Haagan sosiaalipalvelutoimiston suunnitelmallisen sosiaalityön projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haagan sosiaalipalvelutoimiston suunnitelmallisen sosiaalityön projekti"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2002:11 Haagan sosiaalipalvelutoimiston suunnitelmallisen sosiaalityön projekti Pekka Borg ja Kaija Mannerström h:\haaga-kansi.doc

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO TERVEYSVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET HÄLSOVÅRDSVERKET CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT DEPARTMENT OF HEALTH CARE Tekijä(t) - Författare - Author(s) Pekka Borg ja Kaija Mannerström Nimeke - Titel - Title Haagan sosiaalipalvelutoimiston suunnitelmallisen sosiaalityön projekti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija (virasto tai laitos) - Utgivare (verk eller inrättning) Publisher (city department or office) Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie - Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISSN/Tervv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2002 ISBN/Tervv Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 57 s s. Osanumero - Del nummer Part number 2002:11 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Raportin ensimmäisessä osassa kuvataan Haagan sosiaalipalvelutoimiston alue-/aikuissosiaalityön työryhmässä vuosina toteutettua suunnitelmallisen sosiaalityön projektia ja projektikokemuksia. Panostamalla suunnitelmien tekemisen opetteluun ja arviointiin pyrittiin tavoitteellisempaan sosiaalityöhön ja asiakaslähtöisempiin suunnitelmiin. Projektin keskeisiä työkaluja olivat arviointitutkijan ja Haagan työryhmän tapaamiset ns. SUUN kokoukset, asiakkaille tehtävät suunnitelmat, case kokoukset sekä tiedonkeruulomake. Hyvän ja toimivan suunnitelman tekemiseen ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa. On keinoja ja mahdollisuuksia tehdä asiakaslähtöistä suunnitelmaa koko sosiaalityöntekijän persoonalla. Vaikka sosiaalityön suunnitelma on yksi keskeinen jo käytössä oleva työväline, sisältyy siihen myös jatkuva oppimisprosessi. Aina on mahdollisuus kehittyä kohti parempaa. Erityisen merkitykselliseksi muodostui projektin arviointia varten luotu tiedonkeruulomake, josta kehittyi työryhmälle sosiaalityön itsearviointityökalu, keskustelun jäsentäjä ja reflektion apuväline case-kokouksiin. Dokumentointi ja erilaisten apulomakkeiden hyödyntäminen jäsentävät ja auttavat sosiaalityössä. Teorioiden, menetelmien ja välineiden opettelu avaa uusia ulottuvuuksia käytännön sosiaalityöhön. On tietoisesti tiedettävä mitä tietää, jotta syvällisempi oppiminen olisi mahdollista. Projekti toteutettiin perussosiaalityön ehdoilla ilman lisäresursseja. Se palveli perustyötä ja se elää työssä. Suunnitelmat ovat keino tehdä sosiaalityötä irrottautua toimeentulotuesta. Raportin toisena osana on projektin arviointi. Tehtävänä oli arvioida, miten tavoitteellinen ja asiakaslähtöinen työskentelymalli on juurtunut sosiaalityöntekijöiden työkäytäntöihin. Siten arviointi ei kohdistunut asiakkaan elämässä tapahtuneiden muutosten todentamiseen vaan uuden työmallin toimeenpanoon. Arvioinnin tärkeimpänä aineistona olivat sosiaalityöntekijöiden asiakkaiden kanssa tekemät 38 suunnitelmaa, joista mitattiin, miten sovitut tavoitteellisuuden ja asiakaslähtöisyyden kriteerit niissä toteutuivat. Arvioinnin tuloksena todettiin, että suunnitelmiin perustuvasta sosiaalityöstä oli tullut vakiintunut työtapa Haagassa. Työntekijät kokivat suunnitelmista olleen hyötyä silloin, kun asiakkaan kanssa oli saavutettu riittävän hyvä vuorovaikutussuhde. Jatkokehittämisen kannalta tärkeätä onkin, miten vuorovaikutussuhdetta voidaan systemaattisesti kehittää sellaiseksi, että tavoitteellinen työ onnistuu. Suunnitelmien tekemisessä on tarvetta opiskella tavoitteiden ja keinojen neuvottelemista asiakkaan kanssa riittävän konkreettisiksi ja todellisiksi. Samoin suunnitelmallisen työskentelyn ytimeen kuuluvaa tavoitteiden ja toiminnan yhteistä arviointia asiakkaan kanssa on tarpeen kehittää. Avainsanat - Nyckelord - Key words SUUN-kokoukset; suunnitelmat; case-kokoukset; tiedonkeruulomakkeet; sosiaalityö; arviointi Hinta Pris Price Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form paperi Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social Services and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv doc

3 HAAGAN SOSIAALIPALVELUTOIMISTON SUUNNITELMALLISEN SOSIAALITYÖN PROJEKTI SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...1 RAPORTTI HAAGAN SOSIAALIPALVELUTOIMISTON SUUNNITELMALLISEN SOSIAALITYÖN PROJEKTISTA 1. TAUSTA- JA LÄHTÖKOHTATILANNE...2 Miksi suunnitelmallisen sosiaalityön projekti?...3 Mahdollisuuksia ja haasteita PROJEKTIN SUUNNITELMA...4 Projektin toimintoja SUUN-KOKOUKSET RUNKONA PROJEKTILLE...6 Realistinen evaluaatio...6 Tavoitteellisuuden arvioinnin kriteereistä...7 Asiakaslähtöisyyden arvioinnin kriteereitä SUUNNITELMAT...10 Suunnitelmien tyypittely...10 Toimiva sosiaalityön suunnitelma sosiaalityön apuvälineenä...11 Suunnitelma sosiaalityöntekijän työn kannalta CASE-KOKOUKSET JA TIEDONKERUULOMAKE...17 TIEDONKERUULOMAKKEEN AVULLA LUODAAN AJATUKSELLISTA MALLIA TODELLISUUDESTA...17 Vuorovaikutussuhteen tyypittely...18 Case-kokousten arviointia: MUUTA PROJEKTIIN LIITTYVÄÄ: LOPUKSI...25

4 PROJEKTIN ARVIOINTIRAPORTTI 1. JOHDANTO ARVIOINTIKYSYMYKSET JA -ASETELMA TULOKSET...30 Suunnitelmien tekemisen käytännöt ennen projektia...30 Muutokset vuorovaikutussuhteen tyypissä...32 Suunnitelmanteon kattavuuden arviointi...32 Tavoitteellisuuden toteutuminen...34 Asiakaslähtöisyyden toteutuminen...38 Työntekijän arviot tavoitteiden saavuttamisesta...42 Työntekijän arviot suunnitelmien hyödyllisyydestä...46 Mitä suunnitelmista opittiin?...49 Mitä projektissa opittiin?...49 Pohdintaa konteksteista ja mekanismeista JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...51 Suunnitelmanteon kattavuus...51 Suunnitelman sisältö...52 Minkä tyyppisiä suunnitelmia kenellekin?...53 Suunnitelmat sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa...54 Arviointitutkimuksen raportointi ja tulosten hyödyntäminen...55 LÄHDELUETTELO...56 LIITTEET (sekä projektin loppuraportti että arviointiraportti)..59

5 ALKUSANAT Toimeentulotuen asiakaslinja 2000-muutoshanke, aluesosiaalityön eriyt y- minen toimeentulotuesta sekä vuonna 1999 Haagan sosiaalipalvelutoimistossa tapahtuneet muutokset antoivat sosiaalityölle sekä mahdollisuuksia että haasteita. Alue- ja aikuissosiaalityö etsivät muotoaan ja pakottivat panostamaan perustyöhön. Suunnitelmallisen sosiaalityön projekti nähtiin mahdollisuutena. Sysäys siihen tuli sosiaaliviraston johdon tuen kehittämiskonsultti Pekka Borgilta, joka Hyvinvointipalvelujen arviointi - koulutukseensa liittyen haki evaluointitutkimukseen halukasta työryhmää. Projekti käynnistyi syyskuussa 1999 ja päättyi joulukuussa Sen toteuttivat Haagan sosiaalipalvelutoimiston alue- ja aikuissosiaalityöntekijät sekä ko. tiimistä lastensuojeluun projektiaikana siirtyneet sosiaalityöntekijät, johtava sosiaalityöntekijä sekä arviointitutkijana toiminut kehittämiskonsultti. Arviointiroolin lisäksi tutkija oli tiiviisti mukana projektin kehittelyssä ja toteutuksessa. Koko projektiajan projektissa olivat mukana evaluoija Pekka Borg ja johtava sosiaalityöntekijä Kaija Mannerström. Kaikki sosiaalityöntekijät vaihtuivat. Mukana ovat olleet Eeva Heiskanen, Taina Hussi, Hannu Karineva, Outi Luoma-aho, Kaisa Maja, Tiina Mustonen, Mervi Määttä, Aili Nurhonen, Marjukka Pihlajamäki, Marjaana Seilonen, Leena Säkäjärvi ja Laura Yliruka. Projektiin ja tämän raportin sisältöön ovat vaikuttaneet kaikki projektissa mukana olleet työntekijät tuottaessaan ideoita ja jakamalla taitojaan, tietojaan ja kokemuksiaan. Raportin on koonnut johtava sosiaalityöntekijä. Tekstipohjana on käytetty projektin projektisuunnitelmaa sekä luvallaan erikseen siitä mainitsematta Pekka Borgin arviointiraporttia, Laura Ylirukan Stakesin FinSocNews:ssa ollutta kirjoitusta sekä Tiina Mustosen ja Kaisa Majan aluesosiaalityön seminaarissa pitämää luentoa toimivasta sosiaalityön suunnitelmasta. Lisäksi on nykyisen työryhmän (Karineva, Maja, Mannerström, Mustonen, Nurhonen) tuottamia tekstejä ja arviointeja osin suorina lainauksina. Raporttiosion alussa on kerrottu projektin tausta- ja lähtökohtatilanne Haagan sosiaalipalvelutoimiston kannalta sekä projektin suunnitelma. Sitten on esitetty SUUN-kokousten tuotoksia. Suunnitelmat sekä case-kokoukset ja tiedonkeruulomake kohdissa on kuvattu hyväksi havaitsemiamme työ- ja toimintatapojamme, ajatuksiamme ja arviointejamme suunnitelmien tekemisestä ja aikuissosiaalityöstä. Oleellisena työskentelyapuna on käytössä paljon apulomakkeita; niitä on runsaasti myös liitteenä. Lopuksi on kerrottu ja pohdittu muista projektiin liittyvistä toiminnoista ja/tai tapahtumista, jotka osaltaan vaikuttavat suunnitelmalliseen sosiaalityöhön Haagan sosiaalipalvelutoimistossa. Työryhmän työote pyrkii ratkaisukeskeisyyteen; mm. sosiaalityöntekijöiden työnohjaus on jo vuosien ajan ollut ratkaisukeskeispainotteinen. Antti Särkelän kirja "Välittäminen ammattina. Näkökulmia sosiaaliseen auttamistyöhön on auttanut työryhmää ajatusten työstämisessä ja suunnan muotoutumisessa. 1

6 RAPORTTI HAAGAN SOSIAALIPALVELUTOIMISTON SUUNNITELMALLISEN SOSIAALITYÖN PROJEKTISTA Kaija Mannerström 1. TAUSTA- JA LÄHTÖKOHTATILANNE Helsingissä käynnistettiin syksyllä 1998 toimeentulotuen asiakaslinja muutoshanke, jossa vuoden 2000 loppuun mennessä siirryttiin pääsääntöisesti kirjalliseen toimeentulotuen hakumenettelyyn. Uudelleenjärjestämisen tarkoituksena oli vapauttaa toimeentulotuen sosiaalityöntekijöiden resursseja entistä tavoitteellisempaan, pitkäjänteisempään ja monimuotoisempaan sosiaalityöhön. Vaikka tuenhakija olisikin aktiivisen sosiaalityön asiakas, hoitavat etuuskäsittelijät tukihakemusten käsittelyn, jolloin sosiaalityöntekijät voivat keskittyä tapaamisissa muihin kuin etuusasioihin. Kaikki useampia kuukausia kirjallisen tuenhaun piirissä olleet kutsutaan sovittuna aikana sosiaalityöntekijän puheille ns. määräaikaishaastatteluun, jotta sosiaalityön asiakkaaksi haluavia tai siitä hyötyviä henkilöitä ei putoaisi palvelun piiristä. Näillä käynneillä laaditaan yhdessä asiakkaiden kanssa palvelusuunnitelmia, joita arvioidaan ja tarkistetaan seuraavien tapaamisten yhteydessä. Tästä toimeentulotukisektorilta lähtöisin olevasta "yleissosiaalityöstä käytetään nimitystä aluesosiaalityö erotuksena eriytyneeseen ja yhdennettyyn sosiaalityöhön (Aluesosiaalityö Helsingissä, 2000). Haagan sosiaalipalvelutoimistossa siirryttiin asiakaslinja 2000-malliin ja kirjallisiin hakemuksiin Työnjakomalli poikkesi yleisestä siten ettei muodostettu erillisiä etuuskäsittelyn ja aluesosiaalityön tiimejä. Kaikki Haagan sosiaalipalvelutoimiston sosiaalityöntekijät (sekä lastensuojelun että alue/aikuissosiaalityön) toimivat yhtenä tiiminä ja kaikki tekevät osaltaan päätöksiä harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta. He saattavat hoitaa norminmukaisenkin toimeentulotuen niiden asiakkaiden osalta, joita ei sillä hetkellä ole katsottu voitavan siirtää pelkästään kirja lliseen hakuun. Samalla kun siirryttiin asiakaslinja 2000-malliin, muutettiin aluesosiaalityöntekijöiden työnjakoa siten, että kaksi sosiaalityöntekijää (ns. arviososiaalityöntekijää) keskittyi uusiin asiakkaisiin, alle 30-vuotiaisiin sekä kiireellistä kriisi- ja akuuttiapua tarvitseviin asiakkaisiin. Työmallia arvioitiin ja muutettiin ja lopulta se muotoutui siten, että arviososiaalityöntekijöiden lisäksi muutkin sosiaalityöntekijät erikoistuivat ikäryhmittäisiin asiakasryhmiin: yhdellä sosiaalityöntekijällä oli asiakkaina iästä riippumatta lapsiperheet, yhdellä vuotiaat lapsettomat ja yhdellä yli 50-vuotiaat lapsettomat asiakkaat. Sosiaalityöntekijöiden uuden työnjaon tarkoituksena oli oman asiakaskunnan ja yhteistyökumppaneiden parempi haltuunotto ja tavoitteena asiakaskunnan tarpeiden, asiakkaiden ikään ja elämäntilanteeseen liittyvien erityistarpeiden, palveluiden ja yhteistyökumppaneiden hahmotus. Näin voitaisiin luoda kokonaiskuvaa mm. ehkäisevän työn tarpeesta ja mahdolli- 2

7 suuksista. Tavoitteena oli myös sosiaalityöntekijöiden erilaisen osaamisen hyödyntäminen mm. parityötä lisäämällä. Vuosi 1999 oli siten Haagan sosiaalipalvelutoimiston aluesosiaalityön työryhmässä muutosten vuosi; asiakaslinja 2000-ohjelman mukaisesti toimeentulotukiasiat siirtyivät entistä enemmän sosiaalityöntekijöiltä etuuskäsittelijöille ja sosiaalityöntekijät siirtyivät katuosoitteeseen perustuvasta työnjaosta asiakkaiden iän ja perhesuhteen mukaiseen työnjakoon. Lisäksi kaikki sosiaalityöntekijät olivat vaihtuneet vuoden aikana. Tässä jäsentymättömässä tilanteessa olivat haussa sosiaalityö, sosiaalityöntekijän uusi työnkuva sekä toimiston sisäinen asiakasohjautuvuus. Myös yhteistyökumppanit olivat kadoksissa. Miksi suunnitelmallisen sosiaalityön projekti? Helsingin sosiaaliviraston tavoitteena on edistää asiakkaan kanssa yhdessä tehtävää suunnitelmiin perustuvaa sosiaalityötä. Nykyisin suunnitelmien tekemistä edellytetään laajasti lainsäädännössäkin. Laissa asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoitetaan viranomaista tekemään asiakkaan kanssa aina suunnitelma, ellei ole erityisen hyvää perustetta olla sitä tekemättä. Toimeentulotukilaissa suunnitelma on pakollinen aina sanktioita käytettäessä ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta edellytetään työvoimaja sosiaaliviranomaisten tekevän yhteisiä aktivointisuunnitelmia. Sosiaaliviraston toimintalinja näkyy viraston ohjeessa sosiaalityön suunnitelmien tekemisestä. Siinä on esitetty seuraavia oletuksia sosiaalityön suunnitelmien tekemiseen liittyvistä hyödyistä: Suunnitelmaa laadittaessa tulevat asiakkaan tarpeet ja näkemykset paremmin esiin kuin ilman suunnitelmaa toimittaessa. Suunnitelman tekemisen prosessi yhteisine arviointeineen on sosiaalityön keino lisätä asiakkaan kykyä oman elämän jäsentämiseen ja hallintaan. Sosiaalityöntekijä toimii paneutuvammin ja tavoitteellisemmin niiden asiakkaiden kanssa, joiden kanssa hän on tehnyt yhdessä suunnitelman. Työntekijän vaihtuessa uusi työntekijä saa kirjallisesta suunnitelmasta jäsentyneesti tiedon siitä, mitä sosiaalityössä on tehty tai on asiakkaan kanssa sovittu tehtäväksi. Tehty suunnitelma luo edellytyksiä palvelun arvioinnille. Sosiaaliviraston yhtenä tulostavoitteena on, että suunnitelma tehdään 70 prosentille niistä asiakkaista, jotka ovat saaneet toimeentulotukea vähintään kuusi kuukautta viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Siten tavoite kattaa kaikki pitempään toimeentulotukea saaneet asiakkaat. Mahdollisuuksia ja haasteita Alue- ja aikuissosiaalityö etsivät muotoaan. Muutokset antoivat sosiaalityölle sekä mahdollisuuksia että haasteita. Yksi haasteellisimmista mahdol- 3

8 lisuuksista avautui etuuskäsittelytyöstä vapautuvasta ajasta, joka voitiin käyttää suunnitelmalliseen asiakkaiden kanssa tapahtuvaan perussosiaalityöhön. Nähtiin myös mahdollisuus yhteistyön lisäämiseen asiakkaiden lähiverkostojen ja muiden toimijoiden kanssa, mahdollisuus ryhmä- ja yhteisökohtaiseen sosiaalityöhön panostamiseen, asiantuntijana toimimiseen ja vaikuttamistyöhön. Lisäksi etuuskäsittelyssä olevat pitkäaikaisasiakkaat tulisi kutsua määräaikaishaastatteluun, ottaa sosiaalityön piiriin, ja vähimmillään tehdä palvelusuunnitelma. Projekti nähtiin mahdollisuutena tietoisesti paneutuen ja pysähtyen kehittää perussosiaalityötä. 2. HAAGAN SUUNNITELMALLISEN ALUESOSIAALITYÖN KEHITTÄMISPRO- JEKTIN SUUNNITELMA PROJEKTIN ASIAKKAAT sosiaalityön tiimi varsinaiset asiakkaat yhteistyötahot TARPEET sosiaalityö tavoitteellisemmaksi suunnitelmat asiakaslähtöisemmiksi suunnitelmien teko- ja kirjaamiskäytännöt selkeämmiksi TOIMINNOT JA TEHTÄVÄT kaikille suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelmien analyysi casekokouksissa asiakaskartoitukset TUOTOKSET systemaattinen suunnitelmien teko ja arviointi työkäytäntö selkeytetty välineet työntekijäkohtaisen asiakaskunnan erittelyyn TULOKSET tavoitteellista ja asiakaslähtöistä sosiaalityötä VOIMAVARAT sosiaalityön tiimi asiakkaat yhteistyötahot Kehittämishankkeen keskeisimmiksi asiaongelmiksi todettiin sosiaalityön riittämätön tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyyden riittämättömyys tehdyissä suunnitelmissa. 4

9 Vastaavasti projektin tavoitteeksi määriteltiin tavoitteellisuuden ja asiakaslähtöisyyden lisääminen sosiaalityössä. Keinoksi sovittiin systemaattinen suunnitelmien teko kaikkien pitempään toimeentulotukea saavien asiakkaiden kanssa. Projektin ensisijaisena kohderyhmänä olivat Haagan aluesosiaalityöntekijät. Asiakkaiden oletettiin hyötyvän siitä, että tehdään tavoitteellista työtä. Asiakkaan elinoloihin pyrittiin vaikuttamaan välillisesti, kehittämällä sosiaalityön palveluprosessia. Lisäksi projektin arvioitiin hyödyttävän sosiaalivirastoa laajemminkin. Yhtenä tavoiteltuna hyötynä oli tiedon tuottaminen uuden asiakastietojärjestelmän suunnittelua varten. Projektin toteuttamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin realistisen arviointitutkimuksen lähtökohtia. Projektin toimintoja Projektin keskeisenä toimintona oli suunnitelman tekeminen sosiaalityön asiakkaille, asiakastietojärjestelmän (ATJ) suunnitelmanäytölle. Toimintamallin mukainen suunnitelma sisältää seuraavat osiot: 1. Elämäntilanteen ja asiakkaan tarpeiden kartoitus 2. Tavoitteet ja keinot 3. Arvioinnista sopiminen ja arvioinnin tekeminen sovittuna ajankohtana. Juurrutettava toimintamalli sisältää asiakkaan näkökulman voimistamisen. Sovittiin, että suunnitelmat annetaan aina asiakkaalle kirjallisesti. Asiakaslinja 2000 mallin haasteena on pitää huolta siitä, että etuuskäsittelyssä olevat pitkäaikaisasiakkaat eivät putoa ulos tarpeellisesta sosiaalityöstä. Käytäntönä on kutsua asiakkaat määräajoin sosiaalityöntekijän luo "muutostavoitehaastatteluun. Siinä sovitaan asiakkaan ottamisesta sosiaalityön työskentelyn piiriin tai tehdään asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma. Suunnitelmien syvyys vaihtelee asiakaskohtaisesti sosiaalityön intensiteetin mukaan. Sosiaalityöntekijät pitivät kerran viikossa ns. aluesosiaalityön case - kokouksen, jonne kukin sosiaalityöntekijä toi vuorollaan suunnitelmia. Suunnitelmien asiakaslähtöisyyttä ja tavoitteellisuutta kehitettiin analysoimalla niiden toteutumista ja muutoksia mm. vuokaaviotekniikkaa ja tiedonkeruulomaketta hyväksi käyttäen. Tavoitteena oli oppia tekemään mahdollisimman realistisia suunnitelmia erilaisissa tilanteissa oleville asiakkaille. Yhdessä pohdittiin mm. suunnitelman taustalla olevaa "käyttöteoriaa" arvioiden asiakkaan tarpeitten, tavoitteiden ja keinojen välisiä suhteita. Pyrkimyksenä oli myös selvittää, mikä toimii minkälaisille asiakkaille ja minkälaisessa tilanteessa ja muuttaa toimintaa sen mukaisesti. Tärkeimmät opit kirjattiin yhteiseen ns. case-vihkoon. Lisäksi järjestettiin lähes kerran kuussa projektin työntekijöiden ja arviointitutkijan tapaamisia ns. SUUN-kokouksia, joissa myös käytiin läpi tapaus- 5

10 kohtaisia suunnitelmia. Kokouksissa työryhmä kehitti yhdessä evaluoijan kanssa projektiin liittyviä välineitä, suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä sosiaalityötä. Jokainen työntekijä kartoitti asiakaskuntansa rakennetta. Tavoitteena oli kehittää työntekijäkohtaista asiakaskartoitusmallia, jossa suunnitelmat olisivat apuvälineenä ja joka loisi edellytyksiä asiakaskunnasta kerätyn tiedon hyödyntämiseen mm. ryhmä- ja yhteisötasoisessa työssä tai vaikuttamistoiminnassa. Päätettiin myös kartoittaa yhteistyökumppanit ja selvittää suunnitelmaa tehtäessä tarpeellisten palvelujen tarjonta. Yhtenä toimintona oli myös selkeyttää ATJ:n kirjaamiskäytäntöjä sekä erilaisten suunnitelmien yhteensovitusta. PROJEKTIN KESKEISET TYÖKALUT : SUUN-KOKOUKSET, SUUNNITEL- MAT, CASE-KOKOUKSET JA TIEDONKERUULOMAKE Kuukausittaiset SUUNkokoukset arviointitutkijan kanssa TIEDON- KERUU- LOMAKE Viikoittaiset työryhmän CASEkokoukset SUUNNI- TELMAT 3. SUUN-KOKOUKSET RUNKONA PROJEKTILLE Projektin rungoksi ja projektia eteenpäin vieväksi peruspilariksi muotoutuivat projektiryhmän ja arviointitutkijan yhteiset kuukausittaiset tapaamiset ns. SUUN-kokoukset, joita projektiaikana oli kaikkiaan noin 25. SUUNkokouksissa hahmoteltiin projektin idea. Niissä sovittiin arviointimateriaalista evaluoijalle ja saatiin jatkuvaa palautetta. Tutustuttiin myös tutkimuksiin ja raportteihin sekä arviointimenetelmiin ja sosiaalityön menetelmiin. Realistinen evaluaatio Projektissa hyödynnettiin realistisen evaluaation lähtökohtia etsittäessä vastausta kysymykseen, mikä toimii (interventio tai menetelmä) asiakastyössä, kenen kohdalla ja missä olosuhteissa. 6

11 Realistinen evaluaatio korostaa selittämistä arviointitutkimuksen tärkeimpänä tehtävänä. Se pyrkii vastaamaan, miksi interventio vaikutti. Realistinen evaluaatio toteaa arkikokemuksen mukaisesti, että ei ole olemassa menetelmiä, jotka tuottaisivat missä olosuhteissa tahansa kaikille hyvää tulosta. (vrt. mm. Rostila 2001, 37) Realistisen evaluaation peruslauseena on mekanismi + konteksti = tulos. Mekanismit ovat voimia, jotka joko edistävät tai estävät muutoksia. Mekanismit kuitenkin vaikuttavat vain tietyssä kontekstissa tai toimintaympäristössä. Kontekstit ovat olosuhdetekijöitä, joihin interventiolla on vaikea vaikuttaa. Sopivassa ympäristössä voimme esim. sosiaalityöllä käynnistää positiivisia mekanismeja, jotka edistävät toivotun suuntaista muutosta. Kun projektin tavoitteena oli kehittää suunnitelmallisen sosiaalityön toimintamallia, selvitettiin, mikä oli sosiaalityön tekemisen toimistotason konteksti ja mitkä mekanismit edistivät sosiaalityön muuttumista toivottuun suuntaan. Toisaalta varsinainen kehittämistyö tehtiin yksittäisen asiakassuhteen tasolla selvittämällä asetetun tavoitteen asiakaskohtaisia konteksteja ja mekanismeja. Näitä oletuksia yhdessä analysoimalla voitiin kehittää toimintamallia. Tavoitteellisuuden ja asiakaslähtöisyyden kriteerit ja mittarit Tavoitteellisuuden arvioinnin kriteereistä Suunnitelmiin perustuvan työmallin kehittämisen taustaoletuksena on, että systemaattisella työkäytännöllä voidaan sosiaalityössä tuottaa enemmän toivottuja hyötyjä asiakkaalle kuin toimittaessa ilman suunnitelmaa. Neil Thompson (1998, 302) on esittänyt tiivistetysti systemaattisen ja suunnitelmiin perustuvan työotteen merkityksen. Hän toteaa, että systemaattinen käytäntö koostuu kahdesta elementistä: 1. toimitaan selvän ja tunnistettavan prosessin puitteissa ja 2. on selvää, mitä on tapahtumassa ja miksi. Thompsonin (emt., 305) mukaan toiminnan selkeän kohdentamisen saavuttamiseksi on tärkeätä vastata kolmeen kysymykseen: 1. Mitä yrität saavuttaa? 2. Miten aiot sen saavuttaa? 3. Mistä tiedät, koska olet saavuttanut sen? Vastaukset näihin kysymyksiin muodostavat hyvän suunnitelman ytimen. Myös kolmannen, tulosten arviointikysymyksen pohtiminen jo suunnitelmaa tehtäessä on tärkeätä, sillä sen avulla yleensä kirkastuu myös vastaus kahteen edelliseen kysymykseen. Thompson toteaa, että sosiaalityön prosessissa arviointivaihe laiminlyödään yleisesti esim. riittämättömän ajan takia. Kuitenkin arvioimalla voidaan oppia virheistä ja kehittää edelleen toimivia käytäntöjä (emt. s. 304). 7

12 Ratkaisukeskeisillä menetelmillä on paljon annettavaa kehitettäessä yhdessä asiakkaiden kanssa sovittaviin tavoitteisiin perustuvia työkäytäntöjä. Helsingin sosiaalivirastossa toteutettiin vuosina tutkimus, jossa koeryhmä käytti ratkaisukeskeisiä menetelmiä ja vertailuryhmä toimi entiseen tapaan. Ratkaisukeskeisesti toimineilla sosiaalityöntekijöillä tavoitteellisuus ja asiakaslähtöisyys työssä lisääntyi. Vuorovaikutussuhde oli parempi ja työskentely paneutuvampaa, mutta tavoitteiden saavuttamisen nopeuden osalta ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa (Sundman 1995). Kokeilun yhtenä johtopäätöksenä oli, että kun sosiaalityöntekijät eivät perinteisesti ole tottuneet määrittelemään asiakastyölle täsmällisiä tavoitteita, niin ratkaisukeskeisen koulutuksen saaneet oppivat määrittelemään asiakkaasta lähtöisin olevia hyvin muotoiltuja tavoitteita (emt, 82). Insoo Kim Berg ja Scott D. Miller (1994) ovat määritelleet hyvin muotoiltujen tavoitteiden seitsemän ominaisuutta: 1. Asiakkaalle tärkeä 2. Pieni 3. Konkreettinen, määriteltävissä oleva ja käyttäytymiseen liittyvä 4. Mieluummin jonkin olemassaolo kuin poissaolo 5. Mieluummin jonkin alkaminen kuin loppuminen 6. Asiakkaan elämänolojen kannalta realistinen ja saavutettavissa oleva 7. Ymmärretään kovaa työtä vaativaksi Thompsonin esittämällä systemaattisella käytännöllä on paljon yhteistä ratkaisukeskeisten menetelmien kanssa. Erona on kuitenkin, että systemaattisessa käytännössä ei välttämättä sovita erityisistä tehtävistä asiakkaalle ja että suunnitelma voi sisältää monialaisemmin erilaisia palveluita, työntekijän asianajoroolia jne. Systemaattinen työmalli vastaa siten ratkaisukeskeisiä menetelmiä paremmin sosiaalitoimen sosiaalityöntekijän rooleja. Projektiryhmä käytti kriteereiden määrittelyyn myös Dean Hepworthin, Ronald Rooneyn ja Jo Ann Larsenin (1997) esittämiä monipuolisia sosiaalityön tavoitteen asettamis- ja valikoimisprosessin tekijöitä: Asiakkaat motivoituvat vain tavoitteista, joiden he uskovat parantavan tilannettaan Asiakkaat todennäköisesti toimivat vain niiden tavoitteiden puolesta, joihin he ovat investoineet tunteitaan. Työntekijän yksipuolisesti asettamat tavoitteet eivät johda yhteistyöhön. Tavoitteet tulisi määritellä täsmällisesti ja siten, että ne ovat mitattavissa. Tavoitteet tulee määritellä siten, että kaikille osallisille on selvää, mitä muutoksia tulee toteuttaa, mitä itse tulee tekemään toisin tai miten olosuhteita muutetaan. Tavoite on toivottu muutoksen lopputulos. Tulee erottaa tavoite toivottuna intervention tuloksena keinoista tai tehtävistä, joita käytetään tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulee määritellä, minkä asteista muutosta tavoitellaan. Tavoitteiden tulee olla toteuttamiskelpoisia. 8

13 Tavoitteiden tulee olla sopivia suhteessa työntekijän tietoihin ja taitoihin. Tavoitteet tulee määritellä positiivisessa, kasvua korostavassa muodossa. Vältä suostumasta tavoitteisiin, joita kohtaan suhtaudut varautuneesti. Jos sinulla on vaikeuksia hyväksyä asiakkaan tavoitteita, on yleensä hyvä ohjata hänet toisen ammattilaisen vastaanotolle. Joskus asiakas esittää tavoitteita, jotka ovat ilmeisen vahingollisia hänelle tai muille. Tavoitteen tulee olla yksikön toimenkuvaan sopiva. Projektityöryhmä sopi liitteen 1 mukaiset kriteerit ja mittarit tavoitetasoineen suunnitelmien tavoitteellisuuden arviointiin. Asiakaslähtöisyyden arvioinnin kriteereitä Asiakaslähtöisyys on keskeinen sosiaalityön kehittämisen näkökulma. Toisaalta palveluiden tuottamisessa on otettava huomioon muitakin näkökulmia, kuten yhdenvertaisuuden turvaaminen, palvelun yhteiskunnallinen merkittävyys tai palvelun rahoittajan näkökulma. Jokaisella palvelun tuottajalla on lisäksi omat määritellyt tehtävänsä ja toiminta-ajatuksensa, jotka rajaavat mitä palveluja tuotetaan, mille kohderyhmälle ja miten. Asiakaslähtöisen palvelun tuottamisen minimiehto on, että asiakkaiden näkemykset otetaan huomioon jo palvelua suunniteltaessa vähintään kuulemalla asiakkaiden näkemyksiä. Asiakaslähtöisyys sinänsä ei ole sosiaalityössä toiminnan perustavoite, vaan se on väline, jolla asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksessa pyritään tavoitteisiin. Asiakaslähtöisyyden merkityksen taustaoletuksena on, että asiakas panostaa voimavarojaan vain sellaisten tavoitteiden puolesta, joiden hän tuntee olevan itselleen mielekkäitä ja parantavan hänen tilannettaan. Työntekijän yksin asettamat tavoitteet harvemmin johtavat yhteistyöhön perustuvaan vuorovaikutukseen. Asiakaslähtöisyys toteutuu työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutustilanteessa neuvottelujen, tulkintojen ja ratkaisujen tekemisen prosessissa yhdessä sopien huomioon ottaen asiakkaan psyykkinen toimintakyky. Usein on tarpeen ottaa huomioon asiakkaan ilmaisemien toiveiden lisäksi muitakin tekijöitä, joita sosiaalityöntekijä tuo esiin. Sosiaalityöntekijän aktiivinen asiantuntijuuteen perustuva osallistuminen ei ole välttämättä ristiriidassa asiakaslähtöisyyden kanssa, kun työntekijä on tukemassa asiakasta omien elämäntavoitteidensa selkeyttämisessä ja saavuttamisessa. Katie Prince (1996) tutki asiakkaiden osallisuutta englantilaisen lastenneuvolan asiakasrekisterien tekstien tuottamisessa. Hän loi mm. 14-kohtaisen asteikon, jolla voi mitata asiakkaan osallistumista. Ensimmäisellä tasolla asiakkaalle on kerrottu hänen oikeudestaan saada nähdä itseään koskevat asiakirjat. Pisimmälle menneellä tasolla tietojärjestelmään on kirjattu vain asiakkaan itse tekemä teksti. (emt., 196). Princen tutkimuksen tuloksena oli, että osallistumishalu vaihteli asiakkaittain. Yleensä asiakkaat toivoivat sosiaalityöntekijän vastaavan kirjoittami- 9

14 sesta. Keskustelut siitä, miten asiat muotoillaan tietojärjestelmään, edistivät vuorovaikutusta. Yhdessä tehdyt asiakirjat vähensivät salailua, kohottivat asiakkaiden itsetuntoa ja laskivat työntekijän erehtymättömän virkamiehen korokkeelta tasavertaiseksi ihmiseksi. (emt., 187). Asiakaslähtöisyydelle on kirjallisuudessa määritelty mm. seuraavia kriteereitä: Asiakkaiden omia käsityksiä ja toimintaa kunnioitetaan Asiakas saa asiallista kohtelua Palvelun suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa Työntekijä on kiinnostunut asiakkaan todellisista elämänyhteyksistä ja hänen itsensä asioille antamista merkityksistä. Asiakkaan tarpeet ja odotukset tunnetaan Asiakas saa tietoa mahdollisista palvelun vaihtoehdoista Toiminnassa reagoidaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti, suunnitelmaa muutetaan joustavasti tilanteen mukaan Tarvittaessa yhteistyöverkosto on mukana suunnitelmassa Asiakas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä ja aikataulussa hänen asiassaan edetään Asiakkaalla on tilaisuus arvioida saamaansa palvelua ja arvio otetaan huomioon palvelun jatkosuunnitelmissa Liitteessä 1 on esitetty myös projektissa sovitut asiakaslähtöisyyden kriteerit ja mittarit tavoitetasoineen. Lähteinä kriteerien määrittelyssä olivat lähinnä Hepworth&Rooney&Larsen, Piirainen, Ala-Kauhaluoma, Prince. Taulukko sisältää myös kriteereitä, joita ei ole varsinaisesti tarkoitettu mitattavaksi, vaan ne ovat huomioitavia hyviä asiakaspalvelun periaatteita. 4. SUUNNITELMAT Asiakkaan kanssa yhdessä laadittu ja kirjattu suunnitelma voi parhaimmillaan olla erittäin hyvä väline suunnitelmallisen sosiaalityön apuna. On vaikeaa kuvitella suunnitelmallista sosiaalityötä ilman, että jonkinlainen suunnitelma olisi määritelty niin selkeästi, että se on mahdollista myös kirjata. Sosiaalityöntekijän tapaamisissa asiakkaan ilmaisemat tavoitteet pyritään yhdessä muokkaamaan suunnitelman muotoon siten, että sekä asiakas että työntekijä voivat niihin sitoutua. Asiakas osallistuu myös suunnitelman arviointiin. Jokaisella tapaamisella tai tarpeen mukaan arvioidaan suunnitelman etenemistä. Lopuksi tehdään loppuarvio. Suunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa. Se laaditaan vähintään kaikille, jotka ovat olleet sosiaalityön asiakkaina kuusi kuukautta. Suunnitelmien tyypittely Erilaisissa tilanteissa tarvitaan ja tehdään eri tyyppisiä suunnitelmia. Suunnitelmat luokiteltiin kahteen tyyppiin ensisijaisesti sen perusteella, mikä on sosiaalityöntekijän rooli suunnitelman toteuttamisessa. 10

15 Viraston yleisestä palvelusuunnitelman käsitemäärittelystä poiketen tässä projektissa nimettiin palvelusuunnitelmaksi sellaiset suunnitelmat, joissa sovitaan asiakkaan palveluista, mutta jotka eivät sisällä aluesosiaalityöntekijän aktiivista toimimista. Sosiaalityön suunnitelma sisältää säännöllisiä tapaamisia aluesosiaalityöntekijän kanssa. 1. Palvelusuunnitelma tehdään asiakkaille, joiden kanssa ei ryhdytä suunnitelmalliseen sosiaalityöhön. Asiakkaalla arvioidaan esim. olevan vain tilapäinen taloudellisen tuen tarve, jolloin asiakkuuden oletetaan lakkaavan määritellyssä ajassa. Toimeentulotuki myönnetään etuuskäsittelyssä. Toisaalta voi olla tilanteita, joissa erilaisista sosiaalisista ongelmista huolimatta siinä tilanteessa ei sosiaalipalvelutoimiston sosiaalityön oleteta olevan hyödyksi. Palvelusuunnitelmaan päätyminen saattaa johtua myös työmäärästä. Se saattaa siis olla myös priorisointikysymys. 2. Sosiaalityön suunnitelma tehdään kaikille asiakkaille, joiden kanssa aloitetaan suunnitelmallinen työskentely. Yleensä lähtökohtana ovat asiakkaan ilmaisemat tarpeet, mutta toimeentulotukeen liittyvässä sosiaalityössä on myös tilanteita, joissa työntekijän arvion perusteella ylläpidetään sosiaalityön asiakassuhdetta, vaikka asiakas ei sitä haluaisikaan. Esim. nuoria työttömiä ei jätetä pitkäksi ajaksi vain kirjallisen toimeentulotuen hakemisen varaan, vaan sosiaalityöntekijä edellyttää asiakkaan aktivoimisnäkökulmasta asioivan määrävälein sosiaalityöntekijän luona. Ko. tilanteessa kulminoituu sosiaalityön tuki ja kontrolli. Liitteenä 2 on tarkempi suunnitelmien tyypittelykaavio. Mietittäessä kunkin asiakkaan kohdalla sosiaalityön ja suunnitelman oikeaaikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta (palvelusuunnitelma / sosiaalityön suunnitelma), voidaan apuna käyttää myös ratkaisukeskeisyyden vuorovaikutussuhteen tyypittelyä (ks. jäljempänä sivu 18). Toimiva sosiaalityön suunnitelma sosiaalityön apuvälineenä Usein asiakasta pitää ensin kutsua suunnitelmalliseen sosiaalityöhön Asiakas tulee useimmiten aikuis-/aluesosiaalityöntekijän luokse rahan takia. Se on ymmärrettävää, koska siihen on totuttu. Työskentelyn alku vaatii siten usein myös perinteisen toimeentulotuen roolin murtamista ja uudenlaisen palveluajattelun välittämistä asiakkaalle. Se vaatii tiedottamista ja markkinointia laajemmasta sosiaalityön työskentelymahdollisuudesta. Suunnitelmallisen työskentelyn tärkeyden painottaminen viestittää asiakkaalle, että sosiaalipalvelutoimistossa tehdään muutakin kuin velvoitetaan ja päätetään taloudellisesta tuesta. Myös suunnitelman laatimisen lähtökohta on, että asiakkaan kanssa ollaan suurinpiirtein samaa mieltä siitä miksi suunnitelma tehdään. Asiakkaalle voi kertoa suunnitelman tekemisen mahdollisuudesta ja kysyä voiko hänen nykytilannettaan kuvata suunnitelmanäytölle. 11

16 Suunnitelma voidaan laatia monella eri tavalla. Eräs tapa on ollut lähettää esihaastattelulomake asiakkaalle kotiin täytettäväksi. Siinä kysytään asiakkaan taustatilannetta ja alustavia hahmotelmia tavoitteiksi. Sosiaalityöntekijät ovat tuottaneet omanlaisiaan esihaastattelulomakkeita koko tiimin käyttöön. Liitteenä 3 on esimerkki esihaastattelulomakkeesta. Toimivan suunnitelman laatimisessa on oikea ajoitus tärkeää. Milloin suunnitelman tekeminen palvelee asiakasta parhaiten? Akuutissa ongelmatilanteessa suunnitelman laatiminen ei välttämättä ole tarkoituksenm u- kaista, mutta suunnitelmaa voi tehdä vaikka heti ensi tapaamisesta lähtien. Apuvälineenä on hyödynnetty Päivi Ahon ajankohtaisia ja ajattomia kysymyksiä: miksi? milloin? mitä? miten? kirjasta Haasteet ja asiantuntijuus sosiaalialan työssä (Aho, 1999). Kysymyslomake on liitteenä 4. Kysymykset ohjaavat myös miettimään mm. sosiaalityön lähtökohtana olevia tarpeita ja ongelmia ja tuen tai tilanteeseen puuttumisen oikeutusta. Tuki ja kontrolli kulkevat limittäin. Esim. mielenterveysongelmaisen asiakkaan kohdalla tuen mahdollistaminen edellyttää puuttumista asiakkaan elämään ja valintoihin. Puuttumatta jättäminen saattaisi merkitä heitteillejättöä. Useimmille asiakkaille suunnitelman tekeminen on tärkeä tilanne, jossa voi kertoa elämästään, asioistaan ja ongelmistaan. Suunnitelman toimivuutta vaikuttaisi lisäävän sen rakentuminen mahdollisimman paljon asiakkaan omille jäsennyksille ja kuvauksille omasta elämästään. Jotta suunnitelma on toimiva: rakenteen on oltava selkeä sisällöstä on neuvoteltu asiakkaan kanssa (suunnitelma on luetutettu asiakkaalla korjauksia/ hyväksyntää varten) asiakkaan ääni näkyy (ja mahdollisesti vielä sitaateissa asiakkaan sanontoja) tähdätään positiiviseen muutokseen toiminnallisuus korostuu (tehtävät ja vrt. myös tapauskohtainen evaluointi) sekä asiakkaan että sosiaalityöntekijän tulee voida sitoutua suunnitelmaan arviointiajankohta määrätty seuranta on jämäkkää Asiakastietojärjestelmässä olevassa suunnitelmanäytössä on valmiina otsikointi: elämäntilanne mihin pyritään (tavoitteet) miten (keinot) arvioinnista sopiminen arvioinnit 12

17 Asiakkaan usein hahmoton tilanne jäsentyy suunnitelmatekstissä paremmin, jos tilanne pilkotaan käyttämällä sisällöllisiä väliotsikoita, kuten esim. asuminen, työ, koulutus, koulutus- ja työhistoria, terveydentila, voimavarat, hoitokontaktit, yhteistyötahot. Valitut otsikot ja niiden paikka kokonaissuunnitelmassa myös ohjaavat työskentelyn painopisteitä. Suunnitelmasta tulee ilmetä lisäksi myös mm. asiakkuuden kesto ja asiakaslähtöisyys suunnitelman teossa; onko suunnitelma laadittu asiakkaan läsnäollessa vai keskustelujen pohjalta, onko asiakas saanut oman kappaleen suunnitelmasta, mahdolliset sovitut asiat, asiakkaan ja sosiaalityöntekijän näkemykset. Toimiva suunnitelma aloitetaan nykytilanteen realistisella kuvauksella. Vaikka asiakkaan tilannetta usein värittävät huolet, ongelmat ja haasteet, voi asiat esittää neutraalisti ja toteavasti. Toimivassa suunnitelmassa on ratkaisukeskeinen sävy; haasteiden lisäksi tuodaan myös asiakkaan voimavaroja esille, esim. hyvät perhesuhteet, hyvä huumorintaju, sinnikkyys. Oppimista on tarvittu myös siihen, että suunnitelmaan kirjaantuisi asiakkaan voimavarojen kokoiset, toteutettavissa olevat tavoitteet. Tavoitteita lähdetään miettimään asiakkaan kanssa nykytilanteen pohjalta ja kirjattavien tavoitteiden on kytkeydyttävä nykytilanteeseen ollakseen toteuttamiskelpoisia. Tavoitteiksi kirjataan sekä pitkän- että lyhyentähtäimen tavoitteet; ne asiat, joissa tavoitellaan muutosta. Antti Särkelän mukaan (Särkelä, 2001) tavoitteiden määrittelyllä on itseasiassa ongelmien määrittelyä keskeisempi merkitys ja että ongelmat tulevat ratkaistaviksi juuri tavoitteiden suuntaisessa toiminnassa. Yhteinen ongelman määrittely ei ole niin keskeistä kuin yhteisten tavoitteiden määrittely. Tavoitteet saavat ihmisen liikkeelle, eivät ongelmat. Tavoitteisiin sitoutuminen on tärkeämpää kuin yhteiseen näkemykseen ongelmista. Tavoitteiden tulee olla riittävän pieniä, konkreettisia, yksinkertaisia ja realistisia (ks. sivu 8). Tavoitteita ei ole hyvä kirjata liian monta samaan suunnitelmaan, jotta asiat pysyisivät asiakkaan (ja työntekijän) hallittavissa. Esim. liian suuret tavoitteet, kuten työllistyminen parin kuukauden sisällä kymmenen vuoden työttömyyden jälkeen, vesittävät helposti koko suunnitelman. Tavoitteenasettelussa asiakkaiden kanssa on käytetty apuna myös mm. Timo Lampikosken (Lampikoski 2001) tavoitelomaketta (liite 5) sekä asiakastietojärjestelmän ARVIO-näyttöä aukipurettuna (liite 6). Suunnitelmaa laadittaessa on hyvä huomata, että tavoitteena voi olla myös toimivien asioiden, voimavarojen ylläpitäminen ja säilyttäminen esim. harrastusten jatkaminen ahdistavasta tilanteesta (juuri alkanut työttömyys) huolimatta. 13

18 Jotta suunnitelma olisi toimiva, kirjattavien tavoitteiden ei tarvitse olla asiakkaan elämää suuresti muuttavia, sillä pysyvä muutos lähtee usein pienistä asioista (esim. oikean unirytmin saavuttaminen ennen kuin työhön meno on mahdollista). Suunnitelmaan tulisi kirjata tavoitteita, jotka asiakas mieltää omikseen. Tärkeää on sen tunnistaminen, milloin asiakas esittääkin tavoitteita, joita olettaa sosiaalityöntekijän toivovan. Sosiaalityön suunnitelma ohjaa asiakasta, mutta myös sosiaalityöntekijää toimimaan tässä ja nyt eikä huomio kiinnity vain haluttuun lopputulokseen. Ratkaisukeskeinen ajattelu mukana: mitä voitaisiin tehdä heti, mistä aloitetaan, mikä tavoitteiden tärkeys- ja ajankohtaisuusjärjestys. Miten asiakkaan tilannetta saataisiin muutettua sellaiseksi, että asiakas pärjäisi itsenäisemmin, olisi tyytyväisempi elämäänsä, kohtaisi vähemmän vaikeuksia yhteiskunnassa. Tavoitteista neuvoteltaessa asioiden käsittelyyn saadaan tulevaisuusperspektiivi: tavoitteiden pohtiminen tulevaisuusorientoi asiakasta: elämää on edessäpäin, menneisyyden painolastin purkaminen, mitä elämä voisi olla vuoden päästä, millainen viiden vuoden päästä. Myönteisten visioiden tärkeyden painotus ei tarkoita, että ongelmat sivuutettaisiin eikä niitä kohdattaisi. Myönteiset visiot ovat tärkeitä; asioiden ei aina tarvitse mennä pieleen. Jotta suunnitelma on konkreettinen, tulee keinojen olla konkreettisia ja asiakkaan toimintakykyyn sovitettuja. Tavoitteita ja keinoja kirjattaessa usein tarpeen on pohtia mahdollisimman perusteellisesti erilaisia toimintavaihtoehtoja; mitä seuraa jos toimitaan näin tai näin. Keinojen/toimenpiteiden on vastattava kirjattuja tavoitteita. Ne voidaan jakaa: mitä tekee asiakas, mitä sosiaalityöntekijä. Työnjako antaa asiakkaalle turvallisuutta ja varmuutta siitä, että sosiaalityöntekijä on mukana suunnitelman toteuttamisessa. Sosiaalityön keinoja, joilla asiakasta tuetaan tavoitteiden saavuttamisessa, ovat sosiaalipalvelutoimiston asiakastyön keinot; säännölliset tapaamiset sosiaalityöntekijän kanssa, asiakkaan tukeminen supportiivisilla keskusteluilla, selvitystyö, asianajososiaalityö, erilaiset apuvälineet (kuten rahan- ja ajankäytön seurantalomake), verkostotyö, tarvittavien yhteistyötahojen kartoittaminen, motivointi ja aktivointi sekä harkinnanvarainen toimeentulotuki. Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän vuorovaikutus sinänsä on merkittävää. Tavoitteena on, että asiakas lähtisi sosiaalityöntekijän vastaanotolta voimistuneena. Jotta suunnitelma olisi toimiva, on tärkeää osata arvioida missä ajassa eri tavoitteet ovat toteutettavissa ja määrittää oikea arviointiajankohta. Toisaalta tarvitaan herkkyyttä sille, miten kauan erilaiset muutokset yksittäisen ihmisen elämässä sekä yhteiskunnan käytäntöjen tasolla vievät aikaa, toisaalta aikarajat ohjaavat toimintaa määrätietoisesti. Asioista ei sovita enää epämääräisesti vaan tarkat päivämäärät aikatauluttavat toimintaa. Aikaväli määritetään asiakkaan toimintakyvyn ja pitkäjänteisyyden mukaiseksi; ei konkreettisia suunnitelmia liian pitkälle aikavälille, jos asiakkaalla tuntuu olevan vaikeuksia sitoutua suunnitelmaan. 14

19 Arvioinnin tärkeys korostuu suunnitelman etenemisen tai toteutumisen seurannassa se vaatii asiakkaan säännöllisiä tapaamisia ja jämäkkyyttä. Ei elävä elämä aina eikä useinkaan voi mennä aivan tarkasti suunnitelmien mukaan. Ristiriitaisia ajatuksia saattaa syntyä tilanteissa, joissa asiakkaan elämä lähteekin aivan eri suuntaan kuin on tavoiteltu. Jos muutos on positiivinen, on asiakkaan elämässä jo saattanut tapahtua jotakin muutosta tukevaa ja suunnitelman voi nähdä silloin yhtenä osatekijänä asiakkaan oman toimintatahdon viriämiseen. Jos muutos on heikompaan suuntaan, herää kysymyksiä miten jatkaa työskentelyä. Miltä osin tehty suunnitelma on toteutunut? Miltä osin ei ja miksi? Oliko suunnitelma tehty liian aikaisin? Mikä oli asiakkaan todellinen sitoutuminen? Kun suunnitelma ei toteudu, mitä tehdä? Uusi suunnitelma? Suunnitelma ei toteudu, kun asiakas ei ole sitoutunut ja asiakkaan suunnitelmat vaihtuvat jatkuvasti tai asiakkaan tilanteessa tapahtuu yllättäviä asioita, joita suunnitelmassa ei ole voitu ennakoida. Näin tapahtuu monilla sosiaalityön asiakkailla. Keskeiseksi kysymykseksi nousee hyvän asiakassuhteen ja asiakaslähtöisyyden vaatimus ja sosiaalityöntekijän ja sosiaalityön mahdollisuuksien rajat. Arviointi on myös uuden suunnitelman tarpeen arviointia sen pohjalta miltä osin tehty suunnitelma on toteutunut. Ei ole vaarallista, jos kaikki tavoitteet eivät toteudukaan. Se ei saa olla umpikuja työskentelylle. Muutos kohti uudenlaista elämäntapaa pitää useimmiten sisällään retkahduksia, muutos on hidasta ja takapakkiakin tapahtuu. Toimimaton suunnitelma voi olla hedelmällinen tapa laatia uutta suunnitelmaa; toteutumattomat tavoitteet voivat kertoa asiakkaan tuen tarpeesta, työskentelyn painopisteen muuttumisen tarpeesta. Tavoitteiden toteutuminen ei ole toimivan suunnitelman ehdoton edellytys, vaan keskeistä on se, mitä asiakkaan elämässä muuttuu parempaan suuntaan. Suunnitelma on siinä yksi tekijä helpottajana, jäsentäjänä ja sitouttajana. Suunnitelma sosiaalityöntekijän työn kannalta Suunnitelma toimii myös sopimuksena. Asiakkaan on koettava, että suunnittelman laatiminen ja sen mukainen toiminta todella voi edistää, muuttaa ja auttaa eli että suunnitelmasta on hyötyä: asiakassuhteessa korostuu luottamuksen tärkeys. Keinona hyvä on oikea-aikainen harkinnanvarainen toimeentulotuki. Suunnitelman tekeminen on myös neuvottelua. Suunnitelmaan voidaan kirjata asiakkaan ja sosiaalityöntekijän erilaiset näkökulmat, mutta tavoitteissa ja toimintatavoissa pitäisi päästä konsensukseen, kompromissiin, mikä saattaa vaatia neuvotteluita ja aikaa. Sopimus velvoittaa, mikä voi olla asiakkaalle raskasta. Vaikeassa elämäntilanteessa on vaikea tehdä lupauksia, nähdä työtä vaativia tavoitteita mie- 15

20 lekkäänä. On tärkeää korostaa asiakkaalle, että muutos vaatii todellista työtä ja ponnistelua. Asiakkaalla on usein myös toisaalta onnistumisen ja lisääntyvien vaatimusten ja toisaalta epäonnistumisen pelko, joiden kanssa sosiaalityöntekijänä on työskenneltävä. Miten saada asiakas uskomaan, että ponnistelu kannattaa? Tämä vaatii uskoa myös sosiaalityöntekijältä itseltään, voimavarakeskeistä työotetta. Asiakkaan tilannetta on katsottava myös sopivan etäältä. Sosiaalityössä ei takerruta aiempiin epäonnistumisiin, mutta kenties tutkitaan niitä. Toisaalta miten kohdata pettymykset ja tilanteet, jossa asiakas on motivoitunut, mutta työllistyminen ei onnistu eikä asuntoa löydy. On varauduttava pettymyksiin ja jaksettava yrittää uudelleen. Antti Särkelän mukaan (Särkelä, 2001) autettavaa voidaan joutua tukemaan sopeutumisessa ainakin toistaiseksi puutteelliseen elämäntilanteeseensa ja auttamaan häntä löytämään siinä elämälleen mielekkyyttä, kuitenkin toimintakykynsä säilyttäen...koska sosiaalisessa auttamistyössä yhteiskunnalliset ja toimintarakenteisiin liittyvät ongelmat tulevat näkyviksi pääasiallisesti yksilöllisten ongelmien kautta, niiden näkeminen voi olla vaikeaa. Ei ole kovinkaan helppo tehdä näkyviksi yksilöllisten ongelmien takana olevia ongelmia tuottavia ja ylläpitäviä rakenteita. Vastaanotolle tulee lihaa ja verta oleva asiakas, jonka kuntoisuus näkyy yksilöllisinä suoriutumisongelmina. Vastaanotolle ei tule ongelmia tuottavat ja ylläpitävät yhteiskunnalliset suhteet ja toimintarakenteisiin liittyvät tekijät muutoin kuin tämän yksilön kantamina. Nämä tekijät saadaan esiin vain niitä vastaavin teoreettisin välinein eli käsitejärjestelmien avulla. Sosiaalityö ja toimiva sosiaalityön suunnitelma tulisi pitää pitää sisällään sen, että asiakkaan luottamus itseensä sekä toisiin ihmisiin, viranomaistahoihin että yhteiskuntaan kasvaisi. Mielestäni suunnitelmiin voi tuoda näkyviin myös yhteiskunnallisen aspektin; suunnitelma voi olla keino saada asiakasta näkemään ongelmansa suhteessa yhteiskuntaan, jossa hän toimii. Jatkossa voisi lisätä yhteiskunnallisen ulottuvuuden näkymistä suunnitelmassa, jotta se vähentäisi ongelmien yksilökohtaista kokemista. Tällöin näkyviin olisi kirjattu se, miten sosiaalityöntekijä ja asiakas ovat asettaneet asiakkaan tilanteen laajempaan yhteiskunnalliseen perspektiiviin. Toimivan suunnitelman hyöty näkyy sosiaalityöntekijän oman työn parempana jäsentymisenä. Tehty suunnitelma jäsentää keskustelua asiakastapaamisissa, varmistaa keskustelun ratkaisukeskeisyyttä ja eteenpäin pyrkimistä. Keskustelussa on helppo palata edelliseen tapaamiseen. Joidenkin asiakkaiden kanssa työskentely etenee suunnitelmallisesti ilman kirja l- lista suunnitelmaakin, mutta useimpien kanssa ei. Asiakkaan kykenemättömyys suunnitella omaa elämäänsä siten, että elämänhallinta ja laatu parantuisivat, luovat epämääräisyyttä myös asiakastilanteeseen. Kirjallinen suunnitelma antaa uudenlaiset raamit asiakastyölle ja työskentely on helpompaa. 16

21 Hyvän ja toimivan suunnitelman tekemiseen ei ole olemassa sitä yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa. On olemassa keinoja ja mahdollisuuksia tehdä asiakaslähtöistä suunnitelmaa koko sosiaalityöntekijän persoonalla. Pitää myös nähdä mahdollisuus kehittyä kohti parempaa. Vaikka sosiaalityön suunnitelma on yksi keskeinen jo käytössä oleva työväline, sisältyy siihen myös jatkuva oppimisprosessi. Projektiaikana suhtautuminen suunnitelmiin on muuttunut. Suunnitelmien tekeminen on jatkuva oppimisprosessi; toimivaa suunnitelmaa ei ole helppo tehdä. Kirjallinen suunnitelma ei ole asiakastyön itsetarkoitus vaan tärkeä työväline: se on ohjausväline, kartta, joka vie asioita eteenpäin. Suunnitelmat käytäntönä syventävät ja jäsentävät työtä. Tavoitteiden kirjaaminen ohjaa keinojen miettimiseen. Asiakkaan omat tavoitteet tulevat paremmin esille. Suunnitelmien on oltava asiakkaan näköisiä. Etenkin sosiaalityön suunnitelmat ovat auttaneet tyhjän päällä olemiseen ja antaneet asiakkaille mahdollisuuden pysähtyä oman tilanteensa miettimiseen. Asiakkaan elämää koskevia asioita näkyviin kirjattaessa on huomioitava myös hienotunteisuus, miten kirjoittaa vaikeista asioista realistisesti mutta rakentavasti. Oman elämän näkeminen kirjattuna paperille on merkittävää ja siksi on tärkeää, että asiakas voi hyväksyä kaiken sen mitä suunnitelmaan on kirjoitettu. 5. CASE-KOKOUKSET JA TIEDONKERUULOMAKE Case - kokouksissa analysoidaan suunnitelmia, arvioidaan omaa työtä, opitaan uusia työmenetelmiä ja välineitä sekä saadaan toisilta malleja oman työn kehittämiseen. Aikuissosiaalityöntekijöiden tiimin viikottaiset case-kokoukset (asiakastyön kokoukset) käynnistettiin suunnitelmien tekemisen oppimispaikaksi. Kukin sosiaalityöntekijä vuorollaan tuo kokoukseen tekemänsä suunnitelman sekä siihen liittyvän ns. tiedonkeruulomakkeen (liite 7). Tavoitteena on ollut arvioida yhteisesti asiakkaan suunnitelmaa ja sen realistisuutta. Erityisen merkitykselliseksi on muodostunut tiedonkeruulomake. Lomakkeella on kahtalainen merkitys: se luotiin projektin arviointia varten; analyysia realistista evaluaatiota varten. Siitä kehittyi työryhmälle sosiaalityön itsearviointityökalu, joka toimii keskustelun jäsentäjänä ja reflektion apuvälineenä case-kokouksissa. Tiedonkeruulomakkeet ovat sosiaalityöntekijöiden henkilökohtaisia sosiaalityön apuvälineitä. Tiedonkeruulomakkeen avulla luodaan ajatuksellista mallia todellisuudesta Tiedonkeruulomakkeen avulla mietitään asiakkaan kontekstia, eli sitä mikä asiakkaan tilanteessa on sellaista, että sitä on vaikeaa tai mahdotonta muuttaa, mutta joka on hyvä ottaa huomioon toimintaa suunnitellessa. 17

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot