Oikeusfilosofian mallivastaukset 2010
|
|
- Iivari Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oikeusfilosofian mallivastaukset 2010 A. Lyhyet tehtävät Seuraavat vastaukset on tehty ottamalla suoraan monisteesta relevantit tiedonpalat ja editoimalla niitä kevyesti. Muunkinlaiset ratkaisut ovat mahdollisia, koska filosofiassa ei harrasteta ulkolukua. (1) FULLERIN KAKSI MORAALIA. Fuller erottaa toisistaan velvollisuusmoraalin (morality of duty) ja täydellisyyteen pyrkivän moraalin (morality of aspiration). (i) Velvollisuusmoraali käskee meitä tekemään vain sen, mikä on välttämätöntä siedettävän sosiaalisen elämän kannalta. Tyypillisesti velvollisuusmoraalin normit muotoillaan kieltoina, kuten Älä tapa tai Älä varasta, eikä näiden moraalisten minimivelvollisuuksien täyttäjää ylistetä tai kehuta. (ii) Pyrkimys tai täydellistymismoraali liittyy puolestaan sellaisiin tekoihin ja ominaisuuksiin, jotka ylittävät välttämättömät minimivelvollisuudet. Tällaisessa moraalissa on yksilön tasolla kyse pyrkimyksestä hyvään elämään, ihmisenä kehittymiseen, jalostumiseen tai täydellistymiseen. (s. 25) (73 sanaa) (2) AUSTININ LAIN MÄÄRITELMÄ. Oikeuspositivismin vanhin versio on Benthamin ja Austinin käskyteoria. Sen mukaan oikeus koostuu suvereenin antamista käskyistä, joiden rikkojia uhataan joillakin epämiellyttävillä seuraamuksilla (s.33). Austinin positivismissa suvereeni antaa käskyjä alamaisilleen mutta ei itse ota käskyjä vastaan keneltäkään. (s. 28 9) Austin toteaa yksioikoisesti, että every law is a command. Mutta aivan kaikki käskyt eivät ole lakeja. Käskyt ovat varsinaisia positiivisia lakeja vain jos ne on antanut poliittisesti ylempiarvoinen henkilö. Samanarvoisten ihmisten toisilleen antamat käskyt eivät ole oikeudellisesti päteviä lakeja. (s. 35) (73 sanaa) (3) VAHINKOPERIAATE. Millille epäoikeudenmukaisuus on vahingon aiheuttamista muille. Siksi oikeudenmukaisuus on ihmisten suojelemista vahingolta. Se on valtion ensisijainen tehtävä. Valtiota rajoittaa vahinkoperiaate: muille aiheutuvan vahingon estäminen on ainoa hyväksyttävä peruste ihmisten pakottamiselle eli heidän vapautensa rajoittamiselle. Tämä on Millin liberalismin perusteesi kirjassa Vapaudesta. (s. 119) Hyöty maksimoituu valtiossa (1) huolehtimalla oikeudenmukaisuuden toteutumisesta; (2) antamalla ihmisille vapaus päättää muista asioistaan; ja (3) noudattamalla vahinkoperiaatetta. (s. 121) (59 sanaa) (4) STATUSPOHJAISET & INSTRUMENTALISTISET OIKEUDET. (i) Hobbesin ja Locken teorioita luonnollisista oikeuksista voidaan kutsua statuspohjaisiksi. Ihmisen statukseen, olemukseen, kuuluu luonnostaan tiettyjä piirteitä minkä takia heille kuuluvat tietyt oikeudet. (s. 93) (ii) Bentham näkee oikeudet keinona tietyn päämäärän (kokonaisonnellisuuden maksimoinnin) tavoitteluun. Instrumentalistisissa teorioissa oikeuksien olemassaolo oikeutetaan siis niiden hyvien seurausten avulla. Nykyisin instrumentalisteja ovat esimerkiksi Dworkin ja Rawls. (s. 93) (48 sanaa)
2 B. Essee: Positivististen ja luonnonoikeudellisten ideoiden suhde H. L. A. Hartin teoriassa. Malliesseen antaminen on mahdoton tehtävä, koska hyvän esseen voi kirjoittaa niin monella eri tavalla. Tässä on päädytty seuraavaan ratkaisuun. Ensin kohdassa B1 esitetään muistin virkistämiseksi lähes kaikki monisteessa olevat positivismin ja luonnonoikeuden kiistaan liittyvät materiaalit. Niitä kaikkia kukaan ei saa mahtumaan 400 sanan esseeseen! Vaikka hyvän esseen voi kirjoittaa monella tavalla ja huonon vielä useammalla otsikko Positivististen ja luonnonoikeudellisten ideoiden suhde H. L. A. Hartin teoriassa ei jätä paljon valinnanvaraa esseen päälinjojen suhteen. Ainakin seuraavat asiat on hyvässä esseessä selvitettävä: (1) Mistä oikeuspositivismin ja luonnonoikeuden kiistassa on kyse? (2) Mikä on Hartin teorian asema suhteessa näihin kahteen oppiin? (3) Otsikko edellyttää, että Hartilla on ideoita molemmista lähteistä. Pitääkö paikkansa? (4) Mikä on näiden ideoiden suhde? B1:ssä olevien (editoitujen) tekstinpätkien valinnassa kysymyksiä (1) (4) on käytetty valintakriteereinä. Pääpaino annettiin (4):lle. Lopussa on 400 sanan laajuinen malliessee. Se on tietysti vain yksi mahdollisuus. Esseen olisi voinut perustaa esimerkiksi nettimonisteen lopussa olevaan ja kohdan B1 lopussa tiivistettyyn joukkoopilliseen harjoitukseen. B1. Näistä asioista monisteessa puhuttiin Valintakoemoniste sisälsi lukuisia oikeuspositivismin ja luonnonoikeusopin määritelmiä. Pääasia on tässä positivismin ydin, erotettavuusteesi ( separability thesis ), jonka mukaan oikeuden ja moraalin välillä ei ole välttämätöntä yhteyttä. Toisin sanoen, oikeudella voi olla millainen sisältö tahansa. Luonnonoikeusopin mukaan välttämätön yhteys moraalin ja oikeuden välillä on: moraali määrää oikeuden sisällön, joten epämoraalinen laki ei ole mikään laki. Joka tapauksessa moraalin ja oikeuden suhde on tärkeä asia esseen kannalta, koska Hart erottaa positivismin ja luonnonoikeuden sen avulla. Oikeuspositivismista on monisteessa mainittu kolme versiota. (i) Austinin käskyteoria, jonka mukaan oikeus koostuu suvereenin antamista käskyistä. (ii) Kelsenin puhtaan oikeusopin malli, jossa kaikkien normien viimekätisenä oikeuttajana toimii edellytetty perusnormi. (iii) H.L.A. Hartin käsitys oikeudesta kahdentasoisten sääntöjen systeeminä, jota katsotaan oikeuteen osallistuvien omasta sisäisestä näkökulmasta. Näistä vain (i) ja (iii) ovat relevantteja tässä. Hart kritisoi Austinin käskyteoriaa. Sen ongelmat voidaan hänen mukaansa poistaa omaksumalla kaksitasoinen sääntöjen malli ( model of rules ). Sääntöihin kuuluu sisäinen näkökulma, mitä Austin ei ymmärtänyt.
3 Hartin teoria ei täytä kirjaimellisesti tulkittua erotettavuusteesiä. Hän ei näet erota voimassaolevaa oikeutta ja moraalia jyrkästi toisistaan, kuten kaikki aiemmat positivistit olivat tehneet. Keskeinen asia on moraalin ja oikeuden välttämätön leikkausalue, jolla sijaitsevat Hartin viisi moraalisesti merkittävää faktaa. Hart ei siis erota voimassaolevaa oikeutta ja moraalia jyrkästi toisistaan, vaan myöntää luonnonoikeusajattelun mukaisesti, että on joitakin tekoja, jotka ovat ihmisille luonnostaan hyviä. Ne ovat tekoja, joita ei pidetä hyvinä konvention tai etiketin perusteella (kuten hatun pois ottamista kirkossa), eikä siksi, että ne ovat hyviä välineitä jonkin satunnaisen tarkoituksen tai päämäärään saavuttamiseksi. Tällaiset luonnostaan hyvät teot ovat Hartin mukaan tekoja, jotka tähtäävät ihmisten hengissä pysymiseen. Hart pitää ihmisten halua säilyä hengissä tosiasiana, joka voisi olla toisinkin. Halu säilyä hengissä yhdistettynä viiteen muuhun ihmistä koskevaan kontingenttiin tosiasiaan asettaa tiettyjä sisällöllisiä vaatimuksia oikeudelle ja moraalille. Hart kutsuu luonnonoikeuden minimisisällöksi niitä perussääntöjä, joiden on oltava voimassa jokaisessa elinkelpoisessa yhteisössä. Nuo säännöt perustuvat siis ihmiseen liittyviin satunnaisiin tosiasioihin, jotka ovat seuraavat: (i) Ihmisten haavoittuvuus. Ihmisillä ei ole haarniskoita tai panssarikuoria, jotka tekisivät heidän vahingoittamisensa mahdottomaksi. He ovat myös taipuvaisia väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Siksi tarvitaan sääntöjä, jotka kieltävät tappamisen ja mielivaltaisen väkivallan. Sekä oikeuden että moraalin perustavin käsky on: Älä tapa. (ii) Tasavahvuus. Vaikka ihmisten välillä on eroja, kukaan ei kykene yksin alistamaan muita valtaansa. Siksi sekä oikeuteen että moraaliin tarvitaan tiettyjä kieltoja, rajoituksia ja kompromisseja, jotta ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa. (iii) Rajallinen epäitsekkyys. Ihmiset eivät ole petoja, mutta eivät myöskään enkeleitä. He ovat jotakin siltä väliltä, ja juuri sen takia he tarvitsevat erilaisia kieltoja ja rajoituksia. Mitään kieltoja ei tarvittaisi, jos ihmiset olisivat enkeleitä. Jos ihmiset olisivat petoja, kukaan ei koskaan noudattaisi kieltoja. (iv) Rajalliset resurssit. Ihmiset tarvitsevat ravintoa, vaatteita ja suojaa; ja näitä on rajoitetusti, ja niiden hankkiminen on työlästä. Tämän takia tarvitaan tiettyjä omistusoikeuden perusperiaatteita. Yhteiskunnassa, joka perustuu työnjakoon, tarvitaan puolestaan sääntöjä, jotka mahdollistavat tavaroiden vaihtamisen tai myymisen. (v) Rajallinen ymmärryskyky ja tahdonvoima. Suurin osa ihmisistä tajuaa, että ilman sääntöjä elämä yhteisössä kävisi mahdottomaksi. Silti kaikki tuntevat joskus kiusausta rikkoa niitä. Sanktioita epämiellyttäviä seuraamuksia säännön rikkomisesta tarvitaan, takeeksi sille, etteivät hyväntahtoiset ja sääntöjen tärkeyden ymmärtävät ihmiset jäisi häikäilemättömien egoistien uhreiksi. Nämä viisi tosiseikkaa asettavat minimivaatimuksia minkä tahansa ihmisyhteisön perustaville säännöille. Oikeus ja moraali kietoutuvat yhteen, sillä ihmisten halu säilyä hengissä heijastuu niin
4 oikeuden kuin moraalinkin perustavimpien periaatteiden sisältöön. Mitä jää jäljelle Hartin positivismista, jos kerran tunnustetaan että oikeuden sisältö ei voi olla mitä tahansa? Positivismin teesi on se, että oikeuden sisältö voi olla aivan mikä tahansa. (a) Hart yrittää erottautua luonnonoikeusteoreetikoista vetoamalla siihen, että hänen mainitsemansa tosiseikat ovat satunnaisesti (kontingentisti) tosia, eivät välttämättä tosia. Toisaalta Hart kuitenkin sanoo, että mainitut viisi ihmistä koskevaa faktaa ovat tosia aina ja kaikkialla. Esimerkiksi Aristoteles tulkitsi välttämättömän totuuden juuri totuudeksi aina ja kaikkialla. Hartin viiden faktan tieto opillinen asema on siis vähintäänkin epäselvä. (b) Hart voi yrittää säilyttää positivisminsa vetoamalla siihen, että luonnonoikeuden minimisisältö tarkoittaa vain erittäin yleisiä puitteita, jotka yhdistävät kaikkia oikeusjärjestelmiä. Noiden puitteiden sisällä lakien pätevyys määräytyy yhteisössä hyväksytyn tunnistussäännön (esimerkiksi "Laki on se mitä Suomen Laki kirjassa lukee") mukaan, eikä minkään etukäteen olemassa olevan sisällöllisen vaatimuksen mukaan. Tämä mahdollistaa myös selvästi moraalittomienkin lakien olemassaolon. Näin luonnonoikeuden minimisisällön ulkopuolella Hart erottaa oikeuden ja moraalin toisistaan. Hartia voi kaikesta huolimatta kritisoida huonosta termin valinnasta. Hänen terminsä luonnonoikeuden minimaalinen sisältö antaa ymmärtää, että hänen mainitsemansa viisi faktaa rajoittavat luonnonoikeuden mahdollista sisältöä. Paljon osuvampi nimi noiden viiden faktan rajaamalle alueelle eräänlaiselle minimaaliselle moraalille olisi positiivisen oikeuden minimaalinen sisältö. Nuo viisi faktaa näet rajaavat positiivisen oikeuden mahdollista sisältöä. [s ] Monisteen lopussa yritettiin asettaa Hartin teoria paikalleen kuvittelemalla kaikki mahdolliset normit sisältävä suorakaide S, jonka sisällä on kaksi ympyrää M ja O, joista M sisältää moraalinormit ja O oikeusnormit. Luonnonoikeuden mallissa S sisältää liikkumattoman M:n, jonka sisällä liikkuu ja pullistelee irtonainen O. O kattaa aina suuren osan M:stä. Parhaimmillaan O täyttää koko M:n. Mutta O ei voi milloinkaan ulottua M:n ulkopuolelle. Positivismin mallissa sekä O että M muuttavat kokoaan ja asemaansa S:ssä. Joskus ne eivät kosketa toisiaan lainkaan, joskus ne leikkaavat toisiaan, joskus toinen sisältää toisen, ja joskus ne saattavat yhtyä täysin. Kaikki mahdollisuudet ovat avoimia ja etukäteen ajatellen yhtä todennäköisiä. Konstruktivismin mallissa O ja M liikkuvat jonkin verran ja leikkaavat koko ajan toisiaan jonkin verran, joskus enemmän, joskus vähemmän. Mutta irti toisistaan ne eivät pääse, koska niiden leikkaukseen sisältyy aina välttämättä kolmas ympyrä H5, joka sisältää ne Hartin viisi faktaa, jotka takaavat minimisisällön positiiviselle laille. Hart on tämän luokittelun mukaan konstruktivisti. Hänen viisi faktaansa joilla on moraalista merkitystä estävät hänen luokittelemisena positivistiksi. [s ]
5 B2. Malliessee yksi mahdollinen tapa ratkaista tehtävä 370 sanalla Oikeuspositivismin ja luonnonoikeusopin eroon liittyy erotettavuusteesi (ET) ( separability thesis ), jonka mukaan oikeuden ja moraalin välillä ei ole välttämätöntä yhteyttä. Oikeuspositivistit (OP:t) hyväksyvät sen, mutta luonnonoikeusteoreetikot (LOT:t) hylkäävät sen. Toisin sanoen, OP:iden mukaan oikeudella voi olla millainen sisältö tahansa, kun taas LOT:ien mukaan moraali määrää oikeuden sisällön, joten epämoraalinen laki ei ole mikään laki. Hart erottaa positivismin ja luonnonoikeuden nimenomaan ET:n avulla. Yllättäen Hartin teoria ei täytä kirjaimellisesti tulkittua ET:tä, koska hän ei erota voimassaolevaa oikeutta ja moraalia yhtä jyrkästi toisistaan, kuin kaikki aiemmat OP:t (erityisesti Austin) olivat tehneet. Hart näkee asian niin, että moraalilla ja oikeudella on välttämätön leikkausalue, joka sisältää viisi moraalisesti merkittävää faktaa ihmisluonnosta (5F). Hart siis myöntää LOT:ien tavoin, että on joitakin tekoja, jotka ovat ihmisille luonnostaan hyviä. Niitä ei pidetä hyvinä konvention tai etiketin perusteella (kuten hatun pois ottamista kirkossa), eikä siksi, että ne ovat hyviä välineitä jonkin satunnaisen tarkoituksen tai päämäärään saavuttamiseksi. Nämä luonnostaan hyvät teot ovat tekoja, jotka tähtäävät ihmisten hengissä pysymiseen. Ihmisten halu säilyä hengissä on tosiasia, joka voisi olla toisinkin. Se yhdessä 5F:n kanssa asettaa sisällölliset minimivaatimukset oikeudelle ja moraalille. Tässä ovat nuo 5F eli 5 kontingenttia (eivälttämätöntä ja ei mahdotonta) tosiasiaa, joita ilman moraalimme ja oikeutemme sisältö olisi toinen kuin se niiden vallitessa on: (i) Ihmisten haavoittuvuus. (ii) Tasavahvuus. (iii) Rajallinen epäitsekkyys. (iv) Rajalliset resurssit. (v) Rajallinen ymmärryskyky ja tahdonvoima. Jos näistä poistetaan yksi, moraali ja oikeus muuttuvat heti. 5F asettavat minimivaatimuksia minkä tahansa ihmisyhteisön perustaville säännöille. Oikeus ja moraali kietoutuvat yhteen, sillä ihmisten halu säilyä hengissä heijastuu niin oikeuden kuin moraalinkin perustavimpien periaatteiden sisältöön. Hart kutsuu luonnonoikeuden minimisisällöksi niitä perussääntöjä, joiden on oltava voimassa jokaisessa elinkelpoisessa yhteisössä. Nuo säännöt perustuvat siis 5F:ään. Hartin positivismista jää jäljelle vähän, jos myönnetään, että oikeuden sisältö ei voi olla mitä tahansa. OP:n teesihän on se, että oikeuden sisältö voi olla aivan mikä tahansa. Hart voisi yrittää erottautua LOT:ista vetoamalla siihen, että hänelle 5F ovat satunnaisesti (kontingentisti) tosia, eivät välttämättä tosia, kuten LOT:ssa. Toisaalta Hart sanoo, että 5F ovat tosia aina ja kaikkialla siis välttämättä! Hartin viiden faktan tieto opillinen asema on siis vähintäänkin epäselvä. Hartia voi kritisoida ainakin huonosta termin valinnasta. Luonnonoikeuden minimisisältö antaa ymmärtää, että 5F rajoittavat luonnonoikeuden mahdollista sisältöä. Paljon osuvampi nimi tuolle minimaaliselle moraalille olisi positiivisen oikeuden minimaalinen sisältö.
Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?
Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotJohdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan. Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas
Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas Johdatus oikeusteoriaan Raimo Siltala (2001) Oikeustiede Oikeustieteellisen tutkimukset erilaiset tiedonintressit:
LisätiedotLuento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotEettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?
Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotLuento VII. Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento VII Luonnonlait & yhteiskuntasopimusteoriat Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotOikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä
Oikeudenmukaisuus filosofisena käsitteenä Studia Generalia Argumenta luento 21.10. 2015 Kaisa Herne Käsityksemme oikeudenmukaisuudesta Meillä kaikilla on käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on Erityisesti
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA
Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com
LisätiedotOIKEUS, OIKEUDET JA OIKEUDENMUKAISUUS
Maija Aalto-Heinilä ja Seppo Sajama OIKEUS, OIKEUDET JA OIKEUDENMUKAISUUS Oikeusfilosofian oppimateriaali Syksy 2011 Johdanto Tämä oikeusfilosofian opintomateriaali jakautuu 3 eri osaan. Ensimmäisessä
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTi5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka
Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä
LisätiedotIX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET
IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET SÄÄNTÖSUUNNITELMA Sääntösuunnitelman tarkoituksena on saada säännöistä ja seurauksista selkeämmät ja oikeudenmukaisemmat lapselle. Se toimii sopimuksena ja muistuttaa
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotLuento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )
Luento 9 Kantista utilitarismiin Immanuel Kant (1724 1804) Puhtaan järjen kritiikki 1781 Moraalin metafysiikan perusteet 1785 Käytännöllisen järjen kritiikki 1788 Hävitti keskiaikaisen maailmankuvan jäänteet:
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento IV: Politiikan tutkimuksen lähestymistapoja: Politiikan teoria Politiikan tutkimuksen lähestymistavat Politiikan tutkimuksessa voidaan
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotItsemääräämisoikeuslaki
Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotYksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari
Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat
LisätiedotKilpailuja sopimus. Antti Aine
Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina
LisätiedotEhdotus asetukseksi (COM(2018)0895 C8-0511/ /0436(COD))
11.2.2019 A8-0063/ 001-009 TARKISTUKSET 001-009 esittäjä(t): Liikenne- ja matkailuvaliokunta Mietintö Isabella De Monte A8-0063/2019 Perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Ison-Britannian ja
Lisätiedot5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit
... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotTietoturvan haasteet grideille
Tietoturvan haasteet grideille / Arto Teräs 2005-09-06 Kalvo 1(10) Tietoturvan haasteet grideille Arto Teräs FUNET CERT 10-vuotispäivät Espoo, 6.9.2005 Grid Tietoturvan haasteet grideille
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotYmpäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja
Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotVastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi
Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 1
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotYKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI
YKSITYISYYS JA OMAISUUDEN SUOJA STANDARDI Asukkaat voivat olla vapaassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja käyttää vapaasti kommunikaatiovälineitä. Asukkaat voivat luottaa siihen, että heidän
Lisätiedot1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS STANDARDI Asukkailla on oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/253. Tarkistus
20.3.2019 A8-0245/253 253 Kostadinka Kuneva, Stelios Kouloglou, Sofia Sakorafa, Dimitrios Papadimoulis Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Yhdenmukaistamisella, johon unionin lainsäädännöllä tähdätään,
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä
LisätiedotToisin ajattelemisen taito ja kulttuurimatkailu, kokeilua ei suunnittelua. 2013 9.4. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti
Toisin ajattelemisen taito ja kulttuurimatkailu, kokeilua ei suunnittelua 2013 9.4. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai First
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotTutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?
Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
LisätiedotAsiakaskilpailuja koskeva tietosuojaseloste
TIETOSUOJASELOSTE 1 (5) Asiakaskilpailuja koskeva tietosuojaseloste SISÄLLYSLUETTELO 1. Rekisterinpitäjä... 2 2. Mitä tietoja käsittelemme?... 2 3. Mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään?... 2
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0374/22. Tarkistus. Arnaud Danjean, Manfred Weber PPE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0374/22 22, Manfred Weber Johdanto-osan M a kappale (uusi) M a. toteaa, että parlamenttiin olisi perustettava pysyvä valiokunta, joka käsittelisi sisäistä turvallisuutta ja terrorismia, jotta
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotMUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT
4.4.1. MUIDEN HENKILÖIDEN KUIN TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJIEN TALLENTEISIIN EUROOPAN PARLAMENTIN TILOISSA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT PUHEMIEHISTÖN PÄÄTÖS 9. TOUKOKUUTA 2016 EUROOPAN PARLAMENTIN PUHEMIEHISTÖ,
LisätiedotVastaa yhteensä neljään kysymykseen: 1.a tai 1.b, 2.a tai 2.b sekä 3.a ja 3.b tai 4.a ja 4.b.
Yleinen oikeustiede Oikeudenalojen perusteet 8.8.2014 Vastaa yhteensä neljään kysymykseen: 1.a tai 1.b, 2.a tai 2.b sekä 3.a ja 3.b tai 4.a ja 4.b. Vastaa joko (1.a) (1.b) 1.a) Lainopin tutkimuksellinen
LisätiedotCV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä
CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotEpäurheilijamainen virhe. Säännöt 2017 Sääntö 37
Epäurheilijamainen virhe Säännöt 2017 Sääntö 37 37.1 Määritelmä 37.1.1 Epäurheilijamainen virhe on pelaajan tekemä kosketusvirhe, jossa erotuomarin näkemyksen mukaan: ei yritetä reilusti pelata palloa
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus
Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi
LisätiedotPeliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi
Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotJUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS
JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen
LisätiedotTIETOSUOJASELOSTE. Yleistä. Mihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään? Mitä henkilötietoja minusta kerätään ja mistä lähteistä?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se, että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotYksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit
Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ
LisätiedotSuomi, Sinä ja päihteet
Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria
LisätiedotTerapeuttinen oikeus vammaisten ihmisten asumisessa
vammaisten ihmisten asumisessa Seija Aaltonen Johtaja (LT, psyk. el.), Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Jukka Kumpuvuori Tutkija (OTM), Åbo Akademi Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Turku,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotLUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA
LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Demonstraatiot III, 4.5..06. Mikä on funktion f suurin mahdollinen määrittelyjoukko, kun f(x) x? Mikä on silloin f:n arvojoukko? Etsi f:n käänteisfunktio f ja tarkista, että löytämäsi
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY
YHTEISTOIMINTASOPIMUS JA PARAS-PUITELAKI ASIANAJOTOIMISTO HEIKKI PENTTILÄ OY YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN Ruoveden kunnan ja Virtain kunnan yhteistoimintasopimuksen 18.6.2012 purkamis- ja irtisanomisehdon
LisätiedotSTT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010
YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotEU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (679/2016) mukainen versio. Henkilötietoja käsitellään rekisteröidyn asiakassuhteen perusteella.
Tietosuojaseloste Sivu 1 (4) Tietosuojaseloste EU:n yleisen tietosuojaasetuksen (679/2016) mukainen versio Rekisterinpitäjä Tili ja isännöinti Harri Nupponen Ytunnus: 12826942 osoite: Sammontie 7 as 8,
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotVAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto
VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja
LisätiedotLVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5)
LVV-KOE 10.5.2008 ARVOSTELUPERUSTEET 1(5) KYSYMYS 1 a) Asunto-osakeyhtiössä tapahtuvaan huoneiston hallintaanottoon sovelletaan asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Ko. lain 85 :n mukaisesti yhtiön on vuokrattava
LisätiedotTämä tietosuojaseloste koskee henkilötietojen käsittelyä Kaupan liiton tapahtumarekisterissä
Tämä tietosuojaseloste koskee henkilötietojen käsittelyä Kaupan liiton tapahtumarekisterissä 1. Rekisterinpitäjä Kaupan liitto on rekisterinpitäjä ja vastaa henkilötietojen käsittelystä. Rekisterin osalta
LisätiedotJUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti
JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.
LisätiedotKenguru 2017 Student lukio
sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saa 3, 4 tai 5 pistettä.
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotValmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019
Oikeusteoria Valmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019 Luento käsittelee valintakoekirjallisuuden Tapio Määttä & Mirjami Paso: Johdatus oikeudellisen ratkaisun teoriaan 1 lukua. Oikeudellinen
LisätiedotKymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen
Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen Heikki Pekkarinen marraskuussa 2008 Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen 1. äänite Daavid ja Salomo Room. 15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu,
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2006 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa Teitä itseänne. Erittäin paljon
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotRAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15
RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena
LisätiedotFC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa
FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa FC Raahe Erilaisten tilanteiden käsittely seurassa... 1 Ohjeita, esimerkkejä ja ajatuksia tunteiden käsittelyyn... 3 Miten voi lasten/nuorten kanssa valmistautua
Lisätiedot