Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Ari Karppinen Saku Vähäsantanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa. Ari Karppinen Saku Vähäsantanen"

Transkriptio

1 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa Ari Karppinen Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit

2 TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKKÖ Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa Julkaisusarja A Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen

3 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnassa Karppinen, Ari Vähäsantanen, Saku Julkaisusarja A Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A41/2012 ISSN ISBN toukokuu 2012 *Kiitämme Hanna Suontaustaa korvaamattomasta tietoteknisestä avusta. Tutkimukseen mahdollisesti jääneet virheet ovat luonnollisesti vain kirjoittajien vastuulla. Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 2

4 Selvityksen tilaajana on toiminut Satakunnan Opin Ovi -hanke. Selvitys on toteutettu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä alkuvuodesta Copyright Ari Karppinen, Saku Vähäsantanen Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö ISSN ISBN Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 3

5 TIIVISTELMÄ Taustaa, tarkoitus ja tavoitteet Euroopan komission Eurooppa strategia perustuu kolmeen ydinprioriteettiin: älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Prioriteetit ovat toisiaan vahvistavia ja keskeisessä osassa on koulutukseen panostaminen. Kahdessa prioriteetissa nostetaan erityisesti esiin elinikäinen oppiminen tulevan talouskasvun yhtenä tekijänä Euroopassa. (KOM 2010). Elinikäinen oppiminen ja siihen liittyvät tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut) ovat keskeisessä asemassa, koska globalisaatiosta syntyvä rakennemuutos ja väestön ikääntyminen edellyttävät entistä merkittävämpää panostusta työ- ja koulutusmarkkinoiden joustavuutta lisäävään ennakoivaan toimintaan. Myös Suomen kansallisessa Eurooppa strategian toteuttamisohjelmassa (VM 2011, 45 46) nostetaan elinikäisen oppimisen tukeminen keskeisesti esille pyrittäessä tuottavuuden ja työllisyyden parantamiseen siten, että osaaminen ja ammattitaito vastaavat yhä paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Aktiivinen elinikäisen oppimisen tukeminen näkyy aikuisopiskelun TNO-palveluiden kehittämisessä. Konkreettisena osoituksena elinikäisen oppimisen aktiivisesta tukemisesta Suomessa on pääosin ELY-keskusten hallinnoimat ja Manner-Suomen ESR-ohjelmaan liittyvät alueelliset Opin Ovi -hankkeet ja niitä palvelevat valtakunnalliset projektit. Osaohjelmien toteuttamisaika on Satakunnan Opin Ovi -hanketta toteutetaan Kansainvälisellä tasolla Euroopan unionin elinikäisen ohjauksen toimintapolitiikan verkosto (ELGPN) edistää EU:n jäsenmaiden ja muutamien muiden maiden (jäseniä 29) välistä yhteistyötä elinikäisen ohjauksen kehittämisessä perustuen EU:n päätöslauselmiin elinikäisestä ohjauksesta. Tämän työn tarkoituksena on arvioida aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä yleisellä tasolla sekä erityisesti Satakunnassa. Tässä ei tehdä evaluaatiota Satakunnan Opin Ovi - hankkeesta, vaikkakin hankkeella on merkittävä rooli siinä, millaiseksi aikuisopiskelun TNO-palvelut nähdään muotoutuneen konkreettisesti Satakunnassa talvella Käsillä olevan selvityksen pyrkimyksenä on edelleen löytää suuntaviivoja sille, kuinka aikuisopiskelun ohjauksen järjestelmää tulisi kehittää Satakunnassa, jotta alueellisesti voitaisiin entistä paremmin vastata Euroopan unionin, Suomen ja alueellisiin kasvutavoitteisiin sekä voitaisiin yksilötasolla vaikuttaa entistä paremmin koettuun hyvinvointiin. Tämän selvityksen perustavoitteita on kolme. Ensiksikin tavoitteena on selvittää, millaisena nähdään aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitys yksilö-, yritys- ja aluetasoilla Satakunnassa nyt ja tulevaisuudessa aikuiskoulutusta tarjoavien organisaatioiden johdon sekä näiden organisaatioiden keskeisten sidosryhmien näkökulmasta. Toisena perustavoitteena on tehdä katsaus aikuisopiskelun ohjauksen vaikuttavuutta ja merkittävyyttä tarkastelevaan erityisesti taloudellisia tekijöitä korostavaan kansalliseen ja kansainväliseen tieteelliseen kirjallisuuteen ja keskeisiin elinikäistä oppimista ja aikuiskoulutuksen ohjausta käsitteleviin kansainvälisiin strategioihin. On luonnollista, että aluetasolla (s.o. Satakunta) tällaisia empiirisiä, tutkimusperusteisia tarkasteluita ei ole olemassa. Kolmanneksi tutkimuksessa pyritään hahmottamaan kansainvälisten ja alueellisten tilastojen avulla elinikäisen oppimisen tarpeen ja siihen liittyen TNOpalvelujen potentiaalisen kysynnän kehitystä. Aineistot, menetelmät ja rajaukset Tutkimuksen empiirisen osan tutkimusaineisto muodostuu yhtäältä tutkimuksen yhteydessä kerätystä kyselyaineistosta. Toiseksi tutkimuksessa kootaan maa- ja aluetason tilastollinen Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 4

6 Tulokset aineisto olemassa olevien kansainvälisten ja alueellisten (Satakunta) tilastojen pohjalta koskien erityisesti elinikäisen oppimisen tarvetta ja aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalisen kysynnän kehitystä. Kolmanneksi tutkimukseen on kerätty kooste koulutusta, elinikäistä oppimista ja aikuiskoulutuksen ohjausta tarkastelevasta talousteoreettisesta ja empiirisestä kirjallisuudesta sekä aiheeseen liittyvistä strategia- ja toimintapolitiikkaasiakirjoista. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn osalta kysymyksessä on kokonaistutkimus eli kysymyslomake lähetettiin koko perusjoukolle (N = 176). Perusjoukon kohdehenkilöt ovat Satakunnassa aikuiskoulutusta tuottavien organisaatioiden ja siihen liittyvien sidosryhmäorganisaatioiden johtohenkilöt ja asiantuntijat. Kyselyn perusjoukko määriteltiin tutkijoiden ja Satakunnan Opin Ovi -hankkeen projektiryhmän yhteistyönä (ks. liite 6). Aineisto kerättiin sähköisenä Webropol-kyselynä maaliskuussa Kyselylomake sisälsi pelkästään avoimia kysymyksiä, joista yksi oli taustamuuttujakysymys (vastaajan organisaatio) ja muut (6) aikuisopiskelun ohjauksen sisältöä ja merkitystä yksilö-, yritys- ja aluetalouden menestyksen tasolla tarkastelevaa sekä ohjaustoiminnan tilaa ja tulevaisuuden näkymiä koskevaa kysymystä. Avoimiin kysymyksiin päädyttiin, koska kyselyn kohdejoukko oli rajattu ja aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen estimointi määrällisen tutkimuksen menetelmin tai tarkoin esimerkiksi keskinäisiin vertailuihin perustuvin väittämin todettiin ongelmallisiksi. Lisäksi avoimien kysymysten avulla arveltiin olevan paremmat mahdollisuudet saada aikuisopiskelun ohjauksen kehittämisideoita verrattuna suljettuihin kysymyksiin. Vastauksia saatiin 30, joista 2/3 oli koulutusorganisaatioilta (liite 5). Kokonaisvastausprosentti oli siten 17. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadulliselle tutkimukselle tyypillistä sisällönanalyysiä perustuen pääosin induktiiviseen, aineistolähtöiseen päättelyyn. Ainoastaan tarkasteltaessa Satakunnan aikuiskoulutuksen ohjauksen aluetaloudellista merkitystä käytettiin sisällönanalyysia induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn kombinaatiota eli talousteoriaperusteista päättelyä. Teoriaperusta tässä yhteydessä saatiin tehdyn kansainvälisen tutkimuskirjallisuuskatsauksen pohjalta. Tutkimukset ja strategiat Aikuisopiskeluun liittyvien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO-palvelut) tarve ja merkitys ovat kasvaneet ja niillä nähdään yhä selkeämmin myös strategista ulottuvuutta niin EU-tasolla, OECD:ssä kuin Suomessakin (KOM 2010, VM 2011, Cedefop 2011, 2012b, OECD 2012b). Euroopan unionin uusi kasvustrategia Eurooppa 2020 edellyttää elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä ja aikuisopiskelun ohjauksella voidaan tehostaa näihin tavoitteisiin pääsemistä. Talouskasvun teoriat (growth theory) ovat jo vuosikymmenten ajan korostaneet, että koulutus ja siten osaamiseen panostaminen yleensäkin ovat keskeisiä uusille innovaatioille, tuottavuuden kasvulle, korkeammalle talouskasvulle ja lopulta taloudelliselle hyvinvoinnille. Viimeaikaiset tutkimukset korostavat, että henkisen pääoman kumuloitumiseen perustuva kasvu on kestävämpää ja osallistavampaa kuin perinteinen fyysisiin investointeihin ja ekstensiiviseen raaka-ainekäyttöön perustuva talouskasvu. Lisäksi koulutukseen ja resurssiohjaukseen perustuva kasvu mahdollistaa joustavasti lisäkoulutuksen tai ammatinvaihtoon tähtäävän koulutuksen hankkimisen tehden taloudesta ja työmarkkinoista helpommin muuttuneisiin olosuhteisiin reagoivaa verrattuna perinteiseen toimialaperusteiseen kasvuun. Pyrittäessä etsimään taloudellisia perusteita sille, miksi koulutusta halutaan, niin koulutuksen taloustieteessä (economics of education) on korostettu pääosin kahta tekijää: yhtäältä koulutuksen yksityistaloudellinen rahoitustuotto kasvaa koulutusasteen mukaan ja useissa tutkimuksissa on todettu, että korkea-asteen koulutuksen tuotto ylittää selvästi rahoitusmarkkinoiden sijoitustuoton ja toisaalta koulutus antaa eräänlaisen vakuutuksen Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 5

7 työttömyyden varalta. Viime mainittu voidaan helposti nähdä tarkasteltaessa maiden työllisyyttä koulutustason mukaan myös taantumaolosuhteissa (ks. kuvio 6). Tutkimusten mukaan koulutuksella on yksityistaloudellisten tuottojen lisäksi hyötyä myös laajemmin yhteiskunnassa (ns. ulkoisvaikutuksia muillekin kuin koulutuksen hankkineelle itselleen) ja siten koulutuksen hankkimisen tukeminen on erityisesti myös julkisen sektorin tehtävä, jos halutaan tavoitella koulutukseen ja osaamiseen perustuvaa talouskasvua. Erityisesti käsillä olevan tutkimuksen näkökulmasta koulutuksen ulkoisvaikutusten vuoksi aikuiskoulutuksen ohjauksella on parhaimmillaan aluetalouden kasvua lisäävä merkittävä periaatteellinen tehtävä. Tarkasteltaessa erityisesti taloustieteellisiä empiirisiä tutkimuksia elinikäisen oppimisen merkityksestä yksilötason mikroaineistoilla, tutkimustulokset ovat selvästi edellisiä ristiriitaisempia. On tutkimuksia, joissa tuloksena saadaan, että tietyissä tapauksissa koulutuksen väliaikaisesti keskeyttäneet ja ohjaustoimin tutkintonsa loppuunsaattaneet eivät koskaan saavuta samaa palkkatasoa kuin normaalisti tutkinnon läpäisseet. Toisaalta eräässä tutkimuksessa esitettiin, että tarkasteltaessa aikuisopiskelun ohjaustoimien piirissä olleiden tutkinnon suorittamisessa viivästyneiden palkkatasoa, niin tuntiansiotaso kasvoi keskimäärin 20 % tarkastelun kohteena olevalla kymmenvuotisperiodilla. Lisäksi eräässä tutkimuksessa, jossa huomioitiin elinikäisen oppimisen vaikutus aikuiskoulutukseen osallistuneiden työmarkkina-asemaan (parempi työllistyvyys) havaittiin, että heidän elinkaaripalkkansa oli suurempi (työttömyysjaksot vähenivät). Toisessa tutkimuksessa saatiin tulos, että elinikäinen oppiminen nostaa todennäköisyyttä työllistyä niiden joukossa, jotka ovat alun perin työttömiä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Useat tutkimukset tarkastelevat myös elinikäisen oppimisen ei-taloudellisia kannustimia. Keskeiset löydökset ovat, että aikuisoppiminen vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaikuttaa terveydentilaan positiivisesti, parantaa perheen ja lasten asemaa pitkällä aikavälillä, lisää onnellisuutta ja lisäkoulutuksen hankkiminen lisää edelleen lisäkoulutuksen hankkimista ja siten jatkuvaa aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista. Aikuiskoulutuksen ohjauksen vaikuttavuutta voidaan tutkia tapauskohtaisesti. Tässä ei ole tehty katsausta tällaisiin evaluaatiotutkimuksiin, koska niiden tulosten yleistettävyys on em. tutkimuksia vähäisempää ja koska tässä ei ole ollut tarkoitus evaluoida esim. Satakunnan Opin Ovi -hanketta. Sen sijaan tutkimuksessa referoidaan lyhyesti Cedefopin (2011) selvitystä, jossa on tarkasteltu elinikäisen oppimisen ohjauksen (lifelong guidance) tilannetta ja tulevaisuutta Euroopassa. Keskeisiä kehityskohteita Eurooppa-tasolla, joissa kuitenkin on jo osittain edistytty, ovat (a) aikuisopiskelun ohjauksen koordinaatio ja yhteistyö, (b) aikuisohjauksen laadunvarmistus, (c) aikuisohjauksen saatavuuden turvaaminen ja (d) uraohjauksen hallintataitojen kehittäminen. Viimekädessä edistyminen näillä osa-alueilla riippuu paikallisista toimenpiteistä. Käsillä olevan tutkimuksen kyselyaineiston analyysi paljastaa osin edellä esitetyn kaltaisia aikuiskoulutuksen ohjauksen kehittämistarpeita myös Satakunnan osalta. Tilastot ja TNO-palveluiden kysyntäpotentiaalin kehitys Suomessa ja Satakunnassa Suomessa väestö vanhenee (ikärakenne-ennuste) tehtyjen arvioiden perusteella nopeasti verrattuna EU 25 -maihin vuoteen 2030 mennessä (yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 3. suurin) ja väestöllinen huoltosuhde (työikäisten osuus väestöstä) Suomessa tulee olemaan ylivoimaisesti kaikkein heikoin 25 vertailumaasta. Siten työikäisten osaamisen kasvattaminen, työllisyysasteen nostaminen, työurien pidentäminen (pudokkaitten vähentäminen ja ikääntyneiden työhön osallistuminen) ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat Suomen tulevan kilpailukyvyn keskeiset osa-alueet. Kaikissa näissä elinikäisellä oppimisella ja aikuisopiskelun ohjauksella tulee olemaan avainrooli. Tällä Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 6

8 hetkellä (2010) Suomessa ulkomaalaisten osuus kokonaistyövoimasta on 8. pienin ja koulutuksensa keskeyttäneiden määrä on 10. pienin EU27-maista ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden työllisyys on vasta 15. suurin verrattuna OECD-maihin. Elinikäisen oppimisen tarve ja aikuisopiskelun ohjauksen kysyntäpotentiaali on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna suuri. Samalla Suomessa korkeakoulutettujen osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on jo nyt (2010) kehittyneistä EU-maista kaikkein suurin ja kaikkien vuotiaiden osallistuminen aikuiskoulutukseen on 3. suurin OECD-maista. OECD-maita koskevan aineiston perusteella tehty regressioanalyysimme osoittaa (kuviot 7 ja 8), että maiden työllisyysasteen ja aikuiskoulutuksen osallistumisen välillä on vahva positiivinen, epälineaarinen riippuvuus. Satakunnassa elinikäisen oppimisen tarve ja näin ollen aikuiskoulutuksen ohjauksen potentiaalinen kysyntä on hyvin samanlaista kuin maassa keskimäärin. Toimialarakenne- ja siten osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Satakunnan toimialarakenteen ollessa monipuolinen ja hyvin samankaltainen koko maan työpaikkojen toimialarakenteen kanssa perinteisen tutkintokoulutuksen alueellisen osuvuuden puutteet voidaan helpommin korjata kuin maakunnissa, jotka ovat erikoistuneet joillekin tietyille toimialoille: pyritään parantamaan työvoiman alueellista liikkuvuutta (koko maan tutkintokoulutus tukee myös Satakunnan koulutustarpeita) ja siihen liittyen tehostamaan aikuisopiskelun ohjaukseen panostamista. Tällainen alueellisesti räätälöity koulutus voi toimia myös houkuttimena työperäiseen alueelle muuttoon Satakunnassa (kotimaasta tai ulkomailta) sekä parantaa alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden kilpailukykyä parantamalla osaavan työvoiman jatkuvaa saatavuutta. Koulutusrakenteen muuttuminen (s.o. korkea-asteen koulutettuja entistä enemmän ja peruskoulutuksen suorittaneita entistä vähemmän) tulee luultavasti lisäämään elinikäistä oppimista ja sen ohjaustarvetta. Korkeammin koulutetut yleensä osallistuvat enemmän aikuiskoulutukseen ja yliopistokeskusta ollaan kehittämässä erityisesti alueellisena aikuiskoulutuksen koordinaatio- ja resurssikeskuksena. Satakunnan väestön ikääntymisen, pysyvän (vuoteen 2040 saakka) demografisen työvoiman tarjontavajeen ja joidenkin alojen (esim. SOTE) suuren eläköitymisvauhdin ja työnkysynnän odotettavissa olevan lisäyksen johdosta aikuiskoulutukselta odotetaan yhä parempaa vaikuttavuutta, joten aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalinen tarve siten tulee kasvamaan Satakunnassa. Erityisesti rakennetyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä nopeasti toteutetulla ja yksilöllisesti reagoivalla aikuisopiskelun ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia taloudellisia vaikutuksia, puhumattakaan yksilötason ei-taloudellisista vaikutuksista. Satakunnassa nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneiden osuus vuotiaiden ikäluokassa on Suomen maakunnista suurimpia. Yhden pysyvästi syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalliseksi kustannukseksi on arvioitu miljoona euroa ennen kuin syrjäytynyt saavuttaa 60 vuotta. Kyselyn tulokset Vastanneiden kokonaiskäsitys aikuisopiskelun ohjauksen sisällöstä noudattaa hyvin yleistä käsitystä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista (TNO-palvelut, ks. Cedefop 2004), vaikkakaan vastauksissa ei korostu se, että ohjauksessa olisi kyse nimenomaan aikuisoppijalle suunnatut TNO-palvelut. Yksilötasolla TNO-palveluilla nähtiin hyvin kattavasti olevan merkittävää vaikutusta. Vain yhdessä vastauksessa todettiin, että elämänhallinta ja aikuisopiskelu lähtevät yksilöstä itsestään, eikä TNO-palveluilla ole juurikaan merkitystä. Ohjauksella yksilötasolla haluttiin vaikuttaa ennen muuta halukkuuteen hakea aikuiskoulutukseen ja tukea elinikäistä oppimista. Ohjauksen vaikuttavuus nähtiin riippuvan ennen muuta Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 7

9 Johtopäätökset ohjauksen laadusta ja pääosin ohjattavien odotettiin itse aktiivisesti hakeutuvan ohjauksen piiriin. Yksittäisen yrityksen tasolla TNO-palveluilla arveltiin hyödyttävän yrityksiä laajaalaisesti (kuudella osa-alueella) ja keskeisin niistä nähtiin olevan yrityksen kilpailukyvyn paraneminen. Tosin vastauksissa pohdittiin enemmän koulutuksen vaikutusta yleisesti yritysten kannalta kuin erityisesti aikuisopiskelun ohjauksen vaikuttavuutta. Vastauksista ei juuri tullut ilmi, millainen yhteys tai vaikutuskanava aikuisopiskelun ohjauksella/koulutuksella ja vastauksessa mainituilla mahdollisilla hyötyvaikutuksilla yrityksen kannalta olisi. Verrattuna yksilötason vaikutuksiin yritystason vastauksissa oli lukumääräisesti enemmän sellaisia vastauksia, joissa TNOpalveluiden vaikutukset nähtiin pieninä tai olemattomina. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnan talouden kannalta nähtiin vähintäänkin suurena hyvin suuressa osassa vastauksia erittäin suurena. Useissa vastauksissa korostui opiskelun ohjauksen tulevaisuuteen suuntautuva/pidemmän aikavälin/ennalta ehkäisyn vaikutus. Ohjauksen vaikutusta alueellisiin kasvu- ja kilpailukykytekijöihin korostettiin lähes poikkeuksetta vastauksissa. Jos työmarkkinoiden toiminnan paraneminen (työnkysynnän ja -tarjonnan kohtaannon paraneminen) lasketaan kasvutekijäksi, kuten hyvin voitaisiin tehdä, niin ohjauksen merkitystä kasvutekijänäkökulmasta pidetään erittäin tärkeinä Satakunnan kaltaiselle osaamistaloudelle. Varsin useassa vastauksessa korostuu myös aikuisopiskelun ohjauksen rooli rakennemuutoksen hallinnassa. Vaikutus on kahdenlainen: ensiksikin onnistunut aikuisopiskelun ohjaus vaatii entistä parempaa tiedollista pohjaa alueen rakenne- ja osaamistarpeiden muutoksista sekä odotettavissa olevien globaalien (tuotantorakenteiden muutos ja liiketoimintaprosessin muuttuminen ja niiden vaatima osaamismuutos) ja kansallisten haasteiden (väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen) vaikutuksista, jolloin aikuisopiskeluun hakeutuja voi paremman informaation valossa tehdä koulutusvalintoja. Toisaalta sama informaatio voi onnistuessaan auttaa parantamaan ohjaajien toimintaa ja parantamaan siten aikuisohjauksen tehokkuutta/vaikuttavuutta. Syrjäytymisen ehkäisy nähtiin useissa vastauksissa aikuisopiskelun ohjauksen keskeiseksi aluetalouden menestymistä takaavaksi tekijäksi. Arvioita TNO-palveluiden nykytilasta Satakunnassa voidaan kuvata seuraavasti: onnistuneeksi mainittiin tyypillisesti ohjaus, jonka antaa organisaatiossa jokin nimetty henkilö ja ohjaus sisältää henkilökohtaisen aktiivisen ja monipuolisen, erityisesti tietoperustaisen ohjauksen henkilölle, joka itse aktiivisesti hakee ohjausta. Kokonaisaineistosta kuitenkin heijastui jonkinasteinen epäyhtenäisyys tai hajanaisuus ohjauksen toteutuksen suhteen. Arvioista koskien TNO-palveluiden tulevaisuutta Satakunnassa korostui erityisesti verkostomaisen yhteistyön tiivistämisen tulevaisuusmalli. Kuitenkin jonkinlaisena aikuisohjauksen ongelmana nähtiin myös koordinaation tai asiakaslähtöisesti ajatellen yhden luukun periaatteen toteutumattomuus (ks. myös edellinen kohta). Elinikäinen oppiminen on nousemassa keskeiseksi strategiseksi keinoksi, jonka avulla voidaan tavoitella älykästä, kestävää ja osallistavaa taloudellista menestystä. Koulutuksen ja elinikäisen oppimisen positiiviset talousvaikutukset korostuvat useissa talousteoreettisissa ja empiirisissä, usein ekonometrisissä tutkimuksissa, kuten myös tehdyn kyselyn vastauksissa. Useat kansainväliset strategia-asiakirjat korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä tulevan talouskasvun ja työmarkkinoiden joustavamman toiminnan yhteydessä. Työ- ja koulutuspolkujen epälineaarisuuden (ammatillinen ja koulutuksellinen Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 8

10 liikkuvuus lisääntyy) odotetaan kasvavan ja siten perinteinen, useamman vuoden tutkintokoulutus on haasteiden edessä ja tarvitaan jatkuvaa elinikäistä oppimista. Keskeinen operatiivinen keino tehostaa elinikäistä oppimista on aktiiviset aikuisopiskelun TNOpalvelut. Yhdessäkään tehdyn kyselyn vastauksista ei mainittu alueellisia TNO-palveluita kansainvälisten tai kansallisten strategioiden toteuttajina. Parhaimmillaan palvelut voivat asiakasnäkökulmasta oleellisesti vähentää sitä epävarmuutta, joka aikuisopiskelua harkitseva kohtaa vaihtaessaan ammattia, hankkiessaan koulutuksen avulla uudenlaista osaamista, päättäessään jatkaa keskeytyneitä opintoja tai vaikkapa tullessaan alueelle jopa vieraaseen kulttuuriin. Epävarmuus liittyy monenlaisiin tiedollisiin asioihin (alueellisten työmarkkinoiden tulevaisuus, työuraa ja osaamista koskevat tiedot ja vaikkapa aikuisopiskelun rahoittaminen), rohkaisuun ja kannustukseen sekä elämänhallintaan yleensä. Satakunnassa on kyselyn perusteella selkeä tahtotila, jossa TNO-palveluiden edellä kuvatun kaltainen sisältö ja merkitys tunnistetaan erityisesti yksilö- ja aluetalouden menestyksen tasoilla. Toisaalta konkreettinen TNO-palveluiden kehittäminen näyttäisi kaipaavan jonkinasteista aluetason koordinaatiota, selkeämpää vastuutusta ja verkostomaista toteuttamista. Konkreettisesti alueellisen aikuisoppimisen strategian toteuttamiseksi tarvittaisiin alueellista toimenpideohjelmaa TNO-palvelujen kokonaiskehittämisestä. Avainsanat: Aikuisopiskelun ohjaus, elinikäinen oppiminen, TNO-palvelut, koulutus, alueellinen merkitys, Satakunta Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 9

11 Sisällys TIIVISTELMÄ... 4 KUVIOLUETTELO TAULUKKOLUETTELO LAATIKKOLUETTELO JOHDANTO Taustaa Tutkimusasetelma, tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen eteneminen TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Keskeiset käsitteet Elinikäinen oppiminen ja aikuisopiskelun ohjaus kansainvälisten tilastojen ja strategia-asiakirjojen valossa ELINIKÄISEN OPPIMISEN TALOUDELLINEN MERKITYS TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA Koulutuksen taloudelliset vaikutukset Elinikäisen oppimisen taloudelliset vaikutukset AIKUISOPISKELUN OHJAUKSEN MERKITYS JA ELINIKÄISEN OHJAUKSEN TILANNE EUROOPASSA POTENTIAALISET AIKUISKOULUTUSMARKKINAT SATAKUNNASSA Työpaikkojen toimialarakenteen muutos Osaamistarpeiden ja koulutusrakenteen muutos ja ennakointi Satakunnassa Satakunnan väestöennuste ikäluokittain Aikuiskoulutuksen erityisryhmien kehitys Satakunnassa TUTKIMUKSEN KYSELYOSION AINEISTOT JA MENETELMÄT Aineiston keruumenetelmät ja edustavuus Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 10

12 6.2. Analyysimenetelmä Tulosten luotettavuuden arviointi KYSELYN TULOKSET Aikuisopiskelun ohjauksen sisältö Aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitys yksilön kannalta Aikuisopiskelun ohjauksen yritystason merkitys Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys aluetaloudellisen menestyksen näkökulmasta Satakunnassa Aikuiskoulutuksen ohjauksen toteutumisen nykytila Satakunnassa Aikuisopiskelun ohjauksen tulevaisuuden näkökulmia JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa Liite 3. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksittäisen yrityksen näkökulmasta Satakunnassa Liite 4. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia Satakunnan aluetalouden menestyksen kannalta Liite 5. Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden nimet (vastaajan ilmoitus) Liite 6. Perusjoukon määrittäminen: Aikuisopiskelun projektiryhmä Satakunnan Opin Ovi TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKÖN JULKAISUT Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 11

13 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Tutkimusasetelma: kyselyn tutkimuskysymykset (punainen väri) ja tarkastellut taloustieteelliset vaikutuskanavat (sininen kehysväri)...17 Kuvio 2. EU25-maiden ikärakenne Kuvio 3. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus maan kokonaistyövoimasta (%, vasen akseli) ja osuuden kasvu (%, oikea akseli)...28 Kuvio 4. Koulutuksensa keskeyttäneiden 1 osuus vuotiaista EU-maissa 2010 (%) 30 Kuvio 5. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen vuotiaiden ikäluokassa eräissä EU-maissa (18) vuonna 2010, (% koko ikäluokasta, joilla vastaava koulutus)...31 Kuvio 6. Työllisten osuus (%) vuotiaista koulutusasteen mukaan OECD - maissa (ml. Brasilia), Kuvio 7. Aikuiskoulutukseen osallistumisaste ja työllisyysaste vuotiaiden ikäluokassa eräissä OECD-maissa vuonna 2007, % ikäluokasta...39 Kuvio 8. Aikuiskoulutukseen osallistumisen ja työllisyysasteen välinen suhde eräissä OECD-maissa (ks. kuvio 7) vuonna 2007 (logaritminen sovite)...40 Kuvio 9. Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne vuosina (parittomat vuodet)...48 Kuvio 10. Kaikkien toimialojen työllisten jakauma koulutusasteittain Satakunnassa v Kuvio 11. Kaikkien toimialojen työllisten jakauma koulutusasteittain Satakunnassa v Kuvio 12. Väestöennuste ikäluokittain Satakunnassa ja maassa keskimäärin...55 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 12

14 Kuvio 13. Demografisen työvoiman tarjontavajeen kehitys Satakunnassa: D = (15 24-vuotiaat/55 64-vuotiaat)...56 Kuvio 14. Satakunnan alueelle ja Suomeen suuntautuvan bruttomuuton kehitys vuosittain (ind. 1987=100)...59 Kuvio 15. Satakuntaan suuntautuva ulkomainen ja kotimainen bruttomuutto (lukumäärät)...60 Kuvio 16. Avoimet työpaikat ja työttömät Satakunnassa...61 Kuvio 17. Rakenteellinen työttömyys Satakunnassa...63 Kuvio 18. Nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyneisyys maakunnittain ja väestöllisen viiteryhmän mukaan (kantaväestö, vieraskieliset) vuonna TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Keskeistä aikuisopiskelun ohjaukseen ja käsillä olevaan selvitykseen liittyvää käsitteistöä...21 Taulukko 2. Yli 55-vuotiaiden työntekijöiden osuus (%) toimialoittain Satakunnassa Taulukko 3. Kysymyslomakkeiden saajien ja vastaajien jakaantuminen organisaatioluokittain...71 Taulukko 4. Aineiston luokittelu sisällönanalyyttisesti koskien aikuisopiskelun ohjauksen käsitettä...73 Taulukko 5. Aikuiskoulutuksen ohjauksen nykytila Satakunnassa: aineistoluokittelu Taulukko 6. Tulokset ja johtopäätökset vastanneiden näkemyksistä aikuiskoulutuksen ohjauksen nykytilasta Satakunnassa: oman organisaation näkökulma 90 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 13

15 Taulukko 7. Aikuisopiskelun ohjauksen kehittämissuunnat Satakunnassa...92 Taulukko 8. Tutkimuksen keskeiset tulokset tutkimuskysymyksittäin...98 Taulukko 9. Induktiivisen päättelyn mukainen sisällönanalyysi: aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa Taulukko 10. Induktiivisen päättelyn mukainen sisällönanalyysi: aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia yritystasolla Satakunnassa Taulukko 11. Aikuisopiskelun ohjauksen vaikutuksia Satakunnan aluetaloudellisen menestyksen kannalta LAATIKKOLUETTELO Laatikko 1. Tulokset I: Aikuisopiskelun ohjauksen käsitteen sisältö...79 Laatikko 2. Tulokset II: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys yksilötasolla ohjattavan näkökulmasta...82 Laatikko 3. Tulokset III: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys yksittäisen yrityksen näkökulmasta Satakunnassa...84 Laatikko 4. Tulokset IV: Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Satakunnan aluetalouden menestyksen kannalta...85 Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 14

16 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa EU:n uudistettu kasvustrategia vuoteen 2020 korostaa elinikäisen oppimisen keskeistä merkitystä (KOM 2010). Strategiassa korostetaan, että Euroopan tulee vastata globaaliin kilpailukykyhaasteeseen, ei pelkästään korkean koulutustason, vaan ennen muuta joustavien koulutus- sekä työurien avulla. Tämä korostuu entisestään tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja globalisaation muokatessa talouden rakenteita jatkuvan, usein kiihtyvän muutoksen periaatteella. Pelkästään perinteinen tutkintokoulutusjärjestelmä ei enää kykene reagoimaan näihin muutostarpeisiin ja aikuisopiskelun ohjauksen rooli tulee olemaan näiden tavoitteiden konkreettisen saavuttamisen näkökulmasta kasvavassa merkityksessä. Onnistuneelta, aidosti päätöksenteon epävarmuutta vähentävältä ohjaukselta edellytetään jonkinlaista globaalin talouskehityksen tuntemusta tulevan alueellisen kehityksen taustamuuttujana, mutta ennen kaikkea se edellyttää alueellisesti erikoistuneiden työ- ja koulutusmarkkinoiden muutosten ennakointia. Tällainen aikuisopiskelun ohjausta palveleva tieto, neuvonta ja ohjaus (TNO) olisi syytä olla ohjausta tarvitsevan asiakkaan ja ohjausta antavan näkökulmista koko alueellisen aikuisohjausverkoston käytössä. Tällaisen toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi on samanaikaisesti kyettävä sovittamaan yhteen koulutuksen kysyjien yksilölliset tarpeet alueen nykyisiin ja tuleviin työvoimatarpeisiin. Satakunnassa on kehitetty aikuisopiskelun ohjausta erityisesti Satakunnan Opin Ovi -hankkeen avulla ja pyrkimyksenä on edelleen kehittää tehokas ja asiakaslähtöinen aikuisopiskelun ohjauksen alueellinen järjestelmä Tutkimusasetelma, tavoitteet ja rajaukset Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida laaja-alaisesti aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä Satakunnassa. Tavoitteena on ensiksikin selvittää sitä, millaisena Satakunnan Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 15

17 aikuisopiskelun ohjausorganisaatioiden johto ja keskeiset sidosryhmät näkevät ohjauksen merkityksen yleisesti ja oman alueensa tulevan menestyksen kannalta. Viimemainitussa keskitytään erityisesti ohjaukseen koko satakuntalaisen toisen ja korkea-asteen koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Toiseksi hankkeen tavoitteena on luoda katsaus koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen taloustieteelliseen kirjallisuuteen ja aiheeseen liittyviin kansainvälisiin strategia-asiakirjoihin (EU-taso ja OECD-taso). Viimemainitut edustavat pidemmän aikavälin kansainvälistä tahtotilaa elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen suhteen ja parhaimmillaan tämä perustuu tutkittuun tietoon (ensin mainittu). Kolmanneksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida kansainvälisiin ja Satakunnan aluetta koskeviin kansallisiin tilastoihin perustuen elinikäisen oppimisen tarvetta ja aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalisen kysynnän kehitystä aiemman kehityksen ja odotettavissa olevan tulevan kehityksen perusteella. Konkreettisesti käsillä olevan tutkimuksen asetelma on kuvattu kuviossa 1. Aikuisopiskelun ohjaus Karppinen ja Vähäsantanen 16

18 5. TOIMINNOT TÄNÄÄN 6. TOIMINNOT HUOMENNA ELINIKÄINEN 1. ALUEELLINEN TNO-PALVELU- TNO-TOIMINTOJEN VAIKUTUSTASOT OPPIMINEN JÄRJESTELMÄ KEHITTÄMINEN J 2. Talous: aluetalous/satakunta Alue 3. Yksilötaso 4. Yritystaso Alue YMPÄRISTÖ Yleinen taloustilanne työmarkkinoiden kehitys koulutusmahdollisuudet rahoitusmahdollisuudet Oppimishalukkuus ja -kyky Yksilölliset perusominaisuudet 1 Elämäntilanne Oppimisen ominaisuudet 2 YKSILÖ TIEDON- YMPÄRISTÖ VÄLITYS TIEDON- Työ- ja koulutusmahdollisuudet VÄLITYS TIEDON- Kvalifikaatio- VÄLITYS TIEDON- vaatimukset VÄLITYS sosiaalinen NEUVONTA toimeentulo verkosto NEUVONTA OHJAUS NEUVONTA OHJAUS NEUVONTA OHJAUS OHJAUS Organisaatio 1 Organisaatio 2 työelämäsuhde Koulutus, työkokemus voimavarat elämänhallinta taidot, kyvyt, tavoitteet osaaminen YKSILÖ Organisaatio 3 Organisaatio n, n = aikuisohjausta antavien organisaatioiden lukumäärä 1 Tyypillisiä oppimishalukkuuteen ja -kykyyn liittyviä yksilöllisiä perusominaisuuksia ovat esimerkiksi lahjakkuus, motivaatio, ahkeruus, sosiaalinen kompetenssi ja aikuisopiskelun tapauksessa erityisesti ikä. On huomattava, että kullakin ominaisuudella on runsaasti erilaisia ulottuvuuksia ja perusominaisuudet ovat keskenään riippuvia. Näin ollen elinikäisen oppimisen kvalifikaatiot (s.o. oppimisen tehokkuus ja taso sekä soveltuvuus työelämän tai aluetalouden tarpeisiin) ovat kontekstuaalisia erityisesti tarkasteltaessa niitä vaikutustasoilla 2. ja 3. kuviossa 1. 2 Oppimisen ominaisuudet liittyvät aikuisen oppijan yleensä mielekkääksi kokemiin oppimiskriteereihin. Jonanssen (1995) erottaa seitsemän oppimisen ominaisuutta (konstruktiivisuus, aktiivisuus, yhteistoiminnallisuus, intentionaalisuus, kontekstuaalisuus, keskustelu- ja vuorovaikutteisuus sekä reflektiivisyys). Lisäksi Nevgi ja Tirri (2001) ovat liittäneet näiden lisäksi keskeiseksi ominaisuudeksi opettajan (tai tässä yhteydessä ohjaajan) palautteen ja tuen. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia, vaan ne ovat toisiinsa liittyneitä. Lähteet: OHJUS-projekti (2002, 9: TNO-palvelutoimintojen kuvaus); Haukioja-Karppinen-Kaivo-oja (2012a: Elinikäinen oppiminen) Kuvio 1. Tutkimusasetelma: kyselyn tutkimuskysymykset (punainen väri) ja tarkastellut taloustieteelliset vaikutuskanavat (sininen kehysväri)

19 Tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa useisiin konkreettisiin tutkimuskysymyksiin. Tässä tutkimuskysymykset on esitetty kolmijakoisen tutkimustavoitteen mukaan. Ensiksikin tutkimuksessa haetaan empiirisen kyselyaineiston avulla vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin. 1. Mitä on aikuisopiskelun ohjaus? 2. Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella on ohjattavan näkökulmasta Satakunnassa? 3. Millainen merkitys aikuisopiskelun ohjauksella on satakuntalaisen yrityksen näkökulmasta? 4. Millainen merkitys aikuisohjauksella on Satakunnan aluetalouden näkökulmasta? 5. Kuinka aikuisopiskelun ohjaus toteutuu nykyisin? 6. Miten aikuisopiskelun ohjausta tulisi toteuttaa jatkossa satakuntalaisten aikuisopiskelun ohjaukseen liittyvien organisaatioiden näkökulmasta? Selvityksen validiteetin (pätevyyden) varmistamiseksi tutkimuksessa tutkimuskysymykset paloiteltiin erillisiin vaikutustasoihin (s.o. tutkimuskysymykset 2 4) sekä pyrittiin myös hakemaan näkemystä siitä, mitä aikuisopiskelun ohjauksella kukin ymmärtää (1). Lähtökohtaisesti TNO-palvelukäsitteen moniulotteisuus ja sen vaikutukset suoraan ja elinikäisen oppimisen kautta saattavat aiheuttaa systemaattista harhaa vastauksiin ja ne ovat haasteita validien tulosten näkökulmasta. Tutkimuskysymyksen 5 6 avulla pyritään löytämään näkemys satakuntalaisen aikuisohjausjärjestelmän nykytilasta ja haetaan keskeisiä kehittämiskohteita. Toiseksi selvityksessä haetaan teoreettisten ja empiiristen tutkimusten ja kansainvälistä tahtotilaa ilmaisevien strategia-asiakirjojen perusteella vastausta elinikäisen oppimisen ja siihen liittyen aikuisopiskelun ohjauksen taloudellisesta merkityksestä yleisesti. Käytännössä haetaan vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 7. Millainen merkitys koulutuksella, elinikäisellä oppimisella ja aikuisopiskelun ohjauksella on (alue)taloudellisen kasvun ja työmarkkinoiden kohtaannon tasoilla sekä yksilötasolla talousteoreettisen kirjallisuuden perusteella?

20 8. Millainen merkitys em. on empiirisen taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella? 9. Millaisen roolin nähdään olevan elinikäisellä oppimisella ja siihen liittyen aikuisopiskelun ohjauksella kansainvälisen ja kansallisen yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta erityisesti EU-politiikan tasolla perustuen tehtyihin strategia-asiakirjoihin? Kolmanneksi tutkimuksessa haetaan vastausta kansainvälisten ja Satakuntaa koskevien alueellisten tilastojen avulla seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 10. Millainen on kansainvälisiin tilastoihin ja maavertailuihin perustuen elinikäisen oppimisen ja aikuisopiskelun ohjauksen kysyntäpotentiaali eli periaatteellinen tarve Suomessa? 11. Millainen on Suomea ja Satakuntaa koskevien aluetilastojen valossa elinikäisen oppimisen tarve ja aikuisopiskelun kysyntäpotentiaali Satakunnassa? Tilastojen valinnat ja tulkinnat tarkasteluista on tehty pääosin talousteoriaperusteisesti. Tilastot on esitetty kuvioin ja taulukoin (ks. kuvio- ja taulukkoluettelo). Selvityksen keskeiset rajaukset tutkimustavoitteittain voidaan pelkistää seuraaviin kohtiin: Empiiristä aineistoa ei kerätä suoraan yrityksiltä tai ohjattavilta, vaikka TNO-palvelut kohdistuvat juuri näihin ryhmiin. Tämä olisi erillisen tutkimuksen aihe ja se sisältäisi merkittävämmin asiakastyytyväisyysselvityksen ulottuvuuden. Käytetään vain laadullisen tutkimuksen menetelmiä kyselyn osalta, koska aikuisopiskelun ohjauksen merkityksen, tilanteen ja kehitysnäkymien arvioiminen muutoin kuin avoimin kysymyksin on epätarkoituksenmukaista. Selvityksessä painotetaan kirjallisuuskatsauksen yhteydessä elinikäisen oppimisen (alue)taloudellisia vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei siis tarkastella tieteellistä kirjallisuutta, joka fokusoituu aikuisopiskelun ohjauksen aikaansaamiin yksilötason usein psykologisiin ja sosiaalisiin Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 19

21 vaikutuksiin. (Ei myöskään aktiivisen kansalaisen ei-syrjäytymisen eitaloudellisiin vaikutuksiin.) Tutkimuksen tilastomateriaali perustuu vain julkisesti saatavissa oleviin tilastoihin. Paria poikkeusta lukuun ottamatta (kuvio 8: yksinkertainen puolilogaritminen regressio ja kuvio 17: rakenteellinen työttömyys Satakunnassa) kuviot ja taulukot on pyritty pitämään yksiulotteisina luettavuuden helpottamiseksi Tutkimuksen eteneminen Kartoituksen varsinainen tekstiosio esittelee ensin lyhyesti aikuisopiskelun ohjaukseen liittyviä käsitteitä (luku 2.1). Luvussa 2.2 tarkastellaan kansainvälisten tilastojen valossa elinikäisen oppimisen tarvetta ja aikuisopiskelun ohjauksen potentiaalista kysyntää Suomessa vertaamalla kehitystä ja tilannetta kansainvälisesti kehitystasoltaan Suomen verrokkimaihin. Luvussa 3 esitellään kansainvälisiä tutkimuksia, jotka liittyvät koulutuksen ja elinikäisen oppimisen ja aikuisoppimisen ohjauksen taloudellisiin vaikutuksiin. Luvussa 4 tarkastellaan erityisesti aikuisopiskelun ohjauksen nykyistä tilannetta ja kehityskohteita Euroopassa tehtyjen, uusien selvityksen perusteella. Luvussa 5 tehdään tilastoperusteinen katsaus potentiaalisen aikuiskoulutusmarkkinoiden kehitykseen Satakunnassa. Luvussa 6 on esitetty empiirisen kyselyosion aineistot ja menetelmät. Luvussa 7 on esitelty kyselyosion tulokset. Lopuksi luvussa 8 esitetään johtopäätökset. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 20

22 2. TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Keskeiset käsitteet Tässä selvityksessä keskitytään aikuisopiskelun ohjauksen merkitykseen. Keskeiset käsitteet liittyvät siihen, mitä on aikuisopiskelu, mitä on sen ohjaaminen sekä millaista merkitystä pyritään arvioimaan ja millaisin menetelmin? Taulukkoon 1 on koottu tämän selvityksen kannalta keskeiset käsitteet ja kuvattu muutamia aikuiskoulutuksen ohjaukseen liitettäviä käsitteitä. Ne perustuvat pääosin Cedefop:n vuonna 2004 ja 2008 julkaisemaan eurooppalaiseen koulutuksen ja opetuksen politiikan terminologiaa koskevaan julkaisuun. Jatkossa luvut pyrkivät arvioimaan aikuiskoulutuksen ohjauksen merkitystä tilastojen ja tutkimusten valossa ja luvut 6 ja 7 kerätyn kyselyaineiston perusteella. Taulukko 1. Keskeistä aikuisopiskelun ohjaukseen ja käsillä olevaan selvitykseen liittyvää käsitteistöä Käsite Sisältö Lähde Läheiset käsitteet Aikuiskoulutus (adult education) Yleinen tai ammatillinen koulutus, joka tarjotaan aikuisille (yleensä) peruskoulutustason jälkeen ammatillisessa tai henkilökohtaisessa tarkoituksessa. Koulutukseen sisältyy yleensä avoin yliopisto (henkilökohtainen kiinnostus) tai koulutus, jolla täydennetään perustaitoja, joita koulutettavalla ei ole aiemmassa koulutuksessa (liittyy usein koulutuksen keskeyttämisiin tai vanhentuneiden tietojen päivittämiseen ja täydennyskoulutukseen) Cedefop (2004) perustuen Euroopan koulutussäätiön 1997 määrityksiin (European Training Foundation, ETF) Elinikäinen oppiminen, täydennyskoulutus, perusopintojen täydentäminen, aikuisoppiminen Aikuisopiskelu (adult learning) Muodollinen eli virallinen, epämuodollinen (informal) tai vapaamuotoinen (nonformal) opiskelu, joka tapahtuu aikuisiällä (yleensä) peruskoulutustason jälkeen. Sisällöllisesti liittyy aikuiskoulutukseen, mutta sisältää myös oppimisen työssä, kotona tai vapaa-aikana (informal) ja se ei ole organisoitua ja tavoitteellista, vaan se on oppijan näkökulmasta tahatonta. Sisältää myös vapaamuotoisen (nonformal) opiskelun, joka perustuu tarkoitukselliseen omaehtoiseen opiskeluun, mutta jolla ei ole muodollisia oppimistavoitteita, opiskeluaikaa tai oppimista tukevia toimia. Cedefop (2008) Aikuiskoulutus, virallinen opiskelu, epämuodolnen opiskelu, vapaamuotoinen opiskelu, elinikäinen opiskelu Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 21

23 Käsite Sisältö Lähde Läheiset käsitteet Aikuisopiskelun teoria (Adult Learning Theory) Andragogy (adult learning theory) on teoria, joka perustuu joukkoon olettamuksia siitä, kuinka aikuinen oppii (verrattuna lapsiin ja nuoriin). Siinä käytetään enemmän ongelmakeskeisen ja vertaisoppimisen lähestymistapoja ja tasaarvoisuutta opiskelijan ja opettajan välillä. Aikuisoppimisen 6 periaatetta: Aikuiset ovat sisäisesti motivoituneita ja itseohjautuvia Aikuiset tuovat elämänkokemuksensa ja tietonsa oppimiskokemuksiin Aikuiset ovat tavoiteorientoituvia Aikuiset ovat relevanssiorientoituneita Aikuiset ovat käytännöllisiä Aikuiset opiskelijat haluavat olla arvostettuja Knowles, M. (1970, 1973, 1980, 1984) Pedogogiikka, Aikuisopiskelun lähtökohdat Ammatillinen liikkuvuus (occupational mobility) Ammatillinen brutto- /nettoliikkuvuus Yksilön kyky muuttaa ja omaksua uusi ammatillinen ympäristö. Tämä voi tapahtua saman organisaation sisällä siirtymisenä uusiin tehtäviin tai organisaatioiden välillä. Ammattia vaihtaneiden kokonaislukumäärä kahden mittauskerran välillä kuvaa bruttoliikkuvuutta. (Bruttoliikkuvuus ei kuitenkaan mittaa työmarkkina-aseman välillä tapahtunutta muutosta eli esimerkiksi siirtymistä jostakin ammatista työttömäksi.) Nettoliikkuvuus mittaa ammattirakenteessa tapahtunutta muutosta kahden mittauskerran välillä. Se kuvastaa ammatillista rakennemuutosta pienimmillään. Cedefop (2004) Aho, Virjo, Koponen (2009) Koulutusliikkuvuus, työpaikkaliikkuvuus, ammattiryhmäliikkuvuus Ammatillinen liikkuvuus Elinikäinen oppiminen Tarkoittaa opiskelua läpi elämän. Parantaa tietoja, taitoja, osaamista, kyvykkyyttä ja pätevyyttä henkilökohtaisista, yhteiskunnallista tai ammatillisista näkökulmista. Cedefop (2004) Aikuisopiskelu, aikuiskoulutus, täydennyskoulutus Keskeyttäminen (dropout) On vetäytyminen koulutuksesta ennen sen päättymistä. Liittyy usein koulupudokkaisiin (early school leavers) ja niihin, jotka eivät ole läpäisseet loppukoetta tai vastaavaa. Ohlsson (1994) Koulupudokkaat Koulutuspolku (education path) Joukko toisiinsa liittyneitä koulutusohjelmia, joita tarjoavat koulut, (täydennys)koulutuskeskukset, korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Niiden pyrkimyksenä on helpottaa ihmisten edistymistä joko ammatissaan tai ammattien välistä siirtymistä. Euroopan komissio (2006) Koulutusjakso Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 22

24 Käsite Sisältö Lähde Läheiset käsitteet Tietoneuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO) (information, advice and guidance/ counselling (IAC, suom. TNO) Valikoima toimintoja, jotka auttavat yksilöitä tekemään koulutuksellisia, ammatillisia ja henkilökohtaisia päätöksiä ja ne pystytään toteuttamaan ennen ja jälkeen, kun ne menevät työmarkkinoille. Tyypillisesti ohjaus sisältää mm. henkilökohtaisen ja urakehityksen tarkastelun ja koulutuksellisen opastuksen, työelämän ja elämänhallinnan arvioinnin, informaation opiskelusta ja työmarkkinamahdollisuuksista, vertais- ja kouluttajakuulemiset, valmistautumisopastuksen työnhakuun. Tyypillisesti ohjausta annetaan kouluissa, koulutuskeskuksissa, työvoimapalveluissa, työpaikoilla ja erilaisissa yhteisöissä, vaikkapa verkoissa. Cedefop (2004) Tietopalvelut, neuvontapalvelut, uraohjaus Työllistyvyys (employability) Yhdistelmä tekijöitä, jotka edesauttavat yksilöitä pääsemään työllisiksi, pysymään työllisinä ja kehittymään urallaan. Työllistyvyys riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista (ml. ammatilliset tiedot ja taidot), kuinka nämä ominaisuudet esitellään työmarkkinoilla, ympäristöllisistä ja yhteiskunnallisista konteksteista (millaisia insentiivejä ja mahdollisuuksia on luoto tietojen ja taitojen päivittämiseen) sekä taloudellisesta kontekstista (rakennemuutos ja suhdanteet). Scottish executive (2007); The institute for Employment Studies (2007) Elinikäinen oppiminen, ammatillinen liikkuvuus Täydennyskoulutus (continuing education) On koulutusta peruskoulutuksen jälkeen tai toimittaessa työelämässä. Pyrkimyksenä on parantaa tai päivittää tietoja ja taitoja, hankkia uusia taitoja uran vaihtoon tai uudelleenkoulutukseen tai jatkaa henkilökohtaista ja ammatillista kehittämistä. Cepefop (2004) Aikuiskoulutus, elinikäinen oppiminen Uraohjaus (Career guidance) Uraohjaus viittaa palveluihin ja toimintoihin, joiden tarkoituksena on auttaa yksilöitä missä tahansa iässä ja elämäntilanteessa tekemään koulutuksellisia ja ammatillisia päätöksiä ja auttaa hallitsemaan uraansa. Palveluja voidaan antaa kouluissa, yliopistoissa, lukioissa, koulutusinstituuteissa, julkisissa työvoimapalveluissa, työpaikoilla, vapaaehtoissektorissa ja yksityisellä sektorilla (etujärjestöt). Palveluja voidaan antaa yksilöllisesti, ryhmässä, face-toface-kontakteissa tai etäpalveluna (esim. sosiaalinen media). Sisältö on samanlainen kuin TNO-palveluissa. OECD (2004a) TNO-palvelut Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 23

25 Käsite Sisältö Lähde Läheiset Yhteiskunnallinen osallisuus (social inclusion) On yksilöiden tai ryhmien integroimista yhteiskuntaan kansalaisina tai erilaisten julkisten sosiaaliverkostojen jäseninä. Yhteiskunnallinen osallisuus tapahtuu ennen muuta työmarkkinoiden ja tulonjaon tasaamisen kautta. Tällä on erityismerkitys tiettyihin erityisryhmiin kohdistuvan ohjauksen yhteydessä: maahanmuuttajat, vammaiset, koulunsa keskeyttäneet. Cedefop (2004) käsitteet Syrjäytyminen, eritysryhmien aikuisopiskelun ohjaus 2.2. Elinikäinen oppiminen ja aikuisopiskelun ohjaus kansainvälisten tilastojen ja strategia-asiakirjojen valossa Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop, European Centre for the Development of Vocational Training) määrittää elinikäisen ohjauksen (lifelong guidance) keskeisiksi kohderyhmiksi 1 : Nuoret Aikuiset Työlliset/työttömät Opiskelijat Ikääntyneet Erityisryhmät: maahanmuuttajat, vammaiset ja etniset vähemmistöt Toisaalta OECD (2004a) jaottelee uraohjauksen (career guidance 2 ) kohderyhmät seuraavasti: Uraohjauspalvelut nuorille o urakoulutus ja -ohjaus kouluissa o uraohjaus syrjäytymisriskissä oleville nuorille o urapalvelut korkeakouluissa 1 Tutkimuksen verkkoversiossa on mahdollisuus päästä Cedefopin keräämiin lähteisiin ctrl+click - toiminnolla luettelon aihe aktivoimalla (osoitteet testattu 4/2012). 2 Uraohjaukseen kuuluu OECD:n määritelmän mukaan myös muut kuin koulutukselliset palvelut ja toiminnot (mm. ammatilliset ja työvälityspalvelut). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 24

26 Uraohjauspalvelut aikuisille o työttömille aikuisille o työllisille aikuisille o ikääntyneille. Käsillä olevassa selvityksessä keskitytään nimenomaisesti aikuisopiskeluun liittyviin tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin (TNO-palvelut). Vaikka TNO-palvelut voidaan nähdä normaaleina toiminnallisina ulottuvuuksina koulutusorganisaatioiden, työnvälitysorganisaatioiden sekä etujärjestöjen (elinkeinoelämä- ja työntekijäjärjestöt) toiminnassa, niin aikuiskoulutustoimintojen tarve ja merkitys ovat kasvaneet ja niillä nähdään yhä selkeämmin myös strategista ulottuvuutta (KOM 2010, OKM 2011a, Cedefop 2011). Tämä johtuu sekä itse koulutusjärjestelmissä tapahtuneista muutoksista sekä laajemminkin yhteiskunnassa ja maailmantaloudessa tapahtuneista muutoksista. Työ- ja koulutusurien epälineaarisuuden lisääntyminen, koulutuspolkujen monimuotoistuminen (so. koulutuksellisten umpiperien välttäminen) ja osaamisen erikoistumistarpeen sekä yksilöllisten tarpeiden yhteensovittaminen sekä syrjäytymisen ehkäisy osaamiseen perustuvassa taloudessa ovat lisänneet TNO-palveluiden potentiaalista tarvetta. Tarkastellaan seuraavassa elinikäisen oppimisen ja TNOpalveluiden kasvuun, väestön ikääntymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä strategisia vaikutuksia kansainvälisten tilastojen, strategisten politiikkapyrkimysten ja talousteorian perusteella. Euroopan unionin uusi kasvustrategia Eurooppa 2020 tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun (KOM 2010). Näistä kolmesta toisiaan täydentävästä kasvuprioriteetista älykäs kasvu perustuu erityisesti työmarkkinakohtaannon parantamiseen (s.o. aktuaalisen työllisyysasteen nostamiseen) ja jatkokouluttautumiseen kannustamiseen. Molemmat edellyttävät elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä ja aikuisopiskelun ohjauksella voidaan tehostaa näihin tavoitteisiin pääsemistä. Myös osallistavan kasvun prioriteetti korostaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä, kun pyritään parempien työpaikkojen luomiseen ikääntyville, pyritään investoimaan osaamiseen ja koulutukseen niin, että autetaan kaikenikäisiä ennakoimaan tulevaa ja hallitsemaan muutoksia sekä pyritään ehkäisemään Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 25

27 syrjäytymistä. Osallistava kasvu tavoittelee sellaisten yhteiskunnallisten olojen aikaansaamista, jossa mahdollisemman moni kansalainen ja alue voi nauttia kasvun hedelmistä. Myös tässä yhteydessä aktiiviset aikuisopiskelun TNO-palvelut ovat oleellisessa roolissa pyrittäessä saavuttamaan osallistavan kasvun tavoitteita. Cedefop (2011, 15 16) esittää, että useissa EU-komission viimeaikaisissa asiakirjoissa ja tutkimuksissa korostetaan työmarkkinoiden joustavuuden merkitystä keskeisenä tekijänä globaalin kilpailukyvyn kannalta. Talouden rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa ja EU-maissa tarvitaan jatkuvaa uudenlaiseen osaamiseen panostamista kaikissa ikäluokissa. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei kaikilta osin pysty reagoimaan tällaisiin uusiin työmarkkinahaasteisiin, jossa tarvitaan jatkuvasti ennakoivaa toimintaa, jotta ammatillista, koulutuksellista ja alueellista liikkuvuutta voidaan lisätä. Tämän lisäksi Suomi on demografisesti vielä muutaman vuosikymmenen ajan tilanteessa, jossa työmarkkinoille tuleva 10-vuotisikäkohortti on pienempi kuin työmarkkinoilta poistuva 10-vuotisikakohortti. Yhtenä ensimmäisistä EU-maista Suomessa tällainen demografinen työvoiman tarjontavajeaikakausi alkoi vuonna Tuolloin yli 65-vuotiaiden osuus väestöstämme oli 12. suurin EU25 maista. (esim. Tilastokeskus 2005). Vaikka talouden rakenteet pysyisivät muuttumattomina, niin pidemmällä aikavälillä Suomea uhkaa väestön ikääntyminen (ks. kuvio 2), huoltosuhteen heikkeneminen ja työvoimapula. Näissä olosuhteissa työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinakohtaannon parantaminen ovat oleellisessa asemassa, mutta myös työperäinen maahanmuutto on yksi keskeisimpiä keinoja, jolla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kaikissa näissä tavoitteissa aikuisväestön TNO-palvelut tulevat olemaan entistäkin tärkeämmässä asemassa. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 26

28 Kuvio 2. EU25-maiden ikärakenne 2030 Lähde: Eurostat, New Cronos ja Tilastokeskus Kuviosta 3 voidaan nähdä, että ulkomaalaisten työntekijöiden osuus kokonaistyövoimasta Suomessa on kansainvälisesti vertaillen vielä varsin pieni (8. pienin EU27-maasta, pl. Romania). Edellä todettiin, että samalla kotimaisen työvoiman demografinen tarjontavaje kasvaa tulevaisuudessa, mikä luo painetta ulkomaisen työvoiman kasvattamiselle. Kuviosta 3 voimme edelleen nähdä, että vuosien välillä ulkomaisen työvoiman määrä on ollut voimakkaassa kasvussa Suomessa (10:nneksi nopeinta EU27-maista, pl. Romania). Johtopäätöksenä voidaan esittää, että koska ulkomaalaiset ovat yksi keskeinen TNO-palvelujen kohderyhmä, niin palveluiden tarve Suomen kaltaisen demografisen profiilin omaavassa ja osaamiseen perustuvassa maassa tulee kasvamaan. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 27

29 Lähde: Eurostat 2012 Kuvio 3. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus maan kokonaistyövoimasta (%, vasen akseli) ja osuuden kasvu (%, oikea akseli) Aikuiskoulutettavan näkökulmasta erityisesti silloin, kun kyseessä on alan tai ammatin vaihto tai keskeytyneiden opintojen uudelleenkäynnistäminen kouluttautumispäätös on pitkäaikainen sitoumus ja se sisältää merkittävissä määrin epävarmuustekijöitä. Cedefop (2011, 17) esittää, että tällaisen päätöksen yhteydessä aikuisopiskelun aktiivinen ohjaus on oleellisessa roolissa, koska sen avulla autetaan opiskelijaa tekemään hyvin informoituja päätöksiä, jotka parhaimmillaan perustuvat ennakoituihin työvoimatarpeisiin ja olemassa olevien koulutusmahdollisuuksien laajaalaiseen ja syvälliseen esittelyyn ja samalla voidaan ottaa huomioon koulutukseen hakeutuvan elämäntilanne. Cedefop (2011, 17 18) mukaan tämä asettaa merkittäviä tiedollisia ja taidollisia vaatimuksia tehokkaalle aikuiskoulutuksen ohjauspalvelujen tuottajille tai tuottajien verkostolle. Vaikka konkreettiset työvoimatarpeet ja koulutuksen tarjonta ovat paikallisia, niin enenevissä määrin aluetalouksien rakennemuutosta ohjaa globaalin kilpailun paineet. Edelleen todetaan, että EU:ssa ei ole vielä onnistuttu Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 28

30 tekemään koherenttia ja kokonaisvaltaista aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmää. Keskeisiksi syiksi tällaiselle puutteelle mainitaan koordinaation puute eri toimijoiden kesken sekä merkittävä analyyttisen tiedon tarve tuloksellisen TNO-palvelutoiminnan edellytyksenä (ks. tarkemmin luku 4). Yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä EU:n vuoden 2008 päätöslauselmassa kuitenkin mainitaan, että aikuisopiskelun ohjaus tulisi kytkeä yhä tiiviimmin yhteen elinikäisen oppimisen strategioiden kanssa (Cedefop 2011, 18). EU- ja muiden kehittyneiden maiden tuleva talouskasvu on ankkuroitu tietointensiivisiin ja korkean arvonlisäyksen tuottaviin taloustoimiin (Europa 2020 flagship initiative on innovation union ). Cedofopin (2012a) laskelmat perustuen Eurostatin tilastoihin osoittavat, että 38,5 % EU-maiden kokonaistyöllisyydestä vuonna 2010 tulee tietointensiivisestä palvelusektorista (knowledge-intensive services, KIS) 3. Puolet tästä tietointensiivisestä työllisyydestä (41 miljoonaa työntekijää) kohdistuu korkea-asteisesti koulutettuihin ja työllisyys kokonaisuudessaan tietointensiivisissä palveluissa on kasvanut nopeammin kuin työllisyys keskimäärin EU:ssa vuosien 2008 ja 2010 välillä. Suomessa tietointensiivisissä palveluissa työskentelee hieman yli 42 % työllisistä eli yli EU27-maiden keskiarvon, joskin tämä osuus on ollut laskeva vuosien 2008 ja 2010 välillä, kuten myös seitsemässä muussa EU27-maassa (Alankomaat, Bulgaria, Italia, Kreikka, Latvia, Liettua ja Viro). Luultavasti nykyinen murros elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa Suomessa edelleen pienentää KIS-työllisyysosuuttamme tai ainakin se lisää korkeasti koulutetun työvoiman ammatillista liikkuvuutta ja aikuisväestön TNO-palvelujen tarvetta. 3 Tietointensiiviset palvelut on muodostettu Cedefopin (2012a) laskelmissa siten, että on poimittu Euroopan unionin taloudellisen aktiviteetin (NACE, The Statistical Classification of Economic Activities in the European Community, Rev. 2) luokituksen 2 numerotasolla ne toiminnot, joissa korkean koulutustason työntekijöiden osuus on merkittävin. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 29

31 1 Koulutuksensa keskeyttäneiksi Eurostatin tilastoissa lasketaan ne vuotiaat, joilla on (1) korkeintaan koulutusluokituksen alemman tason koulutus (ISCED 0 3a) ja (2) he eivät ole olleet koulutuksessa tai opetuksen piirissä neljän edellisen viikon aikana. Lähde: Eurostat 2012a ja Cedefop 2012a Kuvio 4. Koulutuksensa keskeyttäneiden 1 osuus vuotiaista EU-maissa 2010 (%) Yksi keskeinen kohderyhmä, jolle TNO-palveluja tarjotaan, on alhaisen koulutustason tai koulutuksensa keskeyttäneiden ryhmä. Eurooppa 2020 kasvustrategiassa mainitaan, että tavoitteena on laskea keskimääräinen koulutuksen keskeyttäneiden määrä vuotiaista EU27-maissa keskimäärin alle 10 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Suomen vastaava kansallinen tavoite on 8 % (Eurostat 2012a, KOM 2010). Vuonna 2010 tämä prosentti EU27-tasolla on 14. Suomikin ylittää (10,3 %) vielä selvästi tavoitearvonsa. (Kuvio 4). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 30

32 Kuviossa 5 kuvataan elinikäiseen oppimiseen osallistuneiden osuuksia työikäisen aikuisväestön (25 64-vuotiaat) keskuudessa taustakoulutuksen (ISCED-koulutusluokitus) mukaan ryhmiteltynä eräissä EU-maissa ja EU27-maissa keskimäärin. Maat on kuviossa 5 järjestetty nousevaan järjestykseen sen mukaan, kuinka suuri osa korkeammin koulutettujen ikäkohortista on osallistunut elinikäisen oppimisen mukaiseen koulutukseen. 1 Oikeanpuoleinen luku kertoo elinikäisen oppimisen (muodolliseen tai epämuodolliseen koulutukseen osallistuminen) koko ikäluokassa kaikilla koulutustasoilla (ISCED 0 6). 2 Aineisto on Cedefop (European Centre for the Development of Vocational Training) koostamaa , ja se pohjimmiltaan perustuu EU:n työvoimatutkimukseen (EU Labour Force Survey). Kyselytutkimuksessa on kartoitettu osallistumista lisäkoulutukseen tai lisäopetuksen saamista neljän kyselyä edeltävän viikon aikana. Cedefop 2012b on lisäksi arvioinut alemman koulutustason (ISCED 0 2) elinikäistä oppimista vuonna Ainoastaan Tanskassa ja Ruotsissa osallistumisaste on kasvanut selvästi ja muissa maissa se on ollut vuosina 2008 ja 2010 lähes samalla tasolla. Tässä lasketut elinikäisen oppimisen indikaattorit eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia maiden välillä (esim. Ranska), koska kansallisten työvoimatutkimusten toteuttamisessa on jonkin verran eroa. EU27 keskiarvon on arvioinut Eurostat. Lähde:Eurostat 2012b ja Cedefop 2012b Kuvio 5. Osallistuminen elinikäiseen oppimiseen vuotiaiden ikäluokassa eräissä EU-maissa (18) vuonna 2010, (% koko ikäluokasta, joilla vastaava koulutus) Kuviosta 5 voimme havaita seuraavaa: Suomessa ylemmän keskiasteen, korkea-asteen (ammattikorkeakoulut ja yliopistojen perustutkinnot) ja tutkijakoulutuksen saaneiden (ISCED 3 6) vuotiaiden osallistumisaste elinikäiseen oppimiseen on kaikkien korkein vertailluista 18 EU-maasta vuonna Suomessa kaikkien koulutustasojen elinikäinen oppiminen (23 %) on yli 2,5- kertaa yleisempää kuin EU27-maissa (9,1 %) keskimäärin. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 31

33 Suomessa kaikkien koulutustasojen elinikäinen oppiminen vertailluista EU-maista on kolmanneksi yleisintä heti Tanskan (32,8 %) ja Ruotsin (24,5 %) jälkeen. Sekä Tanskassa että Ruotsissa matalan koulutustason (ISCED 0 2: esiaste, perusaste ja alempi keskiaste) omaavien osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa Tanskassa yli kolme kertaa yleisempää kuin Suomessa Useissa suurissa EU-maissa (Saksa, Ranska, Italia) elinikäinen oppiminen on varsin vähäistä selvästi alle EU27 -maiden keskiarvon ja keskimäärin yli 3,6 - kertaa harvinaisempaa kuin Suomessa. Yleisenä johtopäätöksenä luvun 2.2 perusteella voidaan esittää, että väestön ikääntymisen ja globalisaation aikaansaaman nopeutuvan rakenne- ja osaamistarpeiden muutoksen seurauksena elinikäisen oppimisen merkitys tulevana kilpailukykytekijänä tulee Suomen kaltaisissa maissa korostumaan. Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen ammatillista liikkuvuutta parantamalla edellyttää paitsi paikallisten työ- ja koulutusmarkkinoiden entistä parempaa ja ennakoivampaa tuntemusta, myös globaalin talouden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen huomioonottamista samanaikaisesti koulutettavien yksilöllisten tarpeiden yhteensovittamisen kanssa. Aktiivinen, onnistunut aikuisopiskelun ohjaus edellyttää merkittäviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, jossa yhteistyö alueellisten aikuiskoulutuksen ohjausorganisaatioiden kanssa voi oleellisesti parantaa toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Elinikäisen oppimisen ja TNOpalvelujen lisäämisen tavoite on korostunut myös EU:n keskeisissä kasvuun ja syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävissä strategisissa pyrkimyksissä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 32

34 3. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TALOUDELLINEN MERKITYS TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA 3.1. Koulutuksen taloudelliset vaikutukset Osaamiseen perustuvassa taloudessa elinikäinen oppiminen voidaan nähdä yhtenä pitkäaikaisena inhimillisen pääoman kasautumisen muotona. Toinen keskeinen osaamisen kasautumisen muoto on perinteinen tutkintoon tähtäävä opiskelu kaikilla koulutusasteilla. Tarkastellaan tässä aluksi koulutuksen taloudellisten vaikutusten tutkimuksia (economics of education, growth theory) yleisesti, ja sen jälkeen erityisesti elinikäisen oppimiseen liittyvää taloudellisia vaikutuksia tutkivaa kansainvälistä kirjallisuutta sekä aikuisopiskelun ohjauksen merkitystä tarkastelevia tutkimuksia. Korkeampi koulutustaso merkitsee onnistuneempaa innovaatiotoimintaa ja parempaa talouden dynaamista tehokkuutta, jotka edelleen johtavat tuottavuuden kasvuun, nopeampaan talouskasvuun, kansantalouden parempaa kilpailukykyyn globaalitaloudessa sekä korkeampaan taloudelliseen hyvinvointiin (ks. Lucas 1988, OECD 2000; McMahon 2004; Leitch 2006; KOM 2010; Oreopoulos & Salvanes 2011; Haukioja, Karppinen & Kaivoja 2012b). Koulutukseen perustuvaa osaamista on pidetty ja pidetään edelleen yleisesti myös useissa käytännön strategioissa ja politiikkaohjelmissa keskeisimpänä resurssiperusteisena tekijänä, jolla kehittyneiden maiden pärjääminen tiukentuvassa kansainvälisessä kilpailussa voidaan turvata. Konkreettisina esimerkkeinä tästä ovat EU:n ns. Lissabonin strategia vuodelta 2000, jossa tähtäin oli vuodessa 2010, ja erityisesti nykyinen Eurooppa 2020 kasvustrategia (KOM 2010). McMahon (2004, 255) esittää empiirisiin tutkimuksiin perustuen, että luultavasti koulutuksen dynaamiset, pidemmän aikavälin resurssiperustaan (s.o. osaamiseen) syntyvät kestävän kasvun vaikutukset ovat merkittäviä, monitasoisia ja viiveet ovat pitkiä (ks. myös De la Fuente 2011). Koulutus vaikuttaa jatkuvasti talouden kehitykseen ja on usein edellytys sille, että voidaan siirtyä uudelle, korkeammalle kehitystasolle. Lisäksi koulutuksen aikaansaama osaamisperusteinen talouskasvu on myös ekologisesti kestävämmällä perustalla verrattuna perinteiseen ekstensiiviseen resurssien käyttöön perustuvaan kasvuun (esim. McMahon 2004, EU 2011a ja 2011b). Erityisesti Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 33

35 ammatillisen lisäkoulutuksen tarvetta osaamistaloudessa on usein perusteltu sillä, että yksinkertaisesti teknologisen muutoksen johdosta ammatilliset tiedot ja taidot vanhenevat kiihtyvää tahtia, mikä vaatii jatkuvaa päivittämistä, jotta työmarkkinoilla voidaan pysyä työllisenä (OECD 2004b). Useat empiiriset koulutuksen taloudellisten vaikutusten tutkimukset pohjautuvat minceriläiseen näkökulmaan, jossa koulutus nähdään puhtaana yksityistaloudellisena investointina (alkaen Mincer 1974). Dickson & Harmon (2011) esittävät, että minceriläisen tutkimuksen tradition mukaan on tehty merkittävästi empiiristä tutkimusta viime vuosina, erityisesti koskien korkeakoulutuksen tuottoja. Tutkimukset osoittavat, että koulutuksen rahoituksellinen tuotto ylittää merkittävästä puhtaista sijoitusinstrumenteista saatavan rahoituksellisen tuoton. Tämän perusteella on vaadittu, että perustutkintokoulutus korkeimpien yksityisten tuottojen koulutuksessa (s.o. yliopistokoulutus) tulisi olla maksullista. (ks. lähemmin viimeaikaisesta keskustelusta Haukioja et al. (2012b). Leigh & Gill (1997), Jacobsen, Lalonde & Sullivan (2005), Dearden, McGranahan & Sianesi (2004), De-Coulon & Vignoles (2008) ovat tutkineet erityisesti ammatillisen ja alemman koulutustason tuottoja. Edellä korostuu nimenomaan koulutuksen rahoitukselliset tuottovaikutukset. Näihin empiirisiin tuottolaskelmiin itsessään liittyy useita monitulkintaisia menetelmällisiä ratkaisuja, jotka vaikeuttavat tulosten vertailuja. Lisäksi yleensä koulutuksen rahoitustuottolaskelmat perustuvat olettamukseen, että koulutus luo korkeamman palkkatason ja laskelmissa ei ole useinkaan huomioitu epävarmuuden vaikutuksia. Näiden olettamusten ja mallispesifikaatioiden huomioiminen voi muuttaa tuottolaskelmien vaikuttavuustulkintoja merkittävästi (ks. lähemmin Haukioja et al. 2012b). Lisäksi Aspin, Chapman, Hatton ja Sawano (2001) korostavat laajempia yksityisiä ja julkisia koulutuksen hyötyjä. Tyypillisesti ne näkyvät esimerkiksi koulutusvuosien positiivisena korrelaationa terveydentilan ja luottamuskokemuksen suhteen ja negatiivisena korrelaationa avioerojen ja lasten ruumiillisen kurittamisen suhteen (s.o. vanhemmuudessa epäonnistuminen). Koulutus voi vaikuttaa myös suoraan preferensseihin, kuten tulevaisuuden korkeampaan arvostukseen päätöksissä. (ks. katsaus koulutuksen ei-taloudellisten vaikutusten kirjallisuuteen Oreopoulos & Salvanes 2011, Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 34

36 ). Näitä ei luonnollisestikaan ole huomioitu perinteisissä koulutuksen rahoitustuottolaskelmissa. Näiden huomioiminen on menetelmällisesti huomattavasti haastavampaa kuin laskennallisten palkkataso-odotuksiin perustuvien tuottolaskelmien tekeminen. Tästä huolimatta McMahon (2004, 244) on esittänyt useisiin empiirisiin tutkimuksiin perustuen, että korkeamman tason koulutuksessa yhteiskunnalliset tuotot OECD-maissa ovat lähes 20 % huomioitaessa siis myös koulutuksen markkinattomat, ei yksityistaloudelliset tuotot. Arviossa konventionaaliset rahoitukselliset yhteiskunnalliset tuotot, jotka siis eivät ota huomioon ulkoisvaikutuksia (s.o. koulutuksesta hyötyvät myös muut kuin koulutettava ja ilman, että siitä tarvitsee maksaa), ovat korkea-asteen koulutuksessa noin 8,5 %. Luultavasti Suomen kaltaisessa maassa, jossa lähtökohtaisesti korkeakoulutuksen rahoitukselliset tuotot ovat OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla tasolla, korkeakoulutuksen ulkoisvaikutukset huomioivat yhteiskunnalliset tuotot ovat 20 %:a korkeammalla tasolla. Tälle tasolle ei päästäne ilman voimallista julkista panostusta (ks. Haukioja et al. 2012b). Vaikka edellä esitetyt tulokset koskevat ennen muuta koulutuksen tuottoja ylipäätään, niin elinikäinen oppiminen sikäli, kun se johtaa palkkataso- ja ulkoisvaikutuksiin saa aikaan samantyyppisiä vaikutuksia. Usein koulutus ja siihen liittyen elinikäinen oppiminen voidaan nähdä eräänlaisena yksilötason vakuutuksena työmarkkinoilla menestymiselle ja pysymiselle ja samalla se merkitsee riskittömämpää palkkatulovirtaa myös silloin, kun taloudessa menee yleisesti heikommin (OECD 2012a). Kuviossa 6 on kuvattu tätä koulutustasojen vakuutusominaisuutta OECD-maissa vuonna 2009, jolloin useat kehittyneet maat olivat taantumassa. Kuviosta 6, jossa maat on järjestetty korkea-asteen koulutettujen työllisyysosuuksien mukaan alenevaan järjestykseen, voimme huomata seuraavaa: Kaikissa OECD-maissa korkeampi koulutusaste merkitsee parempaa työllistyvyyttä. Ainoastaan viidessä tarkastelluista 35 kehittyneestä maasta korkea-asteen suorittaneiden työmarkkinakohtaanto on alle 80 % ja vastaavasti yhdessäkään maassa alimman koulutustason henkilöiden vastaava kohtaanto Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 35

37 ei yllä 80 %:iin ja keskimmäisessä luokassakin vain 9 maassa 80 %:n raja ylittyy. Koulutuksen työllisyysvakuutusvaikutus (s.o. ero ylimmän ja alimman koulutusasteen suorittaneiden työllisyyden välillä on suuri) on merkittävä ( OECD-maiden keskiarvo, 28 %-yksikköä) 15 maassa. Työllisyysvakuutusvaikutus on erityisen merkittävä ( 35 %-yksikköä) seuraavissa maissa: Slovakia (53), Puola (44); Unkari (41), Tsekki (40), Israel (38), Belgia (36), Viro (35) ja Slovenia (35) Suomessa korkea-asteen koulutuksen saaneiden työmarkkinakohtaanto työllisyysasteella mitaten on vuotiaiden ikäluokassa 15. paras vertailluista 35 maasta ja koulutusasteiden työttömyysvakuutusvaikutus on OECD-maiden keskiarvon suuruinen, 28 % yksikköä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 36

38 Kuvio 6. Työllisten osuus (%) vuotiaista koulutusasteen mukaan OECD -maissa (ml. Brasilia), 2009 Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 37

39 3.2. Elinikäisen oppimisen taloudelliset vaikutukset Useissa maissa julkisen sektorin (hallituksen) tavoitteena on rohkaista elinikäistä oppimista, koska sen ajatellaan parantavan tuottavuutta osaamistason nousun seurauksena, ja työmarkkinoiden kohtaantoa koulutukseen osallistuvien paremman työllistyvyyden seurauksena. Tämän lisäksi elinikäisellä oppimisella ajatellaan olevan muita ei-taloudellisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, esimerkiksi osallisuuden (eisyrjäytymisen) kasvaminen. West (2012) esittää tuoreessa katsauksessaan koskien elinikäistä oppimista ja EU-politiikkaa, että EU-tasolla ensimmäisen kerran selvästi mainittiin koulutus ja erityisesti elinikäinen oppiminen (lifelong learning) taloudellisen kasvun tekijänä EUkomission valkoisessa paperissa (1993a). Tämä ns. the Delors White Paper 4 koski kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Vuonna 1993 ilmestyi myös EU-komission työpaperi (EU komissio 1993b) koskien koulutusta ja harjoittelua (education and training (lyhyt muotoinen koulutus) E&T), jossa ensimmäisen kerran selvästi odotetaan uusia innovaatioita ja EU-tason yhteistyötä, jolla pyritään parantamaan E&T-laatua ja sille asetetaan korkeammat tavoitteet ja standardit. Vuonna 1997 ilmestyi Euroopan työllisyysstrategia, joka oli ensimmäinen ilmentymä tähän suuntaan. Vuoteen 2000 eli Lissabonin strategiaan saakka tosin training käsitettiin enemmän työmarkkinoiden harjoitteluksi/valmennukseksi osana aktiivista työmarkkinapolitiikkaa. Vasta Lissabonin kommunikean mukaan training nähtiin laajemmin eli se nähtiin räätälöitynä koulutuksena erilaisissa elämäntilanteissa oleville kohderyhmille: 4 OECD ja Unesco olivat tätä ennen nostaneet elinikäisen oppimisen agendalleen kasvun ja kehityksen tekijänä (West 2012, 10). Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 38

40 Tämän jälkeen Eurooppa strategiassaan EU-komissio (KOM 2010) asettaa selviä määrällisiä tavoitteita elinikäiselle oppimiselle. Koulunsa keskeyttäneiden määrä täytyy saada pudotettua keskimäärin alle 10 %:iin (ks. kuvio 4) ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus täytyy saada nousemaan vähintään 40 %:iin (30 34-vuotiaista). Kansalliset tavoitteet voivat olla tätäkin tiukemmat. Elinikäisellä oppimisella on perinteiseen lineaariseen koulutus-työura-polkuun verrattuna se erityispiirre, että elinikäinen oppiminen tähtää työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymiseen pyrkimällä parantamaan työmarkkinakohtaantoa eli työn kysynnän ja -tarjonnan kohtaamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu eräiden OECD-maiden työllisyysasteiden ja aikuiskoulutukseen osallistumisen välistä yhteyttä. Tarkasteluissa on rajattu ulkopuolelle työvoimasta poissiirtyvä 10-vuotisikäkohortti, koska maiden väliset erot eläköitymisjärjestelmien suhteen ovat institutionaalisesti varsin erilaisia. Kuvio 7. Aikuiskoulutukseen osallistumisaste ja työllisyysaste vuotiaiden ikäluokassa eräissä OECD-maissa vuonna 2007, % ikäluokasta Lähde: OECD, 2012b Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 39

41 Kuviossa 7 maat on järjestetty alenevaan suuruusjärjestykseen aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen vuotiaiden ikäluokassa. Kaiken kaikkiaan näyttäisi siltä, että maiden väliset erot aikuiskoulutukseen osallistumisen suhteen ovat merkittävät. Kun Ruotsissa, Uudessa-Seelannissa ja Suomessa ikäluokasta osallistuu aikuiskoulutukseen %, niin Italiassa, Puolassa, Kreikassa ja Unkarissa vain %. Maiden välisessä kokonaistyöllisyysasteessa ei ole läheskään saman suuruusluokan vaihtelua (keskipoikkeama lähes neljä kertaa pienempi). Näyttäisi siis siltä, että erot aikuiskoulutukseen osallistumisessa tarkastelluissa maissa eivät johtaisi merkittävästi parempaan työllisyysasteeseen (vrt. perinteisen koulutuksen työttömyysvakuutusvaikutus, kuvio 6). Kuviossa 8 on kuitenkin tarkastelu tarkemmin tätä aikuiskoulutukseen osallistumisen ja kokonaistyöllisyysasteen vaihteluiden välistä suhdetta. Tarkasteluvuodeksi on valittu nykyistä talouskriisiä edeltävä normaali taloudellinen tilanne 2007, jotta lamasta aiheutuvat kysyntäperusteiset työllisyysvaihtelut eivät vaikuttaisi haittaavasti em. muuttujasuhteisiin. Aineistolähde: OECD 2012b Kuvio 8. Aikuiskoulutukseen osallistumisen ja työllisyysasteen välinen suhde eräissä OECD-maissa (ks. kuvio 7) vuonna 2007 (logaritminen sovite) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 40

42 Kuviosta 8 näemme, että vaihtelu aikuiskoulutukseen osallistumisessa vuotiaiden ikäluokassa selittää hieman yli puolet tarkastelujen maiden työllisyysasteen vaihtelusta, kun käytämme puolilogaritmoitua mallia. Muuttujien suhde on siis positiivinen ja ei-lineaarinen. Toisin sanoen aikuiskoulutukseen panostaminen nostaa maan työllisyysastetta, mutta maissa, joissa aikuiskoulutukseen osallistuminen on suurta, työllisyysasteen kasvuvaikutus on pienempi. Aikuisopiskelun ohjauksen näkökulmasta tästä voidaan esittää muutamia, osin vastakkaisia päätelmiä 5 : aikuisopiskelun ohjaus saattaa olla työmarkkinoiden kohtaantotavoitteen näkökulmasta tehottomampaa maissa, joissa työllisyysaste on jo muutoinkin korkealla tasolla, maissa, joissa kokonaistyöllisyysaste on onnistuttu pitämään erityisen korkealla tasolla, on panostettu aikuiskoulutukseen (ks. myös McKenzie & Wurzburg 1997; Jenkins, Vignoles, Wolf & Galindo-Rueda 2002; Dorsett, Lui &Weale 2010), tai tehokkaan aikuisopiskeluohjausjärjestelmän puuttumisen vuoksi (ks. Cedefop 2011) korkean työllisyysasteen maissa aikuiskoulutuksella on enemmän henkilökohtaisia tai muita vaikutuksia (eivät näy työllisyysasteessa, mutta kylläkin muussa hyvinvoinnissa) kuin työmarkkinakohtaantoa edelleen parantavia vaikutuksia. Näistä näkökulmista aikuisopiskelun ohjausjärjestelmän (tehokkaasti toimivan verkoston) kehittäminen paitsi maa-, mutta ennen muuta aluetasolla, olisi ensiarvoisen tärkeää. Keskeinen teoreettinen hypoteesi esittää johon myös useat elinikäisen oppimisen strategiat nojaavat elinikäisen oppimisen taloudellisten vaikutusten perustuvan siihen, että sen avulla ajatellaan ensiksikin tuottavuuden ja talouskasvun paranevan, kun osaamistaso nousee. Toiseksi elinikäisen oppimisen ajatellaan parantavan 5 Päätelmät ovat vain suuntaa-antavia. On syytä pitää mielessä muutama varauma. Ensiksikin syy- ja seuraussuhde maatasolla ei välttämättä ole todellisuudessa siten, kuin tässä on tulkittu eli aikuiskoulutuksen osallistumisasteen seurauksena työmarkkinakohtaanto paranee eli työllisyysaste kasvaa. Maatason aineistossa kausaalisuus voi olla myös niin, että korkean työllisyysasteen maassa ihmiset herkemmin osallistuvat aikuiskoulutukseen, vaikkapa sen vuoksi, että he kokevat suurempaa yhteiskunnallista osallisuutta (social inclusion). Toiseksi tehdyssä regressiossa on vain 27 havaintoa, joskin maat ovat globaalisti katsottuna varsin samanlaisia kehittyneitä maita. Kolmanneksi muuttujat ovat vain vuodelta 2007, joskin muuttujat (aikuiskoulutukseen osallistumisaste ja työllisyysaste) ovat varsin vähän vuosittain vaihtelevia ja 2007 vuosi oli viimeisen vuosi ennen nykyistä maailmanlaajuista finanssikriisiä ja sitä seurannutta kehittyneiden maiden talouskriisiä ja julkisen sektorin rahoituskriisiä Euroopassa. Näin näillä häiriötekijöillä ei ole vaikutusta analyysissä. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 41

43 työmarkkinoiden toimintaa: tekee ne joustavaksi, kun ammatillinen liikkuvuus lisääntyy ja parantaa ilman ammatillista liikkuvuuttakin työvoiman jatkuvaa työllistyvyyttä. Kuitenkin esimerkiksi Light (1995) esittää yhdysvaltalaisen aineiston perusteella, Egerton & Parry (2001) Iso-Britannian aineistolla ja Holmlund, Liu & Skans (2008) ruotsalaisella aineistolla, että koulutuksen keskeytyminen tai viivästyminen merkitsee pysyvää kokonaisansioiden alenemista verrattuna niihin, joilla tätä ei ole tapahtunut. Toisin tulkiten esimerkiksi aikuisohjauksen avulla saavutettu tutkinnon loppuunsaattaminen ei ole kompensoinut näiden tutkimusten mukaan ansiomenetyksiä. Toisaalta Ferrer & Menendez (2009) osoittavat kanadalaiseen aineistoon perustuen, että tutkinto-opiskelijat, joiden opinnot jostakin syystä viivästyvät kurovat elinkaaritulossa kiinni niiden opiskelijoiden elinkaaritulon, joilla viivästymistä ei tapahtunut. Edellä esitetyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan ole suoraan verrattu opintonsa keskeyttäneiden ja viivästäneiden ansiotasoja eli niiden koulupudokkaitten ansiotasoja, jotka osallistuvat elinikäiseen oppimiseen ja eivät syrjäydy ja niiden, jotka syrjäytyvät. Tällä tavoin voitaisiin paremmin arvioida aikuisopiskelun ohjauksen taloudellista vaikuttavuutta. Kuitenkin tähän tutkimusasetelmaongelmaan osittain vastaten ja tuloksiltaan edellisestä poiketen Blanden, Buscha, Sturgis & Urwin (2010) esittävät, että elinikäisellä oppimisella on merkittävä positiivinen vaikutus sekä miesten että naisten ansioihin ja sosiaaliseen asemaan. He arvioivat, että elinikäiseen oppimiseen osallistuminen kasvatti tuntiansioita noin 20 % tutkitulla kymmenvuotisperiodilla. Blanden et al. (2010) aineisto perustui Iso-Britannian kotitaloustiedusteluun. Toisekseen em. tutkimuksissa ei ole arvioitu elinikäisen tuottavuus- ja työmarkkinoiden joustavuusvaikutuksia. Edellä olleet empiiriset tutkimukset tarkastelivat elinikäisen oppimisen (jos se liittyi tutkinto-opiskelun jatkamiseen, pl. Blanden et al. 2010) palkkatulovaikutuksia yksilötason aineistojen pohjalta (mikroaineisto). Toinen puoli elinikäisen oppimisen yksilötason hyvinvointivaikutuksista on sen mahdollisesti tuoma parempi suoja työttömyyttä vastaan (ks. edellä vakuutusominaisuus työttömyyttä vastaan ). Aggregaatti- eli maatasolla tämä näkyy mahdollisesti korkeampana työllisyysasteena (ks. kuviot 7 ja 8 edellä). Dorsett et al. (2010) ovat tutkineet elinikäisen oppimisen vaikutuksia työllisyyteen Iso-Britannissa. Paneeliaineiston (aikaulottuvuus ja poikittaisulottuvuutena kotitaloustiedustelu, jossa 5000 kotitaloutta ja n yksilöä) Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 42

44 perusteella he havaitsivat, että miehille (tutkittu vain miehiä), jotka osallistuivat elinikäiseen oppimiseen siten, oppiminen paransi heidän koulutustasoaan, paransi heidän työmarkkina-asemaansa niin, että sillä oli oleellista vaikutusta koulutuksen kokonaistuottoon ( elinkaaripalkkaan ) korkeamman ja jatkuvan työllistyvyyden vuoksi. Jenkins et al. (2002) havaitsivat, että henkilöt, jotka olivat työmarkkinoiden ulkopuolella, työllistyivät todennäköisemmin ottaessaan osaa elinikäiseen koulutukseen. Edellä on tarkastelu empiirisiä tutkimuksia, joissa on analysoitu elinikäisen oppimisen vaikutuksia (elinkaari)palkkaan tai työllistymiseen mikroaineistojen (yksilötaso) perusteella. Lähestymistavan perusteella voidaan tehdä lähinnä päätelmiä siitä, onko elinikäinen oppiminen kannattavaa yksilön kannalta. Tutkimuksissa ei ole juurikaan tarkasteltu elinikäisen oppimisen ei-taloudellisia kannustimia yksilön kannalta (pl. Blanden et al ja sosiaalinen asema). Näiden vaikutusten esiintuominen kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin ja siten paremmin yleistettynä on varsin epävarmaa. Kuitenkin esimerkiksi Sabates (2008) esittää, että elinikäinen oppiminen vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, koska työllistyvyyden paraneminen lisää säännöllisiä palkkatuloja, aikuisoppimisella on vaikutusta terveyden paranemiseen, aikuiskoulutus parantaa paitsi koulutukseen osallistuvien itsensä hyvinvointia niin myös perheenjäsenten, erityisesti lasten asemaa. Saisana ja Cartwright (2007) ovat tutkineet elinikäisen oppimisen vaikutuksia onnellisuuteen. Jenkins et al. (2002) saivat tuloksen, että jos henkilö otti osaa elinikäiseen koulutukseen, johti se usein lisäopiskeluun. Siten elinikäisen opiskelun kautta voidaan paitsi ehkäistä syrjäytymistä, niin voidaan parantaa yhteiskunnallista osallisuutta eli aktiivista kansalaisuutta. Lopuksi on syytä todeta, että yksikään edellisistä tutkimuksista ei yksilötason aineistosta huolimatta tarkastellut elinikäisen oppimisen vaikutuksia maan sisällä alueellisesti. Tietääksemme tällaisia tilastoihin perustuvia (ei kyselyihin perustuvia) tutkimuksia ei ole tehty. Alueelliset tekijät luultavasti kuitenkin vaikuttavat elinikäisen oppimisen aikaansaamaan työllistyvyyteen, koska alueet poikkeavat toisistaan elinkeinorakenteen ja osaamistarpeiden sekä koulutusmahdollisuuksien suhteen. Näiden yhteensovittamisessa saattaa olla alueellisia eroja. Tämä antaa myös alueellisen haasteen onnistuneelle aikuiskoulutuksen ohjaukselle. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 43

45 4. AIKUISOPISKELUN OHJAUKSEN MERKITYS JA ELINIKÄISEN OHJAUKSEN TILANNE EUROOPASSA Aikuisopiskelun ohjaus (TNO) sisältää valikon aktiivisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Aikuisohjauksen toimenpiteiden taloudellisen merkityksen tai vaikuttavuuden tutkiminen empiirisesti kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin on haasteellista. Koska aikuiskoulutuksen ohjauksessa on perimmältään kyse koulutuspolitiikan tai jonkun ohjelman toteuttamisesta, niin vaikuttavuusarviot voidaan esittää evaluaatiotutkimuksen menetelmin. Usein evaluaatiotutkimuksen menetelmät ovat laadullisia tai TNO-palveluja arvioidaan asiakas(tyytyväisyys)kyselyjen perusteella. Tulosten yleistettävyys muuhun kuin tarkastelun kohteena olevaan projektiin tai hankkeeseen on rajoittunutta. Tässä selvityksessä ei esitellä erilaisten aikuiskoulutus- tai elinikäisen oppimisen ohjaushankkeiden evaluaatiotutkimuksia. Eikä tämän selvityksen tarkoituksena ole ollut evaluoida esimerkiksi Satakunnan Opin Ovi -hanketta. Sen sijaan hankkeen tarkoituksena on ollut arvioida elinikäisen oppimisen taloudellisia vaikutuksia yleisesti tehtyjen tutkimusten perusteella (edellä) sekä koota yhteen satakuntalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden, aluekehitys- ja työvoimaorganisaatioiden (ml. suurimmat kaupungit) sekä etujärjestöjen edustajien näkemykset aikuiskoulutuksen ohjauksen merkityksestä Satakunnassa (luvut 6 ja 7). Sen sijaan Cedefop (2011) on tehnyt yhteenvedon elinikäisen ohjauksen (lifelong guidance) palvelujen ja järjestelmien tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä Euroopassa. Tämä on eräänlainen kokonaisevaluaatio aikuisohjauksesta. Selvityksessä tehdään seuraavat löydökset koskien neljää osa-aluetta: 1. Aikuisohjauksen koordinaatio ja yhteistyö o Euroopan unionin neuvoston päätöslaskelma vuodelta 2008 (Council of the European Union 2008) käsittelee aikuisohjauspolitiikan ja yhteistyön rohkaisemista kansallisella, alueellisella ja sidosryhmätasolla. Jäsenvaltiot ovat edistyneet aikuisohjauksen roolin vahvistamisessa omissa elinikäisen oppimisen ja työllisyyden strategioissaan. Myös useiden maiden aikuiskoulutuksen ohjauksen suunnittelun, palvelujen jakamisen ja Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 44

46 kehittämisen (lakisääteiset) uudistukset korostavat aikuisohjaustoimijoiden yhteistyötä sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä. o Kaikissa jäsenmaissa on perustettu tai perusteilla kansallisia ohjausfoorumeita tai vastaavia koordinaatiomekanismeja, joilla parannetaan sektoreiden välistä ja moniammatillista verkostoperusteista ohjausyhteistyötä sekä parannetaan toimenpiteiden ja strategioiden välistä koordinaatiota. Lisäksi kansalliset toimijat ovat rohkaisseet alueellisia aikuisohjaustoimijoita kehittämään yhteistyötä yli sektoreiden ja hallinnollisten aluerajojen. Alueellisten toimijoiden yhtenä tarkoituksena on tehdä aikuisohjauslähtöisiä aloitteita politiikka- ja päätöksentekoprosesseihin. Yhteistyöverkostojen luomista tukee kansainvälisesti Euroopan elinikäisen ohjauksen toimenpideverkosto (ELGPN-verkosto, European Lifelong Guidance Policy Network). Kokonaisvaltainen aikuisohjauksen verkosto kuitenkin vielä puuttuu. 2. Aikuisohjauksen laadunvarmistus o Edellä mainitun päätöslauselman yksi painopiste koskee laadunvarmistusta aikuisohjauksessa. Cedefop (2011) esittää päätelmänään, että jäsenvaltiot ovat keskustelleet laadun käsitteestä ohjauksen yhteydessä. Sen suhteen ei ole päästy ratkaisuun Cedefopin raportin ilmestyessä, joskin maiden välinen yhteistyö yhteisen Euroopan tason vertailuasiakirjan muodostamiseksi voisi johtaa yhteiseen ohjauksen laadun käsitteeseen. o Lisäksi jäsenvaltiot ovat parantaneet evidenssiperustaa, jolla he arvioivat aikuisohjauksen yksilöllisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Laajempi evidenssipohja ohjauksen eri toimintatapojen tuloksista ja niiden vaikutuksista auttaa edelleen kansallisia päätöksentekijöitä suuntaamaan voimavaroja ohjauksen laatuun ja tuleviin ohjaustoimenpiteisiin. Monissa maissa ohjauksen (koulutus ja työllisyys) käytännön toteuttajien ammatillinen kehittäminen on ollut ohjauksen kehittämisen keskeisenä kohteena. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 45

47 3. Aikuisohjauksen saatavuus o Cedefop (2011) havaitsi, että aikuisohjauksen saatavuudessa kaikille kansalaisille on jäsenvaltioissa edistytty. Siltikin edelleen aikuisohjauksen antaminen vaihtelee merkittävästi maittain, sektoreittain, hallinnonaloittain ja toimijoiden kesken. Keskeisenä huomiona on, että useissa maissa on laajennettu aikuisohjauksen tietopalveluja kustannustehokkaasti ja loppukäyttäjäystävällisesti online-palveluiksi verkkoon. Sektoreiden välinen yhteistyö yhtenäisen ohjauksen web-sovellusten kehittämisessä on edistynyt. Cedefopin mukaan on myös onnistuttu yksilöllistämään aikuisohjauspalveluja, jotta asiakkaat voivat turvallisemmin mielin (epävarmuus vähenee ja rohkaiseva tuki lisääntyy) tehdä omasta näkökulmastaan merkittäviä päätöksiä aikuisopiskeluun ryhtymisestä ja urasuunnittelustaan. 4. Urakehityksen hallintataidot o Yksi Euroopan unionin neuvoston (2008) elinikäisen ohjauksen kehittämiseen tähtäävän päätöslauselman painopistealueista koskee urakehityksen hallintataitoja. Tätä ei ole Cedefopin analyysin mukaan täysin ymmärretty eri maissa. Usein urakehityksen hallintaa jäsenmaissa pidetään elinikäisenä ja erityisen itseohjautuvana prosessina, jota voidaan tukea TNO-palveluilla. Käytännössä uranhallintataidot (koulutus ja elinikäinen oppiminen) tulevat esiin curriculumeissa ja muissa toimissa. Cedefopin mukaan työssä olevat aikuiset tarvitsevat uranhallintataidoissa paljon kehittämistä ja myös huomiota työnantajien, työvoimaviranomaisten ja sosiaalisten kumppaneiden taholta koko Euroopassa. Työttömien osalta on valtava ero siinä, millä aktiivisuusasteella työvoimahallinnon palvelut onnistuvat integroimaan työttömiä työelämään takaisin. Tässä tärkeänä tekijänä ovat kaikille helposti saatava ja kattava (alueellinen) työmarkkinainformaatio. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 46

48 Eurooppalaisen aikuiskoulutuksen ohjauksen verkoston (ELGPN) lisäksi aikuisopiskelun ohjauksen kansainvälistä yhteistyötä edistää ICCDPP (International Centre for Career Development and Public Policy). Keskus on maailmanlaajuinen ja se pyrkii verkkosivuillaan (http://www.iccdpp.org/aboutus/tabid/80/default.aspx) ja vuosittaisten kansainvälisten symposiumien järjestämisen avulla levittämään tietämystä aikuisopiskelun ohjauksen käytännöistä ja kehittämispyrkimyksistä. Kansainvälinen koulutuksen ja ammatillisen ohjauksen järjestö (IAEVG, International Association for the Educational and Vocational Guidance) tuottaa merkittävästi koulutukseen ja ohjaukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistietoa (http://www.iaevg.org/iaevg/index.cfm?lang=2) ja yhdistys julkaisee ammatillista aikuisohjaukseen keskittävää journal-julkaisua säännöllisesti (International Journal for Educational and Vocational Guidance (IJEVG)). 5. POTENTIAALISET AIKUISKOULUTUSMARKKINAT SATAKUNNASSA 5.1. Työpaikkojen toimialarakenteen muutos Satakunnan työpaikkojen toimialarakenteessa on havaittavissa runsaan kymmenen vuoden aikana, vuosina , jonkin verran muutoksia (kuvio 9). Jos nämä muutokset jatkuvat kuten arvattavaa on niin uudenlaisia osaamistarpeita syntyy. Olemassa olevan työvoiman pitäisi jatkuvasti kyetä vastaamaan tähän rakennemuutokseen. Tämä omalta osaltaan kasvattaa elinikäisenoppimisen tarvetta ja siten kasvattaa potentiaalista kysyntää aikuisopiskelun ohjaukselle. Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 47

49 Kuvio 9. Satakunnan työpaikkojen toimialarakenne vuosina (parittomat vuodet) Palveluiden osuus on muuttunut selvimmin, sillä se on kasvanut noin kahdeksan prosenttiyksikköä. Osa kasvusta selittynee teollisuuden tukipalveluiden ulkoistuksilla, mikä selittää osan myös jalostuksen työpaikkojen osuuden neljän prosenttiyksikön pudotuksesta. Jalostukseen kuuluu teollisuuden lisäksi myös rakentaminen sekä sähkö-, energia- ja vesihuolto, joiden työpaikkojen määrä on kuitenkin kasvanut selvästi nopeammin kuin palveluissa keskimäärin vuosina Siten jalostuksen siivun supistuminen on johtunut teollisuudesta. Alkutuotannon vähäinen osuus on edelleen laskenut selvästi. Työpaikkojen toimialarakenteen muutos asettaa joka tapauksessa haasteita myös työllisten henkilöiden osaamiselle, sillä maakunnan tukijaloilla, teollisuudessa ja palveluissa, myös sisäinen toimialajako muuttuu vähitellen ajan myötä, ja työtehtävät ja osaamistarpeet vaihtuvat myös toimialojen sisällä. Satakunnan ilmeisenä kilpailuetuna tuleviin toimialamuutoksiin sopeutumisessa on se, että sen talouden toimialarakenne on monipuolinen ja varsin samankaltainen koko maan työpaikkojen toimialarakenteen kanssa (ks. Satamittari 2012). Koulutuksen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että koulutus eri tasoillaan on syytä pitää monipuolisena, jotta osaavan työvoiman saatavuus omasta Aikuisopiskelun ohjauksen merkitys Karppinen ja Vähäsantanen 48

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ 1 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI Aika to 24.1.2013 klo 8:30 15.30 Tutkimus saatavilla: http://www.satamittari.fi ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan Opin ovi SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA Satakunnan aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia, luonnos sarlii 2012-2015 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TIETO-, NEUVONTA- JA

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA

ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ SATAKUNNASSA Satakunnan Opin Oven AVAIMET MUKAAN seminaari 28.11.2013 Porissa Satakunnan ELY-keskus / työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen yksikkö, Juhani

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi

Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Pääkaupunkiseudun Urabaari - verkosto 2011 Projektista toiminnoksi Miksi elinikäistä ohjausta perustelut päättäjille 1/3 Prosessi alkoi 2010 UBE:n ohjausryhmässä Perustelut: Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi

OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE. Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi OHJAUKSEN PALVELUIDEN HAKEMINEN MITÄ UUTTA TARJOAA NUOVE-HANKE Helsinki 20.4.2011 Helena Kasurinen helena.kasurinen@tem.fi Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (Kasurinen 2011) ennakointitieto koulutustieto

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä, 7.9.2012, Helsinki Congress Paasitornissa Neuvotteleva virkamies, Ulla-Jill Karlsson Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Valmis tutkinto työelämävalttina

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen Vuosina 2001 ja 2006 toisen asteen opinnot aloittaneiden seurantatutkimus Simo Aho Ari Mäkiaho Tutkimuksen tavoitteet 1) Kuinka yleistä on toisen asteen

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa. Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut seitsemässä Euroopan maassa Timo Spangar Spangar Negotiations timo.spangar@kolumbus.fi Tiimi Robert Arnkil, Tmi Arnkil Dialogues Esa Jokinen, Tmi Benefit

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot