Vahva nuori välttää riskejä

Transkriptio

1 Väestöliitto 4/09 Vuoden pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj: Tsemppiä maahanmuuttajanuoret! s. 20 Kun nuori elää netissä s. 14 Pelaako nuori liikaa? s. 23 Puhutaan pornosta s. 26 Vahva nuori välttää riskejä

2 päätoimittajalta PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila TOIMITUSSIHTEERI Paula Alkio ULKOASU JA TAITTO Innocorp Oy TOIMITUSNEUVOSTO Anne Leinonen Ida Hakola Helena Hiila Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi Jaana Syrjälä Heli Vaaranen TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) pari.perhe@vaestoliitto.fi KANSIKUVA Anna Kopteff KUSTANTAJA Väestöliitto ry. PAINOPAIKKA Edita Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Kaarina Rautelin, (09) kaarina.rautelin@vaestoliitto.fi ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Kolmas vuosikerta Aikakausilehtien Liiton jäsenlehti Nuoret eivät voi odottaa Lapset ja nuoret muodostavat kaksikymmentä prosenttia kansasta, mutta he edustavat sataa prosenttia tulevaisuudesta. Kun pidämme huolta nuorista, pidämme huolta omasta tulevaisuudestamme kansana ja hyvinvointiyhteiskuntana. Kun annamme nuorille mahdollisuuden, annamme mahdollisuuden kehitykselle. Väestöliitto on perinteisesti lähestynyt nuoria seksuaaliterveyden näkökulmasta. Meillä on kehitetty Seksuaalisuuden ja aggression portaita, jotka ovat löytäneet tiensä kouluihin myös maan rajojen ulkopuolella. Suosittu palvelumme, Poikien Puhelin vastaa kaikenlaisiin kysymyksiin, joskin polttavimmat käsittelevät seksiä. Vaikka seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet ovat tärkeitä, niin nuorten hyvinvointiin kuuluu paljon muutakin. Liian monet tytöt masentuvat ja liian monet pojat menestyvät huonosti koulussa, eivätkä jatka peruskoulun jälkeen opintojaan missään. Kuka pitää huolen näistä nuorista? Lehdessämme Vuoden pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj kertoo, millaista on ollut kasvaa kahden kulttuurin omaavana Suomessa. Hänen mukaansa maahanmuuttajakeskustelu on yksipuolista. Kantaväestön äärikannat saavat helposti puheenvuoron, mutta maahanmuuttajat itse jäävät syrjään keskustelusta. Hetemaj uskaltaa olla kriittinen sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä kohtaan. Maahanmuuttajia hän moittii liian helposta luovuttamisesta. Itse hän on sisukkaasti etsinyt ja löytänyt vaihtoehtoisen tien, jos alkuperäinen tie on noussut pystyyn. Kantasuomalaisia hän kehottaa puolestaan palaamaan pari askelta takaisin perhekeskeisyyteen. Siitä löytyisi parannuskeino sekä masentuneisuuteen että alko- holin ja lääkkeiden liikakäyttöön. Suomalaiseen kasvatukseen on kuulunut varhainen itsenäistäminen ja yksin pärjäämisen eetos. Ehkäpä nuoret sittenkin tarvitsevat enemmän huolehtimista, rajoja ja välittämistä. Suomessa perhe on useimmiten pieni ja sen molemmat aikuiset ovat kodin ulkopuolella kokopäivätyössä. Kaikkea ei voikaan yksin perheen varaan laskea. Viime laman jälkihoidossa leikattiin niin palveluja kuin tukiakin, nyt pitäisi toimia viisaammin. Enää ei ole varaa opettajien lomautuksiin, ylisuuriin luokkiin eikä oppilashuollon supistuksiin. Koulut ovat se matalan kynnyksen paikka, joka saavuttaa koko ikäluokan. Siksi juuri sinne kannattaa panostaa. Nuoret tarvitsevat myös toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Luottamusta siihen, että opiskelu palkitaan työpaikalla ja että myös kaikkein heikoimmista pidetään huolta. Nuorisotyöttömyyden kasvu ei lupaa hyvää. Ei myöskään se, että kolmisentuhatta alle 30-vuotiasta siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Oireilu alkaa jo paljon ennen kuin nuoret tulevat työikään. Koulujen mahdollisuuksiin puuttua koulukiusaamiseen ja varhaisen tuen antamiseen nuorille tulisi panostaa paljon nykyistä enemmän. Samoin nuorten mielenterveyspalveluihin. Lasten ja nuorten palvelut tuleekin nähdä investointina eikä kulueränä. Helena Hiila 2 pari & perhe 4/2009

3 pari & perhe 4/ On turha itse ottaa kaikkea nuoren vihaa ja kapinaa vastaan ja reagoida samalla, vahvalla tunteella. - Raisa Cacciatore 8 Vanhemmat ovat ihan tarpeeksi käytettävissä. - Jenny Juusela ja Salla Ponkala 14 Kannattaa olla yhtä kiinnostunut nuoren nettipuuhista kuin jääkiekkoharrastuksesta. - Matti Kari 4 Hyvä itsetunto suojaa lasta 6 Nuorten mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet Professori Mauri Marttusen haastattelu 8 Jenny Juusela ja Salla Ponkala ovat tyytyväisiä vanhempiinsa 9 Poikien huolenaiheet entistä vakavampia 10 Raisa Cacciatore: Vanhemmat kaipaavat neuvoja lasten kasvatukseen 14 Netti on nuorten tapa elää 16 Kainuulaisnuoret kaipaavat kauas pois 18 Missä sinä teit sen eka kertaa? 19 Miten nuorisokodissa kasvaneet tytöt pärjäävät? 20 Fatbardhe Hetemaj kannustaa maahanmuuttajanuoria aktiivisuuteen 23 Pelaako nuori liikaa? Rahapelit kiehtovat nuoria 25 Oppilas- ja opiskelijahuoltoon kaivataan yhtenäistä lainsäädäntöä 26 Porno kuumentaa mielen 28 Krump nuorten tanssi väkivaltaa vastaan 30 Kirjauutuudet Tulossa: Samarakas-peli Kymmenen teesiä lapsen itsetunnon tukemiseen s.5 pari & perhe 4/2009 3

4 TEKSTI Paula Alkio Hyvä itsetunto suojaa lasta Tänä päivänä lapset kohtaavat entistä nuorempina erilaisia suorituspaineita ja yhteiskunnan lieveilmiöitä. Selviytyäkseen niistä he tarvitsevat sisäistä voimaa ja taitoja eli vahvan itsetunnon. Itsetunto on itsensä tuntemisen ja arvostamisen lisäksi osa ihmisen persoonallisuutta, elämänhallintaa ja hyvinvointia. Varhaiset lapsuudenkokemukset luovat pala palalta pohjaa itsetunnolle, joka rakentuu vähitellen erilaisten elämäntilanteiden, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Itsetunto vaikuttaa ihmisen olemukseen, ajatuksiin ja tekoihin sekä myös siihen, miten muut häneen suhtautuvat. Lapsi, jolla on hyvä itsetunto, suhtautuu toiveikkaan luottavaisesti itseensä, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Hän on tasapainossa itsensä kanssa eikä hänellä ole tarvetta alistaa muita. Nuoruudessa hyvä itsetunto auttaa keskittymään omiin tavoitteisiin ja opiskeluun. Ihminen uskaltaa unelmoida ja toimia unelmiensa saavuttamiseksi. Kodin ilmapiiri ja vanhempien lämmin, arvostava suhtautuminen sekä lapsen vahvuuksien tukeminen kehittävät myönteistä minäkuvaa. Kannustavan palautteen antaminen niin kotona kuin koulussakin auttaa lasta kehittämään selviytymis- ja sopeutumiskykyjään. Hän oppii arvostamaan itseään ja saa hyvät valmiudet selviytyä erilaisista haasteista. Hyvä itsetunto suojaa lasta ja nuorta syrjäytymiseltä ja riskikäyttäytymiseltä. SHUTTERSTOCK Voiko itsetuntoa vahvistaa? Kirjassa Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa Raisa Cacciatore, Erja Korteniemi-Poikela ja Maarit Huovinen esittävät, että itsetuntoa voi ja pitääkin vahvistaa jatkuvasti. Itsetunto ja minäku- 4 pari & perhe 4/2009

5 va ovat ihmisen mielessä olevia ajatuksia ja uskomuksia, joihin voidaan vaikuttaa. Kirjassa annetaan vanhemmille monia konkreettisia ohjeita lapsen itsetunnon vahvistamiseksi. Yksi helpoimmin toteutettava neuvo lienee kehotus sanoa lapselle yksinkertaisesti: Ihanaa, että olet juuri minun lapseni. Ei tarvitse pelätä, että se tuntuisi yliampuvalta tai naiivilta, vaikka ei olisi itse moisia kehuja lapsena saanutkaan. Myös nuori tarvitsee kiitosta, kehuja, lämpöä ja läheisyyttä, vaikka hänen käytöksensä voi vanhempien mielestä viitata päinvastaiseen. Nuoren kehitykselle on tärkeää, että hän saa kokea tulevansa hyväksytyksi vertaisryhmässä. Tiivis liittyminen kaveriryhmään ulkoisin merkein tukee nuoren rohkeutta unelmoida itsenäistymisestä ja pärjäämisestä ilman riippuvuussuhdetta vanhempiin. Ulkoisia merkkejä voivat olla yhdenmukainen vaatetus, hiustyyli, puhetapa tai käytöskoodit. Yleensä nuoren itsetunto vahvistuu porukassa ja hän kokee ryhmässä onnistumisen ja pärjäämisen tunteita. Muista kiittää ja kehua lasta joka päivä. Siihen löytyy aina jokin hyvä syy. Nuoren kaipaavat vanhempia Väestöliiton Nuorten Avoimien Ovien lääkärin Miila Halosen mukaan nuoren heikon itsetunnon taustalla on usein läheisten ihmissuhteiden ja välittämisen puute. Myös media ja kaveripiiri luovat erilaisia ulkonäkö- ja käyttäytymispaineita. Halonen toivookin, että vanhemmat lisäisivät yhdessäoloa ja keskustelua nuortensa kanssa. Nuori vaikuttaa ulkoisesti jo lähes aikuiselta, mutta silti hän tarvitsee vanhemmuutta. On tärkeää, että vanhemmat ovat läsnä nuoren arjessa, kuuntelevat ja kiinnostuvat hänen asioistaan. Näin he pysyvät selvillä nuoren akuuteista teemoista. Luottamus on tärkeää, silloin nuori uskaltaa kertoa omista tekemisistään ja huolistaan, Halonen muistuttaa. Miila Halosen vastaanotolla nuoren elämäntilanteen tarkemmassa selvittelyssä nousee esiin monenlaisia, lähinnä nuoren heikkoon itsetuntoon liittyviä vaikeuksia ja ongelmien kasaumia. Asiakaskuntamme on viime aikoina kaventunut ja tällä hetkellä monella on sijoitustausta ja osa on saattanut asua nuorisokodissa lapsuudesta saakka. Itsetunto-ongelmat näkyvät muun muassa näiden tyttöjen elämäntavassa ja terveystottumuksissa. He käyttävät runsaasti päihteitä ja tupakoivat paljon. Usein he syövät epäterveellisesti ja nukkuminen jää vähiin. 1. Usko lapseen. Nosta esiin hänen osaamisensa, hyvyys ja onnistumiset. Näin kasvatat kymmenen kertaa tehokkaammin kuin vikojen tai virheiden osoittamisella. 2. Ole läsnä lapsen arjessa. Tarjoa pysyvää ja järkähtämätöntä läsnäoloa niin usein kuin mahdollista. Lapsen itsetunnon haavoja ei havaitse, ellei ole paikalla ja kuulolla. 3. Kohtaa oikeasti, anna vuorovaikutuksen tuntua. Kuuntele, katso silmin ja anna iloinen kohtaaminen. Tue lapsen pohdintoja ja kunnioita hänen näkökulmaansa ja perustelujaan. 4. Tue tarvittaessa. Itsetuntokuopassa oleva lapsi tarvitsee erityistukea. Lapsen omaa elämän opettelua ei kuitenkaan saa rajoittaa liialla paapomisella. 5. Iloitse arjesta. Arjen askareet ovat liimaa ja hunajaa yhteenkuuluvuuteen ja luottamukseen. Lapsella on oikeus tuntea olevansa hyvä sellaisenaan sankari omassa elämässään. Erityisen huolissaan Miila Halonen on niistä tytöistä, joiden elämänhallinta on luiskahtanut pois raiteiltaan. Moni heistä ei kykene tai välitä pitää itsestään huolta laisinkaan. Vanhemmille ja kaikille nuorten parissa työskenteleville Halonen painottaa aitoa kohtaamista, yhdessäoloa ja luottamuksen rakentamista. Ne auttavat myös silloin, jos tulee takapakkeja elämässä. teesiä lapsen hyvän itsetunnon tukemiseen 6. Ole mallina itsetuntoisesta ihmisestä. Iloitse elämästäsi ja arvosta sitä, mitä olet. 7. Ymmärrä yksilöä. Älä yritä muuttaa lasta keskivertolapseksi tai muuksi mitä hän ei ole. Anna hänelle sellaista vanhemmuutta ja aikuisuutta kuin juuri hän tarvitsee. 8. Pysy aikuisena. Vanhemmuus on aikuisuutta. Ei pidä provosoitua, vaikka lapsi sitä toisinaan yrittäisi. 9. Hoida jaksamistasi. Lähde: Raisa Cacciatore, Erja Korteniemi-Poikela ja Maarit Huovinen: Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa Lapsen tehtävä ei ole tarjota helppoa elämää ja harmoniaa edes silloin, kun itselläsi on rankkaa. Hae vahvuutta sieltä, mistä sitä tunnet saavasi ja rakenna omaa itsetuntoasi aina kun voit. 10. Toimi nyt. Usko itseesi, sinä olet maailman paras vanhempi ja aikuinen lapsellesi. Lapsesi lapsuus ja nuoruus on totta juuri nyt, ja hän tarvitsee vanhemmuuttasi ja aikuisuuttasi kasvattaakseen itsetuntonsa perustan vahvaksi. pari & perhe 4/2009 5

6 MIIA SAASTAMOINEN/GORILLA TEKSTI Anna Kopteff Masennus usein nuorten tyttöjen riippakivenä Tyttöjen huonosta itsetunnosta ja masennusoireista puhutaan paljon, mutta nuorison mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet. Niihin vain puututaan entistä herkemmin, ja se on hyvä, sanoo nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen. 6 pari & perhe 4/2009

7 Nuori 16-vuotias tyttö eroaa poikaystävästään. Hän voi aiempaa huonommin, päänsärky ja vatsakivut vaivaavat. Tyttö käy tiuhaan tahtiin koulun terveydenhoitajalla. Olo on itkuinen ja alakuloinen. Vanhempienkin parisuhde rakoilee, tukea ei saa kotoa, koulumenestys heikentyy ja poissaolot lisääntyvät. Näin alkavat tyypillisesti nuorten tyttöjen depressio-oireet. Osa varhaisessa vaiheessa todetuista masennusoireista paranee kuitenkin keskustelemalla, sanoo nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen. Hän työskentelee Helsingin yliopistossa ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS) nuorisopsykiatrian professorina sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorina. Entä jos nuori vaikenee ongelmistaan, tai ne huomataan liian myöhään? Hoito vaikeutuu ja kestää pidempään. Silloin arkiset keinot eivät enää riitä, vaan tarvitaan psykoterapiaa ja joskus myös masennuslääkehoitoa. Puolella depressiota sairastavista nuorista on itsemurha-ajatuksia. Osalla ne eivät jää pelkästään ajatusten tasolle. Marttusen mukaan itsensä viiltely on itsetuhoista toimintaa, mutta mukana ei yleensä ole ajatusta kuolemasta. Epävakaa nuori koettaa viiltelyllä hallita vaikean ahdistuksen tunnettaan. Psyykkinen kipu väistyy fyysisen tieltä, mutta vain vähäksi aikaa. Siinä on myös riski jäädä koukkuun. ANNA KOPTEFF Nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttusen mukaan nuorten tyttöjen depressio-oireet alkavat yleensä vuotiaana. Taka-alalla olevaan punatiilitaloon tulee alkuvuodesta nuorisopsykiatrinen vastaanottokeskus. Nuoret aiempaa valistuneempia Nuorten tyttöjen itsetunto-ongelmat ja masennus näkyvät usein lehtien palstoilla, mutta Marttusen mukaan nuorten mielenterveysongelmat tai pahoinvointi eivät ole lisääntyneet. Ongelmiin puututaan ja ne tunnistetaan paremmin kuin vuotta sitten. Myös nuoret itse ovat entistä valistuneempia. Tuoreimman kouluterveyskyselyn tuloksissa lukiolaistyttöjen masennusoireet ovat kuitenkin hieman lisääntyneet. Myös yläkouluikäiset tytöt oireilevat poikia useammin. Tytöt oireilevat usein sisäänpäin, mikä näkyy ahdistumisena ja masentumisena. Pojat voivat purkaa pahaa oloaan ulospäin päihteitä käyttämällä ja ongelmakäytöksellään. Marttunen nostaa esiin viimeisimpiä tutkimuksia, joiden mukaan nuorten päihdekokeilut ovat vähentyneet, mutta syömishäiriöt lisääntyneet. Teini-iän kynnyksellä olevalle tytölle laihduttaminen voi olla ulkonäön ja huonon itsetunnon säätelyn väline. Vaarana on, että laihdutus kuitenkin lähtee käsistä. Itseään haittaavaa toimintaa voi olla myös alistuminen, liiallinen miellyttämisen tarve ja kyvyttömyys pitää omia puoliaan. Toisten silmissä menestymisestä voi tulla itsetarkoitus ja pakollinen itsetunnon pönkittämisen väline. Avuksi varhainen puuttuminen Nuorten itsetunto- ja masennusongelmat voivat hoitamattomina haitata nuoren tulevaisuutta. Murrosiän aikana ja varhaisaikuisuuden kynnyksellä tunteiden myllerrys kuuluu normaaliin elämään. Mistä tietää, että kyse on jostain vakavammasta? Koulunkäynti jää, harrastukset eivät maistu, masennus kestää viikkoja eikä nuori pysty olemaan yhdessä kavereiden ja aikuisten kanssa. Ahdistusoireet vaikeuttavat arkielämää, Marttunen listaa. Varhainen puuttuminen jo koulussa on tärkeää ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ihmisten kannattaisi olla kiinnostuneempia toisistaan ja osallistua toistensa elämään. Mauri Marttusen vinkit masennuksen ehkäisyyn: 1. Elä terveellisesti. 2. Syö säännöllisesti. 3. Liiku sopivasti. 4. Muista koulutyön ja vapaa-ajan sopiva suhde. 5. Ole tekemisissä muiden ihmisten kanssa ja uskalla puhua. pari & perhe 4/2009 7

8 TEKSTI JA KUVA Mia Hemming NUORET ovat tyytyväisiä vanhempiinsa Varhaisnuoret etääntyvät huoltajistaan ja vastaavasti lähentyvät kavereihinsa. Nuoret pyrkivät itsenäistymään, mikä silloin tällöin johtaa kotona riitoihin arkisista asioista. Joudun vanhempieni kanssa sanaharkkaan muun muassa pukeutumisestani, kun minun pitäisi heidän mielestään laittaa enemmän vaatetta päälleni kuin mitä itse koen tarvitsevani. Ja voisin käyttää vähemmän meikkiä: minulla on kuulemma niin kaunis iho ilmankin, 9-luokkalainen Jenny Juusela Pirkkalasta kertoo. Jenny ja Tampereen Nuorisofoorumista tutuksi tullut 9-luokkalainen Salla Ponkala Tampereelta kinaavat kotona myös kotitöiden tekemisestä, joita eivät välittäisi tehdä niin paljon kuin vanhemmat vaativat. Ja vanhempani haluavat, että tulen iltaisin aiemmin kotiin. Ja tenttaavat, missä liikun, Salla puolestaan lisää. Vaikka käskyt välillä kismittävätkin, niin Jenny ja Salla ymmärtävät, että vanhempien tarkoitus on suojella heitä. Kyllä sitä tietää, että he minun parhaakseni käskyttävät. Ja hekin antavat periksi, esimerkiksi meikin käytössä, kun se on sellaista aika turhaa rajoittamista, Jenny miettii. Jenny ja Salla kertovat, että aina riidat on sitten saatu sovittua, kun kyse ei ole ollut niin maata mullistavista erimielisyyksistä. Eivät riidat ole minua jääneet vaivaamaan, asiat on puhumalla selvitetty, Salla kertoo. Aikuiset ovat ihan tarpeeksi käytettävissä Huoltajia muistutetaan kerran jos toisenkin varaamaan riittävästi aikaa yhteiseen 8 pari & perhe 4/2009

9 Musiikkiluokkalainen Salla Ponkala (oik.) harrastaa musiikin lisäksi kuorolaulua sekä balettia ja nykytanssia. Koulussa lempiaineita ovat kielet. Englanninkielistä luokkaa käyvä Jenny Juusela (vas.) lopetti juuri tanssin harrastuksen ajan puutteesta. Vapaa-ajalla hän edelleen liikkuu lenkkeilemällä ja koulussakin lempiaineena on liikunta. olemiseen nuortensa kanssa. Heitä vaivaa usein huono omatunto, jos eivät tässä kunnolla onnistu. Mutta Salla Ponkala ja Jenny Juusela tunnistavatkin syyllisyyden tunteen itsessään. Tuntuu, että omilta harrastuksilta on liian vähän aikaa vanhemmille, Salla sanoo. Ja toisaalta Salla ja Jenny eivät enää ole kovin innostuneita liikaa olemaan tai tekemään vanhempiensa kanssa. Harrastukset ja kaverit vetävät yhä enemmän puoleensa. Vanhemmat pitävät lomansa yhtä aikaa omieni kanssa. Ja viimeistään viikonloppuisin syödään yhdessä. Harrastamme lisäksi ympäristöoppikierroksia: käymme tutustumassa johonkin meille tuntemattomaan paikkaan, Jenny mainitsee. Me mökkeilemme yhdessä ja ulkoilemme, kuten syksyisin käymällä sienessä, Salla lisää. Jenny ja Salla kokevat vanhempiensa heitä tukevan ihan riittävästi. Heidän kanssa voi puhua ihan mistä vaan. Ja voin lisäksi käydä halutessani isän siskojen luona juttelemassa, Jenny kertoo. Sallan aikuisia juttukavereita ovat vanhempien lisäksi kummit ja myös luokanvalvoja. Hän tarvittaessa tukee ja kuuntelee, jos oppilaan mieltä jokin painaa. Mutta jaksavatko opettajat oppilaiden huolia nyt, kun lama heitä itseään huolettaa? Opettajat joskus tuntuvat iltapäivisin vähän väsyneiltä ja he eivät enää syö meidän kanssamme. Jotkut oppilaat syyttävät siitä koulun ruokaa, mutta lamastahan se johtuu, kun ruokailu on nykyään heille maksullista, Salla tietää. Jenny ja Salla aikovat peruskoulun jälkeen lukioon ja sieltä sitten johonkin. Nuorisofoorumista innostunut Jenny pohtii yhteiskunnallista vaikuttamista mahdollisena ammattina ja Salla miettii, josko elanto löytyisi mieluisimman harrastuksen musiikin parista. Poikien Puhelimen toinen toimintavuosi: Puheluvyöry ja vakavammat aiheet Poikien Puhelin soi vilkkaimmillaan jopa kertaa kuukaudessa. Ammattilaiset vastaajat ehtivät kuitenkin puhua enimmillään vain pojan kanssa. Väestöliiton reilut kaksi vuotta toimineen Poikien Puhelimen suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Nuoret ovat löytäneet palvelun ja vievät itse viestiä eteenpäin. Kaverin suositus saa pojat myös avautumaan puhelimessa entistä enemmän. Soittajien ikä vaihtelee seitsemästä kahteenkymmeneen yli puolet soittajista on yläkouluikäisiä. Nuorilla miehillä on tarve puhua ja saada apua. Soittajat kertovat, että Poikien Puhelimessa he tulevat ymmärretyiksi ja saavat puhua vapaasti haluamallaan tavalla, toteaa johtava asiantuntija Samuli Koiso-Kanttila Väestöliitosta. Koiso- Kanttila painottaa, että soittajat ovat yksinäisiä ja he kaipaavat aikuisen ihmisen näkemystä tilanteisiinsa. Tyypillisesti pojat soittavat iltapäia tai yksin kotoa ja heittelevät kommentteja ja kysymyksiä seksistä ja seurustelusta tai omasta kehostaan. Huumorimielellä soitettujen ja riemukkaiden en vällä joko ryhmässä koulun pihalta soittojen rinnalle ovat kavunneet empaa selvemmin vakavat aiheet kuten väkivalta, moraalikysymykset ja riippuvuudet. ai- Eri-ikäiset soittajat käsittelevät aiheita eri tavoin. Nuorimmat naureskelevat homoseksuaalisuudelle, ehkäisylle ja jopa seksuaaliselle väkivallalle. Vanhemmille soittajille nämä ovat vakavia aiheita, joita pitää pohtia, palvelukehittäjä Joonas Kekkonen kuvailee. Poikien Puhelin auttaa nuoria ottamaan oman elämäntilanteensa paremmin haltuun. Puhelinavun mahdollisuudet auttaa erittäin vaikeisiin tilanteisiin ajautuneita nuoria ovat kuitenkin rajalliset. Tilanteestaan huolestuneet nuoret ohjataan heitä parhaimmin auttavien palvelujen luo. Kaikkein vaikeimmin oirehtivat pyritään ohjaamaan pikaisen kriisiavun piiriin. Lue Poikien Puhelimen raportti 2009 os. Poikien Puhelin päivystää arkisin kello numerossa Puhelin auttaa poikia ja nuoria miehiä kaikissa arjen pulmissa. Puhelimeen vastaa aina aikuinen ammattilainen. Puhelu on soittajalle maksuton. pari & perhe 4/2009 9

10 TEKSTI Anne Leinonen Lasten kasvatus tarvitsee keskustelua Monet vanhemmat kaipaavat lasten kasvatuksessa neuvoja ja tukea. Raisa Cacciatoren Kapinakirja antaa vanhemmille eväitä koululaisten ja nuorten kapinan kohtaamiseen. Väestöliiton asiantuntijalääkärinä työskentelevän Cacciatoren mukaan neuvoja tarvitaan myös silloin, kun vanhemmat ovat kasvatuksessa eri linjoilla. Vanhempien eriävät mielipiteet johtuvat siitä, että molemmat ovat saaneet omasta lapsuudenkodistaan kasvatustapoja, jotka voivat vaihdella suurestikin. Useinhan on niin, että toinen vanhempi on sallivampi, toinen jyrkempi. Mutta toisaalta näin on hyväkin olla, jotta kasvatus olisi keskustelevaa, Cacciatore sanoo. Vanhempien olisi hyvä pyrkiä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, sillä lapselle täysin eri linjoilla kasvatuksessa olevat vanhemmat eivät ole hyväksi. Lapsi oppii helposti saamaan tahtonsa läpi keplottele- malla vanhempien välissä, mutta tilanne on hänelle vaikea. Pahimmillaan vanhempien erimielisyydet aiheuttavat lapselle turvattomuutta. Lapsi miettii, kuka minusta on vastuussa, jos nuo riitelevät siitä? Vanhempien täytyy pyrkiä yhteiseen linjaan kasvatuksessa ennen kaikkea keskustelemalla. Cacciatoren mukaan vanhempien kannattaa yhdessä arvioida molempien kasvatustavat ja pyrkiä kompromisseihin. Se, kumman on lopulta joustettava enemmän, riippuu tilanteesta. Keskustellessa molemmat voivat perustella kantansa ja kasvatuslinjan valinta tehdään sen ANNE LEINONEN mukaan, kummalla on paremmat perusteet. On myös katsottava sitä, kummalla on asiallisemmat kasvatustavat tämän ikäiseen ja tämän temperamentin omaavaan lapseen. Kasvatuksesta käytävä keskustelu on hyvä asia, ja sen avulla rajoja voidaan hioa perheelle sopiviksi. Vanhemmat näyttävät keskustelulla myös mallia lapsille siitä, kuinka sen avulla voidaan ratkaista ristiriitoja ja löytää kompromisseja. Kapina on välttämätön osa nuoren itsenäistymistä Kesäkuussa ilmestynyt Kapinakirja antaa vanhemmille eväitä kouluikäisten lasten ja nuorten kapinan kohtaamiseen ja käsittelemiseen. Aiemmin ilmestynyt Kiukkukirja käsittelee puolestaan alle kouluikäisten lasten aggressiokasvatusta. Kapinakirja antaa vanhemmille erityisesti neuvoja nuoren kapinan herättämien tunteiden käsittelyyn. On tärkeää muistaa, että on turha itse ottaa kaikkea nuoren vihaa ja kapinaa vastaan ja reagoida samalla, vahvalla tunteella. Se ei auta ketään, Cacciatore toteaa. Kapina on välttämätön osa nuoren kasvua, sen avulla hän kasvaa itsenäiseksi, itseään kunnioittavaksi aikuiseksi. Vanhempien tehtävä on toimia aggressiokasvattajina ja pyrittävä itse olemaan rauhallisia ja asiallisia nuoren kapinan edessä. Pysy aikuisena äläkä provosoidu silloinkaan, kun nuori yrittää tahallaan ärsyttää, muistuttaa lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. 10 pari & perhe 4/2009

11 Murrosikäisen riehuessa hänelle karjuminen on kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Se vain yllyttää nuorta tai saa hänet lähtemään ovet paukkuen. Mitä rauhallisempi itse on, sitä nopeammin nuorenkin kaaos asettuu, Cacciatore sanoo. Aina aikuinenkaan ei kuitenkaan pysty pysymään tyynenä. Cacciatore toteaa, että kyllä suuttuakin saa. Myös yliammutut reaktiot pystytään yleensä korjaamaan. Tilanteen voi antaa tuulettua hetken, ottaa aikalisän. Myöhemmin lapselta tai nuorelta voi pyytää käytöstään anteeksi ja ratkaista riidan rauhoittuneena ja keskustellen. Vanhempien olisi hyvä pyrkiä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, sillä lapselle täysin eri linjoilla kasvatuksessa olevat vanhemmat eivät ole hyväksi. Erityisesti poikien kasvatus koetaan haasteelliseksi Raisa Cacciatore kertoo, että idea Kiukkukirjaan ja Kapinakirjaan syntyi, koska vanhemmat kaipasivat neuvoja varsinkin poikien kasvattamiseen. Pojilla ja tytöillä on samat haasteet aggressionhallinnassa, mutta poikien tavat purkaa aggressiota ovat usein vaarallisempia ja vanhemmille haastavampia, Cacciatore sanoo. Neuvoja kasvatukseen kaipaavat yhä useammin myös miehet. Cacciatoren mukaan on usein perheen isän osa ottaa vastaan murrosikäisen ryöpytystä ja seistä vastassa, kun nuori uhmaa. Aggressiokasvatusmallia kaivataan poikien kasvatuksessa. Miehet ovat entisiä poikia, jotka ovat itse ehkä joutuneet maistamaan vanhan ajan kovaakin kasvatusta. He haluavat oppia uusia vaihtoehtoja ja kohdella omia lapsiaan paremmin ja oikeudenmukaisemmin, Cacciatore sanoo. Cacciatoren mukaan isän roolista puhuttiin entisaikoina lähinnä lapsen ulkomaailmaan tutustuttajana koulu- ja murrosiässä. Nykyisin kun perheiden toimeentulo on turvatumpaa, miehet pystyvät paremmin panostamaan perheeseen, ja he myös haluavat tehdä sen. Nyt tiedetään, että sekä miehelle että lapselle on hyväksi olla tiiviissä yhteydessä ihan pienestä pitäen, Cacciatore toteaa. SHUTTERSTOCK pari & perhe 4/

12 onnittelut Heidi Peltonen Vuoden kukkahattu kk -tunnustus Heidi Peltoselle Väestöliitto palkitsi syyskuussa opetusneuvos Heidi Peltosen Vuoden kukkahattu -tunnustuksella hänen työstään koululaisten seksuaaliterveystyön edistämiseksi Suomessa. Peltonen on merkittävällä tavalla parantanut seksuaalikasvatuksen tilaa Suomessa ja työskennellyt sinnikkäästi ja rohkeasti nuorten hyväksi, kiittää nuorten hyvinvointiasioiden kehityspäällikkö Tuulia Aho Väestöliitosta. Vuoden kukkahattu -tunnus jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle merkittävästä teosta tai työstä seksuaaliterveyden edistämiseksi. Tänä vuonna tunnustus jaettiin Väestöliiton Kodin viikon yhteydessä. Matti Rimpelälle Tirkistys tulevaisuuteen -palkinto Väestöliiton Tirkistys tulevaisuuteen -palkinto annettiin tänä vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina toimivalle Matti Rimpelälle. Hän on pitkään työskennellyt lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi ja terveyden edistämiseksi. Rimpelä on puolustanut johdonmukaisesti myös lapsiperheiden peruspalveluita. Rimpelä on puhunut erityisesti kouluterveyden ja oppilashuollon resurssien puolesta. Hän on korostanut sitä, miten tärkeää on järjestää mielenterveyspalve- lut niitä tarvitseville nuorille. Vaikuttamistyöllään hän on omistautunut hyvän tulevaisuuden turvaamiseen sekä nuoril- le että koko Suomelle, kiittää Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila. Tirkistys tulevaisuuteen -palkinto jaetaan vuosittain kotien ja perheiden hyväksi toimineelle henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle. Matti Rimpelä Vuoden Isä Pekka Seppänen Erovanhempien vertaistukija Pekka Seppäselle Vuoden Isä -palkinto Helsinkiläinen uusperheen isä, systeemisuunnittelija Pekka Seppänen on valittu Vuoden Isäksi. Palkinto myönnettiin Seppäselle arvokkaasta vapaaehtoistyöstä eronneiden vanhempien vertaistukijana. Peruspalveluministeri Paula Risikko luovutti Vuoden Isä -palkinnon 6. marraskuuta. Palkinnon suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Seppänen on vuodesta 2007 toiminut vapaaehtoistyöntekijänä Eroneuvo-tilaisuuksissa, joita Lastensuojelun Keskusliitto toteuttaa yhteistyössä mm. Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien kanssa. Vuosittain vanhempien ero kosket- taa lasta, joista moni on vaarassa menettää yhteyden toiseen vanhempaan- sa, yleensä isään. Mikäli isät pysyvät mukana lastensa elämässä myös eron jälkeen, on sillä suuri merkitys lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja tulevien perhesuhtei- den kannalta, peruspalveluminsteri Risik- ko totesi tilaisuudessa. Vuosittaisen palkinnon jakaa sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Lastensuojelun Keskusliiton, Väestöliiton, Miessakit ry:n se- kä Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n kanssa. Väestöliiton paripsykoterapiakoulutuksen käyneille psykoterapeutti -nimike Parisuhteen ja vanhemmuuden hyvinvointi ovat tärkeitä niin aikuisen kuin lapsen mielenterveyden kannalta. Parien avun tarve on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Paripsykoterapian keinoin pyritään vastaamaan parisuhteen ajankohtaisiin ongelmiin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, on myöntänyt Väestöliiton kolmivuotisen erityistason paripsykoterapiakoulutuksen käyneille oikeuden käyttää psykoterapeutin nimikettä. Paripsykoterapia on ensimmäistä kertaa hyväksytty omaksi psykoterapiamuodoksi. Väestöliiton Perheklinikka ja sittemmin myös Parisuhdekeskus ovat tehneet historiaa Suomen psykoterapiakentässä. Kymmenen vuoden kehittämistyön tuloksena on rakennettu kolmivuotinen paripsykoterapiakoulutusohjelma, jonka suorittaneilla on nyt oikeus käyttää paripsykoterapeutin nimikettä. Tähän mennessä koulutuksesta on valmistunut 22 paripsykoterapeuttia. Uusi kolmevuotinen koulutus alkoi elokuussa Kolmas koulutus aloitetaan syksyllä 2011 ja vaativan erityistason koulutus syksyllä pari & perhe 4/2009

13 Mun valinta -tapahtuma Kampissa Omien rajojen pitäminen sekä toisen ihmisen koskemattomuuden kunnioittaminen olivat pääteemoina Mun valinta! -tapahtumassa syyskuussa. Väestöliiton Kodin viikon nuorten tapahtuman tarkoituksena oli muistuttaa niin nuoria kuin aikuisiakin omien rajojen tärkeydestä. Itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle sukupuolesta, iästä, kulttuurista tai muusta taustasta huolimatta ja sen toteutumisen edellytyksenä on nuoren hyvä itsetunto sekä oikeuksia edistävä ja tukeva kasvatus ja ympäristö. Iloisten ilmapallotornien ansiosta tapahtuma oli helppo havaita Kampin kauppakeskuksen perjantai-iltapäivän ruuhkassa. Tapahtumatorin lisäksi järjestäjät kulkivat ihmisvirrassa puettuina iltapäivälehtien tavoin tehtyihin lööppeihin, joiden otsikoilla viestittiin mm. seksuaalioikeuksia sekä omien ja toisen rajojen kunnioittamisesta. Helsingin nuorisoasiainkeskuksen nuorten draamaryhmä Lauttasaaresta sta esitti katuteatterin keinoin noisdraamoja nuorten ko- piekemasta häirinnästä ja rajojen rikkomisesta. Tapahtumatorilla kerättiin viestejä nuorilta aikuisille ja vanhemmilta nuorille. Lasipalatsin Walkers -kahvilassa näytettiin tiin valkokankaalla esityksiä nuorten seksuaalioikeuksista ja muistta teemaan liittyvistä kysymyksistä. Tapahtuman yhteistyökumppaneita olivat: Amnesty, Elämä on parasta huumetta ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Nuorisoasiainkeskus, Poliisi, Sanofi Pasteur MSD Oy, KIRSIKKA BONSDORFF Schering-Plough Oy, Seksuaalinen Tasavertaisuus SETA ry, Suomen RFSU Oy ja Walkers/Aseman Lapset ry. Kiitos kaikille Mun valinta -kyselyyn vastanneille ja onnea voittajille! Iiris Nurmo Mun valinta -tapahtuman työryhmä Nuorisobarometri: NUORET harrastavat mielellään taidetta ja kulttuuria Kahdella kolmesta nuoresta on jokin luova harrastus ja 40 prosentilla on useampi kuin yksi harrastus. Tämä käy imi Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) ja Nuorisotutkimusverkoston marraskuussa julkaisemasta Nuorisobarometrista. Nuorten yleisimpiä luovan toiminnan muotoja ovat käsityöt, soittaminen, valokuvaus, piirtäminen tai muu kuvataide. Instrumentin soittaminen on nuorten yleisin luova harrastus. Sirkus, näytteleminen tai graffitit ovat aktiviteetteja, joita yhä useampi nuori haluaisi harrastaa. Yleisin este kulttuuriharrastukseen osallistumiselle on ajanpuute. Muita esteitä ovat harrastuksen kalleus tai harrastusmahdollisuuksien puuttuminen kotipaikkakunnalta. Tärkeimpiä kulttuuripalveluita nuorten mielestä ovat konsertit, kirjastot ja televisio. Nuorisobarometrin mukaan kulttuuripalveluiden merkitys nuorten elämän ja vapaa-ajan kannalta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. pari & perhe 4/

14 TEKSTI Ilona Hiila KUVAT Janne Melajoki Netti on harrastus muiden joukossa Nuoret siis elävät netissä, mutta miksi lapset viihtyvät verkkosivuilla tunti toisensa jälkeen? Matti Kari selittää verkon muuton nuorille tapa elää Suosittujen Irc-galleria- ja Habbo-sivustojen viestintäpäällikkö Matti Kari on itsekin ollut nettinuori ja tietää, että teinillä on oikeus yksityisyyteen myös koneella. Vaikka lasten ja nuorten nettikäyttö nostetaan aika ajoin uutisotsikoihin, kannattaa aikuisten pitää pipo kylmänä. Nykynuoret ovat kasvaneet internetin käyttöön eikä nettikäytön kieltämisellä saada aikaan kuin luottamuspulaa sukupolvien välille, nuorten ja lasten suosimien verkkosivujen, Irc-gallerian ja Habbo-hotellin, omistaman Sulake-yhtiön viestintäpäällikkö Matti Kari toteaa. 28-vuotiaalla tiedottajalla on omakohtaista kokemusta vanhempien kokemasta hämmenyksestä nuoren pojan tietokoneintoilua kohtaan. Muistan kuinka omat vanhempani ihmettelivät miksi viihdyin nuorena poikana niin paljon koneen äärellä, Matti Kari muistelee. Hän kuitenkin toteaa, että internet on lapsille ja nuorille yhtä tärkeä tekemisen ja olemisen paikka kuin koulun piha. Nuoret elävät ihan oikeaa elämäänsä myös verkossa. Matti Kari 14 pari & perhe 4/2009

15 tuneen tekemisen paikasta myös olemisen paikaksi. Moni nuori käyttää nettiä pitääkseen yhteyttä joko vanhoihin tai uusiin kavereihin. Verkossa siis hengataan ja jatketaan keskusteluja, jotka alkoivat vaikkapa koulussa. Toisaalta moni myös harrastaa internetissä verkkopelejä kuten World of Warcraftia. Se on monelle nuorelle harrastus muiden joukossa. Vaikka nuoret eivät välttämättä kerro peliharrastuksistaan tai nettihengailuistaan aikuisille, suosittelee Matti Kari olemaan vilpittömän kiinnostunut siitä, mitä nuori verkossa tekee. Kannattaa olla yhtä kiinnostunut nuoren nettipuuhista kuin tämän jääkiekkoharrastuksesta. Voi vaikka kysyä, mitä nuori koneellaan tekee. Vaikka kysymykset eivät johtaisi syvälliseen keskusteluun, herättää se luultavasti nuoren miettimään omaa nettikäyttöään. Matti Karin mielestä aikuisten tulisi myös kunnioittaa nuoren oikeutta yksityisyyteen. Koneen käytössä tulisi olla yhtä paljon yksityisyyttä kuin muillakin elämän osa-alueilla. Joskus vanhemmat ylireagoivat nettikäytön kohdalla, vaikka nuori saisi elää muuten vapaasti, Matti Kari toteaa. Esimerkiksi omien tunnusten luominen nuorten käyttämiin palveluhin vain vakoilumielessä tuskin luo luottamusta lapsen ja aikuisen välille. Aikuinen ymmärtää sisältöjä Vaikka nuorella on oikeus yksityisyyteen koneen käytössä, korostaa Matti Kari myös rajojen asettamisen tärkeyttä. Itse olen sitä mieltä, ettei alle 12-vuotiaan lapsen pitäisi käyttää konetta yksin ja omilla ehdoillaan. Lapsen nettikäyttöön puuttuminen on monelle aikuiselle kuitenkin vaikeaa, sillä jopa alakouluikäiset lapset voivat olla teknisesti hyviä koneen käyttäjiä. Karin mielestä sisältöjen ymmärtämiseen tarvitaan usein aikuisen kokemusta. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, että kaikki mitä nettiin laittaa voi jäädä sinne ikuisiksi ajoiksi. Verkkoon ei pitäisikään pistää mitään, mitä ei kehtaisi laittaa koulun ilmoitustaululle. Sisällöistä ja netin turvallisesta käytöstä kannattaa ehdottomasti jutella lasten kanssa. Myös netiketistä, eli Internetin käyttäytymissäännöistä, kannattaa puhua konetta käyttäville lapsille. Lasten olisi hyvä tiedostaa, että myös muut verkon käyttäjät ovat ihmisiä. Ne- tissä pitää siis käyttäytyä yhtä hyvin kuin kasvotusten, Kari muistuttaa. Kiusaamista verkossa ja sen ulkopuolella Vaikka asiatonta käytöstä ilmenee verkossa aika ajoin, on puhdas nettikiusaaminen Matti Karin mukaan vasta marginaali-ilmiö. Pelkkää nettikiusaamista on tosi vähän. Yleensä kiusaaminen joko alkaa tai jatkuu netin ulkopuolella, jonka takia palveluntarjoajat eivät voi puuttua sen seurauksiin tai syihin. Lasten suosimilla suomalaisilla verkkosivuilla nettikiusaamiseen puututaan kuitenkin mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi Irc-galleriassa käyttäjät itse käräyttävät asiattoman käytöksen ilmianto-napilla. Jokainen käräytys katsotaan yksityiskohtaisesti läpi, jolloin käräytyksen funktio ei käänny ilkivallaksi, Kari kertoo tavoista torjua nettikiusaamista. Ensi helmikuussa vietettävän tietoturvapäivän teemana on nettikiusaaminen ja kuvien julkaisu netissä. Tietoturvapäivä-hanke on julkaissut vanhemmille vinkkejä nettikiusaamisen torjumiseen ja toimintaohjeita kiusaamistilanteisiin. Kuvien julkaisuun netissä liittyy monia näkökulmia: kenellä on tekijänoikeus kuvaan, onko kuvassa esiintyviltä lapsilta ja nuorilta ja heidän huoltajiltaan kysytty lupa julkaisuun, miten suojella omaa yksityisyyttään jne. Väestöliitto on mukana yli 30 julkishallinnon organisaation, järjestön ja yrityksen kanssa edistämässä turvallista internetin käyttöä. Nettikiusaamisesta ja sen torjumisesta on kerrottu syksyn aikana opettajille jaetussa infojulisteessa. Irc-Gallerian lähipoliisi Jutta Antikainen kommentoi: Olemme Matti Karin kanssa samoilla linjoilla turvallisesta netin käytöstä. Netin käytön kieltämisen sijaan, nuoria tulisi juuri opastaa ja kasvattaa vastuullisiksi ja asiallisiksi netin käyttäjiksi. Nuoria tulisi valistaa siitä, että rikoslaki yltää myös netin syövereihin. Netissä voi ajattelemattomuuttaan syyllistyä muun muassa kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen ja tietomurtoon. Irc-Gallerian lähipoliisien kotisivu: Tietoturvaviikolla edistetään fiksua netin käyttöä pari & perhe 4/

16 TEKSTI JA KUVAT Anne Leinonen Kaipuu kauas pois Kajaanin kokoisessa kotikaupungissa on hyvätkin puolensa. Silti kajaanilaisia nuoria tuntuu yhdistävän se, että useimmat heistä haluavat muuttaa pois kaupungista. Muuttoa muualle suunnittelevat myös Nilla Keränen, Salla Lehtonen ja Sanni Ketoluoto. Noin asukkaan Kajaani sijaitsee Kainuussa. Lähimpiin suuriin kaupunkeihin, Ouluun ja Kuopioon on noin 200 kilometrin matka. Helsinkiin on lähes 600 kilometriä. Ystävykset Nilla Keränen ja Salla Lehtonen ovat asuneet Kajaanissa koko ikänsä. 15-vuotias Nilla on Kajaanin Keskuskoulun yhdeksännellä luokalla, 16-vuotias Salla Kajaanin lukiossa. Molemmat suunnittelevat muuttavansa jossain vaiheessa pois kaupungista. En viihdy Kajaanissa, tämä on liian pieni, Nilla sanoo. On haaveissa, että lukion jälkeen pääsisin johonkin isompaan kaupunkiin. Olen miettinyt, että muuttaisin lukion jälkeen Kajaanista pois, myös Salla toteaa. Molempien mielestä Helsinki voisi olla hyvä vaihtoehto uudeksi kotikaupungiksi. Siellä on paitsi opiskelumahdollisuuksia, myös Kajaania enemmän elämää. Helsingissä on paljon kauppoja ja ihmisiä, siellä tapahtuu enemmän. Kajaanissa on niin hiljaista. Haluaisin, että täällä olisi enemmän ihmisiä, Nilla kertoo. Siellä on niin paljon enemmän valikoimaa vaatteissa ja kaikessa muussakin. Eikä Helsingissä kaikki tunne kaikkia, kun ihmisiä on niin paljon, täydentää Salla. Pieni kaupunki on rauhallinen Kajaanilla on kuitenkin hyvätkin puolensa. Nilla ja Salla kertovat, että pienessä kaupungissa ei ole juurikaan rikollisuutta ja se on muutenkin rauhallinen. Kajaani on ihan kiva paikka, voisi tämä olla huonompikin. Tämä on aika turvallinen kaupunki, Salla sanoo. Hyvä puoli on se, että täällä on talvisin lunta. Vuodenajat ovat selkeämmät kuin Helsingissä, Nilla toteaa. Myös kaupungin lukio on yksi sen hyvistä puolista. Normaalien lukion yleislinjojen lisäksi siellä on mahdollista opiskella musiikki- ja kuvataidelinjoilla. Syksyllä lukiossa aloittanut Salla on kuvataidelinjalla. Lukiossa saa hyvää opetusta, tilat on vasta uusittu ja laitteet ovat hyvät. Kuvataidelinjalla meillä on paljon erilaisia kursseja, esimerkiksi piirtämistä, kuvanveistoa, korujen tekemistä ja valokuvausta, Salla kertoo. Nillakin aikoo Kajaanin lukioon, mahdollisesti musiikkilinjalle. Hän on peruskoulussa musiikkiluokalla ja soitti aiemmin viulua. Salla Lehtonen (vas.) ja Nilla Keränen kaipaavat Kajaaniin lisää nuorten tapahtumia, kuten konsertteja. 16 pari & perhe 4/2009

17 Lopetin viulunsoiton kolme vuotta sitten, mutta musiikki on edelleen harrastus. Kotona on piano, soitan ja laulan, mutta en käy enää soittotunneilla, Nilla sanoo. Koulu vie molemmilta paljon vapaaaikaa, varsinkin lukiossa opiskelevalta Sallalta. Harrastuksiin löytyy silti aikaa. Käydään jumpassa ja kuntosalilla. Meillä on myös kaksi koiraa, joiden kanssa menee aikaa, Nilla kertoo. Ja yleensä ollaan kavereiden kanssa, Salla jatkaa. Kajaanissa nuorten oleskelupaikkana viikonloppuisin on Wanhan vesilaitoksen eli Wespan yökahvila. Siellä on esimerkiksi karaokea ja erilaisia te toja. Varsinkin jos Wespalla on joku vetonaula, esimerkiksi bändi, paikalle tulee paljon porukkaa, Nilla kertoo. Molemmat toivovat Kajaaniin lisää nuorten juttuja, esimerkiksi tapahtumia ja konsertteja. Viikonloppuisin kun joudutaan usein miettimään, että mitä tekemistä keksittäisiin. Joku sellainen oleskelupaikkakin, minne voisi mennä jos ulkona on kylmä, olisi kiva, Salla miettii. Kaupungin sijainti haittapuoli 15-vuotias Sanni Ketoluoto muutti Kajaaniin reilut kolme vuotta sitten Lahdesta. Ennen muuttoaan hän ei tiennyt kaupungista juuri mitään. Nyt Hauholan koulun yhdeksännellä luokalla oleva Sanni suunnittelee lähtevänsä lukioon muualle. Minulla on ollut koko Kajaanissa asumisen ajan ollut se ajatus, että en jää tänne vaan lähden heti peruskoulun jälkeen pois, Sanni kertoo. Mieluiten Sanni muuttaisi Helsinkiin, missä asuvat hänen siskonsa, veljensä ja poikaystävänsä. Sanni Ketoluoto harrastaa Kajaanissa ratsastusta ja opiskelee japania. Helsinki on kiva paikka, tykkään julkisista kulkuyhteyksistä erittäin paljon. Toisaalta se on rasittavaa, kun on niin paljon ihmisiä, Sanni toteaa. Kajaani onkin Sannin mielestä sopivan kokoinen kaupunki. Kaupungissa on kaikki lähellä ja siellä pystyy helposti kulkemaan pyörällä. Tämän sijainti on vaan huono. Jos Kajaani olisi Lahden ja Helsingin välillä, olisin iloinen. Erilaisuuteen ei olla totuttu Sannin harrastuksiin Kajaanissa kuuluu ratsastus, jonka hän aloitti kahdeksan vuotta sitten. Hän käy kerran viikossa estepainotteisella tunnilla Kajaanin hevosharrastekeskuksessa. Maanantaisin käyn japanin tunneilla, aloitin tänä syksynä. Aiemmin opiskelin kieltä itsekseni, Sanni kertoo. Hän kiinnostui japanin opiskelusta siksi, että maassa on muun muassa hyvää ruokaa. Kajaanissa ei ole ravintoloita, joista saisi sushia, ja siksi Sanni on opetellut tekemään sitä myös itse. Aineksia joutuu vaan metsästämään kauan. Helsingissä on se hyvä puoli, että menee mihin tahansa ruokakauppaan, siellä on hyvät valikoimat, Sanni toteaa. Kajaanissa on Sannin mukaan myös muita ongelmia. Nuorien on vaikea olla oma itsensä, koska kukaan pienessä kaupungissa ei ole tottunut erilaisuuteen. Helsingissä ei ole myöskään rasismia yhtä paljon kuin Kajaanissa. Aiheesta puhutaan todella vähän täällä, mutta kun puhutaan, todella moni tuo esiin rasistiset mielipiteensä, Sanni kertoo. Todella monella nuorella on se asenne, että kaikki maahanmuuttajat pois kaupungista. Mutta kun he sitten tutustuvat johonkin maahanmuuttajaan, asenne muuttuu ihan täysin. Haave lähteä Kajaanista on monen nuoren mielessä. Myös Sanni tietää, että harva haluaa jäädä kaupunkiin, ainakaan opintojen jälkeen. Yhteiskuntaopin tunnilla opettaja kysyi, että kuka voisi kuvitella jäävänsä Kajaaniin töihin opintojen jälkeen. Yksi viittasi. pari & perhe 4/

18 IDA HAKOLA RONI LEHTI TEKSTI Ida Hakola Missä sinä teit sen ekaa kertaa? My First Time Mikä? Tosielämään perustuvista ensimmäisistä seksikokemuksista koostettu näytelmä My First Time. Milloin? Missä? Studio Kruna, Helsinki. Kuka? Kaarinan Nuorisoteatterin ja Turun Linnateatterin yhteisproduktio. Näyttelemässä Tomi Turunen, Markus Lappalainen, Tanja Suomela, Nora Kuusisto. Ohjaus: Mikko Kouki. My First Time -näytelmä esittää tositarinoiden kautta kattavan läpileikkauksen ensimmäisistä seksikokemuksista. Ensimmäinen seksikerta esitetään yleensä joko mystisenä pojasta mieheksi -kokemuksena tai suorituksena, joka hoidetaan pois alta, ja josta ei juurikaan puhuta sen jälkeen. Turun Linnateatterin esittämä My first time -näytelmä toimii suoranaisena manifestina perinteistä vaikenemisen perinnettä vastaan. Enimmäkseen Turussa nähty esitys vieraili myös Helsingissä. Pyysimme 25-vuotiasta Vaasan yliopiston viestintätieteiden opiskelijaa, Sanna Syrjäläistä arvioimaan näytelmää ja sen välittämää sanomaa. Syyssateisena lauantai-iltana esitetty näytös herätti Syrjäläisessä positiivisia alkufiiliksiä. Tykkäsin esityksestä tosi paljon, toteutus oli mielenkiintoinen. Lava oli tosi riisuttu ja koko homma pyöri neljän näyttelijän varassa. Kunkin piti esittää kymmeniä eri tarinoita vaihtaen nopeasti roolista toiseen, ja he suoriutuivat tästä tosi hyvin. Näytelmän käsikirjoitus koostui siis sadoista erilaisista lyhyistä tarinoista, jotka on kerätty myfirstitime.com -nimiseltä sivustolta. Sivustolle vastanneet olivat nuoria ja vanhoja, rohkeita ja konservatiiveja, joten kokemusten variaatio oli todella laaja. Aihe itsessäänkin on toki kiinnostava, sillä useimmiten ensimmäiset seksikokemukset vain ohitetaan toteamalla, että kyseessä nyt vain sattui olemaan eka kerta. Yksityiskohtaiset kuvailut saivat yleisössä 18 pari & perhe 4/2009

19 aikaan hihitystä, sympatiaa ja ajoittaista myötähäpeänkin tuntua. Ennen esitystä kultakin katsojalta kysyttiin muutamia ensimmäiseen seksikokemukseen liittyviä kokemuksia nimettömänä. Näytelmän alussa lavalle heijastettiin muun muassa tieto: Tästä yleisöstä ihmiset menettivät neitsyytensä keskiarvoltaan 17-vuotiaana. Oli hauskaa, että yleisö otettiin mukaan esitykseen. Alussa kerrottiin muun muassa prosenttiluvuin, oliko yleisössä istuville jäänyt hyvät vai huonot kokemukset ekasta kerrasta ja se, oliko tapahtuma suunniteltu vai ei. Kaiken kaikkiaan näytelmä antoi aika realistisen kuvan alkuvaiheen seksistä ja siihen liittyvistä kokemuksista. Off Broadway -hittiä on esitetty Amerikan ohella muun muassa Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Koreassa ja Meksikossa. Teema koskettaakin kaikkia, kansalaisuutta katsomatta. Tuli monta kertaa aika nostalginen fiilis, erityisesti kohdissa, joissa perinteinen seksivalistus nousi esille. Siellä sitä istuttiin penkillä samalla kun, joku puhui luokan edessä. Ehkä tämän tyyppinen, kertova, ei niinkään valistava tapa puhua seksistä voisi toimia paremmin nuorille, Syrjäläinen pohtii. Näytelmän kohderyhmää ei sen kummemmin ilmoitettu tai rajattu. Syrjäläinen arvelee, että näytelmä olisi suunnattu vuotiaille. Olisi varmaan ihan hyvä, jos sen ikäiset katsoisivat tämän näytelmän. Tässä kuitenkin esitettiin aika realistisesti niitä tuntemuksia ja tilanteita, joita ensimmäisiin seksikertoihin liittyy. Pidin siitä, että joukossa oli myös vanhempien ihmisten tarinoita, jotka sijoittuvat eri aikakausiin. Nuorienkin olisi varmasti hyvä muistaa, että kaikki ovat jossain vaiheessa olleet samassa tilanteessa. Myös omat vanhemmat ja isovanhemmat. Puolitoistatuntia kestävän näytelmän jälkeen olo on hieman pökertynyt ja katsoja saa mukaansa kotiin viemisiksi kondomin. Kokonaisuudessaan näytelmän intensiteetti toimi hyvin, joskin Syrjäläisen mielestä keskivaiheilla esitystä meinasi tapahtua pieni hyytyminen. Tosin lopussa esitys taas piristyi. En ole ihan varma, mitä tarkoitusta varten näytelmä tehtiin, mutta se toimii varmasti oikeassa yhteydessä. Uskoisin, että tämänkaltainen hyvin avoin tapa puhua seksistä toimisi paremmin kuin koulunpenkillä koettu ehkäisyvalistus, jossa käytetään banaania ja kondomia. TEKSTI Virpi Kirves Työntekijällä merkittävin osuus nuorisokodissa viihtymiseen Nuorisokodista lähteneiden tyttöjen ensimmäiset vuodet ovat vaikeita. Myöhemminkin aikuisiässä he pärjäävät taloudellisesti keskivertonaisia heikommin. Vaikka nuorisokodissa asuneiden myöhempää selviytymistä on tutkittu, nuorten omien kokemusten selvittäminen on jäänyt vähemmälle. Tuoreessa väitöstutkimuksessa nuorten luonnehdintoja nuorisokodista olivat esimerkiksi turvasatama, rangaistuslaitos, uusi maailma!, paikka asua, painajainen ja oikea koti. Tutkimus osoittaa, että nuorten naisten ensimmäiset vuodet nuorisokodin jälkeen olivat yleensä vaikeita. Myöhemminkin aikuisiässä he pärjäsivät taloudellisesti keskivertonaisia heikommin ja suurin osa heistä työskenteli matalapalkka-alalla. Nuorisokodissa asuneiden tyttöjen työttömyysprosentti oli 21. Kuitenkin oman perheen perustaminen ja varsinkin lapsen saaminen oli monelle positiivinen ponnahduslauta elämässä eteenpäin. Suurin osa tytöistä koki nuorisokodilla olleen myönteistä merkitystä myöhempään elämään, kuten sosiaalisen ymmärryksen ja omanarvontunnon kasvamista, vahvistumista ihmisenä, sekä tietojen ja taitojen omaksumista. Sarianna Reinikainen tietää, että nuorisokodissa asuneiden tyttöjen kokemukset ovat monenkirjavia. Vahva luonne auttoi selviytymään Parhaimmissa tapauksissa haastatelluilla oli aito tunnesuhde nuorisokodin työntekijään, johon he pitivät yhteyttä myöhemminkin. Tällöin työntekijä oli heille myös roolimalli. Suhde työntekijään oli merkittävin osa nuorisokodissa asumista, muut asiat, kuten kaverit tai nuorisokodin viihtyvyys olivat toissijaisia asioita, aiheesta marraskuussa Helsingin yliopistossa väitellyt kasvatustieteen tohtori Sarianna Reinikainen kertoo. Tytöt kokivat itsenäistymisen olevan senkin vuoksi hankalaa, koska heillä ei ollut paikkaa mihin palata. Ajelehtiminen ja toimintatarmon puute olivat tyypillisiä ongelmia nuorisokodista itsenäistyville. Yksinäisyys oli asia, jonka osa tutkimuksen nuorista koki voimakkaasti. Kuitenkin kaikki tytöt kokivat selviytyneensä tähän asti suhteellisen hyvin vahvan luonteensa ansiosta. Aikuiselämän ensimmäiset vuodet koettiin yleisesti ahdistavana aikana, jolloin tehtiin hätiköityjä päätöksiä esimerkiksi avio- tai avoliittojen suhteen. Suurin osa heistä erosi myöhemmin. Uusperheet yleisempiä Uusperheet olivat tutkimuksen nuorten naisten keskuudessa keskimääräistä yleisempiä, mutta ydin- ja yksinhuoltajaperheitä oli heidän joukossaan vähemmän. Myös heidän lapsensa asuivat keskimääräistä useammin muualla kuin kotona. Jotkut nuorista olivat yhteyksissä myös omiin vanhempiinsa ja saivat heiltä tukea. Kuitenkin niiden nuorten kohdalla, jotka tulivat väkivaltaisista perheistä, yhteydet vanhempiin olivat useimmiten katkenneet nuorisokotiin muuton myötä. Lomakekyselyn lisäksi Reinikainen haastatteli 34 samaisessa nuorikodissa asunutta tyttöä. Tutkija painottaa, että nuorisokodissa asuneiden jälkihuoltoa pitäisi jatkaa nykyistä 21-vuoden ikää huomattavasti pidempään ja kaikin puolin intensiivisemmin. Reinikainen asuu Tuusulassa. pari & perhe 4/

20 TEKSTI JA KUVAT Anna Kopteff Monesti maahanmuuttajat elävät Suomessa henkisesti muualla Vuoden pakolaisnainen Fatbardhe Hetemaj ravistelee maahanmuuttajanuoria aktiivisuuteen, toteuttamaan uraunelmiaan ja opettelemaan suomen kieltä kaikin keinoin. Liian moni kun ratkaisee ongelmat hanttihommilla ja sossun avustuksilla. 20 pari & perhe 4/2009