Tukea vieraiden kielten opiskeluun. Elisabet Service McMaster University Helsingin yliopisto
|
|
- Santeri Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tukea vieraiden kielten opiskeluun Elisabet Service McMaster University Helsingin yliopisto
2 Yhteistyötä ovat tehneet Emilia Luotoniemi ja Sini Maury (fonologinen muisti) Marja Laasonen ja Veijo Virsu (lukitutkimukset) Emilia Luotoniemi, Johanna Nukari, (lukivaikeudet ja vieraan kielen oppimisen vaikeus)
3 Lahjakkuus ja kielen oppiminen joillekin vieraiden kielten oppiminen näyttää olevan helpompaa kuin toisille heillä on siis kadehdittavan hyvä kielipää
4 Ehkä lahjakkuus piilee kielessä eikä päässä
5 Lahjakkuus ja kielen oppiminen lahjakkuuden käsite on hallinnut oppimisen tutkimusta 1900-luvulla psykometrisillä testeillä pyrittiin valitsemaan ne yksilöt, jotka pystyvät hyötymään koulutuksesta (esim. koulukypsyystestit, armeijan testit) nämä testit ennustavat oppimisen nopeutta, eivät yksilön saavutettavissa olevaa tasoa!
6 kuitenkin usein esitettiin, että synnynnäiset kyvyt asettavat ylärajan oppimiselle ympäristöstä sanottiin riippuvan kuinka lähelle tätä rajaa oppimisessa päästään
7 kykyajattelu epäonnistuu taitojen epälineaarisen kehityskaaren ennustamisessa jotkut oppivat nopeasti ja ovat hyviä kielissä jo opintojen alkuvaiheessa toiset kokevat alun hankalaksi, mutta päätyvät taitaviksi kielen käyttäjiksi tärkeätä on tunnistaa kunkin yksilön edistystä ehkäisevät vaikeudet
8 Yksilöpsykologisen ajattelun on korvannut kognitiivisten mekanismien tutkimus aivovaurioiden seurauksena huomattiin joidenkin kognitiivisten toimintojen voivan olla potilaalla vakavasti häiriytyneitä samalla kun toiset olivat suhteellisen hyvin säilyneitä kielen kohdalla voitiin todeta, että tietyt kielelliset toiminnot voivat häiriytyä toisistaan riippumatta
9 myös kehityksen yhteydessä ilmenevät oppimisvaikeudet voivat olla osittain toisistaan riippumattomina tämä on johtanut mm. lukivaikeuden selkeään erottamiseen yleisestä oppimisvaikeudesta
10 lukivaikeuden perimmäistä syytä ei edelleenkään tunneta, mutta sen tiedetään liittyvän matalan tason oppimisen ja tiedon käsittelyn vaikeuksiin lukivaikeuteen liittyy tyypillisesti ongelmia sellaisessa kielellisessä oppimisessa, jossa merkityssuhteet ja looginen ajattelu tarjovat vain vähän apua esim. kirjainten ja äänteiden vastaavuuksien oppimisessa
11 päin vastoin kuin aivovauriosta aiheutuneiden häiriöiden kohdalla kysymys ei kuitenkaan ole välttämättä varsinaisesta häiriöstä vaan suhteellisesti heikommasta suorituksesta joissakin tehtävissä vrt. laulamishäiriö, piirtämishäiriö
12 lukivaikeuteen tiedetään liittyvän vaikeutta käsitellä kielen äänteitä, tavuja ja tavun osia mielessä esim. kuvitella miltä jokin sana kuulostaisi ilman ensimmäistä äännettä kieleen liittyvä metatieto voi olla vaikeaa myös täysin tavanomaisesti lukeville esim. mille tavuille pääpaino sijoittuu sanassa hevosenkenkä entä today?
13 lukivaikeutta selitetään esim. fonologisten prosessien häiriönä visuaalisen tarkkaavaisuuden häiriönä nopeiden ärsykkeiden prosessoinnin häiriönä
14 Olisivatko puheäänteiden muistiedustumat lukivaikeudessa jotenkin heikompilaatuisia?
15 Kirjaimia on vaikea muistaa, jos niihin ei liity vahvaa äännevastaavuutta
16 lukihäiriötä muistuttava oppimisen vaikeus liittyy vieraan kielen oppimiseen jälleen kyseessä on suhteellinen vaikeus: toisille oppiminen on vaikeampaa (hitaampaa) kuin toisille vieraan kielen oppimisen suhteellinen vaikeus ei välttämättä estä jopa erinomaisen vieraankielen- taidon saavuttamista!
17 Hypoteesi: fonologinen työmuisti liittyy kielen oppimiseen pitkittäistutkimus suomalaisten lasten englannin oppimisesta luokalla hypoteesi: kyky pitää mielessä ja kerrata outoja sanahahmoja ennustaa vieraan kielen oppimista taustateoriana Baddeleyn ja Hitchin työmuistikehysteoria
18 työmuistilla tarkoitetaan sellaista muistia, jonka avulla suoritamme arkipäivän tehtäviä ja pidämme mielessämme niihin liittyvää tietoa esim. kun joku tavaa meille nimensä, pidämme mielessämme kirjaimet sitä mukaa kuin ne kuulemme ja koostamme työmuistissamme koko nimen tämä on helpompaa äidinkielellä kuin vieraalla kielellä (esim.)
19 Työmuistissa on monta komponenttia (Baddeley, 2003) Keskusyksikkö Visuaalisspatiaalinen luonnoslehtiö Episodinen puskuri Fonologinen silmukka Visuaaliset merkitykset Episodinen säilömuisti Kieli
20 Työmuistissa on monta komponenttia (Baddeley, 2003) Keskusyksikkö Visuaalisspatiaalinen luonnoslehtiö Episodinen puskuri Fonologinen silmukka Visuaaliset merkitykset Episodinen säilömuisti Kieli
21 fonologisen silmukan toimintaa mitataan tavallisimmin numerosarjojen toistotehtävällä: epäsanojen toistotehtävällä: möhmäröinen, nottyfomal epäsanasarjojen toistotehtävällä: jesi-vulo-kame epäsanasarjojen vertailutehtävällä: 1) jesi-kame-vulo 2) jesi-vulo-kame
22 Väitöskirjani (Service, 1989) päätulos oli, että 3. luokan syksyllä testattu englannilta kuulostavien epäsanojen toistokyky ennusti hyvin englannin arvosanaa ja koesuoriutumista 6. luokan keväällä fonologisen työmuistin toiminta näytti liittyvän vieraan kielen oppimiseen
23 Tulos on sen jälkeen toistettu monta kertaa esim. Service & Craik (1993) Lehto (1995) Service & Kohonen (1995) Cheung (1996) Atkinson & Baddeley (1998) Dufva & Voeten (1999) Masoura & Gathercole (1999) Hu (2003) Speciale, Ellis, & Bywater (2004) French (2006) Miettinen (2012)
24 Äidinkielen ja vieraan kielen tulokset johtivat yleishypoteesiin: fonologinen silmukka on kielenoppimiskone (Baddeley, Gathercole & Papagno, 1998) fonologinen työmuisti on erityisen tärkeä sanojen oppimiselle: ensin on muodostettava työmuistiedustuma uudesta sanahahmosta, sen jälkeen se on mahdollista tallettaa pitkäkestoiseen muistiin
25 Service, Maury ja Luotoniemi (2007) tutkivat Liittyykö hyvä fonologinen muistisilta (tässä epäsanasarjojen toistaminen) uusien sanahahmojen parempaan tahattomaan oppimiseen? esim. kunelo, jamune, nekusi, rovula Koehenkilöt: 46 opiskelijaa, joista valittiin 16 parempimuistista ja 16 heikompimuistista 1. vaiheen perusteella 2. vaiheeseen
26 1. vaihe: testattiin kuinka monta kolmitavuista epäsanaa koehenkilö pystyy palauttamaan eli fonologisen muistin tehokkuutta koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään: 3 tai enemmän epäsanaa muistaneet ja vähemmän kuin 3 epäsanaa muistaneet
27 2. vaihe enemmän epäsanoja muistaneille esitettiin pitempiä epäsanalistoja: kunelo, jamune, nekusi, rovula vähemmän epäsanoja muistaneille esitettiin lyhempiä epäsanalistoja: kunelo, jamune, nekusi
28 TULOKSIA KUMPIKIN RYHMÄ MUISTIVAT VÄLITTÖMÄSTI YHTÄ PALJON Sarjassa oikein Parempi ryhmä Heikompi ryhmä
29 Tuloksia (jatk.) Täten kummallakin ryhmällä oli saman verran kokemusta epäsanojen kuulemisesta ja oikeasta palauttamisesta = jokaista epäsanaa oli harjoiteltu työmuistissa tuloksellisesti yhtä monta kertaa.
30 kokeen jälkeen pyysimme yllättäen koehenkilöitä palauttamaan mieleensä listoissa toistuneet 12 epäsanaa ja täydentämään puuttuvat tavut: /kune / /ku lo/ / nelo/
31 PAREMMALLE RYHMÄLLE OLI JÄÄNYT TAHATTOMASTI MIELEEN ENEMMÄN Palautus /kune / /ku lo/ /kune / Tunnistus Parempi ryhmä Heikompi ryhmä
32 Johtopäätökset vaikuttaa siltä, että uuden sanahahmon pitäminen työmuistissa ei sinänsä lisää sen oppimistodennäköisyyttä mutta muodon tahaton oppiminen vaikuttaa kykyyn toistaa se osana jonoa
33 hyvä kielipää pystyy sitomaan yhteen äänteitä sanoiksi ja useita uusia sanoja sanajonoiksi hyvä fonologinen muisti on ehkä hyvää jonomuistia
34 Lukivaikeus ja fonologinen muisti lukivaikeuteen liittyy usein fonologisen muistin suhteellinen heikkous
35 Proportion under 1 SD below mean 80 Dyslexic readers (n = 44) Normal readers (n = 40) 60 Proportion (%) LUKIVAIKEUTEEN LIITTYY USEIN HEIKKO FONOLOGINEN MUISTI 0 Letter rot Lex dec RT Phoneme discrim. Phonol. synthesis Word parsing RAS 2 time RAS 2 errors Nonword span Digit span fwds Digit span bwds WMS-R word pairs Reading speed Reading errors Reading comp. 1 Reading comp. 2 Task Data from Laasonen, Service & Virsu, 2002
36 Fonologinen lyhytkestoinen muisti lukihäiriössä (Laasonen et al.,2012) tutkimme fonologisen muistin tehtäviä: epäsanaparien toistaminen numerosilta eteen ja taakse epäsanasarjat epäsanavertailusilta
37 ...mutta myös piippisarjoja, valonvälähdyssarjoja, tuntoärsykesarjoja Fonologinen lyhytkestoinen muisti lukihäiriössä (Laasonen et al.,2012)
38 Fonologinen lyhytkestoinen muisti oli tehottomampi lukihäiriössä
39 Lukivaikeuteen liittyi myös lyhyiden äänten, valonvälähdysten ja tuntoärsykkeiden järjestyksen muistamisen vaikeus
40 Johtopäätöksiä fonologinen muisti ja sensorinen muisti liittyivät yhteen sekä lukivaikeudessa, r(18) =.51, p <.05, että verrokeilla, r(22) =.70, p <.01. yhteisenä tekijänä ärsykejonojen sitominen yhteen ajassa?
41 Kuinka sitten voi oppia jos kielipää on huono? Leif French (väitöskirja 2003): tutkimus 54:stä Quebecin ranskalaisesta vuotiaasta oppilaasta 5 kk kestävässä englannin kielikylvyssä, joka vastasi 3 vuoden oppimäärää tavanomaisessa opetuksessa oppilaat jaettiin englannin alkukokeen perustella kielitaidoltaan parempaan ja heikompaan ryhmään
42 Ryhmien epäsanojen toistaminen ennen kielikylpyä ja sen jälkeen Phonological memory performance 25 Items correct (max. 30) English nonword rep 1 English nonword rep 2 Arabic nonword rep 1 Arabic nonword rep 2 0 HIgh proficiency group Low proficiency group Learner group
43 Kumpikin ryhmä oppi kielikylvyssä, heikompi enemmän! English total score 150 Points (max. 162) English total points t1 English learning t1 t2 0 HIgh proficiency group Low proficiency group Learner group
44 Fonologinen muisti ennusti tasoa kielikylvyn lopussa KAIKKI R =.93 HEIKOMPI PUOLIKAS R =.92 PAREMPI PUOLIKAS R =.78
45 Fonologinen muisti ennusti tasoa kielikylvyn lopussa KAIKKI R =.93 HEIKOMPI PUOLIKAS R =.92 PAREMPI PUOLIKAS R =.78 RYHMÄT NYT OSITTAIN PÄÄLLEKKÄIN!
46 Mutta: Fonologinen muisti ennusti uutta oppimista vain heikommalla puolikkaalla Fon. muistin korrelaatiot uuden oppimisen kanssa, kun eikielellinen älykkyys kontrolloitu Paremmat Heikommat Englanti yht *** Kuullun ymmärt ** Sanasto.18.44** Rakenteet.01.07
47 Entä rakenteiden oppiminen? French & O Brien (2007) uusi otos vuotiasta ranskankielistä oppilasta testattiin englannin rakenteiden oppimista 5 kk:n kielikylvyn aikana
48 Mikä selitti sanavaraston ja rakenteiden oppimista (% vaihtelusta)? Taso ennen kielikylpyä Arabian sanojen toistosuoritus ARABIAN SANOJEN TOISTAMINEN 25 0 SANAT ENNEN KIELIKYLPYÄ Aktiivinen sanavarasto RAKENTEET ENNEN KIELIKYLPYÄ Rakenteiden hallinta MUUTTUJA
49 Niinpä... voimme päätellä, että fonologisen muistin vaikutus uuteen oppimiseen hiipuu kielitaidon karttuessa, kun jo opittu alkaa yhä enemmän tukea uusien sanojen oppimista hyvän fonologisen muistin suoma alkuetu säilyy kuitenkin pitempään, oletettavasti kumulatiivisten oppimisvaikutusten ja kieliopin oppimiseen liittyvien vaikutusten takia
50 opiskelupäätökset saattavat perustua väärään vaikutelmaan: fonologinen työmuisti ennustaa oppimisnopeutta alussa, ei lopputulosta
51 Lukivaikeus ja vieraan kielen oppimisen vaikeus lukivaikeuteen tuntuu liittyvän vieraan kielen oppimisen vaikeus Johanna Nukarin haastattelututkimuksessa ei löytynyt yhtään vahvaa kielen oppijaa niiden aikuisten joukosta, joilla oli lukivaikeus vieraan kielen oppimisen vaikeus saattaa kuitenkin esiintyä ilman lukivaikeuttakin (mm. Gathercole & al., 2005)
52 heikko suoriutuminen fonologisen muistin tehtävissä on ominaista sekä lukivaikeudelle että vieraan kielen vaikeudelle
53 Spekulatiivinen hypoteesi 1 lukivaikeuteen liittyvät vieraan kielen vaikeudet liittyvät jonojen, järjestyksen ja useiden sisältöjen edustamiseen yhtäaikaa työmuistissa erityisen vaikeaa on jäsentää kirjainjonoa ja/tai puhetta ja löytää ankkureita vastaamaan toisiaan vaikeus liittyy sisääntulevan tiedon käsittelyyn
54 Spekulatiivinen hypoteesi 2 vieraan kielen oppimisvaikeuksiin, joihin ei liity lukivaikeutta, ei liity erityistä ongelmaa jonojen tai työmuistissa suoritettavien muunnosten kanssa vaan niihin liittyy rajoitettu kapasiteetti muodostaa fonologisia muistijälkiä
55 Hypoteesista 1 seuraa, että lukivaikeuteen liittyen on kiinnitettävä huomiota kaikenlaisen tiedon antamiseen, joka tukee asioiden käsittelyä työmuistissa (esim. englannin sanoista kannattaa harjoitella löytämään toistuvat morfeemit erikseen kirjoitetuista sanoista, kuulluista sanoista ja lausuttavista sanoista)
56 Hypoteesista 2 seuraa, että jos vieraan kielen oppimisen vaikeuteen ei liity lukivaikeutta, kirjoitettu kieli ja esim. foneettiset kirjoitusasut voivat tukea oppimista koska muodot eivät tartu helposti muistiin, tarvitaan enemmän toistoja ja paljon merkitykseen liittyvää liimaa
57 Miten työmuistia voisi tukea? Esim. tutut kuviot auttavat työmuistia vertaa: sdafguehj kurisoida
58 Keskustelua: Miten työmuistia voisi tukea kielen oppimisessa? lukivaikeuteen liittyen on kiinnitettävä huomiota kaikenlaisen tiedon antamiseen, joka tukee asioiden käsittelyä työmuistissa, lisää tuttuutta, mahdollistaa ennakoimisen sanojen pilkkomista osiinsa opeteltava, lopusta raskaat tavut (esim. a-ttempt) vaativat sekä kuullun että kirjoitetun asun analyysia, jos vieraan kielen oppimisen vaikeuteen ei liity lukivaikeutta, kirjoitettu kieli ja esim. foneettiset kirjoitusasut voivat tukea oppimista koska muodot eivät tartu helposti, tarvitaan enemmän toistoja ja paljon merkitykseen liittyvää liimaa
59 Miten työmuistia voisi tukea? muistisääntöjä (abstraktien sääntöjen muistamista tukevat helposti mieleen jäävät esimerkit tai muut muistamista auttavat assosiaatiot) paljon harjoitusta (mutta hauskoja tehtäviä ja sellaisia, joissa väärät muodot eivät tule tutummiksi kuin oikeat) kielen rakenteen kuvailua metakielellä ei pidä välttää opppilaat, joille abstrakti ajattelu ei ole ongelma hyötyvät säännöistä (mutta niitä on turha kuulustella koko opetusryhmältä) matkiminen on hauskaa ja opettavaista (opiskelijat voivat itsekin hakea verkosta ääninäytteitä; niitä voi sitten kaikessa rauhassa analysoida ja toistaa tai jopa liioitella)
60 vaihtelua (opetellaan kuuntelemaan sama ilmaisu eri puhujien lausumana opiskelijat voivat löytää variantteja internetistä; myös murteellisiin ja puhekielen muotoihin hyvä tutustua) redundanssia (lyhyiden ydinlauseiden sisään pitempiä ilmauksia, joissa sama merkitys kommunikoidaan useilla ilmauksilla) kuvat kielen muistikoukuiksi esim. tyttäreni ranskanopettaja piirsi kuvan, jossa moottorisahalla sahattiin ranskan verbeistä -er -pääte vartalon paljastamiseksi. -er -verbejä sanottiin sitten
61 Joitakin näkökulmia Csizér, K., Kormos, J., & Sarkadi, Á. (2010). The dynamics of language learning attitudes and motivation: Lessons from an interview study of dyslexic language learners. The Modern Language Journal, 94(3), doi: /j x Gathercole, S. E., Tiffany, C., Briscoe, J., Thorn, A., & team, A. (2005). Developmental consequences of poor phonological short-term memory function in childhood: a longitudinal study. J Child Psychol Psychiatry, 46(6), doi: /j x Simon, C. S. (2000). Dyslexia and learning a foreign language: A personal experience. Annals of Dyslexia, 50, RAIMO METSÄNHEIMO: TALVIMAISEMA
Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotFONOLOGINEN TYÖMUISTI JA KIELENOPPIMINEN: KATSAUS AIEMPAAN TUTKIMUKSEEN
Muikku-Werner, P. & H. Stotesbury (toim.) 2004. Minä ja kielitiede soveltajan arki. AFinLAn vuosikirja 2004. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 62. Jyväskylä. s. 13 28. FONOLOGINEN
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotTyömuisti ja sen merkitys
Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotDyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa
DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotMuistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista
Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotFM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
LisätiedotMuistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi
Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotOppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?
Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotAikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum
Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotPuhumaan oppii vain puhumalla.
Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotKivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa
Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa Katja Mäntylä Kieli- ja viestintätieteiden laitos/kielikampus, JY katja.mantyla@jyu.fi Lasten käsityksiä kielen oppimisesta -no miten sitä englantia
LisätiedotEKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA
JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotKepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä. Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela
Kepeli-ohjaajakoulutus, osa 1 Asiaa kielen oppimisesta Välitehtävä Eva Rönkkö, Anita Ahlstrand ja Eveliina Korpela Aikataulu 7.11.2017, Sofianlehdonk. 5 Keholliset menetelmät kotoutumisen tukena Testaa
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotTeknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena
Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017
LisätiedotOppijan itsearviointitaidot
Oppijan itsearviointitaidot Kielten uudet opetussuunnitelmat eväitä laatijoille ja toteuttajille Tulevaisuuden tendenssejä ja taitoja Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja koulutusjärjestelmä? Tieto-
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotTekstinymmärtäminen ja sen vaikeus. Eräitä kuntouttavia menetelmiä Juhani.E.Lehto@helsinki.fi
Tekstinymmärtäminen ja sen vaikeus Eräitä kuntouttavia menetelmiä Juhani.E.Lehto@helsinki.fi Tekstinymmärtäminen luetun ymmärtäminen tekstistä oppiminen yleensä ajatellaan, että heikko ymmärrys on seurausta
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotFonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa
Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotMiten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari
Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotMonikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä
Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotMitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto
Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotTreffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi
Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava
LisätiedotVIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET. Vinkkejä ja työkaluja opetukseen
VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET Vinkkejä ja työkaluja opetukseen VIERAIDEN KIELTEN VAIKEUDET Monet suomalaiset aikuiset kokevat vieraiden kielten ongelmat yhdeksi suurimmista vaikeuksista lukivaikeuksien yhteydessä.
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotAarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1
Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotLisää iloa kieliopin opettamiseen
Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotA-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke
A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta
LisätiedotE. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2
2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotDysleksiariski oppimisen haasteena
Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen
LisätiedotPäiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lisätiedot