Seuratoiminnan paikallistuki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seuratoiminnan paikallistuki"

Transkriptio

1 Kati Lehtonen Seuratoiminnan paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 180 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN Jyväskylän yliopistopaino 2006

3 SISÄLLYS Johdanto Perustietoja urheiluseuroista Hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Hankekoot osallistujamäärien mukaan Ryhmien lukumäärä Hankkeiden talous Hankkeiden tuotot Hankkeiden kulut Paikallistuen merkitys Paikallistukihankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Hankkeissa koettuja onnistumisia Hankkeiden toteutumista haitanneet tekijät Pohjoismaista vertailua Handslaget Lasten ja nuorten liikuntaprojektit Norjassa Hanke-esimerkkejä Johtopäätökset...43 Lähteet...47 Liitteet...48

4 4

5 Johdanto Tässä raportissa esitellään vuoden 2004 urheiluseuratoiminnan paikallistukihankkeiden tuloksia. Paikallistukihankkeiden avulla halutaan lisätä urheiluseurojen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa sekä aktivoida lapsia ja nuoria mukaan liikkumaan. Paikallistukihankkeet kuuluvat osaksi Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa ( ), joka on laadittu yhdessä opetusministeriön, Nuoren Suomen ja liikunnan eri asiantuntijajärjestöjen kanssa. Liikuntaohjelman kokonaistavoite on lisätä lasten ja nuorten elämäniloa ja hyvinvointia liikunnan ja avulla. Paikallistukihankkeiden hakuprosessi toteutetaan yhdessä Nuori Suomi ry:n, lajiliittojen ja SLU:n aluejärjestöjen kanssa. Hankevaihtoehtoja on neljä (4) ja tuen myöntämisellä on omat perusteensa jokaisessa hankkeessa (taulukko 1 seuraavalla sivulla). Tässä raportissa esiteltävät tukea saaneet seurat ovat toteuttaneet hankkeensa välisenä aikana. Tarkempia tietoja vuonna 2004 paikallistukea saaneista seuroista ja hakuprosessin toteutuksesta esitellään raportissa Seuratoiminnan paikallistuen haku (Lehtonen 2005a). Lisäksi Sinettiseuratoiminnan arviointiraportissa (Lehtonen 2005b) on käsitelty Sinettihankkeiden toimintaselvityksiä prosessin toteuttamista kuvaavien kysymysten osalta. Käsillä olevan raportin tarkoituksena on näin ollen arvioida Monipuolisten liikuntakerhojen, Nuorten harrastehankkeiden ja Muiden, paikkakunnan lasten ja nuorten liikuntaa edistävien hankkeiden toiminnallisia tuloksia. Lisäksi tarkastellaan kaikkien neljän paikallistuen hankemuodon 5

6 Taulukko 1: Seurahankkeiden kriteerit 2004 (Tukea lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan 2004/Nuori Suomi). Monipuolinen Nuorten Muu merkittävä Sinettiseura- hanke harrastehanke hanke hanke 6 12 v. lapset v. *Seura perustaa monipuolisen kerhon tai kehittää olemassa olevaa toimintaa. *Seura kehittää lajien harjoitusryhmien monipuolisuutta. *Hakemuksessa kerrotaan kauden suunnitelma, harjoituskerrat, teemat ja kuvaus monipuolisuuden toteuttamisesta sekä kilpailuiden määrät. *Pelisäännöt sovittu sekä lasten että vanhempien kanssa.* *Kohdistettu aktiivisesta valmennustoiminnasta harrastusmaisempaan toimintaan siirtyville nuorille. *Liikuntaharrastuksen aloittaville nuorille, jotka eivät ole aiemmin liikkuneet. Suosituksia: edullisuus, 1-3x/vko, nuorten oma aktiivisuus, kilpaileminen ei välttämätöntä TAI *Paikallisten harrasteliikuntatapahtumien tai turnaustenjärjestäminen. Suosituksia: eri lajit yhteistyössä, nuorten oma aktiivisuus, uudenlainen tapa toimia ja kilpailla. *Paikkakunnan lasten ja/tai nuorten liikuntaa edistävä hanke, joka ei ole perinteistä urheiluseuratoimintaa. Tuetaan innovatiivisia lasten ja nuorten liikuntahankkeita. *Seura tekee päätöksen johtokunnassa tai lajijaostossa, että sen tavoitteena on kehittää seurasta Sinettiseura. *Kaikissa alle 16 v. ryhmissä on sovittu Pelisäännöt lasten ja heidän vanhempiensa kanssa v. nuorten kanssa. *Seura nimeää Sinettiseuraprosessin etenemisestä vastaavan henkilön. *Hakemuksessa lyhyt kuvaus toimenpiteistä, joilla edetään kohti Sinettiseuraa. osalta hankkeissa mukana olleiden lasten ja nuorten määriä sekä paikallistuen käyttötarkoituksia. Tiedot on kerätty toimintaselvityskyselyllä, jonka tukea saaneet seurat täyttivät Nuori Suomi ry:n www-sivuille syksyllä Kyselykaavake laadittiin Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön (LINET) ja Nuori Suomi ry:n yhteistyöllä. LINET on Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) tutkimusyksikkö ja se on vastannut paikallistukiohjelman seurannasta ja arvioinnista keväästä 2005 lähtien. 6

7 Toimintaselvityskaavakkeita laadittiin kaksi kappaletta (liitteet 1 ja 2). Toiminnan sisällöllisten kysymysten osalta raportointikaavakkeet erosivat hiukan toisistaan, koska Sinettiseurahanke on luonteeltaan seuran kokonaistoimintaa kehittävä ja usein pidempiaikainen prosessi. Tilitys- ja jäsenmäärä kysymykset olivat yhteneväiset kaikkien hankkeiden osalta. Raportit koottiin Nuori Suomi ry:n hankerekisteriin ja tammikuussa 2006 ne toimitettiin LINETille. Toimintaselvityslomakkeen oli täyttänyt määräaikaan mennessä 293 tukea saanutta seuraa (84%). Eri hankemuodoista parhaiten olivat vastanneet Sinettiseurahankkeeseen ja Muuhun merkittävään hankkeeseen tukea saaneet seurat (99%). Vastaavasti Monipuolisen ja Nuorten harrastehankkeen yhteenlaskettu vastausprosentti oli 70. Kokonaisuudessaan vastauksia täytyy pitää etenkin tiliselvitysten osalta suuntaa antavina, koska raportointi oli varsin vaihtelevaa. Lisäksi Sinettiseuratoiminnan kehittämisen yhteydessä on vaikea arvioida, ovatko jotkut seurat raportoineet seuran kuluja/ menoja laajemmin ja kuinka hyvin pelkkä Sinettihankkeen ympärillä oleva talous on osattu erotella muista tuloista/kuluista. Raportin ensimmäisessä luvussa on perustietoja hankkeen järjestäneistä seuroista. Tämän jälkeen käydään läpi hankkeissa mukana olleiden lasten ja nuorten määrät sekä hankekoot. Kolmannessa luvussa arvioidaan hankkeiden talous, jota seuraa niiden sisällöllinen arviointi. Lopuksi tehdään lyhyt katsaus Ruotsin ja Norjan hankkeisiin sekä esitellään muutamia Suomen paikallistukihankkeita. 7

8 1 Perustietoja urheiluseuroista Paikallistukihankkeen järjestäneistä seuroista yhden lajin erikoisseuroja oli 58%. Yleisseuroja hankkeen järjestäneistä oli 48% ja muita tahoja 4%. Hankkeet jakautuivat melko tasaisesti pienten ja suurten paikkakuntien kesken. 28% hankkeista järjestettiin asukkaan paikkakunnilla. Alle asukkaan paikkakuntien seuroja oli mukana 22% (kuvio 1). Alueellisen tasa-arvon kannalta tätä voidaan pitää varsin myönteisenä asiana. Aktiivista seuratoimintaa järjestetään myös pienemmillä paikkakunnilla. Kuvio 1: Paikallistukihankkeen järjestäneiden seurojen jakautuminen kotipaikkakunnan asukasluvun mukaan. Urheiluseurojen kotipaikkakunnan asukasluku % /enemmän alle Asukasluku Hankkeen järjestäneissä seuroissa oli jäseninä keskimäärin 246 alle 19- vuotiasta lasta ja nuorta. Hajonta oli suuri, sillä pienin hankkeen järjestänyt seura ilmoitti jäsenmääräkseen neljä (4) ja suurin Tyypillisin kokoluokka oli jäsentä, johon sijoittui 50% seuroista (taulukko 2). 8

9 Taulukko 2: Paikallistukihankkeen järjestäneen seuran koko jäsenmäärän (alle 19-vuotiaat) mukaan. Jäsenmäärä yli 1000 % % seuroista koostui jäsenestä ja 13% oli yli 500 jäsenen seuroja. Verrattaessa seurojen kokoja esimerkiksi toimintakaudelta saatuihin tuloksiin, voidaan todeta seurakokojen pienentyneen. Kaudella oli hankkeita järjestäneistä seuroista jäsenen seuroja 65% ja yli 501 jäsenen seuroja 25% (Lämsä 2005, 36). Hankkeen järjestäneissä seuroissa oli eniten alle 13-vuotiaita poikia (33%). Alle 13-vuotiaita tyttöjä oli 27%. Yli 13-vuotiaista oli poikia 21% ja tyttöjä 19%. Alle 13-vuotiaita seurojen jäsenistä oli 61% ja yli 13-vuotiaita 39%. Kokonaisuutena poikia oli kaikista jäsenistä 54% ja tyttöjä 46%.Yhteensä hankkeen järjestäneissä seuroissa oli jäseninä lasta ja nuorta. (Taulukko 3.) Taulukko 3: Jäsenmäärä hankkeen järjestäneissä seuroissa ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Ikäryhmä Jäseniä % Alle 13-v. pojat Alle 13-v. tytöt Yli 13-v. pojat Yli 13-v. tytöt Yhteensä Alle 13-v. yht Yli 13-v. yht Yht. poikia Yht. tyttöjä

10 2 Hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden lasten ja nuorten määrä T oimintaselvityksen keskeinen tavoite on selventää, kuinka paljon hank- Tkeissa liikkuu lapsia ja nuoria. Hakuvaiheessa seurat arvioivat, että hankkeisiin saadaan mukaan alle 13-vuotiasta lasta ja yli 13-vuotiasta nuorta. Alle 13-vuotiaiden osuudeksi tuli näin ollen 71% ja yli 13-vuotiaiden osuudeksi 29%. Hakuvaiheessa osa seuroista jätti arvioimatta osallistujien määrän ja osallistujamääriä voidaan pitää vain suuntaa antavina. Toimintaselvityksistä kävi ilmi, että mukaan saatiin arvioitua enemmän osallistujia, jotka olivat mukana toiminnassa säännöllisesti (vähintään 1 x viikossa, 3 kk vuodessa) tai yksittäisessä tapahtumassa. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli (taulukko 4). Keskimäärin yhdessä hankkeessa oli mukana 179 osallistujaa. Pienimmässä hankkeessa oli mukana viisi (5) osallistujaa suurten tapahtumien kerätessä yli lasta ja nuorta. Alle 13-vuotiaiden osuus oli selvästi suurempi (75%) kuin yli 13-vuotiaiden (25%). Lisäksi, verrattuna järjestäneiden seurojen jäsenmääriin (taulukko 3), voidaan todeta alle 13-vuotiaita olevan hankkeissa mukana enemmän suhteessa seurojen jäsenmääriin. Myönteistä on se, että kokonaisosallistujamäärän sukupuolijakauma on melko tasapainoinen tyttöjen (46%) ja poikien (54%) kesken. Kokonaisuutena sukupuolittain ja ikäryhmittäin jakaumat ovat pysyneet suurin piirtein samoina kuin edellisen liikuntaohjelman parina viimeisenä vuotena (Lämsä 2005, 39). 10

11 Taulukko 4: Paikallistukihankkeissa säännöllisesti liikkuvien lasten ja nuorten määrä ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Ikäryhmä Jäseniä % Alle 13-v. pojat Alle 13-v. tytöt Yli 13-v. pojat Yli 13-v. tytöt Yhteensä Alle 13-v. yht Yli 13-v. yht Yht. poikia Yht. tyttöjä Hankekoot osallistujamäärien mukaan Hankekokoa on arvioitu tässä raportissa osallistujamäärien mukaan (taulukko 5). Valtaosa hankkeista oli melko pieniä eli niissä liikkui 1 50 lasta ja/tai nuorta (47%). Toiseksi yleisin osallistujamäärä oli (21%) ja kolmanneksi yleisin osallistujaa (17%). Suuria yli 1000 osallistujan hankkeita oli vain muutamia (2%). Näihin lukeutuivat esimerkiksi isot tapahtumat tai suurten seurojen Sinettihankkeet. Taulukko 5: Hankkeiden koko osallistujamäärien mukaan Osallistujia yli 1000 %

12 Hankkeisiin saatiin kokonaisuudessaan mukaan varsin paljon osallistujia. Laskettaessa vastaamattomien (n=55) hankkeiden osallistujamäärät hankekohtaisella keskiarvolla (179) saadaan vielä noin 7000 osallistujaa lisää. Näin ollen kokonaisarvio hankkeissa mukana liikkuneista lapsista nousee lähelle Jos ko. määrästä vähennetään Sinettihankkeet, joista on vaikea arvioida aktiivisten osallistujien määrää, saadaan lasten ja nuorten määräksi noin Se noudattelee vuoden paikallistukihankkeiden lasten ja nuorten määrää (Lämsä 2005, 38 39) ja on selkeästi suurempi kuin edellisen liikuntaohjelman ( ) osallistujakeskiarvo, joka oli Ryhmien lukumäärä Toimintaryhmien hankekohtaista lukumäärää kysyttiin kaikissa muissa toimintaselvityslomakkeissa paitsi Sinettihankkeissa. Osa vastaajista kommentoi (8%), että ryhmiä syntyi tai oli toimintakauden aikana useita, mutta niiden todellista määrää oli vaikea arvioida (taulukko 6). Toiminnan organisointi tapahtui yleisimmin kahdessa tai useammassa ryhmässä (56%). Yhdessä ryhmässä tapahtuvaa toimintaa oli runsaassa kolmanneksessa hankkeista. Usean toimintaryhmän hankkeissa tyypillisin ryhmien määrä oli 2 4 (36%). Viiden tai useamman toimintaryhmän hankkeita oli 20% kokonaismäärästä. Taulukko 6: Paikallistukihankkeissa syntyneiden ryhmien lukumäärä (Monipuolinen, Nuoret, Muu merkittävä). 1 ryhmä 2 4 ryhmää 5 7 ryhmää 8 10 ryhmää 11/enemmän EOS 36% 36% 8% 5% 7% 8% 12

13 Vertailtaessa ryhmien lukumäärää esimerkiksi vuoden paikallistukihankkeiden toimintaselvitysraporttiin, on yhden ryhmän toimintamalli lisääntynyt huomattavasti. Tuolloin 20% hankkeista toimi yhdessä ryhmässä ja vastaavasti 45% hankkeista toimi 2 4 ryhmässä. (Parkkisenniemi, Kärkkäinen, Koski & Nupponen 2002, 8.) Ryhmien määrää kannattaa seurata jatkossa, koska useat toimintaryhmät mahdollistavat ainakin teoriassa yksilöllisemmän ohjauksen. Lisäksi taidon tai iän perusteella jaotellut ryhmät antavat osallistujille mahdollisuuksia toimia vertaisryhmässä, mikä voi olla motivaation kannalta merkityksellinen asia. Toisaalta ryhmäkokojen raportointiin voivat vaikuttaa myös suuret tapahtumat, joissa ryhmien määrän kontrollointi voi olla vaikeaa. 13

14 3 Hankkeiden talous Tiliselvitysten tietoja voidaan pitää ainoastaan suuntaa antavina, koska vastaajat olivat täyttäneet kulujen ja menojen osalta selvityksen vaihtelevasti. Osassa raporteissa budjetti oli jaoteltu hyvin tarkasti, kun taas joissakin oli kirjattu tuloihin paikallistuen määrä ilman muita merkintöjä. Lisäksi päällekkäisiä merkintöjä oli paljon, eli esimerkiksi kohtaan muut menot oli kirjattu tiedotusmenoja, vaikka niille oli oma sarakkeensa. 3.1 Hankkeiden tuotot Tuottojen osalta on vertailuun (kuviot 2 ja 3) otettu mukaan osallistujamaksut, paikallistuki ja kaikkien muiden tuottojen (muut avustukset, seurojen oma varainhankinta ja mainostuotot) yhteenlaskettu summa. Sinettiseurahankkeiden tuotot olivat alhaiset verrattuina muihin hankemuotoihin. Tämä selittyy osittain sillä, että Sinettihanke on pääsääntöisesti seuran oman toiminnan kehittämishanke. Sinettitunnuksen saamiseksi seurat keskittyvät esimerkiksi ohjaajakoulutuksen tehostamiseen tai seuran toimintasuunnitelman laatimiseen. Tästä syystä lasten ja nuorten liikuttamiseen tähtäävien hankkeiden tuotot olivat suuremmat kuin Sinettihankkeiden. Tällaisia kerhotyyppistä toimintamuotoja järjestetään useimmiten Monipuolisissa tai Nuorten harrastehankkeissa. Näissä hankemuodoissa osallistumismaksuista kertyi suurimmat tuotot. Muu merkittävä hanke oli saanut eniten muita tuottoja, jotka pääsääntöisesti olivat avustuksia järjestöiltä, säätiöiltä tai kunnalta/ kaupungilta. 14

15 Kuvio 2: Tuotot hanketyypeittäin. Hankkeiden tuotot Sinetti Muu merkittävä H a n k e Nuorten harraste Monipuolinen hanke Euroa Osallistumismaksu Paikallistuki Muut tuotot Hankkeiden yhteenlasketut tuotot olivat ja tähän summaan on huomioitu kaikki neljä hankemuotoa. Keskimäärin yhdessä paikallistukihankkeessa oli tuottoja noin Hankekohtainen tulojen hajonta oli suurta. Tiliselvitysten mukaan pienimmissä hankkeissa tuottoja oli vain 15

16 paikallistuki (500 ) suurimman hankkeen kerätessä tuottoja yli Tässä hankkeessa suurin osa tuotoista koostui muista avustuksista. Kokonaisuutena jakauma oli melko tasainen paikallistuen, osallistumismaksujen ja muiden tuottojen kesken (kuvio 3). Hankkeiden pääasialliset tulonlähteet koostuvat kuitenkin kahdesta yksittäisestä tulomuodosta eli osallistujamaksuista (35%) ja paikallistuesta (37%). Kuvio 3: Paikallistukihankkeiden tuottojen jakautuminen. Pt-hankkeiden kokonaistuottojen jakautuminen Muut tuotot 28 % Osall.maksut 35 % Paikallistuki 37 % 3.2 Hankkeiden kulut Kaikkien neljän hanketyypin yhteenlasketut kulut olivat yli 1,4 miljoonaa. Vaihteluväli oli ja hankekohtainen keskiarvo oli noin Samoin kuin tuottojen ilmoittamisessa, osa vastaajista oli raportoinut vain paikallistuen käyttökohteen (esimerkiksi välineet) yksittäiseksi ja ainoaksi menoeräksi. Tähän raporttiin on laskettu erikseen ainoastaan välineisiin, ohjaajapalkkioihin, koulutukseen ja tilavuokriin käytetyt kulut ja kaikki muut hyväksyttävät kulut on laskettu yhteen (kuvio 4). 16

17 Kuvio 4: Kulut hanketyypeittäin. Hankkeiden kulut Sinettihanke Muu merkittävä H a n k e Nuorten harraste Monipuolinen hanke Euroa Koulutus Muut hyväksyttävät Ohjaajat Vuokra Väline 17

18 Muissa merkittävissä hankkeissa ja Monipuolisissa hankkeissa on tehty eniten välinehankintoja. Tilavuokriin on käytetty rahaa eniten Nuorten hankkeissa ja Monipuolisissa hankkeissa, joista jälkimmäisissä on myös ylivoimaisesti eniten kuluja ohjaajamenoista. Kuten aiemmin on todettu, hanketyyppi pitää sisällään runsaasti kerhomaista toimintaa. Kunnolliset tilat ja pätevien ohjaajien saaminen aiheuttavat toimintakuluja. Nykypäivänä seurat pitävät korvausten maksamista luontevana osana urheiluseuratoimintaa ja siltä osin perinteinen vapaaehtoistoiminta on kokenut uudistuksia ja muutoksia seuratasolla. Muihin kuluihin oli kirjattu esimerkiksi ensiapuvälineitä, palkintoja ja musiikkivälineitä ja niihin oli käytetty eniten rahaa Muissa merkittävissä hankkeissa. Koulutuskuluja oli eniten Sinettihankkeissa. Tämä soveltuu hyvin hankkeiden tavoitteisiin, joissa yleensä pyritään kehittämään seuran toimintaa kokonaisvaltaisesti. Osaavien ohjaajien saaminen ja tietotaidon lisääminen onkin todennäköisesti otettu näissä seuroissa yhdeksi toiminnan tavoitteeksi ja siihen on haluttu myös satsata. Kaikkien hankkeiden yhteenlaskettujen kulujen tarkastelu osoittaa sen, että ohjaajapalkkiot (22%) ja ei-hyväksyttävät kulut (30%) ovat hankkeiden suurimmat kuluerät (kuvio 5). Kohta ei-hyväksyttävät kulut pitää sisällään muun muassa tiedottamisen, retket, lisenssimenot, hallintokulut ja muut välineet. Näin ollen hankkeiden perusorganisointi vie yllättävän paljon rahaa ja suhteessa tähän esimerkiksi koulutuksen kautta saavutettava todennäköinen toiminnan kehittäminen on kulueristä pienimpiä. Toisaalta taas paikallistuen perusidea liikuntahankkeiden käynnistämisestä paikkakunnilla toteutuu hyvin. Ilman rahallista satsausta on vaikeaa toteuttaa säännöllistä toimintaa tai muita suurempia hankkeita. Lisäksi voidaan ajatella, että palkkion maksaminen hyville ohjaajille on osa laadukasta hanketta. 18

19 Kuvio 5: Paikallistukihankkeiden kulujen jakautuminen (mukana kaikkien neljän hankemuodon ilmoitetut kokonaiskulut). Pt-hankkeiden kokonaiskulut Ei hyväksytt. 30 % Koulutus 7 % Välineet 12 % Vuokra 13 % Ohjaajapalkkio 22 % Muut hyväksyttävät 16 % 3.3 Paikallistuen merkitys Toimintaselvityksessä pyydettiin arvioimaan tuen merkitys hankkeen talouden kannalta. Vastaukset ovat yhteneväisiä edellä esitettyihin kulujen ja tuottojen jakautumisen kanssa, joskin yksittäisenä taloudellisena hyötynä paikallistuki kohdistui usein hankkeen tiettyyn osa-alueeseen. Näin ollen kokonaisbudjetin tarkastelu ja paikallistuen arvo ja merkitys eivät aina olleet samoja. Tämä käy ilmi siitä, että merkityksellisimpänä tuen käyttömuotona vastaajat kokivat mahdollisuuden tehdä välinehankintoja (34%). Kuten edellä todettiin, välinehankinnat muodostivat kokonaiskuluista vain 12% (kuvio 5). Riittävät ja hyväkuntoiset välineet ovat hankkeiden onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa ja vaikuttavat myös myönteisesti osallistujien motivaatioihin. Lisäksi varustehankintoja voidaan pitää pitkä- 19

20 aikaisina sijoituksina, joita voidaan hyödyntää seuran toiminnassa jatkossakin. Kuvio 6: Paikallistuen merkitys (Monipuolinen, Nuoret, Muu merkittävä). Paikallistuen merkitys % Halvempi osall.maksu Ohjaajien palkka Muu vaikutus Varustehankinnat Toimintaympäristö Tuella ei merkitystä Vastaajien mukaan paikallistuki mahdollisti myös osallistumismaksujen alentamisen tai poistamisen ja tätä pidettiin toiseksi merkittävimpänä asiana (28%). Käyttämällä paikallistuki osallistumismaksuihin pystytään osallistumiskynnystä madaltamaan eikä perheiden taloudellisilla taustoilla ole niin suurta merkitystä. Osallistumismaksujen kautta kulkevaa rahavirtaa voidaan kuitenkin pitää seuratoiminnassa suurena, koska niiden kautta rahoitetaan kolmannes paikallistukihankkeista (kuvio 3) ja tästä huolimatta paikallistukea kohdennetaan niiden alentamiseen tai poistamiseen. Jos tukea ei käytettäisi osallistumismaksuihin, voisi todellinen maksu nousta hyvinkin korkeaksi. Ohjaajien palkkauksen tehostamista pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä taloudellisena vaikuttimena (16%). Kaikkien hankkeiden kokonaiskuluista ohjaajapalkat vievät noin viidenneksen (kuvio 5) ja ne ovat samalla suu- 20

21 rin yksittäinen kuluerä. Koska paikallistuen merkitys koetaan suurimmaksi silloin, kun se kohdennetaan osallistumismaksuihin ja välineisiin, on seurojen mitä ilmeisemmin tehtävä runsaasti myös muuta varainhankintaa ohjaajakulujen kattamiseksi. 9% vastaajista puolestaan ilmoitti, että tuen avulla toimintaa pystyttiin järjestämään paikoissa, jonne on helppo/turvallinen mennä tai jotka ovat osallistujia lähellä (Toimintaympäristö). Voidaankin olettaa, että koulujen liikuntatiloja tai asuinalueiden lähiliikuntapaikkoja on osattu hyödyntää ja tuen myötä harrastamisen helppouteen on haluttu kiinnittää huomiota. Toimintaselvitykseen vastanneet olivat raportoineet kohtaan Muu taloudellinen vaikutus esimerkiksi koulutukseen satsaamisen tuoneen toiminnan kokonaisuuteen helpotusta. Myös tuen käyttäminen tilavuokriin, koulutusmateriaalikustannuksiin tai matkakuluihin oli helpottanut hankkeen onnistumista merkittävästi. Osa vastaajista ei osannut eritellä tuen taloudellista vaikutusta ja tukea pidettiin kokonaisvaltaisesti hankkeen käynnistymisen kannalta merkityksellisenä sysäyksenä. 21

22 4 Paikallistukihankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Toimintaselvitysraportissa tiedusteltiin hankkeiden sosiaalisia ja tiedollisia vaikutuksia kaikilta muilta paitsi Sinettihankkeen järjestäviltä seuroilta. Vastaukset hajaantuivat kaikkien kysyttyjen vaihtoehtojen kesken ja lisäksi kohtaan Muuta oli raportoitu varsin erilaisia kommentteja. Tämä kertonee siitä, että toiminnan toteuttajille hankkeiden tavoitteet ja keskeisimmät asiat näyttäytyvät varsin eri tavoin. Kolmannes (34%) vastaajista koki, että hankkeen myötä toiminnan toteuttajien välinen yhteishenki ja tekemisen taso oli parantunut (kuvio 7). Tätä voi pitää myös seuran organisoitumisen ja yleisen toiminnan kannalta varsin myönteisenä asiana. Yhdessä tekemisen ja erillisen hankkeen suunnittelun ja toteutuksen myötä on saatu aikaan laajempiakin vaikutuksia kuin lasten ja nuorten liikuttaminen. Viidennes vastaajista (19%) piti tärkeimpänä sitä, että erityisesti tyttöjen liikuntaharrastusta voitiin hankkeen myötä lisätä. Tämä näkyy myös hankkeisiin osallistuneiden tyttöjen ja poikien määrissä (taulukko 4). Lähes yhtä merkityksellisenä asiana pidettiin yhteistyön lisääntymistä lasten/nuorten vanhempien kanssa (17%). Lisäksi osa vastaajista piti tärkeänä hankkeessa toimivien aikuisten tietomäärän lisäämistä liikunnan vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin (13%). Muita merkittäviä sosiaalisia tai tiedollisia vaikutuksia (10%) olivat muun muassa lajituntemuksen lisääminen, 22

23 Kuvio 7: Paikallistukihankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset (Monipuolinen, Nuoret, Muu merkittävä). Hankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Yhteishenki ja toiminnan taso parani Tyttöjen harrast. lisääntyi Yhteistyö kodin kanssa lisääntyi Tiedolliset vaikutukset Muu Erityisryhmien harrast. lisääntyi % syrjäkylien liikuntamahdollisuuksien monipuolistaminen ja alueyhteistyön parantuminen. Erityisryhmien liikunnan harrastamisen lisääntymistä oli pitänyt tärkeimpänä 7% vastaajista. Vastauksissa ei määritelty tarkemmin, keitä osallistujia erityisryhmissä oli. 4.1 Hankkeissa koettuja onnistumisia Vastaajia pyydettiin kommentoimaan myös omin sanoin hankkeisiin liittyviä onnistumisia ja epäonnistumisia. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä vastauksista: Saatiin uusia harrastajia ja myös vanhat jatkoivat harrastusta. Saatiin uusia ohjaajia sekä valmentajia. 23

24 Rahan käyttäminen kuljetuksiin ja ohjaajien koulutukseen oli hyödyksi. Leiritys oli koko alueella uutta ja uusia harrastajia saatiin mukaan toimintaan. Hanke onnistui mielestämme hyvin, murrosikäisten tyttöjen pysyminen seurassa ja tanssillisen harrastuksen jatkui. Useat lapset saivat mahdollisuuden harrastaa ja harjoitella laadukkailla ja monipuolisilla radoilla ja harjoituksissa. Yhteistyö päiväkotien ja seuran välillä aktivoitui ja lapset odottivat liikuntatuokiota, viikon paras päivä! Kerhomme onnistuivat hyvin, lapset ja nuoret olivat innostuneita, pienistä kärhämistä selvittiin keskustelemalla, kaikki oppivat toimimaan ryhmässä ja huomioimaan muita. Kaikki osallistuivat aktiivisesti, kun oli varma kyyti kerhoon ja reippaat ohjaajat. Lapset/nuoret jaksoivat paremmin keskittyä koulutyöhön. Onnistui erinomaisesti; seuran toiminnassa mukana olevien vuotiaiden määrä lisääntyi huomattavasti edellisvuodesta, intoa riitti läpi vuoden ja toimintaa onnistuttiin vakiinnuttamaan. Saimme mukaan myös satunnaisia harrastajia, tavoitteellinen toiminta sitouttaa ja antaa pitkäjänteisyyttä. Lisäksi saimme arvokasta kokemusta uusien toimintamuotojen kehittämiseksi. Monipuolista toimintaa ympäri vuoden pienellä osallistumismaksulla 40e/ lapsi. 24

25 Voitiin aktivoida uusia liikkujia sivukoululta /-kylältä, jossa ei toimintaa ennen ollut juuri lainkaan. Tavoittavuus koulujen kautta onnistui hyvin, nuorimmille tarkoitettua välineistöä saatiin hankittua, lajin esillä pito paikkakunnalla toteutui. Saimme hankittua 20 paria laadukkaita hiihtovälineitä ja voimme perustaa tulevana talvena liikkuvan hiihtovälinelainaamon. Saimme hoidettua mm. välineitä, salimaksuja muuhun kuin golf käyttöön, ohjaajat saivat kulukorvauksia. Sosiaalisten taitojen kehittyminen ja toisten hyväksyminen integroidussa ryhmässä. Hankkeet onnistuivat kokonaisuutena hyvin. Huomion arvoista on se, että hankkeiden järjestäjät painottavat hyvin erilaisia asioita. Esimerkiksi liikunnan kautta tulleiden tunnekokemusten (hauskuus, ilo, tyytyväisyys) merkitystä arvostettiin paljon. Välttämättä suurta osallistujamäärää ei aina voida pitää hankkeen onnistuneimpana asiana. Monien vastaajien mielestä parasta oli liikuntakokemusten ja yleensäkin harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen lapsille ja nuorille. Osa vastaajista koki tuen helpottaneen toiminnan vakiinnuttamista ja tämä on toiminnan jatkuvuuden kannalta myönteinen asia. 4.2 Hankkeiden toteutumista haitanneet tekijät Hankkeiden toteutukseen liittyvät epäonnistumisen kokemukset liittyivät varsin monenlaisiin tekijöihin. Mitään yksiselitteistä tai yleisintä hanketta haitannutta tekijää ei voida nimetä. Tähän vaikuttaa todennäköisesti hankkeiden erilaisuus (kerho vs. tapahtuma) sekä hankkeiden koko: 25

26 Ohjaajat kuormittuivat hieman liikaa. Leireille osallistuminen vähäistä, kaikki vetäjät eivät oikein tiedostaneet leikinomaisuutta ja monipuolisuutta. Uusia vetäjiä ei saatu koulutukseen. Osallistujista enemmistö oli tyttöjä, joten poikia tulee saada ensi kesänä lisää, miespuolisia ohjaajia ei tahdo saada mistään. Sellaisia olisi ihan esimerkin vuoksi tarvittu. Koulun liikuntatilan pieni koko haittaa harrastusta, samoin saatavien vuorojen vähyys. Varojen vähyyden takia jouduttiin karsimaan välineitä/varusteita ja myös uimahallikäynnit jäi uusilta ryhmiltä pois. Yleisseurassa ja jaostossa ei noteerattu hanketta mitenkään. Toiminnasta tiedottaminen olisi voinut olla vielä runsaampaa ja monipuolisempaa. Jäätiin hieman uusien ryhmien tavoitteesta: 3 ryhmää toteutui/5 tavoitteena, 30 uutta harrastajaa / tavoite 50. Hankkeen markkinointi epäonnistui myöhäisen aloitusajankohdan takia, ensi vuonna aloitamme markkinoinnin aikaisemmin, jotta tavoitamme enemmän lapsia. Harjoittelupaikkojen luonti lähemmäksi keskustaa turvallisien reittien ulottuville ei onnistunut. 26

27 Verkottuminen ulkopuolelle ei toteutunut suunnitelmien mukaan. Kesäksi emme saaneet lapsia perheineen innostumaan toiminnasta. Kesä lomineen ja kaikkineen on aina ollut toimintamme kannalta hankalaa. Ohjaajia ja valmentajia kyllä riittää, mutta missä ovat lapset perheineen? Ohjaajia vaikea saada, lasten vanhemmat melko passiivisia. Sitouttamista ja ohjaajakoulutusta on lisättävä, erityisesti apuohjaajia tarvitaan. Vastauksista ilmenivät monet seuratoiminnan normaalit ongelmat kuten ohjaajapula, vapaaehtoisten jaksaminen, tiedotusongelmat ja olosuhteet. Joitakin asioita voidaan kehittää ja parantaa paremmalla etukäteissuunnittelulla (esim. tiedotusongelmat), mutta väistämättä eteen tulee myös äkillisiä olosuhde- ja tilannemuutoksia. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta hanke voi onnistua hyvin ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Useat vastaajat olivatkin jättäneet vastaamatta tähän kohtaan kokonaan tai kommentoivat, että hankkeen toteutuksessa ei ollut suurempia ongelmia. 27

28 5 Pohjoismaista vertailua Myös Ruotsissa ja Norjassa on lasten ja nuorten liikuntaa tuettu erillisten seuratoiminnan paikallistukien tai muiden projektien muodossa. Ruotsissa tukea on jaettu erilaisten projektien myötä jo 1980-luvulta lähtien ja vastaavasti Norjassa paikallistukea alettiin myöntää vuonna 2000 (Lämsä 2005, 48 52). 5.1 Handslaget Ruotsin tämän hetkinen paikallistukiohjelma Handslaget käynnistyi vuonna 2004 ja se ulottuu vuoden 2007 heinäkuuhun asti. Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat: mahdollistaa liikuntaharrastuksen kaikille lapsille ja nuorille monipuolisempaa seuratoimintaa lisätä koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä lisätä tyttöjen liikuntaa alentaa liikuntaharrastukseen liittyviä kuluja kampanjoida päihteitä vastaan. Handslaget on varsin mittava projekti ja neljän vuoden aikana käytettävä kokonaisrahamäärä on suuri, noin 107 miljoonaa euroa (taulukko 7). Toiminta koordinoidaan lajiliittojen ja aluejärjestöjen kautta. Lajiliitot toimivat itsenäisesti hankekoordinoinneissa, mutta hankkeiden sisällöt ja 28

29 tavoitteet ovat valtakunnallisesti yhteneväisiä (kts. yllä olevat ohjelman tavoitteet). Aikataulullisesti ja osin sisällöllisesti Ruotsin ohjelmaa voidaan verrata näin ollen Suomen paikallistukijärjestelmään, jossa meneillään oleva nelivuotiskausi päättyy vuonna Taulukko 7: Ruotsin paikallistukiohjelma Handslagetin toiminta-aika ja budjetti (www.rf.se). 1. Vuosi milj. 2. Vuosi milj. 3. Vuosi milj. 4. Vuosi milj. Yhteensä 107 milj. Paikallistukien lisäksi on tehty kolmenlaisia kohdennettuja hankkeita, joista ohjaaja/valmentajakoulutuksen kehittäminen on yksi iso projektikokonaisuus. Samoin liikuntamahdollisuuksien (liikuntarakentaminen/suunnittelu) parantamiseen suurkaupungeissa ja maaseudulla on kohdennettu erillistukea, koska näissä olosuhteissa liikuntapaikat ovat joko liian kaukana tai ylikuormitettuja. Lisäksi on haluttu kehittää useamman vuoden projekteja, joissa yhteistyötä tehdään laajemmin seurojen ja kuntien välillä. Myös näissä erillisprojekteissa sisällöt ja tavoitteet nivoutuvat Handslagetin viiteen yleistavoitteeseen. Huomion arvoista on myös se, että tutkimustoimintaan on varattu huomattava summa rahaa. Vuonna 2005 myönnettiin tukea yli yhteensä 22 hankkeelle, joiden keskeinen tavoite on selvittää Handslagetin ympärille muotoutuvien hankkeiden sisältöjä ja vaikuttavuutta, koulujen ja urheiluseurojen yhteistyömalleja sekä lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta hankkeissa. Handslagetin seurannasta ja arvioinnista julkaistaan vuosittain raportti ja tähän mennessä on ilmestynyt kaksi vuosiyhteenvetoa. Toisena toimintavuonna hakemuksia kertyi yli kappaletta ja niistä hyväksyttiin 29

30 noin Järjestäviä seuroja oli Osallistujia hankkeissa oli lähes , joka oli yli enemmän kuin ensimmäisenä vuonna. Keskimäärin yksi paikallishanke sai tukea Eniten hankkeita käynnistyi monipuolisen toiminnan (37%) ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön (34%) ympärille. Edellisvuoteen verrattuna kouluyhteistyö oli lisääntynyt kahdeksalla prosentilla ja tyttöjen liikuntatoimintaan panostaminen vähentynyt saman verran. Handslaget on tällä hetkellä puolivälissä ja arvioiden mukaan paikallistukiohjelma on vakiinnuttanut asemansa järjestökentässä. Tavoitteena onkin tuottaa materiaalia onnistuneista kokeiluista ja samalla lisätä hyvien kokemusten ja toimintamallien käyttöä laaja-alaisesti. Lisäksi lajiliittojen tukeminen omien projektin toteuttamisessa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. (www.rf.se.) 5.2 Lasten ja nuorten liikuntaprojektit Norjassa Lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tukeminen valtion varoista on keskeinen osa Norjan liikuntapolitiikkaa. Lämsän (2005) tekemässä Lasten ja nuorten liikuntaohjelman loppuraportissa esitellään laajasti Norjan paikallistukiohjelmaa, joka päättyi vuonna Koska kauden 2005 osalta ei ollut löydettävissä raportteja uuden ohjelman puitteissa, ollaan Norjassa luultavimmin keskitytty menneen ohjelman osalta syventäviin selvityksiin. Siitä johtuen tässä käsillä olevassa raportissa esitellään Norjan urheiluliiton ja olympiakomitean (NIF) käynnistämiä yksittäisiä lasten ja nuorten liikuntaprojekteja, jotka tosin tavoittelevat toimintasisällöiltään samoja asioita kuin paikallistukihankkeet. Seuraavassa on lyhyt esittely projekteista: Aktiv Oppvekst: pyritään kehittämään paikallista yhteistyöverkostoa, joissa koulut ja urheiluseurat pyrkivät löytämään työskentelymuotoja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. 30

31 BBO-prosjektet (Barn, bevegelse og oppvekst): projektin perusidea on kehittää ja tukea lasten kasvua ja kehitystä päivittäisen liikunnan kautta. Tavoitteena on kehittää erilaisia organisointi- ja aktivointimalleja, joiden avulla lasten arkipäivään saadaan lisää liikuntamahdollisuuksia. Yhteistyötä tehdään urheilujärjestöjen, koulujen ja kotien kanssa. Projektiin liittyy myös useamman vuoden pitkittäistutkimus lasten fyysisestä aktiivisuudesta. If-ambassadoren: NIF ja vakuutusyhtiö If tavoittelevat yhteisessä projek- tissaan paitsi lapsia myös heidän vanhempiaan. Eri alueille jakaantuneiden urheilulähettiläiden tavoitteena on kehittää lähiliikuntamahdollisuuksia ja erilaisia paikallishankkeita alueen seurojen kanssa. Painopiste on turvallisen ja viihtyisän kasvuympäristön rakentamisessa ja tukemisessa, jossa koko perhe voi harrastaa arkiliikuntaa. Sats Ungt: Projektin tavoitteena on saada nuoret pysymään mukana seuratoiminnassa joko oman harjoittelun tai muiden toimijaroolien kautta (valmentaja, tuomari jne.). Lisäksi nuoria halutaan aktivoida mukaan lajiliittotoimintaan ja päätöksentekoprosesseihin. Tällä halutaan vaikuttaa siihen, että urheilun parissa tehtävä työ houkuttelisi myös aikuisiällä eikä seura-/liittotason toimijoista olisi jatkuvasti pulaa. (www.nif.idrett.no.) Verrattaessa hankkeita esimerkiksi Suomen malleihin korostuu Norjassa nuorten osuus huomattavasti enemmän. Lisäksi moniin projekteihin liittyy monipuolista tutkimustoiminta. Useissa hankkeissa toistuu myös sana arkipäivä eli lähtökohtana on lapsen ja nuoren normaali elämismaailma, johon liittyy oleellisesti koulu. Tätä voidaan pitää suurimpana erona esimerkiksi Suomen paikallistukiohjelmaan. Tähän luonnolliseen kasvu- ja elinympäristöön liitetään erilaisia liikunta-aktiviteetteja, joiden kautta pyritään madaltamaan osallistumiskynnystä. Projektien lähtökohtana on liikunnan harrastamisen yksinkertaisuus ja helppous osana arkipäivän toimintoja. 31

32 6 Hanke-esimerkkejä A lla olevien hanke-esimerkkien kautta esitellään lyhyesti muutamia Atoimintakaudella alkaneita paikallistukihankkeita. Seuran nimen jälkeinen suluissa oleva luku kertoo hankkeessa mukana olleiden lasten ja nuorten määrän ko. toimintakaudella (Nuori Suomi; Hankerekisteri). Sinettiseurahankkeet Leppävirran Viri, yleisurheilu (147) Leppävirran Viri on yleisseura, jonka yleisurheilujaos sai tukea Sinettiseurahankkeeseen. Hankkeen etenemistä helpotti eniten eri ikäryhmille muokatut ryhmäjaot (liikuntaleikkikoulu, 7 9-v., v., 14-v. ->, harrasteryhmä), joiden myötä ohjaajien toimenkuvaa pystyttiin selkeyttämään. Ryhmäjaottelun avulla saatiin myös kunkin ryhmän toiminta jäntevämmäksi. Hankkeen myötä laadittiin tiedotussuunnitelma sekä Pelisäännöt. Toiminnan kannalta Pelisääntöjen tekeminen koettiin tärkeäksi, koska yhteisten linjausten laatiminen helpotti kokonaisuuden toimivuutta. Lisäksi paperille laaditut säännöt on helpompi palauttaa mieleen ja pitää esillä. Pelisääntöjen kohdalla keskeistä oli laatia eri ikäryhmille eri säännöt. Urheilukerhoista tehtiin maksullisia, mutta siitä ei aiheutunut ongelmia. Yksi syy tähän saattoi olla se, että maksu sisälsi esim. YU-passin (mukana 32

33 vakuutus), ilmaisen kilpailuihin osallistumisen sekä ohjaustunnit. Maksullinen kerhotoiminta mietitytti aluksi, mutta se helpotti osaltaan seuran varainhankintaa. Hankkeen onnistumisen kannalta vaikeinta oli saada lasten vanhemmat mukaan toimintaan ryhmätasoilla. Kesäisin vanhemmille on pyritty järjestämään omaa liikuntaa lasten kerhojen ajaksi ja jatkossa olisi toive, että vanhemmat pystyisivät osallistumaan ryhmiin apuohjaajina tai tukemaan muuten lapsen urheiluseuraharrastusta muiden tehtävien kautta. Virin muut jaokset suhtautuivat yleisurheilujaoksen hankkeeseen positiivisesti ja toinen jaos päätti ryhtyä myös omaan Sinettiprojektiin. Jatkon kannalta olisikin hyvä, että kaikilla jaoksilla olisi Sinettitunnus, koska lapset harrastavat useita liikuntamuotoja seuran eri jaoksissa ja näin toimintalinja olisi kaikilla sama. Joen Yawara, judo (110) Yawara on Joensuulainen judoseura, jonka toiminnassa pyritään huomioimaan monipuolinen liikunta ja yhdessä tekeminen mahdollisimman laajaalaisesti. Vanhemmat ovat mukana säännöllisesti tietyissä harjoituksissa ja seuratoimintaan on pyritty järjestämään muitakin yhteistapaamisia ja retkiä esim. uimahalliin. Monipuolisuus näkyy puolestaan telinevoimistelijoiden ja painijoiden kanssa tehtävien yhteisharjoitusten kautta. Sinettihankkeessa keskityttiin ohjaajakoulutukseen ja yleisesti ohjaajien aktiivisuuteen. Koulutustarpeet lähtivät omista mielenkiinnon kohteista ja tämä helpotti osaltaan ohjaajien innokkuutta asiaan. Olemassa olevan toiminnan hyvä taso edisti hanketta, eikä seuratoiminnassa ollut suuria puutteita. Apua projektiin saatiin Pohjois-Karjalan Liikunnasta ja Judoliitosta. Seuran ohjaajat sekä johtokunta olivat hankkeessa hyvin mukana ja näin projektia voidaankin pitää seuran yhteisenä juttuna. Tätä Yawarassa pidetään varsin tärkeänä asiana myös muiden lajien Sinettihankkeissa ja toiminnassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kaikille seuratoimijoille (joh- 33

34 tokunta, ohjaajat, vanhemmat, lapset jne.) tiedotetaan siitä, mikä ja mitä hanke tarkoittaa ja mitä se vaatii. Myönteistä Sinettihankkeessa oli myös se, että sen onnistuminen huomioitiin hyvin paikallisessa mediassa. Seura sekä urheilun eettisyyteen liittyvä keskustelu sai paljon myönteistä julkisuutta. Vantaan Jalkapalloseura (1232) Vantaan Jalkapalloseura on yksi harrastajamääriltään isoimmista kuluneella kaudella paikallistukea saaneista seuroista. Seuran toiminnallisen laadun kehittäminen käynnistyi jo vuonna Vielä tuolloin ei puhuttu Sinettiseurahankkeesta ja tärkeintä oli oman toiminnan tehostaminen. Sinettitunnusta päätettiin hakea vasta siinä vaiheessa, kun toiminta oli saavuttanut seuran omat tavoitteet. Kriteerit olivat näin ollen tiedossa ennen hakuprosessia ja vaikka seuralla oli omiakin kriteereitä, ohjasivat myös Sinettikriteerit kehitysprosessia. Vuonna 2004 haettu paikallistuki ei siten vaikuttanut ratkaisevasti Sinettihankkeen käynnistymiseen tai sen läpiviemiseen vaan tärkein onnistumisen edellytys oli seuratoimijoiden oma halu kehittää seuraa. Tuki mahdollisti kuitenkin hyvän loppukirin ja koulutuksen kautta saatiin ohjaajien tietotaitoa lisättyä. Hakuprosessin aikana seuratoimijat olivat eri työryhmissä ja tämä helpotti vastuunjakamista. Sinettitunnuksen hakemisesta tiedotettiin vanhemmille myöntävän päätöksen jälkeen ja tämän kautta haluttiin osaltaan viestittää toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Yhteistyötä tehtiin projektin aikana sekä Palloliiton että Uudenmaan piirin nuorisopäällikön kanssa. Isossa seurassa on luonnollisesti paljon erilaisia mielipiteitä ja yhteisen linjan löytäminen ei ollut aina helppoa. Seuran jäsenten kyky ja halu keskustella asioista oli kuitenkin lopputuloksen kannalta hyvä asia. Hankkeen olisi voinut viedä läpi myös nopeammalla aikataululla ja etenkin loppurutistukseen olisi tarvittu enemmän ihmisiä. 34

35 Muu merkittävä hanke Kouvolan Kiekko, Kuusankosken Puhti Hockey Carneval lasten liikuntaprojekti (2018) Kouvolassa ja Kuusankoskella aloitettiin vuonna 2004 projekti, jonka tavoitteena oli tarjota mahdollisimman monelle alueella asuvalle lapselle (1. 3.-luokkalaiset) mahdollisuus tutustua jääliikuntaan. Paikallistuen lisäksi merkittäväksi tukijaksi saatiin Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö, jonka tuella toimintaa on pystytty myös jatkamaan. Vuonna 2004 mukana olivat kaikki Kouvolan ja Kuusankosken 1 3 luokkien oppilaat. Seuraavana vuonna toimintaa laajennettiin Valkealaan ja sen kyläkouluille. Tästä johtuen toisena vuonna osallistujamäärä olikin lähes Käytännössä toiminta on toteutettu niin, että lapset haetaan kouluilta 15 min. ennen tunnin alkua bussilla hallille ja tunnin (45 min) päätyttyä viedään takaisin kouluun. Kuljetukset ja tunnit ovat lapsille ilmaisia. Ensimmäisenä toimintavuonna yhdelle lapselle tuli jääkertoja 8 13 ja toisena vuonna 6 8. Lisäksi hankkeeseen liittyi opettajille suunnattu yhden päivän koulutus Vierumäen urheiluopistolla. Päävastuu organisoinnista on kahdella osa-aikaisella työntekijällä sekä kahdella oppisopimusharjoittelijalla. Liikunnan lisäksi hankkeeseen yhdistettiin opastusta terveistä elämäntavoista sekä päihdekoulutusta, joista seuraa jatkossa oma erillinen hankkeensa. Kouluissa toteutettu opetustuokio (1/ryhmä) toteutettiin pelin kautta. Myös lasten vanhemmille annettiin koulutusta samoihin teemoihin liittyen. Koko projektin onnistumisen kannalta tärkeää roolia näytteli rahoitus, joka on mahdollistanut toiminnan jatkuvuuden. Merkittävänä tekijänä on ollut myös hyvän linkin rakentaminen alueen opettajiin ja koulujen rehtoreihin, koska ilman heidän myönteistä asennettaan projekti ei olisi onnistunut. 35

36 Vammalan Seudun Voima, Sporttivaunu liikunta kotikentälle, yleisurheilu (200) Vammalan Seudun Voimalla on useita alajaoksia, jotka toimivat keskustaalueen ulkopuolella. Sporttivaunu hankkeen perusidea on viedä ohjaajat ja välineet näihin kyliin ja siellä olevien lasten käyttöön liikuntatuokion ajaksi. Vaunuun on koottu perusliikuntavälineitä sekä erityisesti lasten käyttöön soveltuvia aitoja, heittovälineitä yms. Ohjaajina toimivat pääsääntöisesti nuoret, mutta mukana on myös vanhempia ohjaajia. Aikuisen läsnäoloa tarvitaan myös autokuljetuksen vuoksi. Sporttivaunua on hyödynnetty myös kouluopetuksessa lasten liikuntatunneilla. Opettajien kokemukset ovat hyviä, koska välineiden lisäksi on tarjolla myös asiantuntevaa ohjausta. Tulevaisuudessa vaunun välineitä ja seuran ohjaajia tullaan käyttämään myös päiväkodeissa. Välinehankintojen viivästymisen vuoksi hanke käynnistyi oletettua myöhemmin, keväällä Toiminta on kuitenkin onnistunut hyvin ja sitä jatketaan edelleen. Myönteisenä asiana lasten liikuttamisen lisäksi on hankkeessa ollut myös se, että nuoret saavat ohjaamisesta korvausta ja kesäajaksi on tarjolla mielekästä tekemistä. Mikkelin Luistelijat Liikettä luistimilla, taitoluistelu (5) Mikkelin Luistelijoiden hanke suuntautui erityishuomioita tarvitsevien lasten liikuntaan. Seuralla oli halu laajentaa tarjontaansa eri sektoreille ja erityisliikunta osoittautui hyväksi vaihtoehdoksi. Taustalla oli myös Taitoluisteluliiton kampanja. Ennen paikallistukihanketta heillä toimi viiden kerran kokeiluna dysfasialapsille suunnattu luistelukerho ja onnistuneiden kokemusten myötä seurassa päätettiin hakea paikallistukea säännöllisemmälle toiminnalle. Vuonna 2004 aloitettu luistelukerho toimii kerran viikossa (syyskuu huhtikuu) ja ryhmässä on tällä hetkellä dysfaatikkojen 36

37 lisäksi myös kehitysvammaisia lapsia. Toiminta on jatkunut koko ajan ja tällä kaudella ( ) mukana on ollut kymmenkunta lasta. Ryhmä harjoittelee omana ryhmänään, mutta jäällä toimii samanaikaisesti myös muita Mikkelin Luistelijoiden lapsia ja nuoria. Toistaiseksi tämä ratkaisu on tuntunut parhaimmalta, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että osa ryhmäläisiä siirtyy integroidusti muihin ryhmiin. Ohjaajia tällä erityishuomiota tarvitsevien lasten ryhmällä on kaksi. Onnistuneen toiminnan kannalta on tärkeää, että ohjaajilla on kokemusta ohjaamisesta sekä tietämystä erityisryhmistä. Toiminnan jatkuminen ensimmäisen vuoden jälkeen on tehnyt asiaa tunnetuksi ja samalla kerho on markkinoinut itse itseään. Tiedottamiseen on kiinnitettävä kuitenkin jatkossakin huomiota. Mikkelin Luistelijoissa onkin havaittu hyväksi keinoksi se, että tiedotteet lähetetään suoraan koteihin. Monipuolinen hanke Juniori-Ajo ry, lentopallo (200) Ajo on Savonlinnassa toimiva lentopalloseura. Alueella on virkeää lentopallotoimintaa ja yhteistyötä on tehty seutukunnallisesti aiemminkin, joten kahden seuran (Juniori-Ajo ja Pääskylahden Vesa) toteuttama monipuolinen liikuntakerhohanke lähti hyvin käyntiin. Hanke paransi pienemmän seuran (Pääskylahden Vesa) resurssipulaa ja mahdollisti Ajon toiminnan monipuolistumisen sekä suuremman toimijajoukon saamisen ohjaustyöhön mukaan. Kerhon tärkein tavoite oli tarjota luokkalaisille koululaisille palloilukerhotoimintaa iltapäivisin, yleensä kello välisenä aikana. Toimintakausi alkoi syksyllä 2004 ja loppui keväällä Lajikirjo käsitti kattavasti erilaisia palloilulajeja ja ohjauksesta vastasivat seurojen omat ohjaajat, Savonlinnan Seudun Liikunnan koulutetut ohjaajat sekä seuroissa toimivat nuoret. 37

38 Toiminta järjestettiin taajaman ulkopuolella olevilla kouluilla (5 kpl) sekä yhdellä kaupungissa sijaitsevalla koululla, jossa kohderyhmänä oli maahanmuuttajatytöt. Lisäksi keväällä 2005 tehtiin yhteistyötä 4H-yhdistyksen kanssa, joka järjestää alueen iltapäiväkerhotoiminnan luokkalaisille. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että urheiluseurat pitivät kerran viikossa iltapäiväkerhon liikunnan merkeissä ja siihen saivat osallistua kaikki halukkaat kerholaiset. Hanke onnistui hyvän etukäteissuunnittelun ansiosta. Koska yhteistyötahoja oli useita, tarvittiin paljon yhteydenottoja, aikataulusuunnitelmia yms. Näiden huolellinen tekeminen auttoi hankkeen toteuttamista. Hankkeen myötä seuroihin saatiin uusia jäseniä. Maahanmuuttajille suunnattu kerhotoiminta toi osallistujille hyviä liikuntakokemuksia ja auttoi heitä sopeutumaan koulumaailmaan paremmin. Lisäksi eri lajien/ seurojen välinen verkostoituminen koettiin myönteisenä asiana. Tietotaidon siirtäminen lajien välillä auttaa kaikkia harrastajia ja seurojen välinen kilpailu harrastajista vähenee. Hyvänä esimerkkinä tästä on kuukausittain järjestettävät yhteiset leiripäivät, joissa vuorotellen eri lajien ohjaajat käyvät vetämässä harjoituksia. Hankkeella on näin ollen ollut myös pidempiaikaisia toiminnallisia vaikutuksia. Mäntyharjun Virkistys, yleisurheilu (42) Mäntyharjulaiset seurat organisoivat yhteishankkeen, jossa 6 9-vuotiaille lapsille järjestettiin viikoittain kerhotoimintaa 11 eri lajin parissa. Suurinta osaa lajeista pystyttiin toteuttamaan Mäntyharjulla, mutta myös alueen muita seuroja hyödynnettiin (esim. Mikkelin Luistelijat). Toiminnan tavoitteena ja ideana oli tarjota jokaiselle jotakin ja samalla seurat saivat esitellä omaa lajiaan lapsille. Jokaisella lajilla oli mahdollisuus suunnitella omat kerhokerrat ja tämä takasi ohjaajien riittävyyden sekä sen, että tarvittaessa voitiin antaa yksilöllisistä tukea/ohjausta. Toiminnan organisoinnin ydinryhmän muodosti neljän hengen ideointitiimi, jonka ympärillä oli 38

39 päälajeista koostuva isompi suunnitteluryhmä. Kerho jatkuu edelleen ja tälle kaudelle on tehty tytöille ja pojille omat ryhmät. Tyttöjen määrä jäi toimintakaudella vähäiseksi ja tällä ryhmäjaottelulla on saatu etenkin tyttöjä mukaan paljon enemmän. Toimintaan on tullut lisää lapsia siitä huolimatta, että osa lapsista on siirtynyt lajikokeilujen myötä erikoisseuroihin. Erikoisseurat ovat hyvä vaihtoehto niille, jotka löytävät monipuolisen toiminnan kautta oman lajin. Vastaavasti ne, jotka haluavat edelleen harrastaa useita lajeja, ovat edelleen mukana monipuolisessa liikuntakerhotoiminnassa. Koska hankkeessa tehtiin yhteistyötä eri seurojen kanssa, oli organisointi haasteellista. Hankkeen tavoitteet kuitenkin saavutettiin ja toiminnan jatkuessa voidaan olettaa, että myös osallistujat ovat ottaneet toimintamallin omakseen. SB-Girls, Koripallo (70) Lahtelainen tyttöjen koripalloseura SB-Girls lähti ideoimaan monipuolista hanketta huomattuaan, että seuran koripallokerhoihin osallistujat tarvitsivat lisää harjoitusta perusliikuntataidoissa. Tavoitteena oli näin ollen monipuolistaa lajiharjoittelua. Käytännössä toiminnassa oli mukana seuran eri ryhmiä ja useista lajikokeiluista vastasivat seuran omat ohjaajat. Lajikokeilut tehtiin niinä viikkoina, kun salivuoroja ei ollut mahdollista saada koripalloharjoituksiin. Monipuolisuusajattelu on jäänyt hankkeen myötä toimintaan mukaan siten, että tällä hetkellä normaaleissa koripalloharjoituksissa pyritään tekemään välillä muiden lajien harjoituksia. Lajiharjoittelun monipuolisuus ei näin ollen toimi ihan samalla tavoin kuin paikallistukihankkeessa, mutta ideatasolla monipuolisuuden merkityksellisyys on huomioitu. Toiminnan kehittämisen kannalta eri lajien harjoitusten suunnittelun olisi voinut tehdä huolellisemmin ja systemaattisemmin harjoituskauden alussa. Tällä ratkaisulla olisi voinut helpottaa aikataulullisia ja organisointiin liittyviä ratkaisuja. 39

40 Nuorten harrastehankkeet Höyhtytän Jytä/Jytäjuniorit, jääkiekko (11) Höyhtyän Jytä on oululainen miesten harrastekiekkoseura, jonka yhteyteen perustettiin lukion aloittaville pojille oma harrastekiekkoryhmä Jytäjuniorit. Tarve harrasteryhmän perustamiselle oli suuri, koska aktiivinen harjoittelu ja kilpailu ei kiinnostanut kaikkia poikia. Lisäksi jotkut pelaajat eivät mahtuneet alueen muihin joukkueisiin ja pelaaminen uhkasi jäädä tämän vuoksi kokonaan. Kaudella mukana oli 11 poikaa ja heidät saatiin mukaan lehtimainonnan tai muiden pelaajien innostamana. Lisäksi keväällä 2005 järjestettiin pr-tilaisuus, jossa oli mukana joukkueen kummi Reijo Ruotsalainen. Ryhmällä on kolme valmentajaa ja ohjattua toimintaa kaksi kertaa viikossa. Tarvittaessa pojat voivat myös vetää harjoitukset itse. Vanhemmat ovat toiminnassa mukana melko vähän, mutta vanhempainpalaverit järjestetään normaaliin tapaan. Toiminnan onnistumisen keskeinen edellytys on ollut se, että pojat ovat sitoutuneet harjoitteluun ja ryhmätyöhön hyvin. Jytäjuniorit ovat saaneet toiminnastaan muutenkin varsin positiivista palautetta ja sponsorit ovat myös kiinnostuneet joukkueesta. Koska nuorille suunnattua harrastesarjaa ei vielä ole, joukkue joutuu pelaamaan miesten harrastesarjassa. Tulevaisuuden tavoite onkin, että yhdessä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa voitaisiin kehittää vastaavaa toimintaa myös nuorille. Jytäjuniorien toiminta on jatkunut myös tällä kaudella ja yhteistyötä on tehty Haukiputaan Ahmojen ja Kiekko-Oulun A-juniorien kanssa. Joukkueessa on myös vaihtuvuutta, sillä yksi pelaaja on siirtynyt takaisin kilpakiekkoon takaisin ja toinen on aloittanut valmentajana. Tavoitteena on perustaa toinenkin harrastejoukkue, johon otettaisiin syntyneitä poikia. Kaudella 2004 perustettu joukkue siirtyy jossain vaiheessa miesten sarjaan ja tilausta olisi näin ollen nuoremmille pelaajille. 40

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 221 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2006-2007

Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2006-2007 Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2006-2007 Jarkko Kandelin ja Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 213 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2005-2006

Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2005-2006 Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2005-2006 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 199 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa 11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa Kehityshanke yhteistyössä seurojen kanssa Hankkeen tavoitteita Painopiste tämän ikäluokan toiminnan kehittämiseen erityisesti hankeseuroissa, mutta viestinnän

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013. 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2.

NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013. 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö. 2. NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2012-30.6.2013 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö Nurmijärven Taitoluistelijat ry on Nurmijärven kunnan alueella, erityisesti Klaukkalan

Lisätiedot

Kainuun Liikunta. Seuratuki 2012. Toiminnalliset tuet

Kainuun Liikunta. Seuratuki 2012. Toiminnalliset tuet Seuratuki 2012 Toiminnalliset tuet Hakuaika päättyy 15.3.2012!!!! Taloudellinen tuki Vuonna 2012 toiminnallista tukea on jaossa lasten ja nuorten urheiluun sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan.

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016

Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Toimintasuunnitelma, vuosi 2016 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Arvot... 2 3 Visio... 2 4 Yleistä... 2 5 Painopistealueet... 3 6 Harrastus- ja kilpailutoiminta... 4 7 Pallokoulu ja PerheFutis...

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2007 TAPAHTUMIA VUODEN 2007 AIKANA

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2007 TAPAHTUMIA VUODEN 2007 AIKANA ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2007 TAPAHTUMIA VUODEN 2007 AIKANA Kirjan ja ruusun päivä 8.5. Elannon Isku - Vantaan kevätnäytös 15.5. Suomen Voimistelupäivät 8.-10.6. Svolin

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020

KIILAT HOCKEY STRATEGIA 2014-2020 Kiilat Hockey strategia perustuu Suomen Jääkiekkoliiton luomaan strategiaan, jossa on VISIO: Intohimona jääkiekko ja MISSIO: Suomi-kiekosta lisäarvoa elämääsi 1 Tähän kuuluu vahvasti yhteiset TAHTOTILAT:

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Norppaposti 8.8.2008

Norppaposti 8.8.2008 8.8.2008 Norppaohjaajakortin ja nimikkeen voimassaoloaika muuttuu Kaikesta Norppapostiin liittyvästä lisätietoja: nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen (09) 3481 3190 tai 040-764 1157 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016_ 1.Yleistä Vuoden 2016 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, järjestää hyviä kilpailuja,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2014

Seurakysely toimintavuodelta 2014 16.1.2015 9.18 Seurakysely toimintavuodelta 2014 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Matkapuhelin Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

*Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja

*Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa. *Salon suurin seura; jalkapallo, taitoluistelu, salibandy ja koripallo. *Toimisto sijaitsee Salossa Helsingintiellä, seuran omistamissa

Lisätiedot

Nuorisovaliokunta. Ajankohtaiskatsaus SUOMEN NYRKKEILYLIITTO FINNISH BOXING ASSOCIATION AFFILIATED TO THE AIBA 1946 PERUSTETTU 1923 FOUNDED

Nuorisovaliokunta. Ajankohtaiskatsaus SUOMEN NYRKKEILYLIITTO FINNISH BOXING ASSOCIATION AFFILIATED TO THE AIBA 1946 PERUSTETTU 1923 FOUNDED Nuorisovaliokunta Ajankohtaiskatsaus Kysely seuroille tuloksia Junioriharrastajamäärät ovat selvässä laskussa ja meidän on syytä asettaa pidemmän tähtäimen panostuksia, jotta saamme käyrät toiseen suuntaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA

ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA ELANNON ISKU - Vantaa ry TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2008 TAPAHTUMIA VUODEN 2008 AIKANA Suomen mestaruuskilpailut 1.-2.3. Espoo Pohjoismaiden mestaruuskilpailut 8.-9.3. Tanska Luokkanousukilpailut

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

VIMPELIN VETO STRATEGIA KAUSILLE 2015-2017

VIMPELIN VETO STRATEGIA KAUSILLE 2015-2017 VIMPELIN VETO STRATEGIA KAUSILLE 2015-2017 PÄIVITETTY 10.12.2014 SIVU SISÄLLYSLUETTELO 1 SEURAN YLEISESITTELY 2-5 LAJIEN ESITTELY 6-13 STRATEGISET TAVOITTEET 14 TOIMINTASUUNNITELMA 15 MITTARISTO 16 TOIMENPIDESUUUNITELMA

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

OSA - Oman Seuran Analyysi

OSA - Oman Seuran Analyysi 1. Vastaajien taustatiedot Vastaajien lukumäärä: Yhteensä Naisia Miehiä 18 11 7 Vastaajien ikäjakauma: Ikä Kpl Osuus(%) Alle 20 vuotta 1 5 21-30 vuotta 3 16 31-40 vuotta 2 11 41-50 vuotta 10 55 51-60 vuotta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 SB-PRO NURMIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA... 1 KAUDELLE 2012-2013... 1 1. YLEISTÄ... 3 2. VARSINAINEN TOIMINTA...

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016

Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016 Lounais Suomen alueen Lajinlevityssuunnitelma Kaudelle 2015-2016 1. TAUSTAA 3 2. LAJINLEVITYSVASTAAVAN TOIMENKUVA 4 3. ALUEEN TAVOITTEET KAUDELLA 2015-2016 5 3.1 Ringettekoulu 5 3.2 Aluesarja ja kilpasarjatoiminta

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

URHEILUSEURAN TOIMINTALINJA Työvihko urheiluseuran oman toimintalinjan tekemistä varten URHEILUSEURAN TOIMINTALINJA Tämän työvihon tarkoituksena on auttaa urheiluseuroja laatimaan omalle urheiluseuralle

Lisätiedot

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015 1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA?

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? TEHTÄVÄ: VAIHE 1. Aikaa 3 minuuttia. Mieti yksi omasta mielestäsi tärkeä laatutekijä käytännön työssäsi urheiluseurassa.

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN VOIMISTELIJAT RY VALMENNUSRYHMIEN INFO TILAISUUS JÄRVENPÄÄ-TALO 24.8.2015

JÄRVENPÄÄN VOIMISTELIJAT RY VALMENNUSRYHMIEN INFO TILAISUUS JÄRVENPÄÄ-TALO 24.8.2015 JÄRVENPÄÄN VOIMISTELIJAT RY VALMENNUSRYHMIEN INFO TILAISUUS JÄRVENPÄÄ-TALO 24.8.2015 Järvenpään Voimistelijat ry. pähkinänkuoressa Perustettu vuonna 1950 Jäseniä n. 667 henkilöä (tilanne 24.8.2015) Lapset

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2012

Seurakysely toimintavuodelta 2012 Seurakysely toimintavuodelta 2012 1. Seura ALAVUDEN URHEILIJAT 2. Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköposti Matkapuhelin 3. Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen työntekijä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

KANGASALAN MELOJAT RY

KANGASALAN MELOJAT RY KANGASALAN MELOJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 TOIMINTA-AJATUS Vuonna 1946 perustettu Kangasalan Melojat ry on melonnan yleisseura. Seuran tavoitteena on edistää melonnan

Lisätiedot

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2

Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 Strategia 2015-2020 Pieksämäki Curling ry versio 2 1 Johdanto Tämä Pieksämäki Curling Ry:n strategia 2015-2020 ohjaa seuran toimintaa ja antaa suuntaviivat kehitykselle. Käytännössä strategia ohjaa vuosien

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 04.11.2013

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 04.11.2013 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1.Yleistä Vuoden 2014 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, kultahippufinaalin onnistunut

Lisätiedot

Seuran ylimpänä päättävänä elimenä toimivat vuosikokoukset. Syyskokous pidetään torstaina 20.10.2011, kevätkokouksen ajankohta päätetään myöhemmin.

Seuran ylimpänä päättävänä elimenä toimivat vuosikokoukset. Syyskokous pidetään torstaina 20.10.2011, kevätkokouksen ajankohta päätetään myöhemmin. NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 1.7.2011-30.6.2012 1. Toiminnan tarkoitus ja toimintaympäristö Nurmijärven Taitoluistelijat ry on Nurmijärven kunnan alueella, erityisesti Klaukkalan

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot