Puheenjohtajan palsta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan palsta"

Transkriptio

1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Puheenjohtajan palsta Suomen urheilupsykologinen yhdistys on lähes 20- vuotisen olemassaolonsa aikana vienyt eteenpäin urheilu- ja liikuntapsykologista tietämystä valmentajien, liikunnanopettajien ja muiden liikuntaelämän vaikuttajien keskuudessa. Jäsentemme tekemä työ perustuu vahvasti tutkimustietoon ja korkeaan ammattieettiseen näkemykseen. Laajamittainen keskustelu valmennusfilosofiasta ja valmennuksen ihmiskuvasta on erityisen tärkeää aikana, jolloin kilpaurheilun doping -ongelma tavan takaa putkahtelee esiin, lapsi- ja nuorisourheilun drop-out on voimakasta, ja koko väestön liikunnallinen aktiivisuus vähenee ja lihavoituminen lisääntyy. Liikuntapsykologialla voi olla näiden ongelmien ratkaisemisessa merkittävä rooli. Muutokset ihmiskuvassa sekä liikunta- ja terveyskäyttäytymisessä ovat ensi sijassa yksilöllisen kognitiivisen prosessin tuloksia. Vaikka ympäristö tarjoaisi hyvät mahdollisuudet liikkumiseen, tarvitaan henkilökohtaista motivaatiota toimintatapojen muuttamiseksi. Liikuntamotivaatio ja liikunnan motivaatioilmasto ovatkin tutkituimpia ilmiöitä liikuntapsykologian alueella Suomessa tällä hetkellä. Erityisesti Jyväskylän yliopistossa ja Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksessa tehty tutkimustyö ovat lisänneet tietoa urheilupsykologian soveltamiseksi käytännön valmennustyössä. Viime vuosina liikunta- ja urheilupsykologinen tutkimus ja ammatillinen koulutus ovatkin vahvistuneet merkittävästi. Liikuntatieteiden laitoksella ollaan käynnistämässä kansainvälistä liikuntapsykologian maisterikoulutusta, alalta on valmistunut useita väitöskirjoja, ja lukuisia tutkimusprojekteja on parasta aikaa meneillään. Uusimpana edistysaskeleena on Liikuntatieteiden laitokselle perustettu Motoristen taitojen oppimisen ja opettamisen tutkimusyksikkö. Urheilupsykologisen yhdistyksen jäsenet ovat aktiivisesti mukana useiden lajiliittojen psyykkisen valmennuksen asiantuntijatehtävissä, soveltaen käytäntöön tietoa valmennuksen psykologiasta. SUPY:llä on erityinen asiantuntijaverkosto, jonka palveluja kiinnostuneet urheilijat, valmentajat ja lajiorganisaatiot voivat käyttää. SUPY on aina ollut avoin aatteellinen yhdistys, jonka toimintaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat saada tietoa ja vaihtaa kokemuksia liikunta- ja urheilupsykologiasta. Tietoa yhdistyksestämme saa parhaiten kotisivuiltamme josta löytyy muun muassa anomuslomake jäseneksi liittymiseksi ja tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Tervetuloa joukkoon! Jarmo Liukkonen Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteiden laitos PL 35, Jyväskylän yliopisto SUPYn vuosikous Vuosikokous perjantaina klo Jyväskylässä Liikunta-ja terveystieteiden tiedekunnassa. Tarkemmat tiedot puheenjohtajalta. Punavuorenkatu 11 B 34, HELSINKI Sihteeri Jari Takatalo, SUPYn syysseminaari Perjantaina klo Jyväskylässä Liikunta-ja terveystieteiden tiedekunnassa. Aiheena: Motivaatio koululiikunnassa ja urheilussa viimeaikaisten tutkimusten valossa. Ilmoittautumiset ja tarkempi ohjelma: 49

2 Ammattivalmentajan työ hyvinvoinnin tuottaja vai mielen kuormittaja? Syksyllä 2005 käynnistyi Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitoksella tutkimusprojekti Suomalaisten ammattivalmentajien hyvinvointi ja työssä kehittymisen edellytykset. Projektin tarkoituksena oli kartoittaa, miten ammattivalmentajat voivat työssään ja mitkä tekijät heitä valmennustyössä ensisijaisesti kuormittivat. TEKSTI TERHI AKELA, MARJA KOKKONEN JA JARMO LIUKKONEN KUVA JUHA SORRI V almennustyössä kehittymisen edellytys on valmentajien henkilökohtainen hyvinvointi. Yleinen uskomus on, että valmentajat ovat tunnollista työkansaa, jolloin työhön omistautuminen ja sitoutuminen ovat juurtuneet kilpaurheilun vaatimaksi elämäntavaksi ja mentaliteetiksi, työmoraali on korkea, työt ovat aina mielessä ja niitä tehdään intohimoisesti. Valmentajatutkimukset ovat perinteisesti keskittyneet selvittämään miten valmentajan luonteenpiirteet ja toimintatavat vaikuttavat valmennustyöhön. Tässä raportissa keskitymme siihen, miten valmennustyö liittyy valmentajan henkilökohtaiseen hyvinvointiin Kuvio 1: Valmentajakoulutus (%) Ammattivalmentajat tutkimuskohteena Tutkimuskohteena olivat Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n jäsenet. Kyselytutkimukseen osallistui 104 mies- ja 39 naisvalmentajaa, jotka edustivat yhteensä 34 eri urheilulajia. Aktiivisimmin vastasivat jääkiekko- ja taitoluisteluvalmentajat (43 % kaikista vastanneista). Valmentajatutkinnon oli suorittanut tai oli tällä hetkellä suorittamassa 98 % vastanneista. 64 % valmentajista oli suorittanut ammattivalmentajan tutkinnon, liikuntatieteiden maisterin tutkinnon tai kansainvälisen valmentajatutkinnon (kuvio1). I-taso II-taso III-taso AMVT LitM Kv-tutkinto Erittäin hyvin 2,1% 1 Erittäin huonosti 11,2% 33,6% Kuvio 2: Suomalaisten ammattivalmentajien (n=143) työssä viihtyminen Kuvio 3: Suomalaisten ammattivalmentajien (n=143) työkyky 53,1% Täysin työkyvytön Valmentajat viihtyvät työssään Työhyvinvoinnin osoittimina pidimme valmentajien itsensä raportoimaa työssä viihtymistä, työkykyä, henkistä työkykyä, stressiä ja työperäistä stressiä. Tulokset osoittivat, että ammattivalmentajat voivat työssään hyvin; heidän työkykynsä keskiarvo oli 8.4 (asteikolla 1-10). 20 % valmentajista antoi työkykynsä arvoksi 10 ja 87 % vähintään % valmentajista viihtyi työssään melko tai erittäin hyvin. Työssä viihtymisen keskiarvo oli 1.8 (asteikolla 1-5, jossa 1 = viihtyy erittäin hyvin ja 5 = viihtyy erittäin huonosti). (Kuviot 2 ja 3). Naiset (ka=1.95) viihtyivät keskimäärin paremmin työssään kuin miehet (ka=1.77), mutta miehillä työkyky oli keskimääräisesti parempi kuin naisilla Valmentajien stressin kokeminen Ammattivalmentajista stressiä koki vain vähän tai ei lainkaan 40 % ja vastaavasti 8% 38% 29% 20% Työkyky parhaimmillaan jonkin verran sitä koki 40 % valmentajista. 20 % valmentajista koki stressiä melko tai erittäin paljon. Miehet kokivat valmennustyössään keskimäärin vähemmän stressiä kuin naiset (miesten ka=1.64, naisten ka=2.21, asteikolla 0=ei lainkaan stressiä, 4=erittäin paljon stressiä). Valmentajista puolet ilmoitti stressin johtuvan työstään. Näyttäisi siltä, että vaikka valmentajien työ on vaativaa ja sillä on stressille altistavia piirteitä valmentajat ovat oppineet suoriutumaan stressaavissa tilanteissa, tulospaineiden ja julkisuuden alaisina. Tukea henkiseen hyvinvointiin Ammattivalmentajat arvioivat henkisen työkykynsä kokonaistyökykyä heikommaksi. Sekä mies- että naisvalmentajilla keskimäärin henkinen työkyky oli kohtalainen tai melko hyvä. Kolmasosa valmentajista oli työssään henkisesti väsyneitä. Henkilökohtaisen tuen puute oli kolmanneksi eniten työtä kuormittava tekijä. Suuri osa valmentajista kaipasi esimieheltään opastusta ja tukea sekä palautetta omasta suoriutumisestaan. Lähes kolmasosa valmentajista ilmoitti, että heillä ei ole tukenaan henkilöä, jonka kanssa voisi keskustella kaikista valmennustyöhön liittyvistä asioista. Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Sekä nais- että miesvalmentajille eniten kuormitusta työssä aiheutti työn asettamat vaatimukset yksityiselämälle. Valmentajien työsopimuksellinen tai muuten määritelty työaika oli keskimäärin 34 viikkotuntia. 58 % valmentajista ilmoitti työskentelevänsä yli 40 tuntia viikossa. Tulokset kuvaavat valmennustyölle omistautumista sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen hankaluutta. Toiseksi eniten kuormitusta sekä naisettä miesvalmentajille aiheutti huono palkka ja aliarvostus. Tosin miehet kokivat naisia vähemmän kuormitusta kaikista muista työhön liittyvistä asioista paitsi julkisuudesta. Naiset kokivat julkisuuden aiheuttavan heille vähiten kuormitusta. Suuntaviittoja kehittämiseen Ammattivalmentajien työhyvinvointia koskevan tutkimuksen tulokset antavat suuntaviittoja valmentajakoulutukseen ja valmentajan ammatilliseen kehittämiseen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tällä hetkellä suurin osa ammattivalmentajistamme kokee olevansa työkykyisiä ja he viihtyvät työssään hyvin. Jotta kehitys jatkuisi myönteisenä valmentajien henkilökohtaiseen hyvinvointiin sekä työssä kehittymisen mahdollisuuksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Esimerkiksi työnohjauksesta, vertaistuesta, kehityskeskusteluista ja valmennusfilosofiaan pohjautuvista seminaareista voisi olla hyötyä valmentajien henkilökohtaisen hyvinvoinnin lisääjinä ja voimavarojen lähteinä. Työhyvinvointia ja jaksamista voidaankin pitää urheiluorganisaatioiden merkittävänä kehittämishaasteena jatkossa. Valmentajan ammattitaito kehittyy tiedon ja kokemuksen karttuessa. Valmentajan tehokkuutta arvioitaessa tulisi huomioida valmentajan omat ajatukset ja tuntemukset omasta psyykkisestä hyvinvoinnistaan ja sen kehittämisestä. Ensimmäinen askel omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen on itsetuntemuksen lisääminen sekä omien voimavarojen ja psyykkisen hyvinvoinnin tunnistaminen. Tutkimuksessamme tarkasteltiin myös valmentajan hyvinvointia valmennusfilosofian kautta. Näistä tuloksista raportoimme myöhemmin. Lisätietoja: Terhi Akela, 50 51

3 TEKSTI ESA ROVIO, LitT, TYÖNOHJAAJA 1. Turvallisuus 5. Pätevyys 2. Itseys eli ITSETUNTO itsensä tiedostaminen 4. Tehtävä- ja tavoitetietoisuus Me pelattiin loistavasti yhteen ja oltiin todella sitoutuneita siihen hommaan. Sain siitä joukkueesta myös hyviä kavereita ja me vietimme paljon aikaa yhdessä. He olivat minulle kuin siskoja ja veljiä. Usein päivät menivät odotellessa, että harjoitukset alkaisivat; harjoituksiin oli aina yhtä kiva mennä. Niiden vuosien aikana olin erinomaisessa kunnossa ja kehityin todella paljon. Se johtui varmaan hyvistä harjoitteista ja ryhmästä, jonka kanssa oli mukava treenata (Rovio ym. 2003). Itsetuntomallin kolmas ulottuvuus on yhteenkuuluvuus (ks. Aho & Laine, 1997, 20-67). Yhteenkuuluvuudella tarkoitetaan yksilön samastumista ryhmään ja ryhmän hyväksyntää. Yhteenkuuluvuuden tunne lisää kokemusta hyväksytyksi tulemisesta ja ryhmän jäsen pystyy antamaan itsestään muille vuorovaikutustilanteissa. Yhteenkuuluvuuden tunnusmerkit Yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan lisätä edistämällä ryhmän kiinteyttä eli koheesiota. Ryhmän kiinteys ilmenee ryhmän pyrkimyksenä pysyä koossa ja yhtenäisenä suorittaessaan tehtävää. Tehtävän ohella tyytyväisyyden ja yhtenäisyyden kokemukset 3. Liittyminen Artikkelin lähdeluettelo saatavana toimitukselta tai kirjoittajalta. kohdistuvat myös ryhmän jäseniä kohtaan. Ryhmän kiinteyden voi katsoa olevan hyvä, jos ryhmän jäsenet kokevat vetovoimaa ja yhtenäisyyttä suhteessa tehtävään (kiinteyden tehtävä osa-alue) ja suhteessa muihin ryhmän jäseniin (kiinteyden sosiaalinen osa-alue). (ks. Rovio, 2003; Rovio, Kemppainen, Eskola & Lintunen, 2003.) Ryhmän pitää ensisijaisesti koossa pitävä voima on aina tarkoitus tai tehtävä. Toinen, usein ajan myötä kehittyvä voima ovat sen jäsenten väliset myönteiset tunnesuhteet. (Rovio, Eskola, Klemola, Lintunen, 2004.) Kiinteys on kaiken aikaa muuttuva Kiinteys on merkittävä pienryhmäominaisuus, sillä se koskettaa jokaista ryhmää. Usein kiinteys, hyvä ryhmähenki, nähdään vain sosiaalisena yhtenäisyytenä ja vetovoimaisuuden kokemuksina ryhmän muita jäseniä kohtaan. Hyvä kiinteys on myös yhtenäisyyttä perustehtävän suorittamisessa sekä vetomaisuuden tunteita harjoittelua ja pelaamista kohtaan. Ilmiönä kiinteys on myös dynaaminen ja kaiken aikaa muuttuva. Aiemmin kiinteä ryhmä ei ole sitä välttämättä tulevaisuudessa. Ryhmässä tulisikin säännöllisesti arvioida sen jäsenten kokemaa vetovoimaisuutta ja ryhmän yhtenäisyyttä sekä kiinteyden tehtävä- että sosiaalisen osa-alueen osalta. Ryhmän sosiaalista yhtenäisyyttä ja vetovoimaisuutta voidaan arvioida esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: kuinka hyvin viihdyt tässä ryhmässä? Onko tämä ryhmä sinulle tärkeä? Kuinka mielelläsi tulet tähän ryhmään? Kuinka yhtenäisiä olette luokkana sosiaalisesti? Tämän seitsenosaisen sarjan tarkoituksena on pohtia itsetuntoa kehittävän ohjaamistavan käyttöä ryhmän valmentamisessa. Valmentamista tarkastellaan Borban ja Reasonerin itsetuntomallin viiden ulottuvuuden näkökulmasta: turvallisuus, itsensä tiedostaminen, yhteenkuuluvuus, tehtävä- ja tavoitetietoisuus sekä pätevyys. Teksti on suunnattu etenkin nuorten parissa toimivien tavoitteellisten ja vapaaehtoisempien ryhmien valmentajille ja ohjaajille. Esitettyjä periaatteita voi ja tulee toteuttaa myös aikuisurheilussa, sillä samat ihmisen käyttäytymisen lainalaisuudet pätevät myös näissä ryhmissä. Näkökulmat sopivat myös yksilölajien valmentajille, jotka valmentavat yksilöurheilijoita ryhmässä. Yhteenkuuluvuuden tunteiden edistäminen ryhmässä Seuraavat kysymykset kartoittavat taas tehtävän vetovoimaisuutta ja ryhmän yhtenäisyyttä tehtävänsä suhteen: Onko sinusta kiva harrastaa tätä lajia? Ovatko harjoitteet hyviä? Kehittävätkö harjoitteet taitojasi? Kuinka yhtenäisiä olette tehtävän suoritukseen liittyvissä asioissa? (Rovio, 2003.) Koska ensisijainen ryhmää yhdistävä ja sen toimintaa motivoiva tekijä on sen perustehtävä, tulisi tämä aina olla ryhmätoiminnan arvioinnin ja kehittämisen keskiössä. Perustehtävän onnistunut suorittaminen vaikuttaa myönteisesti ryhmän sosiaalisiin suhteisiin. (Rovio ym ) Tehtävä ohjaa kiinteytymisprosessia Liikuntatieteellisessä kiinteyden tutkimuksessa yksiselitteisten yhteyksien löytämisen vaikeudessa näkyy ilmiön moniulotteinen ja dynaaminen luonne (ks. Rovio ym. 2003). Ryhmän koossapysymiseen ja yhtenäisyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita ja nämä tekijät vaihtelevat ryhmästä riippuen. Ryhmä voi olla hyvin yhtenäinen harjoittelussa ja pelaamisessa, vaikka sen jäsenet eivät ole ystäviä keskenään. Toisessa ryhmässä jäsenten välit saattavat taas olla hyvin läheiset. Ryhmä on myös jatkuvasti muuttuva dynaaminen ilmiö. Ryhmää yhtenäistävät tekijät voivat olla erilaisia ryhmän muodostumisvaiheessa ja hyvin kehittyneessä ryhmässä. Muodostumisvaiheessa ryhmän kiinteyttä ylläpitävä voima on sen tehtävä. Vasta tehtävää suorittaessaan ryhmän jäsenten välille alkaa muodostua tunnesuhteita. Kokemuksiin ryhmän kiinteydestä vaikuttaa myös ryhmän menestyminen perustehtävässään. Menestymättömyys aiheuttaa painetta ryhmän sisäisessä toiminnassa. Etenkin suorituksen heikentyessä mielenkiintoinen joukkueen sisällä oleva kiinteyttä ja yhteenkuuluvuutta hajottava ryhmä lienee pelaajat, jotka eivät sovi vakiokokoonpanoon. Kiinteyden ja suorituksen välinen yhteys Joitakin yhteyksiä on kuitenkin löydetty (ks. Rovio ym. 2003; 2004). Kiinteyden ja suorituksen välinen yhteys on vastavuoroinen: kiinteys edistää ryhmän suoritusta ja ryhmän suoritus edistää kiinteyttä. Kiinteyden edistäminen käytännön valmennustyössä vaikuttaa perustellulta. Kiinteyden edistämiseen on muitakin perusteita: kiinteyden on havaittu edistävän harjoitusaikataulujen noudattamista, ryhmän normien noudattamista, vastuun kantamista, ryhmää häiritsevien ja hajottavien tekijöiden käsittelemistä, ryhmän tunnetta pystyvyydestään ja vähentävän sosiaalista laiskottelua. Alhaisemman kiinteyden on havaittu olevan yhteydessä heikompaan harjoittelun intensiteettiin. Myös keinoja kiinteyden edistämiseksi on tarjolla (ks. Rovio ym. 2003; 2004). Tutkimuksissa on havaittu kiinteyttä edistäviä tekijöitä: ryhmän pieni koko, fyysinen läheisyys, uhrautuminen, ryhmän jäsenten osallistuminen tavoitteenasetteluun sekä demokraattinen ja osallistuva valmentajan käyttäytyminen kuten opettaminen, neuvominen, sosiaalinen tukeminen ja positiivinen palautteenantaminen. Vastavuoroinen suhde on havaittu olevan selkeällä, urheilijan hyväksymällä roolilla sekä tyytyväisyydellä. Toisin sanoen ohjaaja, joka haluaa edistää ryhmän kiinteyttä ottaa urheilijat mukaan tavoitteenasetteluun, on kiinnostunut heistä ja heidän suorituksen kehittämisestä, etsii heille sopivaa roolia (etenkin tehtäväroolia) ryhmässä ja käyttää pienryhmätyöskentelytapoja. On havaittu (Rovio ym. 2004), että liiallinen kiinteys voi kääntyä myös itseään vastaan. Tutkimusjoukkueen tehtävän suorittaminen heikkeni syksyn aikana. Ryhmän suoritus heikkeni ja pelaajat päätyivät arvioimaan suoritustasoaan harjoittelussa ja peleissä korkeammaksi kuin se todellisuudessa oli. Sosiaalisesti kiinteässä joukkueessa syntyi painetta olla arvostelematta sosiaalista laiskottelua. Sosiaalisen laiskottelun huomioimatta jättäminen, auttoi säilyttämään tunnetta yksimielisyydestä. Yhtenäisyydestä tuli niin vahva (piilo)normi, että ryhmän jäsenet kadottivat yksilöllisyytensä (= deindividuaatio), hukkuivat lauman sisään ja toimivat sen ehdoilla. Konformismi, ryhmäajattelu ja ryhmäpolarisaatio selittävät, miksi pelaajat päätyivät pitämään yllä yksimielisyyden illuusiota - yhteistä harhaluuloa todellisuudesta (vrt. joukkoharha) ja sitä, miksi tovereiden heikentynyttä harjoittelua ei kritisoitu eikä harjoittelua kovennettu. Kiinteässä ryhmässä syntyi normatiivista painetta yhdenmukaisuuteen, ryhmäajattelua, ryhmäpolarisaatiota. Tämä johti heikompaan suorituksen arviointiin, myötäileviin kannanottoihin ja lopulta huonompaan suoritukseen. Konformismilla tarkoitetaan havaittuun ryhmän paineeseen alistumista, vaikka mukautumiseen ei ole esitetty suoraa pyyntöä (Deaux ym. 1993, 194). Mukautuminen saattaa aiheutua normatiivisesta tai informaatiovaikutuksesta (Deaux ym. 1993, 195; Helkama ym. 1998, 277, 382). Normatiivisella vaikutuksella tarkoitetaan yksilön mukautumista enemmistön käsityksiin saavuttaakseen hyväksynnän ryhmässä. Informaatiovaikutuksesta puhutaan, kun yksilö hyväksyy enemmistön käsitykset paikkansapitäväksi tiedoksi. Ryhmäajattelulla tarkoitetaan vaihtoehtojen havaitsemisen vähentymisenä, moraalisena itsetyytyväisyytenä ja itsesensuurina ilmenevää yksimielisyyden tarvetta korostavaa ryhmäprosessia, joka johtaa ryhmän päätöksenteon heikentymiseen (Deaux ym. 1993, 332; Helkama ym. 1998, 384). Ryhmäpolarisaatiolla tarkoitetaan ryhmän päätöksenteossa tapahtuvaa mielipiteen siirtymää kohti enemmistön kantaa (Deaux ym. 1993, 334; Helkama ym. 1998, 384). Polarisaation oletetaan aiheutuvan, kuten konformismin, normatiivisesta tai informaatiovaikutuksesta (Jones & Roelofsma, 2000). Joukkoharhalla tarkoitetaan samansuuntaista harhaista käsitystä todellisuudesta, toisten uskomuksista asenteista ja käyttäytymisestä (Himberg & Jauhiainen, 1998, ; Lahikainen & Pirttilä-Backman, ). Kiinteyden kääntöpuoli Ryhmän kiinteydellä on myös kääntöpuolensa (ks. Rovio ym. 2003; 2004). Suorittamisen näkökulmasta korkea ryhmän kiinteys ei välttämättä ole vain ja ainoastaan myönteinen asia. Sosiaalisesti kiinteässä ryhmässä voi syntyä painetta konformismiin eli yhdenmukaisuuteen; yksilöllä on taipumus myötäillä enemmistön mielipiteitä. Arvioidessa ryhmän suorittamista yhdenmukaisuuden paineen vuoksi ryhmän jäsen saattaa julkisesti ilmoittaa olevansa samaa mieltä muiden kanssa, vaikka oma kanta olisikin toinen. Konformistinen ryhmä sietää heikosti yksilöllisyyttä ja poikkeavuutta. Konformisuustaipumus on suurempi ryhmän koon kasvaessa tai kun on kysymys arvionvaraisista mielipiteistä. Sosiaalisesti kiinteässä ryhmässä, jossa yhteenkuuluvuuden tunteet ovat voimakkaita ja, jossa on painetta konformismiin saattaa siis ilmetä heikon päätöksenteon merkkejä eli ryhmäajattelua, ryhmäpolarisaatiota ja joukkoharhaa (Himberg & Jauhiainen, 1998, ; Lahikainen & Pirttilä-Backman, ; Rovio, Eskola, Klemola & Lintunen, 2004). Sosiaalinen vai tehtäväkiinteys Vaikka kiinteys voi vaikuttaa ryhmän suoritukseen haitallisesti, tästä ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että ryhmän ohjaajien tulisi edistää tehtäväkiinteyttä ja vähentää sosiaalista. Käytännössä kiinteyden osa-alueet eivät ole erotettavissa toisistaan. Ohjaustoimenpiteet, joilla pyritään edistämään tehtävän vetovoimaisuutta, heijastuvat myös ryhmän sosiaaliseen vetovoimaisuuteen ja päinvastoin. Kiinteyden edistämiseen tulee edelleenkin pyrkiä, mutta ryhmän ohjaajien tulee ottaa huomioon mahdollinen yhdenmukaisuuden paine. Ryhmän suorittamisen arvioimista on jatkettava ja jopa tehostettava, vaikka todellisen mielipiteen saaminen ryhmästä voi olla aiempaa hankalampaa. Yhdenmukaisuuden paineen vuoksi yksittäinen jäsen pyrkii olemaan lojaali ryhmälle, eikä uskalla arvioida ryhmän suoritusta kriittisesti. Päävastuu arvioinnista on ryhmän ohjaajalla. Hänen on pyrittävä ohjaamaan jäseniään, arvioimaan kriittisesti ryhmän suorittamista. Ryhmän on saavutettava arvioinnissa uusi taso, jolloin ryhmän jäsenet ymmärtävät kyseenalaistajien arvon ja kykenevät arvioimaan toimintaansa rakentavan kriittisesti. Tarpeen vaatiessa ohjaajan on luotava tilaa, jossa ryhmän jäsen voi turvallisesti arvioida ryhmän suoritusta. Tutki ja kehitä yhteistyötä Ryhmän yhteenkuuluvuus ja kiinteys on tärkeä asia. Asian merkitys on tunnistettu, tunnustettu, mutta valitettavasti myös väärinymmärretty. Usein ryhmissä saatetaan pyrkiä nostattamaan henkeä erilaisilla ryhmäyttävillä tempuilla, saunailloilla tai laivaristeilyillä (Niemistö, 1998, 171). Ryyppyjuhlat sekä asiantuntematon temppujen toteuttaminen ja purkaminen vain ylläpitää ryhmän toimimatonta dynamiikkaa. Varmempi tapa yhteenkuuluvuuden ja kiinteyden tunteiden luomiseen on työrakenteen mukainen yhteistyön tutkiminen ja kehittäminen

4 TEKSTI MARTINA ROOS-SALMEN KUVA ANTERO KUJALA V almennusfilosofia termiin törmäämme usein lehtien palstoilla. Valmentajilta kysytään valmennusfilosofiasta tarkoittaen milloin mitäkin: toimintatapoja tai kenties ottelun pelitapaa ja taktiikkaa. Myös urheilupsykologiassa kyseisellä termillä on useita määritelmiä ja tarkoituksia. Mitä valmennusfilosofia oikein on? Olisiko valmennusfilosofiassa ratkaisu menestyvän valmentajan etsintään? Valmentaja on keskeinen osa urheilua ja urheilijoiden elämää. Valmennusprosessiin vaikuttavat valmentajan perusarvot ja -asenteet, eikä täten ole merkityksetöntä tutkia lähemmin mitä tämä arvopohja, valmennusfilosofia, merkitsee valmentajille. Tietämällä mitkä asiat vaikuttavat valmentamiseen, Valmennusfilosofia tuttu asia lehtien palstoilta Keskeistä urheilussa ja elämässä on menestyminen. Menestyvän valmentajan salaisuutta on etsitty yhtä kauan kuin on valmennettu ilman selkeitä vastauksia. Myös urheilupsykologia on etsinyt historian saatossa niin menestyvää valmentajapersoonaa kuin valmennustapojakin, muttei ole löytänyt selkeää reseptiä menestyvään valmentamiseen. Mutta mitä on valmennusfilosofia? voidaan kehittää valmennuskoulutusta. Tässä artikkelissa esitellään tuloksia tutkimuksesta, jonka tarkoitus oli selvittää, mitä valmennusfilosofia tarkoittaa kokeneille valmentajille. Haastattelututkimukseen osallistui 10 kansainvälisen tason huippuvalmentajaa, joista viisi edusti yksilöja viisi joukkuelajeja. Valmennusfilosofian määrittely on vaikeaa Tulokset osoittivat, että valmennusfilosofian määritteleminen on vaikeaa. Lähes jokainen valmentaja osoitti urheilijakeskeistä ajattelutapaa. Valmennusfilosofian merkitys käytännön valmennukselle koettiin merkittävänä. Valmennusfilosofiaan vaikuttavia tekijöitä olivat persoonallisuus, kokemus, koulutus, ajan henki sekä ympäristö (Taulukko 1). Tutkimuksen ensimmäinen osa (a) joh- datti valmentajia teemaan ja selvitti valmentamisen olemusta, arvoja, asenteita ja valmennusfilosofian määritelmää. Kysymys valmennusfilosofian olemuksesta aiheutti suurimmalle osalle valmentajista päänvaivaa. Pitkien pohdintojen jälkeen valmennusfilosofia määriteltiin perusarvoiksi, mutta myös kuvaamaan valmentajapersoonaa itseään sekä valmentajan tapaa toimia. Eräs valmentaja kertoi arvojen merkityksessä käytännön valmennuksessa seuraavasti: Kun joukkue kokoontui yhteen, niin mietittiin, että mikä tämän joukkueen tavoite on. Ja tänä päivänä kun se sama joukkue kokoontuu kasaan, niin mietitään, että mitkä ovat niiden pelaajien arvot ja mitkä ovat meidän joukkuee yhteiset arvot. Se on hyvä suunta. Kun me vielä päästäisiin siihen, että ne arvot näkyisivät päivittäisessä tekemisessä, että pääsisi niin kuin konkreettiselle tasolle. Nyt ne arvot jäävät vähän niin kuin sanahelinäksi. Mutta tässä viime vuosikymmeninä arvot ovat hypänneet tavoitteen edelle. Kun tämä valmennus on humaanistunut niin ainakin näin se on näkynyt selvästi. Että kun niitä tavoitteita lähetään hakemaan yhdessä, niin käydään tämä arvokeskustelu. Jos valmennusfilosofia -termin yleinen määritteleminen tuotti vaikeuksia, niin oman valmennusfilosofian kuvaaminen sujui hieman mutkattomimmin. Toki kysymys aiheutti hieman ihmetystä, sillä harvoin sitä tulee kuvattua valmennusfilosofiaansa kenellekään. Osa valmentajista totesi, etteivät he omaa valmennusfilosofiaa, mutta kuitenkin heillä oli esittää selkeä näkemys oman valmentamisensa kulmakivistä. Valmennusfilosofiat ovat toki persoonallisia näkökantoja, mutta yhdistäviäkin tekijöitä valmennusfilosofioista löytyi. Lähes kaikki valmentajat painottivat urheilijan olevan valmennuksessa keskipisteenä. Useimmat valmentajat puhuivat urheilijan kohtaamisesta, eikä kukaan maininnut tässä yhteydessä pelitaktiikkaa tms. Erityisesti kommunikaation onnistuminen koettiin avainasiaksi. Tämän päivän valmentaja on osa tiimiä, ja täten molemminpuolisen kommunikaation tulee sujua, jotta hyvä valmennussuhde mahdollistuisi. Menestyneen valmennuksen avaimet ovat usein tässä kommunikaation onnistumisessa. Silloin kun tulee toi valmennus sana, niin mä aika paljon käsitän silloin just sitä, että on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta kyse. Emmä nyt sano et ristiriitoja, mutta koko ajan se on oppimista, että miten sä työskentelet erilaisten ihmisten kanssa. Koska ei ole semmoisia patenttiratkaisuja, että tämä toimii tässä ja tämä tässä, vaan tulee koko ajan hakea sitä sun valmennustyyliä. Valmentajat kokivat valmennusfilosofian vaikuttavan koko ajan valmennustyössään, mutta erityisesti kilpailujen aikana. Erityisesti valmennusfilosofian merkitystä käytännön tekemiseen painotettiin. Valmentajan tehtävää kuvattiin suurena auttajana, jonka tulee motivoida ja vaatia. Valmentajan tavoitteena olisi tehdä itsestään tarpeeton. Tekijät, jotka vaikuttivat valmennusfilosofian kehitykseen, olivat persoonallisuus, kokemus, aika, ympäristö ja koulutus. Itsetietoisuus nostettiin tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi valmentajana kehittymisessä. Jatkuva oman persoonallisuuden kehittäminen, terve itseluottamus ja itsetietoisuus koettiin keskeisiksi tekijöiksi kehittymiseen valmentajana. Taulukko 1: Mitä on valmennusfilosofia (VF):...jossain vaiheessa olis ainakin hyvä että joutuisi ns. perimmäisten kysymysten äärelle, niin siitähän se sun perusfilosofia elämiseen kehittyy. Mutta toisaalta nyky-yhteiskunnassa niitä ei ehkä välttämättä pähkäillä edes. Se olis hyvä että jossain yhteydessä kaikki joutui määrittelemään jotain suhtautumisia kuolemaan ja elämään yleensä. Se oli ainakin mulle tärkeää. Jos valmentaja ei ole tietoinen omasta valmennusfilosofiastaan, voi hänen olla vaikea kehittää valmentamistaan. Itsearvioinnit ovat tehokas tapa tarkastella omaa tekemistä ja peilata sitä valmentamisen tavoitteisiin. Niin jos me puhutaan valmentajista yleisesti ottaen, niin valmentajat ei tahdo ymmärtää näitten filosofioiden ja tällaisten piirteiden merkitystä näissä asioissa jos me puhutaan valmentajuudesta. Siis sehän on ihan selvä asia, että meidän tulisi kehittää itsetuntemusta hemmetistä. Siis itseluottamuksen kehittäminen on oikeastaan väline siihen omaan menestykseen, mutta se on myös väline siihen niin, että ne asiat mitä sä olet itsessäsi kokenut ja oppinut niin ne on ne asiat mitä sä voit siirtää siihen urheilijaankin. Malli valmennusprosessista Tutkimuksen myötä kehitettiin malli valmennusprosessista, jossa valmennusfilosofialla on oma tärkeä paikkansa koko prosessin juurina. Oheinen malli on kaksiosainen, kuvastaen samaa asiaa tieteellisesti ja metaforisesti (Kuva 1). Tämä valmennusprosessia kuvaavan tieteellisen mallin ydin on yhdistää valmennusprosessin tekijät, eli urheilija (1. / ympyrä) ja valmentaja (2. / kolmio), saumattomasti toisiinsa (kuvio vasemmalla). Näiden tekijöiden tiivistä yhteistyötä kuvaa toiminta osa, se toiminta (3.), joka näkyy ja tapahtuu kentillä. Urheilija on valmennusprosessin ydin. Urheilija ei ole vain ohjelmoitava robotti, vaan ajatteleva ihminen, jonka suoritukseen toiminnassa vaikuttaa usea osa-tekijä. Valmentajan tehtävä on auttaa urheilijaa kasvamaan, kehittymään ja ottamaan vastuuta itsestään. Tavoitteena on itsenäinen yksilö, jolla on taitoa ja kykyä pärjätä omana urheilijapersoonanaan niin urheilun kuin elämänkin haasteissa. Urheilija koostuu useista osista, joiden tulee olla tasapainossa, mikäli halutaan kehittyä ja mennä eteenpäin kehityksessä. Urheilijan osat ovat: fyysinen, psyykkinen, yhteisöllinen ja motivaatio. Valmentajan toiminta pohjautuu valmentajan persoonallisuudelle, filosofialle ja uralle. Nämä osatekijät vaikuttavat valmentajan tapaan valmentaa ja tämän hetken toimintatapaan. Mitä paremmin valmentaja tuntee itsensä, sitä paremmin hän voi keskittyä valmentamisessa itse tekemiseen muun turhan sijaan. Persoonallisuus luo pohjan valmentajan itsetuntemukselle. Filosofia on tapa ajatella perusasioista, mikä vaikuttaa tapaan toimia. Filosofia on muodostunut kolmesta kerroksesta: elämän-, valmentamisen- ja urheilunfilosofiasta. Ura muodostuu valmentajan kokemuksesta, koulutuksesta ja historiasta. Kehittämällä oma itsetuntemustaan valmentaja peilaa itseään jatkuvassa muutoksessa olevaan filosofiaansa, joka taas vaikuttaa suoraan valmentajan tapaan toimia. Valmennusprosessi ei ole koskaan valmis tai muuttumaton, vaan jatkaa alati kasvamistaan eri osa-alueilla. Valmennusprosessin vaikuttavat ympäröivän yhteisö ja kulttuuri sekä urheilun organisaatio. Kun urheilija on valmis kannattelemaan itseään, hän voi pyörähtää mahdollisesti omilleen, ja jatkaa itsenäisenä omaa kehitystään. Metaforinen malli kuvaa samaa valmennusprosessia, esittämismuoto on vain monille käytännön ihmisille mieluisempi. Se jättää elävänä mallina varaa omalle mielikuvitukselle ja on siten jokaisen ajattelijan vapaasti omaan käyttöön sopivaksi täydennettävissä. Lehmusto on urheilija, eli puun näkyvin osa. Lehmustossa yhtyvät puu runko ja lehmusto, mikä kuvaa tapahtumia valmentajan ja urheilijan välillä. Lehmustoa kannattavat puu runko ja oksat kuvaavat valmentajan persoonaa. Runko koostuu persoonasta, filosofiasta ja urasta, aivan kuten edellä tieteellisessä mallissa selvennettiin. Jokainen oksa on urheilijan osa-alue, joilla kehittyminen ja pärjääminen ovat edellytyksiä myös urheilulliselle pärjäämiselle. Oksat kuvaavat näitä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja motivaatio osa-alueita. Omenoita, eli tuloksia voi tulla mistä vain oksasta. Näin ollen tulos ei ole sidottu vain olympiavoittoihin, vaan myös esimerkiksi psykologisten vahvuuksien kehittymiseen. Puu on jatkuvassa vuo- JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA a) VF:n määritelmä b) Oma VF c) VF:n merkit d) Vaikuttaa VF:aan *Toiminta *Urheilijakeskeinen: * Valmentaminen: *Persoona: Tapa toimia Urheilija on se tarina Suuri auttaja Älä ota halpoja kopioita * Perusideat *Kommunikaatio * Motivoida *Historia, Ympäristö * Valmentaja itse *Auttajan asema * Pitää huolta ja vaatia *Koulutus, Aika 54 55

5 1)a fyysinen 1)c sosiaalinen 1. URHEILIJA 1)b psyykkinen 1)d motivaatio 4. Sosio-kulttuurinen ympäristö 1. Urheilija: - fyysinen - psyykkinen - sosiaalinen - motivaatio 3. TOIMINTA 2)c Valmentajan ura 3. Toiminta 2)b Valmentajan filosofia elämästä, valmentamisesta ja urheilusta 2. Valmentaja: - persoonallisuus - filosofia - ura 2)a Valmentajan persoonallisuus 4. Sosio-kulttuurinen ympäristö & 5. Organisaatio 5. Organisaatio Kuva 1: Valmennusprosessi -malli (The Model of the Coaching Process, MCP) JATKOA EDELLISELTÄ AUKEAMALTA rovaikutuksessa sosio-kulttuurisen ympäristön kanssa. Urheilun organisaatio on myös alati läsnä, mitä aurinko kuvaa tässä metaforisessa mallissa. Oleellista on, että puu kasvaa niin leveyttä (vuosirenkaat kokemuksen rungossa), kuin myös pituutta lehmustoon (urheilija kehittyy) sekä juuriin maan alla (valmennusfilosofia kehittyy). Oikeaa mallia ei ole olemassa Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä valmennusfilosofia merkitsee 10 huippuvalmentajalle. Tuloksia ei voida yleistää, mutta niiden pohjalta voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä. Ensinnäkin valmennusfilosofia on tärkeä osa valmennusprosessia. Ei ole olemassa yhtä oikeaa valmennusfilosofiaa, joka sopisi kaikille, vaan jokaisen tulee rakentaa oma perustansa sopien omaan persoonaansa ja ajattelutapaansa. Tämä lähtökohta toivottavasti antaa virikkeitä valmentajakoulutukselle ja kannustamaan siirtymään mekaanisesta lähtökohdasta kohti ihmislähtöisempää perspektiiviä. Siis siellä pitäisi puhua siitä että mitä valmentaminen on, kuka se valmentaja on, mitä ihmettä sä olet tekemässä elämäsi kanssa. Ihmiset menevät vain lukkoon sellaisissa kun kysytään, että miksi sä täällä istut. mitä sä oot niin kuin tekemässä, että mikä sun kuje on niin kuin. Mutta se on meidän vain hyväksyttävä et suurin osa seuraa toisiaan. Valmentajana kehittymisen avain olisi lisätä itsetuntemusta ja käyttää sitä työkaluna. Myös koulutuksen ja mentoroinnin roolit nähtiin tärkeinä. Tutkimus avasi valmennusfilosofiaa terminä ja vahvisti valmennusfilosofian merkitystä käytännön valmennustilanteisiin. Mehän tullaan sellaisesta suunnasta tässä suomalaisessa valmennuksessa että me tehdään jotain fyysisiä ominaisuuksia ja pikkusen on otettu sitten jotain taitoon liittyen, ehkä peliin ja ehkä psyykettä. Mä koen että meidän valmennus voi vain kehittyä vaan, jos nämä ihmiset itsessään kasvaa ihmisenä. Ja sen kautta ikään kuin tullaan johtamiseen ja siitä on helppo mennä psykologisiin asiaan ja siitä tullaan kokonaisvaltaiseen ohjelmointiin ja muihin. Ja sen jälkeen kenties tullaan vasta oppimiseen ja taitoon ja viimeisenä tullaan näihin fyysisiin asioihin, jotka Suomessa ikään kuin ovat olleet ikään kuin sen oppimisen kulmakivi. Menestyväksi valmentajaksi ei ole siis yhtä poppakonstia, mutta oman itsen tunteminen ja kehittäminen ovat avainasemassa valmentamisen prosessissa. Valmentajilla on hyvin keskeinen rooli urheilussa ja he ovat läsnä myös urheilijoiden psykologisessa kasvussa ja kehityksessä. Valmentajien on hyvä tiedostaa heidän suuri merkityksensä esimerkkinä, opettajana ja valmentajana ja täten ei ole yhdentekevää miten he toimivat. Selkeä valmennusfilosofia auttaa valmentajaa tekemään sopivia päätöksiä käytännön valmennustyössä. Lähtökohtana valmennusfilosofian tiedostamiseen ja käyttämiseen on valmentajan halu jatkuvasti kehittää itseään. Valmentaminen kun ei ole vain urheilua varten, vaan koko elämää varten. Artikkeli on ote Martina Roos-Salmen pro gradu tutkielmasta: Roos, C. M. (2005). What is the Coaching Philosophy? an explorative study of experienced Finnish coaches (Master s Dissertation in Sport Psychology, 61-80p) School of Health and Society; University of Halmstad, Sweden & Faculty of Sport a nd Health Sciences, Department of P.E.; University of Jyväskylä, Finland.) 56

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca

psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca psyykkinen valmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden

Lisätiedot

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy

Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi. PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Valmentajan kehittyminen ja työhyvinvointi PSYYKKISEN VALMENNUKSEN SEMINAARI Virpiniemi 7.11.2013 Terhi Mets Urheilupsykologi (PsL) Mindgame Oy Mindgame Oy:n asiantuntijat Terhi Mets urheilupsykologi (PsL),

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi

Siirtymät urheilussa. Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Martina Roos-Salmi Siirtymät urheilussa Miksi? Tiedosta Ymmärrä - Vaikuta Mitä? Määritelmät - Tyypit Miten? Käytännössä Mikä toimii? Määritelmiä Urheilu-ura koostuu toisiaan seuraavista vaiheista. Vaiheesta toiseen siirtyminen

Lisätiedot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset. Osa 1: Kilpailemisen taidon perusta. Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle kilpailemisesta Tässä on kuvattuna jokainen harjoitemateriaalin sisältyvä harjoite. Harjoituksesta kuvataan sen tavoite ja toteutustapa lyhyesti. Voit tutustua harjoitteisiin alustavasti kuvausten avulla. Voit myös hakea

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Valmentajuuden edistämistä. Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja. Edunvalvontaa

Valmentajuuden edistämistä. Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja. Edunvalvontaa Toiminta-ajatuksen mukaisesti Valmentajuuden edistämistä Valmentajien koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asiantuntijapalveluita Edunvalvontaa 2 Valmentajayhdistyksillä erilaiset tavoitteet

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän

Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Active For Life aktiivinen oppija ja tekijä läpi elämän Elämässä matka on tärkeämpi kuin maali 1 KULTTUURI JA TAIDE KAUPUNKI JA LIIKE-ELÄMÄ MAJOITUS JA RAVINTOLA- PALVELUT MATKAILU Tiilaakso Liikunta ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suomen Valmentajat ry. Kotka 1.12.2014

Suomen Valmentajat ry. Kotka 1.12.2014 Suomen Valmentajat ry Kotka 1.12.2014 Suomen Valmentajat ry Valmentajien asialla vuodesta 1975 Aatteellinen yhdistys n. 4500 jäsentä 26 jäsenyhdistystä: suunnistus, hiihto, koripallo, taitoluistelu, golf,

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta aassamme on vahvat perinteet ja syvällinen käytännön kokemus psykologisesta palvelutoiminnasta eri lajien valmennustoiminnassa. Ammattimainen toiminta perustuu jatkuvaan tiedon päivittämiseen ja tutkimustulosten

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen uudistaminen

Valmentajakoulutuksen uudistaminen Suomen Jalkapallovalmentajat ry Valmentajapäivät 10.10.2009 Valmentajakoulutuksen l t k haasteet t ja uudistaminen i Valmentajakoulutuksen uudistaminen 1. Koulutus SPL organisaatiossa 2. UEFA Convention

Lisätiedot

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ICF Finland International Coaching Week 19.-23.5.2014 Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Esityksen sisältö International Coaching week Mitä coaching on? Mitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014

Valmentaminen. Minun näkökulma. Mikael Kotkaniemi 2014 Valmentaminen Minun näkökulma Mikael Kotkaniemi 2014 Ura valmentajana 2006-2009: Ässät A-nuoret - apuvalmentaja 2009-2011: Ässät B-juniorit - päävalmentaja 2011-2013: Ässät SM-liiga - apuvalmentaja 2013-2014:

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot