TUKHOLMAN OPINTOMATKA MATKAKERTOMUS
|
|
- Liisa Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 TUKHOLMAN OPINTOMATKA MATKAKERTOMUS
2 2 Sisällys Johdanto... 3 Ruotsista oppia hakemassa ajatusten kuperkeikkoja... 4 SEMINAARI SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSSÄ... 6 Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa. Anne Eriksson, Tukholman suurlähetystö, sosiaalineuvos... 6 Tukholman vanhuspalvelut. Raili Karlsson, Tukholman kaupunki, osastopäällikkö... 7 Hoitopalvelut... 7 Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa?... 7 Palvelut... 7 Vanhustenhuollon / kotihoidon toimintamuodot (tuki ja apu)... 8 Hyvinvointiteknologia Västeråsin kaupungissa. Maria Gill, projektipäällikkö... 8 Sähköinen kotipalvelu (E-hemtjänst)... 8 Teknologia inspiraationa ja mahdollistajana... 9 Kenen vuoksi?... 9 Uusia mahdollisuuksia osallistumiseen ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen... 9 OPINTOMATKAN VIERAILUKOHTEET Rosstorp vård och omsorgsboende, Botkyrka Nockebyhöjdens vård och omsorgsboende, Bromma Dagverksamhet Eternellen, Hägersten Suomikoti Opintomatkan yhteenvetotilaisuus kaikki tyytyväisiä että tuli tultua VALLIN TUKHOLMAN MATKAN LUPAUKSET: Liitteet Opintomatkan ohjelma... 17
3 3 Johdanto Vallin perinteiselle opintomatkalle osallistui 35 johtajaa, luottamusmiestä ja esimiestä pääosin Vallin jäsenjärjestöistä eri puolilta Suomea. Tämä Tukholmaan suuntautunut matka oli Vallin historian kymmenes opintomatka. Kohde valikoitui sen perusteella, että kohdemaan ajankohtaiset muutokset sekä vanhuspalveluissa tapahtuva kehitys on sellaista, että se antaa pohjaa toiminnan kehittämiseen Suomessa. Opintomatka alkoi puolenpäivän seminaarilla, joka järjestettiin yhteistyössä Suomen suurlähetystön kanssa ja jossa kuultiin sekä lainsäädännöllisestä ajankohtaisesta kehittymisestä Ruotsissa että vanhuspalvelujen toteuttamisesta Tukholmassa. Seminaarissa kuulimme myös miten Västeråsin kaupunki on ottanut teknologiaa avuksi palvelutoiminnassa. Varsinaisia opintomatkan vierailukohteita oli neljä. Näissä tarjottiin hoivapalveluja sekä järjestö(säätiö)pohjaisesti, yrityspohjaisesti että kunnallisesti. Paikat sijaitsivat sekä lähellä Tukholman keskustaa (Suomi-koti) että esikaupunkialueella (Rosstorp). Osalla oli juuret useiden vuosikymmenten taakse, osa taas nuorempia toimijoita. Kolmessa paikassa pääsimme myös kiertämään fyysisiä tiloja, ja tämäkin antoi paljon virikettä ja ideoita kotiin tuomisiksi. Tähän matkakertomukseen on tiivistetty sekä matkan aluksi pidetyn seminaarin anti että lyhyt selostus vierailukohteista sekä mitä niistä opittiin. Opintomatkan päätteeksi toteutettiin yhteen vetävä seminaari, jossa konkreettisesti haettiin toimintatapojen muutoksia matkalla opitun perusteella. Matkaraportin alkuun Assi Liikanen on tiivistänyt matkan annin blogimuotoisesti. Liitteenä on matkan ohjelma. Tämän matkakertomuksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Mervi Heinonen, Mari Huusko, Tuija Järvinen, Assi Liikanen ja Lea Stenberg.
4 4 Ruotsista oppia hakemassa ajatusten kuperkeikkoja Assi Liikanen, Vallin varapuheenjohtaja Oppi 1. Vanhuksen valinnanvapaus toteutuu Ruotsin sosiaalilainsäädäntö takaa vanhuksille valinnanvapauden. Kunnan sosiaalitoimi arvioi Ikäihmisen (=eläkeläisen) palvelutarpeen ja päätöksen jälkeen vanhus voi valita, mistä palvelun hankkii tai mihin hoitokotiin menee. Raha tulee kunnalta palveluntuottajalle. Tukholman kunta maksaa esimerkiksi Suomikodin asukkaan täysihoidosta 2000 kruunua vuorokaudelta, mikä on huomattavasti anteliaampaa kuin meillä Suomessa. Jokaista kruunua ei tarvinnut venyttää, vaan se takasi Suomikodissa hyvän ja monipuolisen hoidon sekä elämänlaadun. Tunnelma oli kuin kotiin olisi mennyt! Onko Ruotsi todella näin paljon Suomea vauraampi? Vai arvostetaanko vanhoja ihmisiä lahden takana enemmän kuin meillä? Mikään puolue ei kuulema aseta valinnanvapautta kyseenalaiseksi. Se on tullut jäädäkseen, totesi Tukholman kaupungin vanhustenhuollon osastopäällikkö Raili Karlsson. Runsaskätinen valinnanvapaus oli synnyttänyt markkinoille myös epätervettä toimintaa, jota oli jouduttu kovin ottein karsimaan. Muistamme Carema-skandaalin muutama vuosi takaperin. Kuitenkaan Suomen hankintalain tulkinnan mukaisia kilpailutuksia ei sosiaalipalveluissa juurikaan järjestetä, vaan kilpaillaan laadulla. Oppi 2. Elämä jatkuu ajattelumallina Ruotsin vanhustenhuollon ohjeena on, että ikäihmisen elämän on voitava jatkua mahdollisimman normaalina ja täytenä aina hautaan asti. Jokaiselle on taattava kotiruokakin. Tuntui, että tämä oli otettu aivan tosissaan. Vierailimme Nockebyhöjden -hoitokodissa, jossa toiminnan filosofiana oli Antonovskin salutogeeninen, elämän voimavaroja korostava hyvinvoinnin edistämisen malli. Koko henkilökunta johtajasta keittiöapulaiseen oli koulutettu ja kaikkien tuli työssään toteuttaa mallia. Koko henkilökunta oli käynyt myös Silvia-kodin dementiakoulutuksen. Hoitohenkilökunnan joukossa oli fysioterapeutin lisäksi myös Hälso coach. Innostava paikka! Oppi 3. Teknologiaa vain vanhuksen ehdoilla Västeråsin kaupungissa on pitkälle kehittynyt e-kotipalvelu. Tekniset apuvälineet oli otettu käyttöön vasta kun ne oli testattu vanhuksen kanssa yksilöllisesti ja hän oli sekä valinnut että hyväksynyt laitteen. Sairaanhoitaja Maria Gill kertoi, että tähän tarvittiin ajatusten kuperkeikkaa. Henkilökunnan näkökulma vaihtui asiakkaan tarpeista lähtevään ajatteluun. Ajatuslukkojen avaaminen on hidasta, mutta välttämätöntä väestön vanhetessa ja palvelujen kirjon kasvaessa. Monipuolista teknologiaa tarvitaan ja siinä Vallin Ikäteknologiakeskus on vahvasti mukana!
5 5 Oppi 4. Palvelukodit keskittyvät hyviä sijoituskohteita? Vierailimme Rosstorpin hoitokodissa, joka oli vaihtanut omistajaa muutama kuukausi sitten. Aleriskonserni oli ostanut heidän yksityisen yrityksensä. Alerisin taustalla on ruotsalainen Investor AB ja Peter Jr Wallenberg hallituksen puheenjohtajana. Mitään muutoksia toimintaan ei ole tarvinnut tehdä ainakaan heti. Aleris on hankkinut pohjoismaista 350 hoitoyksikköä, joissa on yli 9000 työntekijää. Kuulosti kovin tutulta, sama tendenssi on menossa Suomessakin. Isot kansainväliset ja kotimaiset riskisijoittajat ostavat pieniä hoitoyksiköitä. Keskittyminen jatkuu, sillä pienet yleishyödylliset toimijat eivät pärjää kuntien kipaisutuksissa. Veroeuromme siirtyvät pois kunnista ja kotimaasta veroparatiiseihin. Kuntien kontrolli kuntalaisten palveluista vähenee tai jopa häviää. Tähän ollaan vähitellen heräämässä, myös mediassa. Kotimatkalla törmäsin Björn Sundellin artikkeliin Kun riskikapitalisti osti koulun (Magma.fi). Artikkeli pohjaa samannimiseen Ruotsissa ilmestyneeseen kirjaan (Neurath & Almgren 2014). Tanskalainen riskipääomasijoittaja Axel omisti Jönköpingissä JB-vapaakoulukonsernin, jossa oli kaikkiaan oppilasta, 36 koulua ja yli 1000 työntekijää. Huonosti hoidettu JB-konserni meni konkurssiin vuonna 2013 liian nopean laajentumisen ja velkataakan takia. Sotku kaatui kunnan syliin, joka oli pakotettu järjestämään pikaisesti korvaavat koulut. Moni oppilas joutui vaihtamaan koulua ja opintosuuntaansa. Läheltäpiti -tilanteita on ollut myös hoivasektorilla. Artikkelin päätelmänä oli, että pääomasijoittajia tarvitaan uusien yritysten käynnistämiseksi ja kasvattamiseksi. Kun riskikapitalisti sijoittaa hyvinvointisektorille syntyy suuria eettisiä ongelmia. Tällöin tarvitaan toiminnan ja rahoituksen avoimuutta sekä laadun tehokasta valvontaa ja vertailtavuutta.
6 6 SEMINAARI SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSSÄ Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa. Anne Eriksson, Tukholman suurlähetystö, sosiaalineuvos Ruotsissa on 290 kuntaa, jotka jakaantuvat 20 maakäräjään. Ruotsin väestö on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja merkille pantavaa on, että 15% väestöstä on syntynyt muualla (tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella). Myös Ruotsissa yli 100-vuotiaiden määrä lisääntyy ja keksimääräinen elinikä on naisilla jo yli 83 vuotta (miehillä noin 3 vuotta vähemmän). Ruotsissa kunnat vastaavat sosiaalipalveluista ja maakäräjät terveydenhuollosta, ja maakäräjillä on myös veronkanto-oikeus. Vanhustenhuoltoa säätelee peruslainsäädäntö ja lait asiakkaan asemasta. Lisäksi esimerkiksi suomalaisten ikäihmisten hoitoon vaikuttaa laki kansallisista vähemmistöistä. Asiaa, jotka muun muassa erottavat Ruotsin järjestelmän suomalaisesta on valinnanvapauden voimakas painottaminen. Laki valinnanvapaudesta tuli voimaan 2008, ja sen tavoite on potilaan valinnanvapauden painottamisen lisäksi tukea potilaiden vakuutusmahdollisuuksia, kannustaa monipuolisuuteen ja helpottaa yksityisen sektorin toimintaa verovaroin tuettuna. Ruotsissa onkin todettu, että on tärkeää voida esimerkiksi valita perus- ja erikoissairaanhoidon avopalvelut itse ja tätä arvostetaan. Ruotsalaiset kokevat myös, että valinnanvapaus on nostanut palvelujen laatua. Kääntöpuolella on kuitenkin havaittu haasteita, sillä järjestelmän on huomattu suosivan aktiivisia ja hyvin koulutettuja kansalaisia sekä monikansallisia yrityksiä. Haasteena on tällöin, että toiminnan voitot valuvat ulkomaille. On myös pohdittu, onko muistisairailla iloa valinnanvapaudesta. Ruotsin valtion tarkastusvirasto puuttui viime vuonna (2014) useisiin havaittuihin epäkohtiin. Näiden joukossa oli se, että järjestelmä suosii suhteellisen terveitä henkilöitä. Toinen vakava haaste on, että käytössä oleva korvausjärjestelmä, jossa raha seuraa potilasta saattaa johtaa epäeettiseen toimintaan, muun muassa lyhytnäköiseen voiton tavoitteluun. Uusin vanhustenhuoltoon vaikuttava laki on Potilaslaki, joka astui voimaan vuoden 2015 alusta. Siinä kiinnostavina asioina ovat muun muassa että palveluntuottajalla on hyvin laaja informointivastuu, ja tietoa on tarjottava potilaalle hänen niin toivoessa myös kirjallisesti (terveydentila, hoitomenetelmät, riskit jne.). Laki takaa myös monisairaille oikeuden henkilöön, joka yhteen sovittaa hoitosuunnitelman. Tällä voi ikääntyneille olla suuri merkitys parhaan mahdollisen hoidon saamisessa.
7 7 Tukholman vanhuspalvelut. Raili Karlsson, Tukholman kaupunki, osastopäällikkö Hoitopalvelut Vastuu terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä kuuluu Ruotsissa maakäräjille ja sairaanhoitoalueille. Terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalipalvelun vanhustenhuolto ovat osa Ruotsin hyvinvointia. Näitä säädellään lailla, jotka asettavat yksittäisen ihmisen hoidon ja hoivan tarpeen etusijalle. Terveyden- ja sairaanhoitolaissa puhutaan hoidosta samoilla ehdoilla koko väestölle. Etusijalla hoitoon pääsyssä on henkilö, jolla on suurin hoidon tarve. Sosiaalipalvelulaki antaa oikeuden kotipalveluun, asuntoon vanhustentalossa (erityisasunto) tai muuhun kotiapuun, ellet itse pysty hoitamaan omia asioitaan. Avuntarpeenkäsittelijä selvittää vanhuksen tarpeet hakemuksen perusteella. Avuntarpeenkäsittelijä työskentelee kunnan toimeksiannosta ja päättää, mitä aputoimia myönnetään ja missä määrin. Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa? Kaikilla omasta mielestään palvelua ja hoivaa tarvitsevilla on oikeus hakea sosiaalipalvelulain mukaista apua. Maksuja koskevat määräykset ovat samat riippumatta siitä, onko toiminta kunnan vai yksityisen yrityksen vastuulla. Sosiaalipalvelulain 4 luvun 1 :ssä sanotaan: Sillä, joka ei voi itse tyydyttää tarpeitaan tai saa niitä tyydytetyksi jollakin muulla tavalla, on oikeus saada apua sosiaalilautakunnalta elatustaan (toimeentulotuki) ja muita elämiseen liittyviä tarpeitaan varten. Palvelut Apu, avustus = sosiaalipalvelulain mukainen apu, esim. kotipalvelu ja paikka vanhustentalossa Sosiaalipalvelu = yhteisnimitys kunnan velvollisuutena olevalle sosiaaliselle toiminnalle, esim. vanhustenhuolto, joka on säädetty sosiaalipalvelulaissa. Terveyden- ja sairaanhoito = Kuntien ja maakäräjien terveyden- ja sairaanhoitovastuuta säätelee terveyden- ja sairaanhoitolaki. Niiden vastuulla on huolehtia siitä, että terveydenja sairaanhoito täyttää hyvän hoidon vaatimukset. Vastuuseen sisältyy myös kuntoutuksen, kunnon ylläpitämisen ja apuvälineiden tarjoaminen niitä tarvitseville ikääntyneille ja toimintarajoitteisille, sekä terveyden huonontumisen ennalta ehkäiseminen. Kunnalla on oikeus sopeuttaa vanhustenhuolto paikallisten olosuhteiden mukaiseksi. Vanhuksella on oikeus hakea mitä haluaa, vaikka apumuotoa ei mainittaisikaan asuinkunnan apua koskevissa ohjeissa. Tuomioistuin päättää viime kädessä, minkälaiseen apuun sinulla on oikeus. Kunnan avuntarpeenkäsittelijä antaa tietoja saatavana olevista apumuodoista.
8 8 Vanhustenhuollon / kotihoidon toimintamuodot (tuki ja apu) Vanhusten erityisasuminen (vanhustenasunto) = Sosiaalipalvelulain mukainen apu Turva-asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, henkilökunta käytettävissä Seniorien asumismuodot, 55+ -asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, jotka on tarkoitettu vanhuksille Avointa toimintaa hoidetaan toisinaan yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, ja toiminnan punaisena lankana on yhteenkuuluvuus sekä yhdessäolo. Saattajapalvelua / kuljetuspalvelu käyttämällä on mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada saattaja esim. sairaalaan tai teatteriin. Korjaus- ja vahtimestaripalveluksi kutsutaan usein kunnallista palvelua sellaisissa asioissa, joista ei voi itse selviytyä, esim. loistevaloputken vaihto tai verhojen ripustus. Tämä voi olla maksutonta tai maksaa pienen summan. Kuuloasiantuntijat tekevät kotikäyntejä ja säätävät ongelmia aiheuttavia kuulolaitteita. Näkövammaisten kotiohjaajat auttavat näkövammaisia. Eväslaatikko, ruokahuolto. Siivouspalvelu, jossa kunta on valinnut palvelun toimittavan yrityksen/yritykset. Asiointipalvelu ostosten ja asioiden hoitamiseksi. Hoivapäiväkirja, jossa kotihoito raportoi kaukana asuvia omaisia vanhuksen hoidosta ja hoivasta Saattohoito; lääkäri päättää hoitokotipaikasta, mutta asiakas päättää onko kotona vai saattohoitokodissa Hyvinvointiteknologia Västeråsin kaupungissa. Maria Gill, projektipäällikkö Västeråsin kaupunki on panostanut paljon teknologiaan. Projektipäällikkö Maria Gill esitteli joitakin erityisesti vanhustyön kannalta kiinnostavia saavutuksia. Sähköinen kotipalvelu (E-hemtjänst) Sähköinen kotipalvelu on yksi jokapäiväisen työskentelyn menetelmä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Hakemus sähköisestä kotipalvelusta tehdään etuuskäsittelijälle, joka päättää missä laajuudessa palvelua tarjotaan. Asiakkaalla on valinnan vapaus, mutta etuuskäsittelijä tarjoaa ensisijaisesti sähköistä palvelua. Videopuhelut ovat yksi sähköisen kotipalvelun menetelmä, jonka avulla sekä hoitajat että läheiset voivat varmistua vanhuksen hyvinvoinnista 1. Silloin, kun avuntarvitsija ei itse pysty tulemaan laitteen ääreen, hoitaja voi ohjata etäältä liikuteltavan kameran, kirahvin tarkistamaan 1
9 9 tilanteen 2. Yöllistä turvaa varten tarjolla on myös makuuhuoneeseen asennettavia pimeässä toimivia valvontakameroita. Laitteet hankkii kunta. Teknologian omaksuminen on herättänyt keskustelua ja vahvojakin mielipiteitä. Maria kertoi, kuinka hän itse vierasti ajatusta siitä, että fyysisen läsnäolon sijaan työtä tehtäisiin etäältä laitteiden välityksellä. Makuuhuoneeseen asennettavat valvontakamerat puolestaan on koettu yksityisyyttä loukkaaviksi. Västeråsin lähtökohtana on kuitenkin tehdä asioita yhdessä niiden kanssa, joita ne koskevat, ja esimerkiksi valvontakamera on se palvelu, jota sähköistä kotipalvelua hakevat kaikkein useimmin haluavat. Teknologia inspiraationa ja mahdollistajana Ikäihmisiä innostetaan Västeråsissa käyttämään teknologiaa myös mm. yksinäisyyden torjumiseen. Maria kertoi vuotiaille yksinäisille ja eristäytyville vanhuksille suunnatusta projektista, jossa 10 vanhukselle lainattiin kirjastosta ipad sillä ehdolla, että he käyttäisivät sen videopuhelutoimintoa, surffaisivat netissä ja lähettäisivät sähköpostia. Lisäksi ryhmään kuuluvien vanhusten toivottiin osallistuvan kerran viikossa järjestettävään ryhmätapaamiseen, opintopiiriin. Kahdeksan kokoontumisviikon kuluessa kaikki ryhmäläiset ennen pitkää tulivat opintopiiriin ja sittemmin innostuivat hankkimaan oman laitteen. Opintopiiriläisistä myös löytyi uusien opintopiirien vetäjiä. Muita Marian luettelemia keksintöjä olivat esimerkiksi taskussa pidettävä ovikello, digitaalinen kurkistusreikä ovessa, purkinavaaja, kenkälusikka älykkäitä asioita, jotka helpottavat arkea. Koska laitteiden olemassaolosta ei tiedetty, niistä koottiin katalogi ja näyttely, jossa laitteita voi itse puristella ja hypistellä. Ruotsalainen Konstikoppa 3, siis! Kenen vuoksi? Maria kehotti kuulijoita miettimään aina, kenen takia jotakin tehdään, ja muistamaan, että vain se jolla on tarve, voi päättää onko ratkaisu hyväksi. Esimerkkinä hän käytti syöttämiseen tarkoitettua laitetta, joka oli myös yksi niistä, joita hän henkilökohtaisesti alkuun vierasti. Ruokailussa auttaminen oli Marian mielestä yksi niistä tehtävistä, jotka ihmisen kuuluu tehdä. Hänen mielensä kuitenkin muuttui, kun hän tapasi Sten-nimisen miehen. Sten ei kyennyt itse syömään, mutta halusi istua vastapäätä vaimoaan ruokailuaikoina sen sijaan, että olisi ollut vaimon syötettävänä. Ratkaisuksi hän kehitti yksinkertaisen robotin, joka syöttää häntä. Uusia mahdollisuuksia osallistumiseen ja itsemääräämisoikeuden säilyttämiseen Teknologialla ja Västeråsissa toteutetuilla hankkeilla on onnistuttu lisäämään hoivakodeissa asuvien dementikkojen osallistumismahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeuden toteutumista
10 10 monin tavoin. Apuna on käytetty henkilökuntaa, jolta on kysytty arkipäivän ongelmista ja tarpeista. Keskeistä on ollut omaksua uusi ajatustapa. Hoiva-asumiseen liittyy esimerkiksi ajatus, että kun ihminen muuttaa hoivakotiin niin häntä halutaan suojella kaikelta ulkopuoliselta. Suojelemisen vuoksi tarvitaan esimerkiksi lukittuja ovia. Tarkoitus on hyvä, mutta se tehdään asukkaiden elämänlaadun kustannuksella. Ajatuksen kääntäminen uudenlaiseksi tarkoitti, että ei enää puhuta karkaussuunnitelmista - eihän kukaan kotoaan halua karata - puhutaan sen sijaan henkilöistä, joille on vaikeaa löytää kotiin. Teknologia itsessään on loppujen lopuksi vain pieni osa siitä pitkästä matkasta, mikä ajatusmaailmassa pitää tapahtua. Hoivakodin ulkopuolella seikkailemisen sijaan asukkaat voivat kokea seikkailuja turvallisesti seinien sisällä. Yksi opintomatkalaisten mielenkiintoa herättänyt ratkaisu oli Google Maps -palvelun yhdistäminen kuntopyörään. Polkija voi pyöräillä esimerkiksi oman kotikylänsä kaduilla. Tarvitaan molempia: turvatekniikkaa (esim. hälytysapua) niille, jotka sitä tarvitsevat, mutta myös mahdollisuus elää ja toimia kuten muutkin. Kaikki ei edes edellytä teknologiaa vaan ajatusmaailman muutos voi näkyä myös esimerkiksi sisustuksessa: piilotetaan ovet, joista asukkaiden ei haluta kulkevan, ja hyödynnetään värejä liikkumisen ohjaamiseksi. Olennaista on pohtia, mitä halutaan avata, miten se tehdään ja kenen vuoksi tätä tehdään. Kenen vuoksi -kysymyksen lisäksi Västeråsissa kysytään paljon miten-kysymyksiä. Avuntarvitsijat kootaan yhteen osaajien kanssa pohtimaan, kuinka toimia. Kehittäminen on moniulotteista ja sisältää myös juridiikan, työtapojen, koulutuksen ym. kehittämisen.
11 11 OPINTOMATKAN VIERAILUKOHTEET Rosstorp vård och omsorgsboende, Botkyrka Opintomatkan ensimmäinen vierailukohden oli Rosstorpin hoitokoti. Se oli aiemmin pienen ruotsalaisen yrityksen omistama, mutta siirtyi vuodenvaihteessa ison Alleris konsernin omistukseen, jolla toimintaa myös Norjassa ja Tanskassa yhteensä 350 toimipisteessä. Henkilökunta vakuutti kuitenkin, että Rosstorpin toiminnan painopisteet, laatu ja toimintatavat tulevat pysymään ennallaan. Rosstorp sijaitsi luonnonkauniilla rauhallisella alueella ja toimi vanhassa kauniissa talossa. Asukkaita on 66 ja Rosstorpia markkinoidaan kristillisellä painotuksella. Suomalaisittain vaikuttavaa oli asukkaille tarjottavan toiminnan valtava määrä. Asukkaille tuntui olevan tarjolla erittäin monipuolista ja paljon tekemistä/virikkeitä! Talossa toimii myös health coach, joka kertoi olevansa taustaltaan kansanterveystieteilijä. Yksi hänen tehtävistään on järjestää toimintaa sekä yksilöille että ryhmille. Toiminnan lähtökohta on nähdä jokaisen yksilön mahdollisuudet ja luoda valoa ja uskoa siihen terveyteen, mitä kullakin vielä on. Toimintaa suunnitellaan lisäksi jokaisella osastolla toimintaneuvotteluissa, ja jokaisella osastolla on oma toimintavastaava. Rosstorpilla on lisäksi oma fysio- ja ravitsemusterapeutti sekä osa-aikainen sielunhoitaja. Henkilökunta on kokonaisuudessaan suorittanut nostoajokortin ja jokaiselle asukkaalle tehdään hoidonarviointi puolivuosittain (tai useamminkin tarpeen mukaan). Suomalaisin silmin katsottuna Rosstorpin henkilöstömitoitus vaikutti väljältä eikä kiirettä näkynyt. Meille kerrottiin myös, että omahoitajille on varattu tunti viikoittaisesta työajasta jokaisen omahoidettavan virkistykseen. Tällöin kuulemma usein ulkoillaan tai vain jutellaan yhdessä. Rosstorpilla on erittäin aktiiviset Facebook sivut. Sivuja päivittää useampi henkilökunnasta puhelimiltaan ja sivut antavatkin kuvan talon vilkkaasta toiminnasta. Yhtenä tavoitteena FB sivuilla on kertoa ehkä kaukanakin asuville omaisille Rosstorpin kuulumisista ( ). Nockebyhöjdens vård och omsorgsboende, Bromma Pauvres Honteux (SVPH) -säätiön ensimmäinen hoitokoti perustettiin Tukholmaan 150v vuotta sitten Nocksbyhöjden hoito- ja hoivakodissa on nyt 4 taloa, joissa on yhteensä 700 asukasta. Kuntoisuuden mukaan siirrytään asumismuodosta toiseen, mutta asukkaiden tulee muuttaessaan olla riittävän pirteitä jotta pystyvät osallistumaan aktiviteetteihin. Hoitoketju on siis
12 12 katkaisematon, eikä Nockebyhöjdeninistä tarvitse muuttaa pois esim. kunnon heikentyessä tai taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. SVPH tarjoaa monenlaisia palveluja, jotka he jaottelevat kolmeen ryhmään: - Ydinpalveluihin: kulttuuria, sosiaalisuutta, aktiviteetteja. Talossa toimii useita eri yhdistyksiä/kerhoja: esim. kuoro, atk, kutominen, runous, tanssi, pubi, juhla - Lisäpalveluihin: hoitoa ja hoivaa - Tukipalveluihin: pientä ylimääräistä kuten juhlia Nockebyhöjden on jaettu kerroksiin, ei ensisijaisti osastoihin. Jokaisen kerroksen lähin esimies on sairaanhoitaja, ja hänen työnsä painopiste on johtamisessa, ei hoitamisessa. Henkilöstöllä ja johdolla on säännölliset kokoukset ja talossa on kiinnitetty erityistä huomiota eri ammattiryhmien yhdessä työskentelemiseen, töitä tehdään siis yhdessä. Jokaisen asukkaan kanssa käydään kuukausikeskustelu, jossa käydään läpi asukkaan toiveita. Keskustelu on pakollinen ja se dokumentoidaan ja arvioidaan (toivotun toiminnan toteutuminen) seuraavassa keskustelussa. Nockebyhöjdenillä on oma toimintaterapeutti ja hänen työnsä tavoitteena on asukkaiden elämänlaadun kohentaminen ja uusien asukkaiden haastattelut. Hän myös ohjaa ryhmätoimintaa. Toiminnan lähtökohtana ovat koko ajan asukkaat, he esimerkiksi pääsevät ulkoilemaan aina halutessaan. Toimintaterapeutti kertoi, että hänen työstään 90% liittyy elämänlaadun kysymyksiin. SVPH tarjoaa henkilöstölle paljon koulutusta josta osa on pakollista, eli koko henkilöstö käy ao koulutuksen. Tällaiset ovat Silvia sertifiointi (dementiakurssi) (3 pvää) ja salutogeenisen kohtaamisen ja voimavaralähtöisen hoivan koulutus. Kaikki koulutetaan myös taloon tullessaan hyvään emännyyteen/isännyyteen. Tässä opetellaan mm. kuinka saada muut tuntemaan itsensä aina kohdatessa tervetulleeksi. Lisäksi jokaisessa kerroksessa on koulutettu 2-3 hoitajaa reflektointiin/havainnointiin siitä, miten yksilöllinen kohtaaminen ja yksilölliset tarpeet toteutuu. Me opintomatkalaiset totesimme, että monin paikoin meilläkin olisi iloa tämäntapaisista koulutuksista. SVPH tekee yhteistyötä läheisten koulujen kanssa Ung Omsorg ( -ohjelman kautta, jossa nuoret saavan 75kr tunnissa vapaaehtoistyöstä ikäihmisten kanssa. Nockebthöjdenissa nuoret muun muassa ulkoilevat ja seurustelevat asukkaiden kanssa. Dagverksamhet Eternellen, Hägersten Vierailimme Eternellen päiväkeskuksessa, joka on tarkoitettu dementoituneille vanhuksille. Päiväkeskus sijaitsee Hägerstenissä n. 15min ajomatkan päässä Tukholman keskustasta. Alueelle on rakennettu useita senioritaloja ja hoivaa sekä hoitoa tarjoavia asuntoloita. Kerrostalo, jonka alakerrassa päiväkeskus sijaitsee, oli juuri tyhjennetty alkavan peruskorjauksen vuoksi.
13 13 Päiväkeskuksen vieressä sijaitseva ravintola oli vielä lähiseudun ikäihmisten käytettävissä. Päiväkeskuksella oli käytössään oma tilat ja lisäksi yhteiskäytössä avarat yleistilat ja kuntoiluhuone. Asiakkaat (enintään 13/päivä) tulivat päiväkeskukseen yhteiskuljetuksella, 1-5 kertaa viikossa, kunnalta saamansa päätöksen mukaisesti. Päivä alkoi klo 9 aamiaisella ja päättyi n. klo 15. Päivän aikana nautittiin myös lounas ja päiväkahvi. Suomalaisesta päivätoiminnasta poiketen päivään ei kuulunut peseytymispalveluita. Päivän sisältö koostui esimerkiksi tietokilpailuista, askartelusta, maalauksesta ja erilaisesta kuntouttavasta liikunnasta. Ulkoilu ja kävelyretket olivat tärkeitä. Päivän sisältö rakentui asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Kaikilta asiakkailta arvioitiin myös dementoitumisaste. Kotipalvelun ja päiväkeskuksen henkilöstö teki tiivistä yhteistyötä asiakkaiden auttamiseksi ja heillä oli yhteinen asiakastietojärjestelmä. Meille päivätoimintaa esitteli 2 päiväkeskuksen vastuuhenkilöä, jotka osallistuivat toimintaan. Heidän lisäkseen henkilöstöön kuuluivat 2 lähihoitajaa ja osa-aikainen hoitoapulainen. Myös täällä oli fysioterapeutti kuten muissakin hoitopaikoissa. Päiväkeskus sai rahoituksen kunnilta, myös niiltä päiviltä kun asiakas ei voinut tulla mukaan toimintaan. Suomikoti Toiminnanjohtaja Virpi Johansson esitteli opintomatkalaisille Suomikotia, joka tänä vuonna viettää 20-vuotisjuhliaan. Kodin omistaa aatteellinen Suomikoti-yhdistys, ja sen äitinä pidetään Hilja Jenseniä. Suomikodissa on 53 huonetta ja niissä tällä hetkellä 54 asukasta (yksi pariskunta). Ensimmäinen kerros on varattu somaattisille asukkaille, toinen dementikoille. Tukholman kaupunki ostaa 30 paikkaa, muut kunnat loput. Jonossa oli vierailuajankohtana 20 ihmistä. Kodissa työskentelee lähihoitajia ja perushoitajia vuorokauden ympäri, sairaanhoitaja on paikalla klo 21 saakka (myös viikonloppuisin), öisin paikalle tulee tarvittaessa Nattpatrol. Yksi lähihoitajista on kouluttautunut Hilja Jensenin rahaston tuella jalkahoitajaksi. Henkilökuntaan kuuluu myös kokopäiväinen fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Hallinnossa on neljä työntekijää. Omaa keittiötä ei ole, kylmä ruoka tuodaan kerran vuorokaudessa ja sen lisäksi paikan päällä keitetään perunat, tehdään salaatit ym. Erilaisia aktiviteetteja on runsaasti tarjolla, jokaisella osastolla päivittäin vähintään yksi. Kodissa kokoontuu myös mm. jumppa-, puutarha- ja QiGong-ryhmät. Kerran kuukaudessa on tanssit, lisäksi pidetään karaokea ja seurakunnan hartaustilaisuuksia. Suomalainen kulttuuri ja tavat ovat tärkeitä, esimerkiksi vappuna on tärkeää saada oikeaa suomalaista simaa.
14 14 Kotiin tulee paljon opiskelijoita Suomesta tekemään opintoihin kuuluvaa harjoittelujaksoaan. Koulutukseen ja ammattinimikkeisiin liittyen kävi ilmi, että Suomessa koulutetut lähihoitajat kokevat välillä, etteivät he saa tehdä ruotsalaisissa hoivakodeissa niin monipuolisia tehtäviä kuin haluaisivat. Ruotsalainen pohjakoulutus alalle on ammattilukioissa suoritettava hoidon ja huolenpidon linja, jonka jälkeen voi käyttää ammattinimikettä undersköterska ( alihoitaja ). Suomenkielinen lääkäri käy Suomikodissa kerran viikossa, tarvittaessa lääkäriin saa yhteyden päivittäin husläkarsystem :in kautta. Ruotsin maakäräjät kustantaa lääkäripalvelun ja lääkäriasema laskuttaa sitä suoraan. Hoitosuunnitelma tehdään kahden viikon sisällä taloon tulosta. Potilastietokanta on lääkärien, sairaanhoitajien, kuntoutushenkilöstön ja lähihoitajien yhteinen, joskin esimerkiksi lähihoitajilta on estetty pääsy lääkärin kirjoittamiin tietoihin. Senior alert -laatutietokantaan kootaan tietoja ruokailusta, liikkumisesta, haavoista ja mm. suunhoidosta. Suomikodin esittelyssä avattiin muihin kohteisiin verrattuna paljon taloutta. Vuosittainen liikevaihto on 48 miljoonaa kruunua (SEK). Suurin kustannuserä ovat henkilöstökulut, 72 %. Kiinteistön omistaa MiCasa, ja vuokra ( SEK/kk) on toiseksi suurin menoerä 15 %:n osuudellaan. Hoitomaksuja vuosittain kertyy 42 miljoonaa kruunua, vuokratuloja 4,5 miljoonaa ja loput tulot koostuvat jäsenmaksuista, joulumarkkinoista ja esimerkiksi lahjoituksista. Vapaaehtoistyön rooli oli Suomikodissakin vähäistä, kodin toiminnassa on mukana vain neljä vapaaehtoista. Opintomatkan yhteenvetotilaisuus kaikki tyytyväisiä että tuli tultua Suomikodissa vierailun päätteeksi kokosimme opintomatkan kokemuksia ja antia innostuneissa tunnelmissa. Vappu Taipale kannusti meitä vaikuttamaan osaltamme kansallisesti ja kansainvälisesti vanhoja ihmisiä koskeviin tavoitteisiin ja päätöksiin. Tulevaisuuden suunnittelua ohjaavat mm. elämänkaariajattelu ja sukupolvien tasa-arvo. Vahojen ihmisten lukumäärän kasvu ja toimintakyvyn muutokset sekä nuorten ihmisten suhteellisen määrän lasku asettavat meille suuren haasteen. Evästysten jälkeen pohdimme ryhmissä mitä olemme oppineet ja miten voimme sitä soveltaa. Annoimme myös uudistumislupauksia mitä konkreettista muutamme arkityössämme. Ryhmissä käytiin vilkasta ja iloisen puheensorinan värittämää keskustelua. Jokainen ryhmä kokosi ajatuksensa kirjallisiksi tuotoksiksi, jotka myös kerrottiin muille ryhmille. Päätimme että lupausten toteutumiseen palataan myöhemmin. Lopuksi kiittelimme emäntiä ja antoisan ja onnistuneen matkan järjestelyyn vaikuttaneita Vallilaisia.
15 15 VALLIN TUKHOLMAN MATKAN LUPAUKSET: Ryhmä 1 - omahoitajan tehtävät vastuutetaan - asukkaat otetaan paremmin huomioon - viedään Ruotsin malli hallitukselle ja toiminnanjohtajalle tiedoksi - omahoitaja - työntekijälle tehtävä -> sisustus ja väri - pihasisustaminen, kasvimaa - asukasryhmiin hupsuttelua ja iloa - keittiö järjestää teemajuhlat kuukausittain - panostetaan asukkaisiin (kaikki) - jatketaan yhdessä suunnittelua ja kehittämistyötä - Taloomme oma toimintaterapeutti! - vaikuttaminen kilpailutukseen raha seuraa asiakasta - talouden sauranta Ryhmä 2 Opimme - syventymään entistä enemmän siihen mitä asukas/asiakas haluaa itse - keskittymään siihen hyvään mitä asiakkaalla on jäljellä - itsensä toteuttamisella on vain vähän rajoja - asenne ratkaisee - asiakas mukaan kehittämistoimintaan myös teknologian - toiminta/fysioterapeutin tärkeyden Lupauksemme - kehitämme omahoitajan roolia 1 tunti/kk/asukas aikaa omahoitajuudelle kk-keskustelu asukkaiden kanssa - vahvistamme positiivisuutta osana henkilöstökoulutuksia ja omalla esimerkillämme - monipuolistamme virkistystuokioita happyhour viiniä aterioille silloin tällöin pieni on kaunista Ryhmä 3 1. Henkilökunnan kouluttaminen kohtaamiseen ja asenteisiin; Silvia-koulutus, kohtaamiskoulutus 2. Esitykset (ppt, verkko) ovat tehokkaita markkinoinnissa ja jokaisen (työntekijän) tehtävä on markkinoida, olla käyntikortti 3. Västerås -esityksen kuntopyörä+video oli wow-kokemus
16 4. Sisäpihat, kasvatusaltaat, värikkyys. Muistisairaat reagoivat vahvasti väreihin. Kirjahyllytapetti, upotettu ovi = Sisustuksella ohjaaminen eli minne toivotaan liikkuvan, minne ei; tuli insinöörille paljon asiaa 5. Hallituksen merkitys, hallitustyöskentelyn kehittäminen. Tarvitaan vahva hallitus, joka antaa nyöriä toimia arjessa. Tj:n ja hallituksen yhteistyö on avainasemassa. 6. Kiertävä talkkari 7. Asenne! Aina kysytään asukkaalta, kaikki lähtee hänestä. Lämpimämpää. Lähteekö yhteiskunnasta asti? 8. Oman työn arvostaminen, työkaverin arvostaminen 9. Järkeistäminen yhteiskunnan tasolla, esimerkiksi vain yksi taho kysyy laatukysymykset. 16
17 17 Liitteet Opintomatkan ohjelma Keskiviikko TUKHOLMAN OPINTOMATKA OHJELMA Kokoontuminen Helsinki-Vantaa lentokentällä lähtöportilla Lento Tukholmaan AY (paikallista aikaa) saapuminen Arlandaan. Kokoontuminen tullin jälkeen tuloaulassa. (Noin ) Siirtyminen Suomen Suurlähetystöön, Gärdesgatan 11 (tilausbussi) Kahvit Suomen Suurlähetystössä Seminaari Suurlähetystössä Ajankohtaista vanhustenhuollon lainsäädännössä Ruotsissa. Anne Eriksson, Suomen Suurlähetystö Tukholman vanhuspalvelut toteutus ja tulevaisuuden näkymät. Raili Karlsson Avdelningschef, Äldreförvaltning, Avdelning för upphandling och utveckling Jaloittelutauko Teknologian hyödyntäminen iäkkäiden kotipalveluissa. Maria Gill, Västeråsin kaupunki (ruotsiksi, tulkataan)
18 18 Vallin ja vanhuspalvelujen kenttä. Assi Liikanen, Vallin varapuheenjohtaja Lounas (noutopöytä suurlähetystössä) Siirtyminen tilausbussilla Rönningeniin Vierailu Rosstorps vård-och omsorgsboende hoitokodissa (Rönningeskolväg 24, Rönige) Siirtyminen hotelliin Hotel Scandic Klara (Slöjdgatan7) Huoneiden jako Vapaata aikaa (myöhemmin jaetaan lista avoinna olevista museoista) Torstai Tilausbussilla Brommaan Vierailu Nockebyhöjdens vård- och omsorgsboende (Backskåran 9, Bromma) /Serviceenhetsdetaljer/?enhet Siirtyminen lounasravintolaan tilausbussilla Lounas Scandic Alvik hotellissa (Gustavslundsvägen 153) (noutopöytä) Siirtyminen tilausbussilla Hägersteniin Dagverksamhet Eternellen (Kinmanssonvägen 41, Hägersten) Paluu hotellille tilausbussilla
19 Lähtö hotellilta kävellen yhteiselle illalliselle, ravintola Cloud Nine, Lilla Bantorget 1 ( Kävelymatka noin 1km Yhteinen illallinen Perjantai Lähtö hotellilta matkatavaroiden kanssa tilausbussilla Siirtyminen tilausbussilla Enskeden Vierailu Suomi-kodissa (Ramviksvägen 213, Enskede) Kahvit ja voileipä Opintomatkan yhteenvetotilaisuus, Vappu Taipale Siirtyminen Arlandaan (tilausbussi) Mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen Arlandan lentokentällä Tavataan lähtöportilla Lento Helsinkiin AY Saapuminen Helsinkiin Matkanjohtajisto: Assi Liikanen Tuija Järvinen Hanna-Leena Ojalainen Mervi Heinonen Lea Stenberg (käytännön asiat)
KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA
KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita
LisätiedotPalvelukeskus Maijala
Palvelukeskus Maijala Perustietoa Maijalasta Asuntoja palvelukeskuksessa on 87 kpl, joista Mattilaksi kutsutussa E-talossa 21 kpl. Palvelukeskus Maijalassa on 79 yksiötä ja 8 kaksiota. Asunnot ovat savuttomia,
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotKorpilahden hoivakoti
Korpilahden hoivakoti Korpilahden hoivakoti Hoivakoti sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Korpilahdella kauniissa Päijännemaisemassa osoitteessa Tikkasentie 10. Meillä on 12 asukaspaikkaa yhdessä tasossa.
LisätiedotTietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta
Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotSampoharjun ryhmäkoti
Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti sijaitsee Vaajakosken keskustassa, osoitteessa Vesmannintie 7. Kiinteistö on valmistunut joulukuussa 2018. Samassa
LisätiedotTuki ja hoiva tavallisessa asunnossa
Tuki ja hoiva tavallisessa asunnossa PALVELUT TAVALLISESSA ASUNNOSSA Sinä, joka olet ikääntynyt tai toimintarajoitteinen, ja tarvitset tukea ja hoivaa kotonasi, voit hakea kunnallisia palveluita. SOSIAALIPALVELULAIN
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotApua, tukea ja toimintaa
Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotHoito- ja huolenpitoasuminen
omvårdnad gävle FINSKA/SUOMALAINEN Vård- och omsorgsboende Hoito- ja huolenpitoasuminen Kuka voi saada hoito- ja huolenpitoasumisen? Hoito- ja huolenpitoasuminen voi tulla ajankohtaiseksi, kun tarve valvonnasta
LisätiedotAsukkaaksi Hopeasiltaan
Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59
LisätiedotVanhusten ja toimintaesteisten erityisasuminen
Vanhusten ja toimintaesteisten erityisasuminen - Tietoa Jällivaaran kunnan vanhuksille ja toimintaesteisille tarjoamista erityisasumismuodoista Sosiaalilautakunnan tehtävänä on huolehtia ympäri vuorokauden
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotTERVETULOA KOTIKAAREEN
TERVETULOA KOTIKAAREEN TUETTU IKÄIHMISTEN ASUMINEN Tuettu ikäihmisten asuminen on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua niille asiakkaille, jotka eivät enää selviydy kotonaan kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotOletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi
OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan
LisätiedotTähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää
Jokikartano 1 2 Tähtelä ja Sointula Tähtelä ja Sointula Jokikartanon ryhmäkodit sijaitsevat osoitteessa Tahvosentie 26 Kuokkalassa, Äijälänrannan ja Äijälänjoen luonnonläheisessä ympäristössä. Etupihalla
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotAsiakkaanääni esille asiakasraadeilla
Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla Asiakasraadin lähtökohdat Lait sosiaali- ja terveydenhuollossa korostavat asiakkaan oikeutta laadukkaaseen hoitoon Halu ja tahto parantaa asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa
LisätiedotTOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE
TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
Lisätiedotvelut Kotipal Vetrea
Vetrea Kotipalvelut Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia arjesta kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea tarjoaa apua arjen rutiineihin niin lapsiperheille,
LisätiedotKotipalveluopas. Hemtjänstutförare i Umeå. Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst
Kotipalveluopas Hemtjänstutförare i Umeå Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst Johdanto Uumajan kunnan ikääntyneille ja toimintarajoitteisille tarjoamasta tuesta ja
LisätiedotTämän lupaamme sinulle. Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa
Tämän lupaamme sinulle Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa 5 TAKUUTA Haluamme antaa sinulle hyvän hoidon ja hoivan Jos olet yli 65-vuotias ja tarvitset apua
LisätiedotKotihoito. Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus
Kotihoito Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus Kotihoidon tehtävänä on vanhusten, yli 18- vuotiaiden vammaisten, toipilaiden ja pitkäaikaissairaiden hoito ja palvelut niin,
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
Lisätiedot12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy
Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotTarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa
Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten
LisätiedotSENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito
SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä
LisätiedotAlkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.
Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke
LisätiedotPalvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009
Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotPETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:
PETSAMO 2 Hoitajat: 050 436 2222 Kanslia: 044 775 8017 Tervetuloa kuntoutumaan Petsamo 2:lle Tammenlehväkeskuksen osasto Petsamo 2 on neurologinen kuntoutusosasto, jonka tarkoituksena on antaa kokonaisvaltaista
LisätiedotLuhtisen palvelukeskus
Luhtisen palvelukeskus Luhtisen palvelukeskus Palvelukeskus Luhtinen sijaitsee Palokan keskustassa, osoitteessa Ritopohjantie 23. Keskustan palvelujen lisäksi lähellä on hyvät ulkoilumahdollisuudet. Esimerkiksi
LisätiedotMinkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat
LisätiedotVanhusten tuki- ja hoivapalvelut
Vanhusten tuki- ja hoivapalvelut Tietoa vanhuksille tarjottavista tukipalveluista Stöd och omsorg för äldre Information om vilket stöd som finns till dig som är äldre 2 Esitteen tiedot on päivitetty 29.9.2014.
LisätiedotKotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli
Kotona asumista tukevat palvelut ja kotihoidon palveluseteli Ikäihmisten Palvelutori - Poiju Mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tuetaan ja autetaan yhdessä asiakasta, itse
LisätiedotTulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin
Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta
LisätiedotAuttaminen intohimona
Vetrea Hoiva Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Hoiva palvelee niitä, jotka oman kuntonsa, kykynsä tai
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotTervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari
Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa kotihoidossa oleville ikäihmisille ja muistisairaille päivätoimintaa
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke
Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan
LisätiedotSpelmannen toivottaa sinut tervetulleeksi
Spelmannen toivottaa sinut tervetulleeksi Hofors kommun 2009 Spelmannen on 43 asunnon erityisasuntola, jossa on 14 dementikoille tarkoitettua asuntoa. Meillä on myös pariasuntoja pariskunnille, joista
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotPalvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla
Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja
LisätiedotENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ
ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei
LisätiedotHoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela
Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,
LisätiedotMuistola, Onnela ja Virkkula
Jokikartano 3 5 Muistola, Onnela ja Virkkula Muistola, Onnela ja Virkkula Jokikartano sijaitsee Kuokkalan Äijälänrannan luonnonläheisessä ympäristössä, osoitteessa Tahvosentie 26. Lähettyvillä virtaavan
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
Lisätiedot- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.
Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus
LisätiedotPÄIVÄKESKUSTOIMINTA Hoitajat:
PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Hoitajat: 0400 627 709 Tervetuloa päiväkeskustoimintaan Tammenlehväkeskukseen Päiväkeskustoiminnan muotoja ovat päiväkuntoutus, päivätoiminta, omaishoidon vapaan osavuorokautinen hoito
LisätiedotLeppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen
Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotAttendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta
AT Attendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta MUMM DO OL N A TE Viihtyisät tilat, lämmin ja tuttu tunnelma 9/10 Asukkaista 9/10 pitää henkilökuntaa erittäin ammattitaitoisena ATTENDO SUVISAARI ON TOUKOKUUSA
LisätiedotIkäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen
1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...
LisätiedotVoimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotTervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari
Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013
Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja
LisätiedotTervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!
Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.
LisätiedotTERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN
Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa
LisätiedotAttendo Aviapolis on huhtikuussa 2019 Vantaalle valmistuva laadukas ja viihtyisä täyden palvelun senioritalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille,
Attendo Aviapolis on huhtikuussa 2019 Vantaalle valmistuva laadukas ja viihtyisä täyden palvelun senioritalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on jo hieman palveluiden tarvetta. Kyseessä ei siis
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!
Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia
LisätiedotMitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia
Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotOSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA
1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotHantverkarn toivottaa sinut tervetulleeksi
Hantverkarn toivottaa sinut tervetulleeksi Hofors kommun 2009 Hantverkarn on 28 asunnon erityisasuntola. Hantverkarn pyrkii luomaan rauhallisen, turvallisen ja luottamuksellisen kodinomaisen asumisen,
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotPaikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa
Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin
LisätiedotVähemmistökieliohjelma Haaparanta
Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto
LisätiedotKOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä
KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotKuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter
Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä
LisätiedotPalmian virtuaalipalvelu 7.10.2015
Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotOMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen
OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri
LisätiedotVanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta
Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotKotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen
Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...
LisätiedotNACKAN KUNNAN PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE
20 2 NACKAN KUNNAN PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE Sosiaalipalvelut Sisältö Nackan kunnan palvelut ikääntyneille 3 Kotipalvelu 3 Vuorottaja kotiin omaistuki 4 Turvapuhelin 5 Ruokaa kotiin 5 Päivätoimintaa yli 65-vuotiaille
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotKotipalveluopas. Hemtjänstutförare i Umeå kommun, Uumajan kunta Puhelin (vaihde )
Kotipalveluopas Hemtjänstutförare i Umeå kommun, 2018-08-16 Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00) www.umea.se/hemtjanst Johdanto Uumajan kunnan ikääntyneille ja toimintarajoitteisille tarjoamasta
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
Lisätiedot