Babel-pajat. Kieliryhmien kohtaamisia Helsingin taidemuseossa. Raportti vuonna 2009 ja 2010 toteutuneesta työskentelymuodosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Babel-pajat. Kieliryhmien kohtaamisia Helsingin taidemuseossa. Raportti vuonna 2009 ja 2010 toteutuneesta työskentelymuodosta"

Transkriptio

1 Babel-pajat Kieliryhmien kohtaamisia Helsingin taidemuseossa Raportti vuonna 2009 ja 2010 toteutuneesta työskentelymuodosta 1

2 2 Irina Sobolevan tekstiilikollaasipajassa tehty työ.

3 Babel-pajat Kieliryhmien kohtaamisia Helsingin taidemuseossa Raportti vuonna 2009 ja 2010 toteutuneesta työskentelymuodosta 3

4 Sisällys Esipuhe Babel-pajaprojektin ideologia ja tausta... 7 Kansainvälisestä maahanmuuttajaksi paluu lapseksi ja oppilaaksi?... 7 Babel-projektin perusajatukset: ulkomailta tulleet opettajina, kielikohtaisuus ja olemassa olevien museokäytäntöjen hyödyntäminen... 8 Babel-pajat ja uusien asukkaiden sopeuttamisstrategiat... 8 Pääkaupunkiseudun vähemmistökieliryhmistä Babel-pajat pääkaupunkiseudun monikulttuuristen projektien kontekstissa Babel-pajojen käytäntö: Pajakuvaukset, taiteilijoiden, organisoijan ja museon rooli Museon pedagoginen perinne ja osaaminen uuden projektin käytössä Babel-pajat ja kielten käyttö Omakielinen toiminta vähemmistöäidinkielen puhujille Taiteilija Pajat vieraan kielen opetuksen tukena Lauantaipajat: monikielisiä tilanteita eri kieliryhmien välillä Organisaatio: taiteilijoiden, museon ja koordinaattorin roolit Pajakuvaukset Pilottipajat keväällä Meilahden pajat vuonna Perhetarina-paja Korumuisto-paja Kuvajaisia kankaalla-paja Tennispalatsin pajat vuonna Peekaboo-näyttelyn pajat vuonna You are the chosen one-paja Akryylimaalauspaja Tekstiilimuotokuva-paja Pastellimuotokuva-paja Sarjakuvapaja Joko Babel-pajat voi lopettaa?

5 6. Paresh Joshi: You Are the Chosen One Development of Idea You are the Chosen One Technology The Workshops Future Irina Soboleva: Art as Language of communication Kirjoittajat...37 Muut Babel-pajojen taiteilijat Lähteet Julkaisun tekstit: Outi Korhonen (s. 4-28), Paresh Joshi (s ), Irina Soboleva (s ) Julkaisun toimitus: Kaisa Kettunen Graafinen ulkoasu: Arja Kiisseli Julkaisun kuvat: Helsingin taidemuseo, Outi Korhonen, Kaisa Kettunen ja Ukko Kaarto Kannen kuvat: Irina Sobolevan Babel-työpajassa maalattuja Maatuska-nukkeja 5

6 Esipuhe Tässä raportissa kerrotaan monikielisestä Babel-pajatoiminnasta Helsingin taidemuseossa. Aluksi käsitellään projektin ideologiaa ja taustaa, sitten luodaan pieni katsaus pääkaupunkiseudun uusiin kielivähemmistöihin sekä sellaisiin monikulttuurisiin taideprojekteihin, jotka ovat vaikuttaneet Babel-projektin rakentumiseen. Lopuksi keskitytään käytännön kokemuksiin ja projektin kuvaukseen. Tarkoituksena on tuoda projektissa kertyneitä kokemuksia muiden taiteen tai monikulttuurisen kasvatuksen alalla toimivien ihmisten käyttöön. Babel-projekti alkoi Helsingin taidemuseossa vuonna 2009 taidekasvattaja Outi Korhosen aloitteesta ja taidemuseon johdon tuella. Projekti rahoitettiin osin museon omasta museopedagogiikan budjetista, osin Helsingin kaupungin myöntämästä Monimuotoinen työyhteisö -palkintorahoista. Vuodelle 2010 saatiin Museovirastolta valtionavustusta museoiden innovatiivisiin hankkeisiin, joka kattoi suuren osan toisen toimintavuoden kuluista ja mahdollisti projektin kehittämisen eteenpäin uusien kieliryhmien kohtaamisessa. Suuret kiitokset projektiin osallistuneille taiteilijoille Irina Sobolevalle, Paresh Joshille, Tigneh Negashille, Warda Ahmedille, Sattar Fartousille, Rita Ramelille, Claudia Valdesille, David Wheatleylle, museon henkilökunnalle ja vastaavalle museolehtori Kaisa Kettuselle, joka jaksoi uskoa siihen, että tällaista toimintamuotoa kannattaa kokeilla ja pitää yllä. Toimintamuoto jatkuu museossa edelleen. Helsingissä, tammikuussa 2011, Outi Korhonen Sattar Fartousin maalauspajassa tehty työ. 6

7 1. Babel-pajaprojektin ideologia ja tausta Kansainvälisestä maahanmuuttajaksi paluu lapseksi ja oppilaaksi? Babel-pajaprojekti syntyi halusta kääntää päälaelleen tapa nähdä muualta tulleet ensisijaisesti oppilaina, joita me kantasuomalaiset voimme opettaa maan tavoille. Kielellinen ylivoimamme tällä maaperällä tekee kohtaamistilanteista helposti epäsuhtaisia, vaikka maahanmuuttajaa lapsellistavaa toimintatapaa pyrittäisiinkin tietoisesti välttämään. Miten suhteesta voisi tulla dialogisempi? Kuinka voisimme ottaa paremmin vastaan muualta tulleiden monenlaista osaamista? Voisimmeko vaihteeksi asettua itse oppilaiksi? Keskeiseksi kysymykseksi nousi varsin pian kieli. Voisiko tilanne muuttua purkamalla hetkeksi kielellinen ylivoima, joka meillä on niin kauan kuin toimimme suomeksi ja joissain tapauksissa myös ruotsiksi tai englanniksi? Entä keistä puhumme kun puhumme maahanmuuttajista? Pakolaisista, rakkaussiirtolaisista, Nokia-insinööreistä, poliittisista turvapaikanhakijoista? Kun käytän sanaa maahanmuuttaja, tarkoitan ihmistä, joka on muuttanut Suomeen asumaan, mutta joka ei ole syntyperäinen Suomen kansalainen. Sana kattaa tavattoman heterogeenisen joukon ihmisiä. Monet maahanmuuttajat kokevat tämän sanan ja siihen liittyvät toimenpiteet ja projektit luotaantyöntävinä. Sanan merkitys kutistuu siihen ominaisuuteen, jonka kaikki sillä määriteltävät ihmiset jakavat; muualta muuttaneisuus, muukalaisuus, vieraus. Maahanmuuttaja-sana on usein käytössä ongelmakeskeisissä merkitysyhteyksissä. Moni maahanmuuttajille tarkoitettu projekti kaatuu tähän sisäiseen ristiriitaan. Taidemuseo on kaikille avoin taiteen kokemisen ja oppimisen tila. Monet näyttelyt ovat tuoneet ulottuvillemme taiteen välittämän todellisuuden toisista kulttuureista. Helsingin taidemuseo määrittää perustavaksi tehtäväkseen luoda mahdollisuuksia ihmisen ja kuvataiteen merkitykselliselle kohtaamiselle 1. Kuvataiteen mahdollistamassa kohtaamisessa kohdataan myös yhteinen ihmisyys. Kulttuurin toiseus ei olekaan enää olennaisinta, vaan kohtaamisen, jaetun kokemuksen, tunne. Kansainvälisyys on tämän päivän Suomessa usein myös naapurin oven takana. Muualta Suomeen muuttaneet asukkaat kantavat mukanaan maailmoja, jotka voivat avautua tai jäädä suljetuiksi. 1 Helsingin taidemuseon missio: Luomme mahdollisuuksia ihmisen ja kuvataiteen merkitykselliselle kohtaamiselle. 7

8 Babel-projektin perusajatukset: ulkomailta tulleet opettajina, kielikohtaisuus ja olemassa olevien museokäytäntöjen hyödyntäminen Babel-pajaprojektin kaksi perusajatusta ovat muualta muuttaneiden taiteilijoiden osaamisen esiintuominen heidän opetustoimintansa kautta ja toisaalta toimiminen kielikohtaisten tekijöiden ja yleisöjen kanssa. Kukin taiteilijoista ohjaa omalla kielellään tai tilanteen mukaan suomeksi tai englanniksi. Pajojen sisältö ei ole etnokulttuurista, vaan lähtee itse kunkin ammattitaidosta. Kolmas toiminta-ajatus, joka liittyy pyrkimykseen keventää projektin rakennetta, on hyödyntää jo olemassa olevia museokäytänteitä, jolloin käytännön kokemukset ylipäätään toimivasta museopedagogiasta saadaan hyödynnettyä, vaikka tekijät ovat alalla uusia. Alun perin tarkoitus oli pitää kieli pajoja määrittävänä elementtinä, eli pysytellä pajatilanteissa tiukemmin ohjaajien äidinkielissä. Suomenkielisille kävijöille ajateltiin näin tarjoutuvan mahdollisuus kokea, miltä tuntuu toimia ympäristössä, jossa ei tule ymmärretyksi omalla kielellä. Käytännön tilanteissa on kuitenkin annettu luontevuuden mennä omakielisyyden edelle. Osa ohjaajista puhuu mainiosti suomea, joillekin suomi on jopa kaikkein vahvin kieli. Pajaohjaajan kielitaidon käyttökielto tuntuisi avoimien pajojen tapauksessa järjettömältä. Työskentelyä Warda Ahmedin sarjakuvatyöpajassa. Ohjaajan kieli erityisarvona otettiin uuteen käyttöön vuoden 2010 koululaispajoissa, joissa taidemuseokäynti toimi osana oman äidinkielen tai vieraan kielen opetusta. Oma kieli on monelle positiivisen identiteetin rakennusaine, sen puhujista muodostuu ryhmä, johon voi tuntea kuuluvansa. Vähemmistöryhmien kielet on haluttu nähdä projektissa rikkautena ja keinona löytää uusien yleisöjen luokse. Kielen sana- ja rekisterivaraston rikastamisessa museokäynti on toimiva väline. Pajakuvaukset on tehty ohjaavan taiteilijan kielellä ja ohjaajien kieliryhmille on suunnattu erikseen tiedotusta mm. oman äidinkielen opettajien kautta. Babel-pajat ja uusien asukkaiden sopeuttamisstrategiat Helsingin kaupunginvaltuuston v vahvistetun kotouttamisohjelman mukaan Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla mm. suomen kielen oppimista ja työllistymistä. Kaupunki tukee myös maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä. Kaupungin tavoitteisiin 8

9 on kirjattu myös suvaitsevaisuuden edistäminen. Samankaltaiset tavoitteet löytyvät myös Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjatuista tavoitteista. Vantaan kaupungin ulkomaalaispoliittinen ohjelma on ohjelmista dialogisin; ohjelma on suunnattu myös maahanmuuttajille itselleen ja käännetty kahdeksalle yleisimmälle kielelle. Siinä missä Helsingissä ja Kauniaisissa puhutaan suvaitsevaisuudesta, määrittelee Vantaan kaupunki yhdeksi tavoitteekseen myös arvojen vuoropuhelun saamisen kaupungin voimavaraksi. 2 Arvojen vuoropuhelun toteutumista haetaan Babelprojektissakin. Pelkkä suvaitseminen ja sietäminen ei periaatteena riitä. Uussuomalaisen asukkaan akkulturaatiotavoitteet eli tavoitteet uuden asuinmaan kulttuuriin sopeutumisessa ovat monenlaisia. Kanadalaisen John Berryn mukaan assimilaatiolla tarkoitetaan sellaista valtakulttuuriin sulautumista, jossa oman kulttuuriperinnön säilyttämistä ei pidetä tärkeänä. Integraatiossa pyritään mukaan valtakulttuuriin, mutta samalla säilyttäen oman kulttuurin piirteitä, jolloin yksilöistä kasvaa kaksikulttuurisia. Valtakulttuuriin sopeutumisen välttäminen voi johtaa separaatioon, jossa eristäydytään oman kulttuuriryhmän sisälle tai marginalisaatioon eli syrjäytymiseen, jossa ei pyritä kanssakäymiseen vastaanottavan maan kulttuurin edustajien kanssa, mutta ei myöskään pidetä oman kulttuurin piirteitä säilyttämisen arvoisina. Näistä vaihtoehdoista integraatiomallia pidetään yleensä toivottavana. Berry korostaa erilaisten akkulturaatiomallien yhtäaikaista vaikuttamista eri elämänalueilla: ihminen voi pyrkiä kaksikielisyyteen eli kielelliseen integraatioon, mutta hakea vaikkapa parisuhdetta yksinomaan oman kulttuuripiirinsä jäsenien piiristä, toteuttaen tässä separaatiota. 3 Integraation onnistumiseen vaikuttaa myös vastaanottavan yhteiskunnan valmius ymmärtää maahanmuuttajan historiallista ja henkilökohtaista taustaa. 4 Yleisöjen kannalta Babel-pajat tukevat integraatiotavoitetta osallistuen sekä oman kielen ylläpitämiseen että pyrkimykseen sopeutua valtakulttuuriin. Toiminnan kulttuurineutraalit sisällöt ja valtakulttuuriin kuuluva toimintaympäristö eivät painota tekijöiden etnokulttuurista taustaa. Vuoden 2010 tapauksessa kyse on ollut myös kolmanteen kulttuuriin tutustumisesta, sillä toiminta on keskittynyt eteläafrikkalaista nykytaidetta esitelleen Peekaboo-näyttelyn ympärille, joka ei liity sen enempää toimijodien lähtömaahan kuin Suomeenkaan. Tämä aluksi vaikealta tuntunut lähtökohta on osoittautunut hyvin hedelmälliseksi. Ajatus museon taidetarjonnan sisällön samuudesta eri ryhmille on harha. Jokainen ryhmä löytää kustakin näyttelystä omat sisältönsä. Esimerkiksi somaleista ja suomenkielisistä koostuvaa ryhmää opastaessaan Warda Ahmed aloitti näyttelykierroksen nuorten valokuvaajien Hasan ja Husain Essopin modernia muslimi- 2 Saukkonen, Ruusuvirta, Joronen 2007 s Perhoniemi & Jasinskaja-Lahti Tanttu, Jekaterina 2008, s.15 9

10 kulttuuria kuvaavista valokuvista, joiden sisällöt aukesivat eri tavalla ryhmän muslimioppilaille kuin muille suomalaisille. Tällöin hän pyysi muslimioppilaita avaamaan teosten kuvaamia tilanteita muille oppilaille. Näin pajaan tuli mukaan myös kulttuurinen elementti sitä erikseen etsimättä. Pääkaupunkiseudun vähemmistökieliryhmistä Vuoden 2010 Babel-pajojen ohjaajia haettiin erityisesti Helsingin alueen suurimpien ei-kotimaisten vähemmistökielten puhujista. Projekti oli alkanut edellisenä vuonna, jolloin kielen valintaperiaate oli erilainen. Aloitettiin niistä kieliryhmistä, joiden edustajia Helsingin taidemuseon henkilökunnasta löytyi. Tuolloin pajakielet olivat venäjä (Irina Soboleva), viro (Rita Ramel), amhara (Tigneh Negash) ja espanja (Claudia Valdes Meksikosta). Englantilainen tuolloin salivalvojana toiminut graafinen suunnittelija David Wheatley tuli vielä mukaan suunnittelemaan projektin esitteet ja nettisivut. Suurimmat ei-kotimaiset kieliryhmät Helsingin alueella ovat venäjä, viro, englanti, somali ja arabia. Samat kieliryhmät ovat suurimmat koko Suomen mittakaavassa, mutta esimerkiksi Espoossa kiina menee arabian edelle. 5 Kielistä viro jäi pois vuoden 2010 Babel-pajoista, vaikka virolainen keraamikko Rita Ramel oli ollut projektissa mukana edellisenä vuonna hyvällä menestyksellä. Vuoden 2009 kokemusten perusteella vaikutti siltä, että virolaiset eivät erityisesti kaipaa omakielistä toimintaa Suomessa, vaan haluavat ennen kaikkea vahvistaa nopeasti suomen kielen taitoaan. Ramelin pajat jätettiin kuitenkin pois myös käytännön syistä; taiteilijan käyttämä keramiikkatekniikka polttoineen oli kertaluontoisiin museopajoihin liian hankala, kun uunia ei museossa ollut. Cuporen kulttuuripoliittinen raportti vahvistaa oletuksen vironkielisten vähäisestä ryhmäytymisestä Suomessa. Raportin mukaan vahvimmin omaan kieliryhmäänsä samaistuivat Suomen kielivähemmistöistä venäjän- ja somalinkieliset. Vironkieliset ovat sulautuneet eniten suomenkieliseen väestöön ja heidän verkostonsa ulottuvat muita ryhmiä enemmän kantasuomalaisiin asukkaisiin. 6 Suomen vironkielisiä tutkinut Kristiina Praakli toteaa ryhmän olevan asenteiltaan, maahanmuuttoperusteiltaan ja sosiaalis-taloudellisilta tekijöiltään hyvin heterogeeninen. Virolaisuus sinänsä ei vielä riitä ryhmäytymisperusteeksi. 7 Kieliryhmiin liittyvissä tilastoissa mielenkiintoisia ovat myös ikäjakaumien erot eri kieliryhmien välillä. Somalia äidinkielenä puhuva väestö on maahanmuuttajaryhmistä ylivoimaisesti nuorinta. Jopa 46 % tästä ryhmästä on alle 14-vuotiaita (tieto on vuodelta 2007), kun englanninkielisistä tähän nuorimpaan ryhmään kuuluu vain 5 Saukkonen, Ruusuvirta, Joronen 2007, s. 9, Saukkonen, Ruusuvirta, Joronen 2007, s Praakli, Kristiina

11 Työskentelyä Sattar Fartousin maalaustyöpajassa. 11,9 %, vironkielisistä 13,7 % ja vastaavasti äidinkielenään suomea puhuvista 17,4 % 8. Somaliväestön luonne Suomessa tulee siis lähivuosina muuttumaan radikaalisti, kun lapset aikuistuvat ja yhä suurempi osa Suomen somalitaustaisesta väestöstä on täällä koulutettuja nuoria aikuisia. Tällä hetkellä suuri osa Suomen nuorista somalitaustaisista aikuisista on jo käynyt koulunsa Suomessa, puhuu kieltä suomalaisten tavoin ja on myös omaksunut suomalaisen kulttuurin käytäntöjä, joskin muihin maahanmuuttajaryhmiin nähden somalitaustaiset ovat myös pitäneet voimakkaammin kiinni lähtömaan kulttuurikäytännöistä, osin uskontoonsa, islamiin, liittyen. Jo nyt tilanne on toinen kuin kymmenen vuotta sitten. Yhä useammat somalitaustaiset suomalaiset osallistuvat enemmän valtakulttuuriin ja rakentavat uutta tapaa yhdistää lähtömaan ja Suomen kulttuureja. Tämä tilanne tarjoaa antoisan pohjan ryhtyä käymään todellista vuoropuhelua somalitaustaisten asukkaiden eri sukupolvien kanssa. Somalia (mukaan luettuna virallista tunnustusta odottava itsenäiseksi julistautunut Somalimaa) on Afrikan maista kielellisesti yhtenäisimpiä valtioita. Sisällissota on kuitenkin jakanut väestön väkivaltaisesti, ja sodan eri puolien sekä yhä vaikuttavien klaanien väliset ristiriidat saattaa tulla esiin myös uudessa kotimaassa elävien somalialaisten ryhmien välillä. Kielessä on mielenkiintoisena piirteenä suullisen kulttuurin vahvuus kirjalliseen nähden. Somalin latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjoitusasu on luotu vasta 1972, jolloin lukutaitoprosentti oli vain 5%. Tätä ennen kielen kirjoittamisessa on ollut useita erilaisia aakkostoja, joita kuitenkin hallitsivat vain harvat. 9 Suuri osa Suomeen tulleista aikuisista ei osaa kirjoittaa omaa kieltään, eikä kirjoitustaito siten siirry lapsillekaan, vaikka suullinen kielitaito siirtyisikin. Somalikielen kirjoitustaidon moni oppii vasta suomen kirjoitustaidon kautta. Somalin kieli on Suomen suurista vähimmistökielistä ainoa, jota ei täällä opeteta korkeakoulutasolla. 8 Saukkonen, Ruusuvirta, Joronen 2007, s Mubarak, Yusuf M. Luento Somalian kieli ja kirjallisuus, Kulttuurikeskus Caisa

12 Somalia äidinkielenä opettavilla opettajillakaan ei toistaiseksi ole kieleen liittyvää asiantuntemusta kasvattavaa koulutusta. Venäläinen kieliryhmä on Suomessa ja pääkaupunkiseudulla ei-kotimaisista kieliryhmistä ylivoimaisesti suurin. Myös pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) ryhmä on lähes kaksi kertaa seuraavaksi suurinta kieliryhmää, vironkielisiä, suurempi. 10 Kielivähemmistön tilannetta selvittävä raportti vuodelta 2008 poimii kieliryhmän tilanteessa epäkohtina venäläisiin kohdistuvan syrjinnän työmarkkinoilla ja kouluissa tapahtuvan ryssittelyn, joka saa monet nuoret häpeämään vanhempiensa kieltä ja laskee motivaatiota äidinkielen opiskeluun. Oman äidinkielen opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ja tunnit pidetään usein hankaliin aikoihin koulupäivien jälkeen. Selvityksessä toivotaan lisää omakielisiä palveluita venäjänkielisille, mutta korostetaan kuitenkin, ettei tavoitteena kuitenkaan ole kaikenkattava venäjänkielinen palveluverkosto vaan myös nopea suomen kielen omaksuminen. Omakieliset palvelut voivat toimia sosiaalisten siteiden ja yhteyksien luojina paikallisiin palveluihin ja lopulta parantaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Aikuistuvien suomen- ja venäjänkielisten rikas kaksikielisyys koituisi eri tavoin myös Suomen hyödyksi. 11 Sama periaate pätee varmasti myös muihin kieliryhmiin. Työskentelyä Tigneh Negashin pastellimaalaustyöpajassa. Arabian kielen puhujat poikkeavat edellisistä ryhmistä monessa suhteessa. Alue, jolla arabiaa puhutaan valtioiden ainoana virallisena kielenä, ulottuu koko Pohjois-Afrikan yli Mauritaniasta Egyptiin ja kattaa lähes koko Arabian niemimaan. Lisäksi arabia on toisena virallisena kielenä mm. Sudanissa ja Somaliassa. Koska arabia on Koraanin ja islamin uskonnon kieli, suuri osa myös muita kieliä äidinkielenään puhuvista muslimeista osaa jonkin verran standardiarabiaa. Standardiarabia eli klassinen arabia on kuitenkin muodollinen kirjakieli, joka poikkeaa niin paljon eri maissa käytössä olevista puhekielistä, että kyseessä on monissa tapauksissa lähes kaksi eri kieltä. Virallisissa yhteyksissä suullisesti käytetty standardiarabia toimii myös arabimaiden välisenä kommunikointikielenä. Kouluttamattomin osa väestöstä ei kuitenkaan välttämättä edes ymmärrä tätä virallista kieltä. 12 Babel-pajojen kohdalla kokemukset arabien kanssa toimimisesta eivät karttuneet, sillä arabiankielisen irakilaisen taiteilijan Sattar Fartousin pajoihin ei tullut oman kieliryhmän edustajia. Koululaisryhmille arabiankielisiä pajoja tarjottiin sähköpostitse (äidin)kielen opettajille, mutta kun tarjoukseen ei tartuttu, jaettiin projektin käytössä olevat resurssit muille kieliryhmille. 10 Saukkonen, 2010, s Tanttu, Jekaterina 2008, s. 9, 16-18, Wikipedia, Khatib, Amir, suullisesti

13 2. Babel-pajat pääkaupunkiseudun monikulttuuristen projektien kontekstissa Helsingin seudulla monikulttuurisesta taidetoiminnasta ja museopedagogiasta alkaa olla jo monenlaista kokemusta. Tässä ei ole mahdollista esittää koostetta kaikesta alalla tehdystä, mutta kuvailen alla projekteja, joihin tutustumisella on ollut vaikutusta Babel-projektiin. Kiasmassa on tehty useita monikulttuurisen taidetyön projektia: jo vuonna 2001 Kiasman museopedagogit Kaija Kaitavuori ja Minna Raitmaa toteuttivat 6-vuotiaille somalilapsille suunnatun Farshaxan-projektin, ja vuonna 2005 Kalle Hamm organisoi kielipajoja eli työpajoja eri kielillä, joiden toimintaidea oli hyvin samankaltainen kuin myöhemmin alkaneen Babel-pajaprojektin. Farshaxan-projektissa (vuosina ) tutkittiin museon mahdollisuuksia kulttuurisen integraation luomiseen somaliyhteisön parissa. Projektia aloitettaessa tiedossa oli opettajien kokemus, jonka mukaan kuvallisen taiteen tai kuvien tekemisen merkitys ei somalikulttuurissa ole yhtä vahva kuin tarinoiden. Moni somalitaustainen oli myös kokenut taidemuseossa esiteltävän kuvamateriaalin islaminuskon vastaiseksi. Farshaxan-projektissa haettiin dialogista tapaa lähestyä Kiasmaa ja siellä esillä olevaa kuvataidetta myös tarinallisuuden kautta. Projektiin sisältyi museohenkilökunnan monipuolinen perehtyminen somalikulttuuriin ja islamin kuvamaailmaan. Projektin päätteeksi Kaija Kaitavuori totesi, että museon sisällä toimiva kulttuurivähemmistön edustaja, jonka tehtävänä olisi luoda kontakteja ja toimia välittäjänä museon ja oman ryhmän edustajien välillä, olisi paras tapa edistää kulttuurista integraatiota. 13 Kielipajoissa (vuonna 2005) ulkomaalaistaustaiset taiteilijaohjaajat vetivät nykytaidetyöpajoja Kiasmassa pohjimmiltaan samalla konseptilla kuin niitä vedetään muille kouluryhmille. Kalle Hamm koulutti taiteilijat työpajaohjaajiksi ja pajoja toteutettiin somaliksi, espanjaksi ja arabiaksi. Kokemus oli onnistunut, joskin yleisöjen tavoittamisen Kalle Hamm totesi olleen ongelmallista. 14 Babel-pajakonsepti kehiteltiin alun perin Kiasman kielipajoista tietämättä, mutta toiminnan alkaessa keskusteltiin Kalle Hammin kanssa kielipajojen kokemuksesta. Yksi Kiasman kielipajoja vetänyt taiteilija, meksikolainen Claudia Valdes, oli mukana myös Babel-pajojen ensimmäisessä sarjassa ja toiveena olikin, että osa päättyneen kielipajaprojektin kokemuksesta siirtyisi hänen mukanaan Babel-projektin käyttöön. 13 Kaitavuori, Kaija Suullinen tieto, Kalle Hamm puhelimitse vuonna 2009, tietojen tarkistus museolehtori Päivi Matala puhelimitse marraskuussa

14 Kiasman Kultut-projekti lähti liikkeelle toiminta-ajatuksesta, jossa maahanmuuttajataustaisista ja kantasuomalaisista nuorista koostuva ryhmä tekisi taideprojekteja Kiasmassa ja toimisi museon toimintaa ja taidesisältöjä välittävinä avainhenkilöinä omille ryhmilleen. Kun Kultuihin vuonna 2010 otettiin uusia jäseniä pois jääneiden alkuperäisten Kultujen tilalle, toivoivat projektin maahanmuuttajataustaiset jäsenet, ettei maahanmuuttajuus olisi perusteena uusien jäsenten valinnalle. He eivät halunneet projektin leimautuvan maahanmuuttajaprojektiksi, vaan halusivat olla osa ylipäätään Kiasman nuorisoprojektia. Tämä on taas yksi osoitus siitä, miten negatiiviseksi maahanmuuttaja-sana koetaan. Kultut-toiminnan luonne ja tavoitteet ovat muuttuneet, ja kansainvälisyyden painopiste on siirtynyt kotimaan kansainvälisyydestä enemmän ulkomaille. Projekti tekee yhteistyötä Pariisin Centre Pompidoun ja Lontoon Tate Britainin sekä Tate Liverpoolin nuorisoprojektien kanssa. 15 Valtion taidemuseossa (Kiasma, Ateneum, Sinebrychoffin taidemuseo) kulttuurivähemmistökoordinaattori toimii kulttuurivähemmistöjen huomioimisen edistäjänä mm. tutkimustyön kautta, jota tekee myös valtion taidemuseon Kehys-yksikkö. 16 Lisäksi museot tarjoavat selkokielisiä opastuksia ryhmille, joiden suomen kielen taito on puutteellinen. Kehykseen toimintaan on kuulunut myös hankeluonteisten monikulttuuristen projektien koordinointia. Eräs tällainen oli vuonna 2007 toteutettu useiden eri kulttuuriorganisaatioiden ja koulujen välinen Taide meille ja heti -ohjelma, jonka käytännönläheinen raportti aikataulutettuine muistilistoineen ja mm. kuvalupa- ja palautelomakkeineen auttoivat hahmottamaan myös Babel-projektin kokonaisuutta ja muistuttivat helposti unohtuvista yksityiskohdista, vaikka kyse olikin tyystin toisenlaisesta toiminnasta. 17 Tampereen taidemuseoiden yhteishanke Moniääninen museo on alkanut kouluttaa maahanmuuttajaoppaita, jotka toimivat eri museoissa. Myös tässä projektissa haetaan tekijöiden kautta syntyvää dialogia maahanmuuttajaväestön ja museoympäristön välille. 18 Mainitsen projektin tässä yhteydessä, vaikkei kyse olekaan pääkaupunkiseudusta, koska toiminta-ajatus on Babel-projektia lähellä ja koska keskustelu projektia koordinoivan Jaana Yläsen kanssa auttoi hahmottamaan myös Babel-projektin ominaispiirteitä. Projektien välinen yhteistyö on saamassa jatkoa ainakin kokemusten vaihtamisen tasolla. Babel-pajaprojektin kohdalla on kysytty myös, miksi teemme tällaisia työpajoja, kun Caisa ja Kassandra järjestävät jo vastaavaa toimintaa. Caisa ja Kassandra toimivat monikulttuurisen taidekasvatuksen asialla ja pyrkivät antamaan elämyksellistä tietoa ja taidekokemuksia muihin kulttuureihin liittyen. 15 Kiasman verkkosivut + Päivi Matala puhelimessa marraskuussa Kehyksen verkkosivut + sähköpostikirjeenvaihto Umayya Abu-Hannan kanssa marraskuussa Matala, Päivi Jaana Ylänen, suullinen tieto, syyskuu

15 Kulttuurikeskusten toiminta sisältää taidekurssien lisäksi myös monikulttuurisuuteen ja kulttuuripolitiikkaan liittyviä seminaareja, kursseja, julkaisuprojekteja jne. Toisin kuin Caisan ja Kassandran työpajoille, ei Babel-pajoilla ole etnokulttuurista sisältöä muuten kuin sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa sekä näyttelyn sisältö että taiteilijan oma osaaminen puoltavat tätä. Pajojen sisällössä tärkeää on ollut itse kunkin henkilökohtaisen osaamisen hyödyntäminen. Tässä mielessä Babelpajat sijoittuvat monikulttuurisen pajatoiminnan kentällä omaan lokeroonsa: toiminta on monikielistä, mutta sisällöltään kulttuurineutraalia tai integroivaa. Myös toimintaympäristöllä on merkitystä. Taiteilijat ovat asiantuntijaohjaajina valtakulttuuria edustavassa instituutiossa ja siten myös esimerkkeinä mahdollisuudesta sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Toisesta kulttuurista Suomeen muuttaneen taiteilijan ei tarvitse olla oman kansalaisuutensa kuva. Molempia lähestymistapoja tarvitaan. Esimerkiksi Babel-projektin somalitaustainen, äidinkielen tavoin suomea puhuva taiteilija Warda Ahmed piirtää sarjakuvia tavalla, joka ei sovi stereotyyppisten somalitaustaisiin tai musliminaisiin liittyvien mielikuvien kanssa. Ahmed ei itse kuitenkaan innostu ristiriidasta, jota hänen sarjakuvapiirtämisensä ja muslimiuskontonsa ympärille yritetään virittää. Suuri osa Suomen maahanmuuttajataustaisista taiteilijoista ei ole ensisijaisen kiinnostuneita omasta etnokulttuurisesta taustastaan. Siitä huolimatta heidän asiantuntemuksensa tavoittaminen voi vaatia erityisesti siirtolaisiin suuntautuvia projekteja, jotta tällaiset henkilöt tavoitettaisiin ja saataisiin mukaan aktiiviselle kulttuurikentälle. Toivottavaa olisi, että tämä olisi kuitenkin siirtymävaihetta kohti aidommin monikulttuurista yhteiskuntaa. Projektit, joista on olemassa kirjoitettuja raportteja, auttoivat myös Babel-projektin hahmottamisessa. Taide meille ja heti -raportin mainitsinkin jo yllä. Kassandran kolmivuotisesta, erilaisia monikulttuurisia taidetapahtumia sisältäneestä Monitahankkeesta löytyy myös kattava ja antoisa raportti. Kassandra on julkaissut myös taiteilijakatalogin yhdistyksen projekteissa mukana olleista monikulttuurisista taiteilijoista, joka voi toimia hyvänä apuna monikulttuurisia taidetoimijoita hakeville. Käytännön projekteissa internet-julkaisujen nopea ja helppo saatavuus on suureksi avuksi. Toivottavaa olisikin, että toteutetuista museopedagogisista projekteista jäisi jonkinlainen helposti saatavilla oleva, vaikka luonnosmainenkin verkkoraportti, jotta eri toimijoiden kokemuksista voitaisiin oppia ja yhteistä tietoa kartuttaa. Oma monikulttuuristen taideprojektien alueensa ovat siirtolaisten omat taideyhdistykset. Babel-pajojen taiteilijoita haettaessa apua löytyi eurooppalaisten maahanmuuttajataiteilijoiden yhdistyksen EU-manin verkkokatalogista. EU-man yhdistyksen perustajajäsen on Suomessa asuva Amir Khatib. International Artists Exchange verkkosivustoa ylläpitänyt Ruth Vilmi osasi myös suositella mukaan kielikohtaisia taiteilijoita Suomesta. 15

16 3. Babel-pajojen käytäntö: Pajakuvaukset, taiteilijoiden, organisoijan ja museon rooli Museon pedagoginen perinne ja osaaminen uuden projektin käytössä Helsingin taidemuseon pitkä kokemus työpajojen järjestämisessä on voitu ottaa Babel-pajaprojektissa uuteen käyttöön. Kokemus toimivasta pajojen rakenteesta ja niitä varten tarvittavat järjestelyt voidaan tässä ympäristössä tuoda sellaistenkin taiteilijoiden käyttöön, joille pajan vetäminen, ehkä jopa opettaminen yleensä, on uutta. Toisaalta yleisön luottamus museon taidepajojen laatuun on saatu Babelpajaprojektille tavallaan ilmaiseksi. Projektin saamasta kiitoksesta suuri osa kuuluukin taidemuseopajoissa pitkään tehdylle työlle. Aineksia Babel-projektiin on otettu myös Ateneumin ja Kiasman pajatoiminnassa saaduista kokemuksista. Yksinkertaisimmillaan Babel-pajatoimintaa voi olla uussuomalaisten taiteilijoiden tuominen tekijöinä projekteihin, jotka ovat jo vakiintuneet ja löytäneet muotonsa kantasuomalaisten tekijöiden voimin. Toivottavaa tietenkin olisi, ettei tämä tapahtuisi alkuperäisten tekijöiden vahingoksi vaan toiminnan rikastumisena ja laajentumisena. Myös Babel-projektin yhteyteen suunnitellut omakieliset veistoskierrokset pohjaavat museohenkilökunnan pedagogiseen osaamiseen. Museolehtori Pia Vuorikosken suunnitteleman Vuosaaren kiertoajelun pohjatyö otettiin käyttöön Babel-projektin somalin- ja venäjänkielellä tarjotuille kierroksille. Museolehtori Lotta Kjellbergin kokoama ympäristökasvatusprojekti Konalan koululaisille Denise Zieglerin uuden julkisen taideteoksen merkitysten äärelle sekä Helsingin taidemuseon henkilökunnalle järjestetyt julkisen taiteen kierrokset auttoivat ymmärtämään julkisen taiteen mahdollisuuksia myös muualta tänne tulleiden uuden ympäristön merkityksellistämisessä. Toimintatavat otettiin tässäkin lähes valmiina Babel-projektin käyttöön, vaikka ainoa toistaiseksi toteutunut kierros suunniteltiinkin uuteen paikkaan. Ensimmäinen veistoskierros toteutui Myllypuroon ja se koostettiin erityisesti Myllypuron yläasteen somalialaisista oppilaista koostuvaa valmistavaa luokkaa varten. Warda Ahmed opasti valmistavalle luokalle somalikielellä ja innosti oppilaat hakemaan merkityksiä lähiympäristön taiteesta. Vain yhden toteutuneen kierroksen mukanapitäminen tässä julkaisussa voi tuntua merkityksettömältä, mutta haluan pitää ajatuksen tässä, sillä se osuu olemassa olevaan tarpeeseen merkityksellistää yhtäkkisen uutta ja outoa lähiympäristöä sekä käydä peräänkuulutettua arvojen vuoropuhelua sen taiteen äärellä, jota suomalainen kulttuuri arvostaa. 16

17 Yksityiskohta Sattar Fartousin maalaustyöpajassa tehdystä teoksesta. Babel-pajat ja kielten käyttö Alla olevissa kappaleissa käsitellään pajoja sen mukaan, miten kieliä niissä käytettiin; koululaispajoissa äidinkielen tai vieraan kielen opetuksen tukena sekä lauantaipajojen kohtaamistilanteissa eri kieliryhmien välillä. Omakielinen toiminta vähemmistöäidinkielen puhujille Koska kaikille avointen lauantaipajojen yleisössä pajaohjaajan oman kieliryhmän edustajien määrä on usein ollut pieni suhteessa muihin kävijöihin, eikä ohjaajan kieli siksi ole ollut pajatilanteessa vahvasti esillä, siirryttiin projektissa tarjoamaan pajoja myös vieraita kieliä äidinkielenä opiskeleville. Näissä tilanteissa omakielinen taidemuseokäynti ja pajatyöskentely on tarjonnut tärkeän apuvälineen äidinkielen vahvistamisessa ja ylläpitämisessä. Kielitaito syntyy erilaisissa konteksteissa, ja uusien tilanteiden lisääminen äidinkielen opiskeluun rikastaa sanavarastoa, käytännön kieli- ja kommunikointitaitoja ja mahdollistaa erilaisten kielirekisterien kuuntelemisen ja oppimisen. Vuonna 2010 alkaneet äidinkielen opetusryhmien pajat keskittyivät venäläiseen kieliryhmään ja pajat toteutti Irina Soboleva. Irina on kirjoittanut pajoistaan oman artikkelinsa, joka on mukana tässä julkaisussa. Arabiankielisiä koulupajoja tarjottiin myös kokeiluluontoisesti sähköpostitse arabia äidinkielenä -ryhmien opettajille, mutta kun kyselyjä ei tullut, pitäydyttiin muille ryhmille sovituissa ja yleisöpajoissa. Syy arabiankielisten pajojen olemattomaan kysyntään saattaa olla paitsi järjestelysyissä tai kiinnostuksen puutteessa myös kielen kaksijakoisessa tilanteessa, josta oli puhetta aiemmin vähemmistökieliryhmien kohdalla. 17

18 Kouluissa opetettava arabia on kirja-arabiaa, ja todellisten puhuttujen arabiäidinkielten säilyminen uudessa kotimaassa on erityisen haasteellista. Muodollisen standardi- eli kirja-arabian kielellä ohjaaminen taas ei mahdollista samanlaista tunnekielen käyttövoimaa kuin todellisen puhutun äidinkielen käyttö. Näiden puhuttujen äidinkielten kielikohtaiset puhujaryhmät ovat Suomessa pieniä, koska ymmärrettävyyden rajan ylittäviä murteita on paljon. Vieraan äidinkielen opettajien nimet saatiin opetusvirastosta. Alun perin tarkoituksena oli tarjota kahden kerran pakettia niin että opas kävisi ensin koulussa PowerPoint-kuvaluennon kanssa ja toisi toisella kertaa ryhmän museoon. Opettajat pyysivät kuitenkin mahdollisuutta toteuttaa pelkkä koulukäynti ja siihen suostuttiin. Ei-kotimaisten kielten äidinkielenopiskeluryhmät on koostettu eri kouluista ja myös opettaja matkustaa eri koulujen välillä. Tästä syystä matkustaminen museoon ryhmän kanssa oli usein mahdotonta järjestää. Mahdollisuus saada opas kouluun herätti kiinnostusta myös muissa kieliryhmissä. Kolmelle kiinnostuneelle somaliryhmälle, jotka ottivat yhteyttä projektin lopulla, yritettiin järjestää luentoaikaa, mutta aikatauluja ei enää saatu sovitettua somalitaustaisen Babel-ohjaajan Warda Ahmedin aikatauluun. Toivottavasti jatkossa somalikielisten pajojen tarpeeseen pystytään vastaamaan. Maatuska-nukkeja maalataan Irina Sobolevan työpajassa. 18

19 Irina Sobolevan Hahlamapajassa tehty työ. Kokonaan tai osittain somalikielisiä pajoja järjestettiin valmistavan luokan kokonaan somalikielisenä lähiympäristön veistoskierroksena Myllypurossa ja yhden kuvataideryhmän suomen- ja somalinkielisenä sarjakuvapajana taidemuseolla. Lisäksi toiseen somalikieliseen lauantaipajaan ilmoittautui Africarewo-organisaation kautta ryhmä vastikään Somaliasta saapuneita pakolaisia, jotka toimivat muun pajayleisön joukossa. Suomeen sopeuduttaessa suomen kielen opiskelu on tärkeää. Silti oman äidin-kielen hyvä hallinta antaa korvaamattoman pohjan muiden kielten opiskeluun ja oppimiseen ylipäätään. Jos haluamme ylläpitää suomalaisen väestön kautta linjan korkeaa koulutustasoa, on yksi tärkeä väylä tähän pääsemisessä uusien suomalaisten omien äidinkielten tukeminen. Omakielinen taidepajatoiminta voi osallistua tähän työhön. Toisaalta omakielisenä oppaana museotöihin tuleva maahanmuuttajataustainen opas kartuttaa väistämättä myös suomen kielen taitoaan, sillä paljon projektiin liittyviä asioita hoidetaan myös suomeksi. Saman idean pohjalta toimivia pajoja, joita tarjotaan kielikohtaisille yleisöille, tarjotaan myös kaikille avoimina pajoina, jotka tavoittavat eniten suomenkielistä yleisöä. Monelle taiteilijalle lauantaipajoissa on tarjoutunut ensimmäinen tilaisuus opettaa suomeksi. Omakielisten pajojen tarjoaminen eri vähemmistökieliryhmille ei siis ole missään tapauksessa ristiriidassa suomen kielen opettelemisen pyrkimyksen kanssa vaan tukee molempia kieliä. Uusien kieliryhmien kasvaminen toimivaan ja rikkaaseen kaksikielisyyteen on koko kansakunnan etu. Kaikenlainen tuki tässä on tarpeen. Omakieliset hyvät kokemukset voivat myös lisätä motivaatiota oman äidinkielen ylläpitämiseen silloinkin kun asenneilmapiiri kielivähemmistöä kohtaan on negatiivinen. Jokainen taiteilija teki itse omakielisen version pajakuvauksesta ja sai tästä korvauksen. Omakielisten pajatekstien tuottamisen hankaluus kävi selväksi vasta projektin kuluessa. Kaikille taiteilijoille oman äidinkielen kirjoitettu muoto ei ole täysin hallussa ja lähtömaassa tuntematonta sanastoa ei välttämättä alkuperäisellä äidinkielellä ole. Jatkossa voisikin olla viisaampaa käyttää joidenkin kielten kohdalla ammattikääntäjiä, mikä varmistaisi myös hyvän kieliasun ja sitä kautta käyttäjien äidinkielen parhaan tukemisen Toive Suomessa saatavilla olevan omalle kielelle tehtävien käännöstöiden teettämisestä ammattilaisilla esitetään myös Jekaterina Tantun Suomen venäläistä kielivähemmistöä koskevassa raportissa, s. 17 osana toimenpideehdotuksia hyvän kaksikielisyyden turvaamiseksi. Babel-pajojen tapauksessa kääntämisongelmat eivät koskeneet venäjänkieltä, mutta hyvän kieliasun merkitys omakielisissä teksteissä koskee varmasti kaikkia kieliryhmiä erityisesti silloin kun omakielistä materiaalia on saatavilla vähän. 19

20 Allaolevaan taulukkoon on hahmoteltu eri pajatyyppien tavoitteita eri toimijoiden kannalta. Näyttelyyn liittyvä työpaja taidemuseossa Taiteilija Työmahdollisuus perinteisesti kantasuomalaisessa museoympäristössä Positiivista näkyvyyttä, jossa oma osaaminen tulee esiin Kielikohtainen yleisö Taidekokemus ja sen käsittely kuvallisesti ja omalla tunnekielellä Omakielinen toiminta vahvistaa äidinkieltä, sanavarastoa, eri kielen rekisterien hallintaa ja sitä kautta ajattelutaitoja Koko yleisö Taidekokemus ja sen käsittely kuvallisesti Kohtaamis- ja yhteistoimintatilanteet eri kulttuuritaustaisten taiteilijoiden ja yleisöjen kanssa Museo Uusien kävijöiden tavoittaminen Uusia näkökulmia museotietoon, uusia työskentelyideoita Omaa kieliryhmää edustava taiteilija esimerkkinä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisesta Veistoskierrokset Kulttuuriin sopeuttavaa, taideteosten merkitysten etsiminen, täkäläisten taidearvostusten ja -käsitysten kohtaaminen, tiedon kartuttaminen täällä esillä olevasta taiteesta Oman ympäristön merkityksellistäminen, merkitysten käsittely omalla tunnekielellä Uusien kävijöiden tavoittaminen, toteutettujen taideteosten käyttöönotto, niiden merkitysten välittäminen asukkaille Pajat vieraan kielen opetuksen tukena Äidinkieleltään englanninkielisen taiteilijan Paresh Joshin pajat varattiin nopeasti suomalaisille koululaisryhmille, joista osa hakeutui pajaan kielen, osa houkuttelevan tekniikan takia. Ei-suomalaissyntyisen taiteilijan kanssa kommunikointi pakottaa oppilaatkin puhumaan vierasta kieltä, ja erityisesti pajatoiminnan kuluessa kynnys puhua madaltuu. Sanat jäävät mieleen käytännön toiminnassa. Taidemuseokäynti tarjoaa vahvan välineen kielenopetuksen tueksi, oli kyseessä sitten vieraan kielen tai oman äidinkielen opettelu. Vaikka kaikki pääkaupunkiseudun museot tarjoavat opastuksia myös englanniksi, käytetään tätä mahdollisuutta kielen opiskelun tukena vähän. Kun puhuja on äidinkieleltään englanninkielinen, on tilanne luontevampi kuin englannin käyttö suomenkielisen oppaan ja ryhmän välillä. Babel-pajojen kohdalla tiedotusta suunnattiin myös erityisesti kieltenopettajille, mikä sai opettajat tarttumaan tilaisuuteen varmana siitä, että palvelu on tarjottu juuri heille. 20

21 Pajojen yhteydessä heräsi ajatus ennakoivan sanalistan lähettämistä museovierailua valmistelevaksi. Osassa englanninkielisistä pajoista tehtiin sekä koulukäynti että museovierailu, jolloin tätä ei olisi tarvittukaan. Jos koulukäyntiä ei ole, voisi etukäteen läpikäyty sanalista auttaa orientoitumaan tulevaan merkitysmaailmaan ja paikallistaa hauskasti tietyn sanan oppimistilanteen tiettyyn taideteokseen. Lauantaipajat: monikielisiä tilanteita eri kieliryhmien välillä Kaikille avoimissa lauantaipajoissa (7 kpl vuonna 2009 ja 11 kpl vuonna 2010) pajaohjaaja on käyttänyt oman kielensä lisäksi muita kieliä kommunikoidessaan yleisön kanssa. Lauantaipajoissa suomenkielistä yleisöä on ollut paikalla aina, ja pajaohjaajan kieliryhmää on houkuteltu mukaan kohdennetulla tiedotuksella. Yleensä tässä on onnistuttu; lähes kaikissa pajoissa on ollut yleisöä, joka on tullut paikalle oman kielen houkuttelemana. Vain arabiankielisen taiteilijan pajat eivät tavoittaneet omaa kieliryhmää, mutta muita osallistujia oli kuitenkin mukavasti. Lauantaipajojen erikielisiä osallistujia verotti varmasti museon pääsymaksu, joka pajasta maksettiin. Venäjänkielisessä pajassa oli mukana vanhempia, jotka odottivat museon ulkopuolella ja toivat vain maksutta museoon pääsevät lapsensa pajaan. Ilmaisen pääsymaksun sopiminen pajakävijöille olisi kuitenkin ollut avoimen pajan tapauksessa hyvin hankalaa, kun muut museokävijät maksavat käynnistään. Viimeiseen pajaan sovittiin etukäteen kaksi ilmaisryhmää, Africarewo-organisaation kautta mukaan ilmoittautunut somalipakolaisryhmä, joille pääsymaksu olisi ollut mahdoton maksaa, sekä Kulttuurien museon vieraina ollut ryhmä udmurtin kielen puhujia Hanti-Mansiasta. Tilanteessa oli lopulta mukana kaksi tyystin erilaista ryhmää, jotka molemmat olisivat varmasti saaneet enemmän irti ryhmäkohtaisesta vierailusta. Pajatekniikkana tuolloin oli sarjakuva, jossa tehtiin karikatyyrejä itsestä ja omasta vastakuvasta, itselle vastakkaisesta hahmosta. Kahden erilaisen ryhmän ja yksittäisten pajakävijöiden välillä sukkuloiminen oli yllättävän haastavaa ja muistutti taas, miten tärkeää on muistaa keskittyä hetki jokaisen pajaan tulevan ihmisen mahdollisiin toiveisiin ja tarpeisiin pelkän ennakkosuunnitelman toteuttamisen sijasta. Joskus pysähtyminen toisen ihmisen kohdalle, hänen taustansa kyseleminen tai kuppi teetä voi olla tärkeämpää kuin pajasuunnitelman toteutuminen. Itse olin tilanteessa emäntänä, ja huomasin että ajatus samasta palvelusta kenelle tahansa kohtaa rajansa, kun samaan huoneeseen tulee joukko museoammattilaisia ja vasta Suomeen saapuneita pakolaisia ja kummankaan ryhmän kanssa minulla ei ole yhteistä kieltä. Organisaatio: taiteilijoiden, museon ja koordinaattorin roolit Pajaprojekti alkoi vuonna 2009, jolloin käytössä oli 7000 euron budjetti. Koordinaattori ja tämän raportin kirjoittaja Outi Korhonen toimi museon ulkopuolelta ja museon 21

22 sisällä projektin asioista vastasi vastaava museolehtori Kaisa Kettunen. Vuonna 2010 vastuu käytännön asioista myös museon sisällä siirtyi projektikoordinaattori Outi Korhoselle, joka toimi kuuden kuukauden ajan museossa projektia koordinoivana puolipäiväisenä museolehtorina Museoviraston myöntämän museoiden innovatiivisiin hankkeisiin suunnatun valtionavustuksen turvin. Suunnitelmat hyväksyivät ja niihin antoivat merkittävän panoksensa myös Helsingin taidemuseon museolehtorit Kaisa Kettunen ja Lotta Kjellberg. Heti toiminnan alkaessa päätettiin luoda projektille omat nettisivut, jotka suunnitteli silloin Helsingin taidemuseossa salivalvojana toiminut englantilainen graafikko David Wheatley. Wheatley teki sivujen suunnittelussa valtavan työn pienellä korvauksella ja sai aikaan sivuston, joka on käyttäjälle melko helppo ja selkeä. Pienen budjetin takia päädyttiin tekemään sivut ilmaispalvelimelle ja ilmaisohjelmalla, jonka päivittäminen osoittautui kuitenkin tuskallisen hitaaksi ja oikukkaaksi. Sivuilla esiteltiin pajaprojektin idea, ohjelma ja ohjaavat taiteilijat. Toteutuneista pajoista sivuilla julkaistiin kuvia ja pienet pajakuvaukset. Vuonna 2010 nettisivujen päivitys ja muokkaus siirtyi Outi Korhoselle. Nettisivujen tekstit, kuvien valinta, sävy- ja kokomuokkaus ja pomputtelu vikuroivilla sivuilla vei melkoisesti aikaa. Monia osallistujia ajatus oman työn julkaisemisesta projektin nettisivuilla tuntui kuitenkin motivoivan ja toteutuneiden pajojen kuvitetut kuvaukset antoivat selkeän kuvan toiminnan todellisesta sisällöstä. Toisaalta töiden kuvaaminen pajoissa vei niistäkin oman aikansa ja vaati yleisöä täyttämään kuvalupia, jotta kuvat voisi laillisesti julkaista. Vähempikin dokumentointi olisi ehkä riittänyt. Tai ehkä jähmeää sivustoa paremmin projektia olisi palvellut blogi, jonka päivittäminen olisi sujunut kivuttomasti. Pajat suunnitteli kukin taiteilija yhdessä projektikoordinaattorin kanssa. Tarkoitus oli hakea toimintaa, jossa jokaisen oma osaaminen pääsisi esiin, mutta voitaisiin kuitenkin toimia museopajan rajallisessa ajassa ja tavalla, joka innostaisi kävijöitä kokeilemaan ja osallistumaan. Vuonna 2010 painopiste siirtyi enemmän näyttelykeskeiseksi, vaikka poikkeuksiakin tästä oli. Pajojen yhteissuunnittelu ja niissä mukana oleminen oli myös koordinaattorille hyvin antoisaa. Joitakin kömmähdyksiä ja arviointivirheitä lukuun ottamatta pajat onnistuivat hyvin. Tiedotukseen jokainen osallistui jollakin tavoin. Jokainen taiteilija teki itse omakielisen version pajakuvauksesta ja sai tästä korvauksen. Osa taiteilijoista myös tiedotti pajoista omalle kieliryhmälleen, mikä paransi ratkaisevasti kohderyhmien tavoittamista. Ajatuksena oli osallistaa taiteilijat mahdollisimman paljon projektin työvaiheisiin välttäen kuitenkin vapaaehtoistyön vaatimista. Ammattikääntäjien käyttö olisi kuitenkin joissain tapauksissa ollut perusteltua hyvän kieliasun takaamiseksi. Työskentelyä Irina Sobolevan Maatuska-työpajassa. 22

23 4. Pajakuvaukset Pilottipajat keväällä 2009 Projekti alkoi pilottipajoilla, joita järjestettiin museon toivomuksesta työhyvinvointitoimintana museon työntekijöille. Näiden pajojen pohjalta suunniteltiin syksyn yleisöpajat. Työhyvinvointipajojen järjestäminen yhteisön ulkopuolelta oli hankalaa. Ajasta suurin osa kului eri toimijoiden aikataulujen yhteensovitteluun. Ulkopuolisena en myöskään tuolloin vielä tuntenut museon toimintakulttuuria tai työntekijöitä, mikä hankaloitti myös hiukan pajasisältöjen suunnittelua. Virolainen Rita Ramel ohjasi kaksiosaisen keramiikkapajan, jossa tehtiin koruja ja muita pienehköjä keramiikkaesineitä, jotka lasitettiin toisella kerralla. Museon salivalvojana päivätyötä tekevä kuvataiteilija Tigneh Negash ohjasi pastellimaalauspajan, jossa hän myös kertoi omasta taiteestaan ja työskentelystään. Pajassa tehtiin asetelmia. Osallistujia oli vähänlaisesti, keramiikkapajassa kahdeksan henkeä ja pastellipajassa vain kolme. Keramiikkapajan alkuperäinen ilmoittautuneiden määrä oli hiukan suurempi, mutta ohjaajan sairastuminen pakotti muuttamaan aikataulua, eikä uutta kaikille sopivaa aikaa enää löytynyt. Pajat toimivat kuitenkin kokeiluina syksyä varten ja olivat luullakseni osallistujille tilanteina mukavia. Molemmissa pajoissa tuotokset onnistuivat myös hienosti ja kuvia tilanteista voitiin käyttää avointen pajojen tiedotuksessa. Syksyn yleisöpajat järjestettiin sunnuntaisin kahdessa eri näyttelyssä ja museossa. Näyttelyaikataulut ehtivät muuttua sen jälkeen, kun paja-ajoista ja tekniikoista oli jo sovittu taiteilijoiden kanssa. Päätettiin siis sopeuttaa taiteilijoiden kanssa sovitut ajat uuteen näyttelyaikatauluun. Kolme ensimmäistä pajaa pidettiin syyskuussa Meilahdessa Kolme sisarta -näyttelyssä, jossa esillä oli Outi Heiskasen, Lena Cronqvistin ja Irina Zatulovskajan taidetta, neljä seuraavaa pajaa Tennispalatsissa venäläistä salonkitaidetta esitelleessä Kauneuden pauloissa Mestariteoksia Tretjakovin gallerian kokoelmista -näyttelyssä. 23

24 Meilahden pajat vuonna 2009 Perhetarina-paja Työskentelyä Claudia Valdesin Perhetarina-pajassa. Meksikolaisen Claudia Valdesin espanjankielinen monotypiapaja toteutettiin lopulta museon koulupajoja varten kehitellyllä peiliinpiirtotekniikalla, koska alkuperäinen ajatus prässin avulla vedostettavasta grafiikasta piti jättää pajapaikan muututtua. Osallistujat saivat peilit, joiden päällä oli kalvo. Kalvolle piirrettiin oma peilikuva sen mukaan mitä peilistä näkyi. Peilipiirroksen päälle maalattiin omakuva, joka painettiin paperiin. Käytetty tekniikka oli ollut käytössä museopajoissa aiemmin sekä Ateneumissa että Helsingin taidemuseossa ja sitä tarjottiin Valdesille, kun piti keksiä yksinkertainen tehdä grafiikkaa ilman prässiä. Pajan 13:sta osallistujasta seitsemän oli osittain tai kokonaan espanjankielisiä. Korumuisto-paja Virolaisen Rita Ramelin keramiikkakorupaja toimi hyvin keväällä saadun tyhy-pajakokemuksen pohjalta. Paja oli täysi, osallistujia oli 25, lähes kaikki paikalla koko paja-ajan. Koruja tehtiin painamalla jälkiä levyksi kaulittuun saveen erilaisilla pitseillä, leluilla, kirjainpunsseleilla, verkoilla, kipsimuoteilla jne. Kuvioidusta savilevystä leikattiin yksinkertaisia muotoja ja tuoreeseen saveen upotettiin koukku uuninkestävää rautalankaa, jotta korua voisi käyttää riipuksena. Lasite levitettiin raa alle savelle työn kuivuttua, lisäksi käytettiin lasihelmiä, jotka sulavat uunissa. Työskentelyä Rita Ramelin Korumuisto-pajassa. Osallistujina oli pari vironkielistä ja heidän mukanaan kansainvälinen joukko osallistujia samalta suomen kielen kurssilta sekä suomenkielisiä tekniikan houkuttelemia kävijöitä ja edellisen viikon espanjankielinen perhe. Tuotokset poltettiin ja kävijät hakivat työnsä museolta myöhemmin. Paja onnistui hyvin, vaikka lasittamisen ohjaamiseen ryhmä oli liian suuri. Lasitteet saavat värinsä vasta uunissa, eli niiden levittäminen tapahtuu värikartan avulla. Täysin eriväriset lasitteet saattavat olla raakana samanvärisiä. Lisäksi osalla kävijöistä lasitteet jäivät liian ohuiksi, jolloin väri paloi pois. Suurin osa töistä oli kuitenkin onnistuneita, ja työskentely itsessään oli antoisaa. Hauraiden töiden pakkaus ja kuljetus polttoon sieltä pois ja pakkaaminen osallistujille nimikirjainten perusteella oli tuntikausien työ, jota riitti usealle päivälle. Tämän ongelman takia keramiikkapaja päätettiin jättää pois seuraavan vuoden ohjelmistosta, vaikka pyyntöjä samanlaisen pajan uusimisesta tulikin osallistujilta. 24

25 Kuvajaisia kankaalla-paja Irina Sobolevan venäjänkielinen kankaanpainopaja järjestettiin myös Meilahdessa. Pajassa tehtiin noin 0,5 m x 1 m kokoisia kankaita paperikaavioilla, silkkipainomenetelmällä. Tekstiilisuunnittelijana toimivalla Irinalla oli mukanaan oma kangasportfolionsa ja nopeasti syntyviä paperikaavioesimerkkejä oli tehty erilaisia. Pajan seinillä ja pyykkinaruilla roikkuvat puolivalmiit kankaat houkuttelivat painajien lisäksi pajaan paljon uteliaita katselijoita. Tilaan mahtui kerrallaan vain kahdeksan painajaa, ja paja oli koko ajan täynnä. Lähtökohtana käytettiin mm. eri tavoin taiteltuina leikattuja papereita, joilla saatiin kuvioihin helppoa jatkuvuutta tai symmetriaa. Pajassa venäjänkielisiä osallistujia oli muutama ja paja toimi sekä suomen- että venäjänkielellä. Onnistuneet tuotokset aiheuttivat selvästi iloa. Tennispalatsin pajat vuonna 2009 Kuvajaisia kankaalla -pajassa. Tennispalatsin syksyllä auennut Kauneuden pauloissa -näyttely esitteli venäläisen salonkitaiteen mestareita Tretjakovin galleriasta. Sen yhteydessä päätettiin tarjota venäläiselle kieliryhmälle useampi paja. Nämä pajat sijoittuivat normaalien sunnuntaipajojen tilalle samaan ajankohtaan, joten yleisöä tuli paikalle myös sunnuntaipajojen perinteen tuomina. Suuri osa pajayleisöstä oli venäjänkielisiä, erityisesti Babel-pajoihin tulleita. Näin saatiin myös kunnollinen kokemus tietylle kieliryhmälle tiedottamisesta ja sen tavoittamisesta, kun tarjolla ei ollut vain pistemäistä pajaa, vaan sarja, jossa oli jo hiukan jatkuvuuden tuntua. Tennispalatsissa pidettiin kaksi elävän mallin maalauspajaa, joista toisen veti Irina Soboleva guassitekniikalla ja toisen Tigneh Negash kuivapastelliliiduilla. Lisäksi Irina piti Maatuska- ja Hahlamapajat. Elävän mallin pajoissa tehtiin kasvomuotokuvia, mallina oli taideopiskelija Pauliina Helle. Piirtäminen oli keskittynyttä. Tigneh Negash teki samalla omaa työtään, minkä seuraaminen oli kävijöiden mielestä antoisaa. Irina Sobolevan pajat, joissa toimittiin perinteisillä venäläisillä koristemaalaustekniikoilla, houkuttelivat runsaan yleisön. Isänpäivänä maalattiin perhemaatuskoja ja seuraavana sunnuntaina pieniä puulautasia hahlama-tekniikalla. Hahlamatekniikka on puuesineiden koristelussa käytetty perinteinen venäläinen maalaustekniikka. Yli puolet yleisöstä oli venäjänkielisiä perheitä. Irina Soboleva itse halusi nostaa esiin venäläisiä Tigneh Negashin pastellimaalauspajassa tehty työ. Irina Sobolevan hahlama-maalauspajassa tehtyjä lautasia. 25

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Eija Kyllönen-Saarnio, päätoimittaja Helsingin kaupunki Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot