Käden taidot ja taide Konst och hantverk. Folkhögskolan 3/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käden taidot ja taide Konst och hantverk. Folkhögskolan 3/2008"

Transkriptio

1 m u i s t o t mu u n t u v at k ä s i t ö i k s i s. 4 k y m p p i k o r o t t i a r v o s a n o j a s. 22 y r k e oc h bildning s i d 24 k a n s a n o p i s t o Folkhögskolan 3/2008 Käden taidot ja taide Konst och hantverk

2 80 kansanopisto - folkhögskolan Folkhögskolan 3/ vuosikerta/årgång 3/2008 käden taidot ja taide konst och hantverk Pääkirjoitus Jari Valtari 3 Muistot muuntuvat monien merkitysten käsitöiksi Leena Mattila 4 Sisustusala kiinnostaa Timo Hirvinen 7 Ajankohtaista 8 Puheenjohtajan pöydältä Hannu Salvi 9 Oppia elämää varten Sanni Hietava 10 Yhteistyötä ja ystävyyttä Nordic Schoolin varajohtajan Roman Karandasovin haastattelu 12 Taidekasvatus kehitysvammaisten opetuksessa Helena Strand 14 Me ollaan sankareita kaikki Leila Eronen 15 Söff:s lärorika studieresa i österled Karin Nyström 16 Reilusti ekologinen Jenni Mäenpää 18 Kansanopistojen kestävän kehityksen kasvatusta selvitetty Kaisa Lindström 20 Homma hanskassa 21 Kymppi korotti arvosanoja jopa kolmella numerolla Erja Taura-Jokinen 22 Kuukauden ruokaohje 23 Axxell yrke och bildning Matts Granö 24 Kansanopistolukio itsenäistää Erja Taura-Jokinen 26 Opinnollisen kuntoutuksen suositus 27 Keskustelua 28 Kirjallisuutta 30 Resumé 31 2 kansanopisto 3 * 2008 julkaisija/utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening päätoimittaja/chefredaktör Jari Valtari Rehtori Raseborg-opisto toimitussihteeri/redaktionssekr. puh. (09) osoite Annankatu 12 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) kansanopistolehti toimitusneuvosto/redaktionsråd Jari Valtari, puheenjohtaja Kirsi Blomberg Tytti Issakainen Leena Mattila Karin Nyström Sirkku Räihälä Pekka Sallila Aarni Tuominen Sari Virtanen, sihteeri tilausmaksu/prenumerationsavg. 15 euro vuosikerta/årgång ilmoitukset/annonser Sari Virtanen puh./tel. (09) ISSN kannen kuva: Jukka Ovaskainen, valokuvauksen opiskelija, Muurlan Opisto taitto: Marja-Liisa Laitala paino: Oriveden Kirjapaino 2008 Seuraavan numeron teema on unelmat ja visiot. Lehti ilmestyy Temat för nästa nummer är drömmar och visioner. Tidskriften utkommer 3.10.

3 Koulutus uudistuu Hallituskaudella toteutettavan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen rakenne on vähitellen selviämässä mutta sen sisältö on vielä melko pitkälle hämärän peitossa. Uudistuksen osista eniten julkisuudessa ovat olleet ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus sekä korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelma. Ensin mainitun tavoitteena on selkiyttää koulutuksen hallintoa, rahoitusta, etuuksia ja tarjontaa. Kaiken kaikkiaan hallitusohjelma sisältää lähes 20 aikuiskoulutusta koskevaa linjausta. Tuloksellisuusrahoituksen osuutta niin nuorten kuin aikuistenkin koulutuksessa ollaan lisäämässä. Oppisopimuskoulutuksessa lisäkoulutuksen kiintiöitä lisätään ja oppisopimusta tuodaan käyttöön myös korkeakoulutukseen sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen. Uudistuksen keskeisinä perusteluina ovat olleet vastaaminen työelämän ja aikuisväestön osaamistarpeisiin sekä aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyden vahvistaminen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen. Lisäksi PARAShanke tulee olemaan merkittävänä haasteena erityisesti kansalais- ja työväenopistokentällä. Uudistuksen perustelut ovat olleet hyvin työelämään ja ammatilliseen koulutukseen keskittyneitä. On todettu että suomalaisella aikuiskoulutusjärjestelmällä on monia vahvuuksia kuten korkea osallistumisaste, monipuolisuus, julkisen rahoituksen taso, työnantajan mittavat panostukset (sekä aika että taloudelliset resurssit), kattavuus ja asiakkaalle kohtuuhintainen tarjonta. Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä noin puolet osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen. Vapaan sivistystyön opintoihin osallistuu vuosittain lähes miljoona aikuista. Jos luvuista poistetaan ne, jotka osallistuvat opintoihin useammin kuin yhden kerran ja lasketaan heidät vain yhtenä henkilönä, niin saadaan netto-opiskelijaluvuksi noin Tämä on hyvin suuri luku. Kehittämistarpeiden joukkoon on listattu järjestelmän monimutkaisuus, tukijärjestelmien viidakko, osallistumisen kasautuminen ja väestöryhmien väliset erot, työelämäyhteistyön vahvistamisen tarve sekä työmarkkinoiden muutosten parempi huomioonottaminen. Vapaan sivistystyön osuus uudistuksessa on ollut toistaiseksi melko vähäinen, suorastaan olematon. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmaa vuosille on valmisteltu opetusministeriössä. Valmistelevan virkamiesryhmän työn aikataulun mukaan se esittää väliraportin opetusministeriölle syyskuun 2008 loppuun mennessä ja loppuraportin helmikuun 2009 loppuun mennessä. Kehittämisohjelman toimeenpano alkaa vuoden 2010 alusta ja tarvittavien rahoitusta ja lainsäädäntöä koskevien uudistusten valmistelu tapahtuu vuoden 2009 aikana. Aikataulu on hyvin haastava. Kehittämistarpeiksi on kirjattu mm. aliedustettujen ryhmien osallistumisen aktivointi sekä vapaan sivistystyön tilastoinnin ja seurannan kehittäminen. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamisessa suuntaviivaohjauksen ja opintosetelien käytön laajentaminen ovat olleet keskeisesti esillä. Suuntaviivaopintojen merkitystä sekä niistä saatuja kokemuksia käytetään hyväksi myös vapaan sivistystyön toiminnan arvioinnissa. Suuntaviivaopintojen käyttäminen arvioinnin perusteena on sikäli ongelmallista että eri opistojen osallistumisaste niiden järjestämiseen on ollut hyvin erilaista. Jo itse suuntaviivaopintojen määrittely on ollut vähintäänkin ongelmallista. On varmasti hyvinkin paikallaan kehittää vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmiä. Kansalais- ja työväenopistoissa maksuperusteena ovat annetut opetustunnit, opintokeskuksissa opetustunnit ja opintokerhotunnit ja kansanopistoissa opiskelijaviikot. Kansalaisopistot saavat vuonna 2008 valtion rahoitusta noin 86,6 miljoonaa, kansanopistot 48,9 miljoonaa ja opintokeskukset noin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi opintosetelityyppisellä avustuksella tuetaan vapaan sivistystyön opintoja noin 2,7 miljoonalla eurolla. Myös kunnat tukevat itse kansalais- ja työväenopistoja. Opintosetelityyppinen avustus on sinällään hieno ja kannatettava asia mutta opintosetelien myöntämisen kriteerit ovat olleet hyvin ongelmallisia erityisesti lyhytkurssitoimintaan keskittyneille opistoille. Tuleva vuosi on varmasti hyvin mielenkiintoista aikaa sekä koko aikuiskoulutuksen että vapaan sivistystyön kehittämisen kannalta. Toivottavaa kuitenkin on että kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin toimivaa, laajoja joukkoja koskevaa, osallistujille edullista ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta erittäin tärkeää järjestelmää ei romuteta eikä edes vaurioiteta uudistuksen yhteydessä. On myös erittäin tärkeää että edunvalvontajärjestelmä toimii hyvin ja on aktiivinen tänä ja ensi vuonna. Eurooppa-päivänä 2008 Brysselissä. Jari Valtari pääkirjoitus kansanopisto 3 *

4 käden taidot ja taide Muistot muuntuvat monien merkitysten käsitöiksi Käsityön taiteen perusopetuksen Raita-koulutuksessa lukuvuoden töiden teemana on muisto. Kuopiolainen Meeri Rönkä näyttää postikorttia, jossa pieni tyttö kulkee pitkin kuusimetsässä kiemurtavaa polkua. Kortista lähtivät liikkeelle Meeri Röngän muistot: Aluksi jokainen sai valita kuvan tai muun muiston. Minä valitsin postikortin, jonka olen saanut tyttäreltäni, kun täytin 60 vuotta. Kortin kuva vei minut lapsuuteni mielikuvitusmaailmaan, jossa olin metsän kuningas, puut olivat alamaisiani ja jalkojeni juuressa kasvoivat seitsenterälehtiset metsätähdet. Kuvasta lähti viriämään myös ajatus itsestäni tulitikkutyttönä. Olen saanut syntymälahjaksi ikään kuin tulitikkurasian. Aina kun elämän polulla tulee ryteikköä tai vähän harmaampi paikka, rasiasta voi raapaista tikun, joka näyttää uuden tien tai antaa uuden näkökulman. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi harrastukseni. Kun jäin eläkkeelle, aloin harrastaa kaikkia niitä asioita, joihin sitä ennen ei ollut aikaa. Kävin lukemattomia erilaisia kansalaisopiston kursseja ja hain sieltä virikkeitä. Kansalaisopiston työpajassa kudoin kauheasti kaikenlaista ja aina intuition varassa, vähän väliä suunnitelmia muutellen. Alkoi tuntua, että pitäisi saada sommitteluun ja suunnitteluun jotakin tukea. Halusin oppia ihan perusasioita, sellaisia jotka ovat taustalla taiteenkin tekemisessä. Aloin surffailla netissä ja miettiä, mihin voisi päästä opiskelemaan tällainen eläkeläinen, joka opiskelee vain omaksi ilokseen. Sitten löysin Raidan Lahden kansanopistosta. Ihastuin, että tämähän voisi olla juuri sitä, mitä olen hakenut. Kun sain kutsun tulla opiskelemaan, minusta tuntui kuin olisin ollut menossa ensimmäistä kertaa kouluun. Tuli kiva kihelmöivä tunne, että nyt tapahtuu jotakin uutta. vapaasti raameissa Käyn taidenäyttelyissä ja luen paljon taiteesta. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten ideat syntyvät ja millä tavoin prosessi etenee tuotteeksi tai taideteokseksi. Haluaisin nähdä taiteilijan pään sisään, kun hän miettii, miten minä tämän ilmaisen, millaisia materiaaleja ja työtapoja käytän. Sehän ei synny yks kaks, vaan se on prosessi. Onkin ollut mielenkiintoista tarkkailla itseäni systemaattisesti tämän opiskelun myötä: miten ideani muuntuvat, selkenevät tai muuttuvat epäselviksi. Elämä ei aina ole täydellistä. Käsityön kautta voi käsitellä puuttuvia paloja. Olen äkkiä innostuvaa sorttia. Minun pitäisi saada työ valmiiksi vielä kun vauhti on päällä. Jos työ jää kesken, on vaikeaa palata takaisin sen äärelle, koska pään täyttävät jo uudet ideat. Vaikka Raita-koulutuksessa saa työskennellä vapaasti, on tehtävillä kuitenkin jonkinlainen raami. Se on hyvä. Silloin on pakko asettaa itselleen rajat, ei voi tehdä kaikennäköistä, mitä mieleen juolahtaa. Pitää kirjata ajatuksiaan ylös, laatia suunnitelma ja kysyä itseltään, mitä minä nyt oikeastaan haluan, mitä yritän tässä kertoa ja kenelle. On tärkeää viedä prosessi päätökseen. Prosessi on arvokas, arvokkaampi kuin sen tuotos. Raidassa olen oppinut uusia taitoja, kuten kankaanpainantaa. Ensimmäisen 4 kansanopisto 3 * 2008

5 Tulitikkutytön tarinasta syntyy triptyykki. käden taidot ja taide painantatyön tein jälleen intuitiolla, en suunnitellut mitään. Nyt olen pakottanut itseni pitäytymään siinä yhdessä kankaassa, ihan vain opettaakseni itseäni. En enää anna työn rönsyillä, vaan työstän samaa kangasta eteenpäin, niin pitkälle kuin pystyn. Tässä koulutuksessa on ollut mahdollista oppia pois vanhoista toimintatavoista ja löytää uusia. Opiskelun myötä olen oppinut myös hakemaan itse tietoa netistä entistä enemmän. Kun koulutukseen ei liity kovin paljon luentoja, itsenäinen tiedonhaku korostuu. tasa-arvoisesti ryhmässä Koko ryhmä on ryhtynyt työstämään Muisto-teemaa ihmeen hyvin, vaikka olemme niin erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Tällaisessa aikuisryhmässä ihmiset ovat motivoituneita. Annetaan mikä tehtävä hyvänsä, kaikki ryhtyvät sitä pohtimaan ja tekemään. On kiinnostavaa huomata, miten eri lailla ihmiset käsittelevät samaa aihetta, miten erilaisia töitä syntyy ja miten toiset tekevät valintoja, joita ei itse olisi ikinä kuvitellutkaan tekevänsä. Silti lopputulokset ovat hienoja. Meidän vanhempien ihmisten on ollut hauska kohdata nuoria, jotka ajattelevat ja suhtautuvat niin eri lailla. Se on rikkaus. Täällä ei tarvitse iän vuoksi tai sen vuoksi mitä on tehnyt aikaisemmin tuntea mitään esteitä, ei mitään. Sellaiset asiat eivät tule esiin muuten kuin persoonan ja töiden kautta. Kaikki ovat täällä samanarvoisia. On hauskaa tehdä yhdessä. tikusta asiaa Muisto-aiheisen painokankaani aihe on tulitikku. Olen tutkinut teoriaa ja yrittänyt soveltaa sitä työhöni: millä tavalla kankaan pintaa voi rikastaa tai pelkistää, millä tavalla sitä voi työstää, minkälaisia kuvioita siihen voi ommella. Nyt minulla on kymmenkunta erilaista painoraporttia. Vielä täytyy miettiä, miten kokoan ja esitän ne. Tulitikkutytön tarinasta näyttää tulevan triptyykki. Ensimmäisessä osassa kuvaan normitettua yhteiskuntaam- kansanopisto 3 *

6 käden taidot ja taide Meeri Rönkä viihtyy Raita-opinnoissa. Tämä on minulle ylellisyyttä. Lahden kansanopiston Raita-koulutus taiteen perusopetuksesta säädettyyn lakiin perustuvaa aikuisten käsityötaiteen perusopetusta perus- ja/tai syventävissä opinnoissa laajan oppimäärän mukaiset perusopinnot 20 opintopistettä, syventävät opinnot 28 opintopistettä monimuotokoulutusta, jossa seitsemän lähiopetusviikonloppua vuodessa, etäopintoja ja verkko-opintoja opiskelun lähtökohtana on aihepiirityöskentely: lukuvuosittain vaihtuvaa teemaa työstetään erilaisten materiaalien ja tekniikoiden kautta työskentelyprosesseissa painottuvat tutkiva oppiminen ja luova ongelmanratkaisu sekä omien ja muiden opiskelijoiden töiden arviointi erilaisiin materiaaleihin ja työtapoihin perehtymisen ohella kehitetään muoto- ja väritajua sekä esteettistä valintakykyä lisätietoja: Raita-koulutuksen vastuuopettaja Maria Laine, me, joka pakottaa meidät muottiin. Toiseen osaan kokoan kaikki aggressiot. Revin, raastan, poltan ja rypistän kangasta. Kolmannesta osasta löytyy ehkä se uusi näköala. Työstä tuli elämäntarina, vaikken sitä sellaiseksi alun perin aikonut. Se lähti vain tulemaan ja ajattelin, että antaa tulla. Työhön kätkeytyy ihan hirveästi merkityksiä, kaikennäköisiä juttuja, jotka vain minä tiedän. Tunsin esimerkiksi, että koulu latisti minut aivan täydellisesti joskus aikoinaan, mutta nyt vasta olen voinut sen itselleni sanoa ja katsoa itseäni, sitä tyttöä joka olin koulussa. On jännää, että käsityön tekeminen on johtanut siihen. En olisi sellaista voinut ikimaailmassa kuvitellakaan. Prosessin aikana on voinut yllättää itsensä, kun on vain antanut ajatuksen vapaasti virrata. Käsityön tekemiseen kannattaa heittäytyä ja katsoa, mitä sieltä tulee. eteenpäin polulla Opintojen alussa odotin, että ryhmässä olisi ollut enemmän yhdessä pohtimista ja että olisi voinut enemmän peilata omia ajatuksia toisten kautta. Viikonloput ovat kuitenkin aika lyhyitä. Jostakin syystä emme ole osanneet myöskään hyödyntää verkkokeskustelun mahdollisuutta. Itsekin koen, etten aina löydä oikeaa kieltä ajatusteni ilmaisemiseen siten, että toiset voisivat ottaa niihin kantaa. Ehkä meistä itse kukin on myös niin täynnä omaa tekemistään, että ei ehdi ottaa kantaa toisten töihin. Energia valuu oman työn prosessiin. Monilla on varmasti kiirettä eikä iltaisinkaan aikaa niin kuin meillä eläkeläisillä. Olen silti yrittänyt puhua yhteisen keskustelun tärkeyden puolesta. Olen kirjoittanut omaan opintosuunnitelmaani, että haluan saavuttaa täällä uusia taitoja ja oppia suunnittelemaan omia töitäni, kun joka tapauksessa haluan tehdä käsitöitä ehkä jopa niin, että jotkin työt kelpaisivat myytäviksi. Ei mitään isoa, vaan sitä että pääsisin tällä polulla eteenpäin, että osaisin tehdä töitä, jotka edes minua itseäni miellyttäisivät. Olen ajatellut jatkaa Raidan syventäviin opintoihin. On etuoikeus, että saa olla tällaisessa mukana. En koe, että ne seitsemän viikonloppua, jotka talven mittaan käytän täällä opistolla, olisivat uhraus. Ne ovat minulle ylellisyyttä. Haastattelu ja kuvat: Leena Mattila, suunnittelija-tiedottaja Lahden kansanopisto 6 kansanopisto 3 * 2008

7 Sisustus on voimakkaasti kasvava trendiala. Kodin sisustamiseen ollaan valmiita panostamaan ja myös television runsas sisustusohjelmatarjonta on osaltaan lisännyt kiinnostusta alan opintoihin. Kankaanpään opistolla käynnistyi vapaan sivistystyön 40 opintoviikon sisustuskoulutus syksyllä Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää sisustussuunnittelun perusteisiin ja erityisesti suunnitelman toteuttamiseen käytännön tasolla. Koulutus antaa valmiudet toteuttaa sisustuksen uudistamista, pintaremonttia tai uudisrakennuksen sisustustyötä. Sisustuskoulutuksessa aloitti 14 opiskelijaa ja opiskelijoiden ikähaarukka vaihtelee kahdeksantoista ja viidenkymmenen välillä. Osa opiskelijoista haluaa hankkia itselleen pohjan alan jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai korkeakouluun, osa täydentää omaa osaamistaan ja osa pitää välivuoden työelämästä tehdäkseen jotain aivan muuta. valmiuksia jatko-opintoihin Sisustuskoulutuksen opiskelija Johanna Saarinen kirjoitti keväällä 2007 ylioppilaaksi ja suunnitteli pitävänsä välivuoden työn merkeissä. Opiskelu vei Sisustusala kiinnostaa kuitenkin voiton ja samalla tulee hankittua paremmat valmiudet jatko-opintoihin. Työt olisivat kuitenkin olleet täysin eri alalta. Johanna on heittäytynyt opiskeluun avoimin mielin ja lähtenyt selvittämään kiinnostaisiko opiskella alaa myös jatkossa. Koulutuksessa on voinut kokeilla monia tekniikoita ja samalla selvittää mitä haluaisi opiskella lisää. Johanna on hakenut ammattikorkeakouluun ja jatkoopintoina tulevaisuudessa siintää keramiikka- ja lasimuotoilu tai puvustus. Opiskelussa on pitkälti itsestä kiinni mitä saa irti. Nyt pystyisin tekemään osan sisutustyöstä itse, mutta lattia jäisi vielä asentamatta. Johanna kokee osaavansa parhaiten huoneiston uudistamistyön tekstiilimateriaaleilla. uraa vaihtamassa alalle antoi lopullisen varmistuksen. Lisäksi ystävän aikaisempi opiskelu Kankaanpään opiston askarruttajakoulutuksessa ja hänen hyvät kokemuksensa helpottivat päätöksentekoa. Anne- Mari on kokenut opiskelun innostavana, haastavana ja monipuolisena, mutta monipuolisuuden seurauksena osa opiskelusta on hieman pintapuolista. Opintojen aikana Anne-Marille on selvinnyt voimakas kiinnostus käsillä tekemiseen. Nuorempana käsi- ja taideteollisuusala kiinnosti, mutta hakeutuminen alan koulutukseen jäi tekemättä. Nyt edessä on työpaikan hakeminen ja työn ohessa mahdollinen lisäopiskelu. Koulutus vahvisti alan vaihdon. Työnhaussa voin tuoda esiin uuden osaamisalueen ja se antaa lisäpotkua jatkoon. Opiskeluun kannatti lähteä, haastetta toi päämäärätietoisuus ja myös opintojen arviointi, pelkkänä läpihuutojuttuna en halunnut käydä koulutusta, summaa Anne-Mari lopuksi. Teksti ja kuva: Timo Hirvinen, koulutuspäällikkö, Kankaanpään opisto käden taidot ja taide Anne-Mari Alitalo on työskennellyt aikaisemmin matkailualalla, mutta on nyt hakeutunut uudelle uralle. Tämän hetkinen elämäntilanteeni mahdollisti opiskelun ja myös ystävien ja sukulaisten kannustus hakeutua sisustussisustuskoulutus 40 ov: Johanna ja Anne-Mari raku-polttoon menevien tarjoiluastioiden kanssa. Sisustussuunnittelun perusteet ja CAD Sisustusompelu- ja kudonta Painokankaat Verhoilu Sisustuslasit Kiinto- ja irtokalusteet Huonekalujen kunnostaminen Keraamiset esineet ja kipsityö Kodin luvalliset sähkötyöt Rakenteet ja pintakäsittelyt Laatoitus ja lattiapinnoitteet Messurakentaminen Yritystoiminta Valinnaiset opinnot kansanopisto 3 *

8 ajankohtaista Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriohjelma sisältää toimenpiteitä maaseudun kulttuurin toimintaedellytysten edistämiseksi vuosille Yksilöiden näkökulmasta tarkasteltuna kulttuurin kulutuksella ja sellaisilla kulttuuriharrastuksilla, joissa ihminen on mukana katsojana tai kuuntelijana, on positiivista vaikutusta terveydentilaan. Taideharrastukset synnyttävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan elämää paremmin. Opetusministeriö ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kulttuuriteemaryhmän toimesta on syntynyt selvitys Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Selvityksessä tarkastellaan erityisesti niitä taidepohjaisia hankkeita, jotka ilmenevät sosiaalisissa yhteyksissä mahdollistaen uusia kohtaamisia sektorien välisille rajapinnoille. Taide, taiteen soveltava käyttö, taiteelliset tutkimusmenetelmät sekä taiteen keinoin tapahtuva tutkimuksellinen toiminta tarjoavat innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisia muutosagentteja hyvinvoinnin tukemisessa ulottuessaan muun muassa taloudelliseen toimintaan, alueelliseen, paikalliseen kehittämistyöhön, sosiaali- ja terveystoimeen, muihin yhteiskunnan palveluihin ja työelämän käytäntöihin. Julkaisu löytyy opetusministeriön sivuilta > julkaisut. Oppien hyvä elämä Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään Unescon aloitteesta eri puolilla maailmaa. Suomessa viikkoa on vietetty vuodesta 1998 lähtien. Jokainen Aikuisopiskelijan viikko on teemaltaan ja toteutukseltaan oma kokonaisuutensa. Punaisena lankana on aina ajatus aikuisten kyvystä oppia kaikissa elämän vaiheissa, oppimisen hyödyistä työelämässä ja opiskelun ilosta rikkaana harrastuksena. Tänä vuonna Aikuisopiskelijan viikkoa vietetään (vko 40) teemalla Oppien hyvä elämä. Alueelliset tapahtumat ja toiminnat toivotaan järjestettävän viikolla 40. Oppien hyvä elämä -teemaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavista näkökulmista: ammatillisen osaamisen kehittäminen opiskelujen tuki, ohjaus ja neuvonta työhyvinvointi ja ammatillinen kuntoutus kulttuuri ja kansainvälisyys yleissivistys. Alueellisten tapahtumien tueksi tehdään jälleen ainakin juliste sekä muuta sähköistä materiaalia tiedotuksen ja tapahtumien tueksi. Materiaali päivittyy osoitteessa Nutukka verkossa Nutukka Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa -opetus on verkkoaineistona osoitteessa Mukana on opetussuunnitelmakehys, jota on kehitetty ja kokeiltu Kyse on yleisvalmentavasta kurssista, jonka sisällöt noudattelevat Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen sisältöjä. Varsin paljon painotetaan arjen taitoja, oppimisen ohjausta. Pääosa aineistosta ovat varsinaiset tuntien toteutukset sekä opettajien arviot niiden onnistumisesta Tiedostossa on aineistoja vuosien aikana Turun kristillisessä opistossa, Viittakiven opistossa ja Seurakuntaopistossa sekä Turun ja Perniön vastaanottokeskuksissa järjestetystä pilottien opetuksesta. Aineisto on tarkoitettu nuorten maahanmuuttajien yleissivistävän koulutuksen opettajille ja nuorten ohjaajille toiminnallisiksi vihjeiksi opetukseen. Sivuilla on myös mahdollista kommentoida aineistoa. Toivomme, että jatkossa maahanmuuttajien opettajat voisivat myös verkostoitua ja kehittää opetustaan tätä kautta. Leena Teinilä, projektikoordinaattori Axxell yrke och bildning Från första början har nämnts som det datum då den nya skolan, Axxell, skall inleda sin verksamhet. Tidtabellen har hållit. Ansökningarna beträffande AB Svenska folkhögskolan-sfv, Garantiföreningen för ÅFSTI, Samkommunen för VNY och AB Utbildning Sydväst lämnades in till undervisningsministeriet i januari 2007, och tillstånden beviljades i slutet av året helt i enlighet med ansökningarna. Karis Kurscenter blir en del av den nya skolan , liksom även, om allt går planenligt, Åbolands yrkesinstitut. Då är den nya skolan färdig. Namnet Axxell signalerar drivkraft och dynamik och för samtidigt tankarna till axeln mellan utbildningsenheter i hela Svenskfinland och mellan olika skol- och utbildningsformer. Det speciella med Axxell är dess tre verksamhetsområden: yrkesutbildning på andra stadiet, vuxenutbildning och fritt bildningsarbete. Läs mer på sid kansanopisto 3 * 2008

9 puheenjohtajan pöydältä Yhtenäinen kansanopistoliike SELVIÄÄ UUDISTUKSISSA Maamme hallitus on istunut runsaan vuoden ja laittanut hallitusohjelmaan kirjatut tavoitelausumat valmistelun alle. Viime talvesta lähtien jokainen koulusektorin osa on päässyt jonkun kehittämistoimenpiteen kohteeksi. Perusopetuksesta yliopistoon asti koulutus tuntuu joutuneen tuulien tuivertamaksi. Koulutus on lisäksi kytketty entistä kiinteämmin palvelemaan osaavan työvoiman varmistamista väestöltään vanhenevaan kotimaahamme. Näin ollen muun muassa aluehallinnon uudistuksetkin vaikuttavat koulutuksen ohjauksen osalta tuleviin koulutuspoliittisiin ratkaisuihin. Tästä uudistusten ja kehittämisten virrasta saimme hyvän kuvan opetusministeriön aikuiskoulutuksen tulosalueen johtajan Marita Savolan alustuksessa rehtoripäivillä Helsingissä huhtikuussa. Nyt huomaa, että nämä monet kehittämishankkeet alkavat rantautua kouluväen tietoisuuteen. Täällä maakunnissakin toiset puhuvat huolekkaaseen sävyyn tulevista uudistuksista ja ovat peloissaan kehittämissuman edessä. Toiset puolestaan näkevät kehittämisen positiivisena mahdollisuutena. Monialaista kansanopistoa nämä uudistukset koskevat monella tapaa. Vapaa sivistystyö, ammatillinen nuorten koulutus, aikuisten ammatillinen koulutus, Paras-hankkeen myötä perusopetus ja lukio-opetus sekä yliopistouudistuksen kautta avoin yliopisto-opetus ovat kehittämissuunnitelmissa mainittu. Mitä kansanopistoväen nyt pitää tehdä? Mielestäni erittäin tärkeää on nyt, että emme lamaannu, emmekä heittäydy pessimistisiksi. Me olemme pystypäin kehittämistoimissa mukana. Siellä missä uudistusta ja kehitystä tehdään pitää myös kansanopiston olla tasavertaisena muiden oppilaitosmuotojen kanssa mukana. Me näemme enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Me uskomme tekemäämme kasvatus- ja opetustyöhön. Hyvin oleellista on pitää taustayhteisömme ja sidosryhmämme tietoisina. Kun uudistuksia tehdään niin usealla taholla, on tärkeää, että kansanopistojen ystävät kukin omalla paikallaan ja tehtävässään osaavat ja muistavat puhua puolestamme. Ja vielä erinomaisen tähdellistä on, että kun aktivoimme omia taustayhteisöjämme, niin muistetaan, että tulosta syntyy vain kuin kaikki 91 kansanopistoa kulkevat yhteen suuntaan. Jos mennään, niin sitten mennään yhdessä! Suurin virhe olisi se, että hämmentyisimme uudistuksista niin, että alkaisimme sisältä päin hajottaa kansanopistoliikettä. Me menestymme ainoastaan sillä, että kaikkien opistojen yhteiskunnallinen painoarvo on yhteisessä käytössä. Pärjäämme uudistuksissa, saamme arvostusta kansanopistotyölle edelleenkin, jos teemme sen yhdessä ja toisiimme luottaen. Hannu Salvi kansanopisto 3 *

10 käden taidot ja taide Jaakko Tervonen tulityökurssilla. Jämsän Kristillisen Kansanopiston teknisten taitojen linja on ollut perustamisestaan lähtien erityisesti poikien suosiossa. Tänä vuonna hakijoita on ollut yli puolet enemmän kuin linjalle voidaan ottaa. OPPIA ELÄMÄÄ VARTEN Opiskelupaikkoja linjalla on 16. Pääasiassa linjalla opiskelee poikia koko historiansa aikana linjalla on opiskellut vain muutama tyttö. Linjan suosion eräänä syynä lienee se, että opinnot painottuvat käsillä tekemiseen: linjalla hitsataan, korjataan autoja ja pienkoneita, opiskellaan metalli- ja autotekniikkaa, kiinteistö- ja pienkonehuoltoa ja suoritetaan tulityötutkinto. into käytännön töihin Pojilla on kova palo päästä halliin tekemään käytännön töitä. Työtä tekemällä asiat parhaiten oppiikin, mutta perusteet pitää olla kunnossa. Siksi teoria opiskellaan aluksi kunnolla, sanoo teknisten aineiden opettaja Simo Heino. Esimerkiksi sähkötöitä tehdessä pitää olla tieto siitä, mitä saa tehdä ja miten. Samoin on hitsaamisen sekä autoja kiinteistöhuollon kanssa. Tämän vuoden aikana linjalla on rakennettu tilaustöinä leikkimökki varastoa ja rakoliiteriä sekä korjattu autoja ja pienkoneita. Opiskelutilat ovat hyvät, sillä vuonna 1999 valmistuneessa opiston laajennus- ja peruskorjaushankkeessa valmistuivat tilat teknisten aineiden opettamiseen. Puutyötilaa pitäisi vielä muuttaa toimivammaksi, jotta pääsisimme aloittamaan puutyöt täysipainoisesti. Tällä hetkellä opinnot painottuvat käytännön syistä enemmän metalli- ja autotekniikkaan, sanoo Simo Heino. Opetus ei kuitenkaan painotu pelkästään teknisten aineiden opettamiseen. Kansanopiston eräänä tehtävänä on kasvattaa ja tukea nuorta omassa kasvamisessaan ja omien vahvuuksien löytämisessä ja kehittämisessä. Eräs teknisten taitojen linjan opiskelija toteaakin: Teknisten taitojen linjan pojat ovat ahkeria ja vastuuntuntoisia nuoria miehiä. hitsausta ja kavereita Jaakko Tervoselle linjan valinta oli helppoa, sillä hän pitää käsillä tekemisestä. Halusin oppia erityisesti autonhuoltoa ja -korjaamista. Muut linjat tuntui- 10 kansanopisto 3 * 2008

11 Matti Lindgren Teknisten taitojen linja oli selvä valinta Tero Räsäselle. j ä m s ä n k r is t i l l is e l l ä k a n s a n o p i s t o l l a on viisi opintolinjaa: kansainvälisyys-, kieli- ja musiikkiopintojen, peruskouluopintojen, käytännön- sekä teknisten taitojen linja. Opiston ensimmäinen varsinainen työvuosi oli Syksyllä 1967 opiston johtokunta teki päätöksen, että opetusohjelman kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi poikien käytännöntöihin veiston rinnalle otetaan syksystä 1968 lähtien auto- ja traktorihuolto-opetusta. vat liian teoriapainotteisilta, Jaakko kertoo. Hän kokee, että juuri näitä taitoja hän on vuoden aikana saanut hankittua. Olen oppinut myös rakoliiterin rakentamista ja kaikenlaisia käytännön juttua. Ehkä hyödyllisin oppimani asia on hitsaaminen. Vaikka Jaakko ei tulevaisuudensuunnitelmistaan tarkasti tiedä, hän uskoo niiden liittyvän jotenkin yhteen opistovuoden aikana hankittujen tietojen kanssa. Olen tyytyväinen siihen, että tulin opistoon teknisten taitojen linjalle. Olen oppinut valtavasti asioita. Kaiken opin lisäksi olen saanut opistosta paljon kavereita, Jaakko toteaa lopuksi. opiskelua työtä tekemällä Myös Tero Räsäselle teknisten taitojen linja oli alusta asti selvä valinta: En edes harkinnut opiskelevani muilla linjoilla. Teknisten taitojen linja kuulosti kivalta ja itselleni sopivalta. Tärkeintä on, että siellä sai värkkäillä kaikenlaista. Vaikka käytännön työt ja käsillä tekeminen olivat Terolle painavia syitä linjan valinnassa, tärkeiltä tuntuivat myös ryhmätyötaitojen kehittyminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Hyvin ovat tavoitteeni toteutuneet, toteaa Tero. Ensi vuonna Tero jatkaa opintojaan ammattikoulussa. Olen vuoden aikana oppinut paljon hyödyllisiä tietoja tulevaisuuden ja tulevien opintojeni kannalta. Kokonaisuudessaan vuosi on ollut mukava. Minulle on ollut tärkeää, että olen voinut opiskella tekemällä työtä! harkittu opiskeluvalinta Olen monta vuotta suunnitellut tulevani opistoon. Kun hakuaika koitti, linjavalinta oli selvä: tekniset taidot ovat aina kiinnostaneet minua. Linjan valintaan vaikutti sekin, että veljeni on muutamia vuosia sitten opiskellut Jämsän opistossa samalla linjalla. Tästä syystä tiesin valmiiksi, mitä voin linjan opinnoilta odottaa, sanoo Matti Lindgren. Matti kertoo, että vuoden aikana hän on oppinut monenlaisia asioita, mutta päällimmäisenä mielessä ovat metalli- ja puutyöt. Syksyllä meillä oli enemmän metallitöitä, mutta sitten aloimme rakentaa varastorakennusta. Kaikki tunneilla käsitellyt asiat ovat olleet hyödyllisiä, mutta eniten olen pitänyt juuri tuon varaston rakentamisesta. Opiskelijoilla on oman linjansa oppiaineiden lisäksi mahdollisuus valita valinnaisaineita. Jämsän opistossa erityisen suosittu valinnaisaine on kuoro, mutta Matin lempiaine on jääkiekko: Se on mukava oppiaine, sillä on hienoa pelata kavereiden kanssa. Minulle on ollut tärkeää, että olen saanut olla vuoden ajan hieman erilaisessa koulussa samanikäisten nuorten kanssa, Matti toteaa. Tärkeää on myös ollut se, että linjalla on saanut tehdä töitä käsillään. On mukavaa ja antoisaa, kun näkee työssä oman kädenjälkensä, Matti toteaa. Suosittelen linjaa mielelläni muille. Ensi vuonna tällä linjalla opiskeleville haluaisin sanoa, että tehkää ahkerasti töitä. Sillä tavalla opitte paljon. Muistakaa nauttia vuodesta, sillä vuosi kansanopistossa on ainutlaatuinen, sanoo Matti lopuksi. Teksti: Sanni Hietava, opettaja Jämsän Kristillinen Kansanopisto Kuvat: Sanni Hietava ja lukuvuoden opiskelijat käden taidot ja taide kansanopisto 3 *

12 kansainvälisyys Yhteistyötä ja ystävyyttä Pietarilaisen Nordic Schoolin englanninkielisiltä kotisivuilta löytyy 12 suomalaisen kansanopiston nimet Borgå folkakademista Valkealan kristilliseen kansanopistoon. Listalla on myös pari ruotsalaista kansanopistoa ja yksi oppilaitos Espanjassa. Kuvat: oppilaitoksen arkisto Sivujen mukaan Nordic School järjestää muun muassa kielileirejä Suomessa. Roman Karandasov on Suomessa järjestävien ohjelmien hallinnoija ja Nordic Schoolin varajohtaja. Hän vastasi erinomaisella suomen kielellä sähköpostitse Kansanopisto-lehden kysymyksiin. Mikä Nordic School on ja mitä se tekee? Skandinavskaja Shkola eli Nordic School alkoi työnsä Pietarissa vuoden 2000 syyskuussa Pohjoismaiden ministerineuvostolta saadun Askel askeleelta -avustuksen ansiosta. Roman Karandasov toimii Nordic Schoolin varajohtajana ja hän myös hallinnoi Suomessa järjestettäviä kursseja. Englannin kielen ohjelmia Suomessa järjestetään lapsille. Näihin ohjelmiin osallistuvat usein Suomessa asuvien maahanmuuttajien lapset. 12 kansanopisto 3 * 2008

13 Sen omistaja on pietarilainen julkinen kansalaisjärjestö Humanististen ohjelmien keskus Severnaja stolitsa, jonka jotkut jäsenet ovat Skandinavskaja Shkolan työntekijöitä. Nordic School on toiminut jo kahdeksan vuotta koulutusalalla ja sillä on muutama toimintasuunta: - Kaikkien Pohjoismaiden kielten kurssien järjestäminen ja pitäminen Moskovassa ja Pietarissa. - Nordic Schoolin opiskelijoiden suomen ja ruotsin kielten harjoittelujen ja seminaarien järjestäminen Venäjän ulkopuolella. - Opiskelijoiden ja koululaisten kieli- ja urheiluleirien järjestäminen lomaaikana. - Venäläisille yrityksille tarkoitettujen seminaarien ja harjoittelujen järjestäminen Suomessa. - Konsultointi ja apu suomalaisten ja ruotsalaisten korkeakoulujen valinnassa korkeakoulututkinnon ja toisen korkeakoulututkinnon saamiseksi. - Pohjoismaiden kirjallisuuden ja audio- ja videomateriaalien myyvän Internetkaupan (www.nordicbook.ru) toiminta. - Pohjoismaiden kieliä, kulttuuria, historiaa ja taloustiedettä opiskeleville tarkoitetun nykyaikaisen kirjaston avaaminen Moskovassa ja Pietarissa Nordic Schoolin pohjalta. - Kulttuuri- ja koulutusohjelmien järjestäminen suomalaisia ryhmiä varten Moskovassa ja Pietarissa. Miten olette löytäneet yhteistyökumppaninne Suomessa ja muualla ja miten pitkään olette toimineet suomalaisten kansanopistojen kanssa? Nordic Schoolin perustamisen jälkeen sen johtajat tutustuivat Suomen koulutusjärjestelmään joukkotiedotusvälineiden ja Internetin kautta ja solmivat välittömiä suhteita suomalaisten kansanopistojen kanssa neuvottelujen avulla. Nykyään Nordic School tekee yhteistyötä yli kymmenen kansanopiston kanssa ja niiden lukumäärä Suomessa ja Ruotsissa laajenee jatkuvasti. On aina hauska tutustua oppilaitoksiin, niiden uusiin ohjelmiin ja me olemme valmiita yhteistyöhön kulttuuri- ja koulutustoiminnan alalla Venäjällä ja Suomessa. Millä tavoin järjestätte käytännössä kursseja Suomessa? Nykyaikana Suomi on suosittu venäläisten keskuudessa, koska se on pitkälle kehittynyt maa, jossa on oikein hyvä ekologinen tilanne. Suomen ja englannin kielen kurssien järjestämiseksi opiskelijoiden loman aikana Nordic School laatii kansanopiston kanssa yksityiskohtaisen ohjelman. Mikäli kansanopisto on hyvin varustettu, Nordic School voi käyttää opetustiloja, valokuva- ja videostudioita, kokous- ja konferenssisaleja sekä urheilukenttiä, uima-altaita ja uimarantoja. Opiskelijat majoittuvat kahden hengen huoneisiin ja ruokailevat seisovasta pöydästä 4-5 kertaa päivässä. Kansanopistojen työntekijät ovat ystävällisiä ja kohteliaita. Millaiset henkilöt osallistuvat kursseillenne ja miten rekrytoitte heidät? Vuonna 2000 Nordic Schoolissa oli vain 2-3 opiskelijaryhmää. Tällä hetkellä suomen kieltä opiskelevia ryhmiä on 22 Pietarissa ja 23 Moskovassa. Ryhmässä opiskelee 8-10 henkilöä. Suomen kieltä opiskellaan seuraavista syistä: - jatko-opinnot Suomessa - kiinnostus Suomen kulttuuria, kirjallisuutta ja taidetta kohtaan - seurustelu uusien ja vanhojen ystävien kanssa - työ Venäjällä ja Suomessa yhteisyrityksissä - suomen kielen harrastus. Suurin osa opiskelijoista tulee kurssille noudattaen Nordic Schoolissa opiskelevien neuvoa. Diplomaattiset edustustot Moskovassa ja Pietarissa, Suomalais-venäläinen kauppakamari, kaupalliset järjestöt ja julkiset kansalaisjärjestöt suosittelevat Nordic Schoolin kursseja. Monet tulevat Nordic Schooliin opiskelemaan saatuaan tiedot lehdistöstä ja Internetistä, jossa ovat Nordic Schoolin sivut. Englannin kielen ohjelmia Suomessa järjestetään lapsia varten. Näihin ohjelmiin osallistuvat usein Suomessa asuvien maahanmuuttajien lapset. Tilastotietojen mukaisesti 40 % kansanopistoissa opiskelleista on matkustanut Suomeen opiskelemaan vuodesta toiseen. Nordic Schoolissa ovat töissä vain pätevät ja hyvin koulutetut opettajat ja työntekijät. Miten suomalainen kansanopisto hyötyy työskennellessään kanssanne? Hyötyä saavat molemmat osapuolet, koska me opimme ymmärtämään toisiamme, seurustellessamme opettelemme jotakin uutta, sitä paitsi kehittyvät hyvät naapuruussuhteet ja yhteisymmärrys. Ottaessaan vastaan venäläisiä opiskelijoita kansanopiston henkilökunta saa tietää maan kulttuurista, tavoista ja mentaliteetista, laajentaa näköpiiriään ja kieltäytyy vanhoista kaavamaisista käsityksistä siitä, että venäläiset ovat laiskoja, epärehellisiä, epäystävällisiä yms. Suomalaiset opettajat ovat huomanneet, että venäläiset opiskelijat ovat erittäin ahkeria, aktiivisia ja innokkaita oppitunneilla, mikä tuottaa aina opettajalle vertaansa vailla olevaa työniloa ja suoritetun työn tyydytystä. kansainvälisyys kansanopisto 3 *

14 käden taidot ja taide Taidekasvatus kehitysvammaisten opetuksessa Taiteen ja taidekasvatuksen merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja mielenterveydelle on tunnustettu tosiasia. Taidekasvatuksen merkitys kehitysvammaisten elämäntaitojen opetuksessa on välttämätöntä ja oppimisen kannalta keskeistä. Klassisen musiikin, luonnonäänimusiikin ja musiikkimaalauksen avulla luodaan miellyttävä oppimista ja keskittymistä tukeva ilmapiiri, joka vahvistaa opiskelijan tunne-elämää. taide voimaannuttaa ja tasapainottaa Taiteen, kuvataiteen ja musiikin harjoittamisella kehitysvammaisten opetuksessa on havaintojeni mukaan suuri vaikutus mielen tasapainottumiseen, tunne-elämän ja ilmaisun rikastumiseen, keskittymiskyvyn parantumiseen sekä ilon syntymiseen oppimistilanteessa. Aidon ilon ilmaiseminen opiskelijan toiminnasta on tärkeää. Toisen saavutuksista iloitseminen liittyy voimaantumis -käsitteeseen. Onnistumisten korostaminen on keskeistä. Hyvä löytyy kun se havaitaan. Olen ohjannut opiskelijoitani eri taidelajien kuten kuvataiteen, musiikin, Helena Strand opastaa Eila Naukkarista kuvakollaasin tekemisessä aiheesta Minun terveyteeni vaikuttavista asioista. tanssin ja teatteri-ilmaisun kautta paremmin ymmärtämään omaa itseään ja löytämään itsestään vahvuuksia ja ilonaiheita. Myönteisen palautteen antaminen vahvistaa opiskelijan itsetuntoa, ryhmän toimivuutta ja ilmapiiriä. Opiskelijat oppivat myös rohkaisemaan toisiaan. taide sillanrakentajana KUVA:KRISTA KELOKASKI Taide parhaimmillaan luo siltoja erilaisten oppijoiden välille ja vahvistaa heidän itsetuntoaan ja kuuluvuutta ryhmään. Laulaminen päivittäin yhdessä vahvistaa yhteenkuulumisen tunnetta, mikä on keskeistä itsetunnon rakentumisessa. Kaikki kehitysvammaiset eivät kykene laulamaan, joten yhteissoiton merkitys korostuu. Musiikkiliikunnalla ja tanssilla on myös suuri merkitys yhteisen ilon syntymisessä. Aloitamme päivän usein musiikkipiirillä, joka luo turvallisen yhteenkuuluvuuden ja me-hengen ryhmään. Kädentaitoihin keskittymistä helpottamaan käytän usein taustalla esimerkiksi Debussyn musiikkia. Esteettinen, luova ja mielenrauhaa säteilevä ilmapiiri on lähtökohta kehitysvammaisten elämäntaitojen opetuksessa. Ilmapiiri saavutetaan taiteen ja esteettisen oppimisympäristön avulla. Estetiikkaan kuuluu myös opettajan rauhoittava ja rentouttava äänenkäyttö. Liian voimakasta puheääntä tulee erityisryhmien opetuksessa välttää. Tähän toivoisin kiinnitettävän huomiota. Taidekasvatuksen ja kannustamisen avulla luodaan opiskelijoille myönteinen suhde opittavaa asiaa, opettajaa, oppimistilannetta ja -ympäristöä kohtaan. Opiskelijan on tärkeää saada runsasta rohkaisevaa palautetta. taidekasvatuksen integrointi muihin kokonaisuuksiin Taideaineiden integroiminen muihin aineisiin kuten äidinkieleen ja uskontoon on mielekästä. Esimerkiksi lukuhetket voivat rauhoittua klassisen musiikin avulla. Musiikillisen joulukuvaelman toteuttaminen opistomme joulujuhlassa vahvisti opiskelijoiden itsetuntoa onnistumisen kokemuksen kautta. Yleisöpalaute oli opiskelijoita innostavaa ja rohkaisevaa. Kevätprojektimme ovat oman linjan opintolehden luominen kuvin ja kirjoituksin sekä taidenäyttelyn rakentaminen kesäksi. Linjan viikoittaiseen sisällönsuunnitteluun olen ottanut mukaan sekä luokka-avustajan että henkilökohtaiset avustajat, koska se lisää sekä heidän työmotivaatiotaan että ryhmämme yhteistoimintaa. Avustajilla on huomattavaa spesiaaliammattitaitoa, joka kannattaa hyödyntää opetuksessa. Opetus on parhaimmillaan sulavaa yhteistoimintaa opettajan, avustajien ja opiskelijoiden välillä. Kaikki oppivat toisiltaan. taidekasvatus kokonaisvaltaista kasvua tukevaa Taiteen avulla saavutetaan mielestäni opetuksen keskeisin tavoite; opiskelijan kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen edistäminen. Taide tukee ihmisen esteettistä, luovaa, emotionaalista, sosiaalista, eettistä ja kognitiivista kasvua. Taide luo sillan yksilön sisimpään ja sillan toiseen ihmiseen. Taidekasvatus opetuksessa vahvistaa opiskelijan minäkuvaa ja persoonallisuutta. Vahvistakaamme taiteen siltaa opetuksessamme, siten vahvistamme samalla yksilön ja koko yhteisön elämää! Helena Strand opettaja, elämäntaitojen linja Savonlinnan kristillinen opisto 14 kansanopisto 3 * 2008

15 opistoissa tapahtuu Me ollaan sankareita kaikki Huhtikuisena perjantaina vietettiin Haminassa Jamilahden kansanopiston erityislinjan 20-vuotissyntymäpäiviä luovan toiminnan tapahtuman merkeissä. Tapahtumaan oli kutsuttu kaikki erityislinjan vuosien aikaan käyneet nuoret - ja jo aikuistuneet nuoret. Juhlapäivän viettoon ilmoittautui noin 40 innokasta osallistujaa. Aloitukseksi toiminnalliselle juhlapäivälle tämän lukuvuoden erityislinjalaiset esittivät äidinkielen tunnilla itse kirjoittamansa näytelmän Prinsessojen syntymäpäivät teemaan sopivasti. Esityksessä linnaan juhlimaan saapuivat metsänkuningas Karhu, koirat Roki ja Tessu, Puunhakkaaja, ihmeellinen Ilvessusi, maukuva Marsukissa ja lopuksi pelottava, mutta sydämellinen Rölli-peikko. tanssia, tietotekniikkaa, sirkusta ja musiikkia Luovan toiminnan päivä koostui kolmesta taitotuvasta, juttutuvasta ja päätösesityksistä; väliin mahtuivat myös lounas ja tietysti kakkukahvit. Taitotuvissa tarjolla oli tanssia, tietotekniikkaa, teatteria ja musiikkia. Tanssituvat harjoittelivat tanssiesityksen koreografioineen ja rytmeineen vapaa-ajan ohjaaja Anne Juseliuksen johdolla. Meno oli ilosta ja reipasta. Tietotekniikkatuvissa harjoiteltiin ja käytettiin taitoja, niin tekstinkäsittelyssä kuin kuvan siirrossakin. Jokainen osallistuja teki itsestään pienen kuva- ja tekstikoosteen Tikas-ohjaaja Sirpa Lampelan opeilla ja avustuksella. Teatterituvissa ilmaisutaidon opettaja Päivi Hylen toimiessa tirehtöörinä toteutettiin huikea sirkus. Joukkoon mahtui taikureita, nuorallakävelijöitä, koiran kouluttajia ja koulutettuja koiria, hurja härkätaistelu, pellejä, loikkaava villi leijona ja kesy kissa, ihmemiehiä... ja vaikka mitä ihmeellistä. Musiikkitupien vetäjänä oli musiikkiterapeutti Kaisa Lukkari.Innokkaat musikantit työstivät soitannollisen ja laulullisen esityksen: Me ollaan sankareita kaikki, me ollaan sankareita elämän ihan jokainen. Laulamisen ja soittamisen iloa, intoa ja taitoa löytyi. Juttutuvassa kävimme läpi kaikki läsnä olevat vuosikurssit esittelyin ja kuulumisin. Moni oli käynyt Jamilahden jälkeen ammatillista koulutusta, muuttanut itsenäisempään asumiseen ja siirtynyt työelämään, joko vapaille työmarkkinoille tai työ- tai toimintakeskuksiin. Nuorisomme oli selvästi aikuistunut ja itsenäistynyt. hyvässä kypsyminen Me ollaan sankareita kaikki -laulussa kuljimme 20 vuoden taakse. Erityislinjan ensimmäisessä kevätjuhlassa keväällä 1988 kuuntelimme saman kappaleen evästyksenä nuorten maailmalle lähtiessä. Kahdessakymmenessä vuodessa erityislinja on muuttunut, se on kehittynyt, kypsynyt ja ehkä vähän aikuistunutkin. Linjan perusajatus on kuitenkin pysynyt vuosien kuluessa: nuoren itsenäistymisen tukeminen, elämäntaitojen oppiminen ja opistomme moton mukaisesti hyvässä kypsyminen. Vaikka muutoksia onkin tapahtunut, henki ja perusajatus ovat kuitenkin pysyneet. Muutokset ovat kehittymiselle välttämättömiä. Jokainen henkilöstön jäsen on jättänyt linjalle oman kädenjälkensä ja jonkin hyvän käytännön. Olemme yhdessä luoneet nykyisen erityislinjan; 20-vuotiaan, itsenäistyvän, innokkaan ja iloisen nuoren. Toivottavasti ikinuoren ja elinikäiseen oppimiseen innostuneen aikuisen! Leila Eronen erityislinjan vastaava opettaja Jamilahden kansanopisto kansanopisto 3 *

16 studieresa Trygve Erikson, pensionerade rektor från Svenska Österbottens folkakademi, har varit med om att starta hjälporganisationen Hoppets Stjärna i Finland. Här sitter han med sitt fadderbarn Denis Mihailov, 22 år (t.v) Som tolk till svenska fungerar Sasja Timofeev, 22 år. Båda ungdomarna har vuxit upp på barnhemmet Grace. Söff:s lärorika studieresa i österled: Ungdomsledarlinjens gåvoruppskattades av ryska barnhemsbarn Klyftorna i det ryska samhället är otroligt stora. En liten grupp har fina bilar och har blivit rika medan stora grupper fortfarande lever under miserabla förhållanden. De svagaste i samhället, det vill säga barnen, drabbas hårt av detta. 16 kansanopisto 3 * 2008 Det kunde studerande och lärare från ungdomsledarlinjen vid Svenska Österbottens folkakademi konstatera när de i slutet av april besökte S:t Petersburg. Flera olika barnhem besöktes och resan ordnades i samarbete med hjälporganisationen Hoppets Stjärna i Finland. Olika företag i Sydösterbotten hade skänkt gåvor till barnhemmen. Studerande hade plockat ihop små påsar med varor till varje barnhemsbarn. Påsarna var anpassade enligt ålder eftersom det också finns många tonåringar som bor på barnhem. Därtill ingick resan i ett mångkulturellt vänskapsprojekt som hade fått stödpengar av Svenska Kulturfonden. S:t Peterburg är en storstad med cirka fem miljoner invånare. Trafiken är intensiv på gatorna och de vackra förgyllda kupolerna syns långt. S:t Petersburg kallas också Nordens Venedig. Men här finns också många statliga barnhem som kommit till under kommunisttiden och som fortfarande är i funktion. Det finns många stora statliga institutioner för barn i Ryssland. En del är specialiserade på barn med inlärningssvårigheter och andra är specialiserade på olika handikapp. Därtill är många barn på sjukhus. I Ryssland är kulturen sådan att barn väldigt lätt läggs in på sjukhus, förklarar Hanna Eklöf på Hoppets Stjärna. alla behöver kärlek Barnhemmet Grace var det första barnhemmet i S:t Petersburg som Hoppets Stjärna började understöda. Det har blivit något av en förebild för andra barnhem. På barnhemmet Grace bor för närvarande 36 barn. Barnen är mellan åtta och nitton år gamla och de har egentligen aldrig haft en riktig barndom. Att växa upp på ett barnhem innebär nämligen att man blir stämplad för livet. Det finns ingen, varken föräldrar el-

17 ler andra anhöriga, som satsar på dessa barn och det förväntas inte av dem att de skall kunna studera vidare. Kärlek och godhet är något som vi alla behöver. Det är också något som vi vill lära ut på Grace, förklarar föreståndaren Valentina Pavlova. Vi vet också att man behöver tala mycket med barnen för att lära dem att älska och tycka om varandra. Grace har åtta lägenheter och i varje lägenhet bor fem, sex barn som har en egen handledare. Detta är ett helt nytt sätt att tänka. Det är vanligt att barnhemmen ät jättelika med stora kala sovsalar. I den lilla gruppen på Grace lär sig barnen att ta ansvar för sig själva, de lär sig att sköta sin hygien och tvätta sina kläder. Det vill säga allt som man lär sig i ett vanligt hem. Varje vardag mellan 9.00 och går barnen i skola. En del barn går i vanlig grundskola medan andra behöver extra stöd och går i en specialskola som har lättare undervisning. Ungdomsledarlinjen vid Söff besökte också barnhemmet Rjabovskij som ligger 40 km sydväst om staden. På barnhemmet bor för närvarande et tjugotal barn i åldrarna ett till sex år men även några barn i skolåldern bodde på hemmet. Samma dag som ungdomsledarlinjen besökte barnhemmet hade två nya småbarn i ettårsåldern anlänt till hemmet. De satt helt förstelnade och tittade storögt på alla främmande tanter och farbröder. Småbarnen som redan hade bott en tid på hemmet sökte genast kontakt med ungdomsledarlinjens ungdomar. De tyckte om att sitta i famnen och bli ompysslade. Barnhemmet är statligt. Staten betalar dock endast en liten slant per barn och dag för vistelsen på hemmet. Dessa pengar räcker inte på långt när till. Barnen behöver ju mat, kläder, mediciner och hygienartiklar. Därtill behövs pengar till möbler och skol- och lekmaterial. Personalen på Rjabovskij arbetar i varje fall målmedvetet för att få barnen placerade i fosterhem. Första gången vi besökte detta barnhem för cirka fyra år sedan var det i otroligt dåligt skick. Det fanns i stort sett ingenting alls i hemmet. Endast ett stort hus i bedrövligt skick, förklarar busschaufför Stefan Ahlvik som varit med om flera hjälpsändningar till barnhemmet. En annan deltagare berättar att barnen låg i sängarna hela dagarna eftersom det var så kallt på barnhemmet. Barnen var helt apatiska. Hälften av barnen var sjuka och tvungna att vistas på sjukhus. Nu har volontärer delvis fixat till huset. Hjälp har också strömmat in från USA och Italien. barnen flyttas runt Då det är dags för barnen att börja i skola så flyttas de flesta barnen till ett barnhemmet Nikolskij. Det är synd att barnen flyttas till ett nytt barnhem när de kanske har rotat sig på ett ställe. Barnen delas emellertid upp efter ålder och eventuella handikapp, förklarar Hanna Eklöf. På barnhemmet Nikolskij bor 85 barn i åldrarna mellan sju och arton år. Barnen är omhändertagna av de ryska myndigheterna, de flesta kommer från missbrukar- och kriminellt belastade familjer. Byggnaden ser ut att vara i bedrövligt skick och det finns stora sovsalar i huset. Första gången vi kom hit stank det urin i hela byggnaden och det fanns inga lakan i sängarna, berättar en dam som flera gånger har deltagit i Hoppets Stjärnas resa till barnhemmen i S:t Petersburg. Även denna gång hade man samlat in massor med porslin som nu överlämnades till Nikolskijs storkök. Söff:s pensionerade rektor Trygve Erikson, kunde också berätta att barnhemmet hade blivit i bättre skick. Första gången vi kom hit för sju år sedan var allt i bedrövligt skick. Det är en fantastisk skillnad som har skett under dessa år, säger han entusiastiskt. Barnen och ungdomarna på Nikolskij hade inövat ett storartat program som visades för de finländska gästerna. Blåa och vita ballonger prydde väggarna vid scenen. Det fanns många blivande stjärnor som ville uppträda med sång och musik. Personalen på Nikolskij har efterlyst fritidsaktiviteter för barnen. Hoppets Stjärna har därför avlönat fritidsledare som kan lära ut mera om musik, datorer och andra hobbyn. Det första barnhemmet som ungdomsledarlinjen besökte heter Jukki. Där finns barn som är hörselskadade. Huset är en ful och mastodont tegelbyggnad från den kommunistiska eran. Rektorn vid Jukki var mycket hjärtlig och tackade mångfalt över den hjälp som barnhemmet får från Finland. Det var rörande när ungdomsledarlinjens studerande delade ut gåvorna till barnen. Barnen såg mycket lyckliga ut och kramade hårt den påse som hade tilldelats dem. Text och bilder: Karin Nyström, lärare Svenska Österbottens folkakademi Pavel, 8 år är helt döv och bor på barnhemmet Jukki i S:t Petersburg. Här bygger han ihop en liten modellbåt tillsammans med studerande Jenny Strandberg. kansanopisto 3 * studieresa

18 kestävä kehitys Reilusti Etelä-Pohjanmaan Opisto haluaa panostaa kestävään kehitykseen Kestävän kehityksen edistäminen voi olla koko oppilaitoksen yhteinen juttu. Etelä-Pohjanmaan Opistossa sekä opiskelijat että henkilökunta ovat omaksuneet arkeensa ekologisuuden oppeja. Esimerkiksi siivouksessa, jätteiden lajittelussa sekä erilaisissa hankinnoissa ja kulutustottumuksissa pyritään huomioimaan ekologisuuden näkökulma. Kestävää kehitystä ja ekologisuutta on saanut opiskella myös kurssilla, kun viime syksynä opistolla järjestettiin Haasteena maailma -opintojakso. Kurssin ajatuksena oli tuoda esiin ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen idea. Opintojaksolla tutustuttiin muun muassa kansalaisjärjestöihin, jotka toiminnallaan edistävät kestävää kehitystä. Tarkoitus oli opastaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen, joka tarkoittaa vastuunottoa sekä lähipiiristä että globaaleista asioista. Oleellista on miettiä, mitä itse voi tehdä asioiden hyväksi, kurssia vetänyt kasvatusaineiden lehtori Satu Korpela kiteyttää. Opintojakso innostikin opiskelijoita toimiin omassa opistossa. Tästä esimerkkinä on Reilun kaupan kahvin käyttöpäätös, jonka opistoneuvosto teki viime lokakuus- sa. Päätöstä edelsi teemaviikkoon liittynyt kokeiluvaihe, jonka jälkeen Etelä-Pohjanmaan Opistolla on nautiskeltu pelkästään Reilun kaupan kahvia. Opiskelijat ovat itse olleet asiassa aktiivisia. Reilun kaupan kahvin käyttöpäätös on yksi tapa edustaa kestävän kehityksen arvoja, Korpela toteaa. Opiskelijoiden käytössä on jo aiemminkin ollut ilmoitustaulun vieressä kimppakyytitaulu, jossa opiskelijat voivat tarjota tai pyytää toisiltaan kyytiä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi kimppakyyti tuo opiskelijoille taloudellista säästöä. Myös joukkoliikennemahdollisuuksista on tiedotettu opiskelijoille. Reilun kaupan ideologia ja kestävän kehityksen arvot soveltuvat Korpelan mukaan hyvin myös grundtvigilaiseen traditioon, jota Etelä-Pohjanmaan Opistokin edustaa. Grundtvigilaisen ajatuksen mukaan tieto ja sivistys kuuluvat kaikille. 18 kansanopisto 3 * 2008

19 Opistoneuvoston päätöksellä Etelä-Pohjanmaan Opiston ravintolassa nautitaan ainoastaan Reilun kaupan kahvia. Kasvatusaineiden lehtori Satu Korpela tutustutti opiskelijoita kestävän kehityksen ideaan Haasteena maailma -opintojaksolla. ekologinen auttaa voi lähellä ja kauas Vapaa-ajallaan Korpela on mukana Reilun kaupan toiminnassa Etelä-Pohjanmaan alueella. Sysäyksen Reilun kaupan paikallistoimintaan hän sai oltuaan lomamatkalla Sri Lankassa Tsunamin aikaan. Olin ollut jo pitkään Reilun kaupan tuotteiden käyttäjä. Sri Lankasta kotiin palattuani mietin, mikä on minun tapani auttaa. Me selvisimme terveinä ja meillä oli koti ja työ mihin palata, mutta monille paikallisille tilanne oli toinen. Heiltä meni kaikki. Korpela päätti jatkaa auttamistyötä Suomessa. Auttaa voi etäämpääkin. Esimerkiksi Reilun kaupan teen tuottajia on Sri Lankassa, joten teetä ostamalla voi tukea paikallisia tuottajia. Korpelan mielestä Etelä-Pohjanmaalla on yleisesti otettu hyvin vastaan Reilun kaupan tuotteet. Reilun kaupan tavoitteena on tukea kehittyvien maiden pienyrittäjyyttä. Yrittäjyys on Pohjanmaalla verissä, joten ihmiset ovat omaksuneet hyvin Reilun kaupan idean. Ajatuksena on, että laadukkaista tuotteista maksetaan reilu hinta, mikä tuo toiminnalle jatkuvuutta. Ympäristöä säästävä siivous on oleellinen osa ekologisempaa arkea. Etelä-Pohjanmaan Opiston siivoustyönohjaaja Pirjo Mäkelän mukaan ympäristöystävällisempään siivoukseen on monia keinoja. Keskeisiä asioita ovat muun muassa veden, energian sekä pesuaineiden käytön säästeliäisyys. Hankinnoissa panostamme kestäviin tuotteisiin. Lisäksi pyrimme keskittämään ostoksia ja suosimaan lähituotteita mahdollisuuksien mukaan. Pesuaineiden annosteluun Mäkelä kertoo kiinnittävänsä erityistä huomiota. Erilaisten aineiden käyttöä on pyritty vähentämään. Jos pesuainetta on liikaa, lika jopa tarttuu pintoihin herkemmin. Myös veden lämpötilaa pienentämällä kuormitetaan vähemmän ympäristöä. Kuuman veden sijasta voi käyttää kädenlämpöistä vettä eikä siivouksessa aina tarvita vettä lainkaan. Jätteiden määrää on saatu vähennettyä, kun kertakäyttötuotteet on vaihdettu kestäviin ja uudelleenkäytettäviin tuotteisiin. Esimerkiksi opiskelijoiden asunnoissa oli aiemmin käytössä kertakäyttöistä käsipaperia, jotka on nyt korvattu pyyhkeillä. Opistossa opiskelevia on neuvottu jätehuollossa ja kierrättämisessä. Opiskelija-asunnoissa on myös ohjeistus jätteiden lajittelusta. Nuoret ovat nykyisin hyvin valveutuneita, Mäkelä kehuu. Teksti ja kuvat: Jenni Mäenpää, tiedottaja Etelä-Pohjanmaan Opisto siivouskin sujuu ekologisesti Aiman teemoja vuonna 2008: vaikuttavuus ja vaikuttaminen aikuisopiskelun rahoitus vapaan sivistystyön ammatit Lue yhteys kollegoihisi. Lue Aimaa. Tilaukset: Kuusi numeroa vuodessa: kestotilaus 27 euroa vuositilaus 34 euroa Ammattilehti Aiman voi vähentää verotuksessa. kansanopisto 3 *

20 kansanopistokymppi Opistoni kestävän kehityksen työ on kuin kansanopistojen kestävän kehityksen kasvatusta selvitetty Kansanopistoyhdistyksen kestävän kehityksen työryhmä selvitti kyselytutkimuksella, missä kestävän kehityksen kasvatuksen työssä mennään vuonna Selvitys on valmistunut ja saatavilla osoitteessa > Kansanopistoyhdistys > Kehittäminen > Kestävä kehitys. Edellinen, koko vapaata sivistystyötä koskeva selvitys valmistui vuonna 2002 Baltic 21 E -ohjelman valmistelun yhteydessä. Viiden vuoden aikana ympäristökysymykset ovat nousseet esille laajemmin ja vakavammin. Itämeren surkea tilanne tai ilmastomuutokseen liittyvät ihmisten arkeenkin jo vaikuttavat ilmiöt eivät ole jättäneet ketään kylmäksi. YK:n kestävän kehityksen vuosituhattavoitteet ja menossa oleva kestävän kehityksen kasvatuksen vuosikymmen ( ) ovat samalla antaneet näkyvyyttä ja rotevaa selkänojaa kestävän kehityksen edistämiseksi tehtävälle työlle. Opistojen kestävän kehityksen työ on kuin saaria meressä, oli yksi esitetty metafora tuossa selvitystyössä. Se kuvastaa hyvin tämän hetkistä kestävän kehityksen tilaa opistoissa. Viisi vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan vapaan sivistystyön sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen vaihteli suuresti. Tilanne näyttää olevan samanlainen edelleen. Ne opistot, jotka ovat kestävän kehityksen työn ottaneet omakseen, osaksi omaa toiminta-ajatustaan ja sivistyskäsitystään, jatkavat sillä tiellä kehittäen kestävää toimintaympäristöään, arkikäytäntöjään ja koulutustaan ja ne opistot, joille kestävä kehitys ei ole juurikaan avautunut, toimivat omalla tiellään ja omalla tavallaan. Jotakin tilanteesta kertonee, että kyselyyn vastasi 27 opistoa 90:stä. Näistä seitsemän oli ruotsinkielisiä. Niissä opistoissa, joissa on ammatillista koulutusta sekä formaalia yleissivistävää koulutusta, kestävän kehityksen kasvatus tulee näkyviin opetussuunnitelmien kautta, mutta muu työ kestävän elämäntavan oppimiseen vaatisi kokonaisvaltaisempaa ponnistelua ja panostamista. Näin todettiin myös aiemmassa selvityksessä. Se mikä näyttää muuttuneen edellisestä selvityskerrasta, että yleinen ymmärrys kestävän kehityksen kasvatuksen tarpeellisuudesta oli leventynyt sekä opistojen työssä että asennetasolla. Monessa kyselyyn vastanneessa opistossa oli tehtävään asetettuja kestävän kehityksen työryhmiä. Enää asia ei ollut pelkästään rehtorin tai innokkaan opettajan varassa. Myös työtavat olivat monipuolistuneet ja siirtyneet yhteisiksi teemapäiviksi ja projekteiksi aiemmin niin yleisten tietopuolisten kurssien sijaan tai rinnalle. Muutamassa opistossa tavoiteltiin määrätietoisesti Vihreää Lippua. Muitakin sertifiointijärjestelmiä tunnettiin. Opistoilla olisi keke-työssä mahdollisuus juuri tuollaiseen kokonaisvaltaisempaan pedagogiaan. Eettisyys, ekologia ja globaali vastuu nousevat opetusministeriön sivistysbarometrin Matkalla sivistysyhteiskuntaan (Hannu Linturi 2007) uusiksi avaintaidoiksi. Myös Seppo Niemelä on nostanut ekologian keskusteluun pohtiessaan sivistystyötä uudessa julkaisussaan (Seppo Niemelä 2008). Useiden tutkimusten mukaan suomalaisten asenne kestävää kehitystä kohtaan on kunnossa. Monet kokevat vahvaa velvollisuuden tunnetta toimia kestävän kehityksen edistämiseksi, mutta eivät oikein tiedä miten. Opistoja on pidetty matalan kynnyksen paikkoina - paikkoina missä voidaan oppia ja kehittyä vaikuttamaan omaan ympäristöön tai oppia kestävää elämäntapaa. Tuollainen toiminta ei juurikaan noussut selvityksessä esiin. Globaalin kansalaisen käsite on ollut esillä vapaan sivistystyön tavoitteissa, mutta vielä kestävän kehityksen kasvatus globaaliin vastuuseen odottaa li- 20 kansanopisto 3 * 2008

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi

Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Tulevaisuus edessä, kesälukio kerran kesässä! Fritt fram för sommarstudier, framtiden är din! www.kesalukio.fi + Mikä kesälukio on? Kesälukiot järjestetään kurssikeskuksissa ja kansanopistoissa ympäri

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto Koulutusta yhteistyössä Pieksämäellä Taustaa -Pieksämäellä paljon

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen

Abiturienttien vanhempainilta. KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen Abiturienttien vanhempainilta KESKIVIIKKO 11.11.2015 klo 17.30 Rehtori Sinikka Luoma Opinto-ohjaaja Matti Iivanainen AIKATAULUA ABEILLE Kurssit (vähän pakollisia, syventävät, soveltavat, kertaukset) 75

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT

Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT Pertti Pitkänen 17.11.2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla Taustaa Opintosetelikokeilu 2002, 2003 Laaja lisäselvitys 2003, Pentti Arajärvi (OPM 25:2003) - Aikuisten opintosetelin

Lisätiedot

Harjoittelijan palaute 2011

Harjoittelijan palaute 2011 Harjoittelijan palaute 2011 Koulutusala Mistä sait tiedon harjoittelupaikasta? 1 Millainen hakuprosessi mielestäsi oli? Saitko tarpeeksi ohjeistusta ennen harjoittelun alkamista? 2 Kun aloitit harjoittelun,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot