YHDESSÄ TOIMIEN IKÄIHMISEN SUU KUNTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ TOIMIEN IKÄIHMISEN SUU KUNTOON"

Transkriptio

1 YHDESSÄ TOIMIEN IKÄIHMISEN SUU KUNTOON - moniammatillisen suunhoitohankkeen tuloksia Rauman seudulla Irmeli Lehtonen Opinnäytetyö syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Länsi, Porin toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja ( AMK )

2 TIIVISTELMÄ Irmeli Lehtonen. Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon. Pori,syksy 2006, 50 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu Länsi, Porin toimipaikka, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Porin kaupungin terveysviraston ja Rauman seudun kansanterveystyön kuntayhtymän suun terveydenhuolto-osastot toteuttivat Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon - hankkeen, jonka tarkoituksena oli kehittää suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon ja hoitotyön menetelmiä laitoksissa ja kotihoidossa olevien vanhusten ja pitkäaikaissairaiden osalta. Hanke oli Länsi- Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston rahoittama. Sidosryhminä hankkeessa olivat julkisen sektorin kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vuodeosastojen ja vanhainkotien henkilökunta, joille annettiin koulutusta luennoilla, osastotunneilla ja tuote-esittelyissä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon -hankkeen vaikutusta ikäihmisiä päivittäin hoitavien näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin sidosryhmään kuuluvilta Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän alueella toimivilta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joita lähetettiin 154 kappaletta. Palautettuja oli 83 ; palautusprosentti oli 53,9 %. Tutkimusote oli kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen yhdistelmä eli metodologinen triangulaatio. Tutkimusmenetelmänä oli kyselylomake. Kvantitatiivisen aineiston muuttujista muodostettiin taulukot Mikrosoft Exceliä apuna käyttäen. Kvalitatiivisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Tutkimus tehtiin eettisiä periaatteita noudattaen. Tutkimustuloksista ilmeni, että ikäihmisiä hoitavat olivat saaneet hankkeesta tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita he olivat soveltaneet käytäntöön muuttamalla työtapojaan. Potilastietojen kirjaamiseen ei ollut tullut vielä juurikaan muutosta. Tuotetusta kirjallisesta materiaalista sekä luennoista koettiin olleen eniten hyötyä. Tutkimustuloksista nousi esille myös lisäkoulutuksen ja yhteistyön tarve. Johtopäätöksenä voidaan todeta Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon - hankkeen kohdistuneen ajankohtaiseen ongelmaan, ja sen avulla kehittämistyö saatiin hyvälle alulle. Asiasanat: ikäihminen, suun terveydenhoito

3 ABSTRACT Irmeli Lehtonen. Working Together for Good Oral Health of the Elderly.Pori, pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences West, Pori Unit. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Oral Health Care Centers in Pori and Rauma areas performed a project called Working Together for Good Oral Health of the Elderly.The aim of the project was to develop prophylactic treatment and nursing methods of oral health care to the elderly who lived in institutions and were chronic patients. The project was financed by the Social and Health Department of The Western Finland Provincial Government. Interest groups were the staff in home-help service, home nursing, hospital wards and old people s homes within public sector. Education was given by lectures, during meetings in wards and exhibitions. The purpose of this study was to find out the influence of the project from the nurses points of view. In all,154 questionnaires were delivered to 154 members of the nursing staff in the Rauma area; 83 responded. The response rate was 53.9 %.The research was a combination of quantitative and qualitative methods, so called methodological triangulation. The quantitative data were analyzed by using Microsoft Excel. The qualitative material was analyzed by using content analysis. The research was performed according to ethical standards. According to the results, the respondents had knowledge, abilities and facilities which they had applied in changing their working practices. The recording of patient files had not yet been changed. The most useful was the produced material. The respondents also wanted more cooperation and continuing education. The conclusion is that the project called Working Together for Good Oral Health of the Elderly applied to a current problem and with the help of the project cooperation got started. Keywords: The Elderly, Oral Health Care

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1. JOHDANTO 7 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA 8 3. KESKEISET KÄSITTEET Ikäihminen Suun terveydenhoito HANKKEEN TOTEUTUS TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusote ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen kohderyhmä Tehtävä terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa Työpaikka Tutkimusaineiston analyysi TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS TUTKIMUSTULOKSET Asiakkaan tai potilaan suun säännöllisen hoidon kuuluminen työnkuvaan Mielipiteitä suun ja hampaiden puhdistuksen ja hoidon vaikutuksesta asiakkaan tai potilaan yleiskuntoon ja yleisterveyteen Hankkeen vaikutukset Hankkeen vaikutus tietoon suun hoidosta Hankkeen vaikutus terveen ja sairaan suun tunnistamiseen 29

5 8.3.3 Hankkeen vaikutus suun terveyden kirjaamisen Hankkeen vaikutus työtapoihin Hankkeen hyödyt Hankkeesta saatu hyöty Hankkeen onnistuminen Oma hammaslääkärissä käynti Jatkotoiveet Yhteistyön tarve jatkossa Lisäkoulutustoiveet ja kehittämisehdotukset TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 46 LÄHTEET 49 LIITTEET 53 LIITE 1: Anomus tutkimusaineiston käyttöön 53 LIITE 2: Lupa tutkimusaineiston käyttöön 54 LIITE 3: Kyselylomake 55 LIITE 4: Esimerkki käytetystä sisällönanalyysistä 60

6 1. JOHDANTO Vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan yli puolitoistakertaiseksi nykyiseen verrattuna eli noin 1,4 miljoonaksi. Terveys 2000 tutkimuksen mukaan hampaattomien lukumäärä on kahdessakymmenessä vuodessa vähentynyt kaikissa ikäryhmissä ja on edelleen vähenemässä. Tällä hetkellä täysin hampaattomia yli 65-vuotiaita on runsaat Nykyisin vain harvat menettävät kaikki hampaansa.(paavola 2003.) Hammashoitopalvelujen tarve on viime vuosina kasvanut ja tulee jatkossa kasvamaan yhä enemmän, sillä hampaallisten tarvitsema palvelujen määrä on kuusi kertaa hampaattomien tarvetta suurempi. Myös ikäihmisten suun päivittäinen hoito on muuttunut : se ei olekaan enää vain hammasproteesien pesua. Muutokset ikäihmisten suun hoidon tarpeissa tulisi ottaa huomioon niin suun terveydenhuollon, kuin muunkin sosiaali- ja terveysalan toiminnassa ja voimavarojen suuntaamisessa. (Paavola 2003.) Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen mukaan tavoitteena on tukea kaikkien ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista riippumatta heidän toimintakyvystään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001:4.) Ikäihmisen päivittäisessä hoidossa kokonaisuuden huomioiminen on osa laadukasta hoitoa. Opiskelen työn ohessa monimuotoisesti sairaanhoitajatutkintoa ( AMK ). Työskentelin samanaikaisesti Rauman seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä hammashoitajana. Työhöni liittyi osallistuminen Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon - hankkeeseen. Hankkeen alussa 2004 koulutustarve kartoitettiin alkukyselyllä. Hankkeen lopussa 2006 vaikutukset selvitettiin uudella kyselyllä. Opinnäytetyö on tehty tämän loppukyselyn vastauksista Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän alueella. Tutkimuksen tuloksia käsitellään vanhuksia päivittäin hoitavien henkilöiden näkökulmasta.

7 8 Johtopäätösten toivon vaikuttavan tulevaan koulutukseen sekä oppilaitoksissa, että työpaikoilla ja yhteistyöhön sekä vanhuksia päivittäin hoitavia, että suun terveydenhuollon henkilökuntaa tyydyttävällä tavalla. 2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA Porin kaupungin terveysviraston ja Rauman seudun kansanterveystyön kuntayhtymän suun terveydenhuolto-osastot toteuttivat Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon - hankkeen, jonka tarkoituksena oli kehittää suun terveydenhuollon ehkäisevän hoidon ja hoitotyön menetelmiä laitoksissa ja kotihoidossa olevien vanhuksien ja pitkäaikaissairaiden osalta. Hanke oli Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston rahoittama. (Hankesuunnitelma 2004.) Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja järjestää koulutusta ja osaamista niille hoitoalan ammattihenkilöille, jotka hoitavat vanhuksia päivittäin ja vahvistaa heidän sitoutumistaan suun terveydenhoitoon. (Hankesuunnitelma 2004.) Tavoitteena oli myös lisätä ikäihmisten ja heidän omaistensa tietoa ja osallisuutta suun terveydenhoidossa ja turvata järjestelmälliset ehkäisypainotteiset suun terveydenhuollon palvelut tälle ikäryhmälle. ( Hankesuunnitelma 2004.) Hankkeen tavoitteena oli valmistaa käytettäväksi sopiva ja riittävä kirjallinen ja sähköinen oheismateriaali. Tarkoituksena oli myös luoda toimintamalli, joka on siirrettävissä paikallisesti soveltaen muuhunkin ennaltaehkäisevään työhön suun terveydenhuollossa ja muihin ryhmiin, sekä laajemmin myös muille paikkakunnille.( Hankesuunnitelma 2004.)

8 9 Hanke tähtäsi siihen, että hoitohenkilöstö oppii käytännössä paremmin tunnistamaan terveen ja sairaan suun ja ohjaamaan tarvittaessa hammashoitoon. Heillä tulisi olla keskeistä tietoa hampaita vahingoittavasta ravinnosta ja sen nauttimisesta. Tavoitteena oli, että he saavat tarvittavat valmiudet avustaa sekä ikäihmisiä suun hoidossa että harjata hoidettavien hampaat ja puhdistaa heidän suunsa. Lisäksi he hankkeen avulla saavat tietoa muista suun alueen vaivoista ja hallitsevat mm. kuivan suun hoidon. ( Hankesuunnitelma ) Yleisenä viitekehyksenä oli Porin kaupunginvaltuuston , pykälässä 296 hyväksymä Porin kaupungin vanhustenhuollon strategia vuoteen 2008 ja erityisenä haasteena ikääntyvän väestön osuuden jatkuva kasvu. ( Hankesuunnitelma ) 3. KESKEISET KÄSITTEET 3.1 Ikäihminen Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon - hankkeessa terveydenhuollon palveluja saavia ovat yli 65-vuotiaat kotipalvelun tai kotisairaanhoidon piiriin kuuluvat sekä palvelukodeissa, vuodeosastoilla tai vanhainkodeissa asuvat henkilöt. Iästä riippumatta heitä kutsutaan tässä tutkimuksessa ikäihmisiksi tai vanhuksiksi. Käsite, vanhus, rajataan tavallisesti kalenteri-iän mukaan. Suomessa vanhuus on rajattu yleensä eläkeiän eli 65-ikävuoden perusteella. Koska yksilöiden fyysinen toimintakyky säilyy melko hyvin aina 75 ikävuoteen asti, on perusteltua käyttää vasta silloin vanhus-nimikettä.( Lipponen,2004,23. ) Vuosituhannen vaihteessa Suomessa oli joka seitsemäs henkilö yli 65-

9 10 vuotias luvulla joka neljännen odotetaan olevan 65 täyttänyt.( Heikkinen 2000, 37.) Sosiaali- ja terveysministeriön Vanhusbarometri-tutkimuksessa kysyttiin ikääntyneiltä itseltään, millä ilmaisulla varttuneempia ikäryhmiä tulisi kutsua. Vastaajille annettiin eri vaihtoehtoja, joista he valitsivat yli 60-vuotiaita ja yli 80-vuotiaita parhaiten kuvaavat ilmaisut. Erilaiset ikääntymiseen liittyvät termit saivat eniten tukea: yli 60-vuotiaista lähes puolet kannatti ilmaisuja ikääntyneet ihmiset, ikäihmiset ja iäkkäät ihmiset. Myös seniorikansalainen sai kannatusta. Sen sijaan yli 60-vuotiaita ei haluttu kutsua vanhoiksi ihmisiksi. Vasta yli 80- vuotiaita haluttiin kutsua vanhuksiksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999.) 3.2 Suun terveydenhoito Terveys on voimavara, joka voi edistää hyvinvointia, sosiaalista vuorovaikutusta, itsensä toteuttamista, arkipäiväisistä tehtävistä suoriutumista ja muita ihmisten päivittäisessä elämässään tärkeinä pitämiä asioita (Koskinen 2003, 22). Terveydenhoito on terveyden edistämiseen, terveyden ylläpitämiseen ja sen hoitoon sekä sairauden ehkäisemiseen tähtäävää hoitotoimintaa (Lääketieteen sanasto). Säännöllinen ja hyvä suun terveydenhoito parantaa elämänlaatua sekä ehkäisee sairauksien syntyä ja pahenemista. (Hankesuunnitelma ) Tutkimusten mukaan yksilön toimintakyky heikkenee 75. ikävuoden jälkeen. Pelkkä ikä sinänsä ei vaikuta toimintakykyyn, vaan iän mukanaan tuomat sairaudet. Yleisimpiä toimintakyvyn muutoksia ovat liikkumisvaikeudet. Arkielämässä suoriutuminen vaikeutuu ja se johtaa ulkopuolisen avun tarpeeseen. Selvemmin se näkyy ikävuoden jälkeen. Silloin apua tarvitaan ainakin yleisimmin peseytymisessä, pukeutumisessa ostostenteossa ja ruuanlaitossa. (Kauhanen ym. 1998,232.) Fyysiseen vanhenemiseen liittyy eri elinten ja elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan hidas heikkeneminen. Muutoksen nopeus on eri elimillä ja eri henkilöillä erilainen. Muutokset heikentävät vanhuksen suorituskykyä. Suorituskyvyn heikkeneminen näkyy

10 11 monien eri järjestelmien mukautumista, yhteistoimintaa ja hallintaa vaativissa fyysisissä tai psyykkisissä rasitustilanteissa. Myös monet sairaudet heikentävät suorituskykyä. Joskus voi olla vaikea erottaa johtuuko suorituskyvyn lasku ikääntymisestä vai sairaudesta.(heikkinen 2000, 30, 37.) Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan yleensä kykyä suoriutua päivittäisistä toiminnoista, kuten liikkumisesta, peseytymisestä, pukeutumisesta ja nukkumisesta(valtonen 2002,8). Suun ja hampaiston terveys vaikuttaa mm. ravinnon käyttöön, puheen muodostukseen, hengitykseen, vatsan toimintaan, ulkonäköön ja sosiaalisiin suhteisiin. Kaikki nämä yhdessä vaikuttavat ikäihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. ( Ekelund 1996, ) Terveys tutkimuksen mukaan suun sairaudet vanhuksilla ovat yleisiä. Joka kolmannella yläleuan kokoproteesia käyttävällä on tulehdus proteesin alla. Suun limakalvoa vasten oleva proteesin huokoinen pinta on hyvä kasvualusta erilaisille mikrobeille. Proteesit tulee puhdistaa päivittäin esimerkiksi miedolla astianpesuaineella ja proteesiharjalla. Proteesit otetaan yöksi pois ja ne säilytetään yön yli ilmavasti säilytysastiassa. ( Suomen Hammaslääkäriliiton vanhustyöryhmä 2003, ) Hampaallisilla yli 65-vuotiailla on kahdella kolmesta iensairauksia ja joka kolmannella hampaissaan reikiä. Ikäihmisten suun tulehdussairaudet ovat myös laaja kansanterveysongelma, sillä ne pahentavat monia yleissairauksia ja haittaavat niiden hoitoa. Plakin bakteerien aspiroiminen hengitysteihin voi lisätä keuhkokuumeen vaaraa. (Paavola 2003.) Verenkiertoon päässeet bakteerit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen sydäntulehduksen, endokardiitin, henkilöille, joilla on sydämen läppävika tai tekoläppä (Satakunnan sairaanhoitopiiri 2005 ). Suusyövän riski kasvaa ikääntyessä. Sen riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, alkoholin käyttö, suun kuivuus, puutteellinen suuhygienia, huonot hampaat ja huonot hammasproteesit. Ensioireena voi esiintyä vaaleita läiskiä suun

11 12 limakalvolla, kyhmy suussa, puheen vaikeutumista ja muuttumista tuumorin johdosta, proteesin sopimattomuutta tai syljen erityksen lisääntymistä. Suusyöpä metastasoi varhain kaulalle, jolloin imusolmukkeet suurenevat. Myös kovareunainen haava voi olla merkkinä suusyövästä, samoin parantumaton huulen haavauma tai rupi. Suusyöpä näkyy ensimmäisenä usein suun pohjalla, kielen alapuolella tai kiinnittämättömän ikenen alueella. (Happonen 1996, ) Ikäihmisillä aristava ja kuiva suu on merkittävä painonlaskun ja aliravitsemuksen riskitekijä. Ravitsemus voi heikentyä suun ja hampaiden sairauksien takia myös siksi, että kipeällä suulla on vaikea syödä. Sekä sairaudet että niihin käytettävät lääkkeet ja hoidot saattavat vähentää syljen eritystä tai muuttaa syljen koostumusta, jolloin sen antimikrobinen vaikutus vähenee. Tällöin suun sairauksien eteneminen voi olla nopeaa ja vaikeasti ennakoitavaa. Siksi vanhuksia hoitavan henkilökunnan on tärkeää arvioida ikäihmisen suun päivittäisen hoidon onnistumista ja kartoittaa suun hoidon tarvetta. Ikäihmistä tulee kannustaa omatoimiseen suun puhdistamiseen ja neuvoa niin häntä kuin mahdollista omaishoitajaakin suun terveydenhoidossa ja tarvittaessa auttaa hammashoitoon hakeutumisessa.(paavola 2003.) Ikääntyneen suuongelmat tulisi hoitaa mahdollisemman varhaisessa vaiheessa, koska ne heikentävät toimintakykyä ja uhkaavat yleisterveyttä. Jos vanhuksen yleistila on heikko, suutulehdukset voivat olla kohtalokkaita. ( Suomen Hammaslääkäriliiton vanhustyöryhmä 2003, 21.) Tässä tutkimuksessa on keskitytty kodeissa ja vanhuksia hoitavissa laitoksissa päivittäin tapahtuvaan suun hoitoon ja suun terveyden tarkkailuun sekä suun terveyden tietojen kirjaamiseen potilaan hoitotietoihin.

12 13 4. HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen toteutetusta varten perustettiin ohjaus- ja projektiryhmät. Ohjausryhmään kutsuttiin vanhusten hoidosta vastaavia henkilöitä Porista ja Raumalta. Projektiryhmään nimettiin suun terveydenhuollon henkilöitä. Sidosryhminä hankkeessa olivat kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vuodeosastojen ja vanhainkotien henkilökunta. Yksityiset palvelu- ja vanhainkodit rajattiin projektin ulkopuolelle. Hankkeen aluksi järjestettiin Rauman ja Porin suun terveydenhuollon työntekijöille koulutuspäivä, jossa päivitettiin henkilökunnan tietoja vanhusten suun hoidosta. Yhteisen koulutuspäivän jälkeen työskentelyä jatkettiin itsenäisesti kummassakin kaupungissa. Ohjaus- ja projektiryhmän säännöllisillä tapaamisilla jaettiin kokemuksia hankkeen kulusta. Tässä opinnäytetyössä on käytetty Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän hankkeen toteutusta ja siitä tehtyä kyselyä. Vanhuksia päivittäin hoitavien kotipalvelun, kotisairaanhoidon, vuodeosastojen ja vanhainkotien henkilökunnalle tehtiin keväällä 2004 alkukysely, jolla kartoitettiin tietoja, taitoja ja valmiuksia vanhusten suun hoitoon. Kysely toteutettiin yksinkertaisena satunnaisotoksena 5-6 kyselylomaketta osastoa kohti. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän alueella kyselylomakkeen saajia oli 154 henkilöä. Vastauksia palautettiin 106 eli vastausprosentti oli Tutkimuksessa kysyttiin mm. mitä toimenpiteitä he tekivät päivittäin, mistä hoitajat ovat saaneet tietonsa, kokivatko he suun hoidon vaikeaksi, miten suun ja hampaiden hoito vaikuttaa yleisterveyteen ja mitä toivomuksia heillä olisi tulevan koulutuksen suhteen. Kyselyssä kartoitettiin myös koulutustarpeet ja toiveet.( Lehtonen 2004.) Kyselyn tulosten perusteella suunniteltiin molemmissa kaupungeissa jatkotoimenpiteet erikseen. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän alueella työskenteleville vanhuksia hoitaville pidettiin kaksi samansisältöistä koulutuspäivää. Vanhainkotien ja osastojen asukkaille tehtiin suun ja

13 14 hampaiden tutkimus. Samalla käytiin hoitohenkilökunnan kanssa jokaisen potilaan suun ja hampaiden kotihoito yksityiskohtaisesti läpi; välineet, tekniikka ja erityisongelmat. Pääpaino oli henkilökunnan kouluttamisessa ja motivoimisessa jokapäiväisen suuhygienian hoitoon. Koulutuksesta ja tutkimuksista huolehtivat projektiryhmän jäsenet. Raumalla laadittiin ikäihmisten suun terveydenhoitokansio apuvälineeksi koulutustilaisuuksien pitäjille. Raumalla laadittiin myös opaslehtiset Diabeetikon suunhoito, Tekonivelpotilaan suunhoito ja Sydänpotilaan suunhoito. Porissa tehtiin Ikäihmisten suun ja hampaiden puhdistus - niminen dvd- tallenne ja lehtinen Suun hoitoa ikäihmisille. Tuotettu materiaali on molempien, sekä Rauman, että Porin suun terveydenhuollon osastojen käytössä. Koulutusta annettiin myös osastotunneilla ja näyttelyissä, joita pidettiin eri puolilla kuntayhtymää kaikkiaan kahdeksan tilaisuutta. Näyttelyihin tutustui ikäihmisiä omaisineen, omaishoitajia, hoitohenkilökuntaa sekä erilaisia tukiryhmiä edustavia henkilöitä.yhteensä n Hankkeen päätösseminaariin osallistui sekä vanhuksia päivittäin hoitavia henkilöitä että suun terveydenhuollon henkilökuntaa. Luennoimassa oli vanhusten suunhoidon asiantuntijoita. Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin kysely hankkeen tavoitteiden toteutumisesta. Kyselyn vastauksia on käytetty tämän opinnäytetyön tekemiseen. 5.TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata henkilökunnan mielipiteiden perusteella tietojen, taitojen ja valmiuksien lisääntyminen sekä suun sairauksien hoidossa, että tunnistamisessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää hankkeen

14 15 vaikutus työtapoihin ja suun terveyden kirjaamiseen sekä henkilökunnan kokema lisätiedon tarve. Ikäihmisten hyvä suun hoito on vaativa tehtävä ja tarvitsee toimiakseen hammashuollon ja muiden vanhuksia hoitavan henkilöstön yhteistyötä ja uusia toimintatapoja sekä uudenlaista ennakkoluulotonta työjakoa. Moniammatillinen yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi, kun vanhusten määrä kasvaa ja yhä useammalla on omia hampaita suussaan. On tärkeää, että hoitajat ymmärtävät suun terveyden merkityksen osana yleistä terveyttä ja hyvinvointia, osaavat neuvoa ja auttaa iäkkäitä suun päivittäisessä puhdistamisessa ja kykenevät tarvittaessa ohjaamaan heitä hammaslääkärin hoitoon. Kun vanhus ei enää itse kykene puhdistamaan suutaan ja hampaitaan, vastuu päivittäisen suuhygienian ylläpitämisestä jää häntä hoitaville ammattilaisille. Suun hoito on yksi osa hoitotyötä ja parantaa sen laatua. (Paavola 2003.) Ihmisarvo on kaiken hoitamisen ydin. Hoitojärjestelmät,-traditiot ja filosofiat ovat kaikki muodostuneet ihmisarvon pohjalta. Suomessa laki potilaan asemasta ja oikeuksista on kansainvälisesti edistyksellinen kannanotto potilaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Vanhuskroonikkojen hoito ja heihin kohdistuvat asenteet ovat ihmisarvon kannalta tärkeitä, sillä vanhukset kuuluvat ryhmään, joiden omat edellytykset ajaa etujaan ovat muita heikompia. ( Lindqvist 2001, 20.) Yhdessä toimien ikäihmisen suu kuntoon - hankkeen tavoitteena oli pystyä turvaamaan asiakkaan tarpeista lähtevä saumaton, tehokas ja joustava suun terveydenhuollon sairauksien ehkäisyyn tähtäävä palvelukokonaisuus. (Hankesuunnitelma 2004). Tutkimusongelmat ovat : 1.Onko hoitohenkilökunnan tieto vanhusten suun hoidosta ja suun sairauksien tunnistamisesta on lisääntynyt? 2. Ovatko hoitohenkilökunnan taidot ja valmiudet lisääntyneet vanhusten suun hoidossa?

15 16 Miten suun terveyden kirjaaminen potilaspapereihin muuttui? Miten suun terveydenhoidon työtavat muuttuivat? 3. Missä asioissa hoitohenkilökunta tarvitsee vielä lisää tietoa? 4.Minkälaisia toiveita hoitohenkilökunnalla on jatkossa yhteistyöstä suun terveydenhuollon kanssa? 6. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Tutkimusote ja tutkimusmenetelmä Tutkimusote on kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen yhdistelmä eli metodologinen triangulaatio. Se merkitsee sitä, että tutkimusmenetelmänä on kyselylomake, jossa on sekä vapaamuotoisia laadullisesti käsiteltäviä että strukturoituja määrällisesti käsiteltäviä kysymyksiä. Kysymysten vapaamuotoisuudella pyritään antamaan tutkittaville mahdollisuus ilmaista asia omalla tavallaan, ei ainoastaan tutkijan etukäteen strukturoimalla tavalla. (Leino- Kilpi 1997, )Koska vastauksissa on hoitajien subjektiivinen näkemys asiasta, on kysymyksessä induktiivinen lähestymistapa ( Sirola,2006). Tässä tutkimuksessa metodologisen triangulaation käyttö näkyy sekä kvantitatiivisten, että kvalitatiivisten vastausten käyttämisenä niin, että tuloksissa on yhdistetty molemmilla tavoilla saadut tiedot. Kyselylomakkeen laativat yhteistyössä hankkeesta vastaavat henkilöt. Vastaukseksi haluttiin selkeästi mitattavia vastauksia, joten osa kysymyksistä muotoiltiin strukturoituun muotoon. Avoimilla kysymyksillä odotettiin saatavan vastauksia, jotka kuvailevat paremmin hankkeen vaikutuksia. Kyselytutkimuksen etuna on sen tehokkuus. Sen avulla voidaan kysyä monia asioita useilta henkilöiltä samanaikaisesti. Myös vastausten käsittely on nopeaa ja se voidaan tehdä tietokonetta apuna käyttäen. Haittoina voidaan pitää tutkijan ja tutkittavan kohtaamattomuutta. Tutkija ei näin voi olla varma

16 17 miten vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen tai ovatko he ymmärtäneet kysymyksiä tai perehtyneet kysyttävään alueeseen.(hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Tässä tutkimuksessa vastaajien perehtyneisyyttä pyrittiin selvittämään kysymällä suun hoidon kuulumisesta työnkuvaan. Vastaajien asenteita selvitettiin kysymällä heidän mielipiteitään suun ja hampaiden hoidon ja puhdistuksen merkityksestä yleisterveyteen sekä heidän omista hammaslääkärissäkäyntitottumuksistaan. 6.2 Tutkimuksen kohderyhmä Kohderyhmänä olivat samoilla vanhuksia hoitavilla osastoilla työskentelevät henkilöt kuin kartoittavassakin kyselyssä. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän alueella yksikköjä olivat terveyskeskuksen vuodeosastot, Rauman kaupungin, Lapin- ja Eurajoen kuntien vanhainkodit, kotisairaanhoito ja kotipalvelu. Hankkeen puitteissa koulutusta pyrittiin antamaan osastojen koko henkilökunnalle. Kartoittavaan kyselyyn vastaajat valittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla. Satunnaisotannassa tunnetusta perusjoukosta valitaan sattumanvaraisesti ne, joille kyselylomake annetaan ( Metsämuuronen 2005, ) Tehtävä terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa Kyselylomakkeita vietiin osastoille niin, että 25-30% henkilökunnasta vastasi kyselyyn. Osastonhoitaja tai vastaava sairaanhoitaja jakoi lomakkeet. Lomakkeita lähetettiin 154 kappaletta. Palautettuja oli 83 eli palautusprosentti oli ( Kuvio 1.) Vastanneista sairaanhoitajia oli eniten. Heitä oli 29 eli 34,9 % vastanneista. Seuraavaksi suurin ryhmä olivat lähihoitajat. Lähihoitajia oli 18 ja perushoitajia 13 hoitajaa. Kodinhoitajia oli 11 ja kotiavustajia 3. He työskentelivät kotipalvelussa. Vastanneista 2 oli terveydenhoitajia ja 2 toimi osastonhoitajan

17 18 tehtävissä. Muita tehtäviä olivat hoitoapulainen (2), mielenterveyshoitaja (1) ja osastoapulainen (1) perushoitaja kodinhoitaja lähihoitaja sairaanhoitaja terveydenhoitaja osastonhoitaja kotiavustaja laitosapulainen muu, mikä 4 Kuvio 1. Tehtävä terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa Työpaikka Sosiaalitoimeen eli vanhainkoteihin ja kotipalveluun lähetettiin yhteensä 105 lomaketta. Niistä palautettiin 53 eli palautusprosentti oli 50,5. ( Kuvio 2.) Suurin osa vastanneista (33) työskenteli vanhainkodeissa. Vanhainkoteja oli koko kuntayhtymän alueella eli Raumalla, Eurajoella ja Lapissa. Kodisjokilaiset hoidetaan Raumalla. Terveyskeskuksen vuodeosastoille lähetettiin 30 lomaketta. Vuodeosastoja on neljä ja ne toimivat kaikki Terveyskeskuksen yhteydessä Raumalla. Lomakkeista palautettiin 18. Kotisairaanhoitoon jaetuista 19:sta palautettiin 12. Kotisairaanhoitoa on saatavana kaikissa kuntayhtymän kunnissa. Kotisairaalaa tai kunnallista palvelukotia ei Rauman seudun kuntayhtymän alueella ole.

18 tk- vuodeosasto vanhainkoti kotisairaanhoito kotipalvelu kotisairaala palvelukoti muu, mikä Kuvio 2. Työpaikka 6.3 Tutkimusaineiston analyysi Kun lomake lähetetään postitse tutkittaville niin, että he täyttävät sen oman aikataulunsa mukaan ja lähettävät sen sitten takaisin tutkijalle, suurimpana haittana on kato. Katoa voidaan vähentää jakamalla lomake jonkun organisaation tms. välityksellä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ) Katoa pyrittiin estämään tässä tutkimuksessa viemällä kyselylomakkeet henkilökohtaisesti osastoille ja antamalla niiden jakaminen osastonhoitajan tai vastaavan sairaanhoitajan tehtäväksi. Vastausten antamiseen annettiin määräaika, joka oli kaksi viikkoa. Jos täyttämiseen annettava aika on liian pitkä, kyselykaavakkeet unohtuvat helposti. Jos taas se on kovin lyhyt, eivät vuorotyötä tekevät ehdi sitä täyttämään. Viimeisen palautuspäivän jälkeen odotettiin vielä viikko, ennen kuin aineistoa alettiin käsitellä, jotta myöhästyneetkin lomakkeet saatiin käsittelyyn. Näin saatiin parempi palautusprosentti.

19 20 Tutkimusaineisto luovutettiin tutkijan käyttöön, joka suoritti vastausten käsittelyn ja sisällön analysoinnin. Kvantitatiivisten vastausten käsittely voidaan tehdä muuttamalla muuttujat eli vastaukset taulukkomuotoon, jolloin niitä voidaan käsitellä tilastollisesti tietokoneen avulla (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ). Tutkimusvastauksia käsiteltäessä kukin muuttuja laskettiin ensin manuaalisesti jokaiselta kyselylomakkeelta. Sen jälkeen saadut luvut syötettiin Mikrosoft Excel- ohjelmalle ja kuvattiin graafisesti lukuina. Tutkimusselosteessa mainitaan luvut myös prosentteina silloin, kun se lisää tulosten ymmärrettävyyttä tai kun lukua verrataan aikaisempiin tutkimuksiin, joissa luvut on ilmaistu prosentteina. Osa tämän tutkimuksen luvuista on nolla, sillä työ tehtiin yhdessä porilaisten kanssa. Esimerkiksi Porissa toimii kotisairaala, mutta Rauman seudulla sellaista ei ole.(kuvio 2.) Myös avoimet vastaukset käsiteltiin yhdessä porilaisten kanssa, jotta ne ovat keskenään verrannolliset. Lisäksi vastauksista koottiin yhteenveto koko hankkeen osalta. Sisällönanalyysillä pyritään järjestämään aineisto sellaiseen muotoon, että sen antama informaatio olisi tiivistä ja selkeää. Aineisto pilkotaan osiin, käsitteellistetään ja koodataan uudestaan, jolloin siitä muodostuu looginen kokonaisuus. Induktiivinen aineiston analyysi voidaan suorittaa kolmessa vaiheessa, jolloin siihen kuuluvat aineiston redusointi eli pelkistäminen, klusterointi eli aineiston ryhmittely ja abstrahointi eli käsitteiden luominen.(tuomi, Sarajärvi 2004, ) Tätä tutkimusta tehtäessä käsittely tapahtui redusoimalla ensin avoimet vastaukset niin, että vastauksista karsittiin tutkimukselle epäolennaiset osat. Sen jälkeen aineisto klusteroitiin. Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmiteltiin ja yhdistettiin luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä.(tuomi, Sarajärvi 2004, ) Abstrahointia kysymysten konkreettisesta luonteesta johtuen ei katsottu kaikissa kysymyksissä tarpeelliseksi tehdä. Vastaukset yhdistettiin kysymyksittäin taulukkoon ja kuvattiin graafisesti Mikrosoft Exceliä apuna

20 21 käyttäen. (Liite 4.) Tuloksia verrattiin kartoittavaan tutkimukseen ja tehtiin johtopäätöksiä, joilla pyrittiin vastaamaan tutkimusongelmiin. Lopuksi pohdittiin johtopäätöksiä ja arvioitiin sekä hankkeen, että tutkimuksen vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuudessa. 7. TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Eettisen toiminnan ydin on ikääntynyttä kunnioittava ja arvostava kohtaaminen. Hänen yksilöllisyytensä, itsemääräämisoikeutensa, henkilökohtainen koskemattomuutensa ja loukkaamattomuutensa on otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Hoidon ja palvelun tulee perustua tietoon ja näyttöön, ja kriteerinä tulee olla se, mikä juuri tälle ihmiselle on parasta hoitoa. (Suomen Hammaslääkäriliiton vanhustyöryhmä 2003, 3.) Tutkimuksen kohderyhmänä eivät olleet suoraan vanhukset, vaan heitä päivittäin hoitavat henkilöt. Vastausten esimerkit kuvasivat kuitenkin vanhuksia, joten he olivat välillisesti tutkimuskohteina. Tutkimuksessa noudatettiin ikääntynyttä kunnioittavaa suhtautumista. Esimerkit on valittu ikäihmistä kunnioittaen eikä vanhuksen henkilöllisyys paljastu. Tutkimuksen toteutus on eettistä silloin kun tutkimukseen valitut henkilöt on valittu satunnaisesti ja he osallistuvat siihen vapaaehtoisesti. Heidän antamansa vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä vastaajan henkilöllisyys paljastu missään vaiheessa. (Paunonen, Vehviläinen- Julkunen 1997, 44). Tutkimus toteutettiin eettisiä periaatteita noudattaen. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto on luotettavaa, kun mittaaminen on reliaabelia ja validia. Reliabiliteetilla tarkoitetaan mittarin kykyä antaa tuloksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia eli kuinka tarkasti mittari mittaa juuri tarkoitettua kohdetta. Mittariin liittyvät virheet voivat johtua itse mittarista tai käyttäjien epäjohdonmukaisuudesta. Kysymykset ovat saattaneet olla epäselviä niin,

21 22 ettei tutkittava ole ehkä ymmärtänyt kysymystä. Validius tarkoittaa mittarin kykyä mitata juuri sitä, mitä halutaankin tietää (Vehviläinen- Julkunen, Paunonen 1997, ). Mittarilla pyrittiin mittaamaan niin selkeästi hankkeen aikana tapahtunut muutos, että se pystyttiin luotettavasti analysoimaan. Kyselylomake arvioitiin sekä Porin, että Rauman suun terveydenhuolloissa. Lisäksi tutkija testautti sen ymmärrettävyyden kahdella henkilöllä, jotka eivät työskentele suun terveydenhuollossa. Toinen testaajista oli hoitotyöntekijä. Tällä pyrittiin varmistamaan myös se, ettei kyselylomakkeessa käytetä liiaksi suun terveydenhoidon ammattisanastoa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa luotettavuutta lisää tutkijan tarkka selonteko tutkimuksen toteutumisesta sen kaikissa vaiheissa. Suorien lainausten käyttäminen auttaa lukijaa ymmärtämään mihin tutkija perustaa päätelmänsä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, ). Tutkimusselosteessa käytettiin suoria lainauksia selventämään tehtyä tekstin analysointia. Lisäksi liitteenä on esimerkki tehdystä sisällönanalyysistä (Liite 4). Kvalitatiivisten kysymysten tulkinnan ongelmana on tutkijan ja tutkittavan sanojen samanlainen ymmärtäminen. On vaarana ettei tutkija tulkitse kieltä niin kuin tutkittava on sen tarkoittanut. Virheet on pyrittävä löytämään ja otettava huomioon niiden vaikutus tutkimuksen johtopäätöksiin. Metodologisella triangulaatiolla pyritään poistamaan ongelma. ( Leino-Kilpi 1997, ) Käytettäessä selventävinä esimerkkeinä kvalitatiivisia vastauksia mainittiin vain työpaikan lyhenne. Ammattia ei mainittu, sillä joitakin ammattiryhmiä oli vain muutama. Näin pystyttiin säilyttämään vastaajaan tunnistamattomuus.

22 23 8 TUTKIMUSTULOKSET Tässä luvussa käsitellään tutkimuksen tuloksia. Kvalitatiivisten kysymysten vastaukset esitellään sisällön analyysin pohjalta luodun luokituksen mukaan. Sekä kvantitatiiviset, että kvalitatiiviset vastaukset esitellään Mikrosoft Excelillä luotujen kaavioiden avulla. Lisänä on muutamia suoria lainauksia kvalitatiivisten kysymysten vastauksista. Lainausten jälkeen on merkitty vastauksen antajan työpaikka lyhenteellä.vo tarkoittaa vuodeosastoa ja vk vanhainkotia. Kotisairaanhoito on lyhennetty ksh ja kotipalvelu kp. Numero lyhenteen jäljessä kertoo käsitellyn lomakkeen juoksevan numeron. Lainaukset on valittu niin, ettei vastaajaa voi niistä tunnistaa. Aluksi pyrittiin selvittämään vastaajien perehtyneisyyttä suun hoitoon kysymällä sen kuulumisesta työnkuvaan. Vastaajien asenteita selvitettiin kysymällä heidän mielipiteitään suun ja hampaiden hoidon ja puhdistuksen merkityksestä yleisterveyteen. Asenteita selvitettiin myös kysymällä omista hammaslääkärikäynneistä. Otsikot ovat syntyneet kysymyksistä ja tulokset ovat muodostuneet kvalitatiivisista ja kvantitatiivisista kysymyksistä sisällönanalyysillä metodologista triangulaatiota apuna käyttäen. Otsikon valinta selkeyttää hankkeen tulosten tarkastelua. 8.1 Asiakkaan tai potilaan suun säännöllisen hoidon kuuluminen työnkuvaan Kysymyksessä haluttiin tietää säännöllisesti tehtävät suun hoidon toimenpiteet.( Kuvio 3.) Hampaita ja proteeseja ilmoitti säännöllisesti puhdistavansa 70 henkilöä ( 60,3 % vastaajista) Asiakkaan ja omaisten ohjausta teki 18 hoitajaa. Ohjaus painottui kotisairaanhoitoon ja kotipalveluun. Vuodeosastojen ja vanhainkotien potilaat ovat niin paljon huonokuntoisempia, että he tarvitsevat hoitajat tekemään sen puolestaan. Monessa vastauksessa

23 24 kerrottiin toimenpiteitä tehtävän joskus, mutta ei säännöllisesti. Ne vastaukset jätettiin käsittelemättä. Suuhygieniasta huolehtiminen miellettiin yleisesti kuuluvaksi potilaan perushoitoon, jolloin se kuului osana päivittäiseen hoitoon. Toimenkuvaani kuuluu asiakkaiden perushygieniasta huolehtiminen, johon mm hampaat ja hammasproteesit kuuluvat (kp 58) Suunhoitovälineiden kunnon tarkkailun katsottiin myös kuuluvan hoitajan tehtäviin. Kuivan suun ja terminaalipotilaan suunhoito oli mainittu erikseen. Terminaalipotilaan hoidossa on usein kysymys juuri suun kosteuttamisesta. Potilaiden runsas lääkitys vaikuttaa siihen, että lähes kaikilla vanhuksilla on kuivan suun tuomia ongelmia. Siihen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota päivittäisessä hoidossa. Käytännön opetusta annettaessa huomattiin, että omien hampaiden pinnalle oli jäänyt runsaasti bakteeripeitettä. Proteesit sen sijaan olivat puhtaita. Bakteeripeitteen määrä saattoi johtua siitä, ettei suuhun oltu pystytty tai osattu koskea niin, että puhdistustulos olisi hyvä.( Nordberg, 2006.) Asiakkaistamme ei kukaan pysty itse hoitamaan suun / hampaiden / proteesien hoitoa. Kaikki on hoitajien vastuulla (vk 39) Lisäksi vastauksista kuului potilaiden sairauden laatu. Dementiaa sairastavien suun hoito oli usein vaikeaa. Muut pesut suoritetaan päivittäin, joten suun puhdistamattomuuden syy tuntuisi olevan enemmänkin osaamattomuudessa. Hammasproteesien pesu iltaisin, joidenkin potilaiden omat hampaat pestään, jos potilas on yhteistyökykyinen ja /tai haluinen (vo 33) Lisäksi osa vastaajista ilmoitti säännölliseen työnkuvaansa kuuluvan yhteydenoton suun terveydenhuoltoon. Raumalla jokaiselle vanhainkodille, vuodeosastolle ja kotona asuvalle vanhukselle on osoitettu oma hammashoitola, johon hänet voidaan tarpeen vaatiessa ohjata. Lisäksi

24 25 Raumalla toimii terveyskeskuksessa kiireellistä hoidon tarvetta varten päivystys, jossa apua saa saman päivän aikana. Kaksi vastaajaa ilmoitti, ettei päivittäinen suun hoito kuuluu työnkuvaan. He työskentelivät kotisairaanhoidossa. 70 hampaiden/ proteesien puhdistus 70 asiakkaan/ potilaiden ja/ tai omaisten ohjaus 18 suun terveydentilan/ välineiden kunnon tarkkailu 12 saattohoitopotilaan suun hoito 2 kuivan suun hoito yhteydenotto suun terveydenhuoltoon 8 ei kuulu työnkuvaan 2 Kuvio 3. Asiakkaan tai potilaan suun säännöllinen hoito kuuluu työhöni 8.2 Mielipiteitä suun ja hampaiden puhdistuksen ja hoidon vaikutuksesta asiakkaan tai potilaan yleiskuntoon ja yleisterveyteen Seuraavassa kysymyksessä haluttiin tietää suun puhdistuksen ja hoidon vaikutuksesta terveyteen. (Kuvio 4.) Vastaajista kaikki olivat sitä mieltä, että suun ja hampaiden puhdistus ja hoito vaikuttavat potilaan yleiskuntoon ja terveyteen sitä lisäävästi.

25 26 Hankkeessa kiinnitettiin erityisesti huomiota suun terveyden ja yleissairauksien yhteyden tunnistamiseen. Diabetekseen ja sydäntauteihin osattiin yhdistää melko hyvin. Enin osa vastaajista oli yhdistänyt suun- ja yleisterveyden niin, että kun on huonot hampaat, ei voi syödä, yleiskunto laskee ja vaikuttaa sitä kautta yleissairauksiin. Jotkut olivat ajatelleet suun terveyden vaikuttavan vain ruuansulatuskanavaan. Estää potilasta saamaan infektioita nieluun, suuhun ja vatsaan (vo 13) Moni oli myös maininnut, ettei dementoitunut osaa sanoa kivun syytä, joka siis voi johtua kipeästä suusta. Hoitajat kokivat tärkeäksi, että henkilökunta osaa tunnistaa sen. Dementoituneen suuhun katsominen koettiin kuitenkin vaikeaksi. Kyllä sillä on iso merkitys. Esim. dementoituneen on vaikea kertoa mikä on vialla kun ruoka ei maistu. Silloin on aina syytä tarkistaa suu ( jos saa katsottua, potkuja ja lyöntejä välillä saadaan )(vk 39) Suuta pidettiin jossain vastauksessa niin intiiminä paikkana, että hoitajat kokivat vaikeana puuttua suun hoitoon. Se vaikuttaa oudolta, sillä muutenkin vanhusten hoidossa joudutaan suorittamaan hyvinkin intiimejä toimenpiteitä. Hyvän suuhygienian ja suun terveyden katsottiin liittyvän myös hyvään elämän laatuun. Puhdistamattoman suun hajun katsottiin vaikeuttavan kanssakäymistä muiden kanssa. Myös esteettisyydestä oli mainintoja hoidettua suuta on muiden miellyttävämpi katsoa. Suu ei haise pahalle: vaikuttaa kokonaisvaltaisesti osaltaan asiakkaan hyvään oloon (vk 46) Puhdas suu raikastaa koko mieltä (vo7) Muiden perussairauksien hallinnalla (paremmalla). Ravinnon parempana jauhamisena, esteettisenä asiana.(vk 67)

26 terveyden paraneminen 77 elämän laadun paraneminen 35 Kuvio 4. Suun ja hampaiden puhdistus ja hoito vaikuttavat asiakkaan tai potilaan yleiskuntoon ja terveyteen mielestäni 8.3 Hankkeen vaikutukset Kysymyksillä hankkeen vaikutuksista pyrittiin vastaamaan tutkimusongelmiin. Kysymyksillä haluttiin selvittää hankkeen vaikutus saatuun tietoon, suun terveydentilan tunnistamiseen ja sen vaikutuksesta kirjaamisen ja työtapojen muuttumiseen. (Kuvio 5 b.) Hankkeen vaikutus tietoon suun hoidosta Kysymys oli kaksiosainen. Ensimmäiseen kysymykseen hankkeen aikana riittävästi saatuun tietoon vastasi 80 henkilöä. Heistä 62 eli 77,5 %:a vastanneista koki saaneensa riittävästi tietoa suun hoidosta. 18 vastaajaa ( 22,5%) ei ollut saanut riittävästi tietoa. Kysymyslomakkeen täyttäneistä 2 ei vastannut tähän kysymykseen lainkaan ja yhteen vastaukseen oli ympyröity molemmat vaihtoehdot. Koska kysymys on strukturoitu, johon voi vastata vain kyllä tai ei, voi vain arvailla vastaajien syitä. Voisi olettaa, että lomakkeen täyttäjä on jättänyt tyhjäksi ne kohdat, joihin hän ei ole osannut vastata, Mikäli

27 28 vastaus olisi ollut ei, olisi seuraavassa avoimessa kysymyksessä voinut kertoa tarkemmin syystä. Niistä (18), jotka olivat ilmoittaneet, etteivät olleet saaneet riittävästi tietoa suun hoidosta vastasi syitä kysyttäessä vain 14. He ilmoittivat syiksi koulutukseen osallistumattomuuden (8), ja koulutuksesta johtuneet syyt (6). Koska kysymykset käsiteltiin yhdessä porilaisten kanssa vastauksissa on mukana myös en koe tarvitsevani, vaikka raumanseutulaisista kukaan ei ollutkaan sitä mieltä. Syitä osallistumattomuuteen olivat mm. vuorotteluvapaalla olo, kolmivuorotyö, kiire ja sijaisuus. Vaikka vastaaja ei olisikaan päässyt luennoille, kirjallinen materiaali koettiin hyväksi. Lakihan velvoittaa työnantajaa antamaan täydennyskoulutusta säännöllisesti ( Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004). Koulutusta on runsaasti tarjolla ja osastonhoitajat päättävät mihin koulutukseen osallistutaan. Päätökseen vaikuttavat sekä henkilöstöresurssit että raha.hankkeen tuottama koulutus oli ilmaista, joten raha ei voinut olla syynä koulutukseen osallistumattomuuteen. Kolmessa vuorossa tehtävä työ vaatii useita koulutustilaisuuksia, jotta jokaisella olisi mahdollisuus osallistua. Nyt pidettiin kaksi koulutuspäivää. Mahdollisesti kolmas samansisältöinen olisi lisännyt osallistumismahdollisuuksia. Osastonhoitajien henkilökohtainen kiinnostus asiaan vaikutti myös osallistujien määrään. Mikäli osastonhoitaja koki suun hoidon tärkeäksi, oli henkilökunnan osallistuminen laajempaa. Näyttelyn ja koulutuksen aikana en työssä. Kirjallista materiaalia saatavana (ksh 18) Ei päässyt, ehtinyt luennoille (ksh 21) Mielestäni tieto ei ollut riittävää (3-vuorotyö, ei aina paikalla) (vo 14)

28 29 Koulutuksesta johtuvia syitä olivat koulutuksen tavoittamattomuus tai se ei ollut oikeanlaista. Tavoitettavuuteen olisi ehkä vaikuttanut myös kolmas koulutuspäivä. Henkilökohtaista opetusta toivottiin enemmän omalla työpaikalla. Koulutusta järjestettiin niin, että potilaan suunhoito käytiin läpi oman hoitajan kanssa. Osastotunneille suun terveydenhuollosta osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan. Kaikille osastoille ei kuitenkaan saatu sovittua yhteistä tilaisuutta. Kertaus on opintojen äiti. Uutta tietoa ei koulutustilaisuudessa (vk 67) Prosyyrit luettu mitä osastolle tullut, mutta parempi kun saisi henk. koht. opastusta (vk 73) 8 6 en ole osallistunut 8 koulutuksesta johtuvat syyt 6 en koe tarvitsevani 0 0 Kuvio 5b. Syitä riittämättömään tiedon saantiin Hankkeen vaikutus terveen ja sairaan suun tunnistamiseen Seuraava kysymys oli edellisen tapaan kaksiosainen. Nyt kysyttiin saatua tietoa terveen ja sairaan suun tunnistamisesta.(kuvio 6 b.) Hankkeen aikana riittävästi tietoa terveen ja sairaansuun tunnistamisesta ilmoitti saaneensa 67 vastaajaa 80:sta. Vastaajista 13 koki, ettei ollut saanut

29 30 tietoa tarpeeksi. Syyt olivat samanlaisia kuin edellisessä vastauksessa. Jos et, niin miksi kysymykseen vastasi nyt vain 9 vastaajaa 13:sta. Osallistumattomuus sijaisuuden, vuorotteluvapaan tai kiireen vuoksi oli jälleen yleisimmin syynä. Samoin koulutuksesta johtuvat syyt olivat samat. Tunnistamiseen vaikutti sekä luento-opetus, jossa näytettiin kuvia terveestä ja sairaasta suusta, että myös potilaan vieressä annettu opetus, jolloin voitiin näyttää kunkin potilaan suussa näkyvät sairauden oireet. Ei ole tullut perille. Työpaikkaohjaus puuttuu (ksh 21) Tässä kohtaa mainittiin myös lisätiedon tarve. Kyllä sain, joskin lisätieto ei ole koskaan pahitteeksi (kp 52) Kyllä, enemmänkin haluaisin (vk 67) 6 en ole osallistunut 6 3 koulutuksesta johtuvat syyt 3 0 en koe tarvitsevani 0 Kuvio 6b. Syitä riittämättömään tiedon saantiin terveen ja sairaan suun tunnistamisessa Hankkeen vaikutus suun terveyden kirjaamisen Yksi hankkeen käytännön tavoitteista oli, että myös suun terveydentila ja suun hoitotoimenpiteet kirjattaisiin potilaspapereihin. Seitsemännessä kysymyksessä kysyttiin muuttuiko suun terveyden kirjaaminen

30 31 potilaspapereihin hankkeen aikana. Hankkeen aikana muutosta ei juurikaan tapahtunut, mutta asian tärkeys kuitenkin tiedostettiin. Vastanneista 56 ilmoitti, ettei muutosta ollut tapahtunut. Vain 25 vastasi, että kirjaaminen oli muuttunut.(kuvio 7b.) Ei muuttunut. Ei ole varsinaista päivittäistä kirjaamista (kp 60) Kysymys oli jälleen kaksiosainen. Kysyttäessä mitä kirjaamisessa oli muuttunut saatiin 10 vastausta eli vajaa puolet kertoi muutoksesta tarkemmin. Lähes kaikissa eli 9: ssä vastauksessa mainittiin kirjaamisen lisääntyneen. Kirjaamisen olevan kehitteillä vastasi 1 vastaaja. Kehitteillä vastaus tuli vanhainkodin hoitajalta. Eniten kirjaaminen lisääntyi kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa. Tärkeää oli, että erilaisiin oireisiin kiinnitettiin enemmän huomiota. Enemmän kirjattiin tietoja ikäihmisten omista ja proteesihampaista. Tehtiin luettelo kenellä omat hampaat/proteesit, ohjeet miten huolehdimme asukkaiden suun hoidosta riippuen onko omat hampaat, proteesit tai hampaaton (vk 46) Pystyin enemmän kiinnittämään asiaan huomiota ja uskalsin kirjata hammasasioita ylös (ksh 17) Kiinnitetty enemmän huomiota suun terveyteen kirjaamiseen (kp 50)

31 32 9 kirjaaminen lisääntyi 9 kirjaaminen kehitteillä 1 1 Kuvio 7b. Hankkeen vaikutus suun terveyden kirjaamisen Hankkeen vaikutus työtapoihin Kahdeksannessa kysymyksessä kysyttiin työtapojen muuttumisesta. Mikäli ne olivat muuttuneet, haluttiin tietää tarkemmin muutoksesta.( Kuvio 8b.) Kysymyksen ensimmäiseen osaan saatiin 82 vastausta. Niistä 45:ssä vastattiin kyllä ja 37:ssä ei. Hankkeen vaikutus työtapojen muutokseen oli siis suurempi kuin kirjaamisen muutos. Eniten oli lisätty suun puhdistusta. Kysymyksestä ei selvinnyt tarkoitettiinko omien hampaiden pesua vai hampaattoman suun puhdistusta. Vastausten määrästä voidaan olettaa, että molempia tehdään entistä enemmän. Toiseksi eniten muutosta oli tapahtunut proteesien hoidossa. Proteesien puhdistamisessa oli siirrytty käyttämään astianpesuainetta. Monessa vastauksessa mainittiin, että ennen oli proteesit säilytetty vedessä yön yli, mutta koulutuksen myötä oli siirrytty proteesien kuivasäilytykseen. Tekareita ei lioteta enää vedessä, vaan hampaat ovat ilmahoidossa yöllä (vk 44)

32 33 Hammasmukeissa ei enää pidetä vettä ja tekohampaat pestään fairyn kanssa (vo 33) Uudet hammasproteesien hoito-ohjeet aiheuttivat myös vastarintaa Proteesien pesu tiskipesuaineella tuntuu kuitenkin omasta mielestäni merkilliseltä, enkä tee niin itse ( kp 59) Potilaan ohjausta on lisätty, varsinkin kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa. Vanhainkodeissa ja vuodeosastoilla suun hoitoon kykenevät vain harvat vanhukset itse. Kuivan suun hoitoon sekä välineiden tarkoituksenmukaisuuteen on myös kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Lisätty välineitä, yksilöllisempi suu hoito. (vk 74) Tekohampaita ei enää pestä tahnalla vaan astianpesuaineella. Enemmän käytetään kosteuttavia geelejä (vo 10) Työtapojen muuttumisen ohella tärkeää oli keskustelun herääminen. Suun hoito otettiin paremmin huomioon osana vanhuksen päivittäistä hoitoa. Lisäksi rohkeus ottaa epäselvissä kysymyksissä yhteys suun hoidon asiantuntijoihin lisääntyi hankkeen myötä. Hankkeen myötä keskustelu heräsi taas enemmän suun hoidon tärkeellisyyteen ja huomioimiseen jokapäiväisessä työskentelyssämme (vk 46) Hampaiden tarkkailu lisääntynyt ( kp 53) Neuvon kysyminen, ohjauspyyntö hammashuollosta (ksh 20)

33 lisätty suun puhdistusta 19 muutettu proteesien hoitoa 18 lisätty kuivan suun hoitoa 1 lisätty potilaan ohjausta 6 6 lisätty välineitä konsultoitu suun terveydenhuoltoa 1 Kuvio 8b. Hankkeen vaikutus työtapoihin 8.4 Hankkeen hyödyt Hankkeesta saatua hyötyä haluttiin kysyä hankkeen tulosten seurannan takia. Vastaajien kokema hyöty, hankkeen onnistuminen, lisäkoulutus-, kehittämis- ja yhteistyötarpeet antavat osviittaa tulevalle yhteistyölle Hankkeesta saatu hyöty Seuraavassa kysymyksessä haluttiin tietää mistä hankkeen asiasta vastaaja kokee olleen hänelle eniten hyötyä. Kysymyksessä ei rajattu vastausten määrää ja osa vastanneista ilmoittikin useamman kuin yhden asian. Kysymykseen saatiin kaikkiaan 99 vastausta. (Kuvio 9.) Kirjallisen materiaalin tärkeimmäksi ilmoitti 40 vastaajaa. Samoin luennot ilmoitti tärkeimmäksi 40 henkilöä. Käytännön opetuksesta koki 15 vastaajaa saaneensa eniten hyötyä. Muun hyödyn ilmoitti 4 vastaajaa. Vastanneista 3 ilmoitti muun olevan järjestetyn näyttelyn. Näyttelyssä osallistujat saivat tietoa välineistä sekä erilaisia suun hoidon tietoiskuja.

34 35 Kirjallinen materiaali, uudet tuotteet (vk 67) Jälleen tuli esille se, ettei kaikilla ollut mahdollisuutta päästä osallistumaan luennoille. Varsinkin niissä tapauksissa tuotetulla materiaalilla oli tärkeä merkitys. Materiaalista, kun en päässyt luennoille (vk 73) kirjallisesta materiaalista luennoista käytännön opetuksesta muusta 4 4 Kuvio 9. Sain hankkeen aikana hyötyä eniten Hankkeen onnistuminen Mielipiteensä hankkeen onnistumisesta ilmoitti 68 hoitajaa.(kuvio 10.) Heistä suurin osa eli 45 oli sitä mieltä, että hanke onnistui kohtalaisesti. Hyvin hanke onnistui 19 vastaajan mielestä. Huonosti hankkeen koki onnistuneen vain 4 vastaajaa. Vastaajista 13 ei osannut sanoa mielipidettään.

35 hyvin kohtalaisesti huonosti en osaa sanoa 13 4 Kuvio 10. Hanke onnistui mielestäni 8.5 Oma hammaslääkärissä käynti Vanhuksia päivittäin hoitavien omaa säännöllistä hammaslääkärissä käyntiä kartoitettiin seuraavalla kysymyksellä. Säännöllisesti vastasi käyvänsä 79 vastaajaa 83:sta. Vain 4 ilmoitti käyvänsä silloin, kun hänellä on jotain vaivaa suussaan.(kuvio 11.) Aikuisväestöstä n 75 % käy säännöllisesti hammashoidossa ( Suominen- Taipale, Nordblad, Vehkalahti, Arinen, 2004, 50 ). Tässä tutkimuksessa säännöllisesti käyvien osuus oli suurempi eli 95,2 % vastaajista. Voidaan olettaa, että terveydenhuoltoalalla työskentelevät hoitavat myös itseään keskivertoväestöä paremmin. Mahdollista on myös, että vastaus on annettu tarkemmin ajattelematta. Toiveena olisi käydä säännöllisesti, mutta jostain syystä näin ei tapahdu. Raumalla kaikilla aikuisilla on kuitenkin mahdollisuus päästä kohtuullisessa ajassa kunnalliseen tai yksityiseen hammashoitoon, joten syynä ei ole hoidon saatavuus.

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen

Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Ikääntyneiden suun terveyden edistäminen Kukka-Maaria Leivonen, osastonhoitaja, suuhygienisti, TtM Sari Kyytinen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri Palveluntarve ja mitoitukset suun terveydenhuollossa

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN Suun terveydenhuolto sateenvarjo hankkeen päätösseminaari 6.10.2009 Janne Alahelisten ja Kristiina Kuusi Onko suunhoitoprojektiin osallistumisella ollut

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009 Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009 Johtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto Salon sosiaali- ja terveystoimi Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

LAITOSHOIDOSSA OLEVAN IKÄIHMISEN SUUNHOIDON TOTEUTUS HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAITOSHOIDOSSA OLEVAN IKÄIHMISEN SUUNHOIDON TOTEUTUS HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKÖKULMASTA LAITOSHOIDOSSA OLEVAN IKÄIHMISEN SUUNHOIDON TOTEUTUS HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKÖKULMASTA Vuokko Lehtonen ja Päivi Parkkinen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Hoitotyön

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot