ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén"

Transkriptio

1 ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAA ILMANLAADUSTA Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Hajun leviämisen ja hajuhaitan arviointi Hajujen ohjearvosuosituksia MENETELMÄT Leviämismallislaskelmien kuvaus Leviämismallilaskelmien lähtötiedot TULOKSET Hajujen leviämismallilaskelmien tulokset piipun sijoituspaikassa Hajujen leviämismallilaskelmien vertailu piipun sijoituspaikoissa 1 ja YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITELUETTELO LIITEKUVAT

3 1 JOHDANTO Tässä tutkimuksessa arvioidaan Espoon Blominmäelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon päästöjen aiheuttamia hajuvaikutuksia. Tutkimus on jatkoa Ilmatieteen laitoksella vuonna 2008 tehdylle selvitykselle, jossa jätevedenpuhdistamon hajuvaikutuksia arvioitiin Eestinkalliossa, Blominmäellä, Mossasvedjebergenissä, Harmaakalliossa, Sammalvuorella ja Suomenojalla (Ranta ym. 2008). Tämä lisätutkimus keskittyy vain Blominmäen alueeseen ja erona vuoden 2008 tutkimukseen on puhdistamon piipun paikan siirtyminen noin 370 metriä koilliseen alkuperäisestä sijainnista. Leviämislaskelmat tehtiin uudessa sijoituspaikkavaihtoehdossa kahdella piipun korkeudella, 80 metriä ja 100 metriä. Muut lähtötiedot olivat samat kuin vuoden 2008 raportissa, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia. Hajupäästöjen leviämislaskelmat tehtiin Ilmatieteen laitoksella kehitetyllä hajuyhdisteiden leviämismallilla (ODO-FMI). Mallilaskelmien tuloksena saadaan alueellinen jakauma hajun esiintyvyydestä. Hajumallista saadut pitoisuustulokset ilmoitetaan hajufrekvensseinä eli niiden tuntien prosentuaalisena osuutena vuoden tunneista, joina hajun määrä ylittää tarkastelun hajukynnyspitoisuuden. Laskelmissa tarkasteltiin lyhytaikaisen (30 s) ja pitkäaikaisen (1 h) hajun esiintymistä kolmella erilaisella hajukynnyksen arvolla (1, 3, ja 5 hy/m 3 ), joilla pyritään kuvaaman hajun voimakkuutta. Leviämislaskelmissa käytetyt puhdistamoa koskevat tekniset tiedot toimitti työn tilaaja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Päästöjen leviämismallilaskelmat tehtiin Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaadun asiantuntijapalveluissa. 2 TAUSTAA ILMANLAADUSTA 2.1 Ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Ilmanlaatua heikentävien ilmansaasteiden suurimpia päästölähteitä Suomessa ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Ilmansaasteita kulkeutuu Suomeen myös kaukokulkeumana maamme rajojen ulkopuolelta. Ilmansaasteiden päästöistä suurin osa vapautuu ilmakehän alimpaan kerrokseen, jota kutsutaan rajakerrokseksi. Rajakerroksessa päästöt sekoittuvat ympäröivään ilmaan ja ilmansaasteiden pitoisuudet laimenevat. Päästöt voivat levitä liikkuvien ilmamassojen mukana laajoille alueille. Tämän kulkeutumisen aikana ilmansaasteet voivat reagoida keskenään sekä muiden ilmassa olevien yhdisteiden kanssa muodostaen uusia yhdisteitä. Ilmansaasteen poistuvat ilmasta sateen huuhtomina, kuivalaskeumana erilaisille pinnoille tai kemiallisen muutunnan kautta. Ilmansaasteiden leviäminen tapahtuu pääosin ilmakehän alimmassa osassa, rajakerroksessa. Sen korkeus on Suomessa tyypillisesti alle kilometrin, mutta varsinkin kesällä se voi nousta yli kahteen kilometriin. Matalimmat rajakerroksen korkeudet havaitaan yleensä talvella kovilla pakkasilla. Rajakerroksen korkeus määrää ilmatilavuuden, johon päästöt voivat välittömästi sekoittua. Rajakerroksen tuuliolosuhteet määräävät karkeasti ilmansaasteiden kulkeutumissuunnan, mutta rajakerroksen ilmavirtausten pyörteisyys ja kerroksen korkeus vaikuttavat merkittävästi ilmansaasteiden sekoittumi-

4 4 seen ja pitoisuuksien laimenemisen kulkeutumisen aikana. Leviämisen kannalta keskeisiä meteorologisia tekijöitä ovat tuulen suunta ja nopeus, ilmakehän stabiilisuutta kuvaava suure ja sekoitussuhde. Ilmakehän stabiilisuudella tarkoitetaan ilmakehän herkkyyttä pystysuuntaiseen sekoittumiseen. Stabiilisuuden määrää ilmakehän pystysuuntainen lämpötilarakenne. Inversiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ilmakehän lämpötila nousee ylöspäin mentäessä. Erityisesti maanpintainversion aikana ilmanlaatu voi paikallisesti huonontua nopeasti. Maanpintainversiossa maanpinta ja sen lähellä oleva ilmakerros jäähtyy niin, että kylmempi ilma jää ylempänä olevan lämpimämmän ilman alle. Kylmä pintailma ei raskaampana pääse kohoamaan yläpuolellaan olevan lämpimän kerroksen läpi, ja ilmakehän pystysuuntainen liike estyy. Inversiokerroksessa tuuli on hyvin heikkoa ja näin ollen ilmaa sekoittava pyörteisyys on vähäistä, jonka vuoksi ilmansaasteiden pitoisuudet laimenevat huonosti. Inversiotilanteissa pitoisuudet kohoavat taajamissa etenkin liikenneruuhkien aikana, koska ilmansaasteet kerääntyvät matalaan ilmakerrokseen päästölähteiden lähelle. 2.2 Hajun leviämisen ja hajuhaitan arviointi Hajuhaitan muodostumiseen vaikuttavat hajun esiintymistiheys ja kesto (% kokonaisajasta) sekä hajun miellyttävyys ja voimakkuus. Hajuhaittoja on yleensä arvioitu asiantuntija-arvioina päästötietojen perusteella tai aistinvaraisesti joko kenttähavainnointien tai asukaspaneelin avulla. Kenttähavainnoinnissa tehtävään koulutettu asiantuntijaryhmä tekee hajuhavaintoja aistinvaraisesti eri etäisyyksillä ja eri puolilla päästölähdettä. Havainnointeja tulisi kuitenkin tehdä myös erilaisissa sääolosuhteissa ja eri vuodenaikoina, jotta saataisiin tarkempaa tietoa meteorologisten olosuhteiden vaikutuksista hajujen esiintymiseen. Kenttähavainnoinnissa saadaan tietoa hajun esiintymistiheyden lisäksi myös hajun voimakkuudesta (häiritsevyys). Asukaspaneelitutkimuksessa hajujen havainnoitsijoina toimivat hajulähteen lähiympäristön asukkaat. Heille lähetetään kyselykaavakkeet, joihin he voivat kirjata ylös havaitsemiensa hajuhaittojen ajankohdat, keston (% kokonaisajasta) ja hajujen häiritsevyyden (% asukkaista, jotka kokivat hajun häiritseväksi). Kertaluonteisissa asukaspaneelitutkimuksissa seurantaaika on yleensä muutamia kuukausia. Asukaspaneelitutkimuksella on mahdollista saada pitempiaikaista tietoa alueen hajuhaitoista kuin koulutettujen henkilöiden tekemissä yksittäisissä kenttähavainnoinneissa. Ihmisten kyky haistaa erilaisia hajuja on kuitenkin yleensä erilainen. Myös asukkaiden hajuista tekemien havaintojen ajat voivat vaihdella, mikä vaikeuttaa tulosten vertailtavuutta. Sekä kenttähavainnoinnit että asukaspaneelitutkimus soveltuvat hajuhaittojen nykyhetken arviointiin, mutta esim. hajuhaittojen ehkäisemiseksi suunniteltujen päästövähennystoimien vaikutusten arvioinnissa ainoa luotettava keino on käytännössä laskennallisen mallintamisen käyttäminen. Hajuyhdisteiden leviämismalleilla tutkitaan haisevien yhdisteiden kulkeutumista ilmakehässä, tutkimusalueella esiintyvän hajun määrää ja esiintymistiheyttä. 2.3 Hajujen ohjearvosuosituksia Suomen nykyisessä lainsäädännössä käsitellään ulkoilman hajuja vain viihtyvyyshaittojen tai terveydellisten haittojen osalta. Ympäristönsuojelulain (86/2000, 4 ) periaatteena on ilman pilaantumisen ennaltaehkäisy ja haittojen minimointi. Maankäyttö- ja

5 5 rakennuslain (132/1999, 54 ) mukaan asemakaava on laadittava siten, että viihtyisyyden ja terveydellisyyden edellytykset täyttyvät. Naapuruussuhdelain (Laki eräistä naapurussuhteista, 26/1920, 3 ) mukaan kiinteistöstä tai rakennuksesta ei saa aiheutua lähistöllä asuvalle kohtuutonta rasitusta hajusta. Suomen laissa ei ole ulkoilman hajupitoisuuksia koskevia raja- tai ohjearvoja, eikä viihtyisyyshaitalle ole olemassa selvää kriteeriä. Lainsäädäntö ei kiellä hajuyhdisteiden päästöjä tai hajun esiintymistä ulkoilmassa, mutta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on luvanvaraista. Suomessa on tehty tutkimus niistä muuttujista, jotka sopisivat maassamme mahdollisesti annettavien hajuohjearvojen perusteiksi (Arnold, 1995). Tutkimuksessa esitetään, että ohjearvona voitaisiin käyttää hajufrekvenssiarvoja 3 9 % kokonaisajasta. Alaraja koskisi hyvin epämiellyttävää hajua, kuten sellutehtaiden ympäristössä esiintyvää haisevien rikkiyhdisteiden hajua, jolla on korkea haittapotentiaali. Yläraja koskisi hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi. Euroopan maita, joissa on annettu selkeitä ohjearvoja tai ohjearvosuosituksia hajujen esiintymiselle ovat tiettävästi vain Saksa ja Tanska. Saksassa on Nordrhein- Westfahlenin osavaltiossa annettu vuonna 1993 ohjeet, joiden mukaan selvää hajua saa esiintyä enintään 10 % kokonaisajasta asutusalueilla ja 15 % ajasta teollisuusalueilla. Tunnit rekisteröityvät hajutunniksi jo lyhytaikaisen hajuaistimuksen jälkeen. Laitosta, jonka aiheuttama hajukuorma ei ylitä 2 %:a kokonaisajasta, ei pidetä alueen kokonaishajukuorman kannalta merkityksellisenä (Anonyymi, 1993). VTT Prosessit on lausunnossaan (Arnold & Lehtomäki, 2003) Helsingin kaupungin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tehdyn tutkimuksen tuloksista (Rasila & Pietarila, 2003) esittänyt mm. seuraavat ulkomaiset vertailuarvot, joita voidaan käyttää hajujen aiheuttaman viihtyvyyshaitan arviointiin: Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan hajun ns. yleinen valitustaso on 5 hy/m³. Haju on pitoisuudessa 1 hy/m³ juuri aistittavissa, pitoisuudessa 3 hy/m³ selvästi tunnistettavissa ja pitoisuudessa 5 hy/m³ useimmat ihmiset pitävät hajua melko voimakkaana (Schauberger et al., 1998). Irlannin ympäristöhallinnon julkaisun mukaan pitkäaikaisen (1 h) hajun yleinen tavoitearvo olisi 1,5 hy/m³ ja tavoitearvon ylittävää hajua saa esiintyä ympäristössä korkeintaan 2 % kokonaisajasta. Tavoitearvo vastaa hajukuormaa, joka ei johda hajuhaittaan (Bongers et al., 2001). Yllä esitettyjä Eurooppalaisia hajuohjearvoja sovelletaan yleensä teollisuuden, jätevedenpuhdistamoiden tai maatalouden hajupäästöille. 3 MENETELMÄT 3.1 Leviämismallislaskelmien kuvaus Päästöjen leviämismalleilla tutkitaan eri ilmansaasteiden kulkeutumista ilmakehässä ja ilmansaasteiden pitoisuuksien muodostumista tutkimusalueelle. Malleihin sisältyy laskentamenetelmiä, joiden avulla voidaan tarkastella ilmansaasteiden muuntumista ja kemiallisia reaktioita kulkeutumisen aikana ja poistumista ilmakehästä laskeumana.

6 6 Tässä selvityksessä jätevedenpuhdistamon päästöjen aiheuttamaa hajua arvioitiin hajuyhdisteiden leviämismallilla ODO-FMI, joka on Ilmatieteen laitoksella kehitetyn kaupunkimallin (UDM-FMI) erikoissovellutus (Rantakrans ja Savunen, 1995). Hajumallilla voidaan tuntipitoisuuksien lisäksi kuvata myös hyvin lyhytaikaiset, jopa alle minuutin hajupitoisuustilanteet. Kaavio hajumallin toiminnasta on esitetty kuvassa A. Päästötiedot Meteorologiset tiedot Muut lähtötiedot Päästöjen laskenta Meteorologisten tietojen käsittelymalli Päästöaikasarja Meteorologinen aikasarja Paikkatiedot Tarkastelupisteet Leviämismalli Hajujen pitoisuusaikasarja Tilastollinen käsittely Hajutuntien esiintymistaajuus Graafinen käsittely Alueelliset hajujen esiitymisjakaumat Kuva A. Kaaviokuva Ilmatieteen laitoksella kehitetyn hajumallin (ODO-FMI) toiminnasta. Kuten perinteiset leviämismallitkin hajuyhdisteiden leviämismalli laskee hajupitoisuuden tuntikeskiarvoja sillä oletuksella, että meteorologinen tilanne ja päästö pysyvät vakioina tunnin ajan. Tuntikeskiarvo kuitenkin aliarvioi hajujen esiintymistä, sillä ihmisen hajuaistimus voi syntyä jo hyvin lyhytaikaisen pitoisuuden nousun seurauksena. Hajumallissa tarkastellaan tuntikeskiarvojen lisäksi 30 sekunnin pitoisuuksia tunnin otoksessa. Tunti rekisteröityy hajutunniksi jo puoli minuuttia kestävän hajutilanteen jälkeen, eli koko tunnin ajan ei tarvitse haista yhtäjaksoisesti. Hajumallilla voidaan käsitellä sekä pistemäisiä päästölähteitä että pintalähteitä. Tyypillisiä pistemäisiä päästölähteitä ovat piiput ja pintalähteitä altaat ja jätetäytöt. Hajumallisovellutuksissa huomioidaan päästöjen leviämiseen ja hajupitoisuuksien muodostumiseen vaikuttavien meteorologisten tekijöiden ja lisäksi leviämisympäristön laatu (kasvillisuus, vesistöt, asutus). Hajumallilla voidaan arvioida alueen kokonaishajukuorman lisäksi yksittäisen hajupäästölähteen vaikutus hajuihin. Hajuhavainto määritellään kullekin yhdisteelle tai useasta yhdisteestä muodostuvalle seokselle sen hajukynnysarvolla, joka on se yhdisteen tai seoksen pitoisuus, jossa 50 % ihmisistä aistii hajua. Hajukynnys on hajupitoisuutena yksi hajuyksikkö ilmakuutiometrissä (hy/m³ tai engl. ou/m³). Tietyn yhdisteen hajukynnys vaihtelee eri ihmisillä mm. sen mukaan kuinka kauan hajulle on altistuttu tai kuinka puhdasta aistittava yhdiste on. Hajukynnykseen nähden kolminkertaisilla (3 hy/m³) tai viisinkertaisilla

7 7 (5 hy/m³) hajukynnysarvoilla kuvataan selkeää hajua, jonka lähde on tunnistettavissa. Viisinkertaista hajukynnystasoa voidaan pitää melko voimakkaana hajuna. Haju koetaan häiritseväksi, kun se on selkeästi tunnistettavaa. Kun tunnetaan päästöissä esiintyvän yhdisteen tai seoksen hajukynnys, voidaan hajumallilla arvioida, milloin kynnysarvo saavutetaan eri etäisyyksillä päästölähteestä tietyissä meteorologisissa olosuhteissa. Päästöissä voi esiintyä useita hajuja aiheuttavia yhdisteitä, jolloin hajumallissa tarvittavaa hajukynnyspitoisuutta ei aina voida yksikäsitteisesti määrittää. Haiseva ilma voi sisältää monia eri epäpuhtauksia, joiden pitoisuudet ovat erittäin pieniä ja vaikeita mitata, eikä eri yhdisteiden vaikutus kokonaishajuun välttämättä ole tiedossa. Tällöin leviämislaskelmat voidaan suorittaa käyttämällä esimerkiksi seoksen herkimmin haisevan kaasun hajukynnyspitoisuutta tai tarkastelemalla erikseen kutakin hajua aiheuttavaa yhdistettä. Tällöin hajukynnyksenä käytetään yhdisteiden pitoisuutta ja yksikkönä on mikrogramma ilmakuutiometrissä (µg/m³). Hajumallilaskelmien tuloksena saadaan aluejakaumat hajuyhdisteiden pitoisuuksista ilmassa sekä hajun esiintyvyydestä hajufrekvensseinä. Hajufrekvenssi kertoo niiden tuntien prosentuaalisen osuuden vuoden tunneista, joina 30 sekunnin pitoisuus on ylittänyt tarkastellun hajukynnyksen. Esimerkiksi 10 %:n hajufrekvenssi tarkoittaisi sitä, että vuodessa on 876 tuntia, joiden aikana hajuja esiintyy vähintään 30 sekunnin ajan. Lisäksi hajufrekvenssiarvot voidaan määrittää vastaavasti pitoisuuksien tuntikeskiarvoista, jolloin tulos kuvaa pitkäaikaisen (1 h) hajun esiintymistä. Yleensä mallilaskelmissa käytetään kolmen vuoden tunneittaisten arvojen meteorologista aikasarjaa. Hajufrekvenssit lasketaan erikseen kullekin tarkasteluvuodelle ja tuloksina esitetään näistä määritetty keskiarvo. Hajumallilaskelmien tuloksia on hyödynnetty erilaisten laitosten hajupäästöjen käsittelyn suunnittelun ja YVA-menettelyn lisäksi mm. kaavoituksessa. Ilmatieteen laitoksen hajumallia on sovellettu aiemmin muun muassa sellu-, elintarvike- ja kemianteollisuuden sekä jätevedenkäsittelyn, jätekeskusten, maatalouden ja laivojen hajuvaikutusten arviointiin. 3.2 Leviämismallilaskelmien lähtötiedot Mallilaskelmat tehtiin laskentapisteeseen maanpintatasolle alueelle, jonka koko on 7 km x 7 km. Laskentapisteiden tiheys on tiheimmillään 50 metriä ja harvimmillaan alueen reunoilla 500 metriä. Laskenta-alueen topografia huomioitiin antamalla jokaiselle laskentapisteelle paikkakoordinaattien lisäksi Maanmittauslaitoksen maastonkorkeusmallin mukainen korkeuskoordinaatti. Jätevedenpuhdistamon poistoilma johdetaan piippuun. Koska tarkkaa tietoa poistoilman yksittäisten haisevien yhdisteiden pitoisuudesta ei ole, hajujen pitoisuus annetaan malliin hajuyksikköinä sekunnissa. Taulukossa 1. on esitetty leviämismallilaskelmissa käytetyt päästölähteen tekniset mitat ja päästötiedot. Jätevedenpuhdistamon päästöt vaihtelevat jäteveden lämpötilan mukaan ja päästöissä esiintyy voimakasta ajallista vaihtelua vuoden aikana (kuva B). Tässä tutkimuksessa jätevedenpuhdistamon piipun sijainti on nimetty sijoituspaikaksi 2, sillä aikaisemmassa selvityksessä (Ranta ym. 2008) käytössä oli eri piipun sijainti, Blominmäen sijoituspaikka 1. Piipun paikka on siirtynyt noin 370 metriä koilliseen alkuperäisestä sijainnista. Huomionarvoista on, että maanpinnan korkeus on piipun

8 milj. HY/h 8 sijoituspaikan 1 kohdalla 39 metriä merenpinnan yläpuolella ja sijoituspaikan 2 kohdalla 49 metriä merenpinnan yläpuolella. Muut leviämismallilaskelmissa käytetyt lähtötiedot ovat samat kummassakin selvityksessä. Taulukko 1. Päästölähteen tekniset mitat ja päästötiedot. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Poistopiipun korkeus maanpinnasta [m] Poistoputken halkaisija [m] 1,3 1,3 Ilmamäärä [m³/s] 62,5 62,5 Ilman lämpötila [ºC] Kokonaispäästö vuodessa [10 6 hy/a] Kuva B. Jätevedenpuhdistamon päästöjen ajallinen vaihtelu vuoden aikana. Tutkimusalueen ilmastollisia olosuhteita edustava meteorologinen aikasarja muodostettiin Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin Isosaaren sääasemien havaintotiedoista vuosilta Tarvittavat auringonpaistetiedot saatiin Helsinki-Vantaan lentosääaseman säteilymittausaineistosta. Sekoituskorkeuden määrittämiseen käytettiin Jokioisten observatorion radioluotaushavaintoja vuosilta Kuvassa C on esitetty tuulen suunta- ja nopeusjakauma tutkimusalueella tuuliruusun muodossa. Lounaistuulet ovat tutkimusalueella vallitsevia. Vähiten esiintyi pohjoisen ja koillisen puoleisia tuulia.

9 9 Kuva C. Tuulen suunta- ja nopeusjakauma tutkimusalueella vuosina Lasketut tuulitiedot kuvaavat olosuhteita 10 metrin korkeudella maanpinnasta. Leviämismallilaskelmissa huomioitiin paikalliset päästöjen kulkeutumiseen ja sekoittumiseen vaikuttavat tekijät, joita ovat mm. laskenta-alueen maaston, vesistöjen ja asutuksen aiheuttamat leviämisalustan rosoisuuserot. 4 TULOKSET 4.1 Hajujen leviämismallilaskelmien tulokset piipun sijoituspaikassa 2 Leviämismallilaskelmien tuloksien mukaan Espoon Blominmäelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon päästöt aiheuttavat lyhytaikaisia (30 s) paikallisia hajutilanteita. Hajukynnyksen ylittäviä hajuja (1 hy/m³), jolloin 50 % ihmisistä aistii hajua, jonka alkuperä ei ole tunnistettavissa, esiintyy enimmillään 6 % vuoden tunneista (500 tuntia) 80 metrin piipulla ja enimmillään 5 % vuoden tunneista (400 tuntia) 100 metrin piipulla (kuva D ja taulukko 2). Mallilaskelmien mukaan päästölähteestä koilliseen, noin metrin säteellä piipusta esiintyy hajukynnyksen (1 hy/m 3 ) ylittäviä hajuja 5 6 % vuoden tunneista 80 metrin piipulla ja 2,5 kilometrin säteen ulkopuolella voidaan sanoa, ettei hajuja esiinny juuri lainkaan (liitekuva 1). Korkeammalla 100 metrin piipulla hajuja esiintyy harvemmin kuin 80 metrin piipulla enimmillään, mutta suurin esiintyvyys on samalla alueella (liitekuva 4).

10 Esiintyvyys, % vuoden tunneista 10 Kolminkertaisesti hajukynnyksen ylittävien eli selkeästi tunnistettavien hajutilanteiden (3 hy/m 3 ) esiintymistiheys on enimmillään 3 % vuoden tunneista (290 tuntia) 80 metrin piipulla ja 2 % vuoden tunneista (190 tuntia) 100 metrin piipulla (kuva D ja taulukko 2). Hajukynnyksen 3 hy/m 3 hajuille ehdotettu ohjearvosuositus alittuu 100 metrin piipulla. Suurimmat arvot esiintyvät piipusta koilliseen. Etäisyydellä 1,5 kilometriä päästölähteestä hajuja ei enää esiinny kummallakaan piipun korkeudella. Esiintymisalue on 100 metrin piipulla kuitenkin hieman pienempi 80 metrin piippuun verrattuna (liitekuvat 2 ja 5). Melko voimakkaita hajuja (5 hy/m 3 ) esiintyy 80 metrin piipulla 2 % vuoden tunneista (190 tuntia) ja 100 metrin piipulla 1 % vuoden tunneista (110 tuntia) (kuva D ja taulukko 2). Mallilaskelmien mukaan 80 metrin piipulla melko voimakkaita hajuja esiintyisi kaikissa ilmansuunnissa jätevedenpuhdistamon ympärillä kun taas 100 metrin piipulla hajuja ei esiintyisi ollenkaan tai niitä esiintyisi alle 0,5 % vuoden tunneista etelän ja lännen välissä. Suurimmat arvot kummallakin piipun korkeudella esiintyisivät koillisessa (liitekuva 3 ja 6). 9.0 Piippu 80 metriä Piippu 100 metriä 9 % = ohjearvosuositus juuri aistittaville hajuille % = ohjearvosuositus selkeästi tunnistettaville hajuille HY, 30 s 3 HY, 30 s 5HY, 30 s 1HY, 1h Hajukynnys Kuva D. Leviämismallilla laskettujen Blominmäen jätevedenpuhdistamon aiheuttamien hajutilanteiden suurin esiintyvyys (% vuoden tunneista) tutkimusalueella. Pitkäaikaisia, vähintään tunnin pituisia yhtäjaksoisia hajutilanteita ei leviämismallin tulosten mukaan juuri esiinny tutkimusalueella. Kummallakin piipun korkeudella hajukynnyksen ylittäviä hajuja esiintyy alle 0,5 % vuoden tunneista (kuva D, liitekuvat 7 ja 8 ja taulukko 2). Tämä tarkoittaa sitä, että jätevedenpuhdistamon päästöjen aiheuttamia tunnin kestäviä hajutilanteita on enimmillään yksi vuodessa. Aivan piipun lähiympäristöön kummallakin suunnittelukorkeudella syntyy katvealue, jolla hajuja ei esiinny lainkaan tai esiintyy hyvin harvoin. Katvealueen koko vaihtelee halkaisijaltaan 400 metristä 600 metriin hajukynnyksestä ja piipun korkeudesta riippuen. Lyhytaikaisilla hajujen kaikilla hajukynnyksillä ja molemmilla piipun korkeuksilla maksimiarvot esiintyvät lähes samalla suunnalla piipuilta noin 500 metriä koilliseen vallitsevan tuulen suunnan mukaisesti. Suunnitellun jätevedenpuhdistamon lähimmät asuinrakennuksen sijaitsevat noin 550 metrin päässä koillisessa ja kaakossa. Laskelmien tulosten tulkinnassa on huomioitava lähtötietoihin (päästötiedot ja meteorologia) ja itse leviämismalliin liittyvät epävarmuudet. Tässä työssä käytetyt hajupäästöt ovat peräisin Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon leviämismallilaskel-

11 11 mista (Lappi & Pietarila, 2007/1) ja ne on suhteutettu Blominmäelle suunnitellun puhdistamon kapasiteettiin. 4.2 Hajujen leviämismallilaskelmien vertailu piipun sijoituspaikoissa 1 ja 2 Taulukkoon 2 on listattu vuonna 2008 valmistuneen hajuselvityksen (Ranta ym. 2008) tulokset Blominmäen osalta (sijoituspaikka 1) ja nyt tehdyn hajujen leviämisselvityksen tulokset (sijoituspaikka 2). Erona näiden selvitysten välillä on jätevedenpuhdistamon piipun sijainti ja piipun suunnittelukorkeudet. Tässä selvityksessä piipun paikka on siirtynyt noin 370 metriä koilliseen alkuperäisestä sijainnista (kuva E). Kuva E. Espoon jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkavaihtoehto 1 aikaisemmassa hajuselvityksessä (Ranta ym. 2008) ja sijoituspaikkavaihtoehto 2 nykyisessä selvityksessä. Laskelmissa, joissa piippu sijaitsee kohdassa 2, hajuja esiintyy hieman harvemmin kuin laskelmissa, joissa piippu sijaitsee kohdassa 1. Kummankin paikkavaihtoehdon hajukynnyksen 3 hy/m 3 suurimmat esiintymisfrekvenssit ylittävät ohjearvosuosituksen (3 % vuoden tunneista) 80 metrin piipulla, mutta asutusalueilla ne ovat kuitenkin enimmillään 3 % vuoden tunneista. Ohjearvoasuositusta enemmän selkeästi tunnistettavia lyhytkestoisia hajutilanteita esiintyy piipun sijoituspaikan 2 laskemien mukaan pienemmällä alueella kuin paikan 1 laskelmilla. Piipun korkeudella 60 metriä 3 hy/m 3 hajuja esiintyy myös asuinalueella yli 3 % vuoden tunneista. Ohjearvosuositus ei ylity, kun sijoituspaikaksi valitaan paikka 2 ja piipun korkeudeksi 100 metriä. Tällöin 3 hy/m 3 esiintymisfrekvenssi on koko alueella enimmillään 2 % vuoden tunneista.

12 12 Taulukko 2. Espooseen jätevedenpuhdistamon päästöjen aiheuttaman lyhytaikaisen (30s) ja pitkäaikaisen (1 h) hajun esiintymistä kuvaavat korkeimmat hajufrekvenssiarvot prosentteina vuoden tunneista kolme hajun voimakkuutta kuvaavalla hajukynnystasolla (1 hy/m 3, 3 hy/m 3 ja 5 hy/m 3 ) Blominmäellä kahdella piipun paikalla ja korkeudella. Sijoituspaikkavaihtoehto 1 viittaa aikaisemmassa hajuselvityksessä (Ranta ym. 2008) käytettyyn sijaintiin ja sijoituspaikkavaihtoehto 2 viittaa tässä lisäselvityksessä käytettyyn sijaintiin. Blominmäen sijoituspaikka 1 Blominmäen sijoituspaikka 2 60 m 80 m 80 m 100 m Juuri aistittavissa oleva lyhytaikainen haju (1 hy/m 3 ) Selkeä tunnistettavissa oleva lyhytaikainen haju (3 hy/m 3 ) Melko voimakas tunnistettavissa oleva lyhytaikainen haju (5 hy/m 3 ) Juuri aistittavissa oleva pitkäaikainen haju 8,7 6,8 5,8 4,6 6,3 4,3 3,3 2,2 5,0 3,1 2,1 1,3 0,2 0 0,02 0,01 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä tutkimuksessa arvioitiin Ilmatieteen laitoksella kehitetyllä haisevien yhdisteiden leviämismallilla (ODO-FMI) HSY:n suunnitteleman jätevedenpuhdistamon aiheuttamia hajuvaikutuksia Espoon Blominmäen ympäristössä kahdella eri piipun korkeudella. Tämä tutkimus on jatkoa Ilmatieteen laitoksella vuonna 2008 tehdylle tutkimukselle, jossa vertailtiin seitsemää eri jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkavaihtoehtoa Espoon alueella (Ranta ym.). Blominmäen alue valikoitui jatkotutkimuksen kohteeksi, sillä sinne tehdyn arvion mukaan hajut esiintyivät pääsääntöisesti alueilla, joissa ei ole asutusta. Tämän selvityksen erona aiempaan selvitykseen on se, että nyt piipun sijaintia on vaihdettu noin 370 metriä koilliseen, 10 metriä merenpinnasta korkeammalla olevaan kohtaan. Koska puhdistamoa ei ole vielä rakennettu ja hajumittaustuloksia ei ole käytössä, hajutilannetta mallinnettaessa on turvauduttava parhaisiin mahdollisiin käytössä oleviin päästöarvioihin. Mallilaskelmien lähtötietoihin sisältyvät epävarmuudet vaikuttavat mallilaskelmien tulosten luotettavuuteen, mistä johtuen tulokset ovat suuntaa antavia. Tutkimuksen tuloksia on verrattu Arnoldin (1995) tutkimukseen ja siinä esiintyvään hajujen ohjearvosuositukseen, joka olisi 3 9 % kokonaisajasta hajun miellyttävyysasteesta riippuen. Alaraja koskisi hyvin epämiellyttävää hajua, jolla on korkea haittapotentiaali. Yläraja koskisi hajuja, joiden miellyttävyysaste on vaihtelevampi. Selkeän tunnistettavissa olevan hajun (3 hy/m 3 ) lyhytkestoisten (30 s) hajutilanteiden on arvioitu voivan aiheuttaa hajuhaittaa asukkaille. Jätevedenpuhdistamon aiheuttamien hajupäästöjen esiintymistä arvioitiin kolmella eri hajukynnyksen arvolla, jolla pyritään kuvaamaan hajun voimakkuutta. Hajukynnyksellä 1 hy/m 3 kuvattiin tilannetta, jossa puolet ihmisistä aistii hajua, mutta hajun aiheuttaja ei

13 13 välttämättä ole tunnistettavissa. Kolmin- ja viisinkertaisilla hajukynnyksillä (3 ja 5 hy/m 3 ) haju on selkeää ja sen aiheuttaja on tunnistettavissa. Arvioinnissa tarkasteltiin pitkäaikaisten (1 h) ja lyhytaikaisten (30 s) hajujen esiintymistä maanpintatasolla. Lyhytaikaisella hajulla tarkoitetaan sitä, että hajumallilaskelmissa tarkasteltavalla vuoden jaksolla esiintyvä tunti rekisteröityy hajutunniksi jo silloin, kun hajukynnys ylittyy vähintään puolen minuutin ajan, eli koko tuntia ei välttämättä yhtäjaksoisesti haise. Tämä on otettava huomioon hajumallilaskelmien tuloksia arvioitaessa. Hajumallin päästölähtöarvoina käytettiin Helsingin Veden Viikin jätevedenpuhdistamon hajuselvityksen (Lappi & Pietarila, 2007/1) lähtötietoja suhteutettuna suunniteltuun Blominmäen puhdistamon kapasiteettiin. Mallilaskelmien tulosten mukaan hajujen esiintyminen painottuu vallitsevien tuulensuuntien mukaisesti jätevedenpuhdistamon piipun koillispuolelle sekä 80 että 100 metrin piipun korkeudella. Selkeästi tunnistettavia lyhytkestoisia hajutilanteita esiintyy jätevedenpuhdistamon laitosalueen ympäristössä 80 metrin piipulla enimmillään yli ohjearvosuosituksen, eli useammin kuin 3 % vuoden tunneista. Vastaavien hajujen esiintyvyys 100 metrin piipulla on alle 3 % vuoden tunneista ja levinneisyysalue on hieman pienempi korkeammalla kuin 80 metrin piipulla. Kummankin piipunkorkeuden leviämislaskelmissa hajuja kuitenkin esiintyy asutusalueilla suunnitellusta piipun paikasta koilliseen ja kaakkoon. Uusi piipun sijainti korkeammalla kohdalla merenpinnasta mahdollistaa hajujen paremman laimenemisen. Tämä voidaan todeta vertaamalla leviämismallin tuloksia 80 metrin piipunkorkeudella kahdesta eri sijaintivaihtoehdosta. Selkeästi tunnistettavia (3 hy/m 3 ) hajutilanteita esiintyy pienemmällä alueella ja harvemmin, kun piippu sijaitsee 10 metriä korkeammalla paikalla merenpinnasta. Erot ovat kuitenkin melko pieniä. Pitkäaikaisia hajuja ei juuri esiinny kummassakaan sijoituspaikkavaihtoehdossa tarkastelluilla piipunkorkeuksilla. Liitekuvista 5 ja 6 käy ilmi, että hajujen leviämismallin mukaan 100 metrin piipulla hajukynnyksen 3 hy/m 3 ja 5 hy/m 3 ylittäviä lyhytaikaisia hajutilanteita esiintyy harvemmin kuin 3 % vuoden tunneista koko tarkastelualueella. Kotimaisen hajusuosituksen ohjearvo hajun esiintymiselle selkeästi tunnistettaville hajuille on 3 % vuoden tunneista. Tämän perusteella voidaan arvioida, että jätevedenpuhdistamosta ei aiheutuisi merkittävää hajuhaittaa alueelle, kun suunnittelussa otetaan huomioon 100 metrin piipunkorkeus, laskelmissa käytetty piipun sijainti ja puhdistamon käyttökapasiteetti.

14 14 VIITELUETTELO ANONYYMI, Feststellung und Beurteilung von Geruchs Immissionen (Geraschs- Immission-Richtlinie). Stand Essen: Landesanstalt für Immissionsschutz Nordrhein-Westfalen, 23 s. ARNOLD, M., Hajuohjearvojen perusteet. VTT kemiantekniikka, VTT tiedotteita 1711, Espoo, 83 s. ARNOLD, M. & LEHTOMÄKI, J., Lausunto koskien Viikinmäen hajuselvityksen tuloksia VTT prosessit. Espoo, 4s. BONGERS, M., VAN HARREVELD, A. & JONES, N., Recent developments in research supporting pig odour policy reviews in the Netherlands an in Ireland. Teoksessa: Jiang, J. (toim.) 1 st IWA International Conference on odour and VOCs: Measurement, regulation and control techniques. Sydney: UNSW Publishing and Printing Services. S LAKI ERÄISTÄ NAAPURUUSSUHTEISTA, L /26 muutoksineen. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI, L /132 muutoksineen. LAPPI, S. & PIETARILA, H., 2007/1. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo, hajupäästöjen leviämisselvitys, Ilmatieteenlaitos, Helsinki, s liites. RANTA, P., LAPPI, S., PIETARILA, H., Espoon Vesi. Jätevedenpuhdistamon hajupäästöjen leviämismallilaskelmat. Ilmatieteen laitos, Helsinki, s liites. RANTAKRANS, E. & SAVUNEN, T., Hajuyhdisteiden leviämisen arviointi. Ilmansuojelun julkaisuja 21, Ilmatieteen laitos, Helsinki, 64 s. SCHAUBERGER, G., PIRINGER, M. & PETSZ, E., Diurnal and Annual Variation of Odour from Animal Houses: a Model Calculation for Fattening Pigs, J. Agric. Engin. Res., Vol. 74, s YMPÄRISTÖNSUOJELULAKI L /86 muutoksineen.

15 L I I T E K U V A T

16 HSY:N BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) > ,5-1 < 0,5 Myllärinmäki Gumböle Muurala Pappilanmäki 0 Mynttilä Näkinkylä Bassenkylä Kauklahti Kilometriä Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 242/MML/08 Ilmatieteen laitos 2011 = maksimi = 5,8 % = päästölähde Kuva 1. Lyhytaikaisen hajun (30 s) esiintyminen prosentteina vuoden tunneista maanpintatasolla. Puolet ihmisistä aistii hajua [hajukynnys 1 hy/m³]. Piipun korkeus 80 metriä.

17 HSY:N BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) ,5-1 < 0,5 Myllärinmäki Gumböle Muurala Pappilanmäki Mynttilä Näkinkylä Bassenkylä Kauklahti Kilometriä Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 242/MML/08 Ilmatieteen laitos 2011 = maksimi = 3,3 % = päästölähde Kuva 2. Lyhytaikaisen hajun (30 s) esiintyminen prosentteina vuoden tunneista maanpintatasolla. Selkeä tunnistettavissa oleva haju [hajukynnys 3 hy/m³]. Piipun korkeus 80 metriä.

18 HSY:N BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) 1-3 0,5-1 < 0,5 Myllärinmäki Gumböle Muurala Pappilanmäki Mynttilä Näkinkylä Bassenkylä Kauklahti Kilometriä Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 242/MML/08 Ilmatieteen laitos 2011 = maksimi = 2,1 % = päästölähde Kuva 3. Lyhytaikaisen hajun (30 s) esiintyminen prosentteina vuoden tunneista maanpintatasolla. Haju on melko voimakas ja tunnistetettava [hajukynnys 5 hy/m³]. Piipun korkeus 80 metriä.

19 HSY:N BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) ,5-1 < 0,5 Myllärinmäki Gumböle Muurala Pappilanmäki Mynttilä Näkinkylä Bassenkylä Kauklahti Kilometriä Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 242/MML/08 Ilmatieteen laitos 2011 = maksimi = 4,6 % = päästölähde Kuva 4. Lyhytaikaisen hajun (30 s) esiintyminen prosentteina vuoden tunneista maanpintatasolla. Puolet ihmisistä aistii hajua [hajukynnys 1 hy/m³]. Piipun korkeus 100 metriä.

20 HSY:N BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) 1-3 0,5-1 < 0,5 Myllärinmäki Gumböle Muurala Pappilanmäki Mynttilä Näkinkylä Bassenkylä Kauklahti Kilometriä Pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 242/MML/08 Ilmatieteen laitos 2011 = maksimi = 2,2 % = päästölähde Kuva 5. Lyhytaikaisen hajun (30 s) esiintyminen prosentteina vuoden tunneista maanpintatasolla. Selkeä tunnistettavissa oleva haju [hajukynnys 3 hy/m³]. Piipun korkeus 100 metriä.

NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT

NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT 2014 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2014 MML ILMANLAATU JA ENERGIA ASIANTUNTIJAPALVELUT 2014 NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

LIITE 10. RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS. Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta

LIITE 10. RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS. Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta LIITE 10 RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta IlMATIETEEN LAITOS FINNISH METEOROLOGICAL INSTITIJTE 13 SISÄLLYSLUEI7ELO 1 JOHDANTO.3 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.4

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT KAJAANIN ALUEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Pirjo Ranta Timo Rasila Sari Lappi KAJAANIN

Lisätiedot

HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA

HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA TUTKIMUSSELOSTUS VTT S 08186 08 3.10.2008 HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA Tilaaja: FINAVIA Helsinki Vantaa VTT TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS Vastaanottaja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.6.2015 Viite 1510016609 JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 211 RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

Lisätiedot

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS Kuva: 2015 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2015 MML Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallilaskelmat ILMANLAATU

Lisätiedot

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila ILMATIETEEN

Lisätiedot

Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa

Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa Erillisselvitys ympäristövaikutusten arviointia varten Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta Alaviippola Sari Lappi VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta

Lisätiedot

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Birgitta Alaviippola Pirjo Ranta Sari

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi 21.3.2013 Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut Ilmanlaadun arvioinnit; Leviämismallinnukset Ilmanlaadun mittaukset

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Liikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallinnus valtatien 13 varrella välillä Lappeenranta Nuijamaa

ILMANLAATUSELVITYS. Liikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallinnus valtatien 13 varrella välillä Lappeenranta Nuijamaa ILMANLAATUSELVITYS atta :J Kuva i Salm Liikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallinnus valtatien 13 varrella välillä Lappeenranta Nuijamaa ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 2014

Lisätiedot

10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori

10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori 10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori Tampereen Vesi Liikelaitos PL 487 33101 Tampere Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan keskuspuhdistamo Sulkavuoren vaihtoehto Hajujen leviämisen mallinnukset

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.4.2013 Viite 82116477 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020

BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020 BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020 Autoliikenteen, Haapaniemen voimalaitoksen ja kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen leviämismallinnus ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT

MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Sari Lappi Harri Pietarila MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta

Lisätiedot

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011 Vastaanottaja Vapo Oy Biotech ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä..20 Viite 826477 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 20 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli

Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Elokuu 2009 82121622 7.10.2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY KORPILAHDEN JÄTEVE- DENPUHDISTAMON HA- JUVAIKUTUKSET LÄHI- ALUEELLA 2.6.2016

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY KORPILAHDEN JÄTEVE- DENPUHDISTAMON HA- JUVAIKUTUKSET LÄHI- ALUEELLA 2.6.2016 Vastaanottaja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.6.2016 Viite 1510026707 JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY KORPILAHDEN JÄTEVE- DENPUHDISTAMON HA- JUVAIKUTUKSET LÄHI- ALUEELLA

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5 50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Ilmanlaatu Raportti PR Y1036 1 Sivu 1 (7) Markku Kantola Niemijärventie 92 07600 Myrskylä Turku 19.11.2013 ILMANLAATUSELVITYS Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

Finavia Oyj (31.12.2009 saakka Ilmailulaitos Finavia) PL 50 01531 VANTAA

Finavia Oyj (31.12.2009 saakka Ilmailulaitos Finavia) PL 50 01531 VANTAA Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2010/1 Dnro ESAVI/292/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.5.2010 ASIA Finavia Oyj:n Helsinki-Malmin lentoaseman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 10/2008/2, 15.2.2008

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille

ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille 19.8.2015 MISTÄ ON KYSYMYS? Vaikka ilmanlaatu on yleensä hyvä Suomessa, pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Väinölänrannan asemakaavan näkymäanalyysi

Väinölänrannan asemakaavan näkymäanalyysi Väinölänrannan asemakaavan näkymäanalyysi Jyväskylän kaupunki Maankäyttö Eetu Lappalainen 21.10.2015 1 Lähtötilanne Näkymäanalyysin tarkoituksena oli tutkia, kuinka paljon olemassa olevien rakennusten

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTI-KESÄKUU 2010

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTI-KESÄKUU 2010 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.9.2010 82121622 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY YMPÄRISTÖPANEELI

Lisätiedot

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS

PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 20.1.2010 PISPALAN JA SANTA- LAHDEN ILMANLAA- TUSELVITYS TYPPIDIOKSIDIN OHJEARVOT ASEMAKAAVAT NRO 8256, 8309, 8310 JA 8048 PISPALAN

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat 1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys hajupaneelin avulla

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys hajupaneelin avulla TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 156 2008 Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka Melumallinnus Erkki Heikkola Raportin otsikko ja kirjoittajat Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka - Melumallinnus Erkki Heikkola Numerola Oy Asiakas Ilmatar Luhanka Oy Tiivistelmä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Hankilanneva_Valkeselvitys- YKJR150601- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.06.2015

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA OTSONI THE PRELIMINARY ASSESSMENT UNDER THE EC AIR QUALITY DIRECTIVES IN FINLAND OZONE Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Timo Salmi Tuomas Laurila Juha-Pekka

Lisätiedot

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva terveysriski tietoa kaavoituksen tueksi Virpi Kollanus, THL HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki 15.12.2014 17.12.2014 Liikenteen ilmansaasteista aiheutuva

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Ympäristönsuojelu 29.5.2015 Heini Tanskanen 2 YHTEENVETO Valkeakosken yhdyskuntailman tarkkailua suoritettiin vuonna 2014 ympäristönsuojelulain mukaisten

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

PUMPPUPUISTO KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS

PUMPPUPUISTO KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS PUMPPUPUISTO KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS Maaliskuu 2014 PUMPPUPUISTO, KAIVOKSELA ILMANLAATUSELVITYS Päivämäärä 19.3.2014 Laatinut Tarkastanut Silja Laine, Kimmo Salokannel Jukka Räsänen, Olli-Matti Luhtinen

Lisätiedot

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA HIILIMONOKSIDI JA BENTSEENI

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA HIILIMONOKSIDI JA BENTSEENI ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA HIILIMONOKSIDI JA BENTSEENI THE PRELIMINARY ASSESSMENT UNDER THE EC AIR QUALITY DIRECTIVES IN FINLAND CARBON MONOXIDE AND BENZENE Harri Pietarila Birgitta Alaviippola

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2014

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2014 OSA II: KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Päivämäärä 31.3.15 Laatija Elina Salmela, Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Kuvaus Kaivoksen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

2. YMPÄRISTÖLUPA JA HAJUTARKKAILUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

2. YMPÄRISTÖLUPA JA HAJUTARKKAILUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUTARKKAILUJEN YHTEENVETORAPORTTI 1. JOHDANTO Turun seudun puhdistamo Oy:n omistama seudullinen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo otettiin

Lisätiedot