Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kv voimajohdon rakentaminen välille Forssa - Lieto

Transkriptio

1 Diaarinumero Varsinais-Suomi VARELY/47/07.04/2010 Fingrid Oyj Lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kv voimajohdon rakentaminen välille Forssa - Lieto Fingrid Oyj on toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista yhteysviranomaisen lausuntoa varten ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka koskee kv voimajohdon rakentamista välille Forssa Lieto. ARVIOINTISELOSTUKSESSA KUVATUT HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Hankkeen nimi kv voimajohdon rakentaminen välille Forssa - Lieto Hankkeesta vastaava YVA-Konsultti Fingrid Oyj Pöyry PL 530, Arkadiankatu 23 B PL HELSINKI VANTAA Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n hankeluettelon 1c) kohdan perusteella hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YVA-menettelyssä tarkoitus on, että selvitetään ne asiat ja vaikutukset, jotka hankkeessa ja sen ympäristössä ovat merkittäviä hankkeen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta ja joita eri tahot pitävät tärkeinä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tavoitteena on esittää tiedot hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista kokonaisuutena. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) Lemminkäisenkatu B, PL 523, Turku Valtakatu 6, Pori

2 2/16 Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa ja arviointiohjelmasta annetun yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyjen arviointiselostuksen sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto tulee liittää aikanaan lupahakemusasiakirjoihin. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Arviointiohjelman mukaan hanke edellyttää sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Voimajohdon johtoalueessa tapahtuvien muutosten päivittäminen edellyttää lunastustoimitusta ja lunastuslupaa valtioneuvostolta. Maantien suoja- tai näkemäalueelle sijoittuessaan maantien ylittäessään tai alittaessaan voimajohto edellyttää maantielain mukaista lupaa ELY-keskukselta. Ilmailulain mukainen lentoestelausunto ja mahdollinen luvan tarve otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa. Voimajohdon tarkempaan yleissuunnitteluun liittyviä maastotutkimuksia varten haetaan tarvittaessa tutkimuslupaa aluehallintovirastolta. Hanke, sen tarkoitus ja sijainti Nykyisin Forssan ja Liedon sähköasemien välillä on 1920-luvulla valmistunut kantaverkon voimajohto. Voimajohdon uudistamisen yhteydessä nykyiset jännitetasoltaan 110 kilovoltin voimajohdot suunnitellaan korvattavan 400 ja 110 kilovoltin voimajohdoilla. Hankkeen toteutustavan lähtökohtana on uusien voimajohtojen sijoittaminen yhteispylväsrakenteena nykyisen voimajohdon paikalle. Forssan ja Liedon välinen voimajohtohanke on tarpeellinen sekä ikääntyneiden voimajohtojen uudistamisen että kantaverkon vahvistamisen takia. Suomen kantaverkon ensimmäiseen runkolinjaan kuuluneen ns. Rautarouvan tekninen käyttöikä on loppumassa. Lisäksi Forssan ja Liedon välille tarvitaan korkeamman jännitetason eli 400 kilovoltin voimajohto vahvistamaan Lounais- Suomen kantaverkkoa itä länsisuunnassa. Suunniteltu voimajohtohanke palvelee myös alueellisia sähkönsiirtotarpeita. Uuden 110 kilovoltin voimajohdon siirtokyky on nykyistä suurempi ja mahdollistaa sähkön siirtotarpeiden kasvun Forssan ja Liedon välillä. Kantaverkon pitkän aikavälin kehittämisessä Forssan ja Liedon välinen voimajohtohanke on tärkeä osa kokonaisuutta, jolla vastataan Suomen ilmasto- ja energiastrategian edellyttämiin sähkönsiirtoverkon vahvistustarpeisiin. Kantaverkon kehittämisessä otetaan huomioon myös energiatehokkuus. Johtoreitti on 67 kilometrin pituinen ja sijoittuu kahdeksan kunnan; Liedon, Tarvasjoen, Marttilan, Koski Tl:n, Someron, Ypäjän, Jokioisten ja Forssan alueelle, pääasiassa maa- ja metsätalousalueille, lähtökohtaisesti nykyiselle lunastetulle johtoalueelle. Voimajohdon rakentamisvaihe kestää pari vuotta ja sen arvioidaan toteutuvan vuosina siten, että uusi voimajohto saadaan käyttöön viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen aikataulu on sidoksissa ensin toteutettavaan Hikiän ja Forssan väliseen voimajohto-osuuteen, jonka rakentamisen arvioidaan ajoittuvan vuosille Vaihtoehdot YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen toteuttamisvaihtoehto VE 1. Hankkeen toteuttamatta jättämistä koskevaa vaihtoehtoa VE 0 ei arvioida.

3 3/16 VE 0: Toteuttamatta jättämistä koskeva ratkaisu ei ole mahdollinen kantaverkon toiminnan kannalta. Fingrid Oyj vastaa Suomen sähköjärjestelmän toimivuudesta sähkömarkkinalain perusteella sille myönnetyn sähköverkkoluvan ehtojen mukaisesti. Nykyiset 110 kilovoltin voimajohdot ovat teknisen käyttöikänsä lopussa, eikä niiden vahvistaminen pelkästään riitä valtakunnalliseen sähkönsiirron tarpeeseen. Jännitetasoltaan 400 kilovoltin voimajohdon toteuttamatta jättäminen rajoittaisi valtakunnallista sähkön siirtoa eikä kantaverkkoyhtiö tällöin toimisi sähkömarkkinalain (386/1995) mukaisesti. VE 1: Hankkeessa tarkastellaan Forssan sähköaseman ja Liedon sähköaseman välillä yhtä pääreittivaihtoehtoa. Yhteispylväsrakenteena eli päällekkäin sijoitettuna 400 ja 110 kilovoltin voimajohdot voidaan sijoittaa entisten 110 kilovoltin voimajohtojen paikalle. Nykyinen 2 x 110 kilovoltin vapaasti seisovin ristikkojalkapylväin varustettu voimajohto eli ns. Rautarouva ja kaikki sen rakenteet puretaan. Uusi kilovoltin voimajohto sijoitetaan sen paikalle, nykyiselle johtoalueelle. Nykyisestä reitistä poikkeaminen ja perusrakenteesta poikkeavat pylväsratkaisut voivat tulla kyseeseen lähinnä Liedon ja Forssan sähköasemien johtojärjestelyjen yhteydessä. Yhteispylväsratkaisulla nykyistä lunastettua johtoaluetta voidaan kaventaa. Samalla uudisrakentamista rajoittavat rakennusrajat päivitetään nykykäytännön mukaisesti uuden johtoalueen takareunoille. Uusi pylvästyyppi on noin 13 metriä nykyistä ns. Rautarouvan pylvästyyppiä korkeampi. Pylväiden määrä vähenee jonkin verran nykyisestä. Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin Arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun voimajohdon aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutusten arviointi käsittää sekä voimajohdon rakentamisen että käytön aikaiset vaikutukset. Rakentamisaikaisiin vaikutuksiin sisältyy myös nykyisen voimajohdon rakenteiden purku. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa on tarkasteltu keskinäiset vuorovaikutussuhteet mukaan lukien seuraavia tekijöitä: - Vaikutukset maaperään, luonnonvarojen hyödyntämiseen, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin, joita tässä hankkeessa ovat pääasiassa vaikutukset kasvillisuuteen, eliölajeihin ja luonnon monimuotoisuuden sekä lajiston suojeluarvojen säilymiseen. Hanke ei vaikuta olennaisesti maaperään, pienilmastoon, luonnonvarojen hyödyntämiseen, pohjavesiin eikä vesistöihin. - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, joita tässä hankkeessa voivat olla vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, kyläkuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön. - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, joita tässä hankkeessa voivat olla sähkö- ja magneettikenttien mahdollisesti aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset elinoloihin. Vaikutusten tarkastelu on toteutettu vaikutustyypeittäin. Tarkastelualueen leveys vaihteli arviointityössä noin 100 metristä (metsäalueet) jopa neljään kilometriin (avoimet peltoaukeat ja vesistöjen ylitykset) voimajohdon molemmin puolin. Useimmat vaikutukset ovat suoria, jolloin tarkastelualue ulotettiin noin 100 metrin etäisyydelle suunnitellusta voimajohdosta, esim. luonnonympäristö. Maankäyttöä tarkasteltiin noin 300 metrin etäi-

4 4/16 syydellä voimajohdosta. Maisema- ja kulttuurivaikutuksia arvioitiin maisema- ja kulttuurialueiden muodostamina kokonaisuuksina sekä lähi- että kaukomaisemassa. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa keskitytään merkittävimpiin vaikutuksiin. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty asiantuntijatyönä perustuen olemassa oleviin aineistoihin, kuten rekisteritietoihin, kartta- ja ilmakuva-aineistoihin, hankealueen kunnilta ja muilta viranomaisilta saatuihin tietoihin ja maastokäynneillä tehtyihin havaintoihin. Ympäristövaikutusten arviointia varten tehtiin luontoselvitykset (ml. liito-orava), arkeologinen inventointi, havainnekuvat viidestä eri kohteesta, paikkatietopohjaiset näkemäalueanalyysit sekä sähkö- ja magneettikenttälaskennat. Arviointiaineisto ja menetelmät ilmenevät tarkemmin hankkeen eri vaikutusten tarkasteluosioista sekä niitä koskevat epävarmuudet omasta luvustaan. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiselostuksen vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti vaikutusalueen kuntien (Lieto, Tarvasjoki, Marttila, Koski Tl, Ypäjä, Somero, Jokioinen ja Forssa) ilmoitustauluilla. Arviointiselostus on pidetty nähtävänä em. kuntien virastossa ja kirjastoissa välisen ajan ja siitä on pyydetty em. kuntien sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus arviointiselostuksen nähtävänä olosta on julkaistu lehdissä Forssan Lehti, Turun Sanomat, Seutu-Sanomat, Paikallislehti Somero, Turun Tienoo, Auranmaan viikkolehti ja Salon Seudun Sanomat. Arviointiselostusta esittelevät yleisötilaisuudet on pidetty Jokioisilla ja Tarvasjoella. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Lausuntoja on annettu 14 kpl. Mielipiteitä on esitetty 4 kpl. Lausunnot ja mielipiteet on lähetetty hankkeesta vastaavan käyttöön Yhteenvedossa tuodaan esille lausuntojen ja mielipiteiden keskeisin sisältö. Lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirasto koskee viraston toimialueelta Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kuntia. Aluehallintoviraston arviointiohjelmasta annetussa lausunnossa esiin tuodut seikat on riittävällä tavalla otettu huomioon arviointiselostuksessa. Aluehallintovirasto korostaa rakennusaikaisten haitallisten terveysvaikutusten estämistä tai minimointia ja pylväiden sijoittelun suunnitteluvaiheessa tapahtuvaa maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien kuulemista. Forssan kaupunginhallitus toteaa, että kantaverkon uusiminen on mittava ja tärkeä toimenpide. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämään. Ympäristölautakunnan mielestä ympäristövaikutuksia on selvitetty monipuolisesti ja riittävästi ainakin Forssan kaupungin alueella. Myös hankkeen haitallisten vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen on esitetty konkreettisia toimia. Sen sijaan ympäristövaikutusten seurannassa on esitetty vain sosiaalisten vaikutusten seuranta. Selvityksissä oli havaittu hankkeen vaikutusalueella useita liito-oravan mahdollisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja kautta linjan hankkeen vaikutukset näihin oli arvioitu korkeintaan lievästi haitalliseksi. Asian varmistamiseksi olisi aiheellista seurata liito-oravan tilannetta sekä rakentamisen aikana että uuden voimajohdon valmistuttua. Seurannan tarpeellisuutta

5 5/16 osoittaa myös se, että arviointiselostuksen mukaan Fingrid Oyj ei mahdollisesti ole viimeaikaisissa tutkimuksissa rahoittanut tämän kaltaista aihealuetta. Hämeen ELY-keskus toteaa, että tuleva johtoalue on kahdeksan metriä nykyistä kapeampi. Johtoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita luontokohteita tai Natura 2000 verkoston kohteita. Johtoreitin varrella on muutamia liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita, joiden osalta tilanne ei huonone johtoaukean kaventuessa. ELY-keskuksella ei ole selostuksesta huomautettavaa. Hämeen liiton mukaan voimajohtoyhteys sisältyy Kanta-Hämeen valmisteilla olevaan 1. vaihemaakuntakaavaan merkittävästi parannettavana yhteytenä. Vuonna 2006 vahvistetussa maakuntakaavassa johtoyhteys on osoitettu ohjeellisena, merkittävästi parannettavana voimajohtona. Liitolla ei ole arviointiselostukseen huomautettavaa. Kosken Tl kunnanhallituksella ei ole huomauttamista Fingrid Oyj:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Liedon kunnanhallitus antaa kaavoituslautakunnan esityksen mukaisesti lausunnon antamista Fingrid Oyj:lle. Liedon kunta katsoo, että arviointiselostuksessa on Liedon kunnan alueella arvioitu hankkeen kannalta merkittävimmät ympäristövaikutukset riittävällä tasolla. Kunta toivoo kuitenkin, että asukkaiden mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon yleissuunnitelmaa tehtäessä. Marttilan kunnanhallitus pitää edelleen tärkeänä, että energiansiirron vaatima linja toteutetaan. Hankkeen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon maanomistajien kohtuulliset toiveet sekä jo rakennettu infra. Metsäkeskus Häme-Uusimaalla ei ole huomautettavaa. Metsäkeskuksen tiedossa olevat metsälakikohteet on huomioitu arviointiselostuksessa. Museovirastolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Tarvasjoen kunnanhallitus pitää arviointiselostusta riittävänä ja pitää tärkeänä, että kuntalaisten kannanotot huomioidaan. Kunnanhallitus toteaa lisäksi, että 110 kv voimajohdolle välillä Kallela-Marttila ei ole kunnan suostumusta ja johdon kaavavaraus on Marttilan puolella. Turun museokeskuksen/varsinais-suomen maakuntamuseo ilmoittaa, että Maakuntamuseon ja Museoviraston välisen rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa koskevan yhteistyösopimuksen mukaan maakuntamuseon toiminta-aluetta laajempaa maantieteellistä aluetta koskevissa ympäristövaikutusten arviointiin liittyvissä asioissa lausunnonantajana toimii Museovirasto. Uudenmaan ELY-keskus/liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue on kiinnittänyt huomiota voimajohdon ja maanteiden ylityskohtiin; mm. maantie 2804 ja kantatie 52 sekä valtatie 10 kuuluvat erikoiskuljetusreitistöön, jolloin voimajohdot on asennettava siten, että niiden ali voidaan kaikissa olosuhteissa kuljettaa turvallisesti 7 metriä korkeita kuljetuksia. Voimajohtojen pylväspaikkojen sijoittaminen tulee mahdollisuuksien mukaan tapahtua maanteiden 20 metrin suoja-alueen ulkopuolelle tai suojata rakenteellisesti mahdollisia tieltä suistumisia vastaan. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että hankkeesta vastaava on ilmoittanut ottavansa nämä huomion. Rakentamisen aikaisista liikennevaikutuksista olisi tullut esittää vanhojen ja uusien pylväiden kuljetusten sekä ilmajohtojen asennustyön hetkelliset estevaikutukset ja niiden ulottuminen maanteille.

6 6/16 Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa. Arviointiselostus on kattava ja antaa edellytykset arvioida hankkeen vaikutuksia hyvinkin laaja-alaisesti. Ypäjän kunnanhallitus katsoo, että arviointiselostus antaa riittävät tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista jatkosuunnittelua ja toteutusta varten. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon luontoarvojen, rakennetun ympäristön ja muun maankäytön lisäksi mm. johtoalueelle rakennettujen vesijohtojen sijainti sekä johtoaluetta risteävä, maakuntakaavaan merkitty yhteystarve Palikkalasta kantatielle 52. Mielipiteet A ja B vastustavat hanketta ja uudistavat arviointiohjelmavaiheessa esittämänsä ja toteavat lisäksi seuraavaa. Mikäli voimajohtohanke toteutuu, tulee voimajohdon maan alle sijoittaminen olla ilmajohdon lisäksi vaihtoehtona; varsinkin asumusten lähellä. Tieteellisesti ei pystytä täysin pois sulkemaan, ettei voimajohdosta aiheutuva sähkömagneettikenttä voisi joidenkin ihmisten kohdalla aiheuttaa jopa kuolemaan johtavaa sairastumista. Vaikka maakaapelivaihtoehto saattaa olla kalliimpi vaihtoehto, pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa mahdollisilla sairastumisilla ja jopa ihmiskuolemilla on myös merkitystä, jota ei voi korvata edes rahalla. Myös historiallisesti ja maisemallisesti merkittävillä alueilla on ympäristöarvoa sekä ihmisten viihtymiseen liittyvää arvoa, varsinkin kun vaihtoehtoisesti niilläkin alueilla voidaan käyttää maakaapelia. On vähättelyä väittää, etteikö noin 13 metriä tämän hetkisiä linjapylväitä korkeammilla sähköpylväillä, olisi selkeästi maisemaa pilaavaa merkitystä. Ne hallitsisivat täydellisesti maisemaa. Nyt olisi mahdollisuus korjata "rautarouvan" aikainen linjausvirhe, ainakin maakaapelin avulla! Vaikka rakentamiskustannukset maakaapelilla olisivat paljonkin suuremmat verrattuna ilmajohtoon, joka tapauksessa maakaapelivaihtoehto on paljon pitkäikäisempi ja huoltovapaampi kuin ilmajohto. Voimajohtoa on ulkomailla toteutettu maakaapelina onnistuneesti. Mitä enemmän voimajohtoa toteutettaisiin maakaapelina, sitä halvemmaksi rakentamiskustannukset tulisivat. Edellä mainitut seikat ovat todella tärkeitä huomioida, sillä voimajohdon jännite on suunnitteilla olevassa voimajohdossa moninkertainen verrattuna tämän hetkiseen voimajohtoon, sekä maiseman pilaava vaikutus on myös selkeästi merkittävä, ainakin Kallelan kylän, Yrjäntilan ja Tarvasjoen kirkonkylälle näkyvällä osuudella. Myös omassa taidemaalausammatissani tarvitsema maisema pilaantuisi. Puolueettomat mittausarvot (säteily, melu ym.) on oltava arvioinnissa nähtävänä. Jos ei ole täysin sairastumisilta pois sulkevia tutkimustuloksia, ainoa vaihtoehto voimajohdolle ei voi olla muu kuin maakaapelilla toteutettu voimajohto. Jatkossa ei näin suuren asian kanssa tulisi vähätellä, vaikka kustannukset olisivatkin suurempia ympäristö- ja ihmisarvoisessa maakaapelivaihtoehdossa. Linjalla ja pylväillä on jatkuva haitta maanomistajille. Haitta tulee korvata jatkuvana ja säännöllisenä korvauksena, joka on sidottu sähkön siirtohintaan. Hankkeen etenemisestä tulisi tiedottaa kaikkia maanomistajia henkilökohtaisesti joiden maalle voimalinjaa suunnitellaan. C ja D vastustavat voimalinjan jännitteen nostamista nykyisestä tasosta. He uudistavat aiemmin esittämänsä ja toteavat lisäksi seuraavaa. Arviointiohjelmassa mielipiteisiin on lausuttu vajavaisesti ja erittäin vaikeaselkoisesti, -hakuisesti. Yleisötilaisuuksista tiedottaminen on epäonnistunut, on sattumaa jos näkee lehdestä ilmoitukset. Maisemallisia arvoja vähätellään mm. linjan korkeuden kasvu avonaisessa kylämaisemassa. Ihmisiin kohdistuvaa haittaa vähätellään, ilman mittausarvoja ei voida olla puolueettomia.(säteily, melu ym.) Magneettikentät ja koronamelu ym. on mitattava asuin- ja karjarakennusten läheisyydessä. Pellon ja alueen käyttörajoituksia vähätellään, pylväiden kiertäminen työllistää ja lisää kustannuksia. luomuviljelyksessä rikkakasviongelma kasvaa ja jopa lopettaa siementuotannon, aiheuttaen taloudellisia menetyksiä (pylväsalueen hoito käsityönä todella raskasta ja kallista). Johtoalueen purku, rakentaminen ja huolto selostus on vähäistä. Näistä johtuvat haitat kiinteistöille korjattava

7 7/16 ja korvattava viipymättä täysimääräisesti. Vanhojen tolppien ylöskaivetut perustukset on täytettävä ruokamullalla. Pylväillä ja linjalla on jatkuva rajoittava haitta maanomistajille, haitta tulee korvata myös jatkuvana ja säännöllisenä vuosittaisena korvauksena joka on sidottu sähkön siirtohintaan. 110 kv voimajohdolla on kaavavaraus (uusi suurjännitelinja) Marttilan kunnan puolella. Tarvasjoen kunnasta ei ole suostumusta kyseiselle linjalle. Hankkeen etenemisestä tulee tiedottaa henkilökohtaisesti. E viittaa arviointiselostuksen karttalehden sivulle 8. Hän toteaa, että Savijoen laakso ja sitä reunustavat ikivanhat pellot ovat maisemallisesti paikoin yhtä komeita kuin Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lännestä lukien kuudennen pylvään paikka olisi siirtymässä m länteen Kailassuontien reunassa. Ennenkuin paikka lopullisesti päätetään, tulee ottaa huomioon Nikulan tilan pelto, joka ulottuu Liedonperäntien reunasta talouskeskukseen. Satavuotiaan päärakennuksen eteläpuoleinen pelto tulisi viranomaisten mukaan säilyttää rakentamattomana. Pelto on salaojitettu ja sitä voidaan isoilla koneilla hoitaa. Pylvästä ei maisemallisesti ja kansantaloudellisesti ole järkevää siirtää tälle pellolle. Nykyisellä paikallaan se on puuston katveessa huomaamaton. Viides pylväs lännestä lukien on vähäisessä määrin mahdollista siirtää itään päin, jolloin linjan alla oleville pylväskatajille ei tulisi haittaa. F on tyytymätön siihen, että Mellilänkylässä Liedossa yksi pylväs on siirretty tarpeettomasti ja vastoin annettuja lupauksia Nikulan tilan pellolle. Kartassa oleva merkintä näyttäisi, että pylväs olisi edelleen saman Vinterin tilan maalla, vaikka näin ei ole. Pylvästä ei saa siirtää Nikulan tilalle maiseman muuttumisen vuoksi. Tilan pelto on ollut jo luvun kartassa ja tila on ainoa maanviljelystila Mellilänkylässä, joka on säilynyt samanlaisena 1800-luvun lopulta. Nikulan tilan rakennuskantaa on museoviraston taholta pidetty suojelemisen arvoisena ja miljöötä on hoidettu sen mukaisesti. Nykyinen pylvään paikka on jo vakiintunut eikä häiritse. Se on myös johtojen geometrian kannalta parempi ja varmistaa ylemmän katajarinteen säilymisen. Pylvään paikan lunastaminen on kalliimpaa kuin entisen käyttö. Pylvään siirtäminen johtaisi valituksiin KHO:een ja EU:hun. Hän pyytää, että maisemaa ei muuteta eikä Nikulan tilasta tehdä elinkelvotonta. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Arviointiselostuksessa on selvitetty Fingrid Oyj:n Forssa-Lieto välille rakennettavan kv voimajohdon ympäristövaikutuksia. Yhteysviranomaisen lausunnossa tarkastellaan, onko arviointiselostuksessa esitetyt vaikutukset käsitelty YVA-lain ja -asetuksen sekä arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon arviointiselostuksen kuulemisvaiheessa annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet. Arviointiin ei YVA-lain mukaan sisälly maanomistajille mahdollisesti syntyvien haittojen korvausmenettely tai sitä koskevan tiedon hankkiminen. Näin ollen mielipiteissä esille tuodut korvausvaatimuksia ei käsitellä tässä menettelyssä. Hankekuvaus

8 8/16 Hanke, sen tavoitteet ja sijainti on kuvattu selkeästi. Sijoitus on esitetty hyvin myös kartalla. Hankkeen toteuttamisen vaihtoehdot on selvästi ja perustellusti esitetty. Hankkeen elinkaari, rakentamisvaihe, toiminta ja lopettaminen on otettu asianmukaisesti huomioon ja nämä hankkeen eri vaiheet aikatauluineen on asianmukaisesti esitetty. Hankkeen suunnitteluvaiheet ja eteneminen lupamenettelyihin on selkeästi esitetty samoin kuin hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset. Myös voimajohdon rakentamisessa ja kunnossapidossa kansalaisten kannalta keskeiset vaiheet on kuvattu. Arviointiselostuksessa on käsitelty hanketta suhteessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. Hanke liittyy osana Imatralta Turkuun ulottuvan voimajohtoyhteyden saneeraamiseen. Hanke on edennyt vaiheittain. Forssa Lieto voimajohtohankkeen vaikutus mm. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv voimajohtohankkeen toteuttamiseen ja Gasum Oy:n maakaasuputken toteuttamiseen on selvitetty. Vaihtoehtojen käsittely Hankkeessa on tarkasteltu vain yhtä pääreittivaihtoehtoa. Vaihtoehtojen osalta hanke on varsin rajoittunut, mikä johtuu suurelta osain sähkömarkkinalain kantaverkkoyhtiölle asettamista velvoitteista ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Arviointiselostuksessa on tuotu esille vaihtoehtojen muodostaminen ja alustavassa tarkastelussa olleet voimajohtojen sijoittaminen erillisiin pylväisiin, reitin sijoittamista valtatien 10 varteen ja maakaapelin heikko soveltuvuus kantaverkon osaksi. Hankkeen vaihtoehtotarkasteluun ei sisälly hankkeen toteuttamatta jättämistä. Ns. nollavaihtoehdon tarkastelematta jättämiselle on kuitenkin esitetty riittävät perusteet. Vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi Yleistä Arviointiselostuksessa on YVA-lain mukaisesti käsitelty hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen, maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen ja suunniteltuun maankäyttöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä kuvattujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Vaikutusten arviointi kattaa rakentamisen, käytön ja lopettamisen vaiheet. Arvioinnissa on painotettu ja arvioitu lähtökohtaisesti hankkeen aiheuttamia YVA-lain tarkoittamia merkittäviä vaikutuksia. Arvioitujen vaikutusten perusteeksi on kuvattu riittävällä tavalla alueen nykytila, lähtötiedot ja arviointimenetelmät. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta olemassa olevaan selvitykseen, hanketta varten tehtyihin luontoselvityksiin, arkeologiseen inventointiin, havainnekuviin ja näkemäalueanalyyseihin sekä sähkö- ja magneettikenttälaskentoihin ja asiantuntija-arvioihin. Arviointimenetelmät ja vaikutusmekanismit on selvästi kuvattu kunkin selvitettävän vaikutuksen yhteydessä. Arvioinnissa on otettu huomioon eri intressiryhmien antama palaute ja arviointiselostuksessa on käsitelty vaikutuksia niin, että esille nousseisiin kysymyksiin on yleisellä tasolla löydettävissä vastaus. Epävarmuudet ja riskit on hyvin tunnistettu ja tuotu esille. Haitallisten vaikutusten konkreettisia ehkäisy- ja lieventämistoimia on käsitelty. Arvioinnissa käytetyt tietolähteet on

9 9/16 koottu aihepiireittäin lähdeluetteloon. Arvioinnissa käytetty aineisto ja asiantuntemus on riittävän monipuolista. Vaikutusten tarkastelualue Hankkeen vaikutusalueena olemassa oleva johtokuja ja sen ympäristö on helppo hahmottaa. Vaikutusten tarkastelualue vaihtelee 100 metristä noin neljään kilometriin. Vaikutusarvioinnin tarkemmat rajaukset on esitetty arvioitavien vaikutusten yhteydessä. Vaikutusten tarkastelualuetta ja tarkastelun ulottuvuutta voidaan pitää riittävänä. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Arviointi kohdistuu selkeästi hankkeen keskeisiin vaikutuksiin. Kaikki merkittävät vaikutukset ovat arvioinnissa mukana. Vaikutusarviointia koskevat huomiot ja lupamenettelyjen yhteydessä toteutettavat täydennystarpeet tuodaan esille pääosin arviointiselostuksen mukaisessa vaikutusten esittämisjärjestyksessä alkaen luvusta 6. Vaikutukset luonnonoloihin, luku 6, sivut Tiivistelmässä ja vaikutustarkastelun loppuun sijoitetussa yhteenvedossa on todettu hankkeen keskeisimmät vaikutukset seuraavasti: Hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön ja luontokohteisiin ovat vähäiset, koska johtoalue ei levene. Hanke ei vähennä metsäisen alueen pinta-alaa eikä aiheuta metsäalueiden pirstoutumista. Tarkastelualueella on lukuisia liito-oravaesiintymiä. Hankkeen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentymistä tai häviämistä tai heikentävän lajin suotuisan suojelun tasoa. Liito-oravien kulkuyhteyksien kannalta tilanne ei myöskään muutu nykyisestä. Purku- ja rakentamistöissä aiheutuu lyhytkestoista häiriötä ja kasvillisuuden vaurioitumista. Vaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla rakennustyöt lintujen pesimäajan ulkopuolelle mahdollisuuksien mukaan ja välttämällä työkoneilla liikkumista herkästi vaurioituvissa kohteissa. Hankkeen ei arvioida merkittävästi muuttavan voimajohtojen linnustolle aiheuttamaa törmäysriskiä nykytilanteeseen verrattuna, sillä tarkasteltava voimajohtorakenne tulee todennäköisesti parantamaan johtojen havaittavuutta. Nykyisen johtorakenteen ei ole todettu aiheuttaneen erityistä törmäysriskiä linnustolle. Luonnon monimuotoisuus alueella ei vähene nykyiseen nähden hankkeen takia, vaan voimajohtoaukeilla voi olla jopa lajistollista monimuotoisuutta lisäävä tai ylläpitävä vaikutus. Johtoaukeille voi syntyä esimerkiksi niitty- ja ketokasveille ja hyönteisille soveltuvia elinympäristöjä. Myös kanalinnut ja hirvi hyötyvät voimajohtoaukeiden tarjoamista ruokailualueista. Vaikutusten tarkastelussa on käsitelty vaikutukset kallio- ja maaperään, pohjavesiin ja vesistöihin, kasvillisuuteen, eläimistöön (nisäkkäät, linnut, muu eliöstö, kalat ja jokieliöstö) ja arvokkaisiin luontokohteisiin (Natura-alueet ja muut luonnon monimuotoisuuskohteet). Vaikutusten tarkastelussa liito-oravan elinympäristöön ja kulkuyhteyksiin on paneuduttu perusteellisesti. Olemassa olevaan johtokujaan sijoitettuna voimajohdon paikka ei muutu, minkä vuoksi arviointiselostuksessa oletuksena ovat perustellusti olleet uuteen voimajohtoreittiin nähden vähäisemmät vaikutukset. Tarkastelun perusteella merkittäviä useimmassa kohteessa vaikutuksia ei aiheudu tai ne ovat lievästi haitallisia. Yhdessä kohteessa vaikutus on todettu kohtalaisen haitalliseksi pylväspaikan ketoalueelle sijoittamisen vuoksi. Vaikutusten tarkastelun pohjaksi esitetty systemaattinen nykytilan kuvaus, selkeä vaikutusten esittäminen kunnittain ja kohteittain lyhyesti taulukkomuodoissa antaa kattavan ja realistisen käsityksen hankkeen vaikutuksista. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, luku 7, sivut Tiivistelmässä ja vaikutustarkastelun loppuun sijoitetussa yhteenvedossa on todettu hankkeen vaikutuksista seuraavaa:

10 10/16 Nykyistä korkeamman voimajohtopylvään ja paksumpien osajohdinten myötä sekä johdon että pylvään näkyvyys korostuu ja voimajohdon näkyvyysalue laajenee. Voimajohdon maisemavaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi, sillä voimajohto korvaa nykyisen ympäristön osana jo 1920-luvulta asti olleen voimajohdon, uutta johtoaluetta ei synny ja ympäristö on lähes kauttaaltaan ihmisen toiminnan muokkaamaa. Tulevassa tilanteessa taustalla olevan metsänreunan yli nousevat voimajohtopylvään osat erottuvat taivasta vasten, jolloin pylväät ovat nykyistä näkyvämpi osa maisemaa ja voimajohto nykyistä helpommin paikallistettavissa myös kauempaa katsottaessa. Uusien voimajohtopylväiden visuaaliset vaikutukset kohdistuvat pääosin samojen avointen maisematilojen alueille, joille nykyisetkin voimajohtopylväät näkyvät. Uudet voimajohtorakenteet erottuvat näillä alueilla todennäköisesti nykyisiä selkeämmin maisemakuvassa. Voimajohdon välittömässä lähiympäristössä (etäisyys johdosta noin 100 metriä tai vähemmän) sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten näkymät kohti voimajohtoa muuttuvat ja myös voimajohtopylvään suhde pihapiirin rakennuksiin voi muuttua. Perinteisen rakennetun ympäristön asema avoimen peltoaukean maamerkkinä saattaa paikoin heikentyä ja kookas pylväs saattaa alistaa pienipiirteiset rakenteet välittömässä lähiympäristössään. Visuaaliset vaikutukset eivät ole merkittäviä, vaikka johdon hallitsevuus erityisesti sen välittömällä ja lähivaikutusalueella kasvaa. Vaikutukset alueen maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin eivät myöskään ole merkittäviä eivätkä kohteiden arvot vaarannu. Vaikutuksia on arvioitu maisemakokonaisuuden luonteeseen ja näkymiin sekä arvokohteisiin. Vaikutusten tarkastelussa välitön vaikutusalue on tässä hankkeessa ollut alle 105 metriä, lähivaikutusalue metriä ja kaukovaikutusalue metriä. Selostuksessa esitetty valokuva- ja valokuvasovitemateriaali havainnollistaa maisemavaikutusta hyvin. Myös pelkistetty paikkatietopohjainen näkemäalueanalyysi auttaa hahmottamaan, missä toteutettavan hankkeen muutos maisemassa voi konkreettisesti ilmetä. Johtopäätös siitä, että hankkeen maisemaan ja kulttuuriympäristöön eivät ole merkittäviä, on perusteltu. Vaikutukset maankäyttöön, luku 8, sivut Maankäyttöön kohdistuvista vaikutuksista on arviointiselostuksen tiivistelmässä sekä luvun yhteenvedossa todettu seuraavaa: Hanke ei aiheuta suoria vaikutuksia nykyiseen tai suunniteltuun maankäyttöön. Hankkeen toteuttaminen ei vähennä alueen metsä- tai peltopinta-alaa. Yksittäisen pylvään vaatima pylväsala kasvaa, sillä uudet harustetut portaalipylväät vaativat yli kaksi kertaa suuremman pinta-alan kuin vanhat ns. Rautarouvan pylväät. Voimajohtopylväiden kokonaismäärä kuitenkin vähenee nykyisestä. Osa nykyisestä johtoalueesta (yhteensä noin kahdeksan metrin leveydeltä) vapautuu muuhun maankäyttöön. Rakentamisrajoitusalue levenee nykyisestä noin 12 metriä, jolla on vaikutusta rakentamisoikeuteen johdon lähiympäristössä (koskee uudisrakentamista). Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Voimajohto on otettu huomioon kaikissa alueen voimassa tai vireillä olevissa kaavoissa. Arvioinnissa on tarkasteltu voimajohtoreitillä voimassa olevat tai ehdotusvaiheessa olevat maakuntakaavat Hämeen ja Varsinais-Suomen alueelta, sijaintikuntien voimassa olevat yleis- ja asemakaavat sekä hankkeeseen liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkastelualueella vireillä olevat kaavat tai muut maankäyttöön vaikuttavat suunnitelmat on myös esitetty. Koska voimajohto sijoittuu nykyiselle johtoalueelle, sen vaikutus alueen maankäyttöön ei arviointiselostuksessa todetun mukaisesti muodostu kovinkaan merkittäväksi. Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen eikä ole ristiriidassa voimassa olevien kaavojen aluevarausten kanssa. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, luku 9, sivut Selostuksen 9. luvun yhteenvedossa on esitetty seuraavaa: Koska hankkeessa ei muodostu uutta johtoaluetta, jäävät asukkaiden liikkumiseen, virkistykseen ja asumiseen kohdistuvat suorat vaikutukset vähäisiksi nykytilaan verrattaessa. Nykyinen 110 kilovoltin voimajohto eli ns. Rautarouva on ollut osa ympäristöä jo 1920-luvulta saakka, joten uusi voimajohto ei ole uutta alueen kiinteistöille ja asukkaille. Toisaalta ihmiset, jotka ovat tähän asti asuneet nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon läheisyydessä saattavat kokea muutok-

11 11/16 sen kilovoltin johtoon isona muutoksena ja mieluummin näkisivät hankkeen toteutuvan toisaalla. Voimajohdon jännitteen kasvu saattaa vaikuttaa koettuun turvallisuuteen taloissa, joiden lähelle voimajohtoreitti sijoittuu. Magneettikentän terveysriskeistä on myös osin ristiriitaisia tutkimustuloksia, mikä saattaa vaikuttaa koettuun turvallisuuteen, vaikka uusi voimajohto ei laskelmien mukaan aiheuta altistuksen suositusarvoja ylittävää sähkö- tai magneettikenttää. Voimajohdosta aiheutuvat meluvaikutukset voivat aiheuttaa ajoittaista viihtyvyyshaittaa voimajohdon välittömässä läheisyydessä, vaikka melun ohjearvot eivät niiden seurauksena ylitykään. Melu ei aiheuta merkittävää haittaa. Vaikutukset maatalouteen aiheutuvat lähinnä pylväiden ja harusten viemästä maa-alasta. Pylväät ja niiden harukset haittaavat työkoneiden käyttöä ja erityisesti riviviljelyä. Paikallista vähäistä työllistävää vaikutusta aiheutuu rakentamisvaiheessa esimerkiksi maaurakoinnista ja kuljetuksista. Voimajohdon käytön aikana työllistävät voimajohdon kunnossapitoon liittyvät tehtävät. Korkeamman voimajohdon aiheuttama maiseman muutos voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Voimajohdon välittömän lähiympäristön asuinkiinteistöihin kohdistuva viihtyvyyshaitta voi olla paikallisesti merkittävämpi. Pylvässijoittelulla voidaan vaikuttaa viihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin ainakin osittain. Kokonaisuutena saadusta palautteesta voidaan todeta, että hankealueen laajuuden huomioon ottaen asukkaiden kiinnostus hanketta kohtaan on ollut melko vähäistä. YVA-menettelyn aikana annetun palautteen määrä on ollut hyvin vähäinen, vaikka voimajohto sijoittuu noin 67 kilometrin matkalle ja usean kunnan alueelle. Tällä perusteella arvioidaan, että pääosa hankealueen asukkaista ei koe hanketta ja sen muutoksia kovinkaan merkittäväksi itsensä tai jokapäiväisen elämänsä kannalta. Toisaalta osa saadusta palautteesta on ollut huomattavan kriittistä. Eniten huolta ja vastustusta ovat herättäneet sähkömagneettisten kenttien muutokset ja niiden pelätyt terveysvaikutukset. Lisäksi merkittävä osa palautteesta koskee tulevien uusien pylväiden mahdollisia haittavaikutuksia yksittäisten tilojen maanviljelystöiden kannalta. YVAssa tehty vaikutusten arviointi on yleisluontoinen, koska pylväiden tarkkoja paikkoja ei tiedetä. Arvioinnin yhteydessä on kuitenkin kerätty tietoa hankkeen yleissuunnitteluvaiheessa tapahtuvaan pylväspaikkojen jatkosuunnitteluun. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset käsittelevät ns. sosiaalisia vaikutuksia ja koettuja terveysvaikutuksia. Osavaikutuksina on todettu väestörakenne, palvelut, asuminen, työllisyys, elinkeinotoiminta, liikkuminen, virkistys, terveys, turvallisuus, valinnanvapaus ja tasa-arvo, vaikutusmahdollisuudet, yhteisöllisyys, identiteetti ja sosiaaliset ongelmat. Arvioinnissa on käsitelty voimajohtojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät, melu, vaikutus kiinteistöjen arvoon, tv- ja radiohäiriöt, vaikutus maa- ja metsätalouteen sekä muihin elinkeinoihin, työllisyys, elinolot ja viihtyvyys, virkistys ja asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen. Tavallisesti voimajohtohankkeissa sähkö- ja magneettikentät aiheuttavat huolta. Arviointiselostuksessa on selkeästi ja havainnollisesti kuvattu sähkö- ja magneettikenttien vaikutus sekä tehty laskelmat sähkömagneettisista kentistä keskimääräisillä virta-arvoilla ja verrattu niitä suositusarvoihin. Suositusarvot eivät ylity. Huolta ja viihtyvyyshaittaa ovat aiheuttaneet myös vaikutukset kiinteistöjen arvoon, maisemaan sekä koronamelu. Pylväspaikkojen muutokset maanviljelyksen kannalta epäsuotuisiin paikkoihin ovat tulleet esille. Näitä koskien arviointimenettelyssä ei ole tehty sijoittamisratkaisua, vaan arvioinnissa on kerätty tietoa pylväspaikkojen jatkosuunnitteluun. Vaikka ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ja niiden kokemisen selvittäminen on varsin erilaisista tekijöistä muodostuva arvioinnin osa-alue, selostuksessa on onnistuneesti ja jäsentyneesti saatu vaikutukset esitettyä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset, luku 10, sivu 106 Tiivistelmässä ja luvun yhteenvedossa todetaan hankkeen aiheuttavan lähinnä tilapäisiä vaikutuksia: Rakentamisen aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen, mikä heikentää asumisviihtyvyyttä tilapäisesti. Johtoalueen kasvillisuus palautuu rakentamisen jälkeen nykyisen kaltaiseksi. Luontoon ei kohdistu pysyviä haitallisia vaikutuksia. Rakentamisajan vaikutukset ja rakentamisesta aiheutuvat rajoitukset ovat lyhytaikaisia eikä niiden vaikutus muodostu merkittäväksi. Arviointiselostuksen toteamus tästä on myös kokemukseen perustuen hankkeen osalta asianmukainen.

12 12/16 Epävarmuustekijät, luku 11, s. 107 Käytettyyn tietoon ja menetelmiin sisältyvät epävarmuudet on käsitelty erillisenä osiona selostuksessa. Arvioinnissa epävarmuudet ja niiden merkitys arvioinnissa tulee riittävästi esille. Ympäristöonnettomuudet ja riskit, luku 12, s. 107 Toiminnassa aiheutuvat riskit liittyvät eniten rakennusajan työkoneiden häiriöihin. Onnettomuudet ja riskit on hyvin tunnistettu ja niiden vaikutukset esitetty konkreettisesti ja selkeästi. Vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen, luku 14, sivut Arviointiohjelmalausunnossa on edellytetty, että haitallisten vaikutusten torjunta esitetään mahdollisimman konkreettisesti, mikä arviointiselostuksessa on riittävässä määrin toteutunut. Luontovaikutusten osalta keinoina on esitetty pylväiden sijoittelu kasvillisuusmuutosten torjunnassa. Liito-oravan osalta yhteispylväsratkaisuilla ja johtoaukean reunavyöhykkeen puuston säilyttävällä käsittelyllä on katsottu voitavan välttää liitooravan elinolosuhteiden heikentäminen. Linnuston törmäysriskejä voidaan vähentää huomiopalloilla. Maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta vaikutusten minimointiin pyritään pylväiden sijoitussuunnittelulla ja sopivilla pylväsrakenteilla. Maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten osalta edellä mainittu pylväiden sijoitussuunnittelu toimii vaikutusten lieventämiskeinona samoin kuin osittain myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten lieventämisessä tiedottaminen toimenpiteistä sekä sähkö- ja magneettikenttiä koskevista tutkimuksista on esitetty. Rakentamisaikaisten vaikutusten lieventäminen tapahtuu töiden oikea-aikaisella ajoittamisella ja tarvittavien kulkureittien raivaamisella vain välttämättömällä tavalla. Haittojen vähentämiseen pyritään myös neuvottelemalla maanomistajien kanssa sekä vahinkojen korjaamisella tai korvaamisella. Riskien torjuntaa, kuten polttoainevuotoihin, varaudutaan ennakolta. Yhteenveto keskeisistä vaikutuksista, luku 13, sivut Arviointiselostuksessa voimajohtohankkeen keskeiset vaikutukset ja niiden merkittävyys on esitetty taulukossa. Lukuun sisältyy myös arvio hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta. Arviointityön johtopäätöksenä todetaan, että voimajohtohanke välillä Forssa-Lieto on toteuttamiskelpoinen. Voimajohtoreitti sijoittuu mahdollisia sähköasemien johtojärjestelyjä lukuun ottamatta koko matkallaan nykyisen voimajohdon paikalle, joten vaikutukset nykytilaan verrattuna eivät ole merkittäviä. Em. taulukossa vaikutukset on nykytilaan verrattuna esitetty myös värillisinä seuraavasti siten, että ev=ei vaikutuksia, lh=lievä haitallinen vaikutus ja mv=myönteinen vaikutus: Luontovaikutukset Hankkeen vaikutukset luonnonympäristöön ja luontokohteisiin ovat vähäiset, koska johtoaluetta ei ole tarpeen leventää. (ev) Hanke ei vähennä metsäisen alueen pinta-alaa eikä aiheuta metsäalueiden pirstoutumista.(ev) Hanke ei sijoitu suojelualueille tai niiden läheisyyteen. (ev) Hankkeen ei arvioida heikentävän tai hävittävän liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. (ev) Hankkeen vaikutus lintujen törmäysriskiin ja edelleen linnustoon arvioidaan pieneksi, sillä voimajohdon havaittavuus paranee nykyisestä eikä voimajohdon reitillä sijaitse linnustollisesti erityisen merkittäviä alueita.(ev) Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Voimajohtorakenne on nykyistä kookkaampi ja erottuu maisemakuvassa nykyistä rakennetta selvemmin ja kauemmas, mutta on toisaalta rakenteena ilmeeltään kevyempi kuin nykyinen pylväs. (lh) Pylväspaikat muuttuvat ja pylväiden määrä vähenee. Yksittäisten pylväiden vaikutuksia lähiympäristön kohteisiin ei ole hankkeen suunnitteluvaiheesta johtuen ollut mahdollista arvioida. (ev)

13 13/16 Hanke ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteisiin.(lh) Vaikutukset maankäyttöön Uusi voimajohto ei aiheuta suoria vaikutuksia nykyiseen maankäyttöön, maankäyttö voi jatkossakin säilyä alueella nykyisellään. (ev) Hanke ei ole ristiriidassa voimassa tai vireillä olevien kaavojen kanssa. (ev) Maanomistajille käyttörajoituksia tuova lunastettu johtoalue kapenee nykyisestä noin kahdeksan metriä. (mv) Rakennusrajoitusalue levenee noin 12 metriä nykyisestä (44 metriä => 56 metriä), mikä rajoittaa rakennusoikeutta alueella jonkin verran tähänastista enemmän. (lh) Vaikutukset ihmisiin Tehtyjen laskelmien mukaan voimajohto ei aiheuta suositusarvot ylittävää sähkö- tai magneettikenttää. (ev) Voimajohdon jännitteen kasvu saattaa vaikuttaa koettuun turvallisuuteen erityisesti voimajohtoreitin varrella olevien talojen alueella. (lh) Asumiseen käytettävien alueiden melutason päivä- tai yöohjearvot eivät voimajohdosta aiheutuvien meluvaikutusten seurauksena ylity voimajohtojen läheisyyteen sijoittuvien rakennusten kohdalla. (ev) Maiseman muutos (korkeammat pylväät) voidaan kokea viihtyvyyttä heikentävänä tekijänä.(lh) Peltoalueelle sijoittuessaan voimajohtopylväät ja niiden tukirakenteet voivat häiritä maatalouskoneiden käyttöä. Pylväsvälin piteneminen lisää mahdollisuuksia pylväspaikkaa valittaessa. (lh) Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen kohteina olevilla alueilla liikkuminen on rajoitettua rakentamisen aikana.(lh) Rakennusaikana tilapäisiä vaikutuksia aiheutuu työkoneiden ja rakentamisen aiheuttamasta melusta, tärinästä ja pölyämisestä. (lh) Purku- ja rakentamistöistä aiheutuu lyhytkestoista häiriötä eläimistölle (linnusto) ja kasvillisuuden vaurioitumista. (lh) Yhteenveto ja vertailu vastaavat arvioinnin sisältöä. Yhteenveto ja vertailu sekä arvio toteuttamiskelpoisuudesta ovat asianmukaisia. Seuranta Hankkeen vaikutusten seurantaa varten tehdään sosiaalisia vaikutuksia koskeva kysely maanomistajille ja mukana olleille viranomaisille. Voimajohtohankkeiden maisema- ja luontovaikutuksia selvitetään erilaisilla tutkimushankkeilla, joiden avulla lisätään tietoa voimajohtojen todellisista vaikutuksista ja parannetaan vaikutusten ennakoitavuutta. Olemassa olevaan johtokujaan sijoitettavan voimajohdon osalta seuranta on riittävä. Osallistuminen Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen aito huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Hankkeessa on ollut keskeisistä intressitahoista koostunut YVA-ohjausryhmä. Arviointimenettelyssä vuorovaikutus on ollut toimivaa, yhteydenpidosta viranomaistahoihin on huolehdittu ja asukkailla ja yhteisöillä on ollut riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Arviointiselostuksessa on myös esitetty YVAmenettelyn eteneminen ja siihen liittyvä osallistuminen riittävällä tavalla. Hankkeesta vastaava on tiedottanut hankkeesta. Hankkeelle on perustettu verkkosivut, joiden yhteyteen on toteutettu karttapalautejärjestelmä helpottamaan palautteen antamista. Asukkaille ja muulle kiinnostuneelle yleisölle on ollut mahdollisuus osallistua maastokävelyyn, jossa paikan päällä on voitu yksityiskohtaisesti käsitellä muutostarpeita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Raportointi Arviointiselostus on hyvin selkeästi jäsentynyt ja sisältää runsaasti tietoa. Selostuksessa on käytetty riittävästi kartta- ja muuta havainnemateriaalia. Teksti on helppolukuista

14 14/16 ja avautuu myös muille kuin asiantuntijoille. Arviointiselostuksen alkuun sijoitettu tiivistelmä hankkeen vaikutuksista kokoaa hyvin selostuksen sisällön. Selostus antaa selkeän kokonaiskuvan hankkeen vaikutuksista.. Arviointiselostuksen riittävyys ja jatkotoimet Arviointiselostus on hankkeessa riittävän perusteellisesti laadittu ja täyttää erittäin hyvin sille asetetut vaatimukset. LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO Menettelyn aikana saadut alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet säilytetään Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arkistossa. Yhteysviranomaisen lausunto lähetetään tiedoksi lausunnonantajille ja niille mielipiteen esittäjille, jotka ovat antaneet osoitetietonsa. Yhteysviranomaisen lausunto ja arviointiselostus on nähtävänä alkaen internetissä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivulla ja virka-aikana yhden kuukauden ajan Liedon kunnanvirastossa, Kirkkotie 13, Lieto Liedon kunnankirjastossa, Kirkkotie 13, Lieto Tarvasjoen kunnanvirastossa, Hämeen Härkätie 623, Tarvasjoki Tarvasjoen kirjastossa, Hämeen Härkätie 630, Tarvasjoki Marttilan kunnanvirastossa, Härkätie 773, Marttila Marttilan kirjastossa, Härkätie 723, Marttila Kosken Tl kunnanvirastossa, Härkätie 5, Koski Tl Kosken Tl kirjastossa, Hämeentie 12, Koski Tl Someron kaupunginvirastossa, Joensuuntie 20, Somero Someron kaupunginkirjastossa, Kiiruuntie 2, Somero Ypäjän kunnanvirastossa, Perttulantie 20, Ypäjä Ypäjän pääkirjastossa, Perttulantie 59, Ypäjä Jokioisten kunnanvirastossa, Keskuskatu 29 A, Jokioinen Jokioisten kunnankirjastossa, Keskuskatu 27, Jokioinen Forssan kaupungintalolla Turuntie 18, Forssa Forssan pääkirjastossa, Wahreninkatu 4, Forssa. Vastuualueen johtaja Risto Timonen Ylitarkastaja Seija Savo

15 15/16 Liitteet 1. Luettelo lausunnonantajista ja mielipiteen esittäjistä 2. Suoritemaksun määräytyminen ja sitä koskeva oikaisuvaatimusosoitus Suoritemaksu Jakelu Fingrid Oyj suoritemaksua vastaan Tiedoksi Lausunnonantajat Mielipiteen esittäjät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (sähköisesti) Finavia Oyj Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo/kanta-hämeen maakuntamuseo Jokioisten kunta Liedon kunta / ympäristöterveydenhuolto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Metsäkeskus Lounais-Suomi Someron kaupunki Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö

16 16/16 LIITE 1 LUETTELO LAUSUNNON ANTAJISTA JA MIELIPITEEN ESITTÄJISTÄ LAUSUNNON ANTAJAT Etelä-Suomen aluehallintovirasto Forssan kaupunki Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto Kosken Tl kunta Liedon kunta Marttilan kunta Metsäkeskus Häme-Uusimaa Museovirasto Tarvasjoen kunta Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Ypäjän kunta MIELIPITEEN ESITTÄJÄT A - F LIITE 2 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUA KOSKEVA MUUTOKSENHAKU Maksu määräytyy valtioneuvoston asetuksessa (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista maksutaulukon mukaisesti. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä.