Valmiina tulevaisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmiina tulevaisuuteen"

Transkriptio

1 2014 PERHEKUNTOUTUSKESKUS LAUSTEEN LEHTI Valmiina tulevaisuuteen KUINKA LAITOSKIERRE KATKESI ITSENÄISTYVIEN NUORTEN ARKI VOIMAA MUSIIKKITERAPIASTA

2 PÄÄKIRJOITUS TULEVAISUUS ON VAIHTOEHTOJEN Lastensuojelun sijaishuoltoa käsitellään julkisessa keskustelussa usein pelkkänä menoeränä ja erityisenä rasitteena kuntataloudelle. Huoli kustannuksista on ymmärrettävä, mutta keskustelu saisi keskittyä enemmän tulevaisuuden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Tulevaisuudessa sijaishuollon palvelutarpeet arvioidaan yhä tarkemmin. Arviointiin osallistuvat palvelun tuottajat, palveluita ostavat kunnat ja palvelujen käyttäjät. Jo nyt on nähtävissä, että tämä johtaa vaihtoehtoisiin, monivaiheisiin ja jopa rinnakkaisiin asiakasprosesseihin, mikä mahdollistaa yksilöllisen hoidon jokaiselle lapselle. Tyydytettäviä tarpeita on monia. Yksi osoitus siitä on, että Lausteella aloitetaan samaan aikaan uusi avotyön palvelu ja avataan uusi tehostetun hoidon osasto. Sijaishuollossa olevia lapsia on tutkittu suhteellisen vähän, mutta esimerkiksi Marko Mannisen väitöstutkimus ja Ruotsin sosiaalihallituksen tekemä arviointi esittävät samansuuntaisia tuloksia. Myös omat havaintomme ja kokemuksemme tukevat tutkimusten päätelmiä riskien kasaantuminen tietylle ryhmälle vaatii väliintuloja, ja ammatillisen osaamisen ja hoidollisen lähestymisen vaatimukset korostuvat niiden kohdalla. On selvää, että tulevaisuudessakin sijaishuollossa on lapsia, jotka hyötyvät ensisijaisesti laitoshoidosta. Sijoituksen alkuvaiheessa suunnitelmallisella arvioinnilla ja riskikartoituksella voidaan lapselle määritellä yhä yksilöllisemmin suunniteltu hoito-ohjelma. Tavoitteena on paitsi kuntouttaminen, myös hoitojakson keston määrittäminen ennalta. Tämä tarkoittaa käytännössä tehostetumpia ja kestoltaan lyhyempiä hoitojaksoja laitoksessa. Kuntouttava työ jatkuu kuitenkin kotona laitossijoituksen jälkeen. Lausteella nämä tavoitteet saavutetaan rakenteita kehittämällä sekä varmistamalla henkilöstön korkea koulutustaso. Sijaishuollossa tasapuolisuus ei tarkoita kaikille samaa, vaan jokaiselle tarpeidensa mukaan. KIM BERGLUND Perhekuntoutuskeskus Lausteen johtaja 2 PILKE 2014

3 5 Lue Pilke verkossa! lauste.fi/pilke sisällys 4 HETKI HISTORIASTA & YHTEISTYÖSSÄ Liekkejä Lausteella ja keskusteleva poliisi Janne Aro-Heinilä. 5 KAKSI KYSYMYSTÄ Neljä Lausteen työntekijää antoi lukuvinkkejä. 6 KOLUMNI KIMMO LEHTONEN Musiikkiterapia tukee kasvua ja auttaa sopeutumaan. 7 ASKELEEN PÄÄSSÄ ITSENÄISYYDESTÄ Itsenäistyvät nuoret opettelevat arjen taitoja ja elämänhallintaa. 10 KOKO PERHEEN AUTTAMINEN ON LAPSEN ETU Lausteen tuoreet perheterapeutit uskovat kuuntelemisen voimaan. 13 ENTISTÄ ENEMMÄN VAIKUTUSTA Esittelyssä Lausteen syksyllä käynnistetty organisaatiouudistus. 14 MÄKIAUTOJA JA VIIKINKIELÄMÄÄ Matka-albumi Euromet Jamboree -leiriltä. 16 PITKÄ MATKA TAKAISIN KOTIIN Julian laitoskierre katkesi Lausteella. 19 KOLUMNI JUHA OKSANEN Palvelupäällikön päivä ISSN Painos 2000 kpl Painettu Eräsalon Kirjapainossa Julkaisija Perhekuntoutuskeskus Lauste Päätoimittaja Jussi Ketonen, Toimitus Mainostoimisto Atomi, Tekstit Ville Aalto, kuvitus Katri Einola, ulkoasu Esa Kerttula, valokuvat Markku Pyymäki PILKE

4 KUVA Perhekuntoutuskeskus lausteen arkisto HETKI HISTORIASTA Liekkejä Lausteella Turun Sanomat kirjoitti 10. elokuuta 1969 Lausteella riehuneesta tulipalosta. Palo ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta noin 200 sian menehtyminen oli kova isku. Karjanhoito Lausteella loppui tulipaloon. Lähde: Kimmo Jalonen: Emilia ja Eemil. Perhekuntoutuskeskus Lauste, Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklan 19 mukaan lasta on suojeltava väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lausteen keittiössä keitetään päivittäin noin 19 litraa kahvia. YHTEISTYÖSSÄ Keskusteleva poliisi Turkulainen Janne Aro-Heinilä on antanut poliisille kasvot ja äänen monissa huumausaineita koskevissa keskusteluissa. Nuorten kanssa työskentelevä ylikonstaapeli ei usko, että poliisin tehtävä on rangaista, vaan auttaa. Vuodesta 1990 asti poliisina työskennellyt Aro-Heinilä hakeutui ammattiin ensisijaisesti ihmisten kohtaamisen takia. En halua työskennellä tutkintapuolella rikosten parissa. Vaihtelevat tehtävät monenlaisten ihmisten parissa sopivat minulle. Muun muassa TV2:n suuressa kannabis-keskustelussa esiintyneen Aro-Heinilän pääasiallinen työtehtävä on huumausainevalvonta. Hän on ottanut sydämenasiakseen keskusteluihin osallistumisen ja päihdevalistuksen. Näen työssäni murheet, joita huumausaineet aiheuttavat. Suomessakin puhutaan sodasta huumeita vastaan, mutta en koe käyväni minkäänlaista sotaa. Tehtäväni on saada ihmiset ajattelemaan. ALHAINEN KYNNYS Aro-Heinilän ja Lausteen yhteistyö ulottuu vuoteen 1996, jolloin tämä työskenteli korttelipoliisina. Olen pitänyt Laustetta esimerkkinä pienemmille yksiköille siitä, kuinka tärkeä alhainen puuttumiskynnys on. Kun taloon ei tuoda huumeita, se ennaltaehkäisee uusien nuorten joutumisen niiden ongelmavyyhtiin. Tilanteeseen on paljon vaikeampaa puuttua jälkikäteen. Ylikonstaapeli näkee tärkeänä paitsi sen, että nuoret tietävät säännöt huumeiden suhteen, myös välittävien aikuisten määrän. Kun vaikeissa tilanteissa ovat mukana niin poliisit, sosiaalityöntekijät kuin vanhemmatkin, nuorella on parempi mahdollisuus ymmärtää. Samat keinot eivät tepsi kaikkiin. Ennen kaikkea Aro-Heinilä uskoo ongelmiin ajoissa puuttumisen voimaan. Pulmana on toisinaan se, etteivät kaikki poliisitkaan tiedä, ettei lastensuojeluilmoitus johda automaattisesti huostaanottoon. Vaikeuksista ilmoittaminen poliisille ei aiheuta ongelmia lapselle. Meidän työmme on auttamista, ei rankaisemista. Nuori täytyy saada itse välittämään omasta elämästään. 4 PILKE 2014

5 KAKSI KYSYMYSTÄ Neljä Lausteen työntekijää antoi lukuvinkkejä. 1. MINKÄ KIRJAN LUIT VIIMEKSI? 2. MIKÄ LUKEMASI KIRJA KUVAA PARHAITEN LASTEN JA NUORTEN MAAILMAA? ANNA-MARIA LOHIKOSKI Erityisluokanopettaja 1. Kari Poppis Suomelan matkakertomuksen Pohjoisnapa Jäinen haaste, joka oli siitäkin mielenkiintoinen, että tuttavani oli matkalla mukana. 2. Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär kertoo hienosti, miten lapset ovat viattomia ja avoimia uusille asioille ja kuinka aikuisten maailma ja asenteet vaikuttavat näiden elämään. Vanhan kirjan ajatukset pätevät edelleen. SATU SUOVUORI Erityisperhetyöntekijä 1. Xinranin Kiinan kadotetut tyttäret, joka kertoo kymmenestä äidistä, jotka ovat joutuneet luopumaan omasta lapsestaan. He ovat joutuneet tilanteeseen, jossa tyttölapsi on tapettu heti tämän synnyttyä tai annettu adoptoitavaksi. 2. Peter Franzenin Tumman veden päällä kuvaa hyvin arkista työtäni. Kirjan päähenkilön Peten perheessä on paljon väkivaltaa ja alkoholinkäyttöä. Kirja kolahti, koska se antaa niin aidon kuvan Peten maailmasta, lapsen näkökulmasta pikkutarkasti kuvattuna. RAIMO NURMINEN Esimies, sijaishuolto 1. Kabulista lähtöisin olevan Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, joka on monikerroksinen tarina kahden nuoren naisen ystävyydestä. Kirja peilaa hienosti sitä, mikä on uskonnon, tapojen ja kulttuurin merkitys naisen elämässä, ja kuinka olosuhteet voivat muuttua radikaalisti. 2. Nuorten itsensä kirjoittamat rap-tekstit, laulujen sanoitukset ja runot kuvaavat hyvin heidän todellisuuttaan. Niitä kannattaisi ihmisten lukea! HANNA KIVEKÄS Toimintaterapeutti 1. Mika Waltarin Komisario Palmun erehdyksen, joka on hauska, klassinen poliisitarina. Palmut ovat kevyitä, ja niissä on jotain samaa kuin Agatha Christien kirjoissa. 2. Löysin eräältä osastoltamme Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittaman kirjan nimeltä Bertin pähkäilyt. Kirja on hyvä muistutus siitä, kuinka kaikilla murrosikäisillä on ongelmia esimerkiksi seurustelemisen, vanhempien ja oman ulkonäön kanssa. Sijoitetut lapset ole siinä suhteessa sen kummempia. PILKE

6 KOLUMNI KIMMO LEHTONEN Kirjoittaja on Turun yliopiston professori ja musiikkiterapeutti. KUVA Kimmo Lehtonen MUSIIKKITERAPIA TUKEE KASVUA JA AUTTAA SOPEUTUMAAN Kolme Olen toiminut kolme vuosikymmentä perhekuntoutuskeskus Lausteen musiikkiterapeuttina. Sinä aikana olen aitiopaikalta seurannut nuorison ja nuorisomusiikin kehitystä rockabillystä rappiin. Työni on antanut hienoja ja luottamuksellisia ihmissuhteita, ja voin onnellisena todeta, että nuoret ovat olleet parhaat opettajani. TARKOITUKSENI on auttaa nuoria löytämään musiikista elämän sisältöä ja merkitystä. Musiikki on oivallinen terapiaväline, sillä se on loputon mielekkäiden merkitysten kenttä, josta jokainen voi löytää sopivan tavan harrastaa. Terapia vaihtelee nuoren toiveista riippuen, mutta tavallisesti se keskittyy itseilmaisuun, sointua tai rap-riimiä saavat aikaan ihmeitä. tunteisiin, itsetuntoon, mielikuviin sekä ihmissuhteisiin. Yritän löytää kaikille nuorille sopivan tavan ilmaista itseään. Tärkeintä on kuitenkin ihmissuhde, jonka varaan luottamus ja yhteisymmärrys rakentuvat. MUSIIKKITERAPIA vahvistaa minuutta, jossa musiikkiin liittyvät hallinnan kokemukset ovat tärkeässä asemassa. Onnistuminen ja siitä saatu positiivinen palaute tukevat nuoren itsetunnon ja identiteetin kehitystä. Tämä on tärkeää, koska monet musiikkiterapiaan osallistuneet nuoret ovat jo varhain joutuneet sivuraiteelle. Vaikeuksista on seurannut kielteisiä ja ahdistavia kokemuksia, jotka vaikeuttavat itsetunnon rakentumista. Musiikkiterapiassa yhteistyösuhde ja luottamus luodaan yhdessä musisoimalla, jolloin vuorovaikutus rakentuu nuoren ehdoilla. Musiikki on usein yksinkertaista, sillä usein jo kolme sointua tai rap-riimiä saavat aikaan ihmeitä, jolloin uudenlainen suhde musiikkiin tuottaa iloa ja auttaa sopeutumaan. MUSIIKKITERAPIASSA lisäksi kuunnellaan musiikkia, mikä ei edellytä nuorelta itseilmaisua tai aktiivisuutta. Riittää, kun vain heittäydytään yhteisiä assosiaatioita ja mielikuvia synnyttävän musiikin vietäväksi. Mielikuvia ei tarvitse verbalisoida, mutta usein ne tarjoavat hyvän pohjan keskustelulle. Musiikin valitsemisessa on hyvä vuorotella niin, että nuori ja terapeutti vuorollaan valitsevat terapiassa käytetyn musiikin, joka valottaa molempien mieltymyksiä. Musiikki tuntuu tekevän tajuntamme vastaanottavaisemmaksi sen esiin nostamille tiedostamattomille merkityksille. MYÖS laulut kuuluvat musiikkiterapiaan, sillä ääni on osa persoonallisuuttamme. Laulaminen ja laulun kuunteleminen tuovat yhteen sanallisen ja sanattoman olemuspuolemme ja auttavat ilmaisemaan syviä tunteitamme. 6 PILKE 2014

7 Askeleen päässä itsenäisyydestä Tien toisella puolen Lausteen päärakennuksesta sijaitsee Väinölän talo. Siellä joukko nuoria saa kokeilla siipiään turvallisissa oloissa ennen ensimmäiseen omaan kotiin muuttamista. Väinölän keittiössä syntyy terveellistä ja tavallista kotiruokaa. Mira ja Joonas kokkaavat makaronia ja jauhelihaa koko porukalle. PILKE

8 Väinölän periaatteet on kirjattu eteisessä olevaan tauluun. Talossa on huoneet neljälle nuorelle ja viereisessä Mikkolan rakennuksessa toiselle neljälle. 18-vuotias Mira toivoo aloittavansa koulunkäynnin Lausteen jälkeen. 17-vuotiaan Joonaksen suunnitelmissa ovat sosiaali- ja terveysalan opinnot. Yksikön päärakennus Väinölä remontoitiin kolme vuotta sitten itsenäistyvien nuorten käyttöön. Rakennus toimi pitkään Lausteen johtajan virkaasuntona. Pitkiltä lomilta palaaminen ja poikkeukset arjessa ovat nuorille vaikeita. On helppoa olla, kun tietää mitä tapahtuu, sanoo sosiaalityöntekijä Marika Ahonen. Iltapäivällä on hyvää aikaa pestä pyykkiä. Kalenteri kertoo siivous- ja ruoanlaittovuorot ja nuorten omat menot. 8 PILKE 2014

9 Väinölän satavuotiaan puutalon räystäät tiputtavat alkukevään päivänä. Sisällä, avarassa ja vaaleiden tapettien verhoamassa olohuoneessa kolme nuorta lojuu upottavan näköisillä sohvilla. Yksi nuori istuskelee ison ruokapöydän ääressä katsomassa televisiota, joka on liki äänettömällä. Käynnissä on kiireisin aika päivästä Lausteen itsenäistyvien nuorten yksikössä, mutta sitä ei päällepäin arvaisi. Nuoret odottelevat kello neljän yhteistä ruokahetkeä, jonka jälkeen he ovat vapaita lähtemään harrastuksiinsa tai tapaamaan kavereitaan. Lausteen päärakennuksella on mahdollista esimerkiksi käydä kuntosalilla ja pelata sählyä. Monen ilta kuluu kuitenkin omassa huoneessa tai yhteisissä tiloissa aikaa viettäen. Aika paljon tulee istuttua tässä sohvalla, sanoo 17-vuotias Joonas. Yhteisen päivällisen valmistaminen ja siihen sovittujen ainesten ostaminen ovat niitä itsenäiseen elämään kuuluvia taitoja, joita yksikössä asuvat vuotiaat nuoret harjoittelevat. Monelle sen ikäiselle rahan käyttäminen järkevästi on hankalaa, eikä Väinölän olohuoneessa istuva joukko ole poikkeus. Rahankäytön oppiminen on suurin parannus taitoihini, jonka olen saanut täällä. Aikaisemmin rahaa on mennyt kaikkeen turhaan, niin kuin tupakkaan, kertoo 18-vuotias Mira. Mira muutti Väinölään noin vuosi sitten tien toiselta puolen, sijaishuollon yksiköstä. Nyt hänen ja Joonaksen polut itsenäiseen elämään ovat niin pitkällä, että he ovat päässeet asumaan pihapiirissä sijaitsevaan Mikkolan taloon. Mikkolassa asuvat nuoret saavat elää pitkälti omassa rytmissään, mutta tuki on tarvittaessa aivan naapurissa. Lastensuojelun piirissä olevilla nuorilla on usein pelkoja, jotka aktivoituvat elämän muutosvaiheissa, kertoo yksikön sosiaalityöntekijä Marika Ahonen. Jos nuorta alkaa yöllä mietityttää vaikka katonrajasta kuuluva ääni, hän tietää avun olevan lähellä. KOTIIN YHDEKSÄKSI Ahosen ja hänen kollegoidensa työstä suuri osa on nuorten tukemista elämänhallinnan ja arkisten taitojen oppimisessa. Rahankäytön ja keittiöaskareiden lisäksi siivoaminen on yksi yhdessä harjoiteltavista asioista. Väinölässä on kerran viikossa siivouspäivä. Nuorille jaetaan vaihtuvat alueet, joiden siistimisestä he ovat Nuori saa tehdä täällä virheitä. vastuussa. Mitään päivittäistä kuuraamista täällä ei toki harrasteta, kertoo ohjaaja Minna Kemppainen. Monella nuoristamme taidot ovat kunnossa, kysymys on ensisijaisesti elämänhallinnasta, jatkaa Marika Ahonen. Yksikön asukkaista osa käy vielä peruskoulua, osa on ammattikoulussa tai lukiossa, ja jotkut ovat esimerkiksi ammattiin valmentavassa työkokeilussa. Kouluun tai töihin herääminen on myös opeteltavien asioiden listalla. Päivärytmin korjaaminen kuntoon on monelle ensimmäinen askel itsenäistymiseen. Päivä käynnistyy seitsemältä, kun ensimmäisiä nuoria aletaan herätellä. Pyrimme varmistamaan, että kouluun lähdetään ajoissa, kertoo ohjaaja Jesse Särs. Kun asukkaat palaavat Väinölään iltapäivällä, heidän kanssaan hoidetaan esimerkiksi raha-asioita ja täytetään erilaisia hakemuksia. Kotiintuloaika on iltaisin yhdeksältä, ja televisiota saa katsoa kymmeneen asti. Sen jälkeen on aika mennä omiin huoneisiin, Särs jatkaa. Mira on talon sääntöihin muuten tyytyväinen, mutta kotiintuloajasta hän ei ole samaa mieltä. Ei tavallisessa kodissa asuva nuori vielä yhdeksältä joudu kotiin palaamaan, Mira toteaa. MONENLAISIA ODOTUKSIA Väinölässä ja Mikkolassa asuvien nuorten tie on usein kulkenut monen laitoksen kautta. Itsenäiseen elämään kohdistuu sen myötä tavallistakin suurempia pelkoja ja odotuksia. Nuori saattaa kokea, että häntä on siirrelty paikasta toiseen, eikä oman elämän tapahtumille ole voinut mitään. Kun eteen tulee vaihe, jossa pitäisi voida, se on vaikeaa, Marika Ahonen sanoo. Nuori saa tehdä täällä virheitä, kaikkihan niitä tekevät. Asioita sattuu, mutta teoistaan täytyy oppia ottamaan vastuu, jatkaa Minna Kemppainen. Nuorten omien odotusten lisäksi he joutuvat ottamaan vastaan yhteiskunnan heihin kohdistamat odotukset. Ne eivät aina kohtaa arkitodellisuutta. Velvoite suorittaa ammatillinen tutkinto 25 ikävuoteen mennessä on melkoinen vaatimus. Kaikki eivät siihen pysty, eikä se ole läheskään tärkein asia monelle täällä asuvalle, Ahonen toteaa. Lauste pystyy tarvittaessa tarjoamaan apua vielä silloinkin, kun nuori on muuttanut omilleen. Vakavaan ahdistukseensa Lausteella helpotusta saanut Mira näkee tärkeimpänä asiana auttajien läsnäolon. Täällä on tukea ympäri vuorokauden, kun sellaista tarvitsee. Joonaksen nimi on muutettu. PILKE

10 KOKO PERHEEN AUTTAMINEN ON LAPSEN ETU Perheterapeutit luovat entistä suunnitelmallisempaa kumppanuutta perheiden ja Lausteen välille. 10 PILKE 2013

11 Suurin osa asiakkaista suhtautuu perhetyöhön positiivisesti alusta asti. Lauste toteutti viime syksynä mittavan organisaatiouudistuksen vastatakseen entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Suurimmat muutokset tapahtuivat sijaishuollossa, jonne perustettiin kaksi perheterapeutin toimea. Talon tuoreet perheterapeutit, Päivi Kaunonen ja Maarit Koivisto, ovat työskennelleet Lausteella jo pitkään Kaunonen perheiden arvioinnin ja kuntoutuksen parissa ja Koivisto sijaishuollon osaston erityistyöntekijänä. Naiset tuntevat toisensa liki viidentoista vuoden takaa, ja yhteistä työhistoriaakin on kertynyt. Nyt he jakavat vastuun Lausteen perhetyön ytimestä. Lasta on lähes mahdotonta auttaa, jos ei samalla huomioi hänen perhettään. Tämä näkemys ja Lausteen asiakaskunta ovat olleet muutoksen taustalla. Johan talon nimikin sen kertoo, toteaa Maarit Koivisto. Aikaisempaa suunnitelmallisempi perhetyö perustuu paitsi yhteyden rakentamiselle lapsen perheeseen, myös perheterapeuttien ja lasten omaohjaajien tiiviiseen yhteistyöhön. Omaohjaaja on asiakassuhteen päätekijä. Me kuljemme rinnalla ja pidämme itsemme ajan tasalla perheen tilanteesta, sanoo Päivi Kaunonen. Lapsen oman hoito- ja kasvatussuunnitelman lisäksi laadimme perhetyön suunnitelman ja pyrimme omaohjaajan kanssa tapaamaan perheen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lapsi on tullut meille asiakkaaksi. Tavoitteena on kartoittaa tilanne niin koulun, vapaa-ajan kuin perhesuhteidenkin osalta, Maarit Koivisto jatkaa. Lasta on lähes mahdotonta auttaa, jos ei samalla huomioi hänen perhettään. YHTEYS AUKI Osalla asiakasperheistä on pitkä historia lastensuojelun kanssa ja ikäviä kokemuksia viranomaisten kanssa toimimisesta. Perheen arkeen ulottuvan kontrollin ja arvioitavana olemisen tunteen myötä keskusteluyhteyden avaaminen voi olla haastavaa. Lapsen sijoittaminen pois kotoa on valtavan traumaattinen tapahtuma perheelle. Meidän täytyy ottaa kuuntelijan rooli ja antaa perheen tyhjentää likasankonsa, niin he saavat tilaa uusille ajatuksille ja näkökulmille, Päivi Kaunonen kuvailee. Meille saatetaan sanoa, että hoitakaa Maija tai Matti kuntoon, meillä ei ole mitään ongelmia, Maarit Koivisto kertoo. MAARIT KOIVISTO perheterapeutti Ikä 37 Koulutus VTM, sosiaalityöntekijä, ET perhe- ja pariterapeutti Asuinpaikka Raisio Maarit Päivin silmin: Raudanluja ammattilainen, joka on perheiden kanssa hetkessä. Kaverina sydämellinen ja huumorintajuinen. PILKE

12 Ei ole kenenkään edun mukaista, että lapsi on pitkään laitoksessa. MITÄ ON LÄSNÄOLO? Päivi Kaunonen: Todella intensiivisesti hetkessä olemista. Ajatukset eivät voi olla illallisessa tai seuraavan päivän kauppalistassa, ja auttamisen halun pitää välittyä. Maarit Koivisto: Kunnioitusta ja tasa-arvoisena olemista perheen kanssa. En asetu heidän yläpuolelleen, vaan olen yhteistyökumppani. meidän kanssamme on helpottavaa, Kaunonen sanoo. Jos tilanne on vaikea, asiat täytyy sanoa suoraan ja ristiriitoja välttelemättä. Lapsi ei pysty ottamaan apuamme vastaan, jos hän tietää perheensä vastustavan sitä, Koivisto toteaa. PÄIVI KAUNONEN perheterapeutti Ikä 42 Koulutus sosionomi AMK, ET perheterapeutti Asuinpaikka Paimio Päivi Maaritin silmin: Äärimmäisen luotettava työkaveri, jonka sitoutumisen ja lämmön tuntevat sekä kollegat että asiakkaat. Työmme lähtee kuitenkin siitä näkökulmasta, että perheen asiat koskettavat kaikkia sen jäseniä. Lapsi on Lausteella vain hetken elämästään, mutta osa perhettään senkin jälkeen, Koivisto jatkaa. Suurin osa asiakkaista suhtautuu työhön positiivisesti alusta asti, ja perheiden kuva omasta tilanteestaan on Koiviston ja Kaunosen mukaan realistinen. Kun nuori tulee meille vuotiaana, taustalla on tavallisesti monta vuotta takkuamista kotona. Vanhemmuuden jakaminen KATSE TULEVAISUUTEEN Sijoitetut lapset tulevat erilaisista perhetaustoista, ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat ainoa todella konkreettinen yhdistävä tekijä. Maarit Koiviston mukaan asiakasperheissä on ollut nähtävillä muutos viime vuosina. Aikaisemmin lapsen oireilun taustalla olivat usein sosiaaliset ongelmat, esimerkiksi vanhempien työttömyys. Yhä useammat sijoitetut tulevat tätä nykyä hyvin tavallisista perheistä, joissa kumpikin vanhemmista käy töissä, hän kertoo. Auttamisen perusasiat pysyvät silti perheestä toiseen samoina. Avoimuus, rehellisyys ja lapsen parhaan ajatteleminen ohjaavat kaksikon työtä. Ei ole kenenkään edun mukaista, että lapsi on pitkään laitoksessa. Lyhyemmät ja tehokkaammat hoitojaksot ovat tulevaisuutta, Päivi Kaunonen toteaa. Pyrkimyksenä on, että hoidon tavoitteet nousevat perheeltä itseltään. Ne eivät ole meidän, vaan heidän omia tavoitteitaan, Maarit Koivisto sanoo lopuksi. 12 PILKE 2014

13 Entistä enemmän vaikutusta ORGANISAATIO- UUDISTUKSEN AVULLA Hyödynnämme paremmin asiantuntemustamme Reagoimme toimintaympäristön muutokseen Vastaamme asiakaspalautteessa ilmenneisiin tarpeisiin Perhekuntoutuskeskus Lausteen organisaatiouudistus pantiin toimeen alkaen. Se tekee mahdolliseksi entistä vaikuttavamman työn lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Uudistuksen myötä palvelemme myös kuntaasiakkaitamme tehokkaammin. Panostamme nyt perhetyöhön enemmän. Perhetyöntekijän avulla saamme itsenäistyvien nuorten oman verkoston paremmin mukaan. Marika Ahonen, sosiaalityöntekijä SIJAISHUOLLON 6 ERITYISTYÖNTEKIJÄN TOIMEN TILALLE PERUSTETTIIN 5 yksikön esimiehen toimea, vastuu yksikön toiminnasta ja asiakkuuksista 2 perheterapeutin toimea, perhekuntoutuksen asiantuntijoita sijaishuollossa 1 sosiaalityöntekijän ja asiakaskoordinaattorin toimi, vastuu palveluohjauksesta, asiakashankinnoista ja asiakkaaksi tulemisesta 1 laatukoordinaattorin toimi, työskentelee organisaation laadun kehittämiseksi 1 toimintaterapeutin toimi, koko organisaation käytettävissä Useita ohjaajan toimia sijaishuollon yksiköihin ITSENÄISTYVIEN NUORTEN YKSIKKÖÖN, ERITYISEEN HUOLENPITOON JA UUDENKAUPUNGIN SIJAISHUOLLON YKSIKKÖÖN PERUSTETTIIN 3 sosiaalityöntekijän toimea, vastuu palveluohjauksesta, asiakashankinnoista ja asiakkaaksi tulemisesta Uuden Asiaakkaat pystytään nyt ottamaan huomioon entistä yksilöllisemmin, ja eri ammattiryhmien palvelut kohdistuvat tasaisesti kaikille nuorille. Hanna Kivekäs, toimintaterapeutti PERHEIDEN ARVIOINTI- JA KUNTOUTUSYKSIKKÖÖN PERUSTETTIIN ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN JA SOSIAALITERAPEUTTIEN TOIMIEN TILALLE 3 tiimiesimiehen toimea, vastuu tiimien johtamisesta ja asiakkuuksista työnkuvani myötä on ollut helpompaa hallita työn ja vapaa-ajan suhdetta. Kunta-asiakkaat saavat organisaatiouudistuksen myötä nopeaa ja ajantasaista palvelua. Kati Teppala, sosiaalityöntekijä ja asiakaskoordinaattori PILKE

14 Lisätietoa Eurometallianssista: Mäkiautoja ja viikinkielämää Syyskuussa 2013 joukko Lausteella asuvia nuoria vietti viikon kansainvälisellä Euromet Jamboree -leirillä. Vuosittain järjestettävä eri maiden lastensuojelunuorten kohtaaminen pidettiin tällä kertaa Löderupissa Ruotsissa. Kuvia leiriviikosta esittelevät 16-vuotias Iida ja itsenäistyvien nuorten yksikön ohjaaja Santra Pakkanen. Santra: Lausteella asuva Juho pelaa ruotsalaisen ystävänsä kanssa shakkia puistossa. Kaverukset jatkoivat yhteydenpitoa vielä leirin jälkeenkin. > Santra: Leirin ohjelmaan kuului työpajoja, joissa käytiin läpi nuorten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia sopimuksia. Nuoret olivat erittäin kiinnostuneita siitä, miten heitä koskevat oikeudet eroavat eri maissa ja miten erilaisia lastensuojelulaitokset ovat. > 14 PILKE 2014

15 Santra: Hostelli, jossa asuimme oli varattu pelkästään leiriläisille. Hostellinpitäjä oli kauhuissaan saadessaan tietää, että vieraiksi on tulossa 45 lastensuojelunuorta. Leirin lopuksi hän kiitteli, ettei vieraiden kanssa ole ikinä ollut yhtä hauskaa eikä hostelli ole koskaan aikaisemmin hiljentynyt jo kymmeneltä illalla. < Santra: Mäkiautokisaa varten nuoret jaettiin 3 4 hengen joukkueisiin, joissa kansallisuudet sekoittuivat. Ennen varsinaista kisaa tehtävänä oli koota auto ruotsinkielisten ohjeiden mukaan! Valokuvat: Perhekuntoutuskeskus Lauste Iida: Auton kokoaminen oli kivaa, mutta vähän hankalaa kun yksi joukkueesta ei puhunut ollenkaan englantia. Unohdimme yhden osan, ja jouduimme korjaamaan autoa juuri ennen kisaa. Hyvin se toimi silti! Laitoimme tietysti pienimmän meistä kuskiksi. > < Santra: Tässä Iida harjoittelee musisointia muovikupilla. Santra: Nuoret viettivät päivän Malmön lähellä sijaitsevassa Fotevikenin viikinkikylässä, jonka asukkaat elävät viikinkien tyyliin ja esittelevät viikinkikulttuuria vierailijoille. Iida: Matkan kohokohta oli uusiin ihmisiin ja eri kulttuureihin tutustuminen. Slovenialaiset olivat etenkin tosi avoimia, ja heidän kanssaan tuli hyvin juttuun. PILKE

16 PITKÄ MATKA TAKAISIN KOTIIN Kun olin 14, juopottelin viikonloppuisin bileissä, lintsasin koulusta ja käyttäydyin väkivaltaisesti. Kun palasin myöhään kotiin vuotava, paksu raapimajälki kaulassani ja vaatteet veressä, se oli viimeinen pisara, kertoo Lausteen entinen asukas, nyt 17-vuotias Julia. 16 PILKE 2014

17 Koulu ja poliisi olivat alkuvuoden aikana tehneet minusta yhteensä neljätoista lastensuojeluilmoitusta. Sossut olivat vieneet minut kesällä vähäksi aikaa vastaanottokotiin, mutta vältyin vielä huostaanotolta. Tappelua seuraavana aamuna sossuni tuli meille kotiin toisen työntekijän kanssa ja sanoi, että nyt mennään. Olin tosi vihainen itselleni ja kaikille muille. Ärsytti, että olin mokannut kaikki asiani. Vietin aikaa väärien ihmisten kanssa, riehujien ja juopottelijoiden. olin 15, minun piti uutena asukkaana olla huoneessani puoli yhdeksältä. 11-vuotiaat saivat katsoa telkkaria kymmeneen asti, ja siihen meni hermot. Kiipesin vappuviikolla katon kautta karkuun ja lähdin juhlimaan. Poliisi otti meidät kiinni juuri ennen Kaivopuistoa, sillä kaverini oli hakannut jonkun. Seuraavan kerran karkasin vapun jälkeen. Join vapuksi varatun viinapullon kokonaan ja oksentelin junaan paluumatkalla laitokseen. Siellä kävelin päin seiniä. Mietin, että nyt täytyy alkaa skarpata. Kun olin 6, vanhempani erosivat. Yhtenä päivänä äiti sanoi, että lähdetään katsomaan kämppää. Se olikin turvakoti, ja jäimme sinne pariksi kuukaudeksi. Viereisessä huoneessa asui perhe, jonka lapset olivat meille ilkeitä. Ohjaajatkin olivat mielestäni ilkeitä. Kun minulla oli ihottuma, en saanut syödä samassa pöydässä muiden kanssa, vaikka ei se ollut mitään tarttuvaa. Oli noloa mennä päiväkotiin ja eskariin taksilla. Tuntui, että kaikki tiesivät, etteivät asiat olleet kunnossa. Kerran poltin liikaa, makasin lattialla x-asennossa ja tunsin kuinka sydän hakkaa. Luulin, että kuolen. Kaikki äänet voimistuivat, ja pystyin vain hengittämään. Minut vietiin taas vastaanottokotiin, missä sain kolmeksi päiväksi liikkumisvapauden rajoituksen, LVR:n. Puhelin piti palauttaa yöksi ja yhdeksältä piti olla omassa huoneessa, missä ei ollut edes telkkaria. Karkailin ja myöhästelin jatkuvasti, ja sain aina lisää LVR:ää. Minulle tehtiin selväksi, että minut otetaan huostaan. Kun en saanut lähteä diskoon viettämään synttäreitäni LVR:n takia, suutuin ja laitoin koko paikan matalaksi. Revin taulut seiniltä ja rikoin tuoleja. En tullut kahteen päivään huoneestani enkä syönyt mitään. PÄIN SEINIÄ Minut piti viimein siirtää pitkäaikaislaitokseen, mutta lähdin hatkaan. Olin varmaan kymmenen päivää poissa. Juhlin myöhässä synttäreitäni, join ja poltin pilveä kaverini luona. Äitini sai suostuteltua minut, että lähdemme tutustumaan uuteen laitokseen. Jäin sinne samalla matkalla. Paikan ovia ei lukittu päivisin, eikä nuoria ratsattu. Pidin puhelimen öisin, lähdin tupakalle koska huvitti ja tein mitä halusin. Ohjaajat alkoivat katsoa minua vinoon. Tuntui, että he halusivat vittuilla minulle. Vaikka Aamulla ohjaaja tuli herättämään minua voileivän ja mehulasin kanssa ja kertoi, että minut siirretään. Paikalla oli kaksi minulle tuntematonta miesvartijaa, joiden edessä piti pukeutua. Piilotin puhelimen rintsikoihin ja uhkasin soittaa äidilleni, kun en tiennyt mihin minua vietiin. Lähdimme ajamaan jonnekin. Yritin kysellä minne, mutta en kuulemma tehnyt mitään sillä tiedolla. Pitkän ajomatkan jälkeen huomasin kyltin, jossa luki Turku. KAIKKI TIETÄVÄT Lapsena olin ollut tosi kiltti, eikä mieleenkään olisi tullut kokeilla alkoholia tai tupakkaa. Kotona arvot olivat kristilliset. Päihteitä ei suvaittu, ja kävimme usein kirkossa. Isäni oli kuitenkin aina hermostunut ja usein väkivaltainen. Hän löi meitä aina siihen asti, kun olin 10, ja nuorin isosiskoni alkoi panna hänelle vastaan. En muista, että isä olisi koskaan tehnyt päivääkään töitä. Hän asetti meille kaikenlaisia kieltoja, emme saaneet esimerkiksi lakata kynsiä. Äitini on eteläamerikkalainen, ja puhun hänen kanssaan espanjaa. Äiti tapasi suomalaisen isäni Espanjassa, missä asuu kummankin sukulaisia. Minulla on kolme isosiskoa ja isoveli. FACEBOOK AUKI Turvakodin jälkeen asuimme pitkään talossa, jossa oli paljon huumeidenkäyttäjiä. Niitä makasi rapussa, eikä tiennyt onko ne kuolleita vai eläviä. Kun menin kouluun, minua kiusattiin ja kutsuttiin neekeriksi. Siihen puututtiin tosi huonosti. Neljännellä luokalla aloin tehdä kaikkea tyhmää. Häiriköimme kaverien kanssa tunneilla ja laitoimme opettajan tuolille nastoja. Olin joka toinen päivä jälkiistunnossa, ja lopulta jouduin rehtorin puhutteluun. Vanhempani olivat paikalla. Minua hävetti hirveästi. Seiskaluokalla aloin maistella viinaa ja tupakkaa. Kasilla join jo joka viikonloppu ja aloin polttaa kannabista toisinaan. Alkoholia meni aika paljon. Pilvenpoltto oli aluksi hauskaa, ja saatoimme nauraa tunnin putkeen. Kerran poltin liikaa, makasin lattialla x-asennossa ja tunsin kuinka sydän hakkaa. Luulin, että kuolen. Kaikki äänet voimistuivat, ja pystyin vain hengittämään. En kuitenkaan lopettanut polttamista siihen. Äitini oli minusta huolissaan, ja ollessani kesäleirillä, hän oli lukenut Facebook-viestejäni. Olin jättänyt sen vahingossa auki. Siellä oli kirjoituksia PILKE

18 Minulla ei ole koskaan ollut niin rauhallista oloa elämässäni kuin nyt. juopottelusta ja muusta. Kun palasin leiriltä, sossut olivat meillä. Silloin lähdin ensimmäistä kertaa yksin laitokseen. Facebookin lukemisesta tuli riisuttu olo, ja olin äidille tosi vihainen. Mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta lukea toisen Facebookia salaa. Elämäni olisi kuitenkin varmaan ihan sekaisin, jos äiti ei olisi alkanut puuttua asioihin silloin. MUSTAT SILMÄNALUSET Turussa jäimme hetkeksi huoltoaseman pihaan odottelemaan. Vähän ajan jälkeen ajoimme perille Lausteelle, ja tapasin pihalla ohjaajani. Ajattelin tulleeni vankilaan, kun näin ovet ja niiden alla olevat raot. Olin kamalan näköinen krapulainen, itkuinen, mustat silmänaluset ja huppu syvällä päässä. Istuin vain huoneessani ja itkin. Minut pyydettiin keittiöön syömään ja juttelemaan. Katsoimme kartasta missä olemme. Sain kuulla, että täällä aloitetaan puhtaalta pöydältä eikä muistella vanhoja mokailuja. Lomille pääsi myös joka viikonloppu, jos vaan mahdollista. Se tuntui lohdulliselta. Koulunkäynti samalla tontilla ja puhelinrajoitukset olivat ahdistavia. Meille tuli kauhea sota toisen ohjaajani kanssa, kun jäin kiinni tupakoinnista. Mokailin ja olin viikkoja ilman lomia. Tajusin kuitenkin, ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin muuttua. Perheeni oli 200 kilometrin päässä, ja tunsin Turussa ainoastaan pari Lausteella olevaa kaveriani. Juhannuksena minun piti lähteä Hollantiin lomamatkalle äidin ja siskon kanssa. Minulta otettiin ennen lähtöä huumeseulat. Olin polttanut lomilla pilveä, ja tiesin, että jään kiinni. Olimme jo matkalla lentokentälle, kun ohjaajani sai puhelun ja kääntyi takaisin. Matka jäi väliin. Se oli kova paikka. Pilvenpolttoni loppui siihen. RYTMI JÄI PÄÄLLE Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta yritin kovasti. Otimme tavoitteeksi, että kävisin ysiluokan loppuun Lausteella ja voisin sen jälkeen palata kotiin. Kotiuduin vuodessa, mikä on harvinaista. Monet saattavat viettää samassa laitoksessa viisi kuusikin vuotta. Lausteella on kovemmat rajat kuin muissa laitoksissa, joissa olen ollut. Ne tekivät minulle hyvää. Työskentely omaohjaajan kanssa oli tiivistä. Aikaisemmissa paikoissa kaikki ohjaajat olivat kylmiä. Eihän työntekijöiden tehtävä ole osoittaa meille rakkautta, mutta Lausteella sitä on saanut. Siellä uskotaan nuoriin. Kun mokaa, asia käsitellään, ja sitten se on käsitelty. Käyn toisinaan Lausteella vierailemassa. Ohjaajien kanssa voi edelleen jutella henkilökohtaisista asioistaan, vaikeistakin, ja voi luottaa ettei niitä kerrota eteenpäin. Odotan aina tosi paljon, että sinne pääsee käymään uudestaan. Elämä on hyvää tällä hetkellä. Lausteella oli pakko mennä kouluun joka aamu, ja rytmi jäi päälle. Teen kaksoistutkintoa lukiossa ja ammattikoulun parturi-kampaajalinjalla, ja koulunkäynti sujuu hyvin. Vapaaaikana käyn salilla. Äidin kanssa tulemme toimeen, emmekä enää riitele. Minulla ei ole koskaan ollut niin rauhallista oloa elämässäni kuin nyt. Julian nimi on muutettu. 18 PILKE 2014

19 KOLUMNI JUHA OKSANEN Kirjoittaja on Perhekuntoutoutuskeskus Lausteen palvelupäällikkö. PALVELUPÄÄLLIKÖN PÄIVÄ On ripsakan pirteä maaliskuun aamu. Aurinko paistaa ja purovesi lorisee. Postin haku, lehden luku (urheilusivuihin asti) ja aamukahvi rutiinini, jonka pois oppimiseen voisi mennä vuosia. Niiden jälkeen suuntaan samppanjanvärisen tila-autoni kohti Puistolan yksikköä. YÖ on yötyöntekijän parasta aikaa. Kohtaan perillä ohjaajan, joka on valvonut yksikköä aamuun asti. Puistolassa asuu tällä hetkellä kahdeksan perhettä ja seitsemän nuorta. Työntekijöitä on kaksikymmentäyksi neljässä eri arviointi- ja kuntoutustiimissä. Yö on ollut rauhallinen. Pimeän aikaan voisi sattua kaikenlaista, vaan harvoin tapahtuu mitään. Asiakkaat nukkuvat öisin, ja siihen pyrimmekin. Vuorokausirytmin pitää ainakin olla kunnossa. Yksiköissä huumori on rankkaa ja asenne oikea. SEURAAVAKSI on palaverin vuoro. Pidämme sen perhekuntoutuksen tiimiesimiehien kanssa Puistolan neuvottelutilassa, Punaisessa tuvassa. Käymme läpi yksikössä olevat perheet, akuutit tilanteet sekä sen, kuka on lähdössä ja kuka tulossa. Puhumme lisäksi perhekuntoutuspaikkojen lisäämisestä kahdeksasta kahteentoista. Suunnitelma ja luvat rakentamiseen ovat olemassa. Kaiken pitäisi olla valmista syyskuun alussa. Se ehkä vaatii pienen ihmeen, mutta me teemme ihmeitä täällä joka päivä. MIETIMME myös pitkäaikaista perhekuntoutusta. Tällä hetkellä sijoitukset kestävät keskimäärin yli vuoden. Mitä jos pitkäaikainen perhekuntoutus voisikin olla osittain sijaishuoltoa korvaava rakenne? Koko perhe saisi olla sijaishuollossa niin kauan kuin lapset ovat alaikäisiä. Asiakaskunta on jo olemassa, siitä olemme varmoja. LAUSTE tarjoaa parasta ruokaa. Lähden syömään Lausteen pääkallonpaikalle Mustionkadulle. Jokaisella on vahvuutensa. Minä olen aina ollut ruoka-aikaan paikalla. Ammatillista lukuhetkeäni säestää kaiuttimista tulviva raskas metalli. Mitä raskaampi ääni, sitä parempi on keskittymiskykyni. JATKAN matkaa uuteenkaupunkiin, vakkasuomen sydämeen. Siellä sijaitsee toinen perheiden arviointi- ja kuntoutusyksikkömme Merilä. Sen ympäristö on jo fyysisiltä puitteiltaan terapeuttinen. Matkalla käyn puhelinneuvotteluja (handsfreen kanssa, tietenkin). Keskustelemme muutoksista ja työn kehittämisestä itsenäistyvien ja jälkihuollossa olevien nuorten yksikön esimiehen ja sosiaalityöntekijän kanssa. Kehitämme palvelua myös päivätoiminnan osalta. Jokaiselle pudokkaalle täytyy löytää tekemistä! Päivätoiminnan tavoitteena on saada nuori jollain tavalla koulutuksen tai työelämän piiriin. Avopalvelut kehittyvät samaa vauhtia, nyt meillä on viisi omaa tukiasuntoa. TUNNELMA yksiköissä on upea. Huumori on rankkaa ja asenne oikea. Työ työnä, työ on työtä ja intohimo on osa työtä! TEEN töitä ja elän pääsääntöisesti naisten kanssa. Kotiin päästyäni tapaan kolme tytärtäni ja vaimon. Vaihdan farkut verkkarihousuun ja painun futiskentälle. Valmentajan hommat jatkuvat, tyttöjoukkueessa. PILKE

20 PERHEKUNTOUTUSKESKUS LAUSTE Mustionkatu Turku Välskärintie 2 J & K Uusikaupunki puh faksi Lue Pilke verkossa! lauste.fi/pilke

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut.

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. KOHTI PAREMPAA ARKEA palvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. Lastensuojelulain mukaiset palvelut. www.palvelut.fi www.askelmerkki.fi Olipa huoli perheen hyvinvoinnista pieni tai

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu

Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu Anni, Iina, Reea ja Jutta Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu puhutteluun Ellie ja Nadine menevät

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot