Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Keski-Suomen ympäristökeskus.

Transkriptio

1 Tämä on päätöksen verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta siten, että päätöksestä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö PÄÄTÖS N:o YM1/5222/2008 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston päätös Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) hyväksymisestä. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijoittamista. Vaihemaakuntakaavalla varataan alue jätteenkäsittelykeskusta varten. Sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi oikeusministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Keski-Suomen ympäristökeskus. Sisäasiainministeriöllä, puolustusministeriöllä, valtiovarainministeriöllä, opetusministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriöllä sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole huomautettavaa maakuntakaavasta. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausunnossaan, että jätteenkäsittelyalueen liikenneverkolle aiheuttamat vaikutukset ovat pieniä. Syntyvät parantamistarpeet voidaan lausunnon mukaan sisällyttää jo muutoinkin vireillä oleviin maanteiden parantamis- ja kehittämissuunnitelmiin. Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskus toteaa antaneensa aiemmin lausunnot Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiin sekä Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyen. Lisäksi ympäristökeskus on antanut lausunnot 1. vaihemaakuntakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Ympäristöministeriö on pyytänyt PL 35, VALTIONEUVOSTO

2 VALITUKSET Valittajat Valitusten sisältö ympäristökeskuksen lausuntoa erityisesti 1. vaihekaavan suojelualuevarauksista ja kaavan suhteesta Natura verkostoon. Ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä luonnonarvoja sisältäviä alueita. Keskuksen tuntumassa noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee seutukaavan 5. vaihekaavan Lummesuon luonnonsuojelualuevaraus, jota ei ole kuitenkaan vielä toteutettu luonnonsuojelualueena. Lähin Natura alue, Alasuo F sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen alueesta, eikä hankkeen toteutuksesta ole odotettavissa aiheutuvan Natura alueen valinnan perusteena oleville luontoarvoille merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet: Yksityishenkilöt 1-3, 5, 13 ja asiakumppaneineen sekä yksityishenkilöt 7, 12 ja Yhdistykset ja yhteisöt 4, 6, 8, 10 11, 14 ja 17 Laukaan kunta Maakuntakaavan valmistelussa tapahtunut menettelyvirhe virkamiehen esteellisyyden johdosta Menettelyvirheen perusteella 1. vaihemaakuntakaavasta ovat valittaneet valittajat 1 3, 5 6, 10 14, ja 20 Valittajat vaativat kaavan vahvistamatta jättämistä, koska vaihemaakuntakaavan valmistelussa on tapahtunut menettelyvirhe. Perusteluinaan valittajat esittävät mm. seuraavaa: Mustankorkea Oy on Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kuntien jätteenkäsittely-yhtiö. Maakuntahallitus on nimennyt vaihekaavan ohjausryhmään Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinaisen jäsenen henkilö A, joka on Muuramen kunnan tekninen johtaja. Maakuntahallitus on muuttanut mainittua päätöstä esteellisyyssyistä siten, että Mustankorkea Oy:n edustaja ja eräät muut tahot ovat asiantuntijoita, joita kuullaan tarvittaessa. Kaupparekisteritietojen mukaan henkilö A on saakka ollut Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinainen jäsen ja lähtien varajäsen. Muuramen kunnan tekninen lautakunta on päättänyt lausunnon antamisesta Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavasta. Pöytäkirjan mukaan kokouksessa on ollut läsnä henkilö A. Esteellisyydestä ei ole asiakirjoissa merkintää. Valittajien mukaan Muuramen kunnan tekninen johtaja henkilö A on ollut 1. vaihemaakuntakaavan käsittelyssä kolmoisroolissa toimiessaan teknisen johtajan virkansa ohella jätehuoltoyhtiön hallituksessa sekä 1. vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän asiantuntijana. Valittajien mukaan hänellä on ollut asemansa, koulutuksensa ja kokemuksensa sekä asiantuntijaroolinsa vuoksi tosiasiallista vaikutusta asian ratkaisuun, eikä päätöksenteko näin ollen ole ollut kaikilta osin sivuvaikutteista vapaata. 2

3 Selvitysten puutteellisuus Valittajat esittävät myös, että projektin alkuvaiheessa on hankkeen johtoryhmään kuulunut Laukaan kunnan ympäristöpäällikkö henkilö B, joka on ollut silloin Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen. Valituksissa ei yksilöidä tarkemmin henkilö B:n esteellisyyden perusteita. Selvitysten puutteellisuuden perusteella 1. vaihemaakuntakaavasta ovat valittaneet valittajat 1 20 Valittajat esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei tietyiltä osin perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin, ja vaativat kaavan vahvistamatta jättämistä lain vastaisena. Valittajien mukaan kaava-aineistosta ei selviä Mörkökorven osalta, miten hankkeesta aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien eri toimien yhteisvaikutukset on selvitetty varovaisuusperiaatetta noudattaen. Valittajien mukaan ajan myötä ilmi tulevien kumulatiivisten vaikutusten selvitys on puutteellinen. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20 esittävät lisäksi, että jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia kahteen Mörkökorven lähistöllä sijaitsevaan Natura verkostoon kuuluvaan suojelualueeseen ei ole riittävästi selvitetty. Vaikka jätteenkäsittelyalue on suoja-alueineen laaja, olisi ollut heidän mielestään perusteltua selvittää, onko toiminnalla kokonaisuudessaan haitallisia vaikutuksia Natura-alueisiin ottaen huomioon heikentämiskiellosta annetut säädökset. Yhteysviranomaisen lausunnossa, joka koskee jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta, on kritisoitu arvioinnin puutteita. Täydentävässä selvityksessäkään ei ole saatu vastausta kaikkiin avoimiin kysymyksiin. Kaavapäätös ei valittajien mukaan näiltä osin perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valittajat 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 17, 18 ja 19 esittävät lisäksi että jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset Mörkökorven läheisyydessä sijaitsevaan Lipeälampeen sekä sen yhteisvaikutukset jätteenkäsittelykeskuksen kanssa on selvitetty puutteellisesti. Hankkeella olisi valittajien mukaan kumulatiivisia ja ajan myötä esille tulevia vaikutuksia Laukaan Mörkökorven maaperään, pohjavesiin ja vesistöihin yhdessä Lipeälammen saastepäästöjen kanssa. Kaavapäätös ei valittajien mukaan perustu näiltä osin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valittajien 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 17 ja 19 mukaan jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset Laukaan Mörkökorven liikenteeseen on käsitelty kaavaselostuksessa puutteellisesti. Valituksissa viitataan Keski-Suomen tiepiirin lausuntoon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, jossa on tuotu esille liikenneturvallisuusriskit valtatie 9:llä ja seututie 640:llä. Valittajien mukaan kaavaselostuksessa ei ole selvitetty hankkeen kumulatiivisia ja ajan myötä esille tulevia vaikutuksia Laukaan Mörkökorven alueen liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, eikä kaavapäätös näiltä osin perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valittajat 4, 8 ja 19 esittävät lisäksi, että kaavaratkaisun pitkäaikaisia ja kumulatiivisia vaikutuksia vesistöjen kalakantoihin, virkistysmahdollisuuksiin, luonnonarvoihin ja yleiseen imagoon ei ole riittävästi ja uskottavalla tavalla selvitetty. Myöskään jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia pohjavesiin ei ole valittajien mukaan tarkasti selvitetty. Valittajien mukaan kaavaratkaisu on tehty perustuen riittämättömään tietoon hankkeen vaikutuksista alueen herkkään vesiluontoon ja on niin muodoin lainvastaisesti tehty. 3

4 Valittaja 12 esittää lisäksi, että kaavapäätöstä tehtäessä ei ole selvitetty jätteenkäsittelylaitoksen vaikutusta alueen tienkäyttöoikeuksiin, ja että alueen vaikutuspiirissä asuville ja maanomistajille jää siten epäselväksi miten jätteenkäsittelykeskus suojavyöhykkeineen vaikuttaa heidän oikeuksiinsa, rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. Valittaja 15 esittää lisäksi, että hänen omistamaansa marjatilaa, joka sijaitsee valittajan mukaan noin 1 km päässä suunnitellusta jätteenkäsittelykeskuksesta, ei ole otettu kaavan valmistelussa huomioon. Valittajan mukaan valmistelu on tältä osin ollut puutteellista ja epätasapuolista, koska Petäjäveden Vahtivuoren vaihtoehdon osalta vastaavalla etäisyydellä sijaitsevan marjatilan osalta haittavaikutuksia on selvitetty. Maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetettujen maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisuuden perusteella 1. vaihemaakuntakaavasta ovat valittaneet valittajat 1 20 Valittajien 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20 mukaan kaavaratkaisun valinnassa ei ole otettu huomioon sen merkittäviä haitallisia vaikutuksia Laukaan alueja yhdyskuntarakenteeseen. Mörkökorven jätteenkäsittelylaitos tulisi sijoittumaan keskelle asutusta alueelle, jolla on jo nyt Jyväskylän Mustankorkean alueeseen verrattavissa olevia laajentumispaineita loma- ja vakituiseen asumiseen. Maakunnan tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta ei ole perusteltua sijoittaa laitosta alueelle, kun on olemassa vaihtoehto, jolla alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ongelmia ei ole tai ne ovat pienempiä. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se merkitsee ekologisesti heikennystä nykytilaan. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se merkitsee liikenteen huomattavaa kasvua. Valittaja 7 tarkentaa perusteluissaan vaikutusten kohdistuvan mm. liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen Metsolahden risteyksestä länteen valtatie 9:llä ja maantie 640:llä sekä läheisyydessä olevaan asutukseen. Valittajan mukaan liikenteellisten ongelmien ehkäisemiseksi ei osoiteta konkreettisia toimenpiteitä tai rahoitusta. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se merkitsee alueen virkistysmahdollisuuksien tai virkistysarvojen heikkenemistä. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se vähentää alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä aiheuttaa pitkäaikaista negatiivista vaikutusta maisemaan ja kulttuuriperintöön. Valittajien 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20 mukaan 1. vaihemaakuntakaavan jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelumääräys on oikeudellisesti epäselvä. Alueen vaikutuspiirissä asuville ja maanomistajille jää epäselväksi, mikä on lopullinen suojavyöhykkeen ulottuvuus ja mitä se vaikuttaa heidän oikeuksiinsa, rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. Valittajat 4, 5, 6, 8, 11, 12, 17 ja 19 esittävät lisäksi, että kaavaselostuksen liitteenä nro 1 oleva jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta peräisin oleva vaihtoehtojen vertailutaulukko antaa harhaanjohtavaa tietoa. Vertailutaulukko on valittaji- 4

5 en mukaan todettu yhteysviranomaisen lausunnossa harhaanjohtavaksi ja pintapuoliseksi. Kaavaselostuksessa ei ole riittävällä selkeydellä tuotu esille yhteysviranomaisen lausunnossaan esille ottamia puutteita. Valittajien mukaan maakuntavaltuuston 1. vaihekaavan hyväksymistä koskeva päätös on tehty perustuen totuuden vastaisiin tietoihin. Valittaja 6 esittää, että kaavaratkaisussa on huomioitava hankkeen poikkeuksellisen suuri vastustus. Valittajan mukaan lähes tuhat laitoksen vaikutusalueella asuvaa paikallista asukasta ja yhteisöä on vastustanut laitoksen sijoittamista Laukaan Mörkökorpeen. Valittaja 9 esittää, että 1. vaihemaakuntakaavassa esitetty Mörkökorven aluevaraus perustuu liikaa Suomessa omaksuttuihin, epätaloudellisiin ja ympäristöä riittämättömästi huomioon ottaviin jätteenkäsittelymalleihin. Valittajan mukaan on mm. epäselvää, tulisiko nyt valittu ratkaisu täyttämään valmistelussa olevan jätteenkäsittelylain kriteerejä. Valittaja esittää lisäksi näkemyksiään jätteen poltosta kestävämpänä jätteenkäsittelyn muotona. Jätteen polttoa kehittämällä voitaisiin valittajan mukaan luopua Mörkökorven aluevarauksesta. Valittajan 9 mukaan valittu jätteenkäsittelyratkaisu nojautuu keskeisesti jätteiden maantiekuljetuksiin. Tästä syystä kaavaratkaisu ei valittajan mielestä ota riittävästi huomioon ilmastonmuutosta ja sen hillitsemiseksi tarvittavaa liikennemäärien vähentämistä. Valittajan 9 mukaan Mörkökorven alue on asukkaiden kannalta 1. vaihemaakuntakaavan valmistelussa esillä olleista kolmesta vaihtoehdosta selvästi huonoin ja lisäksi etäällä Jyväskylästä eli pääkäyttäjistä perustuen liikenteen puolesta Jyväskylän seudun tukkoisimpaan tiesuuntaan. Mörkökorven vaihtoehto tulisikin valittajan mukaan suoralta kädeltä hylätä. Valittajan mukaan uusien vaihtoehtojen etsimistä helpottaa tämän prosessin loppuvaiheessa päätetty Uuden Jyväskylän kuntaliitos, jolloin Jyväskylän pitkään tiedossa ollut maapula ei ole enää vaihtoehtojen löytämisen esteenä. Valittajan 9 mukaan on syytä tutkia sekin, annettiinko vaihtoehtojen valinnassa Naturaarvoille lain sitovaa vaatimusta suurempi merkitys, kun Seivässuo pudotettiin valmistelun loppusuoralla pois vaihtoehtojen joukosta. Valittaja 9 arvioi, että nykyiset Mustankorkean alueet riittävät ainakin vuodeksi. Siihen mennessä lainsäädäntö ja tekniset mahdollisuudet ehtivät moneen kertaan muuttua. Valittajan mielestä 1.vaihekaavaratkaisua ei tulisi sen vuoksi nyt tehdä vajavaisin tiedoin mahdollisimman nopeasti. Valittajan mukaan esimerkiksi toimeenpanoluvan antaminen mahdollisista valituksista huolimatta ei ole perusteltua tästä syystä. Valittaja 9 esittää, että valittajan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa esittämiä asioita ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon. Valittaja esittää kiinnittäneensä lausunnossaan huomiota tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueen ekologiseen kestävyyteen, virkistykseen sopivan alueen turvaamiseen ja ympäristön kannalta kestäviin liikenteen järjestelyihin. Lisäksi valittajan mukaan lausunnossa esille tuotuja vaikutuksia Mörkökorven läheisiin Natura- ja muihin suojelualueisiin ei ole selvitetty eikä otettu riittävällä tavalla huomioon kaavaa valmisteltaessa, eikä myöskään sovellettu samaa yleisen varovaisuuden periaatetta kuin esim. toisen vaihtoehdon, Seivässuon kohdalla. Keski-Suomen liiton vastine ja valittajien vastaselitys Keski-Suomen liitto on antanut vastineen lausuntojen ja valitusten johdosta. 5

6 Valittajille on annettu tilaisuus vastaselityksen antamiseen Keski-Suomen liiton vastineen johdosta. Vastaselityksensä ovat antaneet valittajat 6, 10, 12, sekä Laukaan kunta. Vastaselityksissään valittajat uudistavat valituksissa esittämänsä. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Kannanotot ministeriöiden lausuntoihin Lausuma valituksista Ympäristöministeriö katsoo, etteivät lausunnot anna aihetta kannanottoihin. Menettelyvirhe kaavan valmistelussa ja virkamiehen esteellisyys Menettelyvirheen perusteella 1. vaihemaakuntakaavasta ovat valittaneet valittajat 1, 2, 3, 5, 6, 10, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18 ja 20. Ympäristöministeriö hylkää valitukset tältä osin. Perustelut Maankäyttö- ja rakennuslain 26 :n mukaan maakuntakaavan laatimisesta huolehtii maakunnan liitto. Maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n mukaan maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Kuntalain 52 :n ja hallintolain :ien esteellisyyttä koskevien säännösten mukaan esteellinen virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Muuramen kunnan tekninen johtaja henkilö A on toiminut 1. vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän asiantuntijana. Henkilö A on Keski-Suomen liitolta saadun tiedon mukaan osallistunut kolmeen ohjausryhmän kokoukseen. Yhteensä ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Asiassa saadun selvityksen mukaan henkilö A ei ole osallistunut maakuntaliitossa 1. vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon maakuntahallituksessa tai -valtuustossa. Valituksessa mainittu Laukaan kunnan ympäristöpäällikkö henkilö B ei myöskään ole osallistunut 1. vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon maakuntaliiton päättävissä elimissä. Näin ollen maakuntakaavan hyväksymispäätös ei ole syntynyt esitetyllä tavalla virheellisessä järjestyksessä. Maakuntakaavan perustuminen riittäviin selvityksiin Ympäristöministeriö hylkää valitukset tältä osin. Perustelut Ympäristöön kohdistuvien eri toimien yhteisvaikutusten selvittäminen (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20) Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä 6

7 7 koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 5 momentin mukaan maakuntakaavan sisältövaatimuksiin liittyvät seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 1. vaihemaakuntakaavassa esitetty jätteenkäsittelykeskuksen sijoittamisratkaisu perustuu aiemmin tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin ja muihin selvityksiin, jotka koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, liikenteellisiä vaikutuksia, virkistystä sekä maa- ja kallioperää. Yhteysviranomainen on todennut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn täyttävän ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain vaatimukset. Natura-arviointia täydentäviä selvityksiä yhteysviranomainen edellytti Seivässuon vaihtoehdon osalta. Yhteysviranomainen on edellyttänyt myös tiettyjä tietoja täsmennettävän ympäristölupaa varten. Maakuntakaavalla ratkaistaan yleispiirteisesti alueidenkäytölliset edellytykset toiminnan sijoittumiselle sekä suhde muuhun alueidenkäyttöön. Muilta osin jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumisen ja toiminnan edellytykset ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana on otettava huomioon kaavan sisällön ja vaadittavien selvitysten yksityiskohtaisuuden suhteen. Selvitysten perusteella on kuitenkin voitava varmistua siitä, että maakuntakaavan sallimissa puitteissa on löydettävissä maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisu perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin eikä ole valituksissa esitetyllä tavalla lainvastainen. Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten selvittäminen (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20) Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää ympäristöministeriön Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Saman pykälän 2 momentin mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on.

8 Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen aluevarausta lähimmät Natura kohteet ovat Alasuo (FI ) noin 1,5 kilometrin etäisyydellä ja Hyyppää (FI ) noin 3 kilometrin etäisyydellä. Molemmat kohteet sijaitsevat selvitysten mukaan eri valuma-alueilla kuin kaavaan merkitty jätteenkäsittelykeskuksen aluevaraus. Jätteenkäsittelykeskuksen eri sijoitusvaihtoehtojen vaikutuksia Natura alueisiin on tarkasteltu jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi on katsottu tarpeelliseksi vain Seivässuon sijoitusvaihtoehdon ja sitä lähellä sijaitsevien Natura alueiden osalta. Yhteysviranomaisen lausunnossaan esittämä kritiikki Natura-arviointia kohtaan kohdistuu Seivässuon vaihtoehdon osalta tehtyyn arviointiin. Mörkökorven osalta ei ole todettu sellaisia vaikutuksia, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentäisivät edellä mainittujen Natura alueiden luonnonarvoja. Keski-Suomen ympäristökeskus on lisäksi 1. vaihemaakuntakaavasta ympäristöministeriölle antamassaan lausunnossa todennut, että Mörkökorpea lähinnä sijaitseva Natura alue on Alasuo noin 1,5 km etäisyydellä, eikä jätteenkäsittelykeskuksen toteuttamisesta ole odotettavissa Natura alueen valinnan perusteena oleville luontoarvoille merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Edellä esitetyin perustein ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin, eikä ole Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta lainvastainen. Vaikutukset Lipeälampeen (valittajat 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 17, 18 ja 19) 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisu perustuu mm. jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiin. Arvioinnissa on tunnistettu ja arvioitu hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset. Pintavesivaikutusten osalta selvityksissä todetaan mm. että pintavesien virtaus suuntautuu Mörkökorven suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään kohti Koivusensuota, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen ja Lipeälammen välissä. Selvitysten mukaan hulevesien pääasiallisen vaikutusalueen voidaan arvioida rajoittuvan Koivusensuolle sekä suon ja jätteenkäsittelykeskuksen väliseen purkuojaan. Koska jätteenkäsittelykeskuksen vaikutusten arvioidaan rajautuvan edellä kuvatulla tavalla, ei jätteenkäsittelykeskuksella ja Lipeälammella ympäristöministeriön näkemyksen mukaan voida katsoa olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa yhteysviranomaisena toiminut Keski-Suomen ympäristökeskus ei ole kiinnittänyt huomiota puutteisiin arvioinnissa Lipeälammen osalta. Ympäristökeskus on lisäksi todennut 1. vaihemaakuntakaavasta käydyssä viranomaisneuvottelussa, ettei Lipeälammen alueella ja suunnitellulla jätteenkäsittelykeskuksella ole vaikutuksia keskenään. 8

9 Edellä esitetyin perustein ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti riittäviin selvityksiin, eikä kaava näin ollen ole esitetyllä tavalla lainvastainen. Liikenteelliset vaikutukset (valittajat 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 17 ja 19) Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia liikenteeseen on tarkasteltu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, minkä lisäksi Keski-Suomen liitto on tehnyt erillisen liikenteellisen selvityksen (lokakuu 2007). Liikenteellistä tarkastelua on täydennetty helmikuussa Täydentävässä tarkastelussa on käsitelty tarkemmin myös jätteenpolttovaihtoehtojen vaikutuksia liikennemääriin. Edellä mainituissa selvityksissä on tunnistettu kaikkien sijoitusvaihtoehtojen osalta liikenteelliset heikkoudet ja vahvuudet sekä liikenneverkon kehittämistarpeet. Yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa todetaan, että liikenteellisillä seikoilla ei voida selkeästi perustella vaihtoehtojen paremmuusjärjestystä. Liikenteellisten vaikutusten ei ole myöskään todettu tekevän mistään vaihtoehdosta toteuttamiskelvotonta. Keski-Suomen liiton vaihemaakuntakaavaa varten tekemässä liikenteellisessä selvityksessä on tarkasteltu Mörkökorven sijoitusvaihtoehdon vaikutuksia valtatien 9 ja seututien 640 liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen. Selvityksissä todetaan, että jätekuljetusten vaikutukset edellä mainittujen maanteiden liikenteelliseen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen jäisivät Mörkökorven vaihtoehdossa suhteellisen vähäisiksi. Mäkisimmillä osuuksilla raskaan liikenteen kasvun arvioidaan jonkin verran lisäävän jononmuodostusta. Lisäksi liittymien välityskyvyn arvioidaan heikkenevän jonkin verran. Jätekuljetusten käyttämiin väyliin liittyy selvitysten mukaan huomattavia jätekuljetuksista riippumattomia kehittämistarpeita. Selvitysten mukaan yleinen liikenteen kasvu tulee olemaan jätekuljetuksia merkittävämpi tekijä väylien liikenteellisen toimivuuden ja parantamishankkeiden tarpeellisuuden kannalta. Kanavuori - Lievestuore -osuus on Tiehallinnon pitkän aikavälin tavoitteiden (Pääteiden toimintalinjat 2007) mukaisesti tarkoitus parantaa jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on 1. vaihemaakuntakaavasta antamassaan lausunnossa todennut, että jätteenkäsittelykeskuksesta liikenneverkolle aiheutuvat vaikutukset ovat pieniä. Lisäksi ministeriö toteaa, että syntyvät parantamistarpeet on mahdollista sisällyttää jo muutoinkin vireillä oleviin maanteiden parantamis- ja kehittämissuunnitelmiin. Ympäristöministeriö katsoo, että kaavaratkaisun liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti riittävällä tavalla, eikä kaava näin ollen ole esitetyllä tavalla lainvastainen. Vaikutukset pohjavesiin (valittajat 4, 8 ja 19) Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kaikki sijoitusvaihtoehdot Mörkökorpi mukaan luettuna on arvioitu soveltuviksi jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikoiksi maaperä- ja pohjavesiolosuhteidensa osalta. Mörkökorven alueelta ei selvitysten mukaan ole virtausyhteyttä luokitelluille pohjavesialueille, eikä sellaisia ole suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä. 9

10 Ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaava perustuu tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin, eikä kaava näin ollen ole esitetyllä tavalla lainvastainen. Vesistövaikutukset (valittajat 4, 8 ja 19) 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisu perustuu mm. jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiin. Pintavesivaikutusten osalta selvityksissä todetaan mm. että pintavesien virtaus suuntautuu Mörkökorven suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään kohti Koivusensuota, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen ja Lipeälammen välissä. Selvitysten mukaan hulevesien pääasiallisen vaikutusalueen voidaan arvioida rajoittuvan Koivusensuolle sekä suon ja jätteenkäsittelykeskuksen väliseen purkuojaan. Leppäveteen päätyvän aineksen laimenemisen todetaan olevan mahdollisimman tehokasta. Jätteenkäsittelykeskuksesta ei arvioida olevan haittaa järven kalakannoille tai kalastukselle. Jätteenkäsittelykeskus ei myöskään vaikuta arvion mukaan haitallisesti järviveden ravinnetasoon tai happitalouteen. Ympäristöministeriö katsoo, että edellä kuvatut selvitykset kuvaavat riittävällä tavalla myös hankkeen vaikutuksia vesistöjen luonnonarvoihin, yleiseen imagoon ja vesistöihin liittyviin virkistysmahdollisuuksiin. Ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaava perustuu tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin eikä kaava näin ollen ole esitetyllä tavalla lainvastainen. Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset tienkäyttöoikeuksiin (valittaja 12) Keski-Suomen liiton antaman selvityksen mukaan suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen alueen poikki kulkee yksi metsäautotie, minkä lisäksi yksi metsäautotie päättyy alueelle. Mainittujen teiden varrella tai päässä ei selvitysten mukaan ole asuinrakennuksia. Ympäristöministeriö toteaa, että tienkäyttöoikeuksista säädetään lailla yksityisistä teistä (358/1962). Maakuntakaavalla ei ratkaista yksityistielakiin perustuvia tienkäyttöoikeuksia. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytön järjestämisestä, ja sen tehtävänä on ohjata alueen tulevaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yksityiskohtaisia kaavoja sekä muuta alueidenkäyttöä suunniteltaessa. Jätteenkäsittelylaitoksen vaikutukset yksittäisiin maanomistajiin tulevat selvitettäviksi yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Ympäristöministeriö katsoo, että edellä kuvatun perusteella 1. vaihemaakuntakaava perustuu tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin eikä kaava näin ollen ole esitetyllä tavalla lainvastainen. Valittajan 15 omistamaan marjatilaan kohdistuvat vaikutukset Valittajan omistama marjatila sijaitsee asiassa saadun selvityksen perusteella noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnitellun jätteenkäsittelyalueen lähimmästä kohdasta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tehtyjen selvitysten perusteella keskuksen toiminnasta ei ole arvioitu aiheutuvan merkittävää haittaa tällä etäisyydellä. Hajuhaittoja voi arvioinnin mukaan esiintyä satunnaisesti noin kilometrin etäisyydellä 10

11 jätteenkäsittelykeskuksesta. Muut ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niillä ole merkittävää vaikutusta jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella. Myöskään melusta, haittaeläimistä tai roskaantumisesta ei arvioida aiheutuvan haittaa sillä etäisyydellä, millä valittajan omistama marjatila sijaitsee. Hankkeella ei edelleen arvioida olevan vaikutuksia kasvillisuuteen tai eläimistöön. Vaihemaakuntakaavan jätteenkäsittelykeskuksen kaavamerkintään on lisäksi liitetty suunnittelumääräys, jonka mukaan jätteenkäsittelyalueen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke. Maakuntakaavalla ratkaistaan yleispiirteisesti alueidenkäytölliset edellytykset toiminnan sijoittumiselle sekä suhde muuhun alueidenkäyttöön. Muilta osin sijoittumisen ja toiminnan edellytykset ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä sekä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Edellä esitetyin perustein ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin eikä kaava näin ollen ole esitetyllä tavalla lainvastainen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten täyttyminen Ympäristöministeriö hylkää valitukset tältä osin. Perustelut Tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20) 1. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu perustuu Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiin ja sen lisäksi tehtyihin erillisiin selvityksiin, jotka käsittelevät mm. yhdyskuntarakennetta. Kaikkiaan jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja on eri vaiheissa ollut esillä yhteensä 43, joista tarkemmin tutkittiin 19 aluetta (Keski-Suomen liitto ja Insinööritoimisto Paavo Ristola 2005). Näistä toteuttamiskelpoisiksi on selvitysten perusteella määritelty Mörkökorpi, Vahtivuori ja Seivässuo, joista viimeksi mainittu suljettiin pois valmistelusta ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen. Syynä Seivässuon poissulkemiseen oli mahdollisuus, että hankkeen toteuttamisella olisi mahdollisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-arvoihin. 1. vaihemaakuntakaavassa esitetty Mörkökorven jätteenkäsittelykeskus ei sijoitu keskelle asutusta. Selvitysten mukaan kilometrin etäisyydellä Mörkökorven suunnitellusta jätteenkäsittelykeskuksesta asuu noin puolet vähemmän ihmisiä verrattuna Vahtivuoren vaihtoehtoon (Mörkökorvessa 7 ja Vahtivuoressa 16). Kolmen kilometrin etäisyydellä väestömäärä on Mörkökorven ja Vahtivuoren vaihtoehdoissa käytännössä samansuuruinen (noin 530). Viiden kilometrin etäisyydellä väestömäärä kasvaa kaksinkertaiseksi Mörkökorvessa (2363) Vahtivuoreen (1073) verrattuna, mutta selvitysten mukaan jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset eivät ole tällä etäisyydellä merkittäviä. Mörkökorven osalta on lisäksi otettava huomioon, että esitetyn jätteenkäsittelykeskuksen vieressä on jo entinen kaatopaikkaalue, joka on myös Laukaan Lievestuoreen osayleiskaavassa merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Suunniteltu jätteenkäsittelykeskus sijaitsisi sen eteläpuolella osayleiskaavan suojaviher- ja ampumarata-alueella. Maankäytön laajenemispaineiden ei voida selvitysten perusteella katsoa olevan Mörkökorvessa oleellisesti merkittävämpiä kuin Vahtivuoressa. Lähimmät osayleiskaava- tai ranta- 11

12 osayleiskaava-alueet ovat selvitysten mukaan molemmissa vaihtoehdoissa noin kilometrin päässä jätteenkäsittelykeskuksen suunnitelluista sijoituspaikoista. Edellä esitetyin perustein ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaava perustuu tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti riittäviin selvityksiin, ja että kaavaratkaisu täyttää lain 28 :ssä esitetyt maakuntakaavan sisältövaatimukset tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta. Alueiden käytön ekologinen kestävyys (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20) 1. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu perustuu Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiin, sitä täydentäviin selvityksiin ja tehtyihin erillisiin selvityksiin. Maakuntakaavalla ratkaistaan yleispiirteisesti alueidenkäytölliset edellytykset toiminnan sijoittumiselle sekä suhde muuhun alueidenkäyttöön. Muilta osin sijoittumisen ja toiminnan edellytykset ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä sekä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana on otettava huomioon kaavan sisällön ja vaadittavien selvitysten yksityiskohtaisuuden suhteen. Selvitysten perusteella on kuitenkin voitava varmistua siitä, että maakuntakaavan sallimissa puitteissa on löydettävissä maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu. Ympäristöministeriö viittaa lisäksi selvitysten riittävyyden osalta esittämiinsä perusteluihin ja katsoo, että kun otetaan huomioon jätteenkäsittelykeskuksen sijainti, tehtyjen vaikutusarviointien tulokset, kaavaan sisältyvä suojavyöhykettä koskeva suunnittelumääräys sekä mahdollisuus teknisin ratkaisuin rajoittaa jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia haittoja ympäristölupamenettelyn yhteydessä, kaavaratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset alueiden käytön ekologisesta kestävyydestä. Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen järjestelyt (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20) Ympäristöministeriö viittaa edellä liikennettä koskevien selvitysten riittävyyden osalta esitettyyn. Ympäristöministeriö katsoo, että kun otetaan huomioon liikennettä koskevien vaikutusarviointien tulokset kaavaratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset ympäristön ja talouden kannalta kestävistä liikenteen järjestelyistä. Virkistysalueiden riittävyys (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20) Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia virkistysmahdollisuuksiin on selvitetty ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä, minkä lisäksi Keski-Suomen liitto on tehnyt erillisen selvityksen ja vertailun jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusvaihtoehtojen vaikutuksista virkistysarvoihin ja -mahdollisuuksiin. Selvitysten perusteella Mörkökorven suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä sijaitsevat Savion hiihtolatu ja Mustanvuoren ulkoilureitti, sekä niihin liittyvät kota ja laavu. Ulkoilureitit lähimmillään sivuavat suunniteltua jätteenkäsittelykeskusta. Mustanvuoren latu- ja ulkoilureitistöllä oli Laukaan kunnan vuonna 2006 tekemisen laskentojen mukaan noin käyttäjää. Mustanvuoren alue on merkitty myös suunnistusalueeksi Jyväskylän seudun ulkoilukartassa (2007). Mörkökorven alueen läheisyydessä sijaitsevat myös Metsolahden uimaranta, Kelkkamäen ampumarata ja jääkiekkokaukalo-lentopallokenttä 12

13 sekä Mattilan leirikeskus Saviolla. Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa Mörkökorven alueen läheisyyteen ei sijoitu virkistysaluevarauksia. Vastaavasti nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä sijaitsee ulkoilureitti noin puolen kilometrin etäisyydellä, uimapaikka sekä useita liikuntapaikkoja. Mustankorkean läheisyydessä sijaitsee myös Ladun Maja, jonka lähialue on myös merkitty suunnistusalueeksi. Ladun Majan vuotuinen kävijämäärä on noin Mustankorkeaa ympäröivä alue on Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu virkistysalueeksi. Selvityksissä on todettu jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttavan todennäköisesti virkistysarvojen heikentymistä ajoittaisten haju- ja meluhaittojen vuoksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtyjen meluselvitysten mukaan jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan aikana päiväajan ohjearvon 55 db meluvyöhyke jää pääosin jätteenkäsittelykeskuksen alueen sisälle. 45 db meluvyöhyke ulottuu enimmillään noin 500 metrin päähän laitoksen reunasta. Hajuhaittojen osalta selvityksissä todetaan niiden rajoittuvan jätteenkäsittelykeskuksen välittömään läheisyyteen muutamien satojen metrien päähän päästölähteestä laitoksen toimiessa ongelmitta. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista hajuhaittaa aiheutuisi selvitysten mukaan lähinnä biojätteiden ja lietteen käsittelystä. Hajuhaittaa voidaan vähentää teknisin ratkaisuin. Yhteysviranomaisen lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta todetaan, että kompostointi tulee tapahtumaan sisätiloissa, jolloin sen hajuhaitat ovat vähäiset. Kun otetaan huomioon jätteenkäsittelykeskuksen sijainti, tehtyjen vaikutusarviointien tulokset sekä se, että teknisin ratkaisuin jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia haittoja voidaan rajoittaa ympäristölupamenettelyn yhteydessä, ympäristöministeriö katsoo, että kaavaratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. Alueen houkuttelevuus asuinpaikkana (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20) Ympäristöministeriö toteaa, että maakuntakaavan sisältövaatimukset eivät maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaan sisällä vaatimusta kiinnittää erityistä huomiota alueen houkuttelevuuteen asuinpaikkana. Sisältövaatimukset vaativat kiinnittämään erityistä huomiota mm. maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Lisäksi kaavaa laadittaessa on otettava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät mm. kiinnittämään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen, jättämään riittävän suuren etäisyyden haitallisia terveysvaikutuksia aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille, ehkäisemään melusta aiheutuvaa haittaa sekä turvaamaan terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti. Ottaen huomioon tehtyjen mm. ympäristöarvoihin, vesistöihin ja pohjavesiin, liikenteeseen ja virkistykseen sekä maisemaan liittyvien vaikutusarvioiden tulokset, kaavaan sisältyvä suojavyöhykettä koskeva suunnittelumääräys sekä se, että teknisin ratkaisuin jätteenkäsit- 13

14 telykeskuksesta aiheutuvia haittoja voidaan rajoittaa ympäristölupamenettelyn yhteydessä, ympäristöministeriö katsoo, että kaavaratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset eikä ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Maiseman ja kulttuuriperinnön vaaliminen (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20) Jätteenkäsittelykeskuksen maisemallisia vaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kaavaselostuksessa on esitetty lisäksi havainnekuvat jätetäytön maisemaa muuttavasta vaikutuksesta kolmessa eri vaiheessa. Selvitysten mukaan jätetäytön korkeus tulisi lopullisessa tilanteessa olemaan 164 metriä merenpinnan yläpuolella. Jätteenkäsittelykeskuksen itäpuolella oleva Mustavuori on korkeimmalta kohdaltaan noin 185 metriä merenpinnan yläpuolella. Selvitysten mukaan jätetäyttö näkyisi lähinnä valtatien 9 suuntaan, mutta sen näkyvyyttä voidaan estää puuston avulla. Selvitysten mukaan jätteenkäsittelykeskuksen lähistöllä ei ole asutusta, jonne täyttö näkyisi. Lisäksi yhteysviranomainen on ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että millään jätteenkäsittelykeskuksen vaihtoehtoisista sijaintipaikoista ei ole merkittäviä rakennettuun ympäristöön liittyviä maisemavaikutuksia. Mörkökorven suunnitellun jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu muinaismuistojen löytöpaikkoja, maisemallisesti arvokkaita alueita tai arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Ympäristöministeriö katsoo, että 1.vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu perustuu tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin ja täyttää lain 28 :ssä mainitut maakuntakaavan sisältövaatimukset maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimisen osalta. Jätteenkäsittelykeskusta koskeva suunnittelumääräys (valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20) 1. vaihemaakuntakaavan jätteenkäsittelykeskusta koskevaan aluevarausmerkintään on liitetty suunnittelumääräys, joka kuuluu seuraavasti: "Alueen ja sen ympäristön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että jätteenkäsittelyalueen ja mahdollisten häiriintyvien kohteiden välille jää riittävä suojavyöhyke. Alueen suunnittelussa tulee myös kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että jätteenkäsittelyalueen toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista." Maankäyttö- ja rakennuslain 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Edelleen lain 30 :n mukaan maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. Maakuntakaavalla ratkaistaan yleispiirteisesti alueidenkäytölliset edellytykset toiminnan sijoittumiselle sekä suhde muuhun alueidenkäyttöön. Muilta osin jätteenkäsittelykeskuksen sijoittumisen ja toiminnan edellytykset ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaava tehtävä yleispiirteisenä suunnitelmana on otettava huomioon kaavan sisällön yksityiskohtaisuuden suhteen. Maankäyttö- ja raken- 14

15 nuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yksityiskohtaisia kaavoja sekä muuta alueidenkäyttöä suunniteltaessa. Jätteenkäsittelylaitoksen vaikutukset yksittäisiin maanomistajiin tulevat selvitettäviksi yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Ympäristöministeriö toteaa lisäksi, että 1. vaihemaakuntakaavaan liitetty jätteenkäsittelykeskusta koskeva suunnittelumääräys on identtinen vahvistetussa Keski-Suomen maakuntakaavassa olevan EJ-merkinnän suunnittelumääräyksen kanssa. Edellä esitetyin perustein ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaava jätteenkäsittelykeskusta koskevine suunnittelumääräyksineen täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset mm. tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, alueiden käytön ekologisen kestävyyden sekä ympäristön ja talouden kannalta kestävien teknisen huollon järjestelyiden osalta. Kaavaselostukseen liittyvä vaihtoehtojen vertailutaulukko (valittajat 4, 5, 6, 8, 11, 12, 17 ja 19) Kaavaselostuksen liitteenä 1 on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetty jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtojen vertailutaulukko. Kaavaselostuksessa liitetaulukkoon viitataan ympäristövaikutusten arviointia ja sen tuloksia käsittelevässä tekstissä, missä todetaan arvioinnin päätyneen pitämään kaikkia esillä olleita vaihtoehtoja toteuttamiskelpoisina. Kaavaselostuksessa käsitellään laaja-alaisesti maakuntakaavaa varten tehtyjä selvityksiä, joihin ympäristövaikutusten arviointi ja siitä laadittu arviointiselostus lukeutuvat. Kaavaratkaisun valintaa varten ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tehtyjä selvityksiä on täydennetty yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaavan selostuksessa on esitetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 :ssä vaaditut asiat siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kuin kaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Ympäristöministeriö toteaa lisäksi, että maakuntakaavan kaavaselostus ei ole vahvistettava asiakirja. Hankkeen poikkeuksellisen suuri vastustus (valittaja 6) Maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n mukaan ympäristöministeriön on jätettävä maakuntakaava kokonaan tai osittain vahvistamatta, jollei kaava täytä sille lain 28 :ssä asetettuja sisältövaatimuksia tai jos päätös muutoin on lainvastainen. Muussa tapauksessa päätös on vahvistettava. Ympäristöministeriö toteaa, että 1. vaihemaakuntakaavassa esitetyn ratkaisun vastustus ei tee kaavaratkaisusta maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaista eikä siten lainvastaista. Vastustus ei näin ollen ole peruste kaavan vahvistamatta jättämiselle. Jätteenkäsittelymalli sekä Mustankorkean alueiden riittävyys (valittaja 9) Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaan maakuntakaavassa on otettava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet huomioon siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kaavaa laadittaessa on myös kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Edelleen kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin. 15

16 Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Keski-Suomen alueellisen jätehuoltosuunnitelman mukaan Jyväskylän seudulla tulee kaavoituksella varautua mahdolliseen uuteen jätteenkäsittelykeskukseen. Myös luonnoksessa alueellisen jätesuunnitelman tarkistukseksi huomioidaan Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelykeskuksen tarve. Jätteenkäsittelykeskuksen aluevarauksen on todennut tarpeelliseksi myös Keski-Suomen ympäristökeskus 1. vaihemaakuntakaavan viranomaisneuvotteluissa. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa yhteysviranomaisena toiminut ympäristökeskus on todennut hankkeen olevan hyvin perusteltu tulevilla jätteenkäsittelytarpeilla. Maakuntakaavoituksella ei ole tarkoitus luoda uusia toimintamalleja jätteenkäsittelyyn, vaan ratkaista yleispiirteisesti alueidenkäytölliset edellytykset toiminnan sijoittumiselle sekä suhde muuhun alueidenkäyttöön. Ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaava toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetetut maakuntakaavan sisältövaatimukset mm. ympäristön ja talouden kannalta kestävien teknisen huollon järjestelyiden osalta eikä ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Jätekuljetusten ilmastovaikutukset sekä Mörkökorven etäisyys pääkäyttäjistä (valittaja 9) Ympäristöministeriö viittaa edellä liikenteellisten vaikutusten osalta esittämiinsä perusteluihin, ja esittää lisäperusteluina seuraavaa: Vaihemaakuntakaava-aineistoon kuuluvassa liikenteellisessä selvityksessä on tarkasteltu myös raideliikenteen mahdollisuuksia jätekuljetuksissa. Selvityksessä on todettu, että raideliikenne ei tällä hetkellä ole kilpailukykyinen kuljetusmuoto jätekuljetuksissa Jyväskylän seudulla. Mikäli raideliikenteen käyttöön tulevaisuudessa päädyttäisiin, on sen järjestäminen selvitysten perusteella mahdollista sekä Mörkökorpeen että Vahtivuoreen suunnilleen samansuuruisiksi arvioiduilla kustannuksilla. Liikenteellisen selvityksen mukaan eri sijoitusvaihtoehtojen etäisyydet jätteenkäsittelykeskuksen toiminta-alueen painopisteestä poikkeavat toisistaan suhteellisen vähän. Mörkökorven ei voida tehtyjen selvitysten perusteella katsoa olevan muihin vaihtoehtoihin verrattuna etäällä pääkäyttäjistä. Kaavaselostukseenkin sisältyvän vertailutaulukon (s. 32) mukaan Mörkökorvesta 20 km säteellä asuu noin ihmistä, mikä on noin puolet enemmän kuin vastaavalla etäisyydellä Vahtivuoresta. 50 km säteellä tarkasteltuna Vahtivuoresta asuu hieman yli 10 % enemmän ihmisiä kuin vastaavalla etäisyydellä Mörkökorvesta. Ympäristöministeriö katsoo, että 1. vaihemaakuntakaavan ratkaisu perustuu tältä osin maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin, ja täyttää lain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen osalta. Kaavaratkaisun valinta (valittaja 9) Maakuntakaavassa esitetty vaihtoehdon valinta perustuu mm. ympäristövaikutusten arviointiin, siitä yhteysviranomaisen antaman lausunnon perusteella tehtyihin täydentäviin selvityksiin sekä muihin selvityksiin, mukaan lukien yhdyskuntarakenteellinen ja liikenteellinen tarkastelu. Kaavoitusprosessin tuloksena ja mainittujen selvitysten perusteella maakunnan liitto on esittänyt jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikaksi vaihemaakuntakaavassa 16