ASEPTIIKAN TOTEUTUMINEN ERISTYSPOTILAAN HOIDOSSA LASTEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASEPTIIKAN TOTEUTUMINEN ERISTYSPOTILAAN HOIDOSSA LASTEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA"

Transkriptio

1 ASEPTIIKAN TOTEUTUMINEN ERISTYSPOTILAAN HOIDOSSA LASTEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA Heikkinen Merja Kumpula Päivi Lehtonen Mervi Liikala Minna Mertaniemi Anna-Maija Niemelä Kaija Seljänperä Sinikka Kehittämistehtävä Leikkaus-, anestesia- ja tehohoitotyön ammatilliset erikoistumisopinnot DIAK ja OAMK Syksy 2004

2 Lapsi on pipi, Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa, ei saa nousta kuin aikojen takaa. Otapas lääkettä, rohtoa nauti, kohta on kaukana pipi ja tauti. Arvo Ylppö ja Heikki Ojansuu Sadan lapsen talo Siinäpä talossa vasta on vilskettä, melskettä, molsketta, jossa juoksee sata lasta. Yksi kun yskän saa ja köhisee, heti kaikki yskimässä röhisee että koko talo töhisee. Siinäpä talossa vasta on suhinaa, tuhinaa, puhinaa jossa nukkuu sata lasta. Yksi kun unen saa ja nyssyttää, toiset toisiansa heti hyssyttää että koko talo tyssyttää. Kirsi Kunnas 2

3 SISÄLTÖ: TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT HYGIENIA TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA Käsihygienia Aikaisempia tutkimuksia käsihygieniasta Aseptiset työskentelytavat Hoitoympäristön puhtaus LASTEN INFEKTIOIDEN ERITYISPIIRTEITÄ Vastasyntyneen infektioiden erityispiirteitä Isompien lasten infektioiden erityispiirteitä Lasten tehosteisen hoidon osaston erityispiirteet Infektioeristykset lasten tehosteisen hoidon osastolla vuonna LAPSIPOTILAAN ERISTÄMINEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA Eristäminen ja eristyshuone hoitoympäristönä Eristyspotilaan hoitoympäristö osastolla Pisaraeristys Kosketustartuntaeristys Suojavaatetus ja suojainten käyttö infektioiden torjunnassa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmän valinta ja aineiston keruu Aineiston analysointi Eettiset kysymykset

4 7. TULOKSET Käsien desinfektio alkoholihuuhteella Suojakäsineiden käyttö Muut havainnot TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Omat oppimiskokemukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSAIHEET LÄHTEET: LIITTEET 4

5 Heikkinen Merja, Kumpula Päivi, Lehtonen Mervi, Liikala Minna, Mertaniemi Anna- Maija, Niemelä Kaija & Seljänperä Sinikka. Havainnointitutkimus, Aseptiikan toteutuminen eristyspotilaan hoidossa lasten tehosteisen hoidon osastolla. Oulu 2004, Diakonia ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Leikkaus-, anestesia- ja tehohoitotyön ammatilliset erikoistumisopinnot, 20 opintoviikkoa. Kehittämistehtävä eli tutkimus, 47 sivua + 6 liitettä (8 sivua) TIIVISTELMÄ Hyvä käsihygienia on infektioiden torjunnan perusta. Kädet puhdistetaan alkoholihuuhteella mm. ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin. Eristämällä pyritään estämään taudinaiheuttajien leviämistä katkaisemalla niiden tartuntatie. Tartuntatien tunnistaminen on yksi infektiotautien hoitotyön kulmakivistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitohenkilökunnan toimintaa infektio eristyksessä olevan potilaan hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja parantaa hoitokäytäntöä. Haimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin 1) Miten hoitohenkilökunnan käsien desinfektio toteutuu eristyspotilaan hoidossa? 2) Minkälaisissa hoitotilanteissa suojakäsineitä käytetään? Suoritimme tutkimuksen Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lasten tehosteisen hoidon osastolla. Aineiston keruumenetelmänä käytimme havainnointia. Tutkimusaineisto koottiin 11 havainnointikerralla, johon kuului 17 havainnoitavaa hoitotyöntekijää. Keräsimme aineiston välisenä aikana. Havainnoinnissa käytimme OYS:n eristysohjeiden pohjalta laadittua lomaketta. Havainnoimme eristysohjeiden toteutumista tukkimiehen kirjanpidon avulla. Esitämme tulokset taulukoin ja sanallisesti. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella aseptiset hoitokäytännöt vaihtelivat. Hoitohenkilökunnan aseptinen toiminta ei ollut aina suositusten mukaista. Tavoitteemme on näiden saatujen tulosten perusteella yhdenmukaistaa aseptista toimintaa ja selkeyttää siihen liittyviä toimintaohjeita. Näin tehden ehkäisemme infektioiden leviämistä sairaalassa. Avainsanat: aseptiikka; käsihygienia; lasten infektiot; eristys; suojaimet 5

6 1. JOHDANTO Tämän päivän hoitotyössä kysellään jatkuvasti, ketä hoidetaan kun hoitoon suunnattavia määrärahoja ja resursseja on niukasti. Yleinen mielipide ja tutkimukset asettavat tätä kysymystä ratkaistaessa tärkeysjärjestykseen lapset ja kallista hoitoa vaativat potilaat. Infektiot ja niiden leviämisen torjunta ovat yksi lasten sairaanhoidon suurimpia haasteita niin arkipäivän hoitotyön kuin kansantaloudenkin kannalta. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli käytännön tarve selvittää käsihygienian toteutumista OYS:n lasten tehosteisen hoidon osastolla. Halusimme selvittää, toimimmeko eristyshuoneessa niin kuin sanomme toimivamme. Taustalla oli käytännön kokemuksemme aseptisen toiminnan kirjavuudesta. Aineiston keräsimme havainnoimalla hoitotyöntekijöiden aseptista toimintaa eristyshuoneessa. Havainnointi perustui sairaalamme eristysohjeisiin. Lasten tehohoitoon on olemassa hyvin vähän näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä eikä kaikkia aikuisille suunnattuja hoitosuosituksia voi sellaisenaan soveltaa lasten hoitotyöhön. Luoville ratkaisuille on jätettävä tilaa, muttei aseptiikan laiminlyönnin kustannuksella. Hoitotyössä käsihygienia on keskeinen infektioiden torjuntamenetelmä ja sen merkitystä on tutkittu paljon. Yleinen ajatus ja asenne ovat: käsihygieniasta puhumisessa ei ole mitään uutta, sehän on vanhaa asiaa, jonka me kaikki tiedämme. Käsihygieniasta on tarpeen puhua, koska jokaisella on siinä parantamisen varaa. Käsihygienian parantaminen ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää monimuotoista työtä ja asennemuutosta. Oikean käsihygienian edistämiskeinoja on edelleen kehitettävä. Tämän tehtävän avulla halusimme herättää keskustelua ja pohtia uusia käytännönläheisiä toimintatapoja, joiden avulla kirjallisuuteen pohjautuvat hygieniaohjeet otettaisiin entistä tehokkaammin käyttöön jokapäiväisissä potilaskontakteissa. 6

7 Arkipäivän työssä joudumme tekemään vähäpätöisiltäkin tuntuvia tärkeitä päätöksiä, joilla voi olla suuri merkitys potilaan kokonaishoitoon ja infektion kulkuun. Oma tieto-, taito- ja arvoperustamme ohjaavat niitä valintoja, joita teemme aseptisen toiminnan ja hygienian eteen. Aseptinen omatunto ja hyvä hoitaminen kulkevat puhtaasti käsi kädessä. Yhteinen hygieniakäytäntö on turvallisen ja laadukkaan potilashoidon perusta. Tämän tutkimuksen avulla halusimme tarkistaa olemassa olevia eristyskäytäntöjämme. Ammatillinen velvollisuutemme on tarkkailla kriittisesti omaa työtämme ja mahdollisesti muuttaa toimintatapojamme. Tutkimuksen tarkoitus on että, käytännönläheiset ja kirjallisuuteen pohjautuvat hygieniaohjeet otetaan entistä tarkemmin käyttöön osaston ja koko lasten ja nuorten klinikan potilastyössä. 7

8 2. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitohenkilökunnan toimintaa infektio eristyksessä olevan potilaan hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja parantaa hoitokäytäntöä. Tutkimusongelmamme ovat: 1. Miten hoitohenkilökunnan käsien desinfektio toteutuu eristyspotilaan hoidossa? 2. Minkälaisissa hoitotilanteissa suojakäsineitä käytetään? 8

9 3. HYGIENIA TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA 3.1 Käsihygienia Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä. Hyvään käsihygieniaan kuuluvat seuraavat tekijät: käsien ihon hoito, kynsien siisteys, sormusten välttäminen, suojakäsineiden käyttö sekä käsien pesu ja desinfektio. (Ojajärvi ym. 1999, 166; Surakka ) Terve, ehjä ja kimmoisa iho antaa hyvän suojan mikrobeja vastaan. Tiheästi toistuvat saippuapesut kuivattavat ihoa ja altistavat ihottumille. Kynsivallin tulehdukset ja muut käsien ihottumat on hoidettava huolellisesti, koska niihin voi pesiytyä tulehduksia aiheuttavia bakteereita sekä myös muita sairaalassa esiintyviä bakteereita. Kynsienhoito on tärkeä osa käsihygieniaa, sillä kynsien alla ja niiden seudussa on suurin osa käsien mikrobeista. Kynnet tulee pitää lyhyinä, jotta niiden puhdistaminen on helpompaa. Kynsilakkaa voi käyttää, mutta lakkapintojen tulee olla ehyet. Rakenne- ja tekokynnet eivät kuulu hoitotyöhön. Hygieniasyistä sormuksia, kelloja ja käsikoruja ei tule käyttää sairaalatyössä, koska niiden alle jäävä kosteus on hyvä kasvualusta taudinaiheuttajille. (Hietala & Terho 1999, 46; Surakka 2004, 165.) Kädet ovat tärkeimpiä mikrobien leviämisreittejä. Hyvä käsihygienia on tehokkain, yksinkertaisin ja halvin tapa ehkäistä sairaalainfektioita. Lukuisat tutkimukset tukevat käsitystä, että sairaalainfektioiden ehkäisyssä käsihygienia on tärkein yksittäinen toimenpide. Sairaalassa potilaskontaktien suuri määrä ja sairaalainfektioiden suuri taloudellinen ja inhimillinen merkitys korostavat käsihygienian tärkeyttä sairaalassa. (Huovinen & Lehtonen 1998, 792.) 9

10 Käsihygienian tarkoitus on katkaista tartuntatiet poistamalla käsistä siirtyvä mikrobifloora. Suurin osa tartunnoista leviää käsien välityksellä joko suoraan tai epäsuorasti. Suora tartunta tapahtuu ihmisestä toiseen käsien välityksellä. Epäsuora tartunta tapahtuu esimerkiksi kosketeltaessa likaisin käsin hoitovälineitä, jolloin mikrobit siirtyvät epäsuorasti hoitovälineen kautta toiseen ihmiseen. Kaksivaiheisen käsien pesun ja desinfektion asemasta suositellaan pelkkää käsien desinfektiota alkoholipitoisella käsihuuhteella silloin, kun kädet eivät ole näkyvästi likaantuneet ja siirrytään työtehtävästä toiseen. (Iivanainen ym. 2001, 90.) Kädet pitää desinfioida ainakin seuraavissa tilanteissa: Potilaskontaktien välissä, ennen mahdollisten infektioporttien kuten haavojen, kanyylien ja katetrien käsittelyä ja näiden käsittelyn jälkeen, ennen siteen vaihtoa ja sen jälkeen, suu - ja nenäsuojuksen sekä käsineiden riisumisen jälkeen, eristyshuoneesta poistuessa, ennen infektioille alttiiden potilaiden hoitoa ja wc:ssä käynnin jälkeen. (Lumio ym. 1998, 807.) Alkoholipitoiset käsihuuhteet vaikuttavat nopeasti kaikkiin keskeisiin mikrobiryhmiin (bakteerit, mukaan lukien mykobakteerit, sienet ja virukset). Alkuperäinen mikrobimäärä käsissä vähenee promilleen, kun alkoholihuuhdetta hierotaan käsiin 15 sekuntia. Käsihuuhteen on annettava kuivua vapaasti, koska sen vaikutus perustuu hieronnan yhteydessä tapahtuvaan alkoholihuuhteen haihtumiseen. Huuhteen käytössä ei kannata pihtailla, sillä 3 ml suuruinen kerta-annos maksaa vain 1-2 senttiä. Käsien desinfektio on saippuapesua tehokkaampi, käsiä säästävämpi ja nopeampi eikä se ole sidottu vesipisteisiin. Käsihuuhteet sisältävät glyserolia, joka tekee kädet pehmeiksi ja vaikutus on sitä tehokkaampi, mitä ahkerammin huuhdetta käytetään. Viime aikoina on todettu terveydenhuollon työntekijöiden käsien kunnon parantuneen niin vuode-osastolla kuin myös leikkaussalissa, kun he ovat siirtyneet käsihuuhteen käyttöön. Saippuapesua tarvitaan vain näkyvän lian poistoon. Saippuapesu kuivattaa ihoa ja infektioiden torjunnan kannalta kuivat ja halkeilevat kädet ovat ongelma, sillä bakteerit tarttuvat niihin tavallista helpommin, eivätkä irtoa niistä yhtä helposti kuin terveeltä iholta. (Kujala ym. 2004,12 13.) 10

11 OYS:ssa on vuodesta 2000 lähtien panostettu käsihuuhteen käytön lisäämiseen järjestämällä mm. tietoiskuja, koulutustilaisuuksia, osastotunteja, kehittämällä kuvamateriaaleja sekä hygieniahoitajien omalla esimerkillä. Käsihuuhde kulutus on OYS:ssa lisääntynyt. Käsihuuhdetta on nyt joka paikassa saatavilla. Sängyn päädyssä olevat telineet takaavat sen, että käsihuuhdetta on siellä missä sitä tarvitaan. On myös olemassa pieniä käsihuuhdepulloja, jotka mahtuvat hyvin esimerkiksi työtakin taskuun. (Kujala ym. 2004,13.) Käsihygienian noudattaminen ei lisäänny itsestään, vaan vaatii aktiivista työtä. Tärkeä merkitys on käsihuuhteiden kulutuksen seurannalla ja sen tulosten raportoinnilla. Erityisen kannustavaa on ollut, että nämä kulutusluvut ovat kaikkien nähtävissä osastokohtaisina. Käsihuuhteen kulutus osastolla 64, litraa/ 100 hoitopäivää KUVIO 1. Osasto 64:n käsihuuhdekulutus vuosina

12 3.2 Aikaisempia tutkimuksia käsihygieniasta Käsihygieniaa on tutkittu paljon. Aikaisemmat tutkimukset (liite 1) todistavat hyvän käsihygienian vähentävän infektioita. Tutkimusten mukaan on tiedossa se, että henkilökunta huolehtii käsihygieniasta vähemmän kuin itse olettavat. Ensimmäinen tieteellinen näyttö käsien desinfektion tehosta perustuu Semmelweissin paljon siteerattuihin tutkimuksiin 1840-luvun lopun Wienissä. Hän osoitti, että äitien lapsivuodekuolleisuus väheni muutamassa viikossa 12 %:sta 3 %:iin, kun lääkärit alkoivat desinfioida kätensä kloorivedellä tultuaan obduktiosalista, ennen kuin he alkoivat tutkia synnyttäjiä. (Ojajärvi 2000, 18;97.) Käsihygieniaa ja sen vaikutusta infektioiden ehkäisyssä on tutkittu eri näkökulmista. Käsien desinfektion ja käsien pesun tehokuutta ovat vertailleet muun muassa Girou ym. (2002) sekä Lucet ym. (2002). Heidän mukaansa käsien desinfektio alkoholipitoisella huuhteella vähentää mikrobien määrää käsissä enemmän kuin käsien tavallinen saippuapesu. Tähän asti mittavin ja vakuuttavin tutkimus käsihuuhteen käytön merkityksestä on julkaistu Geneven yliopistosairaalasta. Usean vuoden projektin aikana saatiin käsihuuhteen käyttöä lisättyä (13,6 % -> 37 %) niissä tilanteissa, joissa käsihygienian toteuttaminen oli perusteltua infektioiden torjunnan kannalta. Kun käsihygienia-aktiivisuus nousi 48 %:sta 66 %:in väheni sairaalainfektioiden määrä 17 %:sta 10 %:in. (Kujala ym. 2004, 12.) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on toteutettu 9/2001-2/2004 välisenä aikana sairaalahygieniaprojekti, jonka avulla pyrittiin vähentämään hoitotoiminnan yhteydessä esiintyvien sairaalainfektioiden lukumäärää ja tehostamaan käsihygieniaa ja sairaalahygieniaa koko sairaanhoitopiirin alueella. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa aloitettu kampanja laajeni myöhemmin myös aluesairaaloihin ja piirin terveyskeskuksiin. Projektin keskeisenä tavoitteena oli 5 %:n alenema sairaalainfektioissa. Syksystä 2001 syksyyn 2003 toteutunut alenema oli 34,6 %. 12

13 (http://www.sshy.fi/abstraktit2004/kasihygienan%20parantaminen%20sshy2004.doc ) Sveitsiläinen Didier Pittet (1999) tutki käsienpesua ja desinfektiota eri henkilökuntaryhmien välillä. Tutkimusmetodina käytettiin havainnointia. Käsienpesu- ja desinfektiokertoja laskettiin eri hoitotilanteissa. Käsidesinfektioaineen käyttö oli vähäistä, vain 14 % käytti alkoholidesinfektiota. Tuloksesta selvisi että eniten käsiään pesivät hoitajat. Lääkäreistä parhaimpia olivat lastenlääkärit ja kirurgit. Kun tutkimuksen tulos selvisi, käynnistettiin sairaalassa käsihygieniakampanja, joka kattoi koko henkilökunnan ja potilaat. Kampanjan seurauksena hoitajien käsidesinfektio lisääntyi, lääkärien ei. (Aalto 2000, 70.) Pittetin toinen tutkimus toteutettiin lastensairaalassa puolenvuoden aikana. Käsien vesipesua ja käsidesinfektiota verrattiin menetelminä toisiinsa. Tutkimuksen aikana käsidesinfektio lisääntyi. Käsien vesipesun suosio oli tutkimuksen alussa 50 % ja lopussa 44 % kun taas käsidesinfektion käyttö oli aluksi vain 7,3 % ja lopussa menetelmän suosio lisääntyi 32 %:in. Hoitajat, lääkärit ja muu terveydenhuoltohenkilökunta lisäsi käsidesinfektioaineiden käyttöä, hoitoapulaisten ryhmässä käytäntö ennallaan. Osastojen kohdalla (akuutti/pitkäaikainen) ei tullut merkittävää eroa. (Aalto 2000, 70.) Kirsti Nuutisen (2000) tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata käsihygienian toteutumista hoitajan ja potilaan välisessä hoitotilanteessa Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien, kirurgian ja tehohoidon osastoilla. Tulosten mukaan käsihygienian toteutukseen käytetyssä menetelmässä ja käsihygienian toteutumisessa on osastojen välillä eroja. Kirurgian ja tehohoidon osastoilla, joilla ensisijaisena menetelmänä käytettiin käsien desinfektiota alkoholipitoisella käsihuuhteella myös käsihygienia toteutui useammin hoitotilanteissa verrattuna sisätautien vuodeosastoon, jossa ensisijaisesti käytettiin käsienpesua vedellä ja nestesaippualla. Tutkimuksesta selvisi seuraavia päätelmiä: Käsihuuhteen hyvä saatavuus hoitotilanteissa edesauttaa sen käyttöä ja siksi siihen on kiinnitettävä erityistä huomioita osastolla. Käsihuuhteen käytön hyvän tekniikan opettaminen on tärkeää jo heti terveydenhuoltoalan koulutuksen alkuvaiheessa ja 13

14 tarvittavan täydennyskoulutuksen järjestäminen uuden työntekijän perehdytyksessä. Suojakäsineiden asianmukaisen käytön opetukseen ja ohjaukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Yli puolessa hoitotilanteissa, joissa käsien arvioitu kontaminaatioriski oli korkea, ei käytetty suojakäsineitä lainkaan. Muita aiheita infektioiden riskitekijöihin ja ehkäisyyn liittyen ovat tutkineet Houang ja Hurley (1997). He ovat kartoittaneet sairaanhoitajien ja lääkärien perehtyneisyyttä kirjallisiin sääntöihin ja ohjeisiin infektioiden torjunnasta. Tulosten mukaan sairaanhoitajat olivat lääkäreitä paremmin selvillä kirjoitetuista ohjeista. Käyttäytymistä tutkittiin myös tilanteissa, joissa ei kirjallisia ohjeita ollut saatavilla. Sairaanhoitajat etsivät myös näissä tilanteissa tietoa lääkäreitä aktiivisemmin. Yleisesti ottaen henkilökunnalla oli epävarmuutta käytännön yksityiskohdissa sekä menettelytavoissa infektioiden torjunnassa. 3.3 Aseptiset työskentelytavat Aseptiikalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, joiden avulla pyritään ehkäisemään infektioiden syntyminen. Kaikessa hoitotyöhön liittyvässä toiminnassa edellytetään aseptiikan noudattamista. Aseptiikan tarkoitus on suojata elävää kudosta tai steriiliä materiaalia tauteja aiheuttavilta pieneliöiltä eli mikrobeilta estämällä, poistamalla ja tuhoamalla niitä. Aseptiikan keskeisiä käsitteitä ovat puhdistus, desinfektio ja sterilointi. Näiden peruselementtien avulla varmistetaan, että hoidossa käytetyt tilat ja välineet eivät aiheuta potilaalle infektioriskejä. (Hietala & Roth-Holttinen 1999, ) Kaikkien työntekijöiden on tunnettava aseptisen työskentelyn menettelytavat. Ne on hallittava niin, että kykenee valitsemaan oikeat työskentelytavat hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Aseptiset työskentelytavat (taulukko 1.) on helppo toteuttaa, kun ne on kerran selvittänyt itselleen kunnolla. (Hietala & Roth-Holttinen 1999, ) 14

15 TAULUKKO 1. Aseptinen toiminta on järjestelmällistä. Aseptisen työskentelyn onnistumiseksi tulee huomioida seuraavat asiat: aseptinen työjärjestys (puhtaasta likaiseen) käsihygienia riittävän ajan varaaminen työskentelyyn hyvä työnsuunnittelu välineiden varaaminen valmiiksi kiireetön ja rauhallinen työympäristö hyvässä valaistuksessa työskenteleminen potilaan ja omaisten opettaminen ja ohjaaminen Aseptiikkaan kuuluu oleellisesti aseptinen omatunto. Se on eräänlainen eettinen ohje siitä, millaista hoitoa potilaan tulee saada. Potilaalla on oikeus saada turvallista, parasta mahdollista hoitoa ja hoitajan velvollisuus on toimia oikein. Hoitajalta vaaditaan tietoa ja taitoa soveltaa oikeaa aseptiikkaa hoitotyön käytäntöön. Hoitajan on tärkeä tunnistaa omat työskentelytavat, tarkkailla niitä ja tunnustaa mahdolliset virheet. Tärkeää on tarkkailla omia suoritustapoja, sillä joskus kontaminaatio voi tapahtua huomaamattakin. ( Hietala & Roth-Holttinen 1999, 70-71) Kontaminaatiolla tarkoitetaan mikrobien yleensä lyhytaikaista läsnäoloa esimerkiksi käsissä, jolloin mikrobit eivät kuitenkaan lisäänny tai aiheuta haittaa. (Vuento & Grönroos 1999, 43.) 3.4 Hoitoympäristön puhtaus Sairaalan aseptiikan perusmenetelmiä on pintojen ja hoitovälineiden puhdistaminen. Hoitoympäristön pinnoilla elävät mikrobit voivat aiheuttaa kontaminaation käsien, hoitovälineiden tai ilmavirtojen avulla, siirtyä esimerkiksi haavaan ja aiheuttaa infektion. Sairaanhoitaja huolehtii likapyykistä, jätteistä ja siivouksesta asiaankuuluvalla tavalla huomioiden sairaalan omat toimintaohjeet. (Paltta 2003, 135.) 15

16 Potilashuoneissa likavaatteita ei pöllytellä, vaan ne kerätään rauhallisin ottein ja pannaan suoraan likapyykkipussiin. Likapyykkiä ei missään vaiheessa lasketa lattialle tai muille huoneen tasoille, ettei levitetä tartuttavia mikrobeja niiden kautta. Likapyykkipusseja ei varastoida tarpeettomasti hoito-osastoilla, vaan ne kuljetetaan hyvin suljettuina likapyykkivarastoon tai suoraan pesulaan. (Hellsten 2002, 185.) Käytettyjen vaippojen käsittelyyn ja hävittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ennen vaippojen käsittelyä kädet desinfioidaan huolella. Likainen vaippa tulee panna suoraan muovipussiin, minkä jälkeen käytetyt suojakäsineet pannaan roskiin. Tämän jälkeen kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella. Tarvittaessa pannaan uudet suojakäsineet käsiin ennen uuden vaipan laittoa. Roskakorin tulee olla riittävän lähellä potilasvuodetta. Lopuksi käsiin hierotaan huolellisesti huuhde. ( ) Nykyisin sairaalasiivouksen hygienia- ja puhtaustavoitteet saavutetaan oikein valittujen menetelmien, välineiden, aineiden ja siivoustiheyksien kautta. Tämän päivän sairaalaapulainen on tasokkaan koulutuksen saanut moniosaaja, joka tuntee terveydenhuollon hygieniavaatimukset sekä puhdistusaineet ja niiden käyttötavat. Sairaalasiivouksen tavoitteena on poistaa likaa ja pölyä, estää mikrobien leviämistä ja lisääntymistä, luoda puhdas, hygieeninen ja turvallinen hoitoympäristö potilaille sekä hoitohenkilökunnalle turvallinen työympäristö. ( Paltta 2003, 135.) Sairaalasiivouksessa tulee noudattaa aseptista työjärjestystä. Mikrobien leviäminen hidastuu, kun puhdistaminen etenee puhtaasta likaisempaan ja ylhäältä alaspäin. Aseptisen työjärjestyksen toteutumisen perustana ovat puhtaat siivousvälineet ja -koneet, oikein valitut menetelmät ja aineet. Sairaanhoitajan on huolehdittava siitä, että hoitotoimenpiteet tehdään oikein ajoitettuina siivoukseen nähden. Esimerkiksi haavanhoito tulee tehdä ennen potilashuoneen siivousta tai kaksi tuntia siivouksen jälkeen. ( Paltta 2003, 135.) 16

17 4. LASTEN INFEKTIOIDEN ERITYISPIIRTEITÄ 4.1 Vastasyntyneen infektioiden erityispiirteitä Infektiot ovat yksi lasten terveyden- ja sairaanhoidon suurimpia haasteita. On arvioitu, että 2/3 lasten sairauksista on infektioita. Lapsilla virukset aiheuttavat suurimman osan sekä avohoidossa että sairaalassa hoidettavista infektioista. Lasten infektioherkkyyteen vaikuttaa ratkaisevasti lapsen ikä. Vaikeat, tehohoitoa vaativat infektiot ovat useimmiten pienten ja vauvaikäisten lasten uhkia. (Kouvalainen 2001, 9; Uhari & Niemelä 1999, 501.) Vastasyntyneen infektion tunnistaminen voi olla vaikeaa. Vastasyntynyt voi saada infektion äidin synnytyskanavasta tai ulkoisen tartunnan kautta heti synnyttyään. Ennenaikainen lapsivedenmeno tai pitkittynyt synnytys lisäävät myös lapsen infektioriskiä. Vauvan yleisvointi voi muuttua hyvinkin nopeasti ja oireet poikkeavat tavanomaisista. Muille harmittomat virusinfektiot voivat hoitamattomina olla vastasyntyneelle jopa hengenvaarallisia. (Arasola ym. 2004, ) Vastasyntyneiden, alle kuukauden ikäisten lasten infektiot poikkeavat selvästi isompien lasten taudeista sekä syntymekanisminsa että taudinkuvansa suhteen. Isommille lapsille vaarattomat hengitystieinfektiot voivat olla vastasyntyneille hengenvaarallisia. Näistä tyypillinen on äkillinen viruksen aiheuttama keuhkoputkien tulehdus eli bronkioliitti. Sille ominaista on keuhkoputkien ahtautumisesta johtuva nopea hengityksen vaikeutuminen. Tavallisin taudin aiheuttaja on RSV eli respiratory syncytial virus. Tauti esiintyy epidemioina syys- tai kevätkuukausina. Bronkioliittiin sairastuneet lapset hoidetaan sairaalassa. Tauti etenee yleensä nopeasti. Ilman hoitoa voi muutaman päivän aikana pahentunut hypoksia eli hapenpuute ja hiilidioksidin kertyminen johtaa lapsen äkilliseen väsähtämiseen ja hengityskonehoidon tarpeeseen. Hoitona on hapetuksen turvaaminen, limaimut ja inhalaatiolääkkeet. Näiden hoitojen turvin lapsi paranee yleensä muutamassa 17

18 päivässä. RSV-infektio tarttuu pisaratartuntana ja infektoituneiden eritteiden kosketuksen kautta. Keskeistä sen leviämisen ehkäisyssä on huolellinen suojainhoito, aseptinen työskentely ja oikea käsihygienia. (Korvenranta & Ruuskanen 2001, ; Peltola & Jalanko 2003, 193.) Vaikeat infektiot ovat pienten keskosten hoidon keskeinen ongelma. Heidän puolustusjärjestelmänsä on riittämätön, hoitoajat ovat pitkiä ja hoitoon kuuluva mikrobilääkkeiden käyttö lisää infektioriskiä. Keskosen ohut iho on herkkä vaurioille, mikä edesauttaa infektion leviämistä. Jokaisen lasten hoitotyötä tekevän on syytä tuntea tyypilliset vastasyntyneen infektion oireet. Niitä ovat väsymys, käsittelyarkuus, levottomuus, hengityksen ja sykkeen nopeutuminen tai epäselvät iho-oireet. Vauvan lämmönsäätely häiriintyy herkästi; kuume voi nousta, mutta yhtä usein infektoitunut vastasyntynyt voi olla alilämpöinen. Septiseen oireyhtymään kuuluvat kudoshapetuksen heikkenemisestä johtuvat elintoimintojen häiriöt, kuten tajunnan, verenkierron ja hengityksen häiriöt. (Korvenranta 2001, 20; Kouvalainen 2001,9.) Rotavirusripuli voi aiheuttaa vakavan taudin ja nopean kuivuman 6kk 2-vuotiaalle lapselle. Tauti esiintyy vuosittain epidemioina joulukuusta kesäkuuhun. Talviaikaan sairaalahoidossa olevista ripulipotilaista 70 80% sairastaa rotavirustautia. Tauti tarttuu erittäin helposti potilaasta toiseen henkilökunnan käsien välityksellä. Lastensairaaloissa tauti aiheuttaa ajoittain ongelmia levitessään ns. puhtaille osastoille. (Vesikari 2001, ; Surakka 2004, 165.) Vastasyntyneen hinkuyskä vaatii aina tehostettua hoitoa. Tauti tarttuu suhteellisen helposti ja siihen liittyvää sisäänhengityksen vinkunaa ei yleensä kuulu alle puolivuotiaalla. Heille voi tulla hengityskatkos (apnea) varoituksetta ja he voivat olla kuolemanvaarassa ilman hoitoa. (Peltola & Jalanko 2001, 194.) 18

19 4.2 Isompien lasten infektioiden erityispiirteitä Lapsuusikään liittyvät hyvin yleisesti monenlaiset infektiot. On tavallista, että varhaislapsuudessa sairastetaan 6-8 nuhakuumetta vuodessa. Aikaisemmin lapsuuteen kuuluivat monet rokkotaudit, jotka ovat nykyisin harvinaisia rokotusten ansiosta. Vain vesirokkoa sairastetaan edelleen, sillä sen rokote ei kuulu yleisen rokotusohjelman piiriin. Tauti on erittäin tarttuva ja sitä sairastavan lapsen eristäminen edellyttää ilmatartuntaa estävää eristystä. Erityisen alttiita virustartunnoille ovat immuunipuutteiset ja sydänvikaiset lapset. Virusten aiheuttamat taudit leviävät helposti lasten keskuudessa. Monet niistä leviävät sekä kosketus- että pisaratartuntana ilmasta. Esimerkiksi vesirokko tartuttaa jo siinä vaiheessa, kun ensimmäiset punoittavat näpyt nousevat iholle. Infektioriskin tunnistaminen on lapsia hoitavan henkilöstön vastuulla, koska pienet lapset eivät osaa kuvailla sairauden tunnettaan. Infektioiden leviämisen estäminen riittävin varotoimin vähentäisi turhia tutkimuksia ja kalliita lääkehoitoja. (Uhari & Niemelä 1999, 502; Kouvalainen 2001, 9-10; Surakka 2004, 165.) Lasten alttius saada hengitystieinfektio on suurempi kuin aikuisilla. Hengitysteiden läpimitta on pieni ja limaa tuottavia soluja on suhteellisesti enemmän kuin aikuisilla. Lisäksi lapsen puolustusjärjestelmän kypsyminen voi olla hidastunutta. Lasta altistavat keuhkokuumeelle esim. vierasesineet hengitysteissä, hengitysteiden rakennepoikkeavuudet tai nesteen henkeen vetäminen. Tavallista lasten vaikealle keuhkokuumeelle on, että sitä on edeltänyt pitkittynyt virustauti. (Korppi & Eskola 2001, ) Pisaratartuntana tarttuva bakteerimeningiitti voi aiheuttaa leikki-ikäiselle vakavan taudin. Oirekirjo on laaja ja hoidon nopea aloittaminen on ennusteen kannalta merkityksellistä. Tyyppioireita ovat tajunnantason heikkeneminen, yleistilan lasku, kuume, niskajäykkyys, ja pahoinvointi, verenpurkaumat iholla ja pahimmissa tapauksissa kouristukset. Eristyshoitoa jatketaan 24 tuntia tehokkaan lääkityksen aloittamisesta. (Peltola & Jalanko 2003, 195; Peltola ym. 2001, ) 19

20 4.3 Lasten tehosteisen hoidon osaston erityispiirteet Osasto 64 on 0-16 vuotiaiden lasten tehosteisen hoidon osasto, jossa on kymmenen hoitopaikkaa. Viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan hoitohenkilökunnan vahvuus suunnitellaan kuudelle potilaspaikalle. Osaston toiminta on päivystysluontoista ja vaatii henkilökunnaltaan jatkuvaa toimintavalmiutta ja tilanteiden hallintaa. Osastolla hoidetaan lähes kaikkia lastentauteja sairastavia potilaita. Hoidamme mm. kirurgista hoitoa tarvitsevia vastasyntyneitä, tehostettua hoitoa ja valvontaa vaativia kirurgisia potilaita, vaikeita palovamma-, infektio-, sisätauti- ja myrkytyspotilaita. Infektiopotilaista osastollamme hoidetaan ne, jotka tarvitsevat tilanteensa vuoksi jatkuvaa välitöntä valvontaa, tarkkailua ja mahdollisesti myös erikoishoitoja. Niihin lukeutuvat esim. hengityskonehoito, jatkuvat limaimut ja erilaiset hengitystä helpottavat lääkehoidot. 4.4 Infektioeristykset lasten tehosteisen hoidon osastolla vuonna 2003 Vuonna 2003 osastolla hoidettiin koko vuoden aikana 687 potilasta. Keskimäärin infektiopotilaita oli 27,3 % kaikista hoidetuista potilaista. Kuvio 2. kertoo kuinka eristyksessä hoidettavien infektiopotilaiden osuus vaihteli eri kuukausina. Kyseisenä vuonna selvät infektiohuiput ajoittuivat alkuvuodesta tammi-, helmi- ja maaliskuulle, loppuvuodesta syys- ja joulukuulle. Huhti- ja heinäkuussa ei eristyspotilaita osastolla ollut lainkaan. 20

21 Eristyksessä hoidetut potilaat/kk prosentteina kaikista hoidetuista potilaista 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % tammi maalis touko heinä syys marras KUVIO 2. Lasten tehosteisen hoidon osastolla eristyksessä hoidetut potilaat v.2003 Kuvio on koottu osaston päivittäin tehtävästä tilastosta, minkä yksi osa-alue on eristyshuoneessa hoidetut potilaat. Eristyspotilas tarvitsee oman hoitajan ympäri vuorokauden. Tämä hoidon tarve on huomioitava esim. henkilöstövahvuuden suunnittelussa. 21

22 5. LAPSIPOTILAAN ERISTÄMINEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA 5.1 Eristäminen ja eristyshuone hoitoympäristönä Tarttuvien infektioiden leviämistä täytyy ehkäistä, vaikkei taudinaiheuttaja olisikaan tiedossa. Tärkeää on tietää taudin tartuntatapa eli tarttuuko se kosketuksessa vai pisaroiden välityksellä. Tartuntareitin tunnistaminen on yksi infektiotautien hoitotyön peruskivistä. Tieto helpottaa tarttuvien infektioiden ehkäisemistä ja luo pohjan asianmukaiselle suojautumiselle hoitotyössä. Suojautumiseen ja eristämiseen vaikuttavat myös infektion tarttuvuus ja vaarallisuus. (Hietala & Roth-Holttinen 1999, ) Potilaan eristämisellä pyritään estämään vaikeita sairauksia aiheuttavien mikrobien tarttuminen toisiin potilaisiin, työntekijöihin tai vierailijoihin katkaisemalla tartuntatie. Eristäminen jaetaan kahteen tasoon; tavanomaisiin varotoimiin ja varsinaisiin tartuntaeristystoimiin. Tavanomaisilla varotoimilla on tärkeä osuus infektioiden torjunnassa ja niitä suositellaan kaikkeen potilashoitoon. Varotoimet ovat eri eristysluokissa käytettävien lisävarotoimien perusta. Ne edustavat käytössä olevaa hyvää hoitokäytäntöä. Tavanomaisia varokeinoja ovat käsien desinfektio alkoholihuuhteella, suojakäsineiden käyttö kosketeltaessa verta, kehon nesteitä, eritteitä, kontaminoituja alueita, potilaan limakalvoja tai rikkinäistä ihoa. Silmät, nenä ja suu suojataan toimenpiteissä, joissa on veren, kehon nesteiden tai eritteiden roiskevaara. Suojatakkia tai kertakäyttöistä muoviesiliinaa käytetään suojaamaan ihoa ja vaatetusta. (Kujala & Hassi 1999, ; Hietala & Roth-Holttinen 1999, ) Varsinaiset tartuntaeristystoimet jaetaan pääasiallisen tartuntatavan perusteella kolmeen eristysluokkaan; ilma-, pisara- ja kosketuseristys ja yhteen varotoimiluokkaan eli verivarotoimet. (Kujala & Hassi 1999, 326). Varsinainen eristäminen omaan huoneeseen 22

23 vähentää tartunnan mahdollisuutta ja muistuttaa työntekijöitä noudattamaan tarvittavia suojatoimia, erityisesti käsien desinfektiota. Hyvässä eristyshuoneessa on sulkutila, vaikka tieteellistä näyttöä sen tarpeellisuudesta ei ole. Lisäksi eristyshuoneessa on oma WC ja pesutila. Jos näitä ei ole, voi potilas käyttää osaston yhteisiä tiloja. Potilashuoneen tulisi olla riittävän suuri esimerkiksi röntgenlaitteita ja hengityskonetta varten. Sisäpuhelin vähentää tarpeetonta ovien avaamista, samoin ikkunalliset ovet potilashuoneen ja sulkutilan välillä. (Kujala & Hassi 1999, 332.) Suojainhoidolla tarkoitetaan työskentelytekniikkaa, jolla vähennetään mikrobien tarttumista potilaasta joko suoran kosketuksen tai välineiden välityksellä. Suojaimina käytetään instrumentteja, suojatakkia tai esiliinaa, suojakäsineitä ja suu-nenäsuojaa. Tilaeristämisessä potilas sijoitetaan eri huoneeseen, huoneen osaan tai eri osastolle. Ilmastointijärjestelyillä torjutaan ilmatartuntaa eristyshuoneesta henkilökuntaan tai sairaalan muihin tiloihin. Potilaan eristäminen vaatii lisätyötä, ylimääräisiä välineitä ja tarvikkeita sekä tiloja. Lisäksi se voi olla potilaalle hankala psyykkinen kokemus. Sen vuoksi on pyrittävä riittäviin, mutta ei liiallisiin eristystoimiin. (Kujala & Hassi 1999, 332.) Tartuntaeristyksen mahdollisuudet infektioiden torjunnassa ovat rajalliset. Eristyksen käyttö on rajattu niihin sairauksiin, joista on tutkittua tietoa siitä, että tietyn tartuntatien katkaisu vähentää taudinaiheuttajien leviämistä. Eristystoimet sopeutetaan olemassa oleviin mahdollisuuksiin. Samaa infektiota sairastavat potilaat voivat yleensä olla samassa eristyshuoneeseessa. Eristyksestä tiedotetaan niin, että tieto menee sitä työssään tarvitseville, mutta ei sivullisille eikä tarpeettomasti toisille potilaille. (Kujala & Hassi 1999, ; Hietala & Roth- Holttinen 1999, ) Virusinfektiota sairastavan eristäminen on useimmiten tarpeetonta ja tehotonta, sillä tartuttaminen on voimakkaimmillaan jo ennen oireita. Rotavirusinfektiota ja RSVinfektiota sairastavat tulisi kuitenkin eristää omaan huoneeseen. Sama sairaanhoitaja ei saisi hoitaa RSV-infektiota sairastavaa lasta ja muuta alle 6 kuukauden ikäistä lapsipotilasta. (Uhari 2002, 94) Eristyksen onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että kaikki toimivat 23

24 annettujen ohjeiden mukaan. Mikrobien tartuntatiet katkaistaan ja potilaat sekä heidän omaisensa ymmärtävät eristyksen merkityksen paremmin. ( Pentti 2003, 20.) 5.2 Eristyspotilaan hoitoympäristö osastolla 64 Osastolla on kaksi varsinaista infektioeristyshuonetta, joissa on sulkutila ja oma wc. Sulkutilan oveen laitetaan eristyskortti, josta käy ilmi, mikä eristys on kyseessä ja miten toimitaan. Kortti on ohjeena kaikille huoneessa kävijöille. Sulkutilassa on käsienpesu ja desinfektiotarvikkeet sekä suu-nenäsuojukset ja hoitotakit. Molemmat eristyshuoneet ovat samankokoiset ja niissä on anestesiapöytä, atk-pääte ja pöytä sekä istuimia. Huoneissa on valmiina erilaisia hoitotarvikkeita, iv-nesteitä, vuode- ja potilasvaatteita sekä vaippoja. Anestesiapöydän varustuksiin kuuluvat mm. neulat, ruiskut ja intubaatiovälineet sekä joitakin lääkkeitä. Sulkutilasta on läpiantokaappi huoneeseen, jonka kautta voi antaa lääkkeet, välineet yms. huoneen hoitajalle käymättä sisällä huoneessa. Huoneessa ei ole valmiina viihdytysvälineitä, vaan ne haetaan varastosta lapsen tai nuoren tarpeiden ja voinnin mukaan. Usein myös lapsen vanhemmat haluavat huoneeseen television, radion tai lukemista, sillä he ovat tiiviisti lapsensa luona. Huoneen varustuksiin kuuluu myös jäte- ja pyykkiteline. Lisäksi siellä on aina klooripitoinen desinfektioaine eritetahrojen puhdistamista varten. 24

25 KUVA 1. Kuva lasten tehosteisen hoidon osaston eristyshuoneesta 5.3 Pisaraeristys Pisaraeristystä käytetään tavanomaisten varotoimien lisäksi sairauksissa, jotka leviävät suurten pisaroiden (kooltaan yli 5 mikrometriä) välityksellä. Pisaroita syntyy yskiessä, niistäessä, puhuessa, aivastaessa tai toimenpiteissä. Pisarat eivät leijaile ilman mukana vaan putoavat melko pian alaspäin, eivätkä tavallisesti kulkeudu metriä kauemmaksi syntypaikastaan. Siten tartuntaan tarvitaan yleensä melko läheinen kontakti. ( Kujala & Hassi 1999, 335; Hietala & Roth-Holttinen 1999, 68.) Pisaraeristyksessä olennaista on käsien desinfektio alkoholipitoisella käsihuuhteella ja potilaan sijoittaminen yhden hengen huoneeseen. Lähikontaktissa (alle 1,5m) olevat henkilöt suojautuvat tartunnalta käyttämällä suu-nenäsuojainta eristyksen keston ajan. Muuta suojavaatetusta käytetään, mikäli on vaara eritekosketuksesta. Laboratorionäytteenottajan tulee käyttää suojaimia. Huoneeseen varataan hoidossa jatkuvasti tarvittavat tutkimus- ja hoitovälineet, jotka puhdistetaan ja desinfioidaan eristyksen päätyttyä. Käytetyt kertakäyttöiset hoitotarvikkeet pannaan roskiin hoidon päätyttyä. (Kujala & Hassi 1999, 336.) 25

26 Toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Potilas käyttää toimenpideosastolla ja kuljetuksen aikana suu-nenäsuojusta. Eristyshuoneen oven kiinni pitäminen ei ole yhtä olennaista kuin ilmaeristyksessä. Jos omaa huonetta ei ole saatavissa, huonetoverin tulisi sairastaa samaa sairautta tai hänet tulisi jatkuvasti pitää yli metrin etäisyydellä eristettävästä potilaasta. Potilashuoneen siivous suoritetaan muiden huoneiden jälkeen. (Kujala & Hassi 1999, 336.) TAULUKKO 2. Esimerkkejä lasten sairauksista, joissa pisaraeristystä käytetään (Kujala & Hassi 1999, Hietala & Roth- Holttinen 1999.) Infektio / sairaus Eristyksen kesto Meningokokin aiheuttama meningiitti, pneumonia, tai sepsis Haemofilus influenssan aiheuttama meningiitti, pneumonia, sepsis tai epiglottiitti Kurkkumätä l. difteria Hinkuyskä l. pertussis Sikotauti Vihurirokko l. rubella Influenssa 24 tuntia tehokkaan antibiootin aloittamisesta 24 tuntia tehokkaan antibiootin aloittamisesta 4 vrk tehokkaan lääkityksen aloittamisesta 5 vrk tehokkaan hoidon aloittamisesta 9 vrk rauhasturvotuksen aloittamisesta 7 vrk ihottuman alusta Oireiden keston ajan 5.4 Kosketustartuntaeristys Kosketustartuntaeristyksessä potilas sijoitetaan omalla WC- ja suihkutilalla varustettuun yhden hengen huoneeseen. Mikäli sitä ei ole saatavissa, voi huoneessa olla samaa sairautta sairastava potilas. Kosketuseristystä käytetään tavanomaisten varotoimien lisäksi niillä potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä vakava sairaus. Suorassa kosketuksessa tartunta leviää käsien 26

27 välityksellä. Välillisessä kosketuksessa tartuntaa levittävät välineet, joihin sekä tartunnankantaja että sen levittäjä koskevat. Näitä ovat esimerkiksi vuodevaatteet, ruokailuvälineet, ovenkahva, alusastia ja haavasiteet. (Kujala & Hassi 1999, 337.) Laboratorionäytteidenotossa tulee noudattaa eristyskäytäntöä eli näytteenottajalla on oltava suojakäsineet. Näytteenottokärry jätetään potilashuoneen ulkopuolelle. Huoneeseen varataan eristyksen ajaksi hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet potilaskohtaisina. Ne puhdistetaan ja desinfioidaan eristyksen päätyttyä. Puhtaita välineitä ei tarvitse erityiskäsitellä. Potilaan tutkimus- ja toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan mahdollisimman vähiin ja ne pyritään järjestämään viivyttelemättä. Kuljetuksen aikana henkilökunta käyttää suojakäsineitä. Suojatakin käyttö on tarpeen, mikäli on vaara työvaatteiden tahriintumisesta. (Kujala & Hassi 1999, 337.) Eristyshuone siivotaan muiden potilashuoneiden jälkeen. Tavanomaisten puhdistusaineiden käyttö riittää. Eritetahrat tulee poistaa viivyttelemättä ja vastuu siitä on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla. (Kujala & Hassi 1999, 272.) Infektoivat eritetahrat imeytetään kertakäyttöpyyhkeeseen ja pinta puhdistetaan klooripitoisella desinfektioaineella. Käytetty pyyhe ja suojakäsine pannaan jätepussiin, mikä suljetaan huolellisesti. Eristyksen keston ja lopetusajankohdan päättää hoitava lääkäri. Mikäli taudinaiheuttaja on osoitettu bakteeri- tai virusviljelyllä, eristystä jatketaan siihen saakka kunnes viljelyvastaus on negatiivinen. (Kujala & Hassi 1999, 339. ) 27

28 TAULUKKO 3. Esimerkkejä lasten sairauksista, joissa kosketuseristystä käytetään (Kujala & Hassi 1999, Hietala & Roth- Holttinen 1999.) Infektio/ sairaus Eristyksen kesto Rotavirus infektio RSV l. Respiratory syncytial virusinfektio Parainfluenssa Herpes simplex Märkärupi l. impetigo Hepatiitti-A Stafylokokki-infektio (staphylococcus aureus) absessi, iho- tai haavainfektio Täiden ja syyhyn aiheuttama infektio Enterovirusinfektio Oireiden keston ajan Oireiden keston ajan Oireiden keston ajan Oireiden keston ajan 24 h tehokkaan hoidon alusta < 3 vuoden ikäisillä, sairaalassaoloaika, 3-14 vuotiailla 2 viikkoa, muilla 1 viikko oireiden alusta Kunnes runsas eritys loppuu 24 h tehokkaan hoidon alusta Oireiden keston ajan 5.5 Suojavaatetus ja suojainten käyttö infektioiden torjunnassa Työ- ja suojavaatetuksen tarkoituksena on estää omien vaatteiden likaantuminen erityisesti roiskeilta, vereltä ja muilta eritteiltä sekä infektion tarttuminen potilaasta työntekijään. Suojainten tarkoituksena on estää mikrobien ja infektioiden leviäminen potilaasta työntekijään ja päinvastoin sekä torjua niiden siirtyminen potilaasta toiseen. (Tiittanen 1999, ) Työasulla (työpuku, sukat ja jalkineet) ei ole suurta merkitystä torjuttaessa eritteiden, veren ja roiskeiden aiheuttamaa työntekijään kohdistuvaa infektiovaaraa. Työasun merkitys on vähäinen estettäessä mikrobien leviämistä potilaasta työntekijään tai toiseen potilaaseen. Esimerkiksi teho- ja infektio-osastoilla, joissa aseptiikan vaatimukset ovat tavallista suuremmat potilaiden infektioalttiuden vuoksi, on hygieniaa haluttu korostaa osasto- tai työpistekohtaisilla työasuilla. Hiussuojuksen jatkuvalle käytölle ei ole hyviä perusteita 28

29 paitsi operatiivisissa toimenpiteissä. Työasun suojaamisella tai jalkineiden vaihtamisella osastolta poistuttaessa ei ole merkitystä infektioiden torjunnassa. (Tiittanen 1999, ) Suojainten käytössä pyritään tarkoituksenmukaisuuteen. Ylisuojautuminen voi hankaloittaa työskentelyä, vie aikaa, tulee kalliimmaksi ja tuottaa ylimääräistä jätettä sekä pyykkiä. Toisaalta alisuojautuminen lisää tartunnan riskiä. (Hietala & Roth- Holttinen 1999, 48. ) Suojatakin tarkoituksena on estää työasun tai omien vaatteiden likaantuminen. Pelkkä eristyshuoneessa käynti ei edellytä suojatakin pukemista, ellei olla lähikontaktissa potilaaseen. ( Iivanainen ym. 1998, ) Työasun tai omien vaatteiden päälle puettavan suojatakin käyttö perustuu paljolti perinteeseen ja on vuosien saatossa muuttunut rituaaliksi. Suojatakit voivat olla henkilökohtaisia, hoitotilannekohtaisia, työkohtaisia tai potilaskohtaisia. Suojatakin osuus infektioiden torjunnassa on epäselvää. Käytännössä se ei ole tehokas keino estää mikrobien leviäminen kosketustartunnan välityksellä. Väärin käytettynä suojatakista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Suojatakki riisutaan siten, että ympäristö ja työntekijän kädet eivät kontaminoidu esimerkiksi takin etumuksen mikrobeilla. Yhteisesti käytettävät suojatakit voivat levittää infektioita mikäli niitä ei säilytetä asianmukaisesti. Riisumisen jälkeen suojatakki tulisi ripustaa naulakkoon. Likaiset, verellä ja eritteillä tahriintuneet sekä lattialle pudonneet takit laitetaan suoraan pyykkiin. (Tiittanen 1999, ) Kertakäyttöinen muoviesiliina on suojatakkia parempi ja suositeltavampi vaihtoehto infektiopotilaan lähihoidossa sekä suojaamaan märiltä roiskeilta. Kädet desinfioidaan sekä suojatakin että esiliinan riisumisen jälkeen. (Tiittanen 1999, ) Suu- nenäsuojuksen tarkoituksena on suojata käyttäjää pisara- ja ilmatartunnalta sekä verija eriteroiskeilta. Suojus estää melko hyvin veri- ja eriteroiskeiden pääsyä suuhun tai nenään ja suojaa pisaratartunnalta. Mutta ilmatartunnan torjumisessa sen teho on heikompi koska ilmassa leijuvat pienet partikkelit voivat päästä suojuksen ohi. Suu- nenäsuojus on 29

30 kertakäyttöinen, sitä käsitellään nauhoista eikä sitä lasketa välillä kaulalle tai nosteta otsalle. Suojus asetetaan kasvoille huolellisesti ja niin tiiviisti että se peittää hyvin nenän ja suun. Riisuttu suojus laitetaan suoraan roskiin, ei taskuun! Kädet desinfioidaan suojuksen riisumisen jälkeen. (Tiittanen 1999, 161.) Silmäsuojusta käytetään estämään veri- ja eriteroiskeita erityisesti toimenpiteissä ja jossain määrin estämään kosketustartuntaa hengitystieinfektiossa. Käytössä on monenlaisia malleja silmälaseista visiirimaskeihin. (Tiittanen 1999, 161.) Suojakäsineet estävät työntekijän infektoitumista potilaan mikrobeilla, työtekijän sisäsyntyisten mikrobien siirtymistä käsistä potilaaseen sekä käsien tilapäistä kontaminaatiota mikrobeilla ja niiden siirtymistä käsien välityksellä muihin potilaisiin. Suojakäsineitä tulee käyttää toimenpiteissä ja mahdollisia infektioportteja, infektioalueita tai potilaan eritteitä käsitellessä. Kosketuseristyksessä suositellaan käsineiden käyttöä kaikessa potilas kosketuksessa. Käsineiden käyttö ei korvaa käsien desinfektiota! Käsineissä voi olla pieniä reikiä ja kädet voivat kontaminoitua myös käsineitä riisuttaessa. (Tiittanen 1999,161.) Oikealla suojakäsineiden käytöllä voidaan vähentää käsien kontaminaatiota ja tartuntojen levittämistä. Suojakäsineet eivät kokonaan estä käsien kontaminaatiota ja siksi kädet täytyy desinfioida käsineiden riisumisen jälkeen. ( Surakka 2004, 165.) Suojakäsineiden käyttö on tehokas keino ehkäistä ylimääräisten mikrobien kerääntyminen käsiin. Suojakäsineiden on todettu vähentävän tartuntariskiä pistotapaturmissa, koska suuri osa taudinaiheuttajista jää neulan läpäisevään käsineeseen. Lateksiset käsineet ovat kestävämpiä kuin vinyylikäsineet, mutta ne ärsyttävät ihoa enemmän. Joissain käsineissä käytetyn puuterin on todettu toimivan elatusaineena bakteereille sekä kuivattavan käsien ihoa. Suojakäsineiden käyttö ja valinta ovat hoitohenkilökunnan arkeen kuuluva perusasia. Ne eivät kuitenkaan korvaa hyvää käsihygieniaa eikä niiden käyttö ole vaihtoehto käsien hoidolle. ( Lehestö ym. 2004, ) 30

31 Käytetyt suojakäsineet riisutaan niin, etteivät kädet kontaminoidu likaisista käsineistä: 1. Tartutaan toisen käsineen ulkopintaan ja vedetään käsine pois niin, että likainen puoli jää sisälle. 2. Paljas käsi työnnetään toisen käsineen suuaukosta sisään ja otetaan käsine pois niin, että käsineet jäävät sisäkkäin, puhdas sisäpinta päällepäin. 3. Kapseloidut käsineet laitetaan roskiin. ( Iivanainen ym. 1998, 85. ) TAULUKKO 4. Suojakäsineiden käyttöön liittyvät seuraavat asiat: valitaan oikean kokoiset käsineet käsineet ovat aina potilas-, toimenpide- ja työntekijä kohtaiset käsineet on vaihdettava heti, kun ne menevät rikki käsineiden käyttö ei korvaa käsien pesua tai desinfektiota käsineet riisutaan välittömästi toimenpiteen jälkeen ja laitetaan suoraan roskiin kontaminoituneilla käsineillä ei kosketella sellaisia kohteita, joihin kosketaan paljain käsin (Broas & Mäyrä 2000,156.) Sairaalahygieniaosasto 2001.) 31

32 6. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkimusmenetelmän valinta ja aineiston keruu Tutkimus on kuvaileva. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla. Havainnoinnin tukena oli OYS:n eristysohjeiden pohjalta (liite 2) tehty havainnointilomake (liite 3). Tutkimuksen kohteena oli pisara- tai kosketustartuntaeristyksessä olevan lapsipotilaan hoitaminen. Aineisto kerättiin välisenä aikana lasten tehosteisen hoidon osastolla. Jokaisesta eristyshuoneessa kävijästä täytettiin oma havainnointilomake. Luokittelimme kävijät käsittein omahoitaja ja muu henkilökunta. Tässä tutkimuksessa omahoitajalla tarkoitetaan lapsen hoidosta vastaavaa sairaanhoitajaa. Muuhun henkilökuntaan kuuluivat mm. lääkärit, muut hoitajat, sihteeri, vahtimestari, laboratorio- ja röntgenhoitajat. Havainnointi tapahtui ensisijaisesti aamuhoidoilla yhden tai kahden tunnin aikana. Havainnointiaika merkittiin havainnointilomakkeeseen. Raportointi tehtiin niin sanotun tukkimiehen kirjanpidon avulla. Lomakkeessa oli tilaa omille havainnointikuvauksille. Ne tukivat muistia ja helpottivat aineiston myöhempää analyysia. 6.2 Aineiston analysointi Havainnot merkittiin havainnointilomakkeeseen tukkimiehenkirjanpitomenetelmällä. Havainnoista laskettiin frekvenssit ja prosentuaaliset osuudet. Tulokset esitetään taulukoin ja sanallisesti. Havainnointilomakkeeseen kirjattiin käsidesinfektion ja suojakäsineidenkäytön toteutuminen ja toteutumattomuus. Lisäksi havainnointikohteena oli muiden suojainten 32

33 käytön toteutuminen sekä eristyksestä muille tiedottaminen. Lomakkeessa oli tilaa myös lisähuomioille. 6.3 Eettiset kysymykset Tavoitteenamme oli tehdä käytännönläheinen ja aiherajaukseltaan suppea kehittämistehtävä, jonka avulla meidän on mahdollista syventää tietojamme ja kehittää omaa työtämme. Hankkeen toteutusaikataulu oli tiukka ja kokemattomille tutkijoille päänvaivaa aiheuttivat aineiston analysointiin ja keruutapaan liittyvät monet eettiset kysymykset. Tutkimusaiheen valintaan liittyi eettisiä ongelmia; millaista päämäärää hankkeemme edistää? Mitä eristyshoidon osa-alueita tutkimme ja mitä jätämme sen ulkopuolelle? Miten määrittelemme ja rajaamme tutkimusongelmamme? Jouduimme pohtimaan monenlaisia asioita. Onko eettisesti oikein havainnoida työkavereiden toimintaa? Havainnointitutkimuksessa luottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että mm. aineistonkeruun tulee perustua havainnoitavien vapaaehtoisuuteen ja henkilökohtaiseen suostumukseen. Tutkimuksen luotettavuuden perusta on havainnoijien ja havainnoitavien yhteistyöhalu ja -taito. Tällaiseen menetelmään sisältyy eettisiä ongelmia, esim. havainnoitavien ihmisten joutuminen tutkimuksen kohteeksi siihen valmistautumattomina. Tutkimuksen tekemiseen saimme kirjallisen luvan (liite 4) ylihoitajalta ja osastonhoitajalta. Osastonhoitajamme toimi avainhenkilönä. Hän avusti hankkeemme onnistumisessa. Hänelle selostimme mahdollisimman avoimesti ja seikkaperäisesti työn tavoitteet ja tutkimustavan. Hän sai meidät vakuuttuneiksi työn merkityksestä ja siitä, ettei havainnoinnista koidu kenellekään vahinkoa. Tehtävän tässä vaiheessa oli mahdotonta määritellä sen realistista hyötyä. Katteettomia lupauksia emme voineet antaa, mutta saimme epätoivon hetkelläkin luottamusta siihen, että tehtävän ennakkoluuloton lähestymistapa tuo uutta näkemystä ja tarpeellista toimintatapojemme pohdintaa. 33

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa. 26.9.2012 Tiina Timonen

Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa. 26.9.2012 Tiina Timonen Hygieniakartoitus siivouspalvelukonseptin kehittämisen tukena Servisole Oy Siivouspalvelussa 26.9.2012 Tiina Timonen Servisole pähkinänkuoressa: Toiminta alkanut 1.1.1999 RTK Palvelu Oy:n siivoukseen erikoistunut

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Varhaiskasvatus Lasten ja nuorten terveyspalvelut 3.2.2011/ph 305 Varhaiskasvatus ja perusopetus YKSITYISKOHTAISET

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä

Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä Varmuusvarastoitujen suojainten käyttöönotto Influenssa A(H1N1)v -viruksen aiheuttaman suojaintarpeen täyttämiseksi Suomessa

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer) Työntekijän

Lisätiedot

ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle

ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle Johanna Siikanen, Laura Skön & Merja Tainio Opinnäytetyö, syksy 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma,

Lisätiedot

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas 1 Hoitoympäristö Sairaalaympäristö tiloja, pintoja, huonekaluja, välineitä Ympäristö

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON

OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON OHJEITA PÄIVÄHOIDOSSA OLEVIEN LASTEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYYN JA HOITOON Tampereen kaupunki Päivähoito Lasten ja nuorten terveyspalvelut 4.7.2007/ph 305 PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUE OALUE PÄIVÄHOIDON

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

Verisuonikatetrien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012. Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 tai raija.jarvinen@ppshp.

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012. Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 tai raija.jarvinen@ppshp. Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 tai raija.jarvinen@ppshp.fi Vastauksia tuli 57 paikasta eli vastausprosentti oli 43% Terveyskeskuksen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Milja-Maija Ahola INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN OMAISILLE

Milja-Maija Ahola INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN OMAISILLE Milja-Maija Ahola INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN OMAISILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012

LASTEN HYVINVOINTI. Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 LASTEN HYVINVOINTI Ohjeita päivähoidossa olevien lasten infektioiden vähentämiseksi 2011-2012 Sisältö 1. MIKSI HYGIENIAOHJEITA 1.1. Hyvinvoiva lapsi 1.2. Lasten sairastelut 1.3. Antibiootit 2. HYGIENIATOIMIEN

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset

- Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Päivähoitopalvelut INFEKTIORISKIN VÄHENTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA - Uudenkaupungin päivähoidon linjaukset Päivähoidon päätavoite on edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja tukea perheitä

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Tampereella 15. 5. 2014 Eeva-Liisa Lahtinen, hygieniahoitaja Tampereen kaupunki Avopalvelut Hygieniayhdyshenkilötoiminnan

Lisätiedot

Riikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti

Riikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti Riikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti Käsihygienia sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyssä: käsihygienian toteutuminen terveyskeskuksen vuodeosastolla Havainnointitutkimus Opinnäytetyö Kevät 2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA. Sairaalainfektioiden ehkäisyssä. Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2008

KÄSIHYGIENIA. Sairaalainfektioiden ehkäisyssä. Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2008 KÄSIHYGIENIA Sairaalainfektioiden ehkäisyssä Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2008 Päivi Eskelinen Tuulia Laaksonen Helena Mannerkoski SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SAIRAALAINFEKTIOT

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja?

Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja? Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja? Alueellinen koulutus 22.9.2015 VSSHP Hygieniahoitaja Anne-Mari Kaarto https://www.cartoonstock.com/ directory/p/parasitic.asp Sisältö Mikä lutikka on? Mistä

Lisätiedot

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä Hyvä vanhempi, mietitkö lapsesi osallistumista rokotetutkimukseen? Tämä vihko tarjoaa sinulle tietoa päätöksesi

Lisätiedot

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT

YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Sosiaali- ja terveystoimi 2010 Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö YLEISIMMÄT TARTUNTATAUDIT Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo Nuhakuume -pisaratartunta -kosketustartunta

Lisätiedot

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry 1 Tuberkuloositartuntaan vaikuttavat tekijät 1. Potilas värjäyspositiivisuus yskä hoito 2. Tartunnan

Lisätiedot

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä.

Tauti Aiheuttaja Itämisaika Tartunta-aika Oireet Hoito Ehkäisy Poissaolo. Kuume, väsymys, lihassärky, nuha, kurkkukipu, yskä. HELSINGIN KAUPUNKI VARHAISKASVATUSVIRASTO 12.1.2015 Taulukossa on tietoja tavallisimmista lasten sairauksista ja yleinen ohje poissaolosta. Lapsen sairastuessa tulee tarvittaessa kääntyä terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Tähän tietopakettiin on koottu taustatietoa metisilliiniresistentistä Staphylococcus aureus bakteerista (MRSA) ja sen leviämisestä sekä merkityksestä sikojen

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

MIETITKÖ KORVIEN TAI NENÄN REI'ITTÄMISTÄ?

MIETITKÖ KORVIEN TAI NENÄN REI'ITTÄMISTÄ? MIETITKÖ KORVIEN TAI NENÄN REI'ITTÄMISTÄ? SAATAT MIETISKELLÄ MUUTAMAA ASIAA Onko se turvallista? Sattuuko se? Miten pitää toimia rei'ittämisen jälkeen? Tässä lehtisessä yritämme vastata sinua mahdollisesti

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Tanja Jyllilä. Jenni Kotiranta AGS16. Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Tanja Jyllilä. Jenni Kotiranta AGS16. Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Tanja Jyllilä Jenni Kotiranta AGS16 Hygieniaohjeiden toteutuminen ensihoitoyksiköissä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Opinnäytetyö Syksy 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta päiväkodeissa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki Broas

Lisätiedot

Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla

Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Piia Taalikka Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot