitä esille. Väitöstutkimuksen mukaan aikuissosiaalityön kehittäminen edellyttääkin palveluohjauksellisen työotteen vahvistamista, sähköisten palvelujen ja muiden asiakkaan osallisuutta tulevien työmuotojen kehittämistä sekä juurruttamista. Nummelan mukaan yleinen tietoisuus toimeentulotuesta on lisääntynyt, mikä on madaltanut kynnystä hakea palveluja. Toimeentulotukea ei markkinoida eikä mainosteta, joten tieto etuuksista, palveluista ja asiakkaan oikeuksista ovat hyvin pitkälle asiakkaan itsensä varassa. Toimeentulotuen normin mukaiset etuudet turvataan, mutta muiden etuuksien saamisen kriteerit ovat hyvin tiukat. Asiakkaan on osattava hakea sekä täydentävää että ehkäisevää tukea ja hänen on kyettävä perustelemaan palvelutarve. Nummela tarkastelee väitöstutkimuksessaan aikuissosiaalityön asiakkaiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Tutkimuksen aineisto on koottu päätoimisilta sosiaaliasiamiehiltä ja sosiaalityöntekijöiltä sekä aikuissosiaalityön asiakkailta. Tutkimuksen perusteella toimeentulotukea saavan asiakkaan oikeuksien toteutumisen esteet välittyvät sosiaaliasiamiehille yhteydenottoina, kun palvelujärjestelmä ei kohtaa asiakasta. Myöskään sosiaalityön palvelukulttuuri ei tue asiakaslähtöisyyttä. Sosiaalityöntekijöille asiakkaan aseman ongelmakohdat näyttäytyivät työtä rajoittavina reunaehtoina. Ammattilaisilla ei ole aina mahdollisuutta tehdä työtä eettisten arvojen mukaisesti. He joutuvat työskentelemään ristiriitaisten odotusten kentässä, samanaikaisesti heiltä odotetaan niin säästöjä kuin asiakkaan asioiden kuntoon laittamista. Aikuissosiaalityön asiakkaan mielestä oikeuksien toteutumisen kannalta keskeistä puolestaan on luottamuksellisen asiakassuhteen syntyminen, tasavertainen kohtelu sekä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän hyvä kohtaaminen. Henkilökohtaisen asiakkuuden puute aiheuttaa myös ongelmia. Henkilökohtaisen asiakkuu- den saa valikoinnin kautta, mutta asiakkuuden saamisen kriteerit eivät ole selkeät. Hallintomenettely tukee asiakkaan oikeuksia, vaikka asiakkaalle ei välttämättä selvitetä päätösten perusteluja eikä niiden vaikutusta asiakkaan arkielämään. Aikuissosiaalityön asiakkuudella on monta ulottuvuutta. Kohdeasiakkuus ilmenee, kun sosiaalityöntekijä määrittelee asiakkuuden asiakkaan ongelmien kautta. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa on myös kuluttajan ja palvelun käyttäjän elementtejä. Näiden merkitys korostuu, kun luottamuksellinen asiakassuhde on syntynyt. Sosiaaliasiamiehen asiakkuuden ulottuvuudet painottuvat palveluasiakkuuteen ja kuluttaja-asiakkuuteen. Sosiaaliasiamiehen asiakkuudessa korostuu myös asiakkaan oikeuksien esille tuominen. Tutkimus tuotti uutta tietoa asiakkaan oikeuksia toteuttavan asiakkuuden edellytyksistä. Kohtaavan ja osallistavan asiakkuuden keskiössä ovat asiakkaan kohtaaminen ja palvelutapahtuma. Asiakas tarvitsee uutta tietoa palveluista ja oikeuksista jo ennen asiakkuutta. Asiakkaan omien ja viranomaisverkostojen huomioiminen sekä asiakkaan oikeuksien näkyväksi tekeminen ja puolustaminen ovat tärkeä osa asiakkuutta. Aikuissosiaalityön kehittäminen kunnissa paikantuu 1990-luvun loppupuolelle. Suomeen jäi 1990-luvun laman jälkeen korkea työttömyys sekä valikoivat työmarkkinat. Korkeana pysynyt ja pitkittynyt työttömyys lisäsivät toimeentulotuen tarvetta. Erityisesti vähimmäisturvan varassa elävien työttömien tilanne heikentyi 1990-luvun lopulla. Toimeentulotukiasiakkaiden määrän lisääntymisen myötä on tultu tilanteeseen, jossa sosiaalityöntekijöillä ei ole ollut mahdollisuuksia varsinaiseen elämänongelmien selvittämiseen, kun työpanoksesta tuntuva osuus on mennyt rutiiniluonteiseen rahan jakamiseen. Käsitteenä ja työmuotona aikuissosiaalityö on jäsentynyt erityisesti 2000-luvulla. Lisätietoja: Tuija Nummela, tuija.nummela(at)saimia.fi Perusturva 2/2011 5

6 Hyvinvointipalveluekosysteemiä etsimässä Keskustelu hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta käy vilkkaana. Julkiset palvelujärjestelmät kohtaavat kasvavia paineita toimintansa kehittämiseen. Nykyistä pienemmillä resursseilla tulisi tuottaa enemmän ja parempia palveluja kuin ennen. Palvelujen tuottavuuden kehittäminen on keskeinen julkisen sektorin haaste. Siihen vastaaminen edellyttää innovaatioita uudenlaisten toimintatapojen ja palvelujen kehittämistä. Yksittäinen yritys ei enää välttämättä menesty Nokian ja Applen välinen kilpailu osoittaa, että menestys ei enää ole kiinni vain yksittäisten yritysten erinomaisuudesta. Liiketoimintaympäristöä 2010-luvulla leimaava piirre on kilpailun siirtyminen verkostojen tasolle. Applen menestyksen ja houkuttelevuuden taustalla ovat sekä hyvä käytettävyys että laitteen ympärille syntyneet palvelut ja sovellukset. Asiakkaan kokema arvopotentiaali muodostuu suuren yritysjoukon tuottamasta tarjonnasta. Yritysverkoston, tai ekosysteemin, suorituskyky ratkaisee sen, miten kilpailukykyinen tietty tuote on asiakkaan näkökulmasta, kertoo yliopettaja Harri Jalonen Turun AMK:sta. Verkostomainen toiminta on yleistynyt myös julkisessa palvelutuotannossa. Esimerkiksi hyvinvointipalveluja tuottaa suuri joukko organisaatioita. Voidaan puhua palvelujärjestelmästä, joka koostuu erilaisista palveluista ja niitä tuottavista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista. Yhteistyö on tärkeää, kun kehitetään uusia palveluinnovaatioita ja palvelujen tuottavuutta, Jalonen jatkaa. Uusia palveluinnovaatioita tarvitaan Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Lapin yliopisto tutkivat hyvinvointipalvelujen johtamista Työsuojelurahaston rahoittamassa yhteishankkeessa. Tutkimushankkeen kohteena oli Helsingin sosiaaliviraston arvoverkko. Arvoverkolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevien hyvinvointipalvelujen tuottamisesta sekä sitä lähellä olevasta toiminnasta Hankkeen päätulokset on raportoitu Suomen Kuntaliiton Acta-sarjassa ilmestyneessä kirjassa Arvoverkkoa kokemassa saaliina tuottavuutta ja innovaatioita. Kirjan lähtökohtana on ajatus siitä, että hyvinvointipalvelujen turvaaminen edellyttää palvelujen tuottamiseen ja johtamiseen liittyvien perusoletusten uudelleen arviointia. Niukkenevat resurssit ja muutokset palvelutarpeissa eivät itsestään muutu tuottavuudeksi ja uusiksi palveluinnovaatioiksi. Jotta tuottavuus- ja innovaatiopotentiaalia voidaan lunastaa, pitää yksittäisten organisaatioiden sijaan huomio kohdistaa koko hyvinvointipalvelujärjestelmään. Kirjassa tarkastellaan hyvinvointipalvelujärjestelmän johtamista ja kehittämistä sekä tuottavuuden että innovaatioiden näkökulmista. Kirjassa esitetään myös käytännön kehittämisehdotuksia hyvinvointipalveluekosysteemin luomiseksi. Lisätiedot: Yliopettaja Harri Jalonen, Turun ammattikorkeakoulu Hyvinvointipalvelut, p , turkuamk.fi Verkostot Inno-kylän työkaluina Verkostoinnostus on tämän hetken trendi, verkostoja syntyy ja sähköpostiin ropisee kutsuja verkostotapahtumiin. Missä verkostoissa kukakin toimii, voi olla jopa toimijoille itselleen epäselvää. Miten verkostomaista työskentelyä saataisiin tehostettua ilman, että verkostoähky puuduttaa innokkaat toimijat? Toimintaympäristöjen verkostoituminen on nostanut esiin kysymyksen verkostoissa tapahtuvasta oppimisesta. Verkostotutkimus pyrkii ymmärtämään verkostoissa tapahtuvia prosesseja ja verkostojen rakenteita; oppiminen näyttäisi olevan avaintekijä sekä prosessien että rakenteiden jäsentämisessä ja ymmärtämisessä. Oppimisverkoston käsitteen on katsottu viittaavan verkostoon, joka on perustettu kokemusten jakamisesta syntyvää osallistujien keskinäistä oppimista varten ja verkoston ensisijaisena tehtävänä on tuottaa oppimistapahtumia. Lisäksi oppimisverkostoja on luonnehdittu myös reflektioverkostoiksi, jolloin oivallukset ja uuden tiedon tuottaminen korostuvat. Verkostossa on mahdollista luoda suotuisia edellytyksiä innovatiiviselle toiminnalle saattamalla joukko samantyyppisistä kehittämiskysymyksistä kiinnostu- 6 Perusturva 2/2011

7 neita, mutta samalla kuitenkin riittävän erilaista asiantuntemusta omaavia toimijoita keskenään suhteellisen pitkäjänteiseen vuorovaikutukseen. Innovaatioiden käyttöönotto edellyttää aina muutosta. Organisaatioita ja niihin rakentuneita sosiaalisia ja toiminnallisia systeemejä ei voida muuttaa kaupan hyllyltä otettavilla kertaratkaisuilla. Merkittävin rooli innovaatioiden synnyttämisessä on keskijohdolla ja käytännön työtätekevillä, jotka kehittävät työtään ennakoivasti ja etsivät yhteistyösuhteista ja syntyvistä oivalluksista lisäarvoa työlleen. Verkostot jäsentävät oppimisen välityksellä tarvittavia rakenteita ja prosesseja, lisäksi verkostoissa oivalletaan lisäarvoa tuottavia prosessi- ja palveluinnovaatioita, jotka edellyttävät toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Verkostot eivät kuitenkaan itsessään tuota muutosta; keskeistä on se, miten ne kytketään organisaatioissa kehittyvään muutosprosessiin. Niinpä nämä muutosta aikaansaavat verkostot tuottavat ihannetilassa uusia pysyviä verkostomaisia kehittämisrakenteita ja niistä syntyvää toimintaa. Verkostoja voidaan rakentaa ja johtaa suunnitelmallisesti strategisen kehittämisen työvälineinä hyödyntäen sitä osaamista, mitä tutkimus on verkostotyömuodoista ja niistä saatavista hyödyistä tuottanut. Tällöin verkostot on ymmärrettävä osaksi organisaation strategista toimintaa. Esimerkiksi ikääntyneiden mielekkään elämänympäristön ja tarvelähtöisten palveluiden kehittämisestä vastataan kunnissa poikkitoimialaisesti; rakennettua ympäristöä ja liikennesuunnittelua koskevat sekä elinkeino- ja työllistymisstrategiat nousevat merkittäviksi palvelustrategioiden rinnalla. Uusi yhteistyön malli edellyttää (oppimis) verkostomaista kehittämistä kunnan sisällä ja avautumista yhteistyöhön alueen yksityisen ja kolmannen sektorin, oppilaitosten sekä muidenkin toimijoiden kanssa. Mikäli lähtökohtana on jaettu yhteinen ymmärrys ja koettu lisäarvo yhdessä tekemisestä, avoimena verkostona syntynyt toimintamalli voi muodostua pysyväksi rakenteeksi. Tarkasteltaessa verkostoja organisaation strategisena kehittämisen työvälineenä niiden kautta rakentuu kehittämisyhteistyötä, joka suuntaa organisaation toimintaa, mutta myös institutionalisoituu osaksi organisaation joko rakennetta tai pysyvää toimintamallia. Tutkimuksen kautta ei vielä kuitenkaan ole saatu selvyyttä siihen, miten kehittämisyhteistyön muuttuminen pysyviksi kehittämisrakenteiksi turvataan. Samoin verkostoja voidaan rakentaa tavoitteena tuottaa muutosta. Esimerkiksi valtakunnallisella tasolla tarvitaan sosiaali- ja terveysalan organisoituja verkostoja, jotta palveluiden järkevä ketjutus ja asiakastarpeista lähtevien palveluprosessien suunnittelu on mahdollista. Rakentamalla oppimisverkostoja ja tuomalla erilaisia eritoimijaisia verkostoja yhteen mahdollistuu kehittämisrakenteita, joka tuottavat tarvittavaa osaamista ja suuntaavat kehitystyötä monesta eri näkökulmasta järkevästi. Verkostojen monimuotoisuus on lisäarvo tehtävälle työlle. Se, että niitä voidaan hyödyntää eri tavoin, tuottaa myös eniten lisäarvoa. Ymmärrys johtamisesta, puhutaan sitten strategisesta, innovaatio- tai osaamisenjohtamisesta määritelmiä on useita, sisältää ymmärryksen dialogisuudesta ja itseohjautuvuudesta tavoitteiden mukaisesti. Niinpä verkostoitumista olisi hyvä tarkastella sekä strategisina kehittämisen työkaluina kuin myös ad hoc -tyylisinä lisäarvon tuottajina. Verkostomainen työskentelytapa tulee enenevässä määrin olemaan osa päivittäistä työntekoa. Kyky valita oikeat strategiset kumppanit (know who) on kehittämistyössä tarvittavaa osaamista. Kehityksen suuntana tulee olemaan sellaisten verkostomaisten toimintatapojen vahvistuminen, mitkä tuottavat toimijoilleen todellista lisäarvoa. Innokylä on nyt vaiheessa, jossa verkostotyö todenteolla alkaa. Nyt kannattaa seurata Innokylän internet-sivuja ja olla mukana tässä todellista muutosta aikaansaavassa verkostotyössä. Tavataan Innokylän raitilla! Lisätietoja: Anne Knaapi-Lamminen, verkostopäällikkö, Innokylä, puh Katariina Välikangas, verkostokoordinaattori, Innokylä, puh Kannustus motivoi välttämään rattijuopumuksen uusimista Tie selväksi -hankkeen raportin mukaan varhainen puuttuminen ja motivointi auttoivat rattijuopumuksesta kiinni jääneitä tarkkailemaan omaa päihteiden käyttöään ja siihen liittyviä riskejä. Hämeenlinnassa, Savonlinnassa, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Helsingin itäisessä poliisipiirissä toteutetussa kokeiluhankkeessa sosiaali- tai terveydenhuollon toimijat, esimerkiksi poliisilaitoksella työskentelevä sosiaalityöntekijä tai terveydenhuollon ammattilainen, Perusturva 2/2011 7

8 järjestivät rattijuopumuksesta kiinnijääneelle päihdekeskustelun. Poliiseja velvoitettiin rohkaisemaan kiinnijäänyttä osallistumaan keskusteluun. Päihdekeskustelussa käsiteltiin rattijuopumuksen taustalla mahdollisesti vaikuttavia päihde-, mielenterveys- tai sosiaalisia ongelmia. Osallistumiseen kannustivat päihdeongelmien puheeksiotto poliisilaitoksella, nopea reagointi tapahtuneeseen ja matala kynnys tukipalveluihin. Toteutumatta jäänyt varsinainen kannustin olisi ollut myös se, että päihdekeskusteluun osallistumisella olisi vaikutusta sakon suuruuteen tai ajokiellon pituuteen. Tie selväksi -hankkeen toiminta tavoitti eri-ikäisiä ja erilaisessa elämäntilanteessa olevia henkilöitä, joilla oli elämänhallinnan ongelmia ja tukipalveluiden tarve. Osalle kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolella oleville päihdekeskustelu tarjosi ensikontaktin näihin palveluihin. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö toimi joustavasti. Terveydenhuollossa tehtävä potilaan alkoholin käytön kartoitus, muutostarpeen selvittäminen ja mahdollinen muutoksessa auttaminen eli miniinterventiotoiminta otettiin vakituiseksi työvälineeksi sosiaalihuoltoon. Sosiaalityöntekijän sijoittuminen poliisilaitokselle toimi hyvin: yhteys kontaktihenkilön avulla palvelujärjestelmän ja poliisilaitoksen välillä oli tärkeää. Sosiaalityö poliisilaitoksella on avainasemassa, kun halutaan tunnistaa ja puuttua varhaisen puuttumisen periaatteella rikoksesta kiinni jääneiden henkilöiden elämäntilanteeseen. Rankaisemisen rinnalla kiinnijääminen voi johtaa tuen ja avun saamiseen. Hanke perustuu vuonna 2007 liikenne-, opetus-, sisäasiain- sekä peruspalveluministerin yhdessä sopimaan hallituksen liikenneturvallisuuspakettiin, jossa etsittiin ratkaisuja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kokeilu päättyi vuoden 2010 lopussa. Hankkeen suunnittelussa sovellettiin Ruotsissa toimivaa SMADIT-mallia (Samverkan mot alkohol och droger i trafiken). Hankkeesta vakiintuneeksi työkäytännöksi muuttuneessa mallissa rattijuopumukseen syyllistyneen käyttöön puututaan välittömästi kiinni jäämisen yhteydessä poliisin ja päihdepalveluiden yhteistyönä. Lähde: Tuula Kekki. Poliisi on puuttunut päihteiden käyttöösi tee sinä samoin. Tie selväksi -hankkeen loppuraportti. THL:n Raportti 12/2011. Reumasäätiön sairaalan potilasasiakirjojen jatkosijoituspaikka Reumasäätiön sairaalan konkurssipesä toimitti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityisen terveydenhuollon lain mukaisen ilmoituksen toiminnan lopettamisesta. Aluehallintovirasto on edellä mainitun johdosta poistanut Reumasäätiön yksityisen terveydenhuollon palvelujenantajan rekisteristä lopetusmerkinnällä. Aluehallintoviraston lopetusasiakirjassa todetaan, että konkurssipesä ilmoittaa myöhemmin lopullisen potilasasiakirjojen arkistointipaikan tilanteen selvittyä. Reumasäätiön sairaalan konkurssin jälkeen on sairaalan potilasarkiston loppusijoituspaikasta neuvoteltu pitkään mm. sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran, Etelä-Suomen aluehallintoviraston sekä sairaanhoitopiirien edustajien kesken sekä on tiedusteltu sairaanhoitopiireiltä niiden mahdollisuutta ottaa oman alueensa potilaiden potilasasiakirjat itselleen. Neuvotteluissa on kuultu myös tietosuojavaltuutetun toimiston kannanottoa. Keskusteluissa aiemmin tuli esille se, että Kela voisi huolehtia omilla maksusitoumuksilla lähettämiensä potilasasiakirjojen jatkosäilytyksen. Kela on kuitenkin suhtautunut tähän hyvin nihkeästi. Tällä hetkellä asiakirjat ovat konkurssipesän hallussa Reumasäätiön sairaalan kiinteistössä. Konkurssipesä on luovuttanut yksittäisiä potilaskertomuksia sairaanhoitopiireille näiden pyynnöistä mm. potilaiden jatkohoitojen toteuttamisessa. Potilasarkistosta noin puolet on Päijät-Hämeen alueen potilaitten potilasasiakirjoja ja loput jakautuvat muiden sairaanhoitopiirien alueille. Lisäksi potilaiden jatkohoidoista on sosiaali- ja terveysministeriö neuvotellut sairaanhoitopiirien kanssa. Pääsääntö on, että kyseiset potilaat palaavat omaan sairaanhoitopiiriinsä yliopisto- tai keskussairaalatason hoitoon. Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvityspyynnöllään STK1772B (liite 3) lähetti sairaanhoitopiireille hallintolain mukaisena kuulemisena selvityspyynnön, ovatko sairaanhoitopiirit valmiita ottamaan oman alueensa potilaiden potilasasiakirjat kokonaisuutena säilytettäviksi omaan arkistoonsa. Suuri osa potilaista oli lähetetty Reumasäätiön sairaalaan kunnallisilla mak-susitoumuksilla ja mitä todennäköisimmin potilaat jatkavat hoitoaan oman sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi pyydettiin perustelemaan, mikäli säilytys ei onnistuisi. Aluehallintovirasto sai kevääseen 2011 mennessä vastaukset kaikista sairaanhoitopiireistä. Vastausten mukaan valtaosa sairaanhoitopiireistä on valmis ottamaan oman alueensa potilaiden potilasasiakirjat. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri on konkurssipesän kanssa keskustellut omien potilasasiakirjojensa osalta 8 Perusturva 2/2011

9 järjestelyistä niin, että piiri vuokraisi tilat konkurssipesältä, joten potilas-asiakirjat siirtyisivät sosiaali- ja terveyspiirille mutta fyysisesti olisivat säilytettyinä edelleen Reumasäätiön sairaalan kiinteistön potilasarkistossa. Sosiaali- ja terveysministeriön kannanotto Sosiaali- ja terveysministeriön terveyspalveluosasto ilmoittaa kannanotossaan , että potilaskertomukset ovat ostajien eli sairaanhoitopiirien omaisuutta, koska Reumasäätiön sairaalaan on sen toiminnassa ollessa lähetetty potilaat maksusitoumuksilla tutkittaviksi ja hoidettaviksi. Täten sairaanhoitopiirien tehtävä on lainmukaisesti säilyttää ja huolehtia potilasasiakirjoista vaikka säädöspohja asiassa on osin puutteellinen. Lisäksi kannanotossa todetaan, että konkurssipesä ei ole terveydenhuollon lupaa omaava palvelujen tuottaja, joten sillä ei tule olla potilaskertomuksia. Keskustelussa esille nostettu sähköinen potilaskertomusten tekstiarkisto TT2000 voidaan säilyttää digitaalisessa muodossa ilman, että sitä tarvitsee tulostaa paperille mikäli se teknisesti ja kustannusten suhteen on epätarkoituksenmukaista. Digitaalinen materiaali voidaan säilyttää digitaalisena tallenteena ja arkistoida sellaisena. Digitaalisista röntgenkuvista kannanotossa todetaan, että niiden siirto voitaneen tehdä. Yhteenvetona kannanotossa todetaan, että arkistosta huolehtiminen kuuluu sairaanhoitopiireille eikä valtiolla niin ministeriöllä kuin aluehallintovirastolla ole määrärahoja arkiston siirtoon. Täten valtion rahoitus ei ole mahdollinen. Kannanoton lopuksi todetaan, että arkiston siirto tulee aloittaa välittömästi. Ministeriö suosittaa, että aluehallintovirasto valvovana viranomaisena antaa asiassa kirjallisen kehotuksen. Aluehallintoviraston ratkaisu Aluehallintovirasto kehottaa Reumasäätiön sairaalan konkurssipesää siirtämään konkurssipesän hallussa olevat potilasasiakirjat sairaanhoitopiireille siten, että kunkin potilaan potilasasiakirjat siirretään siihen sairaanhoitopiiriin, jossa potilaalla on kotipaikka. Aluehallintovirasto kehottaa konkurssipesää ja asianomaisia sairaanhoitopiirejä käynnistämään potilasasiakirjojen siirron pikaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjoista antaman asetuksen 3 :n 1 momentin mukaan potilasasiakirjat tulee laatia ja säilyttää sellaisia välineitä ja menetelmiä käyttäen, että asiakirjoihin sisältyvien tietojen eheys ja käytettävyys voidaan turvata tietojen säilytysaikana. Saman asetuksen 22 :n mukaan potilasasiakirjojen ja hoitoon liittyvän muun materiaalin säilyttämisestä vastaa se terveydenhuollon toimintayksikkö tai itsenäisesti ammattiaan harjoittava terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka toiminnassa ne ovat syntyneet, jollei sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetusta laista muuta johdu. Reumasäätiön sairaalan konkurssipesä ei ole asetuksessa tarkoitettu terveydenhuollon toimintayksikkö eikä itsenäisesti ammattiaan harjoittava terveydenhuollon ammattihenkilö. Näin ollen sen hallussa ei tule olla potilasasiakirjoja, eikä sitä voida siten velvoittaa säilyttämään sen hallussa vastoin lain säännöksiä olevia potilasasiakirjoja. Tässä tapauksessa potilasasiakirjat laatinut terveydenhuollon toimintayksikkö ei ole juridisesti enää olemassa sen ajauduttua konkurssiin. Näin ollen potilasasiakirjoille on potilasturvallisuuden ja potilasasiakirjojen käytettävyyden vuoksi saatava asianmukainen ja turvallinen säilytyspaikka. Kun otetaan huomioon osin puutteellisen lainsäädännön säännökset, lain tarkoitus, Sosiaali- ja terveysministeriön perusteltu kannanotto, potilasturvallisuus ja potilasasiakirjojen asianmukainen säilyttämisvaatimus, niin Reumasäätiön sairaalan konkurssipesän hallussa olevia potilasasiakirjoja on pidettävä alun perin Reumasäätiöltä palveluja ostaneiden omaisuutena. Tämän perusteella aluehallintovirasto katsoo, että potilasasiakirjat tulee pikaisesti siirtää asianomaisiin sairaanhoitopiireihin asianmukaisesti säilytettäviksi. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri voi säilyttää potilasasiakirjat selvityksessään esittämällä luotettavalla tavalla Reumasäätiöltä vuokraamissa tiloissa. Mitä edellä on lausuttu potilasasiakirjoista, koskee myös sähköisessä muodossa olevia potilasasiakirjatietoja tai vastaavia potilasasiakirjoiksi katsottavia asiakirjoja. Konkurssilain 16 luvun 2 :n mukaan konkurssipesä vastaa velasta, joka johtuu konkurssimenettelystä tai joka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen sekä velasta, josta konkurssipesä on tämän tai muun lain mukaan vastuussa. Edellä mainitun säännöksen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että Reumasäätiön sairaalan konkurssipesä ei voi olla vastuussa potilasasiakirjojen säilyttämisestä tai siirtämisestä aiheutuneista kustannuksista. Koska potilasasiakirjojen on katsottava olevan asianomaisen sairaanhoitopiirin omaisuutta, tulee sairaanhoitopiirien myös vastata potilasasiakirjojen siirtymisestä ja säilyttämisestä aiheutuneista kustannuksista. Aluehallintovirasto on valvova viranomainen ja yhtenä sen perustehtävänä on potilasturvallisuuden turvaaminen omalla toimialueellaan. Tämän vuoksi aluehallintovirasto kokee hyvin tärkeäksi sen, että Reumasäätiön konkurssipesän tilanteessa potilasasiakirjoista ja niiden väliaikaisesta säilyttämisestä on konkurssimenettelyn aikana huolehdittu asianmukaisesti. Samoin aluehallintovirasto valvovana viranomaisena kokee tärkeäksi ja tulee yhdessä Valviran kanssa valvomaan sitä, että potilasasiakirjojen asianmukainen siirtäminen ja säilyttäminen tulee tapahtumaan asianomaisissa sairaanhoitopiireissä. Perusturva 2/2011 9

10 Kallion peruspalvelukuntayhtymä kasvatti kuntien ohjausvaltaa Kuntien mahdollisuudet ohjata sosiaali- ja terveyspalveluita parantuivat Kallion peruspalvelukuntayhtymän myötä, osoittaa Kuntaliiton ja Kallion omistajakuntien tilaama selvitys. Terveydenhuollon henkilöstö puolestaan koki kuntayhtymän kaventaneen omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin Alavieskan, Sievin, Nivalan ja Ylivieskan perustamaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueet ovat osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta (PARAS). Yhteistoiminta-alueet muodostavat sosiaali- ja terveystoimeen uudenlaisia organisaatioita ja ohjausjärjestelmiä. Nämä eroavat merkittävästi yksittäisen kunnan ohjaustavasta. Tampereen yliopiston tutkimus osoittaa, että yhteistoiminta-alue voi parantaa kuntien mahdollisuutta ohjata sosiaali- ja terveyspalveluita, jos kuntien tavoitteet ovat yhteneväisiä. Kallio on tältä osin hyvä esimerkki kuntien välisestä onnistuneesta yhteistyötä. Tutkimuksen mukaan kuntien voimistuneen omistajaohjauksen kääntöpuolena osa terveydenhuollon henkilöstöstä koki omien vaikutusmahdollisuuksiensa kaventuneen, mikä osaltaan johti lääkäreiden irtisanoutumisiin. Tutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa koko yhteistoiminta-aluekentän käyttöön. Monella alueella painitaan samantyyppisten haasteiden kanssa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Antti Kuopila toteaa. Arvioinnista saatava tieto auttaa kuntia kehittämään toimintaansa. Ristiriita voimakkaan omistajaohjauksen ja terveydenhuollon ammattilaisten kaventuneen päätäntävallan välillä on tutkimuksen mukaan osa laajempaa ilmiötä. Valtakunnan tasolla se näkyy hallinto- ja demokratiakokonaisuuksien hallinnan ja ammattijohtajuuden sekä syvällisen substanssiasiantuntijuuden vastakkainasetteluna. On muistettava, että Kallion toiminnan ja ohjausjärjestelmän arviointi on kuntayhtymän nuoren iän vuoksi haasteellista ja tutkimus antaa ennen kaikkea tietoa muutosvaiheen haasteista, Antti Kuopila huomauttaa. Lisätietoja: Yliopiston lehtori, HT Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto, p Erityisasiantuntija Antti Kuopila, Kuntaliitto, p Kuntayhtymän hallituksen pj. Eija-Riitta Niinikoski, p vt. Kuntayhtymän johtaja Jarmo Kivimäki, p Aluehallintovirastojen arviointiraportit peruspalvelujen tilasta Aluehallintovirastojen raportit niiden toimialueiden peruspalvelujen tilasta vuonna 2010 ovat valmistuneet. Valtiovarainministeriön toimeksiannosta toteutettujen raporttien laadintaan ovat osallistuneet omien arviointitehtäviensä osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Nyt valmistuneet peruspalvelujen alueelliset raportit ovat ensimmäisiä, jotka on laadittu kokonaan vuoden 2010 alussa voimaan tulleen aluehallintouudistuksen jälkeen. Peruspalvelujen arviointi on aluehallintovirastojen lakiperusteisia tehtäviä. Arvioinnin teemana oli hallinto- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus peruspalvelujen saatavuuteen. Raportteihin sisältyvät hallinnon toimivuuden, turvallisuuden ja osaamisen, liikennepalvelujen ja kuluttajan asemaa koskevat arviointikokonaisuudet ja niiden alle sijoittuvat arviointikohteet. Lisäksi poikkihallinnollisena kohteena on käsitelty paikallista turvallisuusyhteistyötä. Raportit ovat saatavissa aluehallintovirastojen verkkosivuilla (http://www.avi.fi) Alueelliset arviointiraportit: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto Valtakunnallisen arvioinnin tulokset: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Perusturva 2/2011

11 Tarkastukset sosiaalihuollon toimintayksiköihin ilman ennakkoilmoitusta Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kirje 1031/2/11/ Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 5 :n mukaan oikeusasiamies toimittaa tarpeen mukaan virastojen ja laitosten tarkastuksia perehtyäkseen laillisuusvalvontaansa kuuluviin asioihin. Erityisesti hänen on toimitettava tarkastuksia vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa valvoakseen niihin sijoitettujen henkilöiden kohtelua. Tarkastuksen yhteydessä oikeusasiamiehellä tai hänen edustajallaan on oikeus päästä tutustumaan viraston tai laitoksen kaikkiin tiloihin ja tietojärjestelmiin sekä oikeus keskustella luottamuksellisesti viraston tai laitoksen henkilökunnan sekä siellä palvelevien tai sinne sijoitettujen henkilöiden kanssa. Ennalta ilmoittamattomien tarkastusten toteuttamiselle jo nyt ei oikeusasiamiehen toimivallan näkökulmasta ole esteitä. Sosiaalihuollon toimintayksiköiden tarkastamisessa tällainen menettely ei ole ollut kuin muutamissa tapauksissa käytössä. Oikeusasiamies on pyytänyt ilmoittamaan kaikille alueen kunnille ja sosiaalihuollon yksiköille, joissa rajoitetaan sosiaalihuollon asiakkaitten itsemääräämisoikeutta, että nämä yksiköt varautuvat oikeusasiamiehen ennalta ilmoittamattomiin tarkastuskäynteihin. Tarkastuksia voidaan tehdä viikonpäivästä ja vuorokauden ajasta riippumatta. Sosiaalihuollon toimintayksiköihin kohdistuvia ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia voivat tehdä oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, apulaisoikeusasiamiehet Jussi Pajuoja ja Maija Sakslin. Heidän määräyksestään tarkastuksia voivat toimittaa myös oikeusasiamiehen kanslian virkamiehet. Terveyserot kasvavat erilliset hankkeet eivät tehoa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Kapeneeko kuilu? -raportin mukaan terveyserot ovat Suomessa edelleen kasvussa. Terveyserojen kaventaminen löytyy monien ohjelmien, työryhmien ja hankkeiden tavoitelistalta, kuten kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma ( ) on edellyttänyt. Terveyserojen vähentyminen on ollut tavoitteena kahden viimeisimmän hallituksen ohjelmassa ja politiikkaohjelmissa. Hyvistä tavoitteista huolimatta terveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana. Erityisesti erot tuloryhmien välisissä elinajanodotteissa ovat kasvaneet nopeasti. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun. Muiden tuloryhmien elinajanodotteen tiedetään kasvaneen tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Syynä terveyserojen kasvuun on, että Suomessa harjoitettu yhteiskuntapolitiikka on ollut ajoittain ristiriidassa terveyserojen kaventamisohjelman tavoitteiden kanssa. Väestön terveyteen vaikuttaa joukko niin sanottuja sosiaalisia määreitä kuten tuloerot, köyhyys ja työttömyys. Näiden lisääntyminen on heikentänyt alimpien sosioekonomisten ryhmien terveyden edellytyksiä tavalla, jota ei pystytä erillisin hankkein ja yksin sosiaali- ja terveysministeriön toimin korjaamaan. Tähän asti saadut kokemukset yrityksistä kaventaa terveyseroja osoittavat raportin mukaan, että tarvitaan pitkäkestoista ja laaja-alaista, hallintorajat ylittävää poliittista tahtoa kääntää suunta terveyserojen kasvusta niiden vähentämiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusjärjestelmää uudistettaessa huomiota tulisi kiinnittää siihen, että tulevaisuudessa palvelut vähentäisivät eivätkä kärjistäisi sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. Kapeneeko kuilu? -raportin päälukujen lopussa on ehdotuksia terveyserojen kaventamisen jatkotoimiksi. Lisätietoja: Tuulia Rotko, projektipäällikkö, puh Eila Linnanmäki, kehittämispäällikkö, puh Lähde: Tuulia Rotko, Timo Aho, Niina Mustonen, Eila Linnanmäki, Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 8/2011. Perusturva 2/

12 Kolumni Tositarinoita elävästä elämästä Kokeneena sosiaalihuollon ammattilaisena, entisenä lastensuojelun sossuna, ja hallintobyrokraattina olen aina suhtautunut positiivisesti varhaisen puuttumisen ideologiaan. Olen jopa ollut sorvaamassa sitä käytännön toimintamalliksi. Hieman on huolettanut, miten helposti malli voi muuttua varhaisen nuhtelun malliksi. Talvisena iltana sain perusteita epäilyilleni. Odotin kymmenvuotiasta poikaani kotiin, kun puhelimeni soi. Puhelimessa oli poliisi, joka kysyi, olenko poikani äiti. Vastattuani myöntävästi hän pyysi kohteliaasti minua tulemaan lähelle pysäköityyn mustaan maijaan, jonka suojassa lapseni oli. Juoksin paikalle. Maijan takapenkillä nökötti lapseni yhdessä 11-vuotiaan ystävänsä kanssa. Pojat olivat kokeilleet, kumpi osuu jääkimpaleella lähemmäs muuntajakopin ikkunaa. Voittaja ei selvinnyt, sillä ikkuna sälähti rikki. Ohikulkija oli nähnyt tilanteen ja soittanut paikalle poliisit, jotka olivat korjanneet pojat talteen. Poliisit olivat erittäin ammattitaitoisia ja asiallisia. Keskustelun jälkeen sain lapset haltuuni. Poikani purskahti itkuun ja sopersi itkunsa keskeltä: Anteeksi äiti. Oli hyvä, että jäin kiinni. Nyt minun ei tarvitse kantaa tätä omallatunnollani. Säilytin kasvoni peruslukemilla ja selitin maksavani ikkunan puoliksi hänen ystävänsä äidin kanssa, mutta korvaukseksi lapseni joutuu tekemään minulle töitä. Seuraavalla viikolla kännykkääni oli päivällä tullut kaksi puhelua minulle oudosta numerosta. Numerossa puhelimeen vastannut nainen kertoi, että minun ja lapseni, hänen ystävänsä ja tämän äidin pitäisi saapua sovittelutilaisuuteen, johon myös ikkunan omistavan tahon edustaja osallistuisi. Että pojat ymmärtäisivät tekonsa vakavuuden. Suostuin, joskin miettien onko sovittelun järjestäminen ylimitoitettu reaktio tekoon nähden, mutta voihan se olla hyödyksikin. Seuraavana päivänä sain kirjeen kotikuntani lastensuojeluviranomaisilta. Minua kehotettiin ottamaan yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään, koska he olivat vastaanottaneet lastensuojeluilmoituksen poliisilta koskien huolta lapsestani. Säikähdin suunniltani, sitten aloin nauraa ja lopuksi suutuin. Lapsestani on tehty lastensuojeluilmoitus, koska hän on rikkonut jääkimpaleella ikkunan? Ei lumipalloilla toki saa rikkoa ikkunoita, mutta että lastensuojeluilmoitus! Onneksi sain kirjeen perjantaina, joten minulla oli viikonloppu aikaa rauhoittua. Maanantaina soitin asialliselle ja ystävälliselle sosiaalityöntekijälle, joka kertoi, että poliisin käytäntönä on tehdä kaikista tietoonsa tulleista alaikäisten tekemistä rikoksista lastensuojeluilmoitus. Eikös tuo nyt ole hieman hätävarjelun liioittelua? Vastaukseksi sain, että se oli käytäntö. En tarkoita arvostella tällä sinua, mutta eikös tuo nyt ole hieman raskas rakenne? Lastensuojelun sossuista on huutava pula ja teillä on varmaan muutakin työtä kuin puhutella jääkokkareella ikkunan rikkoneiden pikkupoikien vanhempia. Tämä on yleinen käytäntö, sanoi sossu tiukemmin ja jatkoi tällaisen keskustelun yhteydessä saattaa paljastua muutakin. Keskustelumme päättyi toteamukseen tässä tapauksessa meillä ei varmaankaan ole tarvetta tapaamiseen. Meneekö teillä muuten hyvin lapsenne kanssa? Yhteiskuntamme kehottaa ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja läheisistään. Silti 10-vuotiaan pojan ikkunaan heittämä jääkimpale sai liikkeelle poliisit, sovittelutoiminnan ja lastensuojelun. Lapsuudessani oli tavallista, että lapset rikkoivat vahingossa ikkunoita, varastelivat omenia ja kuljettivat toisiaan fillarin tarakalla. Asiat hoidettiin perheen kesken, ja suhteellisen täyspäisiä meistä silti aikuisina tuli. Eikö oikea paikka tällaisten tekojen puimiseen (ja rankaisemiseen) ole vieläkin ensisijaisesti koti? Poliisien tekemä ilmoitus kirjautuu lastensuojelutilastoihin. Sinne kirjautuvat myös kaikki poliisin haaviin jääneet omenavarkaat ja moponvirittäjä. Viime aikoina olemme kauhistelleet lastensuojeluilmoitusten lisääntynyttä määrää. Kuinka suuri osa ilmoituksista on sellaisia, joihin viranomaisten todella on syytä reagoida? Sossun sanoessa, että ilmoitusten yhteydessä saattaa paljastua muutakin, mietin välittömästi, miten kylmänä pakkasaamuna unohdin tarkistaa, onko lapsellani lapaset mukana. Liikuntapäivänä unohdin pakata reppuun pyyhkeen. Yhtenä aamuna herätin lapseni tunnin liian myöhään ja kerran erehdyin kahdella päivällä joululoman loppumisesta! En osaa suhtautua tällaiseen italialaisen huolettomasti. Ei myöskään lapseni: rauhoittelusta huolimatta hän ei nukkunut kunnolla viikkoon ennen sovittelua, koska häntä jännitti ja pelotti. Jokaisella meistä on tunnollaan jotain epäilyttävää. Milloin niitä kannattaa kaivella? Pelottaa ajatella 12 Perusturva 2/2011

13 elävänsä yhteiskunnassa, joka etsii yksilöistä virheitä ja poikkeamia eikä salli epäonnistumisia. Yhteiskunnassa, jossa viranomaiskoneisto lähtee ratkomaan normaalielämän piiriin kuuluvia tilanteita. Miten hyvin tämä järjestelmä vastaa tavoitteisiinsa, jotka ovat lapsen kasvun tukeminen ja perheen voimavaraistaminen? Mitä yhden lumipallon heittäminen maksaa rahallisesti ja henkisesti? Mikä on kustannusten ja hyötyjen suhde? PS. Pari viikkoa tämän jälkeen lapseni tuli luokseni ja kertoi suunnitelleensa, että kyselisi naapureilta töitä auttaakseen ikkunan maksamisessa. Parahdin spontaanista Ei missään tapauksessa!. Sieluni silmissä näin jo itseni selittämässä lastensuojelulle, että naapureitteni ilmoituksista huolimatta lapseni ei suinkaan kulkenut ovelta ovelle kerjäämässä... Vihainen perusfattis uutta lainsäädäntöä Ensihoitopalvelun järjestäminen Toukokuun alussa 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitetun ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on siirrettävä sairaanhoitopiireille viimeistään vuoden 2013 alusta lukien. Ensihoitopalvelun käsite kattaa nykyisessä kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa käytetyt käsitteet sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (340/2011) säädetään tarkemmin ensihoitopalvelun tehtävistä, ensihoidon palvelutasopäätöksen määrittelyn perusteista ja rakenteesta, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön tehtävien määrittelyn perusteista ja koulutusvaatimuksista, ensihoitopalvelun perus- ja hoitotason määritelmistä sekä ensivastetoiminnasta. Sairaanhoitopiiri voi järjestämisvastuun siirryttyä järjestää alueensa ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Kuntien tai terveyskeskusta ylläpitävien kuntayhtymien tekemät sairaankuljetussopimukset eivät pääty itsestään järjestämisvastuun siirtymisen yhteydessä. Ennen järjestämisvastuun siirtoa sairaanhoitopiirin on yhdessä kuntien ja niiden nykyisten sopimuskumppanien kanssa kartoitettava olemassa oleva sopimuskanta ja tarvittaessa huolehdittava sopimusten siirtämisestä sairaanhoitopiirille. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon uusi sopimusmalli on parhaillaan valmisteilla. Kuntaliiton koolle kutsumassa ryhmässä ovat edustettuna sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, pelastuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat. Tavoitteena on saada uusi terveydenhuoltolain ja hankintojen yleiset sopimusehdot huomioon ottava sopimusmalli valmiiksi vuoden 2012 alkupuolella. Lisätietoja: Mika Paavilainen, puh. (09) Lastensuojelulakiin, perhehoitajalakiin ja omaishoitajalakiin tulossa muutoksia Lakimuutosten tavoitteena on siirtää sijaishuollon painopistettä laitoshuollosta perhehoitoon sekä nostaa perhehoidon laatua ja tukea perhehoitajien ja omaishoitajien jaksamista parantamalla mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perhehoidossa alkaen (Lastensuojelulaki 50 ) Vuoden 2012 alusta perhehoidosta tulee laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos Perusturva 2/

14 sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Uudistetussa pykälässä säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa sijaishuolto tulisi järjestää laitoshuoltona. Lähtökohtana on, että lapsen sijaishuolto järjestetään ensisijaisesti muuna kuin laitoshuoltona. Sijaishuolto voitaisiin järjestää laitoshuoltona ainoastaan silloin, jos sijaishuollon järjestäminen muulla tavoin ei olisi lapsen edun mukaista. Sijaishuoltoa järjestettäessä tulisi myös huolehtia siitä, että sijaishuollon lisäksi järjestetään riittävät lapsen edun mukaiset tukitoimet. Säännös merkitsee käytännössä sitä, että tehtäessä päätöstä lapsen sijoituspaikasta, tulee ennen laitoshuollon järjestämistä selvittää mahdollisuudet järjestää sijaishuolto joko perhehoidossa tai muulla tavoin. Tilanteen mukaan säännöksessä tarkoitettu muu tapa voi olla esimerkiksi sukulaisperhe taikka eräissä tilanteissa lastensuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen sijoitus kotiin. Lastensuojelulain 32 :n mukaan ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu sekä lapsen sukulaisten tai muiden läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Lastensuojelulain 32 :n 3 momentin mukaan henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitajalain 4 :n 1 ja 2 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi. Lastensuojelulain mukaisesti lapsen huollon järjestäminen sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä on aina ensisijaista suhteessa sijaishuollon järjestämiseen. Uusi säännös tullee lisäämään nimenomaan perhehoidon osuutta sijaishuollossa. Arvioitaessa perhehoidon soveltuvuutta lapselle, tulee ottaa huomioon se, minkälaisen kokonaisuuden perhehoitajan antama hoito muodostaisi yhdessä tarvittavien tukitoimien kanssa. Vasta, jos perhehoito ei tukitoimien avullakaan turvaisi lapsen edun mukaista sijaishuoltoa, tulisi sijaishuolto toteutettavaksi laitoshuoltona. Säännöksessä tarkoitettuja tukitoimia ovat paitsi lapselle annettavat tukitoimet myös lapsen perheelle tai perhehoitajalle annettavat tukitoimet. Lapselle ja perheelle sijaishuollon aikana annettavina tukitoimina voivat tulla kyseeseen vastaavat tukitoimet kuin mitä lastensuojelulain 7 luvun mukaisesti järjestetään avohuollon aikana. Perhehoitajille annettavista tukitoimista säädetään perhehoitajalaissa Kun niin sanottua ammatillista perhekotihoitoa toteutetaan aluehallintoviraston antamalla luvalla, toiminta ei kuulu perhehoitajalain piiriin. Osa nykyisin ammatillisena perhekotihoitona toteutettavasta hoidosta vastaa käytännössä laitoshuoltoa, kun taas osa vastaa toiminnallisesti perhehoitoa. Ammatillisen perhekotihoidon tukena voidaan käyttää vastaavia tukitoimia kuin perhehoitajalain mukaisessa perhehoidossa. Jotta perhehoito olisi lapsen edun mukaista, täytyy sijaisperheen vastata lapsen tarpeita ja perhehoidon tukena tulee olla riittävät tukitoimet. Se, ettei soveltuvaa sijaisperhettä löydy, voi johtaa siihen, ettei sijoitusta voida toteuttaa perhehoitona. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos lapsen hoito ja huolto vaatii erityisosaamista, jota ei ole saatavilla. Jos erityisosaamisen tarve on turvattavissa perhehoidon lisäksi annettavien tukitoimien avulla, tulisi sijaishuolto toteuttaa perhehoitona. Sijaishuollon toteuttaminen laitoshuoltona voi olla lapsen edun mukaista esimerkiksi silloin, kun sijoituksen alkuvaiheessa tarvitaan lisätietoa lapsen tarpeista ja huostaanoton perusteisiin vaikuttavista syistä. Koska lapsen edun mukaista on toteuttaa sijaishuolto yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa, vaatii lapsen sijoittaminen sijaishuoltopaikkaan, joka ei vastaa huoltajan toiveita, erittäin painavia perusteita. Lähtökohtana on aina, että vanhempien ja lapsen kanssa yhdessä työskennellen löydetään sijaishuollon muoto ja ne tukimuodot, jotka parhaiten turvaavat hoidon ja huollon tarpeen ja jossa yhteistyön avulla saavutetaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta paras kokonaisuus. Jos sijoitusta tehtäessä on ilmeistä, että saattaa tulla eteen tilanteita, jotka edellyttävät lastensuojelulain 11 luvun mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttöä, lapsen edun mukaista ei ole sijoittaa häntä sellaiseen sijaishuoltopaikkaan, jossa rajoitustoimenpiteiden käyttö ei lain mukaan ole sallittua. Sijaishuoltona toteutettavassa perhehoidossa on mahdollista käyttää rajoitustoimenpiteistä yhteydenpidon rajoittamista (62-63 ). Muita rajoitustoimenpiteitä (64-74 ) voidaan käyttää ainoastaan laitoshuoltona järjestettävässä sijaishuollossa. Lastensuojelulain 50 :n muutos tulee voimaan Hoitopalkkio vähintään 650 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti (Perhehoitajalaki 2 ) Hoitopalkkion vähimmäismäärä on ollut 1 tammikuuta 2011 lukien 353,62 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nostetaan 650 euroon. Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Muutos tulee voimaan ja sitä sovelletaan lukien. 14 Perusturva 2/2011

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Asiakas- ja palvelusuunnitelma. pohjana

Asiakas- ja palvelusuunnitelma. pohjana Asiakas- ja palvelusuunnitelma l l suunnitelmallisen asiakastyön pohjana PaKaste, Rovaniemi 14.4.2011 Dokumentoinnin kehittäminen Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Asiakkaan oikeuksista asiakkaan

Asiakkaan oikeuksista asiakkaan Asiakkaan oikeuksista asiakkaan osallisuuteen aikuissosiaalityössä Rovaniemi 24.1.2012 Yliopettaja Tuija Nummela Saimaan ammattikorkeakoulu, tuija.nummela@saimia.fi Asiakkaan asema ja oikeudet aikuissosiaalityössä

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014 Dnro 321/54/2010 Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014 Tarkastuskertomus 6/2012 Lastensuojelu JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot