Tampereen Liikuntasanomat

Transkriptio

1 1/2011 Tampereen Liikuntasanomat Kiira Korvelta kiitosta Tampereen treeniolosuhteille Liikuntapalvelujen ajankohtaislehti Suurtapahtumia halutaan Tampereelle Liikuntapalvelut kouluttaa ja kehittää

2 Tähtihetkiä Pirkkahallissa Suomi-Ruotsi-Norja -yleisurheilun hallimaaottelussa Norjan Stine Tomb voitti 300 m:n aitajuoksun maailman nopeimmalla ajalla. Pääkirjoitus Kaikki joukolla hiihtämään ja itseään kehittämään! Lunta on tullut jatkuvasti lisää, mutta se ei ole haitannut latujen kunnossapitoa. Päinvastoin kun lumi on muualla hankaloittanut ihmisten liikkumista, latujen ylläpitäjille lumi on tullut taivaan lahjana. Tampereen liikuntapalvelut haluaa kannustaa työntekijöitään aktiiviseen itsensä kehittämiseen esimerkiksi liikunta-alan kouluttautumisella. Olemme päässeet hyvään vauhtiin työntekijöidemme ammatillisessa kehittämisessä. Carolina Klüft on olympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari. Tampereen Pyrinnön Ella Räsänen oli naisten 200 m:n ylivoimainen voittaja. Ymmärtääkseni suksikauppa on käynyt koko Suomessa hyvin, ja ihmiset ovat löytäneet uudelleen perinteisen maastohiihdon. Kunnon talvikelit ovat myös aiheuttaneet uimahallien kävijämäärien merkittävän vähentymisen. Pääasia on kuitenkin, että ihmiset liikkuvat - tapahtuipa se sitten lumessa, vedessä, jäällä tai sisäliikuntasaleissa. Vuosi 2011 on liikuntapalvelujen organisaatiossa muutoksen aikaa. Vuoden vaihteen molemmin puolin kaksi hallinnon henkilöä on siirtynyt eläkkeelle, mikä on edellyttänyt liikuntapalvelujen hallinnon uudelleenorganisointia. Eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkattu uutta väkeä, vaan heidän työtehtävänsä jaettiin muiden kesken. Uudistusten yhteydessä vastuuta on siirretty lähempänä asiakkaita oleville lähiesimiehille. Tällä tavalla pyrimme palvelemaan tamperelaisia mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Liikuntapalvelut haluaa olla valtakunnallisestikin malliesimerkki mahdollistamalla työntekijöiden etenemisen työurillaan. Mitä laajempi ja monipuolisempi koulutus ja ammattitaito työntekijöillä on, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on selviytyä tulevaisuuden työelämän uusista vaatimuksista Itsensä kehittämisen tavoitteena on lisätä työhyvinvointia ja vähentää esimerkiksi sairauspoissaoloja entisestään, vaikka ne liikuntapalveluissa ovatkin noin puolet kaupungin keskimääräisestä tasosta. Huolehtimalla itsestään fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti ihmisen hyvinvointi paranee. Hyvinvoiva ja hyväkuntoinen ihminen kykenee entistä tehokkaammin vastaamaan uudistuvan työelämän moninaisiin haasteisiin. Luistavia latuja! Pyrimme myös kiinnittämään erityistä huomiota henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Pekka P. Paavola liikuntatoimenjohtaja Tampereen Pyrinnön Jussi Viita ylitti korkeudessa 224 cm. Ezinne Okparaebo oli kesällä 2010 Euroopan neljänneksi nopein nainen 100 m:llä. Tampereen Liikuntasanomat 1/ Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntapalvelut Ratinan rantatie TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Toimitussihteeri Petri Vilkko p ideatampere@kolumbus.fi Liikuntapalvelujen yhdyshenkilö Leila Lahti p leila.lahti@tampere.fi Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Taitto Tuija Lautiainen Painopaikka PunaMusta Oy Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntajavapaaaika/ liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelut Ratinan rantatie TAMPERE Kannen kuva: Kaksinkertainen EM-mitalisti Kiira Korpi viihtyy Hakametsän tutuilla harjoituspaikoilla. Kuva: Petri Vilkko.

3 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Kiira Korpi Hakametsän ja Hervannan harjoitusjäiltä Euroopan terävimmälle huipulle Hakametsän harjoitushalli Haka2 on Kiiralle mieluisin treenipaikka Tampereella. Tapparan taitoluistelijoita edustava Kiira Korpi on yksi harvoista tamperelaisista urheilijoista, joka on saavuttanut mitalin kaksissa Euroopan mestaruuskilpailuissa. Viimeksi siniristilippu nousi salkoon tamperelaisen jäätaiturin ja kaupunkimme upean PRhenkilön kunniaksi Bernissä Sveitsissä järjestetyissä taitoluistelun EM-kisoissa. Tampereen Liikuntasanomat tavoitti kiireisen Kiiran Hakametsän harjoitushallista kesken tiiviin Tokion MM-kisoihin tähtäävän valmistautumisrupeaman. Positiivisen elämänasenteen omaavalta jääprinsessalta Tampereen harjoitusolosuhteet saavat monessa suhteessa kiitosta Kotiuduttuaan arvokisamitali tuomisinaan EM-kisoista Bernistä Kiiran tunnelmat ovat olleet valoisat. - Tosin heti kisan jälkeen minulla oli ehkä vähän ristiriitaiset tunnelmat, koska vapaaohjelman suoritukseen en ollut tyytyväinen. Mutta toisaalta lyhytohjelma oli aivan mahtava ja mitalitavoitteen täyttyminen myös upea asia! Hän ei kertomansa mukaan ole vielä sen ihmeellisemmin ehtinyt omakohtaisesti juhlistamaan saavutustaan, mutta seura, liitto, sponsorit ja muut tukijat ovat muistaneet häntä eri tavoin. Huimia kehitysharppauksia Mitalin saavuttamisen lisäksi Kiira on syystäkin iloinen pitkäjännitteisen valmentautu- t 4 5

4 misen mukanaan tuomasta nousujohteisesta kehityksestään. Pyydettäessä häntä vertaamaan tämänhetkistä taitotasoaan neljän vuoden takaiseen mitaliluisteluunsa Kiiralla on selkeä mielipide asiaan: - Voi että, en viitsi enää edes katsoa niin vanhaa suoritustani, koska se näyttää minusta niin huonolta! :) Olen kehittynyt mielestäni kaikilla osa-alueilla, erityisesti luistelutaidossa ja tekniikassa olen mennyt hurjasti eteenpäin jopa viime vuoteen verrattuna. Vaikka ulkopuolisin silmin Kiiran sulava ja määrätietoinen liikehdintä jäällä hivelee silmiä ja vaikuttaa lähestulkoon täydelliseltä, ei Kiira vielä alkuunkaan aio levätä laakereilla ja tyytyä nykyiseen tasoonsa. - Aina riittää parannettavaa, eikä huippu-urheilija ole koskaan valmis tai täydellinen. Koko ajan pitää työstää omaa fysiikkaa ja kropan ongelmakohtia sekä jäällä tekniikkaa, varmuutta ja tulkintaa. Myös psyykkistä puolta pitää jatkuvasti harjoitella ja haastaa itseään joka päivä yhä parempiin ja laadukkaampiin suorituksiin, Kiira sanoo. Valmentajat parasta A-ryhmää Kiiralla on kaksi pitkäaikaista valmentajaa, Susanna Haarala ja Maaret Siromaa. Arvostetun valmentajakaksikon työnjako on Kiiran mukaan selkeä: - He valmentavat suunnilleen yhtä paljon minua sekä jäällä että oheisharjoituksissa. Kisoissa he käyvät vähän vuorotellen tai tilanteen mukaan. - Olen todella onnekas, että minulla on kaksi niin loistavaa ja huippuammattitaitoista valmentajaa! Heillä on molemmilla omat vahvuutensa ja he muodostavat erinomaisen valmennustiimin. Heissä parasta on ehkä kivenkova usko ja luottamus minun kykyihin ja osaamiseen, joka auttaa minuakin vaikeana hetkenä Kiira harjoittelee jopa 25 tuntia viikossa päätähtäimenään Sotshin olympiakisat Kiira syventyy tarkasti kuuleman valmentaja Susanna Haaralan ohjeita. uskomaan itseeni enemmän. - Ihailen myös heidän täydellistä omistautumista työllensä ja huolellista valmistautumista ja panostusta jok ikiseen arkiseen treeniinkin, Kiira toteaa. Kiira iloitsee myös siitä, että valmentajat ottavat urheilijan huomioon myös ihmisenä ja heidän kanssaan hän voi keskustella myös muista elämän asioista. Kohentuneille treeniolosuhteille kiitosta Kiira kertoo treenaavansa yleensä kahdesti päivässä, noin 10 tuntia viikossa jäällä ja tuntia jään ulkopuolella. Hänen harjoitusjäitään ovat Hakametsän harjoitushalli eli Haka2, Hervannan jäähalli sekä Sentteri Kaukajärvellä. Harjoitushalliensa jään laatuun Kiira sanoo olevansa tyytyväinen. - Jään laadulla ja kovuudella on suuri merkitys hypyissä ja pirueteissa. Jään pitää olla liukuvaa, eteenpäin vievää, Kiira sanoo. Joinain tämän talven kylminä pakkaspäivinä jää on ollut Kiiran mielestä kiteistä eli sellaista että se murtuu helposti ja lohkeaa luistimien alla hyppyjen ponnistuksissa. - Pääsääntöisesti Tampereen jäähallien jäät ovat kuitenkin riittävän hyvässä kunnossa taitoluistelulle, Kiira kiittelee Kiira selvittää, että lajin mestaruuskilpailuissa jään laatu on tarkkaan säännöissä määritelty. - Kilpailutilanteissa on lisäksi tärkeää, että pääsen riittävästi harjoittelemaan etukäteen kilpailujäälle, Kiira sanoo. Tampereella valmentautumisessa on Kiiran mukaan parasta korkeatasoinen jään laatu, hyvä valmennus ja ahkera "treenihenki". - On ollut myös myös tärkeää ja hienoa saada oma pukukoppi sekä peileillä varustettu liikuntasali Haka 2:een, Kiira toteaa. Sitä vastoin muissa halleissa verryttely- ja oheisharjoittelutilat ovat hänen mukaansa olemattomat. Suurena ongelmana Haka2:ssa Kiira näkee kunnollisen ja lämmitetyn punttisalin puutteen, mikä vaikeuttaa nopeusvoimaharjoittelua, joka on oleellinen osa taitoluistelijan har- joittelua. Tuon asian korjaaminen onkin Kiiran Hyvälle haltijalle osoittamalla toivomuslistalla ensimmäisenä. Toiveena vain yksi treenihalli Vaikka moni asia olosuhderintamalla onkin mennyt parempaan suuntaan, Kiira sanoo toivovansa että hänen treenivuoronsa olisivat keskitetysti vain yhdessä hallissa eli mieluiten Haka2:ssa, joka olisi taitoluistelijoille muutenkin suunnattu. - Tällä hetkellä joudun lähes päivittäin suhaamaan treenikamoineni kolmen eri hallin väliä, Kiira harmittelee. Kiira on huomannut, että Tampereelle on tullut paljon uusia jääurheilulajeja ja harrastajia. Sen myötä harjoitusjäästä on kova kilpailu ja kunnollisista jääajoista pulaa. - Toivon tietenkin, että taitoluistelijoiden jäämäärät ja jäävuorot saataisiin jatkossa turvattua. Harjoittelun suunnittelu on vaikeaa, jos vuoroihin tulee kovasti muutoksia. Omien harjoitusolosuhteidensa kohenemista pukukopin ja liikuntasalin valmistumisen myötä Kiira sanoo joka tapauksessa pitävänsä merkittävänä parannuksena, josta hän on kaupungille kiitollinen. Kiira sanoo saaneensa tilaisuuden tutustua äärimmäisiin huippuolosuhteisiin niin Kanadassa, USA:ssa kuin Saksassa, mm. Oberstdorfissa. Osa hänen kilpakumppaneistaan valmentautuu täysin optimaalisissa olosuhteissa, joissa hallitkin on kehitelty vain taitoluistelijoiden käyttöön. - Mutta kyllä tällaisissakin Tampereenkin kaltaisissa olosuhteissa monet harjoittelevat, Kiira tietää. Yliopisto-opiskelun ja urheilun yhteensovittamista Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Sammon urheilulukiosta Kiiran pääsi opiskelemaan kauppatieteitä Tampereen yliopiston kauppakorkeakouluun. Maailman terävimpään kärkeen tähtäävän huippu-urheilijan ajatukset eivät kuitenkaan vielä 100 %:sesti ole olleet kohdistettuina opintosuoritusten kartuttamiseen. - Olen toistaiseksi ottanut opinnot hyvin kevyesti ja enemmän "harrastusmielellä". Minulla ei siis ole kunnollista kokemusta täysipainoisen yliopisto-opiskelun ja urheilun yhteensovittamisesta. - Ne kurssit, jotka olen käynyt ovat sujuneet hyvin, eikä mitään ongelmia ole tullut poissaolojen tai muun suhteen. Kiiran mukaan talvilajien urheilijoille yliopisto-opinnot ovat siksi haastavat, että eniten kurssitarjontaa on juuri samaan aikaan kiireisimmän kilpailukauden kanssa. - Itse voisin opiskella eniten kevään viimeisessä jaksossa tai kesällä, mutta niinä ajankohtina kurssitarjonta on näyttänyt melko heikolta ainakin kauppatieteiden puolella. Kiira on pannut merkille, että monilla urheilijoilla, joilla ei ole esim. sponsori- tai valtiontukea voi olla melkoinen stressi kurssien suorittamisesta, jotta opintopisteitä kertyisi riittävästi elintärkeää opintotukea varten. Niinpä monet lahjakkaat urheilijat eivät voi ehkä keskittyä niin täysipainoisesti harjoitteluun ja palautumiseen kuin olisi urheilussa menestymisen kannalta tärkeää. - Urheilijoiden opintotuen jakamisperusteita voisi olla hyvä siis miettiä uudelleen, jotta kaikilla urheilijoilla olisi mahdollisuus opiskella siinä tahdissa mitä huippu-urheilussa menestyminen edellyttää, opiskelijatovereidensa parasta ajatteleva Kiira vinkkaa. Päätavoitteena vuoden 2014 olympialaiset Kiira sanoo jatkavansa hyvillä mielin eteenpäin toistaiseksi suotuisasti sujunutta kilpailukautta. - Enää ovatkin jäljellä kauden pääkisat eli MM-kisat Tokiossa maaliskuun lopulla, jossa tavoittelen huippusuorituksia ja sijoitusta kuuden parhaan joukkoon. - Lähden sitä ennen Torontoon vajaaksi pariksi viikoksi treenaamaan, jotta saan hioa ohjelmiani kanadalaisten koreografieni kanssa ja pääsen treenaamaan muiden huippuluistelijoiden kanssa. Kiiran uran päätähtäin ovat Sotshin olympialaiset vuonna Siellä haluaisin voittaa mitalin, sisukkaasti päivästä toiseen tavoitteidensa toteuttamiseksi uurastava jääkuningatar sanoo. Kiira ja valmentajat Maaret Siromaa (toinen vas.) ja Susanna Haarala vastaanottivat Tappara-Ässät ottelun yhteydessä onnittelukukat seuraltaan Tapparalta SMkullan ja EM-pronssin johdosta. Kukituksen suorittivat Tappara ry:n puheenjohtaja Markku Mattila (oik.), Tapparan taitoluistelijoiden puheenjohtaja Anne-Mari Jussila sekä Liiga-Tapparan / Tamhockey Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinonen. 6 7

5 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojala: Urheilun suurtapahtumat ovat tervetulleita Tampereelle Tampereen kaupunkikuvaa ovat viime vuosien aikana värittäneet lukuisat suuret kansainväliset urheilutapahtumat. Varsinkin vuosi 2009 jää Tampereella historiaan poikkeuksellisen mittavista ja ikimuistoisista tapahtumista olympiatulen sytyttämisineen. Kyseisen vuoden päätapahtumana järjestettiin Tampereella Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit, jotka houkuttelivat kesäiseen kaupunkiimme useita tuhansia kisailijoita ja suuren joukon arvovaltaisia urheilu- ja mediavaikuttajia kaikista Euroopan maista. Suurtapahtumia silmällä pitäen Tampereen keskeisiin urheilupaikkoihin on kohdistettu mittavia peruskorjauksia, ja kunnostetut suorituspaikat ovat kisojen päätyttyä tulleet entistä ehompina tamperelaisten urheilun ja liikunnan harrastajien päivittäiseen hyötykäyttöön. Suurtapahtumat viestivät dynaamista kuvaa Tampereesta Kaupungin konsernihallinnon sivistys- ja elämänlaatupalveluissa vs. suunnittelupäällikkönä toimiva Iina Ojala sanoo, että jatkossakin urheilun ja kulttuurin suurtapahtumien saanti kaupunkiimme on tärkeää. Hän vihjaa, että tälläkin hetkellä kaupungillamme on lukuisia verkkoja vesillä erilaisten kansainvälisten urheilun suurtapahtumien hankkimiseksi kaupungillemme. Tarkemmin hän lupaa kertoa niistä vasta sitä mukaa kuin asiat alkavat varmistua. Tämän vuoden merkittäviä kansainvälisiä urheilutapahtumia Tampereella ovat kesällä järjestettävät opiskelijoiden futsalin EMkisat sekä triathlonin pitkien matkojen EMkisat. Vuonna 2012 Tampere on saanut järjestettäväkseen muun muassa proteesijääkiekon MM-kisat. - Urheilun ja kulttuurin suurtapahtumat profiloivat kaupunkia positiivisella tavalla ja vaikuttavat myönteisesti kaupunkimme brändin muotoutumiseen tekemällä paikkakunnastamme vetovoimaisen ja elävän, Iina Ojala sanoo. Hänen mukaansa tapahtumat vahvistavat samalla kaupungin kansainvälistymistä. Kaupunkilaisten ohella tapahtumista hyötyjiä ovat kaupunkimme matkailuelinkeino, kaupat ja lukuisat palveluyritykset. Runsas tapahtumatarjonta on omiaan lisäämään palveluiden kysyntää ja niiden saatavuutta. Tapahtumat muovaavat Iina Ojalan mukaan kaupunkiamme myös entistä kiinnostavammaksi asuin- ja opiskelupaikkakunnaksi. - Tapahtumat tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden omaehtoiseen harrastamiseen, elämystalouden vahvistumiseen sekä yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden ja monikulttuurisuuden lisääntymiseen, Iina Ojala summaa. Tapahtumatoimisto järjestäjien tueksi Tampereen kaupunki on päättänyt kohdistaa tapahtumien hankintaan ja tukemiseen entistä enemmän voimavaroja perustamalla tarkoitusta varten erityisen tapahtumatoimiston. Tapahtumatoimiston tehtävänä on edistää kaupungin vetovoimaisuuden ja elämystalouden vahvistumista. Se tukee Tampereella järjestettävien tapahtumien toteutusta, koordinoi kaupungin sisäistä toimintaa sekä osallistuu kansallisten ja kansainvälisten arvokilpailujen ja tapahtumien hakuprosesseihin. Painopiste on kulttuurin ja liikunnan suurtapahtumissa. Lisäksi toimisto osallistuu kaupungin omien tapahtumien tuottamiseen. Tapahtumatoimisto sijoittuu fyysisesti keskusvirastotalolle Aleksis Kiven kadulle, ja toimistoon on päätetty palkata töihin kaksi päätoimista henkilöä toteuttamaan sille annettuja tehtäviä. Tarkoitus on, että toimisto tekee kiinteää yhteistyötä tapahtumajärjestäjien kanssa niin kutsutun yhden luukun periaatteella siten, että kaupungin yhteyshenkilöt on mahdollista tavoittaa yhdestä ja samasta osoitteesta ja puhelinnumerosta. Toimisto toimii myös tietopankkina tapahtumajärjestäjien suuntaan tarvittaviin lupaym. asioihin liittyen ja sieltä on saatavissa myös tapahtumajärjestäjille tarkoitettua opasmateriaalia. - Alkuvaiheessa toimisto ei itse osallistu aktiivisesti tapahtumien järjestämiseen, mutta suunnitelmissa on, että myöhemmässä vaiheessa myös kaupungin omia tapahtumia keskitetään tapahtumatoimiston brändin alle, Iina Ojala kertoo. Tapahtumatoimiston ohjausryhmänä toimii kaupungin organisaation sisälle perustettu suurtapahtumatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii apulaispormestari Perttu Pesä ja jäseninä Jyrki Laiho, Jukka Männikkö, Lauri Savisaari ja Pekka P. Paavola. Ohjausryhmän sihteerinä toimii Iina Ojala. Hyvää yhteistyötä liikuntapalveluiden kanssa Tampereen kaupungin sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin vastuulla on tarjota kaupunkilaisille laadukkaita kulttuurija vapaa-aikapalveluja. Ydinprosessin toimijoiden tehtäviin kuuluu Tampereella järjestettävien kulttuurin ja liikunnan suurtapahtumien koordinoinnin ohel- la kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tarpeiden selvittäminen, palvelujen hankinnan suunnittelu, palvelujen tilaaminen, laadun arviointi, palvelujen kehittäminen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen toiminta-avustukset. Yhteistyöhön kaupungin liikuntapalveluiden kanssa Iina Ojala sanoo olevansa tyytyväinen. - Lähes viikoittain olen yhteydessä liikuntatoimenjohtaja Pekka. P. Paavolaan palvelusopimuksen laadintaan, seurantaan ja muihin yhteistyöhankkeisiimme liittyen. Yhteistyömme on sujunut loistavasti sekä Paavolan että muun liikuntapalvelujen väen kanssa, Iina Ojala sanoo. Vs. suunnittelupäällikkö toivoo, että liikuntapalveluiden resurssit saadaan pysytettyä vähintään samalla tasolla, jolla ne ovat jo useamman vuoden olleet. - Tavoitteena on, että palveluja voitaisiin jopa lisätä eikä missään tapauksessa ainakaan vähentää, itsekin monipuolisesti kuntoliikuntaa harrastava Iina Ojala sanoo. Yksi liikuntamahdollisuuksien parantumiseen liittyvistä iloisista asioista lähitulevaisuudessa on Pyynikin uimahallin peruskorjauksen valmistuminen ja hallin uudelleen avaaminen kaupunkilaisten käyttöön ensi vuonna. Erilaisten urheilutapahtumien katsomoissa Iina Ojala sanoo viihtyvänsä erinomaisesti. - Olen sellainen massatapahtumaihminen ja nautin erityisesti täysien katsomojen atmosfääristä ja tunnelmasta, Iina Ojala kertoo. Kansainvälisistä urheilutapahtumista erityisen suuren vaikutuksen häneen on tehnyt EYOF 2009 tapahtuman ohella lentopalloilun maailmanliigan otteluiden kattoon noussut tunnelma Hakametsän loppuunmyydyssä jäähallissa. Vs. suunnittelupäällikkö Iina Ojala pitää suurtapahtumien merkitystä Tampereen imagolle tärkeänä. 8 9

6 Esa Auvisen työura tamperelaisen urheilun näköalapaikalla kesti lähes 40 vuotta. Tampereen jäähalli on ollut lukuisten MM- ja EM-kisojen näyttämönä. nen ensimmäinen työmaansa liikuntapalveluissa oli Hakametsän jäähallin hallipäällikkönä toimiminen. - Hakametsähän on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja isoja tapahtumia siellä oli alusta lähtien jos jonkinlaisia, Auvinen muistelee. Jääkiekon MM-kisojen ohella jäähallissa järjestettiin EM-tason ja muita kansainvälisiä kilpailutapahtumia koripallossa, lentopallossa, painissa, nyrkkeilyssä ja monessa muussa lajissa. - Itsellenikin nuo normaalien sarjapelien ohella järjestetyt tapahtumat ovat olleet työurani tähtihetkiä, Auvinen sanoo. Urheilutapahtumien ohella Hakametsässä järjestettiin tuolloin myös muita isoja kansallisia suurtapahtumia mm. messuja, hengellisiä tilaisuuksia ja poliittisia tapahtumia. Auvinen kertoo, että maailmankuulun Moskovan sirkuksen vierailut Hakametsässä aitoine villieläimineen olivat myös suuria merkkitapahtumia Tampereella. - Mieleeni on hyvin jäänyt eräskin tapaus, kun meidän kenttämiehillemme tuli erikoinen riitatilanne vesiletkun omistuksesta sirkuksen tiikerin kanssa, Auvinen muistelee. - Häkissä ollut janoinen ja kiukkuinen tiikeri oli huomannut lattialla olleen vesiletkun, josta oli virrannut jonkin verran vettä. Häkkinsä raosta tiikeri oli työntänyt ulos tassunsa, jolla se veti letkun häkkiinsä ja rupesi juomaan vettä letkun suulta. - Kenttämiehet huomasivat, että tiikeri juodessaan samalla veteli ja pureskeli letkua poikki, ja he yrittivät vetää letkun väkisin irti tiikerin kynsistä. Hikinen kamppailu letkusta ratkesi vasta sitten kenttämiesten eduksi, kun joku keksi vääntää vesihanan niin kovalle, että nokkaansa vesiryöpyn saaneen tiikerin oli lopulta pakko irrottaa otteensa letkusta, Auvinen sanoo. Auvisen mukaan tiikeri ei kenttämiesten ratkaisusta isommin ilahtunut, vaan mulkoili koko illan kenttämiehiä verenhimoisesti aina näiden kulkiessa tiikerin häkin ohitse. Pirkkahalli edelläkävijä Suomessa Kun Pirkkahalli sitten 1980-luvun puolivälissä valmistui, valtaosa tapahtumista siirtyi sinne. Jo hallin rakentamisaikaan Auviselta kysyttiin, olisiko hän halukas siirtymään sinne. - Vaikka jäähalli oli ollut minulle mieluinen työpaikka, siirtyminen Pirkkahalliin alkoi minua kiinnostaa sen johdosta, että jäähalli oli tavallaan jo nähty. Myös se että kyse oli aivan uudenlaisesta urheilu- ja liikuntakonseptista Suomessa, teki Pirkkahallista erityisen mielenkiintoisen haasteen, Auvinen sanoo - Minua kiinnosti erikoisesti se, että tämmöistä hallia, missä olisi tällainen jalkapallo-yleisurheilu -kombinaatio ei ollut Suomessa missään muualla. Oli kiinnostavaa lähteä käynnistämään ja kehittämään tuollaista. Auvinen muistelee, että yleinen kiinnostus hallia kohtaan oli erittäin suurta ulkomaita myöten. - Itse lähdimme liikkeelle aivan tyhjästä eikä meillä ollut mitään esikuvia, joihin olisimme voineet käydä tutustumassa. Sitä vastoin kun saimme homman käyntiin täällä Tampereella, useiden viikkojen ajan lähes päivittäin kävi delegaatioita tutustumassa halliin ja kyselemässä, kuinka hommat Pirkkahallissa pyörivät. Auvisen mukaan alussa oli runsaasti ennakkoluuloja siitä, kuinka yleisurheilijat ja jalkapalloilijat voivat samanaikaisesti harrastaa lajejaan. - Ensimmäisenä talvena siinä saikin ihan tosissaan vääntää, että nyt asiat vaan ovat niin, että olette siellä hallissa yhtä aikaa ja teidän on pakko oppia sietämään toisianne tai muutoin harjoitusajat puolittuvat, Auvinen muistelee. t Pirkkahalli on edelläkävijä Suomen yleisurheiluhallien joukossa. Esa Auvinen jäi eläkkeelle helmikuussa Lähes 40 vuoden työura tamperelaisen urheilun ja liikunnan näköalapaikalla Lähes 40 vuotta eri tehtävissä Tampereen kaupungin liikuntapalveluissa työskennellyt Esa Auvinen jäi helmikuun alussa viettämään ansaittuja eläkepäiviään. Liikuntasanomat kävi jututtamassa pitkän linjan urheilumiehenä tunnettua Auvista hänen viimeisellä työviikollaan. Jo alakouluikäisenä urheilukärpäsen pureman saanut Auvinen iloitsee siitä, että on saanut ammatissaankin olla tekemisissä urheilun ja urheiluihmisten parissa. Auvisen omat leipälajit nuoruusvuosia olivat hiihto ja jalkapallo. Lajeista jalkapallo jäi myöhemmin vähemmälle armeijan ja perheen perustamisen myötä, mutta hiihtoharrastus on seurannut hänen mukanaan tähän päivään asti. - Tuossa vieressäkin on treenikassi odottamassa töiden jälkeen kuljetusta tuonne Lamminpäähän ja sukset odottavat autossa, Auvinen sanoo työpöytänsä takaa. Yhdeksänkymmentä kilometriä pitkän Pirkan Hiihdon Auvinen on sivakoinut kunnioitettavat 35 kertaa. Hän toimi pitkään myös Pirkan Hiihdon johtotehtävissä, mm. yli kymmenen vuotta puheenjohtajana. Toisen leipälajinsa jalkapallon parista hän siirtyi moninaisiin seura-. piiri- ja liittotason järjestötehtäviin toimien mm. piirin puheenjohtajana sekä liittohallituksen jäsenenä toistakymmentä vuotta. Ansaitusti hän tuli jokin aika sitten valituksi oman seuransa TKT:n kunniapuheenjohtajaksi. Järjestöuralla Auvisen jämäkkyydelle, kokemukselle ja laaja-alaisille näkemyksille oli runsaasti kysyntää. - Kyllä minä varmaan olen parhaaseen aikaan enemmän tehnyt ilmaisia tunteja kuin näitä mistä palkka maksettiin, Auvinen naurahtaa. Hallipäälliköksi Hakametsään Tampereen kaupungin palvelukseen Auvinen tuli vuonna 1973 toimittuaan sitä ennen kaupallisella alalla myyntimiehen tehtävissä. Hä

7 - Pirkkahallihommassa täytyi tosiaan ne käytännöt luoda ihan tyhjästä ja siinä sai ratkoa monenlaista teknistä ongelmaa esimerkiksi sen keinonurmen rullaamisen kanssa. - Saimme nurmen valmistajalta vain epätäydellisen ohjeen, jota piti sitten itse jalostaa siten, että se homma alkoi käymään. Myös monet muut käytännön asiat oli opeteltava aivan alusta pitäen, Auvinen muistelee. Monien Pirkkahallissa järjestettyjen tapahtumien järjestäjät olivat tulleet Auviselle tutuiksi jo jäähallin ajoilta, mikä osaltaan helpotti yhteistyötä heidän kanssaan. Auvinen muistelee, että ihan valtuustotasolla tehtiin tuolloin päätöksiä, että urheilukaudella, eli suunnilleen joulukuun alusta huhtikuun loppuun, Pirkkahallissa urheillaan ja muina ajankohtina siellä tehtäisiin jotakin muuta. - Alussa siitä pidettiin hyvin tiukasti kiinni. Mutta kerran siitä annettiin yhden tilaisuuden kohdalla periksi, ja sitten taas toisen ja kolmannen. - Kahdenkin päivän tapahtuma Pirkkahallissa saattaa tarvittavine purku-, pystytys- ja kuntoon laittotöineen viedä hallin kymmeneksikin päivää pois urheilukäytöltä, vaikka hallimiehet uurastavat parhaan kykynsä mukaan hallin saamisessa mahdollisimman pikaisesti takaisin urheilukäyttöön, Auvinen sanoo. Laaja tehtäväkenttä käyttöpäällikkönä Vuonna 1994 Auvinen jätti Pirkkahallin rutiinit taakseen ja siirtyi työskentelemään liikuntapalvelujen käyttöpäällikön moninaisissa tehtävissä. Viimeksi ennen eläkkeelle siirtymistään hänen laajaan tehtäväkenttäänsä kuuluivat kaikki salit ja palloiluhallit eli sisäliikunta lähestulkoon kokonaisuudessaan. Samoin hänen työruutuunsa kuuluivat isoimmat kentät, ulkoilualueet ja eräät lähiliikuntapaikat, joiden rakentamisesta kouluremonttien yhteydessä hän on erityisen tyytyväinen. Esimerkkeinä Auvinen mainitsee Tammelan ja Nekalan koulujen pihoille toteutetut lähiliikuntapaikat, joiden suunnittelu ja rakentaminen osoittautuivat erittäin onnistuneiksi yhteisprojekteiksi kouluviraston, tilakeskuksen, vihertuotannon ja liikuntapalveluiden kesken. Ennen eläkkeelle siirtymistään Auvinen ehti olla mukana alusta lähtien työryhmässä, jossa suunniteltiin aivan uuden lähiön eli Vuoreksen liikuntapaikkarakentamista. - Kyllä tässä on saanut päivänsä kulumaan ihan työn merkeissä, Auvinen summaa. - On se sektorini aika iso ollut, mutta kyllä minulla vastaavasti on ollut hyvä porukka niitä hommia tekemässä rakennusmestareista ja työnjohtajista alkaen. - Oma käytännön työni on paljolti ollut vuorojen ja tilaisuuksien järjestelyä, budjetin laadintaa ja seurantaa, talouden hallintaa, henkilöstöhallintoa ja muuta sellaista, Auvinen sanoo. Tampereen liikunta-asiat hyvällä mallilla - Kaiken kaikkiaan työurani kaupungin liikuntapalveluissa on ollut mielenkiintoista ja kivaa työtä, jossa on saanut olla enimmäkseen positiivisten asioiden kanssa tekemisissä, Auvinen toteaa. Hänen mukaansa Tampereen ei tarvitse lainkaan hävetä kaupunkilaisten käytössä olevia urheilu- ja liikuntamahdollisuuksia, jotka kestävät vertailun minkä paikkakunnan kanssa tahansa Suomessa - ja myös kansainvälisesti. Hän kiittelee myös pitkäaikaista työnantajaansa myönteisestä ja kannustavasta asenteesta jatkuvaa kouluttautumista ja ammattitaidon kehittämistä kohtaan. - Myös se on ollut hienoa, kun koko työurani ajan suurin osa työkavereistani on ollut aktiivisia urheilun ja liikunnan harrastajia, tuore eläkeläinen ja vannoutunut urheilumies summaa. Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Kunto-Pirkat - veteraaniurheilun vetreä erikoisseura 30 vuotta Tammelan koulun pihapiiriin rakennettu lähiliikuntapaikka on ahkerassa liikuntakäytössä ympäri vuoden. Tampereen ja koko Pirkanmaan alueella vaikuttava veteraaniurheilun erikoisseura Kunto-Pirkat täytti vuonna 2010 pyöreät 30 vuotta. Pian toimintansa aloittamisen jälkeen seura nousi maan johtavaksi veteraaniurheiluseuraksi niin jäsenmäärällä kuin urheilullisella menestykselläkin mitattuna. Kunto-Pirkkojen puheenjohtaja Tapio Lindroos iloitsee siitä, että seuran vireä toiminta veteraanien liikuntaharrastuksen edistämiseksi on saanut myös kaupungilta tunnustusta Kunto-Pirkkojen toimintaa organisoi johtokunnan ohella kuusi jaostoa, jotka ovat yleisurheilu-, hiihto-, luistelu-, kunto-, nais- ja toimitsijajaostot. Seuran nykyinen puheenjohtaja Tapio Lindroos tuli mukaan yhdistyksen toimintaan 2000-luvun vaihteessa tunnetun veteraaniurheilijan Raimo Haanpään kutsumana. t 12 13

8 - Olin muuttanut Ylöjärvelle Eurasta, jossa olin aktiivisesti mukana Euran Raikun toiminnassa. Liittyminen Kunto-Pirkkoihin oli luonnollinen jatko urheiluseurassa toimimiselle, aktiivivuosinaan 400 metriä 50 sekunnin pintaan juossut Tapio Lindroos muistelee. - Ensin olin toimitsijana ja siitä vähin erin siirryin jaostoihin ja johtokuntaan. Seuran syyskokouksessa vuonna 2004 minut valittiin puheenjohtajaksi. Jäsenmäärä jo yli 500 Seuran jäsenmäärä on jokin aika sitten ylittänyt kunnioitettavan 500 jäsenen rajan.. - Jäsenmäärä on ollut selkeästi nousussa, vaikka luonnollista poistumaa on vuosittain. Jäsenten keski-ikä on laskussa, koska kasvua on nuoremmissa ikäryhmissä tällä hetkellä enemmän kuin vanhemmissa, Lindroos sanoo. Veteraaniurheilun ikärajaa kilpailumielessä laskettiin tämän vuoden alusta 30 ikävuoteen. Kunto-Pirkat järjesti alkuvuodesta SM-vauhdittomat hypyt Pirkkahallissa, joihin 30-vuotiaat saivat osallistua ensimmäisen kerran. - Seuran jäsenten ikähaitari alkaa siis tällä hetkellä 30-vuotiaista ylöspäin. Suurimmat ryhmät naisissa ja miehissä sijoittuvat ikävuoden välille. Miehiä jäsenistä on 375 ja naisia 135, Lindroos ynnää. Lindroosin mukaan suurella osalla seuran urheilijoista on takanaan kilpailutausta junioriajoilta tai yleisestä sarjasta. Aktiivivuosinaan urheilijat ovat edustaneet lukuisia tamperelaisia ja pirkanmaalaisia urheiluseuroja sekä kuuluneet mahdollisesti eri liittoihinkin, mutta ovat veteraani-ikäisenä löytäneet henkisen kotinsa Kunto-Pirkkojen riveistä. Tapio Lindroosin mukaan myös erilaisten aikuisten urheilukouluiltojen kautta uransa aloittaviakin liittyy tuon tuostakin seuran urheiluhenkiseen joukkoon mukaan. Pelkästään omin neuvoin ei seuran jäsenten tarvitse tavoitella huippukuntoon pääsyä. - Käytämme Tampereen seudun eri valmentajia järjestäessämme eri lajien valmennusiltoja ja -tapahtumia. Samoin liiton tietotaitoa hyödynnetään valmennuksessa. Yhteiset lajiryhmien harjoitusillat antavat tietoa eri harjoitteiden vaikutuksista, Lindroos sanoo. Juhlavuotta vietettiin urheillen Kunto-Pirkkojen 30-v. juhlavuosi viime vuonna oli täynnä erilaisia tapahtumia. Yleisurheilussa seura järjesti kaikkiaan 22 kilpailua, pikaluistelussa 10 kilpailua ja hiihdossa 5 kilpailua. Hiihdon SM-kilpailut kokosivat Kauppiin 250 hiihtäjää ratkomaan paremmuutta sprintissä ja pitkillä matkoilla. Juhlavuoden pääkilpailu oli Ratinan stadionilla järjestetyt veteraaniyleisurheilun SMkilpailut, joissa osanottajia oli Tapahtuma oli koko viime vuoden suurin yleisurheilutapahtuma Suomessa, Tapio Lindroos summaa. Seuran 30-vuotisjuhlat järjestettiin yhdessä Suomen Veteraaniurheiluliiton kilpailukauden päätösjuhlan yhteydessä. Juhlien yhteydessä Kunto-Pirkat palkittiin liiton parhaana seurana Veteraanimaljalla ja Vuoden urheiluteko -palkinnolla. Juhlassa palkittiin myös seuran aktiiveja opetusministeriön ja liiton kunniamerkein. Kuntoliikuntaan lisää panostuksia Tapio Lindroosin mukaan lähitulevaisuudessa seuran tavoitteena on lisätä kuntoliikunnallisia tapahtumia. - Pyrimme herättelemään koko jäsenistöä liikkeelle. Lisäksi tavoitteemme on laajentaa Aikuisten liikuntakoulua, jolloin siihen voisivat osallistua muutkin kuin seuramme jäsenet. Pyrimme myös pitämään seuramme SVU:n parhaana seurana tulevinakin vuosina ja siinä kyllä haastetta riittää, Lindroos sanoo. Tampereen liikunta- ja urheilumahdollisuuksiin Lindroos sanoo olevansa tyytyväinen varsinkin kesäkauden osalta. - Kesällä urheilukenttien kunto harjoitteluun ja kilpailujen järjestämiseen on hyvää luokkaa. Talvilajien harrastajat ovat tietenkin säiden armoilla. Pikaluistelu- ja rullaluisteluratojen sekä hiihtoputken rakentamisesta olemme tehneet aloitteen kaupungille Lindroos kertoo. - Erityisen tyytyväisiä olemme liikuntatoimen palveluihin kokonaisuudessaan. Tunnemme mielihyvää myös siitä, että seuramme toiminnan tarpeellisuus on tunnustettu eri puolilla kaupungin organisaatiota, Tapio Lindroos toteaa. - Myös jatkossa haluaisin, että päättäjät havaitsisivat ja ymmärtäisivät tekemämme työn merkityksen ikääntyvien ihmisten parhaaksi. Puheenjohtaja Tapio Lindroos iloitsee seuransa sisällä vallitsevasta hyvästä hengestä ja yhdessä tekemisen meiningistä. - Jäsenistömme on täysillä sisäistänyt ja ottanut omakseen tutut lauseet: vierivä kivi ei sammaloidu ja kunnossa kaiken ikää, Lindroos sanoo. Kunto-Pirkkojen aktiivista ja hyväntuulista joukkoa Suomi-Ruotsi-Norja hallimaaottelun talkootehtävissä Pirkkahallissa. Kuvassa vasemmalta Raimo Järvinen, Tapio Lindroos, Antti Hautamäki, Osmo Koivisto, Kaarlo Pasanen, Mika Pöyhölä, Anne Haanpää, Ritva Patomäki ja Anne Vakkala. Menestyneitä Kunto-Pirkkojen yleisurheilijoita: Naiset Aidat, pituus, 3-loikka: Anne Vakkala Pikajuoksu: Eira Taulaniemi, Tarja Kailajärvi, Mirja Mäntylä Korkeus: Satu Selvinen (ent. Jääskeläinen) Keskimatkat ja pitkät matkat: Ritva Patomäki ja Kaija Papunen Heitot: Marja-Leena Valtonen, Helmi Hoppu, Anne Haanpää, Martta Nyström Miehet Pikamatkat: Mika Ahomäki (myös pituus), Mikko Koli, Harri Klemetti, Jaakko Nieminen, Eino Tuomisto, Pekka Kallioniemi Aidat: Reijo Häyrinen, Jouko Nikula Hypyt: Aatos Sainio, Antti Hautamäki, Seppo Taivassalo, Jaakko Hoppu, Keskimatkat: Risto Torvinen, Ari Ovaska,Taisto Pietilä, Kauko Höysniemi Pitkät matkat: Einari Vainikka, Teuvo Palomäki, Seppo Nikkari Heitot: Valto Mäkelä, Hannu Sointu, Hannu Rantamaa Kävely: Heikki Lahtinen, Toivo Tuomela, Vilppu Aaltonen, Arto Koivisto Ottelut: Kalevi Kytölä, Reijo Häyrinen Kunto-Pirkkojen legendoja : Esko Kolhonen, Kaija Jortikka, Torsti Helminen, Tarja Rinne, Veikko Hakulinen, Kalevi Surakka, Bruuno Silekoski (19 ensimmäistä vuotta seuran puheenjohtajana) Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Kuntoa ja vauhdin hurmaa pikaluistelusta Pyynikin kentällä Luistelua omaksi huvikseen lapsena ja vielä nuorena aikuisenakin harrastanut Sirpa Grönberg jäi reilut 9 vuotta sitten kerrasta koukkuun pikaluisteluharrastuksen pariin. Kolmatta vuotta Kunto- Pirkkojen luistelujaoston puheenjohtajana toimiva sporttinen nainen suosittelee luistelua kuntoliikuntamuodoksi muillekin. Vauhdissa Pyynikin liukkaalla radalla Kunto- Pirkkojen N70-sarjassa luisteleva Eila Laapotti, joka on saavuttanut lukuisia Suomen ennätyksiä ja mitaleita MM-kisoissa. Luistelukärpäsen puremaksi joutunut Sirpa Grönberg liittyi Kunto-Pirkkojen jäseneksi vuonna luvun loppupuolella etsin uutta harrastusta ja päädyin ostamaan keväällä 1999 ensimmäiset rullaluistimeni. Siitä alkoi luisteluharrastus, jota en halunnut keskeyttää talvien ajaksi. Aluksi luistelin kaunokeilla ja sitten hokkareillakin. Joulukuussa 2001 hän kokeili Pyynikillä ensimmäistä kertaa kuntopirkkalaisten houkuttelemana varsinaista pikaluistelua luistelujaoston silloisen puheenjohtajan tuomilla vanhoilla pikaluistimilla. - Yhden erittäin hitaan kierroksen luisteltuani ostin ne luistimet ja aloin opetella pikaluistelua kuntopirkkalaisten ja muidenkin opastuksella, Sirpa Grönberg muistelee. Tällä hetkellä hän sanoo olevansa erittäin aktiivinen luistelun harrastaja. t 14 15

9 - Luistelen paljon ja kilpailen talvisin pikaluistelussa, kesäisin pikarullaluistelussa. Olen osallistunut joillekin Suomen Luisteluliiton pikaluistelu- ja pikarullaluisteluleireille ja käynyt yksityisen pikaluistelukurssin Saksassa. Rullaluistelumaratoneja olen luistellut vuodesta 2003 alkaen. Kunto-Pirkoissa 40 pikaluistelijaa Sirpa Grönberg sanoo, että Kunto-Pirkkojen kaikkiaan noin 500 jäsenestä nelisenkymmentä harrastaa pikaluistelua. Naisia heistä on hiukan yli kolmasosa. - Meillä on viisi jäsentä, jotka ovat jo nuorena kilpailleet pikaluistelussa tai ainakin harrastaneet sitä. Muut ovat aloittaneet pikaluistelun vasta aikuisina, muutamat jopa yli 60-vuotiaina. Pikaluistelijoiden harjoittelu on hänen mukaansa monipuolista ja lähes ympärivuotista. - Talvisin luistelemme useita kertoja viikossa ja pidämme Pyynikillä jääolosuhteiden salliessa viidet pikaluistelukilpailut. Yksi näistä on 10 kilometrin luistelu, muissa kilpaluissa tänä vuonna matkat vaihtelevat 100 metristä 3000 metriin, Sirpa Grönberg sanoo. - Kunto-Pirkathan on veteraaniurheiluseura, jonka jäsenten alaikäraja on 30 vuotta. Olemme tällä hetkellä kuitenkin ainoa seura, joka järjestää pikaluistelukilpailuja Tampereella, ja siksi olemme päättäneet tarjota muiden seurojen junioriluistelijoille ilmaisen ajanoton kilpailuissamme. Olemme iloisia siitä, että tätä mahdollisuutta on käytetty. - Kisamatkat ovat monille olennainen osa luisteluharrastusta. Niitä tehdään yhdessä ja erikseen, seuran kustannuksella ja itse maksaen. Pikaluistelijoista monet ovat mukana seuran yleisurheilussa, hiihdossa ja rullaluistelussa. Kunto-Pirkoissa rullaluistelu on rullahiihdon kanssa hiihtojaoston laji. Luistelujaosto ja hiihtojaosto tekevät kuitenkin yhteistyötä rullaluistelun alueella, ja nimenomaan ratarullaluistelu on enimmäkseen luistelujaoston asia. - Ratarullaluistelua olemme joskus harvoin päässeet harjoittelemaan Pirkkahallin C-halliin. Myös Kangasalla Lentolan karting-radalla käydään jonkin verran luistelemassa. Lisäksi pikaluistelijoiden kesäkauteen kuuluvat ns. kuivaharjoitukset, juoksu ja pyöräily. - Kuntosaliharjoittelukin kuuluu pikaluistelijoiden ohjelmaan, mutta seuran vuoroa meillä ei ole. Kaiken kaikkiaan pikaluistelun harrastajat liikkuvat monipuolisesti yhdessä ja erikseen vuodet ympäriinsä. Tekojäärata toivomuslistalla Kunto-Pirkkojen pikaluistelijoita valmistautumassa kilpailuun. Matti Ala-Nikkola (vas.), Irma Saarinen, Tellervo Pihlajaniemi, Seppo Mannila ja Sirpa Grönberg. Sirpa Grönberg harmittelee, että Tampereella ei ole luistelun harjoitteluun hyviä mahdollisuuksia, koska pikaluistelussa ollaan säiden armoilla. - Tosin joka vuosi elokuun loppupuolelta alkaen meillä kuitenkin on jäähallivuoro kerran viikossa Pyynikin kauden alkuun asti. Sirpa Grönberg tietää, että tekojääpaikkakunnilla eli Helsingissä, Seinäjoella, Porissa, Turussa ja Jyväskylässä luistellaan hyvissä olosuhteissa marraskuun alusta maaliskuun puoliväliin. - Niillä paikkakunnilla lähes kaikki harjoitusvuorot ja kilpailut kyetään toteuttamaan. Meillä pikaluistelukauden pituus Pyynikin kentällä on vaihdellut viime vuosina kahdesta viikosta pariin kuukauteen. - Tänä talvena aloitimme jo marras-joulukuun vaihteessa, mutta emme nytkään päässe tekojääpaikkakuntien reiluun 4 kuukauteen. Ja jään laatu vaihtelee meillä tietysti enemmän. Sirpa Grönberg sanoo, että Tampereen kaupunki on päättänyt rakentaa pikaluistelukelpoisen tekojääradan, mutta päätöksen toteuttamiseen ei näytä löytyvän rahaa ennen vuotta Toivomme Tampereelle 400 metrin mittaista tekojäärataa. Se mahdollistaisi pikaluistelun säännöllisen harrastamisen ja kilpailutoiminnan. - Olemme myös tehneet yhdessä Tampereen Sisun kanssa kuntalaisaloitteen rullapelialueen sisältävän pikarullaluisteluradan rakentamiseksi. Sirpa Grönbergin mukaan kaupunki on aikonut selvitellä tämän aloitteen toteuttamistarvetta ja -mahdollisuuksia. - Meidän mielestämme yksi mahdollisuus olisi jääkiekolta pian vapautuva vanha jäähalli Hakametsässä. Sinne mahtuisi noin 200 metrin mittainen pikarullaluistelurata kallistettuine kaarteineen ja keskelle rataa rullapelialue, jolla voisi pelata joitain kengät jalassa pelattavia pelejäkin. Luistelu erinomainen kuntoilumuoto Sirpa Grönberg muistuttaa, että kuntoilumuotona luistelu on erittäin hyvä, jos luistelutaitoa ja lihasvoimaa on niin paljon että kykenee vauhdikkaaseen luisteluun. - Pikaluistelussa joutuu käyttämään paljon keskivartalon ja alaraajojen lihaksia. Luistelutekniikan opettelu ja hallinta kehittävät tasapainoa ja koordinaatiota. - Kovavauhtisessa ja pitkäkestoisessa luistelussa kehittyvät myös hengitys- ja verenkiertojärjestelmä voimakkaasti, Sirpa Grönberg sanoo. Hänen mukaansa laji sopii kaikille, joilla ei ole jotain lääketieteellistä estettä luistelulle. Alle 8-vuotiaiden pitää luistella korkeavartisilla harjoittelupikaluistimilla, ja niillä voivat muutkin tarvittaessa aloittaa. Miten sitten lajin harrastamisessa pääsee alkuun? Sirpa Grönberg vinkkaa, että Pyynikin kentällä voi kokeilla pikaluistelua kaupungin lainaluistimilla, joita saa kenttämiehiltä. Kunto-Pirkkojen viralliset pikaluisteluratavuorot Pyynikillä ovat tiistaisin ja torstaisin kello sekä lauantaisin kello 13-16, mutta muinakin päivinä siellä luistellaan ja neuvotaan uusia harrastajia. Kunto-Pirkkojen omat nettisivut ja tiedot yhteyshenkilöistä löytyvät osoitteesta: www. kuntopirkat.fi Menestystä kilparadoilla Haastavista harjoitusolosuhteista huolimatta Kunto-Pirkkojen pikaluistelijat ovat saavuttaneet hyvää menestystä kansallisilla kilparadoilla. Viimeisin menestys oli se, kun Kunto-Pirkkojen 10 kilpaluistelijaa, 6 miestä ja 4 naista, saivat voiton sekä miesten että naisten seurapisteissä Suomen Veteraaniurheiluliiton matkakohtaisissa SM-pikaluistelukilpailuissa Valkeakoskella Sieltä myös saatiin 4 kultaa, 6 hopeaa, 3 pronssia ja kaksi Suomen ennätystä, Sirpa Grönberg iloitsee. - Seuran 30-vuotisen toiminnan aikana ovat pikaluistelijat osallistuneet vuosittain SM-kisoihin ja toisinaan MM-kisoihinkin. Pistesijoja ja mitaleitakin on tullut. Suomalaisen veteraaniluistelun kärkinimiä tällä hetkellä on MM-mitalisti Eila Laapotti, jonka nimissä on useita Suomen ennätyksiä. Entisiä maajoukkueluistelijoita ovat Kunto-Pirkkojen harjoituksissa yhä joskus käyvä Tarja Rinne ja vastikään seuraan liittynyt Seppo Mannila. - Tarja Rinne on veteraanivuosinaan luistellut lähes aktiiviuransa vauhdilla ja tehnyt sellaisia Suomen ennätyksiä, ettei niiden rikkojia uskota löytyvän ainakaan lähivuosikymmeninä, Sirpa Grönberg sanoo. - Esimerkiksi hänen Helsingissä luistelemansa N55-sarjan 3000 m:n SE-aika 5.30,57 on huima, varsinkin vanhoilla kiinteillä luistimilla ulkojäällä luistelluksi. - Entinen maajoukkueluistelija ja nykyinen olympiatason pikaluistelutuomari Hannu Koivu ei ole seuran jäsen, mutta hän käy luistelemassa Pyynikillä ja harjoittelee luistelijoiden kanssa. Häneltä olemme aina saaneet valmennustietoa ja neuvoja harjoittelemiseen ja kilpailemiseen, Sirpa Grönberg kiittelee. Luistelujaoston puheenjohtaja Sirpa Grönberg viihtyy Pyynikin radalla

10 Liikuntapalvelut panostaa henkilöstön koulutukseen Uusia virikkeitä ja näkökulmia esimiestyöhön JET-koulutuksella Kurssilaiset Tuula Paavola (vas.), Anne Lahtinen ja Leila Lahti olivat tyytyväisiä JET-koulutuksen sisältöön. Kolme Tampereen liikuntapalveluiden pitkäaikaista työntekijää - Leila Lahti, Anne Lahtinen ja Tuula Paavola ovat päivittäneet osaamistaan suorittamalla Suomen Urheiluopiston järjestämän Johtamisen erikoisammattitutkinnon eli JETtutkinnon. Liikuntasanomat kyseli menestyksellisesti kurssin päättökokeen selvittäneen kolmikon tunnelmia ja mietteitä työn ohessa kouluttautumisen hyödyistä ja haasteista. Leila Lahti Liikuntapalveluiden hallintokoordinaattorina toimivalla Leila Lahdella on takanaan jo yli 25 vuoden työrupeama Tampereen kaupungin liikuntapalveluissa. - Tulin elokuun lopussa vuonna 1985 silloisen liikuntaviraston palvelukseen. Nykyisissä tehtävissäni toimin liikuntatoimenjohtajan sihteerinä, liikuntapalvelujen toimistohenkilökunnan esimiehenä, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan pöytäkirjanpitäjänä, sihteerinä ja tiedotusvastaavana. Lisäksi Leila Lahden tehtäviin kuuluu muun muassa tiedotusvastuu yhdessä liikuntatoimenjohtajan kanssa sekä vastuu liikuntapalvelujen tietohallinnosta. Ensimmäisen vinkin JET-koulutukseen hakeutumisesta Leila Lahti kertoo saaneensa liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavolalta. - Hakuvaiheessa kävimme hänen kanssaan alustavaa keskustelua mahdollisesta tulevasta esimiesroolistani, ja se oli lopullinen sysäys koulutukseen lähtemiselleni, Leila Lahti muistelee. Leila Lahti antaa työnantajalleen kiitosta siitä, että Tampereen kaupunki ja liikuntapalvelut on erittäin koulutusmyönteinen työnantaja, joka panostaa entistä enemmän henkilökunnan kouluttautumiseen ja itsensä kehittämiseen. Koulutukselta Leila Lahti sanoo odottaneensa osittain oman osaamisen päivittämistä, uusia virikkeitä, toisten kokemuksia ja tapoja ratkaista asioita. - Erityisesti halusin valmiuksia mahdolliseen tulevaan esimiesrooliini, Leila Lahti sanoo. Työn ohessa vapaa-aikana tapahtunut opiskelu osoittautui hänen mukaansa varsin haasteelliseksi. - Rehellisesti sanoen koville otti välillä, mutta siitä selvittiin! Koulutuksen sisältöön Leila Lahti sanoo olevansa erittäin tyytyväinen. - Opintokokonaisuus oli sisällöltään riittävän monipuolinen, ja siinä lähestyttiin ja käsiteltiin johtamistapaa monesta eri näkökulmasta. Kouluttajat olivat ammattitaitoisia ja asettivat meille opiskelijoille riittävästi haasteita, Leila Lahti kertaa. Kokemusten vaihdon muiden kurssilaisten kanssa hän koki mielenkiintoisena. - Oli mielenkiintoista kuulla, nähdä ja kokea erilaisia toimintatapoja ja oppia tuntemaan erilaisia ja erilaisissa tehtävissä toimivia ihmisiä. Yhteiset keskustelut antoivat paljon ajattelemisen aihetta ja vinkkejä omiin tehtäviin. On myös hienoa, että ryhmästä sai uuden tukiverkoston. Leila Lahti uskoo pystyvänsä hyödyntämään koulutuksessa saamiaan oppeja erittäin hyvin työssään, koska kaikki opiskelun aikaiset tehtävät ja pohdinnat liittyivät hänen omaan työhönsä ja työyhteisöön. - Niiden pohjalta on hyvä jatkaa. Työyhteisössään liikuntapalveluissa Leila Lahti sanoo viihtyvänsä hyvin. - Jo tuo 25 palvelusvuottakin kertoo, että t Liikunta-alan JET-koulutus Suomen Urheiluopistolla Suomen Urheiluopiston Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) on räätälöity liikunta-alan organisaatioissa työskenteleville. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluina, jotka muodostuvat lähiopetusjaksoista, työssä oppimisesta, oppimistehtävistä ja alan kirjallisuuteen perehtymisestä. Koulutuksen päätteeksi suoritetaan näyttö, jonka arvioinnista vastaa Haaga-Perhon täydennyskoulutus. Koulutuksen tavoitteena on parantaa koulutettavien esimiestyötä johtamisen eri osa-alueilla, oppia selviytymään johtamisen eri tilanteissa ja osoittaa kykyä kehittyä ja kehittää liikuntaorganisaatiota oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti. Koulutettava oppii ymmärtää liikuntakulttuurissa tapahtuvia muutoksia ja osaa soveltaa omaa johtamistoimintaa niiden mukaisesti. Koulutusohjelma on tarkoitettu urheilujärjestöjen, lajiliittojen ja urheiluseurojen johtajille, urheiluopistojen henkilökunnalle sekä kuntien liikuntatoimenjohtajille ja muissa liikuntaalan johto- ja projektitehtävissä toimiville. Otamme mukaan koulutusohjelmaan mukaan 16 henkilöä. Koulutus on laajuudeltaan 30 opintoviikkoa (45 opintopistettä) ja se toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Lähiopetusjaksot toteutetaan Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Niihin liittyy valmennus, johtamisosaamisen näyttöön valmistavia oppimistehtäviä, ammattialan kirjallisuuteen perehtymistä sekä työssä oppimista. (Lähde: Suomen Urheiluopisto) 18 19

11 hyvin viihdyn. Työni on haasteellista ja antoisaa. Saan tehdä monipuolista yhteistyötä sekä liikuntapalvelujen henkilökunnan, kaupungin eri yksiköiden, luottamushenkilöiden, naapurikuntien ja urheiluseurojen edustajien kanssa. Vapaa-aikanaan Leila Lahti harrastaa liikuntaa ja ulkoilua vaihtelevasti vuodenaikojen mukaan. - Lenkkeilen, pyöräilen, hiihdän. Työn vastapainoksi nautin pääasiassa ulkoilmaliikunnasta. Myös puutarhanhoito, lukeminen ja matkustelu ovat mieluista puuhaa, Leila Lahti sanoo. Anne Lahtinen Johtavan liikunnanohjaajan vakanssilla liikuntapalveluissa työskentelevä Anne Lahtinen aloitti työnsä Tampereen kaupungilla syyskuussa Työvuosia kaupungin palveluksessa hänellä tulee syksyllä olemaan peräti 28. Anne Lahtisen työkenttään liikuntapalveluissa kuuluu muun muassa erityisryhmien liikunnan suunnittelu ja organisointi. Hän sanoo olevansa kiitollinen siitä, että työnantaja suhtautuu henkilöstön kouluttautumiseen hyvin. - Kyllähän tietoja täytyy aina tietyin välein päivittää. Ikäihmisten määrä lisääntyy, muutoksia vaaditaan, jotta pystytään vastaamaa haasteisiin. Koulutus antaa itsevarmuutta ja intoa vastata uusiin haasteisiin, Anne Lahtinen summaa. Erityisesti hän sanoo lähteneensä hakemaan koulutuksesta hyviä johtamistaitoja, varmuutta ja jämäkkyyttä toimintaansa. Myös Anne Lahtinen sanoo kokeneensa työn ohessa opiskelun haasteellisena. - Rankkaa oli, välillä käytiin aikamoisilla kierroksilla, mutta olin hyvin motivoitunut ja se auttoi. Lisäksi se, että lähipiirissä oli kaksi kollegaa, joiden kanssa opiskelun kävin helpotti varmasti tilannetta. Koulutuksen sisältöön hän on jälkeenpäin hyvin tyytyväinen. - Saimme paljon itse vaikuttaa opiskelun sisältöön, asioista keskusteltiin, opiskelutoverit ja opettaja kannustivat, ilmapiiri oli vapautunutta niin kuin yleensä aikuisopiskelussa. Ohjeet lopputyöstä ja näyttökaavakkeet olivat välillä hiukan epäselviä, mutta niitäkin korjailtiin ymmärrettäviksi. Koulutuksessa saamiaan oppeja ja kokemuksia Anne Lahtinen kertoo voivansa hyödyntää hyvin käytännön työssään. - Jo nyt olen huomannut, että toimintaani on tullut järjestelmällisyyttä ja sujuvuutta. Työssään liikuntapalveluissa Anne Lahtinen sanoo viihtyvänsä hyvin. - Työni on monipuolista. Lisäksi terveysliikunta on minun juttuni. Minulle on oikeasti tärkeää saada mahdollisimman moni mukaan liikunnan pariin. Työnsä parhaina puolina Anne Lahtinen pitää myös sitä, että hänellä on hyvät työtoverit, olosuhteet järjestää toimintaa ovat hyvät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun kaikki menee hyvin. Vapaa-aikanaan entinen mestarisuunnistaja harrastaa liikuntaa eri muodoissaan. - Talvella hiihdän, jumppaan ja käyn kuntosalilla. Lumien sulettua juoksen, suunnistan, pyöräilen, soudan kirkkoveneessä ja... Tuula Paavola Nykyisin uimahalleilla johtavana liikunnanohjaajana toimiva Tuula Paavola on työskennellyt Tampereen liikuntapalveluissa pian kymmenen vuotta. Aloittaessaan syksyllä 2001 kaupungin palveluksessa hän toimi erityisryhmien ohjaajana. - Nyt tehtävänäni on pyörittää uimahallien päivittäistoimintaa. Vastaan ratavuoroista sekä yleensäkin seurojen kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä. Työhöni kuuluu lisäksi vastata hallien kilpailu- ja harjoitusolosuhteista sekä uimahallien ohjausryhmien suunnittelun organisoinnista, Tuula Paavola sanoo. Kouluttautumiseen häntä kannusti oman esimiehen esimerkki sekä tahto kehittää itseään nimenomaan johtamisen puolella. - Myös työantajan kannustuksella oli osittain vaikutusta koulutukseen lähtöön. Varsinaisia ennakko-odotuksia koulutuksesta hänellä ei ollut. - Enemmänkin lähdin matkaan mieli avoinna katsomaan mitä tällainen erikoiskoulutus voisi minulle antaa, Tuula Paavola muistelee. Tuula Paavola toteaa, että koulutuksen eri vaiheissa ajankäytön riittävyys oli hänelle haaste. - Usein jäinkin tekemään kirjallisia tehtäviä ns. normaalipäivän jälkeen. Tietyllä tavalla tämäkin oli yksi käytännön opetus että osaa ja pystyy organisoimaan oman ajankäyttönsä. Toisaalta tämä opiskelu oli käytännössäkin kiinteästi yhteydessä tähän arkipäivän työhöni ja pystyin peilaamaan tehtäviäni suoraan olemassa olevaan työelämääni. Tuula Paavolan mielestä koulutuksen sisältö oli hyvä ja kattava. Ryhmä sai itse myös vaikuttaa sisältöön. - Koska ryhmämme koostui eri alojen ihmisistä oli mielenkiintoista oppia ymmärtämään miten asiat etenevät toisenlaisissa organisaatioissa. esimerkiksi yritys- tai liittomaailmassa. JET avasi silmiä moneen suuntaan. Tuo vuosi pakotti miettimään työtäni isommasta näkökulmasta. - Parasta oli myös, että kerrankin pääsi ajan kanssa pohtimaan sitä mistä työssäni uimahalleissa oikeastaan on kyse. Kurssin sisällön pienenä miinuksena Tuula Paavola näkee sen, että kunnallinen näkökulma asioihin jäi hieman vähemmälle, eikä kaikkia esimerkkitapauksia pysty toteuttamaan kuntamaailmassa. - Toisaalta hyödyllistä antia kurssilla juurikin oli oppia tuntemaan uusia eri alojen ihmisiä eri puolilta Suomea. Kurssi hitsautui todella yhtenäiseksi ja asioita päästiin puimaan yhdessä pintaa syvemmältä ja oikeilla sanoilla. Ei tarvinnut hienostella. Tuula Paavola on tyytyväinen siihen, että kurssin antina kertyneet käytännön opit ovat sovellettavissa suoraan hänen työhönsä, koska koko prosessi rakentui oman työn ja ajattelun kehittämiseen. - Kurssin jälkeen olen huomannut, että pitää oikeasti varata aikaa myös työn ajatteluun eikä vaan puskea rutiineja päivästä toiseen. Rutiineilla asiat eivät kehity. Turha on myös yrittää kehittää työtä, jos ei ymmärrä olemassa olevaa ongelmaa mitä kehittää. Liikuntapalveluissa Tuula Paavola sanoo viihtyvänsä hyvin. - Työ on vapaata ja jokainen päivä tuo uusia haasteita. Ja meillä on vain mukavia ihmisiä töissä, Tuula Paavola toteaa. Aktiivivuosinaan koripalloa Lahdessa SMhuipputasolla pelanneen Tuula Paavolan vapaa-aika kuluu perheen parissa. - Olen myös urheilun suurkuluttaja, seuraan kaikkia lajeja sekä mediasta että paikan päällä. Entisenä aktiivina liikunta on osa päivittäistä elämääni. Aluejohtaja Ari Koskinen Projektipällikkö Harri Appelroth. Kunnossa kaiken ikää Valtakunnalliset KKI-Päivät 2011 Tampereella Valtakunnalliset KKI-Päivät järjestetään tänä vuonna Tampereella Tampere-talossa Edellisen kerran vastaavat päivät järjestettiin Tampereella kolmetoista vuotta sitten eli vuonna Tapahtumaan odotetaan lähes 300 osanottajaa eri puolilta Suomea. Vuoden 2011 päivien järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Tampereen kaupunki sekä Kunnossa kaiken ikää ohjelma. KKI-Päivät on suunnattu kuntapäättäjille, kuntien liikunta-, sosiaalija terveystoimen ammattilaisille, KKI-hankkeille, liikunta- ja kansanterveysjärjestöille sekä työhyvinvoinnista vastaaville. Vuoden 2011 KKI-Päivien teemat ovat Kenen on vastuu terveysliikunnasta kunnassa? Liikunta työurien pidentäjänä Liikkumattomuus tulevaisuuden haasteena Projektipäällikkö Harri Appelroth odottaa mielenkiinnolla päivien aikana tuloksia ja palautteita mm. siitä miten hyvin Suomen kunnissa on onnistuttu terveysliikunnan edistämiseen liittyvässä työssä toimimaan yhteistyössä poikkihallinnollisesti eri hallinnonalojen kesken. - Myös työajan ja työurien pidentämiseen liittyvät erilaiset näkemykset tulevat olemaan päivien aikana mielenkiintoa ja keskustelua herättäviä teemoja, Harri Appelroth sanoo. Valtakunnallisesti tunnetuimpia KKI-Päivien alustajia ovat päätoimittaja Reetta Meriläinen, psykologi Pirkko Lahti, filosofi Juha Siltala sekä professori Esko Valtaoja, jonka alustuksen otsikkona on Ruumiin tulevaisuus sauvakävelyä vai geeniteknologiaa. Tamperelaisia ja pirkanmaalaisia näkökulmia tapahtumassa tuovat esille päivien avaajana toimiva kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme, tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäki sekä valtuuston 1. varapuheenjohtaja Marjatta Stenius-Kaukonen. KKi-Päivien 2011 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Ari Koskinen, joka kuuluu myös valtakunnallisen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman johtoryhmään

12 Taitouinnin EM-kisat Tampereella tarjosivat henkeäsalpaavaa taituruutta ja sykähdyttäviä hetkiä Taitouinnin nuorten EM-kilpailut järjestettiin Tampereen uintikeskuksessa viime vuoden heinäkuussa. Viisipäiväisen tapahtuman järjestämisen mahdollistivat tamperelaisten uimaseurojen vapaaehtoiset, joita ahkeroi kisapaikkojen juhlakuntoon laitossa ja muissa talkootehtävissä noin 60 henkeä. Tapahtumaan osallistui 145 uimaria 22 Euroopan maasta. Kisojen näyttävimmän lajin, joukkuekilpailun kärkikuusikko oli jo ennakkokaavailujen mukaan omaa luokkaansa. Venäjä vei huikaisevan nopeatempoisella ja teknisesti puhtaalla ohjelmallaan odotetusti kultaa pistein 92,3000, mutta Ukraina ei jäänyt kauniilla klassisesta baletista ammentaneella ohjelmallaan kauas kärkisijasta. Afrikka-teemaa koreografiassaan upeasti soveltanut Espanja otti kisassa pronssitilan. Suomen joukkue sijoittui kilpailussa kymmenenneksi. Taitouinti on Suomen Uimaliiton lajivalikoimaan kuuluva uintimuoto, jossa altaassa tehdään koordinaatiota, voimaa, taitoa, taiteellisuutta ja kestävyyttä vaativia liikkeitä musiikin tahdissa. Lajiin tuo vaikeutta myös se, että osa liikkeistä tehdään pää veden alla. Taitouinti vaatii hyvää uimataitoa sekä kovaa kuntoa, sillä musiikkiohjelman kesto voi olla jopa viisi minuuttia. Ohjelmat koostuvat eri liikesarjoista: nostoista, heitoista, hypyistä, kierteistä ja käsi- ja jalkaliikesarjoista. Tampere on yksi Suomen paikkakunnista, Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Taitouinnin joukkuekilpailu on visuaalisesti häikäisevä laji, jossa altaassa tehdään koordinaatiota, voimaa, taitoa, joissa on mahdollisuus taitouinnin harrastamiseen. taiteellisuutta ja kestävyyttä vaativia liikkeitä musiikin tahdissa. Tampereen EM-kisoissa kärkisijat menivät Venäjälle, Ukrainaan ja Espanjaan

13 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Liiku viisaasti välty tapaturmilta ja vammoilta! LiVE-ohjelma järjestää yhteistyössä Tampereen kaupungin, Varalan Urheiluopiston ja Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa perjantaina valtakunnallisen Tapaturmapäivän pääseminaarin teemalla "Liikunnan iloa vai päätöntä menoa". Tapaturmapäivänä liikunnan turvallisuusteema näkyy Tampereen kaupungissa useilla paikoilla monin eri tavoin. Suomessa tapahtuu vuosittain lähes liikuntatapaturmaa. Jopa puolet liikunnan tuomista terveyshyödyistä voidaan menettää tapaturmien johdosta, lisäksi yhteiskunnan kustannukset tapaturmien hoidoista ovat mittavat. Suurin osa tapaturmista olisi kuitenkin ennaltaehkäistävissä liikuntaturvallisuuteen järjestelmällisesti panostamalla. Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma (LiVE) on useiden asiantuntijatahojen ja käytännön toimijoiden yhteistyöhanke, jota koordinoi UKK-instituutti. Hankkeen tavoitteena on edistää liikuntaa ja ennaltaehkäistä erilaisia tapaturmia ja vammoja. LiVE on sateenkaariohjelma, jonka alla toimii urheilijoille, valmentajille ja ohjaajille suunnattu Terve Urheilija hanke, joka käynnistyi vuonna Lisäksi vuoden 2010 alussa aloitettu yläkouluikäisille ja aineenopettajille suunnattu Terve koululainen (TEKO) -hanke. UKK-instituutissa LiVE-hankkeen suunnittelusta, organisoinnista ja sidosryhmäsuhteista vastaa Anne-Mari Jussila, joka liikuntaalan korkeakoulututkinnon ja aikaisempien työtehtäviensä myötä on paneutunut syvällisesti terveystietoon ja työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Hänen nuoruusvuosiensa aktiiviura taitoluistelussa ja nykyinen harrastus taitoluisteluseuran taustatoimijana ja puheenjohtajana tukevat myös laaja-alaisempaa urheilijan ja kuntoliikkujan hyvinvointinäkökulmaa. Pirkanmaalla hankkeen keskeiset yhteistyötahot ovat Tampereen kaupunki, Hämeen Liikunta ja Urheilu sekä Varalan Urheiluopisto. Mitä uutta LiVE-hanke tuo vammojen ehkäisyyn? Urheiluvammoilta on aikaisemminkin yritetty kaiken mahdollisin keinon välttyä, mitä aikaisemmasta poikkeavaa LIVE-projekti tuo vammojen ennaltaehkäisyyn? Anne-Mari Jussila sanoo, että urheilussa ja liikunnassa on pitkään ollut vallalla eräänlainen rapatessa roiskuu periaate. - Toki näkökulmaa on yritetty monin keinoin liikunnassa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa muuttaa, mutta tulokset eivät ole olleet kovin hyviä. Anne-Mari Jussila sanoo suoraan, että laadullisesti ei ole toteutettu tarpeeksi hyvää toimintaa. - Esimerkiksi vuonna 2009 tekemämme tutkimus (TaULA) osoitti, että kun perinteinen urheilijan alkuverryttely (esim. hölkkä, pallon pompottelu, venyttely) korvattiin laadullisemmalla lämmittelyllä, urheiluvammat vähenivät 66 %. Anne-Mari Jussilan mukaan ennaltaehkäisytyöhön tarvitaan monitahoinen lähestymistapa, ja tätä mallia rakennetaan edellä kerrotun alkuverryttelymallin mukaisesti. - Tavoitteenamme on käytännönläheinen esitystapa netissä, jota tuetaan tutoreiden ja koulutuksen kautta. Anne-Mari Jussila toteaa, että hankkeen kohderyhmäkin on laaja. Siihen kuuluvat lajiliitot, urheiluseurat, valmentajat, ohjaajat, koulut, opettajat sekä muut asiantuntijat. - Ylhäältä alas periaatteen tavoitteena on saada itse liikkuja, nuori tai aikuinen, miettimään asioita ja muuttamaan asenteita sekä lopulta myös toimintatapojaan, Anne-Mari Jussila sanoo. - Edessä on pitkä tie, kuten missä tahansa muussa terveysvalistuksessa.. Anne-Mari Jussila toivoo, että LiVE-hankkeesta tulisi Liikenneturvan toteuttaman jatkuvan liikennevalistuksen kaltainen, eli se olisi jatkuvaa työtä liikuntaturvallisuuden edistämiseksi. - Tarve on pysyvä, toivottavasti siis myös hankkeesta tulisi sellainen. Rahoittajatahot määrittelevät pitkälti hankkeen jatkon, joten konkreettisia tuloksia siis pitäisi alkaa jossakin vaiheessa näkymään, Anne-Mari Jussila sanoo. Kuinka siis esimerkiksi taitoluistelussa voidaan vähentää urheilijan vammautumisia kun samalla kuitenkin tähdätään aina vaativampiin ja samalla riskialttiimpiin suorituksiin? Anne-Mari Jussilan mukaan kaikkeen urheiluun ja liikuntaan pätevät samat lainalaisuudet, joilla vähennetään valmentautumisen aiheuttamia sairastumisia ja vammautumisia: - perusjaksaminen kuntoon hyvällä ravinnolla ja unella sekä levolla - suunniteltu ja tarkoitusta palveleva alkuverryttely jokaisen harjoituksen alle (myös omatoimisesti toteutettuna) - kehonhuoltotoimenpiteet kuntoon; joko perusvalmennuksessa tai tukitoimenpitein - kehon liikehallinnan monipuolinen ja tarkoituksenmukainen harjoittaminen yksilöllisten tekijöiden (esim. ikä ja kokonaiskuormituksen) huomioiminen - ongelmien ilmetessä nopeasti ammattimaisen avun hakeminen (terveydenhuoltotoimenpiteet; lääkäri, fysioterapeutti jne.), jolloin estetään mm. rasitusvammojen pitkittyminen. Asiantuntevaa apua tarjolla hyvin Tampereella Ammattimaisen avun piiriin ainakin Tampereen kokoisella paikkakunnalla on hyvät mahdollisuudet päästä nopeallakin aikataululla. Anne-Mari Jussila sanoo, että Tampereella on paljon hyvää osaamista, mutta oikean tahon löytäminen juuri omassa ongelmassa voi olla tarjonnan paljoudesta johtuen jopa vaikeaa. - Liikuntalääketieteen erikoislääkäreillä on luonnollisesti kokonaisvaltaista osaamista ja heillä on hyvä suppeamman erikoisalan osaajien tuntemus, kun esimerkiksi leikkaushoidolle ilmenee tarvetta, Anne-Mari Jussila toteaa. Kuntoliikkujan turvallisen liikunnan TOP 5 vinkit: 1. Valitse varusteet sään ja lajin mukaisesti 2. Käytä aikaa alkulämmittelyyn ja tee se tuleva liikuntasuoritus huomioiden Kuinka vammautumisia 3. Varmista liikunnan vireystilan taso fiksuilla voidaan minimoida? ravintovalinnoilla päivän aikana 4. Harrasta liikuntaa säännöllisesti ja monipuolisesti; kestävyyttä, voimaa ja Anne-Mari Jussilan sydäntä lähinnä oleva laji on taitoluistelu, jossa hän seuratyön ohella toimii myös arvostelutuomarin tehtävissä. & Anne-Mari Jussila uskoo tehokkaan liikuntaturvallisuus- notkeutta sekä arkiliikuntaa Katso lisätietoja: valistuksen menevän perille. 5. Lepää sairaana ja kuntouta itseäsi tarvittaessa kevennetyin ja korvaavin harjoitteluin 24 25

14 Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Yliopistot, ammattikorkeakoulu ja liikuntapalvelut puhaltavat yhteen hiileen liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Tampereen ammattikorkeakoulu tekevät keskinäisellä Unipolisopimuksella yhteistyötä eri toiminta-alueilla. Yksi konkreettisista yhteistoiminnan muodoista on yhteistyö liikuntapalveluiden tuottamisessa. Unipoli-yhteistyöhön liittyvässä Liikuntatyöryhmässä ovat edustettuina edellä mainitut tamperelaiset korkeakoulut, niiden ylioppilas- ja opiskelijakunnat sekä Tampereen kaupungin liikuntapalvelut. Liikuntatyöryhmän puheenjohtajana toimii LitM Esko Tirkkonen Tampereen ammattikorkeakoulusta, jolla on pitkäaikainen kokemus opiskelijaliikunnan suunnittelusta ja organisoinnista ammattikorkeakouluympäristössä. Tampereen kaupungin liikuntapalveluja työtyhmässä edustaa käyttöpäällikkö Mikko Heinonen. Liikuntamahdollisuudet monipuolisemmiksi Esko Tirkkosen mukaan Unipoliliikunnan keskeinen tavoite on tuottaa alueen kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön liikuntapalvelut yhdessä niin, että kullakin kampusalueella liikuntafasiliteetit ja -tarjonta ovat ristiin kaikkien käytettävissä. - Näin pystyttäisiin saamaan tarjonta monipuoliseksi ja kaikkien yhteistyössä mukana olevien yhteisöjen jäsenten helposti saavutettavaksi näiden opiskelu-, työ- tai asuinpaikasta riippumatta, Esko Tirkkonen sanoo. Vaikka yhteistyö vasta jokin aika sitten käynnistyi, on jo näkyvissä merkkejä siitä, että yhteistyöstä on tulossa kaikkia osapuolia hyödyttävää. - Erityisen hienoa on ollut toimijatason eli edellä kerrotun työryhmän positiivinen ja aktiivinen ote yhteisen tavoitteen suunnassa. Esko Tirkkonen sanoo, että nykyiset toimintaolosuhteet on kartoitettu ja haasteet tiedostettu. - Lisäksi on pystytty luomaan realistinen aikataulu yhteisten liikuntapalvelujen tuottamiselle, Esko Tirkkonen toteaa. Ammattikorkeakoulusta tasavertainen liikunnan tarjoaja Liikuntayhteistyökuvioita hiomassa yliopistolla (vasemmalta) Helena Collin (TaY), Markku Tamminen (TTY/TUrVoKe ry), työryhmän puheenjohtaja Esko Tirkkonen (TAMK), Mikko Heinonen (Liikuntapalvelut), Mika Takala (TAMKO), Antti Jokela (TUr- VoKe ry), Veera Ikkelä (Tamy), Iida Jaakkola (Opiskelijoiden Liikuntaliitto). Kuvasta puuttuu Inka Mäkipää (TAMKO). Lähiajan suurimpana haasteena puheenjohtaja näkee Tampereen ammattikorkeakoulun olosuhteiden ja liikuntatarjonnan nostamisen muiden yliopistojen tasolle. Esko Tirkkosen mukaan muita lähiajan tavoitteita kuluvalle vuodelle ovat yhteinen tiedottaminen, liikuntamaksujen yhtenäistäminen sekä yhteisen ilmoittautumisjärjestelmän luominen. - Pitää muistaa, että yliopistoilla on todella hienot ja pitkät perinteet liikunta-asioiden hoitamisessa ja ammattikorkeakoulu vasta aloit- taa omansa päätoimisen työntekijän voimin, Esko Tirkkonen sanoo. - Toki ei saa unohtaa ammattikorkeakoulujen, erityisesti "vanhan" TAMKin opiskelijakunta TAMKOn merkittävää jo useita vuosia tekemää työtä liikunnan tuottamisessa opiskelijoille, Tirkkonen muistuttaa. - Samoin erilaiset henkilöstön liikuntakerhot ovat toimineet hyvinkin aktiivisesti jo usean vuoden ajan. Tirkkosen mukaan näiden hyvien käytänteiden säilyttäminen on tavallaan myös yksi toiminnan haasteista. Tirkkonen kertoo, että juuri tällä hetkellä työryhmässä käydään läpi ehdotuksia ensimmäisistä yhteisistä kursseista, jotka on tarkoitus aloittaa tulevana syksynä. Päätöksien pohjana käytetään selvitystä siitä, mitä opiskelijat odottavat liikuntayhteistyöltä ja millaisia palveluja he haluaisivat käyttää. Kolmen askelman suunnitelma Tirkkosen mukaan selvitystyö tulee olemaan pohjana liikuntayhteistyön etenemiselle kolmen askelman suunnitelman mukaan aikataulussa. Kyseiset askelmat ovat Palveluiden yhteiskäyttö Palveluiden yhteiskoordinointi (nettisivut, ilmoittautumiset jne.) Palveluiden järjestäminen keskitetysti Lisäksi Unipoliliikunta on mukana Liikkuva korkeakoulu hankkeessa. Esko Tirkkonen näkee Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen roolin yhteistyössä erittäin merkittävänä alueen liikuntapaikkojen ja -olosuhteiden tuottajana ja ylläpitäjänä. - Erityisesti tavoitteenamme on ulkoliikuntalajien aktivointi korkeakouluyhteisöissä. Tässä TAMKin rooli Kaupin alueen käytön lisäämisen suhteen on merkittävä. - Hyvä avaus on syksyllä Kalevan uintikeskuksessa aloitettava korkeakouluyhteisöille suunnattu vesivoimistelu, johon ohjaaja tulee kaupungin liikuntapalveluista, Tirkkonen sanoo. Esko Tirkkosen mukaan pidemmän tähtäimen tavoitteena ovat esimerkiksi alustavat mietinnät yhteisistä liikuntarakentamisen hankkeista, jotka voisivat liittyä vaikkapa lähiliikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Tampere liikuntamyönteinen yliopistokaupunki Puheenjohtajan pestiään urheilun aktiiviharrastajan energialla ja innostuksella hoitava Tirkkonen on erittäin tyytyväinen toimijatason hienoon yhteistyöhön osapuolten kesken sekä liikunnan yhteistyöryhmän sitoutumiseen yhteisten palvelujen suunnitteluun. - Yhteinen kehitystyömme vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä, koska asiat eivät aina etene ihan sillä vauhdilla kuin toivoisimme, Tirkkonen toteaa. Tirkkonen iloitsee myös siitä, kuinka hienosti yliopistot ovat ottaneet TAMKin mukaan yhteistyöhön, kun otetaan huomioon osapuolten erilaiset historiat liikunta-asioissa. Urheilumahdollisuuksiltaan Tirkkonen pitää Tamperetta erittäin kilpailukykyisenä opiskelijakaupunkina muihin yliopistopaikkakuntiin verrattuna. - Kyllä Tampere pärjää mainiosti mille tahansa muulle paikkakunnalle. Merkittävänä etuna on mielestäni Tampereen sopiva koko: kaupunki on tarpeeksi suuri, jotta saadaan volyymia tuottaa asioita laajasti ja monipuolisesti. - Toisaalta Tampere on tarpeeksi pieni. Logistiikka eli siirtymiset paikasta toiseen eivät vie täällä aikaa käytännössä juuri ollenkaan, toisin kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tirkkonen sanoo

15 Te k s t i: Ee r o Hu h t a k a l l i o Tampereen Urheilun Edistämissäätiö tamperelaisen urheilun asialla jo 65 vuotta Kuva av-laitteiston luovutustilaisuudesta Kuvassa vasemmalta Tampereen Urheilu Edistämissäätiön puheenjohtaja Kari Kaitasuo, käyttöpäällikkö Matti Kaario, säätiön taloudenhoitaja Pirjo Nummelin-Stenman ja säätiön varapuheenjohtaja Eero Huhtakallio. Dataprojektori lahjoituksena seurojen käyttöön Tampereen stadionin yhteyteen on varattu tamperelaisten urheiluseurojen käyttöön tiloja erilaisten kokousten ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämiselle. Tilat on varustettu nykyaikaisin audio-visuaalisin laittein ja seurojen käytettävissä on mm. dataprojektori ja valkokangas, jotka on saatu lahjoituksena Tampereen Urheilun Edistämissäätiöltä. Lahjoituksen otti vastaan Tampereen liikuntapalvelujen käyttöpäällikkö Matti Kaario. Liikuntapalvelut kiittää lahjoituksesta! Ratinan urheilulaitoksenhoitaja Timo Laine tai hänen kollegansa opastaa tarvittaessa dataprojektorin käytössä. Lahjoituksesta kertova muistolaatta kiinnitettiin Ratinan kahvion seinään. Tampereen Urheilun Edistämissäätiön perustajina vuonna 1946 oli 41 tamperelaista urheiluseuraa. Säätiön toiminta-ajatuksena oli toimia tamperelaisten urheilun harrastajien liikuntapaikkojen parantamiseksi. Varoja kerättiin erilaisten urheilutapahtumien ja tempausten, kuten mm. Tammelantorin Tempauksien järjestämisellä. Urheilutoiminnan tarpeet kasvoivat voimakkaasti, ja säätiön edustajat tekivät hyvää työtä liikuntapaikkojen aikaansaamiseksi. Alkuvaiheessa niitä olivat mm. Ratinan stadion ja Pyynikin uimahalli. Ensimmäinen lobbaus tehtiin vuonna 1948, jolloin Ratinanniemi varattiin asemakaavassa urheilun tarpeisiin. Vuonna 1950 säätiö tilasi ja kustansi Ratinan stadionin ensimmäiset piirustukset helsinkiläiseltä arkkitehdiltä Ilmari Niemiläiseltä. Pyynikin uimahalli ja Ratinan stadion olivat säätiön ajamia urheilupaikkoja luvun alkuvuosina, joten niiden lobbaus onnistui. Pyynikin uimahalli otettiin käyttöön Ratinan peruskivi muurattiin , ja stadion vihittiin käyttöön Kalevan kisojen yhteydessä. Jo vuonna 1959 säätiö päätti lahjoittaa Ratinan stadionin rakentamiseen 5 miljoonaa markkaa. Silloin rahaa ei kuitenkaan otettu vastaan, sillä Ratinan hanke ei saanut siinä vaiheessa yhteisymmärrystä Tampereen kunnallispolitiikassa. Säätiö lahjoitti kokouksessaan Ratinan nurmikentän sähkölämmityslaitteiston. Säätiön toiminnan tarkoitusta muutettiin 1983, jolloin oli jo saatu aikaan merkittäviä liikuntapaikkoja Tampereelle. Jatkossa ryhdyttiin voimakkaammin tukemaan seurojen urheilutoimintaa valmentajille kohdistettuina valmentaja-apurahoina ja koulutusapurahoina. Vuodesta 1984 lähtien säätiö on jakanut apurahoja kaikkiaan noin 600 valmentajalle yhteissummaltaan euroa. Säätiö palasi syksyllä 2010 toiminnan alkuperäiseen tarkoitukseen lahjoittamalla Ratinan kahvioon dataprojektorin ja valkokankaan seurojen ja muiden yhteisöjen käyttöön. Lahjoituksen arvo oli euroa. Tutustu säätiön nykyiseen toimintaan osoitteessa:

16 Liikuntapalvelujen organisaatio alkaen Liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola Hallintokoordinaattori Leila Lahti hallinto ja henkilöstö Käyttöpäällikkö Mikko Heinonen talous Suunnittelija Lasse Viheriäranta kehittäminen Hallintokoordinaattori Leila Lahti hallinto, henkilöstö, asiakaspalvelu, tietohallinto Ratinan stadionin vip-tilan paikalle sisustettiin viihtyisä neuvotteluhuone. Käyttöpäällikkö Mikko Heinonen talous, kulunvalvonta, uimahallit, soveltava liikunta Konemestari Jarmo Levonen Käytönvalvoja Jaakko Sallinen uimahallien lvi-tekniikka Johtavat liikunnanohjaajat Anne Lahtinen Päivi Helenius Tuula Paavola soveltava liikunta, uimahallit Liikuntapalvelut tuottaa monipuolisia liikunta- ja terveyspalveluja tamperelaisille. Liikuntapalvelut luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Liikuntapalvelut vastaa myös tampere- Käyttöpäällikkö Matti Kaario ulkoliikunta, Tampereen stadion (myös sisäliikunta), Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Rakennusmestari Pekka Koskela rakentaminen, tapahtumat, rakennustekninen valvonta, erikoisliikuntapaikat Rakennusmestari Pasi Lähteenmäki kentät, reitit, rinteet, ladut, retkeilyalueet, rakennustekninen valvonta Työnjohtajat Jorma Nieminen, Markku Wacklin, Vesa Kanerva (kesällä Ilkka Toiva) ulkoliikunta kokonaisuudessaan Työnjohtaja Esko Jouppi Tampereen stadionin sisäliikunta laisille tarkoitetusta soveltavasta liikuntapalvelujen järjestämisestä yhteistyössä eri järjestöjen ja kaupungin muiden toimialojen kanssa sekä tukee kansainvälistä ja kansallista urheilutoimintaa. Liikuntapalvelujen johtoryhmän muodostavat liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola (puheenjohtaja), käyttöpäällikkö Matti Kaario (varapuheenjohtaja), hallintokoordinaattori Leila Lahti (sihteeri), käyttöpäällikkö Mikko Heinonen, Käyttöpäällikkö Jari Tolvanen jäähallit, sisäliikunta Työnjohtaja Ilkka Toiva sisäliikunta, koulujen iltakäyttö Työnjohtaja Vesa-Pekka Salminen Hallimestari Rauno Lehtinen jäähallit lvi-tekniikka käyttöpäällikkö Jari Tolvanen, suunnittelija Lasse Viheriäranta, rakennusmestari Pekka Koskela ja rakennusmestari Pasi Lähteenmäki. Hallintosihteeri Tarja Pussisen ja käyttöpäällikkö Esa Auvisen jäädessä eläkkeelle ei vapautuneita paikkoja ole täytetty, vaan tehtävät on jaettu muille päälliköille. Näin liikuntapalvelujen hallinnossa on toimintaa tehostettu merkittävästi. Ratinan kahvio on tamperelaisten urheiluseurojen viihtyisä olohuone ja kokoontumispaikka. Ratinassa kokoontumistiloja seuroille Liikuntapalvelujen muutto Ratinaan ja stadionin sisätilojen uudelleenjärjestely mahdollistavat tilojen tarjoamisen tamperelaisten urheiluseurojen ja muiden yhteisöiden neuvottelu- ja kokouskäyttöön. Uutta ilmettä saanut urheiluseurojen olohuone eli perinteinen Ratinan kahviotila mahdollistaa useiden kymmenienkin henkilöiden samanaikaisen kokoontumisen. Tilan varustaminen Tampereen Urheilun Edistämissäätiö lahjoittamalla dataprojektorilla ja valkokankaalla tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisten kokous-, valmennus- ja koulutustilaisuuksien esitystekniikkaan. Hieman pienempien ryhmien kokoontumiseen soveltuu erinomaisesti Ratinan entisistä vip-tiloista kokous- ja neuvottelukäyttöön muutettu toisen kerroksen tila, joka tarjoaa viihtyisän ja rauhallisen kokoontumismiljöön n. 30 hengelle. Tilojen varaukset tapahtuvat suoraan Ratinan urheilulaitoksenhoitajien kautta. Rekisteröidyille tamperelaisille urheiluseuroille ja muille yhdistyksille tilojen käyttö on maksutonta. Tiloja luovutetaan kohtuullista vuokraa vastaan myös yritysten käyttöön. Tiedustelut ja varaukset, p Kahvion seinälle asennettu valkokangas toimii dataprojektorin kanssa myös isokokoisena tv-screeninä. Urheilulaitoksenhoitaja Timo Laine esittelee laitteiston toimintaa. Liikuntatilojen käyttövuorojen hakuaikoja Vuoden 2011 alusta lukien liikuntatilojen käyttövuorojen hakuajoista ei ilmoiteta tiedotusvälineissä. Vakiovuorojen hakuajat vuonna 2011 ovat seuraavat: Sisäliikuntapaikkojen ja tenniskenttien kesävuorot mennessä. Sisäliikuntapaikkojen (myös koulujen salien iltakäyttö), Tampereen, Hervannan ja Tesoman jäähallien sekä uimahallien ja uimahallien kerhohuoneiden talvivuorot mennessä. Koulukadun, jääkiekko- ja luistinratojen sekä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen talvivuorot mennessä. Lisätietoja käyttövuorojen hakemisesta on liikuntapalvelujen verkkosivuilla osoitteessa: liikuntajaulkoilu/kayttovuorot.html Hauista tiedotetaan myös liikuntapalvelujen Ajankohtaista -verkkosivulla liikuntajaulkoilu.html 30 31

17 Tampereen Liikuntasanomat 1/2011 Kolumni Yhdessä Enemmän Varalan Urheiluopisto on ollut osa tamperelaista historiaa jo reilun 100 vuoden ajan. Yksi opiston perustamisen lähtökohdista oli tarjota Puuvillatehtaan tytöille virkistystä kesäisin voimistelunjohtajakursseilla, neliviikkoisilla. No, ajat pelkästään naisille suunnattuna voimisteluopistona ovat takana ja nykypäivän Varala on jotain aivan muuta. Tampereen kaupunki on Varalan koordinoiman Tampereen Urheiluakatemian merkittävin rahallinen ja toiminnallinen tukija. Tampere on avustanut akatemian toimintaa vuosittain toiminta-avustuksella. Lisäksi Tampereen kaupungin kaikki mahdolliset liikuntapalvelut ovat rajattomasti akatemiaurheilijoiden käytössä 100 vuosimaksulla. Varala on koordinoinut nykyisen Urheiluakatemian toimintaa nyt kolme vuotta ja olemme saavuttaneet ensimmäisen tavoitteemme, valtakunnallisen huippu-urheiluakatemian statuksen Suomen Olympiakomitean auditoinnin seurauksena. Tämä tuo akatemialle vuosittain toiminta-avustusta Olympiakomitean osoittamana. Toiminnan päätarkoitus on edesauttaa tavoitteellisesti urheilevien nuorten mahdollisuuksia yhdistää myös opiskelu jokapäiväisen valmentautumisen rinnalle. Varalan näkökulmasta yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa on yksi menestyksemme kulmakivistä. Kolmannes 4,8 hehtaarin maa-alastamme on pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kaupungin vuokramaalla. Tahmelan pallokenttä on niin ikään vuokrattu Varalan käyttöön. Erityisen tärkeää Varalalle on kuitenkin sijaintimme aivan Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä. Kaikki kaupungin liikuntapaikat ovat maksimissaan viidentoista minuutin ajomatkan päässä. Varala onkin yksi aktiivisimmista liikuntapaikkojen vuokraajista. Yhteistyö liikuntapaikkojen kanssa antaakin Varalalle lähes rajattomat mahdollisuudet hyödyntää Tampereen erinomaisia liikuntamahdollisuuksia koulutuksissamme. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että henkilösuhteet Tampereen kaupunkia kohtaan ovat erittäin hyvät ja lämpimät. Töitä tehdään hihat käärittynä ja asioista puhutaan suoraan ja kiertelemättä. Yhteistyön tilasta voisi tällä hetkellä sanoa sen, että molempien osapuolten katse on tulevaisuudessa ja yhteistyön mahdollisuuksien lisäämisen aktiivisessa etsimisessä. Uskon, että molemmilla osapuolilla on toisilleen paljon annettavaa. Koulutuksellisesti näen tulevaisuutemme vahvana osaamiskeskuksena. Vapaan sivistystyön, ammatillisen 2. asteen liikunnan peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen lisäksi tulemme profiloitumaan liikunnan ja valmennuksen asiantuntijaorganisaationa. Tällä tarkoitan sitä, että osaaminen tulee olemaan jatkossa erittäin tärkeä palvelutuote. Osaamista ja asiantuntijuutta voidaan jakaa täällä Varalassa tai myös opiston rajojen ulkopuolella. Osaaminen on nyt ja tulevaisuudessa se kilpailuvaltti, josta haluan täällä Varalassa pitää hyvää huolta. Tärkein asia tässä onkin ammattitaitoinen ja erittäin motivoitunut henkilökunta. Haluan Varalan Urheiluopiston nykyistä kiinteämmäksi osaksi tamperelaista liikunta- ja urheiluelämää. Varala voi olla eräänlainen tukikohta tamperelaisille seuroille ja järjestöille, jotka voivat hakea Varalasta osaamista ja palveluita arjen keskellä. Tästä erinomaisena osoituksena ovat mm. Tampereen Urheiluakatemian toiminta sekä yhteistyö tamperelaisten seurojen Tampereen Pyrinnön ja Isku-Volleyn kanssa. Toivon kaikilta osapuolilta aktiivista keskustelua, jotta sopivat yhteistyön muodot voisivat löytyä. Ki m m o Sirainen Kirjoittaja on Varalan Urheiluopiston rehtori 32