LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36)

Transkriptio

1 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) KOKOUSAIKA Keskiviikko klo KOKOUSPAIKKA LÄSNÄ POISSA Lieksan seurakuntatalo Hannu Juntunen, pj Martti Hara Anja Hiltunen Marja-Leena Ilvonen Ahti Kiiskinen Maija Määttänen Sirkka Raassina Maija Riikonen Kaija Öystilä Jorma Sarkkinen, Seppo Pulkkisen varajäsen Tarja Mustonen, Matti Ponkilaisen varajäsen Seppo Pulkkinen, vpj. Matti Ponkilainen MUUT LÄSNÄ- Seppo Pyykkö, kirkkovaltuuston pj (KJ 9:3) OLLEET Aimo Saarelainen, kirkkovaltuuston vpj. (KJ 9:3) Kari Mustonen, talousjohtaja (OS 7 ) ASIAT N Hannu Juntunen Kari Mustonen ALLEKIRJOITUS puheenjohtaja sihteeri JA VARMENNUS N TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun ja päätösten mukaiseksi. Lieksassa Maija Määttänen Ahti Kiiskinen NÄHTÄVILLÄOLO- Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Lieksan seurakunnan kirkko- TODISTUS herranvirastossa Hannu Juntunen kirkkoherra Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut Lieksan seurakunnan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla Seija Hermiö toimistosihteeri

2 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 150 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen ja pitää alkuhartauden. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja piti alkuhartauden, jota sävytti edellisenä päivänä Kauhajoella koulussa tapahtunut ammuskelu, jossa kuoli 11 ihmistä. Tapauksen johdosta mm. Lieksan kirkkoa pidettiin hiljentymistä varten avoinna tiistai-iltana. Puheenjohtaja pohdiskeli mitä seurakunta voisi tehdä tällaisen tapauksen ehkäisemiseksi mitä pitäisi nuorisotyöhön panostaa. 151 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. (KL 7:4). n kokoukset eivät ole julkisia. Kokouskutsu esitysluetteloineen postitettiin jäsenille, kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Puheenjohtaja: Esitän, että kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Seppo Pulkkisen tilalle oli kutsuttu Jorma Sarkkinen ja Matti Ponkilaisen tilalle Tarja Mustonen, mikä hyväksyttiin. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 152 NTARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa, tai jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. (OS 9 ). Puheenjohtaja: Esitän, että valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Valittiin Maija Määttänen ja Ahti Kiiskinen yksimielisesti. 153 ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Päätetään asioiden käsittelyjärjestyksestä. Puheenjohtaja: Esitän, että asiat käsitellään esitysluettelon mukaisessa järjestyksessä. Muihin asioihin lisättiin kaksi asiaa, muuten esityksen mukainen.

3 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 154 RATKAISUVALLAN SIIRTÄMINEN JOHTOKUNTIEN PÄÄTÖKSISTÄ Johtokunnan tekemästä päätöksestä on ilmoitettava kirkkoneuvoston puheenjohtajalle viiden (5) päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. määrää, miten päätös on saatettava sen tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa johtokunnan päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa sen johtokunnan puheenjohtajalle, joka on päättänyt asian, seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tietoon. KL 10:5; KJ 9:5 Lähetystyön johtokunnan päätökset /2008: Lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan päätökset /2008: Palvelutyön johtokunnan päätökset /2008: Pekka Turusen lahjoitusrahaston hoitotoimikunnan päätökset /2008: Puheenjohtaja: Esitän, että kirkkoneuvosto ei käytä siirto-oikeuttaan. Päätöksiä ei ollut.

4 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 155 RATKAISUVALLAN SIIRTÄMINEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSISTÄ n puheenjohtajan on toimitettava varapuheenjohtajalle ja talousjohtajan ja kirkkoneuvoston ohjesäännön 12 :n 2. momentissa tarkoitettujen viranhaltijoiden kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ilmoitus tehdystä ratkaisusta viiden (5) päivän kuluessa ratkaisun tekemisestä. määrää miten päätös on saatettava sen tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa viranhaltijan päätöksen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa asianomaiselle viranhaltijalle seitsemän (7) päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatettu puheenjohtajan tietoon. KL 10:5; KJ 9:5 n puheenjohtajan päätökset 2008: 34-35: Työloman myöntäminen sairauden takia 36: Virkavapauden myöntäminen II kappalainen Kim Rantalalle 36-37: Virkavapauden myöntäminen sairauden takia 38: Papiston ja kanttoreiden loma- ja vapaapäiväsuunnitelma : Virkavapauden myöntäminen sairauden takia Talousjohtajan päätökset 2008: 23-25: Työloman myöntäminen sairauden takia 26: Määräaikaistalletuksen tekeminen 27: Asunnon vuokraaminen Viekin rivitalosta 28: Vuosisidonnaisen palkanosan 13 vuoden mukaan myöntäminen hautausmaan kesätyöntekijälle 29: Työloman myöntäminen luottamusmiesten neuvottelutaidon peruskurssia varten 30-33: Työloman myöntäminen sairauden takia Kiinteistöpäällikön päätökset: Seurakuntapuutarhurin päätökset: Lapsityönohjaajan päätökset: Palvelutyön johtokunnan sihteerin päätökset: Puheenjohtaja: Esitän, että kirkkoneuvosto ei käytä siirto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 156 LAUSUNNON ANTAMINEN AVOIMEKSI TULLEEN II KAPPALAISEN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMISESTA KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULILLE Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli hallinnoi kappalaisen virkaa, mutta ei julista virkaa automaattisesti haettavaksi. Haettavaksi julistaminen edellyttää kirkkoneuvoston lausuntoa, jolla tuomiokapituli haluaa selvittää onko seurakunnalla tulossa viran osalta sellaisia järjestelyjä, että sitä ei ole tarkoituksenmukaista julistaa nyt haettavaksi. Virkaa koskevat järjestelyt voivat olla mm. viran muuttaminen seurakuntapastorin viraksi tai sen lakkauttaminen ja työntekijämäärän suhteuttaminen seurakunnan läsnäolevaan väkimäärään. Jos tuomiokapitulille esitetään, että se ryhtyy toimenpiteisiin viran täyttämiseksi, lausuntoon voidaan liittää pyyntö sijaisen määräämisestä hoitamaan ko. virkaa siihen saakka, kun se vakinaisesti täytetään. Viran täyttää seurakunnan kirkkovaltuusto tuomiokapitulin kelpoisiksi toteamista hakijoista. Kappalainen Kim Rantala on hakenut Tampereen ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran virkaa ja tullut myös valituksi. Rantalalle on myöntänyt virkavapautta väliseksi ajaksi Lieksan seurakunnan II kappalaisen virasta ja hän on hoitanut kyseistä virkaa alkaen. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on antanut suostumuksensa siihen, että Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli antanee Rantalalle valtakirjan Tampereen ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran virkaan lukien. Päätösesitys: Kirkkoherra: Lieksan seurakunnalla ei ole lähitulevaisuudessa näköpiirissä sellaisia järjestelyjä, ettei virkaa voisi nyt julistaa haettavaksi eikä tässä tilanteessa edes viran muutamista seurakuntapastorin viraksi. Lieksan seurakunnan kirkkoneuvosto pyytää Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta Lieksan seurakunnan II kappalaisen viran haettavaksi julistamista. Samalla se pyytää, että II kappalaisen viran väliaikaiseksi hoitajaksi määrätään seurakuntapastori Virpi Komulainen ja että Virpi Komulaisen viran väliaikaiseksi hoitajaksi tuomiokapituli määrää sopivaksi katsomansa papin. Päätösehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen. Tiedoksi: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli Lisätietoja kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi

6 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 157 ESITYKSEN TEKEMINEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNNÖKSI Liite 1 Seurakunnalle on valmisteltu luottamushenkilöitä koskeva palkkio- ja matkustussääntöä otettavaksi käyttöön Viranhaltijoille ja työntekijöille maksettavista kokouspalkkioista ja matkakorvauksista on sovittu kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Seurakunnan sisäisen ohjeen kokouspalkkioiden maksamisesta viranhaltijoille ovat kirkkoherra ja talousjohtaja antaneet Johtoryhmä käsitteli luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä Palkkiosäännöstä keskusteltiin ja tarkistettiin kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston palkkioehdotusta sekä määriteltiin vaalilautakunnan palkkiot. Sääntöön kirjatut periaatteet poikkeavat joiltakin osin tähän asti vallinneesta käytännöstä. Käyttöön suunnitellaan otettavaksi palkkion ja korvausten maksaminen pöytäkirjan tarkastamisesta ja kokouksen pituudesta johtuva palkkion korottaminen muuttuu. Vuosipalkkioiden maksamiseen tai muuhun palkitsemiseen ei johtoryhmässä otettu kantaa. Lisätietoja Puheenjohtaja: esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy palkkio- ja matkustussäännön. Esitetään kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi

7 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 158 VALMISTAUTUMINEN SEURAKUNTIEN YHTEISTYÖN MAHDOLLISIIN MUUTOKSIIN VAALI- KAUDEN ALUSTA Liite 2 Pohjois-Karjalan ev.lut. seurakuntien yhteistyöselvityksen toimenpideehdotuksiin sisältyi seuraava seurakuntarakenteita koskeva ehdotus: Yhteistyöprojektin kysely ja seminaarityöskentely vahvistavat näkemystä, että Pohjois-Karjalan seurakuntien enemmistö haluaa pysyä itsenäisenä, mutta että seurakunnissa on valmiutta käynnistää neuvottelut seurakuntarakenteista, jotka antavat joustavan mahdollisuuden yhdistymisiin tai yhtymien perustamiseen kuntaliitostilanteissa. Tavoitteena rakennemallien suunnittelussa voisi olla se, että suunnitellut mallit toteutettaisiin vuoden 2011 alusta, jolloin alkaa uusi vaalikausi. Yhteistyöprojektin raportin liitteenä on seurakuntien erilaisia rakennemalleja. Ohjausryhmä esittää, että seurakunnat päättävät tulevaisuuden seurakuntarakennemallista alueellisesti naapuriseurakuntien kanssa neuvotellen siten, että vuoden 2011 alusta toteutettavista muutoksista tehdään päätökset vuoden 2009 loppuun mennessä. Tällaisten neuvottelujen käyminen riippuu seurakuntien omasta halusta ellei kuntaliitoksia synny. Nurmeksen rovastikunnassa kirkkoherrat ja talouspäälliköt ovat lääninrovastin johdolla luonnostelleet seurakuntien organisaatiomalleja Valtimon, Nurmeksen ja Lieksan kuntaliitosten varalta. Organisaatiomalleja käsiteltiin ja niitä päätettiin esitellä luottamusmiesjohdolle Muistio rakennemalliluonnoksineen Nurmeksessa pidetystä neuvottelusta on oheisena liitteenä. Johtoryhmässä keskusteltiin asiasta Puheenjohtaja: kirjaa muistion tiedoksi. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti. Todettiin, että keskustelua pitää jatkaa ja toivottiin, että Lieksan seurakunta olisi aktiivisemmin mukana keskustelussa. On pyrittävä hahmottamaan mihin pyritään. jen yhteisiä seminaareja lähiseurakuntien kanssa toivottiin. Vapaaehtoisiin seurakuntaliitoksiin ei nähty tarvetta. n mielestä seurakuntayhtymämalli muodostaa sellaisen organisaatiorakenteen, joka sopisi Lieksan seurakunnalle, jos kuntaliitoksia tapahtuu. Muistio ja siihen liittyvät henkilöstö- ja hallintokaaviot kirjattiin tiedoksi. Lisätietoja kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi

8 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 159 ESITYKSEN TEKEMINEN KIRKKOVALTUUSTOLLE NURMEKSEN ROVASTIKUNNAN YHTEI- SEN ALOITTEEN TEKEMISESTÄ KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULILLE NUR- MEKSEN ROVASTIKUNNAN LIITTÄMISESTÄ JOENSUUN ROVASTIKUNTAAN (Tähän asiaan liittyy tausta-aineistoa, jota ei talleteta pöytäkirjaan) Pohjois-Karjalan ev.lut. seurakuntien yhteistyöselvityksen toimenpideehdotuksiin sisältyi seuraava rovastikunta- ja hiippakuntajakoa koskeva ehdotus: Rovastikunta- ja hiippakuntajako Pohjois-Karjalan alue jakautuu Nurmeksen, Joensuun ja Kiteen rovastikuntaan, joista kaksi ensin mainittua kuuluu Kuopion ja viime mainittu Mikkelin hiippakuntaan. Nykyisen hiippakuntajaon alkuvaiheessa 1928 kolme rovastikuntaa olivat seurakuntien jäsenluvun ja työntekijämäärän suhteen lähes samankokoisia. Ajan myötä Joensuun rovastikunta on kasvanut näillä mittareilla mitattuna kaksi kertaa suuremmaksi kuin kaksi muuta rovastikuntaa yhteensä. Rovastikuntien koon epäsuhta vahvistuu edelleen lähitulevaisuudessa. Lisäksi seurakuntarakenteen muutokset ovat vähentäneet ja tulevat tulevaisuudessa vähentämään seurakuntien määrää tavalla, joka tekee nykyisen rovastikuntajaon entistä kestämättömämmäksi. Jo tällä hetkellä seurakuntien yhteistyö kattaa monien työalojen ja tehtävien osalta Pohjois-Karjalan kolmen rovastikunnan kaikki seurakunnat. Kun seurakunnat ja seurakuntataloudet kasvavat, on luonnollista, että myös rovastikunnat yhteistyöyksiköinä ovat aikaisempaa laajempia. Ei siis ole ihme, että seurakuntien vastauksissa Pohjois-Karjalan maakunnan laajuinen rovastikunta sai vahvimman kannatuksen, vaikka se samalla merkitsee hiippakuntarajan muuttamista maakuntarajan mukaiseksi. Yhden rovastikunnan vaihtoehtoon liittyi seurakuntien vastauksissa ja yhteistyöseminaareissa käydyissä keskusteluissa kolme merkittävää odotusta tai varausta. Ensiksi pidettiin tärkeänä, että maakunnan reunaalueilla olevat seurakunnat voivat edelleen jatkaa ja kehittää yhteistyötään myös maakuntarajan takana olevien Etelä-Karjalan, Savon ja Kainuun seurakuntien kanssa. Näille yhteistyön suunnilla on jatkossakin syytä antaa tilaa. Toinen odotus koskee lääninrovastin virkaa. Jo nykyisen Joensuun rovastikunnan lääninrovastin tehtävät ovat raskas posti vuorollaan tehtävää hoitavalle kirkkoherralle ja hänen seurakunnalleen. Rovastikuntien kehittäminen yhteistyöyksikköinä ja lääninrovastin viran vahvistaminen yhteistyön edistäjänä edellyttäisi riittävän korvauksen maksamista lääninrovastin seurakunnalle pappistyövoiman palkkaamiseksi korvaamaan lääninrovastin tehtäviin kuluvan työajan vajetta. Varat tähän tarkoitukseen säästyisivät kolme rovastikuntaa yhdistämällä. Kolmanneksi nykyistä suurempaan rovastikuntaan liittyy odotus, että se voisi toimia aikaisempaa vahvempana yhteistyöyksikkönä mm. koulutuksen järjestäjänä seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja va-

9 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) paaehtoistyössä toimiville. Tähän liittyy aikaisempaa luontevampi mahdollisuus hajauttaa hiippakunnan toimintaa maakuntiin. Kysymys ei ole vain Pohjois-Karjalan. Kehityksen suunta ja siitä nouseva tarve on muualla kirkossamme samanlainen. Rovastikuntia oleellisesti vähentämällä ja tarkistamalla niiden rajat maakuntien tai edes laajojen seutukuntien laajuisiksi, rovastikunnat voisivat nykyistä tehokkaammin palvella yhteistyöyksikköinä, joiden keskuksissa olevat suuret seurakunnat tai seurakuntayhtymät toimivat yhteisten palveluiden tuottajina. Nykyistä suppeampi lääninrovastien määrä puolestaan tarjoaisi piispalle tehokkaan kollegion seurakuntarakenteen, seurakuntien yhteistyön ja koulutustoiminnan kehittämisessä. Monessa tapauksessa hiippakuntasihteerit voisivat toimia maakuntakeskuksissa lääninrovastien yhteistyöpareina koulutuksen ja muun hiippakunnallisen toiminnan järjestäjinä. Rovastikuntajaon ja lääninrovastin viran kehittämisessä Pohjois-Karjala voisi tarvittaessa toimia kokeiluyksikkönä. Hiippakuntarajan muuttaminen on kirkolliskokouksen asia. Rovastikuntajako on hiippakuntien asia, mutta sen ja lääninrovastin viran kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää kirkolliskokouksen päätöksiä. Yhteistyöprojektin ohjausryhmällä ei ole aloiteoikeutta hiippakuntavaltuustolle ja sitä kautta kirkolliskokoukselle. Siksi ohjausryhmä jättää aloitteen tekemisen projektia hallinnoineen Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston tehtäväksi. Ohjausryhmä esittää 1. Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien tuomiokapituleille ja Pohjois-Karjalan ev.-lut. seurakunnilla, että ne esityksillään ja lausunnoillaan ja päätöksillään tukevat Pohjois- Karjalan seurakuntien muodostamista yhdeksi Pohjois- Karjalan rovastikunnaksi sekä 2. Joensuun ev.-lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle, että se tekee Kuopion hiippakunnan hiippakuntavaltuustolle ja edelleen kirkolliskokoukselle aloitteen hiippakunta- ja rovastikuntajaon ja lääninrovastin viran kehittämiseksi niin, että rovastikunnat olisivat nykyistä laajempia ja vahvempia yhteistyöyksikköjä ja lääninrovasteilla olisi nykyistä paremmat edellytykset toimia vastuualueensa seurakuntien yhteistyön aktiivisena kehittäjänä ja koordinoijana. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti lähettää rovastikuntajaon ja lääninrovastin viran kehittämistä koskevan aloitteen hiippakuntavaltuustolle ja esittää, että hiippakuntavaltuusto päättäisi tehdä aloitteen mukaisen esityksen kirkolliskokoukselle. Lieksan seurakunnan kirkkoneuvosto kirjasi aloitteen tiedoksi kokouksessaan 2/2008/ asiakohdassa 64. Joensuun aloite osoitettiin hiippakuntavaltuustolle, koska se sisälsi kirkolliskokouksen toimivaltaan kuuluvia asioita. Aloiteteksti jaetaan jäsenille tämän kokousaineiston yhteydessä uudestaan taustatiedoksi. Aloitetta ei ole vielä käsitelty hiippakuntavaltuustossa, joka päättää lähetetäänkö aloite edelleen valmisteltavaksi. Aloite koskee koko kirkkoa ja tarkoittaa toteutuessaan merkittäviä muutoksia rovastikuntajärjestelmään. Aloitteen vai-

10 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) kutusten selvittäminen vaatii paljon työtä. Jos rovastikuntajärjestelmää halutaan muuttaa aloitteen edellyttämällä tavalla kirkolliskokouksen/eduskunnan on hyväksyttävä sitä tarkoittavat säädökset. Nurmeksen rovastikunnan seurakuntien kirkkoherrat ja talouspäälliköt ovat lääninrovastin johdolla keskustelleet Nurmeksen rovastikunnan rakennemalleista mahdollisten kuntaliitosten varalta. Työryhmässä syntyi ehdotus Nurmeksen rovastikunnan liittämisestä Joensuun rovastikuntaan lääninrovastin jäädessä vuonna 2009 eläkkeelle. Työryhmässä sovittiin, että Nurmeksen rovastikunnan seurakuntien kirkkoneuvostoille ja edelleen kirkkovaltuustoille esitetään rovastikuntajaon muuttamista siten, että Nurmeksen rovastikunta lakkautetaan ja seurakunnat liitetään Joensuun rovastikuntaan. Johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tapaamisessa Nurmeksessa sovittiin , että rovastikunnan seurakuntien aloitetta varten työryhmä Raimo Kemppainen, Juhani Vainio ja Riitta Tiensuu laativat pohjatekstin syyskuun loppuun mennessä. Kirkkoherra Raimo Kemppainen on ollut yhteydessä P-K:n yhteistyöprojektin ohjausryhmän puheenjohtajaan Petri Karttuseen ja Joensuun lääninrovasti Armi Rautavuoreen. Molemmat suhtautuivat myönteisesti ajatukseen Nurmeksen rovastikunnan seurakuntien liittymisestä Joensuun rovastikuntaan. Aloiteluonnosta ei saatu valmiiksi tähän kokoukseen mennessä. Johtoryhmä keskusteli asiasta Tuomiokapituli päättää rovastikuntajaosta ( KL 3:1). Rovastikuntajaon muuttaminen ei edellytä seurakunnan tai muun tahon esim. yksittäisen seurakuntalaisen aloitetta. Rovastikuntajakoa koskeva aloite tai kannanotto tulkitaan mielipiteeksi. Tehdessään ratkaisuja rovastikuntajaosta tuomiokapituli toimii itsenäisesti. On tärkeää huomata, että idea maakunnallisesta rovastikunnasta on vasta ajatuksen tasolla eikä sitä tarkoittavaa lainsäädäntöä ole olemassa. Puheenjohtaja: 1. yhtyy selvitystyön ohjausryhmän esitykseen Pohjois- Karjalan seurakuntien muodostamisesta yhdeksi Pohjois-Karjalan rovastikunnaksi. 2. ehdottaa kirkkovaltuustolle, että se päättää esittää Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille Nurmeksen rovastikunnan liittämistä Joensuun rovastikuntaan. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti. Keskustelun jälkeen päätösehdotus hyväksyttiin ja ehdotuksen tekeminen Nurmeksen rovastikunnan liittämisestä Joensuun rovastikuntaan päätettiin esittää kirkkovaltuuston käsiteltäväksi.

11 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) Kokous keskeytettiin väliseksi ajaksi. Lisätietoja Tiedoksi: kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli Nurmeksen rovastikunnan seurakunnat

12 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 160 POHJOIS-KARJALAN SEURAKUNTIEN METSÄOMAISUUDEN HOITOA KOSKEVAN YHTEIS- TYÖN KEHITTÄMINEN Pohjois-Karjalan ev.lut. seurakuntien yhteistyöselvityksen toimenpideehdotuksiin sisältyi seuraava metsäomaisuuden hoitoa koskeva ehdotus: Yhteistyöprojektin kysely Pohjois-Karjalan seurakunnilla ei ole tahtoa laajamittaisempaan maakunta-, rovastikunta- tai seurakuntatason yhteistyöhön metsäalalla. Seurakunnat ostavat itsenäisesti tarvitsemansa metsäpalvelun myös tulevaisuudessa metsäalan ammattilaisilta. Yhteistyötahdon nihkeydestä huolimatta olisi hyvä harkita Pohjois-Karjalan seurakuntien metsäalan palveluiden koordinoimista ja palvelutarjoajien yhteistä kilpailuttamista. Ohjausryhmä esittää, että Lieksan seurakunnan kirkkoneuvosto perustaa työryhmän selvittämään Pohjois-Karjalan seurakuntien metsäomaisuuden hoitoon liittyvää yhteistyötä. Johtoryhmä keskusteli asiasta Talousjohtaja: perustaa virkamiestoimikunnan selvittämään metsänhoitoon liittyvää yhteistyötä. Toimikuntaan kutsutaan Nurmeksen, Ilomantsin, Kontiolahden ja Lieksan talouspäälliköt. Toimikunnan puheenjohtajaksi nimetään yksi talouspäälliköistä ja asiantuntijaksi ja sihteeriksi kiinteistöpäällikkö, metsätalousinsinööri Heikki Nevalainen. Toimikunnan tulee tehdä ehdotus kirkkoneuvostolle toteutettavissa olevaksi yhteistyömalliksi Pohjois-Karjalan seurakuntien metsäomaisuuden hoitoa varten mennessä. Kiinteistöpäällikkö Heikki Nevalaista pyydetään laatimaan toimikunnalle mallin pohjaehdotus ottamalla huomioon seurakuntaselvityksen kohdassa raportoidut kyselyn tulokset, käytettävissä olevat voimavarat, seurakuntien itsenäinen päätösvalta ja pitkät etäisyydet. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi: Nurmeksen, Joensuun ja Kiteen rovastikuntien talouspäälliköt Lisätietoja: talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

13 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 161 JOENSUUN JA LIEKSAN PERHEASIAN NEUVOTTELUKESKUSTEN YHDISTÄMISEN VALMISTELU Pohjois-Karjalan ev.lut. seurakuntien yhteistyöselvityksen toimenpideehdotuksiin sisältyi seuraava perheasian neuvottelukeskusten yhdistämistä koskeva ehdotus: Joensuun ja Lieksan perheasianneuvottelukeskusten johtajat ovat käyneet jo aiemmin keskustelua perheasianneuvottelukeskusten yhdistämisestä ja toiminnan laajentamisesta siten että palvelupisteet olisivat myös Kiteellä ja Nurmeksessa. Ohjausryhmä esittää, että Joensuun seurakuntayhtymän ja Lieksan seurakunta sopivat perheasiainneuvottelukeskustensa yhdistämisestä yhdeksi koko Pohjois-Karjalaa palvelevaksi keskukseksi Asiaa on käsitelty Nurmeksen rovastikunnan lääninrovastin johdolla kirkkoherrojen ja talouspäälliköiden neuvottelussa Esitellessään perheasian neuvottelukeskusten tulevaisuutta lääninrovasti Martti Mulari toi esille uuden näkökulman: Toiminnallisesti Joensuun ja Lieksan keskusten yhdistämisen sijasta voisi Lieksan keskuksen yhdistämisen sijasta olla parempi Lieksan keskuksen hajauttaminen esim. Nurmekseen (vaikkapa 1-2 päivää viikossa). Sivutoimipisteen kanssa kustannukset lisääntyisivät. Tarvetta neuvottelutyön lisäämisen ohella olisi muunkin perhetyön lisäämisessä. Uuteen ehdotukseen perehdyttiin Lieksan perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan Seppo Apajalahti toimittaman materiaalin perusteella. Jotta ehdotuksia ja niiden vaikutuksia voitaisiin vertailla, myös alkuperäisestä ehdotuksesta perheasiain neuvottelukeskusten yhdistämisestä pitäisi saada laskelmia ja arvioita. Seurakunnan johtoryhmä keskusteli asiasta ja päätyi keskustelun jälkeen selvittämään rinnan kolmea vaihtoehtoa 1. Selvitetään yhdistämishanketta ja odotetaan Joensuun seurakuntayhtymän esitystä neuvottelujen pohjaksi 2. Selvitetään Lieksan perheasiain neuvottelukeskuksen toiminnan laajentamista Ylä-Karjalaan 3. Selvitetään millä edellytyksillä toiminta jatkuu ennallaan Koska hankkeella ei ole vastuuhenkilöä eikä aikataulua, selvityksiä ei ole tehty. Johtoryhmä keskusteli asiasta uudelleen Joensuun Perheasiain neuvottelukeskuksen osalta käydään parhaillaan neuvotteluja Joensuun kaupungin kanssa. Käyttäjiä olisi, mutta ei maksajia. Joensuun ja Lieksan Perheasiain neuvottelukeskusten yhdistämishanketta varten kootaan neuvotteluryhmää, johon pyydettäneen Joensuusta kirkkoherra Petri Karttunen, yhteisen seurakuntatyön johtaja

14 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) Heikki Salomaa, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Seppo Kuosmanen ja talousjohtaja Marjatta Hirvonen sekä Lieksasta kirkkoherra Hannu Juntunen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Seppo Apajalahti ja talousjohtaja Kari Mustonen. Puheenjohtaja: valtuuttaa kirkkoherra Hannu Juntusen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Seppo Apajalahden ja talousjohtaja Kari Mustosen neuvottelemaan Perheasian neuvottelukeskusten yhdistämisestä. Tiedoksi: Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Hannu Juntunen Seppo Apajalahti Kari Mustonen Palvelutyön johtokunta kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi

15 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 162 KIRKON VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN OHJEEN SOVELTAMINEN LIEKSAN SEURAKUNNASSA Seurakunnat ovat itsenäisiä omaa taloudenhoitoaan ja varainkäyttöään koskevissa asioissa. Kirkkolaki ja kirkkojärjestys määrittelevät seurakuntien varainkäyttöä verrattain yleisellä tasolla. Seurakunnan taloutta on hoidettava vastuullisesti ja suunnitelmallisesti. Suunnitelmallisuutta korostaa mm. kirkkojärjestyksen säädös toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymisestä vähintään kolmeksi vuodeksi talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Hyvään taloudenhoitoon kuuluu mm. kassavarojen sijoittaminen kohtuullista tuottoa tavoitellen ja riskit halliten, omaisuuden säilyttämisestä ja kunnossapidosta huolehtiminen ja menojen sopeuttaminen tuloihin. Omaisuuden säilyminen ja kunnossapito on seurakunnassa tärkeässä asemassa mm. mittavan kansallisomaisuuden vuoksi. Seurakunnan taloussäännössä on yksityiskohtaisempia varainhoitoa koskevia ohjeita. Taloussäännön 14 :n mukaan antaa ohjeet seurakunnan sijoitustoiminnan hoitamisesta. Taloussäännössä ei luetella varojen sijoituskohteita eikä enää määritellä myöskään yleisperiaatteita, joita varojen sijoittamisessa tulee noudattaa. Eettisiä ohjeita ei myöskään taloussääntöön sisälly. Tällaisina yleisinä periaatteina on pidetty varojen suunnitelmallista sijoittamista tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Rahavarojen ja arvopapereiden tarkastamista käsitellään taloussäännön 10 :ssä ja tilintarkastusta ja sisäistä valvontaa :ssä. Kirkkohallituksen täysistunto on hyväksynyt Suomen ev.lut. kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeet. Ohjeet ovat päivitys vuonna 1999 julkaistuihin kirkon sijoitustoiminnan eettisiin periaatteisiin. Ohjeet on osittain laadittu yhteistyössä Ruotsin kirkon kanssa. Valmistelutyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kirkkoneuvos Leena Rantanen, pyrki selvittämään, miten eettinen näkökulma sijoitustoiminnassa voidaan käytännössä ottaa huomioon. Tavoitteena oli pystyä vastaamaan konkreettisiin käytännön kysymyksiin ja kartoittaa vaihtoehtoisia yhteiskuntavastuullisuuden arvioimistapoja sekä ottaa kantaa niiden soveltuvuuteen kirkon sijoitustoiminnassa. Lisäksi tavoitteena oli luoda kirkolle omistajaohjausperiaatteet. Kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeiden tarkoituksena on pitää yllä keskustelua sijoittamisen etiikasta ja toimia myös yleisenä virike- ja tietolähteenä vastuullisen sijoittamisen periaatteita sovellettaessa. Ohjeet linjaavat kirkon vastuullisen sijoittamisen toimintaa lähivuosiksi, mutta ne ovat samalla puheenvuoro vastuullisesta sijoitustoiminnasta. Kirkon sijoitustoiminnassa on ensisijaisesti kyse kirkon työntekijöiden eläkerahaston varojen sijoittamisesta. Rahaston tavoitteena on turvata eläkkeiden maksaminen sekä tasata seurakuntien eläkemaksun kehitystä myös suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Sijoituksia hoidetaan täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimusten ja rahastosijoitusten kautta. Kirkon työeläkkeiden rahastointi aloitettiin vasta 90-luvulla. Rahaston koko oli vuoden 2007 alussa 746 miljoonaa euroa. Sellainen

16 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) sijoitus, joka saa aikaan epäoikeudenmukaisuutta, huonontaa heikossa asemassa olevan tilannetta, uhkaa rauhaa tai ympäristöä, on kirkolle käymätön. Ohje antaa suuntaviivoja luontevimmin kirkon keskusrahastolle ja suurille seurakunnille, joiden varallisuus mahdollistaa ammattimaisen sijoitustoiminnan ja sitä kautta vaikuttamisen. Lieksan kokoisissa seurakunnissa inflaatiolta suojaa pyritään saamaan lähinnä sellaiset varat, joita ei tarvita päivittäiseen rahaliikenteeseen, lahjoitusrahastojen varat, joiden tuottoa käytetään lahjoittajien määräämiin tarkoituksiin sekä hautojen hoitosopimuksien velvoitteisiin tarvittavat varat sekä tuleviin investointeihin säästetyt varat. Ohjeen viesti on lähinnä se, että tiedostetaan vastuullisen sijoittamisen merkitys. Pyritään sijoittamaan yrityksiin, jotka tuntevat vastuuta yksilöstä, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Toisaalta pyritään vaikuttamaan sellaisiin yrityksiin, jotka eivät niin tee ja välttämään niitä. Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattaminen edellyttää laajaa asiantuntemusta, joten pyritään suosimaan sijoitustoiminnassa varainhoitajia, jotka ovat liittäneet ns. ESG-asiat systemaattisesti omaisuudenhoitoprosesseihinsa ja sijoitusanalyyseihin. ESG-asioilla tarkoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla vuonna 2004 esiteltyjä tekijöitä, joiden vaikutusta sijoittaja arvioi omistustensa arvoon. Lyhenne tulee sanoista Environment, Social, and Governance issues (ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapaasiat). Vastuullisessa sijoittamisessa ESG-tekijät sovitetaan sijoitusanalyysissa yhteen sekä riskienhallinnan että tuoton näkökulmasta. Kirkon vastuullisen sijoittamisen ohje ei ole yksityiskohtainen seurakunnan sijoitustoiminnan ohje, kirkkoneuvosto antaa sellaisen tarvittaessa erikseen. Tiedoksi: Lisätietoja: Talousjohtaja: tiedostaa vastuullisen sijoittamisen merkityksen ja ottaa soveltuvin osin huomioon kirkon ohjeet omaisuudenhoitajia ja sijoituskohteita valitessaan. Päätösehdotus hyväksyttiin. Hannu Juntunen Kari Mustonen Heikki Nevalainen Meeri Mikkonen Salme Kärkkäinen talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

17 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 163 LIEKSAN SEURAKUNNAN KANNAN MUODOSTAMINEN POHJOIS-KARJALAN URAANIKAIVOSHANKKEISTA Enon seurakunnassa järjestettiin Luomakunnan sunnuntai-tapahtuma. Tapahtumaan liittyi mm. uraanikaivoshanketta vastustanut mielenosoituskulkue ja paneelikeskustelu sekä uraaniaiheinen näyttely. Tapahtuman yhteydessä opeteltiin myös rakentamaan perinteisen mallin mukaista pistoaitaa. Naurishaudassa kypsyi kaskinauriita, joiden siemeniä on Enossa varjeltu ja säilytetty. Lounaalla maisteltiin metsän antimia ja talkoilla tehtyä ruokaa. Piispa Ville Riekkinen saarnasi jumalanpalveluksessa. Viikonlopun aikana järjestettiin myös tutustumisretki Enon alueella oleville valtausalueille, joiden maaperästä uraania etsitään. Tapahtuma ja seurakunnan kannanotto on herättänyt paljon julkisuutta valtakunnan tasolla. Keskustelu jatkuu edelleen. Jotkut Enon seurakunnan luottamushenkilöt ovat julkisuudessa korostaneet, että uraanikaivoksen vastaista kannanottoa ei ole käsitelty kirkkoneuvostossa. Hankkeessa keskeisenä toimijana on ollut seurakunnan kirkkoherra joukko julkisesti tapahtuman järjestelyyn kutsuttuja. Aikaisemmin kaivoshanketta ovat vastustaneet näkyvimmin paikalliset asukkaat ja luonnonsuojelujärjestö, jotka osallistuivat myös tapahtuman järjestelyyn seurakunnan kanssa. Piispa Riekkinen on antanut tukensa Enon seurakunnan toiminnalle. Kuopion hiippakunnan lehden pääkirjoituksessa (Capitol 3/2008) hän kirjoittaa Pohjoiskarjalaista elämää uhkaavat uraanikaivoshankkeet antoivat seurakunnalle mahdollisuuden toimia niin kuin toivoisin kaikkien seurakuntiemme tekevät viimeistään vuonna Sydämelliset kiitokset rohkeudesta, dialogisuudesta (keskustelevuudesta) ja uskosta kumpuavasta elämän puolelle asettumisesta! Vuosiluvulla piispa viittaa kirkon uuteen strategiaan, jonka viitoittamia periaatteita seurakuntien tulisi toteuttaa toiminnassaan. Piispan asettuminen hankkeen tukijaksi on herättänyt runsaasti keskustelua mm. lehdistössä. Paikallislehti on toistuvasti pyytänyt Lieksan seurakunnan kirkkoherralta haastattelua ja kannanottoa uraanikaivoshankkeesta. Kirkkoherra on luvannut ottaa asian esille johtoryhmän kokouksessa Uraanin etsintää tehdään nyt Enon ja Kontiolahden kuntien pohjavesialueiden vaikutuspiirissä Pielisjokeen laskevan Kuusojan valumaalueella. Valtaukset ulottuvat verrattain lähelle Kolin kansallispuiston eteläosia. Suomen kaivoslakia pidetään väljänä ja vanhentuneena. Enon kunta on asettunut vastustamaan hanketta, mutta ei nykyisen lain mukaan voi kieltää toimintaa alueellaan ellei aluetta ole kaavoituksella osoitettu muuhun käyttöön. Toisaalta ollaan sitä mieltä, että Suomessa muu ympäristö- yms. lainsäädäntö on kehittynyttä, mikä riittäisi turvaamaan uraanin kaivamiseen ja käyttämiseen liittyvien riskien minimoimisen. Muualta maailmasta kantautuneiden tietojen mukaan uraanin käyttöön liittyy kuitenkin huomattavia riskejä, joita ei ole pystytty hallitsemaan tai ratkaisemaan. Louhimisen jälkeen radioaktiivinen sivukivi jää ikuisesti paikkakunnalle. Kaivoksen jätevedet muodostavat uhkan alapuolisille vesistöille. Kaivosalue soveltuu lopettamisen jälkeen ainoas-

18 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) taan metsätalousmaaksi. Muualta saatujen kokemusten perusteella kaivoksen negatiivinen imagovaikutus saattaa ulottua jopa 200 km säteelle. Maakunnalliseksi luokiteltu Kolin kehittämishanke jäisi kokonaan tämän vaikutusalueen sisään. Ovatko Enon ja Kontiolahden kirkonkylät liian lähellä kaivosta ollakseen turvallisia asuinpaikkoja?. Enossa on toiminut uraanikaivos aikaisemmin. Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen se oli jätetty avoimeksi vuosikymmeniksi. Kaivos peitettiin lopulta 1990 luvun alussa. Lisätietoja (tarkoitettu itäsuomalaisille ihmisille, jotka kaipaavat tietoa uraanin etsimisestä ja louhimisesta, ovat siitä huolissaan tai haluavat sitä aktiivisesti vastustaa, runsaasti aineistoa mm. Enon Luomakunnan sunnuntaista) Internetistä löytyy runsaasti uraanitietoa esim. Googlesta hakusanalla uraani Kirkkoherra toi asian seurakunnan johtoryhmään muissa asioissa ja asiasta keskusteltiin Todettiin, että mielipiteen muodostamista varten tarvitaan hankkeesta paljon oikeaa tietoa. Seurakunnalla ei ole ympäristöohjelmaa tai suunnitelmia hakea ympäristödiplomia eikä kirkon hiljattain laadittua ilmastoohjelmaa ole käsitelty. Kaivoslakia uudistettaessa uraanin kaivaminen tulisi erottaa muusta kaivostoiminnasta oman erityisen lainsäädännön piiriin. Todettiin, että Suomi käyttää ydinvoimalla tuotettua sähköä ja Suomeen rakennetaan parhaillaan ydinvoimalaa. Jostain voimaloiden käyttövoimaa on siis saatava. Muodostaako Suomi lainsäädännöllään, valvonnallaan ja muilla olosuhteillaan turvallisemman vaihtoehdon uraanin kaivamiselle kuin kehittymättömämmät maat? Sovittiin, että asia otetaan puheeksi kirkkoneuvoston kokouksessa. Puheenjohtaja: keskustelee Pohjois-Karjalan uraanikaivoshankkeesta. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti ja jokaisella oli tilaisuus esittää asiasta näkemyksensä. Koettiin, että hankkeeseen liittyy paljon haittatekijöitä ja epävarmuutta. Hanke haittaa mm. Kolin matkailun kehittämistä. Jos hanke toteutuu, onko enää Ilo elää Karjalassa kysyttiin. suhtautui hankkeeseen erittäin kriittisesti, mutta ei antanut asiasta julkilausumaa. Lisätietoja kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi

19 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 164 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA KOULUTUKSEN LISÄÄMINEN VUODEN 2008 KOULU- TUSOHJELMAAN Joensuussa Peltola salissa järjestetään kaksipäiväinen koulutustapahtuma Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Koulutuspäivät ovat ja Koulutuksen järjestää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja kurssimaksu on 100 euroa. Matkoista ja päivärahoista kertyy 208 euroa henkilöä kohti. Ensimmäisen päivän sisältö: Miten perheväkivaltaa voi ymmärtää? Uuden tutkimuksen kuva perheväkivallasta Eri osapuolten näkökulmat: väkivallan tekijät ja kokijat Lasten asema ja auttaminen Kouluttajana kehittämispäällikkö, PsL Mikko Oranen, Ensi- ja turvakotien liitto Toisen päivän sisältö: Eri osapuolten auttaminen: naiset, miehet, lapset, nuoret Pätkäpalveluista auttamisen ketjuksi Väkivallan arviointi, riskit ja turvallisuus Kouluttajina sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Tuula Tiainen, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Sirkku Mehtola erityistyöntekijä (miestyö) Kari Hallikainen Viola - Väkivallasta vapaaksi ry. Palvelutyön johtaja Seppo Apajalahti on hakeutumassa tähän koulutukseen. Lieksan kaupungin perheväkivaltaryhmässä osallistumista pidetään toivottavana. Vs. kirkkoherra Lea El Bardi pitää tarkoituksenmukaisena, että koulutus sisällytetään vuoden 2008 koulutus. Tiedoksi: Lisätietoja Puheenjohtaja: lisää koulutuksen välttämättömänä koulutuksena vuoden 2008 koulutussuunnitelmaan ja korvaa koulutuksesta aiheutuvat kustannuksen virkaehtosopimuksen mukaisesti. Päätösehdotus hyväksyttiin siten täydennettynä, että Apajalahtea velvoitettiin perehdyttämään ainakin papistoa, diakoniatyöntekijöitä ja nuoriso- ja lapsityöntekijöitä koulutuksen antiin. Seppo Apajalahti Taloustoimisto/koulutussuunnitelma kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi

20 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 165 POHJOIS-KARJALAN KESÄYLIOPISTON LUENTOSARJA NÄKÖKULMIA JOHTAMISEEN Organisaatioissa joudutaan pohtimaan menestyksen edellytyksiä jatkuvasti. Yksi tärkeimmistä organisaation yksittäisistä menestystekijöistä on johtaminen. Näkökulmia johtamiseen -luentosarja on Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan Aikuisopiston palvelujen toimialan sekä Pohjois-Karjalan Kesäyliopiston yhteistyössä järjestämä luentosarja johtajuudesta. Näkökulmia johtamiseen -luentosarja tukee johtamisen kehittymistä ja hyvää johtamiskulttuuria Pohjois- Karjalassa sekä edistää sitä kautta maakunnan menestystä ja hyvinvointia. Luennoilla johtajuutta lähestytään valtakunnallisten huippuasiantuntijoiden johdolla ajankohtaisista näkökulmista. Luentosarja on kohdennettu esimiestehtävissä toimiville tai johtamistaitoja opiskeleville. Luennot järjestetään Pohjois-Karjalan Ammattiopiston Otsolasalissa osoitteessa Tulliportinkatu 3, Joensuu. Yhden luennon hinta on 100 euroa (sis. opetuksen ja materiaalit). Ohjelmasarjaan kuuluu neljä luentopäivää. 1. Vastuullinen johtaminen avain kestävään kehitykseen Strategian jalkautuminen Muutoksen johtaminen Muutos, oppiminen ja ammatillinen kasvu Kirkkoherra ja talousjohtaja toivovat voivansa osallistua strategiaa käsittelevään luentopäivään Luennon aiheena on strategiaajattelu. Luennolla käydään läpi mm. erilaisia näkökulmia strategiaan, käsitellään strategian valintaprosessia sekä pohditaan strategian jalkauttamiseen liittyviä kysymyksiä, kuten organisaation ydinprosessien ja perustehtävän tunnistamista sekä mahdollista muutosvastarintaa. Luennoitsijana professori, KTT Anu Puusa, Joensuun yliopisto. Tiedoksi: Lisätietoja Puheenjohtaja: lähettää kirkkoherran ja talousjohtajan Strategian jalkautuminen luentopäivään ja korvaa aiheutuvat kustannukset virkaehtosopimuksen mukaisesti virkamatkamäärärahoista. Päätösehdotus hyväksyttiin. Hannu Juntunen Kari Mustonen Talöoustoikmisto kirkkoherra Hannu Juntunen hannu.juntunen(at)lieksanseurakunta.fi

21 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 166 TURULAN TILAAN RN:O 13:81 KUULUVAN MÄÄRÄALAN MYYMISTÄ TARKOITTAVAN KIRK- KOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMINEN Lieksan seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan päättänyt myydä noin m2:n kokoisen määräalan Lieksan kaupungin Viekin kylässä sijaitsevasta tilasta Turula RN:o Sepo Korjalle euron kauppahinnasta. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on puoltanut päätöksen vahvistamista. Kirkkovaltuuston päätöksestä ei ole määräajassa valitettu kirkkohallitukseen. Kauppa koskee Viekijärven rannalla sijaitsevaa ranta-asemakaavan mukaista loma-asunnon rakennuspaikkaa nro 1.9. Kirkkohallituksen virastokollegio on vahvistanut kirkkovaltuuston päätöksen. Päätös saa lainvoiman Talousjohtaja: toteaa, että kirkkovaltuuston päätös on toimeenpanokelpoinen, kun se saa lainvoiman. päättää määrätä seurakunnan puolesta kauppakirjan allekirjoittajiksi kirkkoherra Hannu Juntusen ja talousjohtaja Kari Mustosen. Jos toinen allekirjoittajista on estynyt, hänen tilalleen määrätään toimistosihteeri Salme Kärkkäinen. Kauppakirjan laatiminen annetaan talousjohtajan tehtäväksi. Tiedoksi: Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin. Seppo Korja Talousjohtaja talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) , sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

22 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 167 RAUHALAN TILAAN RN:O 108:47 KUULUVAN MÄÄRÄALAN MYYMISTÄ TARKOITTAVAN KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMINEN Lieksan seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan päättänyt myydä noin m2:n kokoisen määräalan Lieksan kaupungin Lieksan kylässä sijaitsevasta tilasta Rauhala RN:o 108:47 Ari Lehtimäelle euron kauppahinnasta. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on puoltanut päätöksen vahvistamista. Kirkkovaltuuston päätöksestä ei ole määräajassa valitettu kirkkohallitukseen. Kauppa koskee Pudasjärven rannalla sijaitsevaa ranta-asemakaavan mukaista loma-asunnon rakennuspaikkaa nro Kirkkohallituksen virastokollegio on vahvistanut kirkkovaltuuston päätöksen. Päätös saa lainvoiman Talousjohtaja: toteaa, että kirkkovaltuuston päätös on toimeenpanokelpoinen, kun se saa lainvoiman. päättää määrätä seurakunnan puolesta kauppakirjan allekirjoittajiksi kirkkoherra Hannu Juntusen ja talousjohtaja Kari Mustosen. Jos toinen allekirjoittajista on estynyt, hänen tilalleen määrätään toimistosihteeri Salme Kärkkäinen. Kauppakirjan laatiminen annetaan talousjohtajan tehtäväksi. Tiedoksi: Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin Ari Lehtimäki Talousjohtaja talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) , sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

23 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 168 MÄÄRÄALAN VUOKRAAMISTA IRJA TURUSELLE JA AULIS TURUSEN OIKEUDENOMISTA- JILLE TARKOITTAVAN KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMINEN Lieksan seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan päättänyt vuokrata noin m2:n kokoisen määräalan Lieksan kaupungin Lieksan kylässä sijaitsevasta tilasta Rauhala RN:o 108:47 Irja Turuselle ja Aulis Turusen oikeudenomistajille 30 vuoden ajaksi alkaen ja määrännyt perusvuokraksi 420,00 euroa/vuosi. Vuokrauspäätös koskee Pankajärven Saunalahden rannalla sijaitsevaa ranta-asemakaavan mukaista loma-asunnon rakennuspaikkaa nro Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on vahvistanut päätöksen Päätös on tullut lainvoimaiseksi Talousjohtaja: toteaa, että kirkkovaltuuston päätös on toimeenpanokelpoinen. päättää määrätä seurakunnan puolesta vuokrasopimuksen allekirjoittajiksi kirkkoherra Hannu Juntusen ja talousjohtaja Kari Mustosen. Jos toinen allekirjoittajista on estynyt, hänen tilalleen määrätään toimistosihteeri Salme Kärkkäinen. Vuokrasopimuksen laatiminen annetaan talousjohtajan tehtäväksi. Tiedoksi: Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin Irja Turunen Talousjohtaja talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) , sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

24 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 169 JOHTOALUEEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSEN NRO HYVÄKSYMISTÄ TARKOIT- TAVAN KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMINEN Lieksan seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan päättänyt hyväksyä käyttöoikeussopimuksen tekemisen Pohjois- Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Käyttöoikeussopimus koskee 20KV:n keskijännitejohdon rakentamista Rauhalan tilalle RN:o 108:47 sähkön johtamiseksi Ison Hangasjärven loma-asunnoille. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on vahvistanut päätöksen Päätös on tullut lainvoimaiseksi Talousjohtaja: toteaa, että kirkkovaltuuston päätös on toimeenpanokelpoinen. päättää määrätä seurakunnan puolesta käyttöoikeussopimuksen allekirjoittajaksi talousjohtaja Kari Mustosen tai hänen estyneenä ollessaan kirkkoherra Hannu Juntusen. Tiedoksi: Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Talousjohtaja talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) , sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

25 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 170 JOHTOALUEEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSEN NRO HYVÄKSYMISTÄ TARKOIT- TAVAN KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANEMINEN Lieksan seurakunnan kirkkovaltuusto on kokouksessaan päättänyt hyväksyä käyttöoikeussopimuksen tekemisen Pohjois- Karjalan Sähkö Oy:n kanssa. Käyttöoikeussopimus koskee 20KV:n keskijännitejohdon saneerausta Törmälän tilalla RN:o 5:59 Viekin entisen pappilan pellolla. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on vahvistanut päätöksen Päätös saa lainvoiman Talousjohtaja: toteaa, että kirkkovaltuuston päätös on toimeenpanokelpoinen, kun se saa lainvoiman. päättää määrätä seurakunnan puolesta käyttöoikeussopimuksen allekirjoittajaksi talousjohtaja Kari Mustosen tai hänen estyneenä ollessaan kirkkoherra Hannu Juntusen. Tiedoksi: Lisätietoja Päätösehdotus hyväksyttiin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Talousjohtaja talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) , sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

26 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 171 PIELISENTIE 62:SSA OLEVAN HUONEISTON JA AUTOTALLIPAIKAN MYYMINEN Seurakunta on valmistelemassa kirkkoneuvoston määräyksestä Pielisentie 62 C 32 osakehuoneiston ja autotallipaikan nro 8 myymistä. Myyntikohde sijaitsee hissitalon toisessa kerroksessa, osoitteessa Pielisentie 62 C 32, Lieksa. Kohteen hallintaan oikeuttavat osakkeet ja väliseinättömän autotallipaikan osakkeet kuuluvat hautainhoitorahaston erityiskatteisiin. Avara ja valoisa läpitalon huoneisto, jonka koko on 78,5 m2, käsittää 3 huonetta, keittiön ja saunan. Lasitettu parveke avautuu sisäpihalle lounaaseen. Talossa on uima-allas. Huoneisto on tyhjä ja se myydään nykyisessä kunnossa. Kohteesta on tehty määräaikainen välityssopimus Lieksan Kotikartano Oy LKV:n kanssa väliseksi ajaksi. Velattomaksi myyntihinnaksi sovittiin euroa. Talousjohtaja on alentanut myyntihintaa euroon neuvoteltuaan välittäjän ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Seppo Pulkkisen kanssa, koska ostotarjouksia ei ole tullut. Kirkkovaltuusto päättää irtaimen omaisuuden myymisestä ellei kirkkoneuvoston ohjesäännöstä muuta johdu. n ratkaisuvallasta määrätään kirkkoneuvoston ohjesäännön 10 :ssä. mm. päättää irtaimen omaisuuden myymisestä, jollei sen arvo ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää ja jollei asia kuulu viranhaltijalle. Kirkkovaltuusto on määritellyt irtaimistokauppoja koskevaksi raja-arvoksi euroa. Kirkkovaltuusto kokoontuu keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Päätöksentekoprosessia voidaan nopeuttaa antamalla kirkkoneuvostolle oikeus päättää kaupasta. Kirkkovaltuusto antoi kirkkoneuvostolle valtuudet myydä osakehuoneisto ja autotallipaikka eikä euron raja-arvoa sovelleta tähän kauppaan. Jos kokoukseen mennessä löytyy ostaja, asia otetaan käsiteltäväksi ja esitellään kokouksessa. Talousjohtaja: Huoneistosta tehtiin euron tarjous, mutta ostajaehdokas hylkäsi seurakunnan euron vastatarjouksen Myyntiyrityksiä jatketaan. Asia kirjattiin tiedoksi. Lisätietoja: talousjohtaja Kari Mustonen puh. (013) sähköposti: kari.mustonen(at)evl.fi

27 LIEKSAN SEURAKUNTA ESITYSLUETTELO/ 6/ (36) 172 MUUT MAHDOLLISET ASIAT NUOTTAKUORON JOULULEVYN MYYNTIHINNAN MÄÄRÄÄMINEN hyväksyi Nuotta-kuoron joululevyhankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan kokouksessaan 2/ : Nuotta-kuoro ja kanttori Riitta Lehtimäki anovat, että kirkkoneuvosto lisäisi jälkikäteen vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan kuoron joululevyn levytyshankkeen. Kyseessä on laaditusta budjetista poikkeava hanke, jonka vuoksi musiikkityön budjetti tilapäisesti ylittyy. Levyn kustannukset palautuvat kuitenkin lähes 100 %:lla varmuudella. Seurakuntalaiset ovat jo pitkään kyselleet Nuotalta levyä. Levylle olisi käyttöä myös seurakunnan muilla työmuodoilla, esim. diakoniatyö voisi jakaa levyä lahjana kirjojen sijaan huononäköisille vanhuksille. Levyä voitaisiin myös jakaa lahjana seurakunnan yhteistyötahoille. Levyn kustannukset muodostuvat seuraavasti: Äänitystyö Kannen suunnittelu ja toteutus 500 ( 4-sivuinen vihko ) Levyjen monistus ( 1000 levyä ) Teoston mekanisointimaksu 800 ( levyn hinta ennen Yhteensä teostomaksua 12, eli myyntihinta 13 ) Äänitystyön hinta voi jäädä pienemmäksikin, jos laulujen miksaus sujuu oletettua nopeammin, mikä on todennäköistä, kun mukaan ei olla ottamassa soittimia. Jos levy halutaan myyntiin kauppoihin, teoston maksu on suurempi. Kuluja voi syntyä myös kuvien ottamisesta kansilehteen. Yksi ajatus on se, että kanteen laitettaisiin talvinen kuva kirkkomme "alttaritaulusta", kuvaa ottamaan tarvitaan ammattilainen. Mutta näin levy olisi myös suoraa "mainosta" kauniille kirkollemme. Levyn tuotto: Levyistä 250 tulee musiikkityölle ilmaisjakeluun, mm. radioille ja musiikkityön yhteistyökumppaneille. Tästä määrästä teostomaksu on pienempi, ja sen saa vain levyn ensimmäisestä painoksesta. Myyntiin jää 750 levyä, joista tulo on Kun tästä summasta vähennetään nyt tiedossa olevat kulut, jää levynteosta tuloa Tuotto on luonnollisestikin pienempi, jos kulut tulevat suunniteltua suuremmiksi, ja jos levyä ei saada myytyä koko määrää. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että levyn teosta koituisi seurakunnalle lopulta mitään kuluja. Tuottojen katettua musiikkityön budjetin alijäämän, loput tuotosta tulee Nuotta-kuorolle. Kunnioittavasti, myönteistä päätöstä odottaen, Nuotta ja Riitta Lehtimäki Kirkkoherra: lisää Nuotta-kuoron levyhankkeen vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan :