POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen"

Transkriptio

1 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 1(9)

2 SISÄLTÖ: 1. Johdanto Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien itse järjestämä koulutus Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä... 6 Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 2(9)

3 1. Johdanto Koulutussuunnitelman tarkoituksena on linjata Pois syrjästä -hankkeen kautta järjestettävän koulutuksen pääsisällöt, kohderyhmät ja toteuttamistapa. Hankkeen tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen peruspalveluja kehittämällä. Hankkeen myötä lasten ja nuorten ongelmatilanteisiin tartutaan mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Koulutuksella vahvistetaan peruspalveluiden työntekijöiden verkostomaisen yhteistyön osaamista ja tuetaan hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöön ottamiseen. Hankkeen sisältöön ja toteuttamistapaan voi tutustua tarkemmin hankkeen kotisivuilla Koulutussuunnitelma on perusta koko hankeaikana toteutettavalle koulutukselle. Suunnitelmaa varaudutaan kuitenkin tarkentamaan ja uudelleen suuntaamaan hankkeen aikana ja etenkin hankkeen lähtöarviointien tulosten perusteella sekä tarvittaessa muutoinkin hankkeen aikana. Hankkeen työntekijät toteuttavat ja seuraavat koulutuksen toteutumista ja tekevät hankkeen aikana sekä sen lopulla itsearviointiin pohjautuvan arvioinnin koulutuksen onnistumisesta. Koulutuksien onnistumisen arviointiin osallistetaan myös koulutukseen osallistujat. Koulutussuunnitelmassa kuvataan hankesuunnitelman antamat suuntaviivat koulutukselle, linjataan hankkeen yhteisestä rahoitusosuudesta järjestettävän koulutuksen sisältö ja koulutuksen järjestämisen pääperiaatteet, kuvataan kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien omasta rahoituksestaan järjestämien koulutusten suuntaviivat sekä koulutuksen kohderyhmät ja koko hankkeen teema-alueen kattava koulutustarjotin, josta kehittämisosioiden ja osakokonaisuuksien työntekijät voivat poimia kehittämisen tueksi oleellisimmat aihealueet. 2. Hankesuunnitelman lähtökohdat koulutukselle Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja tavoitteita. Hankkeen kehittämisosiot ovat verkostomaisen yhteistyön kehittäminen sekä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä hankkeesen osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin ja organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Hankkeen keskeisenä työskentelytapana on luoda uusia verkostomaisia toimintatapoja kuntien peruspalveluiden työn tukemiseksi niin, että perheet, lapset ja vanhemmat saavat varhaisessa vaiheessa moniammatillista matalankynnyksen apua. Tavoitteena on myös kehittää tai käyttöön ottaa jo hyväksi havaittuja toimintamenetelmiä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseksi. Koko hankkeen johtavana ajatuksena kaikissa toiminnoissa on perheiden, lasten ja nuorten osallistaminen. Tästä syystä myös osa hanketta edistävästä koulutuksesta on yhteistä molemmille kehittämisosioille. lla, Säkylässä ja ssa on omat kehittämisosionsa hanketyöntekijöineen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen muut kunnat ovat hankkeessa mukana sairaanhoitopiirivetoisesti neljän projektisuunnittelijan työpanoksella. Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa tuetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä kuntatoimijoita verkostojen luomisessa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että jo varhaisessa vaiheessa, huolen herättyä, lapsen ympärillä peruspalveluissa toimivat eri hallintokuntien työntekijät osaisivat koota tarkoituksenmukaisia verkostoja perheitä, lapsia ja nuoria osallistamalla. Varhaisella puuttumisella ja yli hallintokuntien tehtävällä yhteistyöllä vältetään päällekkäisyyksiä, toteutetaan yhden luukun periaatetta, säästetään resursseja ja vältetään tai vähennetään kalliita, perheitä kuormittavia korjaavia toimenpiteitä (esim. lastensuojelun toimet tai erikoissairaanhoidon palvelut). Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosion toteutumiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista tukevia, hallintokuntien rajat ylittäviä koulutuksia. Lisäksi kunnan toimijoille järjestetään tarveharkinnan mukaan verkostomaista työskentelytapaa Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 3(9)

4 tukevia muita koulutuksia, jotta hyvien käytäntöjen malleja voidaan ottaa käyttöön ja juurruttaa. Koulutusten lisäksi työskentelytapana on yhdessä tekemällä oppimista sekä mentorointia (esimerkiksi hanketyöntekijät keskenään, kunnan toimijat keskenään). Koulutuksia suunnataan myös tarpeen mukaan vanhemmille tai lasten huoltajille vanhemmuuden tukemiseksi sekä nuorille tiedon lisäämiseksi (esim. päihteet, terveystottumukset, hyvinvointi). Kehitettävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisen kautta sekä suunnitelmallisen juurruttamisen tuloksena systemaattista. Käyttöön otetut työmenetelmät ja toimintatavat sisällytetään koko asiakas- tai potilastyötä tekevän henkilöstön osaamissalkkuun. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosion keskiössä on Lapset puheeksi -mallin juurruttaminen osaksi sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa lapsen ja nuoren lähellä työskentelevien viitekehystä. Tavoitteena on, että vakavasti sairastuneen aikuisen lapset huomioidaan varhaisessa vaiheessa vanhemman sairastuttua. Aikuisen sairastuttua lapset elävät yleensä omassa kotikunnassaan peruspalveluiden parissa, tästä syystä yhteistyön ja selkeiden toimintamenetelmien luominen erikoissairaanhoidon ja peruspalvelujen välillä on ensiarvoisen tärkeää onnistuneelle lapsen tukemiselle. Peruspalveluiden osalta tämä edellyttää osaamisen lisäksi verkostomaisen työskentelytavan toimivuutta. Lapsen tai nuoren lähiympäristöön saattaa kuulua myös kolmannen sektorin toimijoita, mikä hankkeessa on syytä huomioida. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi järjestetään verkostotyöskentelyn osaamista yli hallintokuntien tukevia koulutuksia sekä erikoissairaanhoidon työntekijöille ja kunnan peruspalveluissa työskenteleville Lapset puheeksi -mallin koulutusta ja kouluttajakoulutusta. Kouluttajakoulutuksella turvataan, että jatkossa Satakunnan alueella on riittävä määrä kouluttajia toimintamallin juurruttamiseen pysyväksi työskentelyatavaksi hankkeen päätyttyä. Kehittämistyö ja koulutus aloitetaan erikoissairaanhoidossa onkologian ja aikuispsykiatrian yksiköissä. Kuntatoimijoiden osalta toimintaa lähdetään kehittämään niissä kunnissa, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa kevään ja kesän 2014 aikana. Tavoitteena on, että Lapset puheeksi malli on hankkeen päätyttyä käytössä kaikissa Satakunnan kunnissa. Ylisukupolvisten ongelmienehkäisyyn tähtääviä koulutuksia suunnataan myös kolmannen sektorin edustajille, jotta lapsen tukemiseksi löydettäisiin erilaisia toimintamalleja hänen omasta elinympäristöstään. Tällaista toimintaa kuntatyöntekijöiden ja järjestöjen kesken voisi olla esimerkiksi tukikummitoiminta. Vanhemmille ja lasten huoltajille voidaan järjestää koulutusta liittyen mm. vakavan sairauden puheeksi ottamiseen, ymmärryksen ja tiedon lisäämiseen tai ryhmätoimintaa vaikean asian käsittelyn tueksi. Tavoitteena on, että ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseen tähtäävästä toiminnasta tulee koulutusten ja mallien luomisten kautta systemaattista niin erikoissairaanhoidossa kuin peruspalveluissakin, esim. (sosiaalitoimi, varhaiskasvatus, sivistystoimi, terveydenhuolto, vapaa-ajantoimi ja kolmas sektori). Koulutusten lisäksi työskennellään yhdessä tekemällä oppien kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon kesken. Hanketyöntekijät Hanketyöntekijöiden koulutus vaihtelee niin kehittämisosioiden painopistealueiden kuin oman osaamisenkin mukaan. Hanketyöntekijöiden koulutus on pitkälti sisällöllisesti samaa kuin mitä kehittämisosioiden puitteissa tarjottava koulutus pitää sisällään. Lisäksi hanketyöntekijöiden tulee tarvittaessa varmistaa osaamisensa hankehallinnointiin liittyvissä asioissa kuten arvioinnissa ja raportoinnissa. Pois syrjästä -hankkeen yhtenä tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevia hyviä käytänteitä ja toimintamenetelmiä sekä näiden juurruttaminen osaksi peruspalveluita. Tämä voi edellyttää hanketyöntekijöiltä joitakin opintokäyntejä sekä benchmarking -tyyppistä oppimista. Koulutuksen toteuttamisen yleiset periaatteet Koulutuksissa pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja hankkeen kehittämisosiot suunnittelevat ja toteuttavat koulutuksia myös yhdessä. Lapset puheeksi -kouluttajakoulutukset toteutetaan Satakunnan sairaanhoitopiirin Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosion toimesta koko hankealueella. Hanke verkostoituu muiden Suomessa käynnissä olevien vastaavien hankkeiden sekä hankkeeseen sitoutuneiden yhteistyötahojen kanssa ja tekee yhteistyötä muiden Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 4(9)

5 alueella toteutettavien saman aihepiirin hankkeiden kanssa. Koulutustilaisuuksia voidaan järjestää osin myös Kaste-hankkeiden yhteistyönä. Hanke hankkii tarvittaessa koulutuksiin ulkopuolista osaamista ja konsultaatioasiantuntemusta. Osa koulutuksista toteutetaan kuntien ja erikoissairaanhoidon omaa osaamista hyödyntäen. 3. Hankkeen yhteisestä osuudesta järjestettävä koulutus Hankkeen yhteiseen osuuteen on varattu määräraha koulutuksen järjestämiseen sekä noin asiantuntijapalveluihin, osa koulutuksen muodossa. Tästä määrärahasta esitetään varattavaksi hankkeen aloitusseminaariin. Päätösseminaari toteutetaan pienimuotoisemmin, ei perinteisenä seminaaritilaisuutena vaan esimerkiksi näyttelynä. Päätösseminaariin esitetään varattavaksi Projektipäällikön ja -sihteerin koulutukseen esitetään varattavaksi 3000 kummallekin. Hankkeeseen on laadittu koulutuksen pääteemoista yhteinen koulutustarjotin, jonka mukaista koulutusta hyväksytään yhteisen osan rahoilla kustannettavaksi. Kukin kehittämisosio voi valita yhteisestä koulutusrahasta varatun määrärahan puitteissa tarjottimelta itselleen sopivaa koulutusta. Koulutustarjotinta ja tätä suunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa lähtöarviointien ja osaamiskartoituskyselyjen jälkeen sekä tarvittaessa myöhemmin hankkeen aikana. Jokainen kehittämisosio tekee itse osaamiskartoituksen sekä koulutussuunnitelman sitä varten lähetetyn koulutussuunnitelmamallin mukaisesti. Kehittämisosioiden suunnitelmat liitetään osaksi tätä koulutussuunnitelmaa. Yhteisestä koulutusrahasta voidaan hyväksyä seuraavien sisältöalueiden koulutuksia: 1. Verkostomainen työskentely/ Verkosto-osaaminen 2. Asiakkaan osallisuuden mahdollistavien menetelmien koulutus 3. Varhaisen tukemisen tai huolen puheeksi ottamisen koulutus 4. Lapset puheeksi -koulutus 5. Omin jaloin malli 6. Motivoiva haastattelu ja muut motivointimenetelmät ja taidot 7. Aihealueiden tiedolliseen lisäämiseen liittyvä koulutus (päihteet, nuorten mielenterveys) 8. Lapsen tukemiseksi kehitettävät/juurrutettavat toimintamallit esim. tukikummimalli Lisäksi kehittämisosioille annetaan seuraava ohje: Kehittämisosioiden yleisen osuuden talousarviosta maksettavat koulutukset järjestetään pääsääntöisesti yhteistyössä projektisihteerin kanssa projektipäällikön hyväksyttyä koulutuksen. Koulutuksen jälkeen toimipaikoissa suositellaan otettavaksi koulutusasia esille siten, että voidaan sopia uusien työkäytäntöjen käyttöön otosta. Kokemuskouluttajien käyttöä pidetään suositeltavana. Kustannusten kokonaisjako on sitova, mutta vuositasolla siitä voidaan poiketa ts. edelliseltä vuodelta jäänyttä koulutusrahaa voidaan käyttää koulutuskustannuksiin myöhemmin hankkeen aikana. 4. Kehittämisosioiden itse järjestämä koulutus Kehittämisosiot voivat varata oman budjettinsa puitteissa haluamansa määrärahan omaan koulutukseen. Valtionavustukseen sisältyvien ohjeiden mukaisesti koulutus ei saa olla kuitenkaan lakisääteistä täydennyskoulutusta tai työnohjausta. Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 5(9)

6 Kehittämisosiot laativat omat koulutussuunnitelmansa annetun ohjeen mukaisesti vuoden 2014 toukokuun loppuun mennessä. Koulutussuunnitelmissa otetaan kantaa sekä hankkeen puolesta järjestettäväksi toivottuun että omalla järjestämisvastuulla olevan koulutuksen sisältöön. Kehittämisosiot tekevät lisäksi kevään 2014 ja syksyn 2014 aikana lähtötilannearvioita ja henkilöstön sekä kohderyhmien osaamiskartoituksia. Näiden arviointien pohjalta koulutussuunnitelmia voidaan myös tarkastaa. Koulutuskokonaisuus muodostuu siis kehittämisosioiden omista lähtökohdista hankkeen yhteisen määrärahan ja kehittämisosioiden oman määrärahan turvin järjestetyn koulutuksen yhdistelmänä. Kehittämisosioiden koulutussuunnitelmien yhteenveto liitteenä Vaihtoehtoisia koulutussisältöjä Konkreettinen toiminta vaatii hankkeessa läpileikkaavasti toteutettaviksi suunniteltuja koulutussisältöjä ja toteutusmalleja. Tässä on kuvattu lyhyesti koulutuksen pääkohderyhmät, koulutussisällöt sekä toteutuksen malli. Luvun tarkoituksena on antaa konkreettisia esimerkkejä koulutuksen kohdentamisen vaihtoehdoista. KOULUTUSTEN KOHDERYHMÄT: 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyväksi toimivat peruspalveluiden toimijat; sivistystoimi, varhaiskasvatus, terveys ja sosiaalipalvelut, nuoriso, liikunta- ja vapaa-ajantoimi 2. Erikoissairaanhoito 3. Kolmas sektori kuten järjestöt ja seurakunnat. Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Hankkeen onnistumiseksi on välttämätöntä kouluttaa myös kolmatta sektoria sekä seurakuntien työntekijöitä ja/ tai vapaaehtoisia. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös järjestöjen edustajia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja. 4. Vanhemmat, lapset ja nuoret Koulutusten järjestävä taho ja rahoitus ovat vielä päättämättä. Kohderyhmän koulutukset ovat hankkeen onnistumisen kannalta tärkeitä. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin voi osallistua myös vanhempia, nuoria tai lapsia, mikäli koulutustilaisuuksiin on jäänyt vapaita paikkoja. 5. Hanketyöntekijät Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito - Verkostomaisen yhteistyön osaaminen - Asiakkaan osallistaminen - Vuorovaikutustaidot, asiakkaan aito kohtaaminen - Varhainen havainnointi - Käyttöön otettavien toimintamallien hallinta - Hankkeen asiasisältöjen hallinta (päihdetyö, mielenterveysosaaminen, asiakkaan kohtaaminen, varhainen puuttuminen) Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 6(9)

7 Koulutuksen kohderyhmä: Kuntatoimijat ja erikoissairaanhoito Koulutus Koulutusmuoto Osaamisen kehittyminen Verkostomainen yhteistyö Seminaarit Case-työskentelyt Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, Ryhmätyöskentelyt palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi Asiakkaan osallistaminen Vuorovaikutustaidot Varhainen havainnointi Asiasisällön hallinta Toimintamenetelmät Harjoitukset (case) Kokemusasiantuntijoiden kanssa työskentely hankkeen aikana Harjoitus Eri toimintamenetelmien koulutus Case-harjoittelut keskinäisten yhteistyömallien juurruttamiseksi ; päihteet, mielenterveys, sairastaminen Kokemusasiantuntijoilta oppiminen Benchmarking työtavaksi Asiakkaat otetaan luonnolliseksi kanssatoimijaksi ja asiakkaat nähdään tärkeänä ja luonnollisena osana verkostotoimintaa oman elämänsä asiantuntijana Asiakkaan aito kohtaaminen asiakkaan elämäntilanteesta lähtien/ aito kuunteleminen Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Erikoissairaanhoidossa ja peruspalveluissa on luotuna valmiit sisäiset toimintamallit sekä keskinäiset yhteistyömallit niin, että varhainen havainnointi ja interventiot toimivat jokaisen perheen kohdalla Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijat osaavat käyttää ja heillä on riittävä tieto käyttöönotetuista malleista ja niiden käyttömahdollisuuksista Kolmas sektori ja seurakunnat - Verkostomainen yhteistyö - Varhainen havainnointi ja varhaisessa vaiheessa puuttuminen - Tukikummitoiminta Koulutuksen kohderyhmä: Kolmas sektori ja seurakunnat Verkostomainen yhteistyö Seminaarit, Case työskentely/ Ryhmätyöskentelyt Varhainen havainnointi Eri menetelmät Työntekijöillä on ymmärrys organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä sekä ymmärrys perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Yhteistyö ja verkostomainen työskentely tulee luonnolliseksi toimintatavaksi Varhainen havainnointi tulee luonnolliseksi työskentelytavaksi. Peruspalveluissa ja kolmannen sektorin osalta on luotuna valmiit keskinäiset yhteistyömallit niin, että Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 7(9)

8 Asiasisältö osaaminen Tukikummimalli Eri menetelmät Benchmarking Kokemusasiantuntijoilta oppiminen varhainen havainnointi toimii jokaisen perheen kohdalla. Lapsen, nuoren ja perheen kanssa toimivilla työntekijöillä on ajantasaiset ja riittävät tiedot esim. päihteistä ja mielenterveydestä Toimijoilla on osaamista käytettävistä toimintamalleista Vanhemmat, lapset, nuoret - Vanhemmuuteen kasvaminen - Terveysymmärryksen lisääminen nuorille ja lapsille - Päihdetietous - Lasten ja nuorten mielenterveystietous vanhemmille - Muut lasten tai nuorten elämään liittyvät kysymykset (esim. some) Koulutuksen kohderyhmä: Vanhemmat, lapset ja nuoret Vanhemmuuteen kasvaminen Ryhmät Keskustelutilaisuudet kuten vanhempainillat Vertaistuki Terveysymmärrys Päihdetietous Mielenterveystietous Muut keskeiset kysymykset lasten ja nuorten elämässä Keskustelutilaisuudet Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Vanhempien tieto vanhemmuudesta kasvaa sekä rohkeus ja varmuus toimia vanhempana lisääntyvät. Vanhempien ymmärrys lapsuudesta ja nuoruudesta kasvaa sekä ymmärrys omasta mahdollisuudesta katkaista ylisukupolviset ongelmat. Nuorten ja lasten terveysymmärrys ja itsensä arvostaminen kasvavat Vanhempien, lasten ja nuorten asiatietous ja ymmärrys hankkeen keskeisistä asiasisällöistä lisääntyy Hanketyöntekijät - Arviointikoulutus - Raportointitaidot - Pedagogiset taidot - Hankkeen asiasisältöjen ja toimintamallien hallinta - Verkostomainen yhteistyö Koulutuksen kohderyhmä: Hanketyöntekijät Arviointiosaaminen Raportointiosaaminen Yhteistyötaidot Vertaistuki Työntekijöillä on riittävä hallinnollinen osaaminen hankkeen läpiviemiseksi. Pedagogiset taidot Harjoitukset Vertaistuki Hankkeen läpiviemiseksi ja eri ryhmien motivoimiseksi tarvittavat pedagogiset taidot esimerkiksi tiedon haussa, kouluttamisessa. Asiasisältö osaaminen Toimintamallit Keskustelutilaisuudet Ryhmätyöt Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen Työntekijöillä on riittävä ja ajantasainen tieto hankkeen asiasisällöistä. Työntekijät ymmärtävät käytettävien toimintamallien pääperiaatteet ja niiden käyttömahdollisuudet. Verkosto-osaaminen Seminaarit Työntekijöillä on ymmärrys Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 8(9)

9 Casetyöskentely/ ryhmätyöskentely organisaatioiden toimintamalleista, palvelujärjestelmistä ja perheen ympärillä olevista eri toimijoista ja heidän työskentelylähtökohdistaan. Työntekijät osaavat yhteistyöhön ja verkostomaiseen työskentelyyn tukemisen ja ohjaamisen. MUUTA Koulutustarpeen määrittelyssä on arvioitava kohderyhmästä riippuen koulutukseen käytettävät tuntimäärät Hankkeen onnistumisen kannalta suuri merkitys on organisaation osaamis- ja motivaatiotilalla, tämä tulee huomioida ja kartoittaa koulutusta suunniteltaessa Koulutustarjonta, ja osalla kohderyhmistä myös koulutushalukkuus, on suurta. Tästä syystä priorisointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koulutuksen toteutuksessa käytetään innovatiivisia ratkaisuja, mm. erilaiset vertaisoppimistilanteet, benchmarking ja muunlaiset menetelmäkoulutukset pienryhmissä. Tiedon jakamisessa ja kustannusten minimoimiseksi koulutuksiin osallistuja raportoi koulutuksen sisällöstä esimerkiksi kehittämispäivien yhteydessä. Kuntoimijoilta on tullut runsaasti toiveita ja tiedusteluja koulutuksen saamiseksi liittyen salassapito- ja tietosuojakysymyksiin moniammatillisessa yhteistyössä, tähän tarpeeseen lienee perusteltua vastata. LIITTEET Liite 1 Koulutussuunnitelma yhteenveto Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 9(9)

10 Pois syrjästä- hanke Kehittämisosioiden koulutusten yhteenveto liite 1 Kehittämisosiot, joilla sama koulutusaihe Kehittämis-osion tavoite, jota koulutus tukee Koulutuksen aihe Kouluttaja Kohderyhmä/ hlömäärä Ajankohta Koulutuspaikka Kustannukset Kustannus maksetaan kehittämisosion omasta talousarviosta Haetaan rahoitusta yleisestä osuudesta Ennaltaehkäisevä päihdetyö(eirt. Kannabis) asenteisiin vaikuttaminen Puhutaan huumeista Aluehallintovirasto, eri koulutttajia, esim. satakunnan huumepoliisi Lasten ja nuorten parissa työskentelevät sekä huoltajat kevät 2015 sali 400 hlöä 740,00 Nuorten osallistava ennaltaehkäisevä päihdetyö menetelmä Ennaltaehkäisevä päihdetyö, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Nuorten parissa toimivat sekä PS n osion projektityöntekijä syksy 2014 tarkentuu myöhemmin n.50 hlöä 350,00 Ennaltaehkäisevä päihdetyö menetelmien kehittäminen Ennaltaehkäisevän päihdetyön menetelmäkoulutus 8-luokkalaiset, huoltajat syksy 2014 tai kevät kpl 8-luokkaa 1 500,00 1

11 Pois syrjästä- hanke Kehittämisosioiden koulutusten yhteenveto liite 1 Ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaation kehittäminen Ennaltaehkäisevän työn päivät Lahti syksy Sosiaalialan osaamiskeskus Verso / Päijät-Hämeen ehkäisevän työn verkosto, Preventiimi, Lahden kaupunki, Päijät- Hämeen koulutuskonserni, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden diakonian instituutti, Koulutuskeskus Salpaus, Preventiimi, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, Päijät- Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö n osion projektityöntekijä, yhteyshenkilö syksy ,00 Pitkittyneiden koulupoissaolojen ehkäisemismalli tarkentuu myöhemmin huoltajat 400 hlöä 2015 sali 400 hlöä 240,00 Tuetut vanhempain illat pilottina kaksi 5.- luokkaa kaksi 6.- luokkaa kaksi 7.- luokkaa 2015 sali 400 hlöä 240,00 Pitkittyneiden koulupoissaolojen estämismallin kehittäminen ja juurruttaminen Lasten ja nuorten parissa työskentelevät n.400hlöä 2015 Ihmeelliset vuodet nuorille suunnattu osio Tarkentuu myöhemmin Pois Syrjästä hankkeen ohjausryhmä päättää 2

12 Pois syrjästä- hanke Kehittämisosioiden koulutusten yhteenveto liite 1 Projektityöntekijän benchmarking 5 kertaa: 1. Folkhälssan 2. Numijärven verkostomainen työote3. Kaarinan perhekeskus. Loput ennaltaehkäisevä päihdetyö erityisesti kannabis-käytön ehkäisy tarkentuvat myöhemmin Projektityöntekijä 500, arvio matkalkuluista myöh. yhteensä 3 590,00 3

13 Pois syrjästä- hanke Kehittämisosioiden koulutusten yhteenveto liite 1 Ennalta ehkäisevän työn ja perheen hyvinvoinnin näkökulmat Laajat terveystarkastukset THL Opettajat, kouluterveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit syksy 2014 tai kevät ,00 Perheen hyvinvoinnin näkökulma Matti Rimpelä + toinen asiantuntija Yhteistyökumppanit, kaupungin päättäjät syksy ,00 n kehittämisosion "aloitusseminaari": Miten työttömyys vaikuttaa perheeseen? koulutuspalkkio Ennalta ehkäisevä työ Nuorten mieleterveysteen liittyviä koulutuksia, tarkentuu myöhemmin Opettajat, kouluterveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ,00 Varhainen puuttuminen, ennalta ehkäisevä työ Lapset puheeksi -koulutus Kaupungin koulutetut kouluttajat opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveysalan toimijat kevät 2015 kevät 2016 (tarkoitus useammassa erässä, määrät tarkentuvat myöhemmin) 0,00 Verkostomainen yhteistyö Verkostomainen yhteistyö syksy 2014/kevät ,00 koulutuspalkkio Nuorten voimavarojen tukeminen 2015/2016 0,00 Verkostomainen yhteistyö Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 THL, STM, OPH n kehittämisosion projektityöntekijä Helsinki 420,00 Matalan kynnyksen paikan kehittäminen, verkostoyhteistyö Benchmarking 1) Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu, Kirkkonummi 2) Nyrkit Savessaverkostotyöryhmä, Nokia 3) Mahdolliset muut kohteet Kyseisten paikkojen toimijat n kehittämisosion projektityöntekijä sekä 1-2 yhteistyökumppania syksy 2014/kevät 2015 Kirkkonummi, Nokia 500,00 Nuorten voimavarojen tukeminen Coaching-toiminta ,00 4

14 Pois syrjästä- hanke Kehittämisosioiden koulutusten yhteenveto liite 1 Varhainen puuttuminen, ennalta ehkäisevä työ MT-ensiapu 1 Projektin eteneminen, kehitystyö Palvelumuotoilu Opettajat , ,00 yhteensä 3 770,00 SATSHP YS, SATSHP VY, Säkylä Uusien toimintamallien kehittäminen Lapset puheeksi -kouluttaja koulutus Yhteistyössä ylisukupolvisten ongelmien katkaisemisen osion kanssa 2 syksy 2014 SATSHP YS, SATSHP VY, Säkylä Lapset puheeksi -koulutus Säkylään koulutettavat kouluttajat Lasten kanssa työskentevät (opettajat, kouluavustajat, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät,) 60 hlö kevät 2014 Säkylä,,, SATSHP YS ja VY Osaamisen lisääminen /verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Vaitiolovelvollisuus ja moniammatillinen verkostoyhteistyö Asian selvittäminen kesken Lasten kanssa työskentevät (opettajat, kouluavustajat, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät,) 60 hlö talvi 2014 Säkylän yhteiskoulun auditorio Säkylä Uusien toimintamallien kehittäminen Tukihenkilö -koulutus Tukimummut ja tukivaarit 20 hlö syksy 2015 Säkylän kunnanvirasto Säkylä Asiakkaisen osallistaminen / Vanhemmuuden tukeminen Lasten ja nuorten mediakasvatus tai jokin muu vanhemmuutta tukeva koulutus Lasten huoltajat ja lasten kanssa työskentelevät kevät 2015 Säkylän yhteiskoulun auditorio 550,00 yhteensä 550,00 5

15 Pois syrjästä- hanke Kehittämisosioiden koulutusten yhteenveto liite 1 SATSHP VY,,, Säkylä Verkostomaisen työtavan menetelmäkoulutus Perustason eri hallintokuntien työntekijät 30 hlö syksy 2014/kevät 2015 esim. SATSHP:n tilat SATSHP VY Asiakkaan osallisuus PerheART, auttaa nuorta ja perhettä muuttamaan omaa toimintaansa Vahvan perheen edellytykset: Sitoutuminen, Toimiva vuorovaikutus/ kommunikaatio, Henkinen hyvinvointi, Keskinäinen arvostus, Aikaa yhdessäololle Toimintakyky Suomen ARTyhdistys / Jaana Jokinen Perheiden kanssa työskentelevät ARTkoulutuksen saaneet henkilöt, PerheART (24 hlöä, koulutus 3 opintopäivää) syksy kevät 2016 SATSHP:n tilat 2 500,00 SATSHP VY Ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen menetelmä Ihmeelliset vuodet - vammuudenryhmäohjaaja Ihmeelliset vuodet ry Porin ja n kaupunkien, lasten kanssa työskentelevät, 25 hlö kevät kevät 2016 Helsinki n. 650e + ALV/ hlö sekä e tarvikepaketti/kunta tai kaupunki, mahd. kahvit. SATSHP VY ART Koulutuksen tavoitteet: Nuorille pyritään tarjoamaan vaihtoehtoja aggressiivisen käyttäytymisen sijaan. ART 10 (koulutuksen kesto 2,5 pv, menetelmäkoulutus) syksy kevät 2016 SHP:n tilat 4 560,00 SATSHP VY Aihealueiden tiedolliseen lisäämisen liittyvä koulutus Neuropsykiatrisen tietouden lisäämisen varhaiskasvatuksessa sekä ala- ja yläkouluissa + II-asteella SHP:n henkilökunta Perustason toimijat mm. varhaiskasvatus ja koulut esim. Veso-päivät, esim. koulukohtaisesti syksy kevät 2016 Varhaiskasvatus ja koulut. mahdollinen luentopalkkio. SATSHP VY Nuorille suunnattu tilaisuus esim. positiivisuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä Ei vielä tiedossa Esim. Ala-- ja yläkoulujen oppilaat, hlömäärä kunta/kaupunkikohtainen syksy kevät 2016 Koulun tilat. ei arviota 6

16 Pois syrjästä- hanke Kehittämisosioiden koulutusten yhteenveto liite 1 SATSHP VY Asiakkaan osallisuus Asiakkaan osallistaminen verkostoyhteistyössä Ei vielä tiedossa Lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimijat kunnissa, hlömäärä kunta/kaupunkikohtainen syksy kevät 2016 SATSHP VY SATSHP YS, Säkylä SATSHP YS Dialogikoulutusta Aikuispotilaiden lasten tukeminen Vuorovaik.taitojen kehittäminen Lapset puheeksi - keskustelukoulutus Muutos nyt. Lapset puheeksi -luento Ei vielä tiedossa Mika Niemelä Jaana Jokinen Lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa työskentelevät, hlömäärä kunta/kaupunkikohtainen syksy kevät 2016 yhteensä ,00 pilottiosastojen työtekijät, 45hlö syksy 2014 SATSHP 6 328,00 peruspalvelut ja erikoissairaanhoito syksy 2014 SATSHP 400,00 Säkylä, SATSHP YS Aikuispotilaiden lasten tukeminen Lp-, LpNp- ja kouluttajakoulutus Mika Niemelä kuntien työntekijät, psykiatrian ja somatiikan työntekijät, 15 hlö syksy 2014/kevät 2015 SATSHP 8 740,00 yhteensä ,00 Koulutusten arvioidut kustannukset yhteensä (Ei sisällä vielä kaikkia kustannuksia) ,00 7

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 tarkennettu 23.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

KOULUTUSSUUNNITELMA LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke KOULUTUSSUUNNITELMA LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Hankejohtaja Alpo Komminaho 19.11.2012 LÄNSI 2013 hankkeen koulutussuunnitelma 1(7) SISÄLTÖ: 1. Johdanto...3

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä PÖYTÄKIRJA 6/2015 10.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä Paikka: Tiinan mökki, Os. Kesätie 19, 29200 Luvia Aika: keskiviikko 10.6.2015 klo 9.00 15.00 Osallistujat: Maiju Salonen, Satakunnan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu STM Kaste -ohjelma

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu STM Kaste -ohjelma Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 STM Kaste -ohjelma Kainuun keittämisosio Liikkuuko asiakas, ammattilainen vai bitti? Liikkuuko asiakas, ammattilainen vai bitti?

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi.

Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lasten ja aikuisten palvelut Koti Varhaiskasvatus Koulu Harrastukset Rakenteellinen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1 19.9.2014 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.09.2014 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan ajalla 1.11. 2008 31.3.2009

Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan ajalla 1.11. 2008 31.3.2009 Liite valtionavustuksen maksatushakemukseen Hanke: LAPSYKE - Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hankkeen tunniste: 018/TRO/KH/2007 Hankkeen toteutuminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA

HYVÄN KASVUN OHJELMA HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. HYVÄN KASVUN OHJELMAN KESKEISET KÄSITTEET... 5 3. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS... 6 4. VANHEMPIEN OSALLISUUS... 7 5. HENKILÖSTÖN OSALLISUUS...

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet

Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Mielenterveyshankkeiden arviointi - vastaajina ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tammikuu 29 Mistä tiedot on saatu? Kysely lähetettiin kaikille johto-

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio. Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön verkostohanke Pori, Ilmajoki, Kurikka, Masku, Siuntio Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi Eeva Hujala, Veijo Nivala ja Janniina Elo Professori Eeva Hujala,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 5/2008 30.10.2008

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 5/2008 30.10.2008 KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 5/2008 30.10.2008 Sisällysluettelo 1. ARVO -hankkeen sisällöllinen koulutustarjonta / koulutushaara II Poikkisektorisen rakenteen vahvistaminen Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden

Lisätiedot

16.6.2015. Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

16.6.2015. Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). 1(7) 16.6.2015 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi 21.4.2016, Kankaanpää Pois syrjästä hanke ennaltaehkäisee ja puuttuu

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot