OMAISVOIMAA-PROJEKTIN WWW-SIVUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAISVOIMAA-PROJEKTIN WWW-SIVUT"

Transkriptio

1 OMAISVOIMAA-PROJEKTIN WWW-SIVUT Janne-Mikael Ek Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Janne-Mikael, Ek. Omaisvoimaa-projektin www-sivut. Helsinki, kevät 2006, 40 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyöntekijän virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoitus on luoda www-sivujen muodossa Omaisvoimaa-projektille työkalu, jonka avulla pystytään löytämään lisää vapaaehtoisia tukihenkilöitä perheisiin, joissa toimii omaishoitaja. Www-sivustojen tarkoitus on myös toimia informaatiopakettina omaishoitoperheille sekä Omaisvoimaa-projektin työntekijöille. Valtio ja kunta tarjoavat palveluja, mutta kolmannen sektorin palveluja tarvitaan rinnalle tukemaan omaishoitoperheiden arjessa jaksamista. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden avulla voidaan räätälöidä yksilöllisempiä tukimuotoja omaishoitajaperheen tarpeiden mukaan. Tukihenkilöt koulutetaan tehtäviinsä ja heille järjestetään työnohjausta. Www-sivustot ovat Omaisvoimaa-projektin kulun mukaan muuttuvat, henkilökunta päivittää niitä. Www-sivujen tarkoitus on muotoutua tulevaisuudessa omaishoitajaperheiden tarpeiden mukaan niin, että mahdollinen tuleva tukihenkilö voisi www-sivujen avulla saada kuvan tarvittavasta koulutuksesta ja toimenkuvasta. Opinnäytetyönä valmistuvat www-sivut ovat valmiit toukokuussa 2006 ja tulevat silloin virallisiksi Omaisvoimaa-projektin kotisivuiksi. Sivuista saatu palaute ja niiden arviointi tulee vapaaehtoisilta tukihenkilöiltä, omaishoitoperheiltä ja Omaisvoimaa-projektin henkilöstöltä. Asiasanat: Omaishoitaja; Omaishoitoperhe; Omainen; Vapaaehtoinen; Tukihenkilö; Internet; Www-sivut

3 ABSTRACT Janne-Mikael, Ek. The WWW Pages of the Family Resources Project. Helsinki, Spring 2006, 40 p., 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Christian Youth Work. This thesis aims to create a tool in a form of WWW pages for the Family Resources Project to attract more volunteers to support family caregivers. A second goal of the pages is to act as an information package for the families involved and for the employees of the Family Resources Project. The government and the municipality offer services. However, the services of the third sector are required to support caregiver families to endure in the midst of their daily commitments. By utilising voluntary support persons it becomes possible to create tailor made support functions adapted to the needs of the caregiver families. These support persons are trained into their tasks and provided with work counselling. The WWW pages will be updated by the personnel of the Family Resources Project while the project evolves. The purpose is that in the future the WWW pages will be customised according to the needs of the caregiver families. More over, potential new support person could benefit of the pages in creating an understanding of the required training and the job characteristics. The WWW pages stand ready for use in May 2006 and as from that point on they will constitute the official home pages of the Family Resources Project. These WWW pages have been benefited from the feedback and critique from voluntary support persons, caregiver families and of the personnel of the Family Caregiver Project. Key words: Family Caregiver; Family Member; Volunteer; Support Person; Internet; WWW pages.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OMAISVOIMAA-PROJEKTIN TAUSTAA Käpyrinne ry Iidantupa Omaisvoimaa-projekti OMAISHOIDON ARKI Kun arjen sujuminen vaikeutuu Sukulaisten ja lasten tuki Omaishoitajien mietteitä Iidantuvalla VAPAAEHTOISET TUKIHENKILÖT Vapaaehtoistyö Tukihenkilön toiminta Vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytointi WWW-SIVUSTON TEKEMISEN PROSESSI Opinnäytetyön tavoite, tarkoitus ja kohderyhmät Www-sivustojen tekemisen aikataulu Www-sivujen sisältö Www-sivujen tekemisen haasteet Työssä käytetyt ohjelmistot Www-sivuista tuleva palaute POHDINTA Www-sivujen tekeminen Evankelisluterilainen seurakunta omaishoitoperheen ja tukihenkilön rinnalla Työnohjausta tukihenkilölle Opinnäytetyön tekijän oma oppiminen LÄHTEET:...34 LIITTEET...38

5 1 JOHDANTO Opiskelujeni loppuvaiheessa Diakonia-ammattikorkeakoulussa Projektit ja yrittäjyys - opintokokonaisuudessa syksyllä 2005, tutustuin Käpyrinne ry:n yhteydessä toimivaan Iidantupaan. Osallistuin siellä Omaisvoimaa-projektiin, jonka tavoitteena on tukea omaishoitajaperheiden jaksamista arjessaan. Opintokokonaisuuteni päättyessä osallistumiseni myös Omaisvoimaa-projektiin loppui, mutta jäin miettimään, miten uusia vapaaehtoisia tukihenkilöitä saataisiin mukaan toimintaan. Omaisvoimaa -projektissa käytetään tukihenkilöistä nimitystä vapaaehtoistoimija, mutta tekstissä puhutaan teorian ja käytännön vuoksi tukihenkilötoiminnasta, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä samaa asiaa. Loppusyksystä 2006 Media-opintokokonaisuudessa opiskelimme www-sivujen tekoa. Aihetta miettiessäni muistin, kuinka vaikeaa oli löytää vapaaehtoisia Omaisvoimaaprojektin toimintaan, joten ajattelin tehdä Omaisvoimaa-projektille www-sivustot. Saatuani ne alustavasti esittelykelpoisiksi näytin ne Omaisvoimaa-projektinvetäjälle, joka myös huomasi niiden hyödyllisyyden. Teimme hankesopimuksen siitä, että tuotan Omaisvoimaa-projektille www-sivut opinnäytetyönäni. Tein www-sivut ajatellen sekä Media-opintokokonaisuuden toteutumista että Omaisvoimaa-projektin näkökulmasta. Ajatus www-sivujen liittämisestä osaksi opinnäytetyötä tuli Omaisvoimaa -projektin vetäjältä, koska ihmiset pitivät niistä ja ne koettiin tarpeellisiksi. Opinnäytetyö on www -sivujen muodossa näkyvä produktio, joka tulee toimimaan Omaisvoimaa-projektin kotisivuina, sen keston aikana vuosina Produktio on yleensä lyhyeen aikaväliin sidottu tuotos, produkti, jonka tarkoitus on toimia työvälineenä käytännön toiminnassa (Kuokkanen ym. 2005, 37). Kun potentiaaliset tukihenkilöt saavat www-sivuilta informaatiota tukihenkilökoulutuksesta ja sen sisällöstä, kynnys tulla mukaan toimintaan alenee. Www-sivujen kautta on mahdollista saada uusia tukihenkilöitä mukaan Omaisvoimaa-projektiin. Www-sivustojen ideointiin tulivat mukaan heti esittelyvaiheen jälkeen Omaisvoimaa-projektiin osallistuvat henkilöt.

6 6 Tekstissä mainitaan monia erilaisia nimityksiä koskien Omaisvoimaa-projektin kohderyhmää. Omaishoitajaperheellä ja omaishoitoperheellä tarkoitetaan kotona asuvaa yksinäistä ihmistä, pariskuntaa tai perhettä, jossa on omaishoitajana puoliso, sukulainen tai mahdollisesti myös ulkopuolinen esim. ystävä tai tuttu pitämässä huolta sairastuneesta. Omaisella tai omaishoidettavalla tarkoitetaan hoidettavaa läheistä ihmistä. Omaisvoimaa on projektinimi, jonka tarkoitus on toimia helposti tunnistettavana terminä, kun puhutaan omaishoitajaperheen tukemisesta. Verkkosivujen kannalta omaisvoimaa sana, tulee toimimaan hyvänä hakusanana hakukoneissa. (Huhtala 2005.) Pohdintaosuudessa tuodaan vielä lisäksi mukaan evankelisluterilaisen seurakunnan rooli osana Omaisvoimaa-projektia. Seurakunnilla on jo vastaavaa omaa toimintaa omaishoitoperheiden tueksi ja yhteistyötä kehitetään koko ajan lisää. Opinnäytetyön tekijän oma kaksoispätevyys sosionomina sekä kirkon nuorisotyöntekijänä antaa mahdollisuuden tulevaisuudessa olla mukana kehittämässä tätä yhteistyötä.

7 7 2 OMAISVOIMAA-PROJEKTIN TAUSTAA Omaisvoimaa-projektin tukikohta on Käpyrinne ry:n tiloissa Helsingin Käpylässä, toimintakeskus Iidantuvassa. Vuonna 2004 alkanut Omaisvoimaa-projekti jatkuu vuoteen 2008 ja sen rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistykseltä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Raha-automaattiyhdistyksellä on sopimus tulostavoitteista, joka pitää sisällään omaisperheisiin kohdistuvan tuen turvaamisen jatkossa ainakin vuoteen 2008 asti (Sopimus Sosiaali- ja Terveysministeriön sekä Raha -automaattiyhdistyksen välillä 2005, 10). Omaisvoimaa-projekti ei ole valtion tai kunnan rahoittamaa vaan kolmannen sektorin toimintaa. Helander (1998, 53) sanoo kirjassaan kolmannen sektorin toiminnan pitävän sisällään viisi peruskriteeriä: rakenteellisuus, yksityisyys, voittoa tavoittelematon jakaminen, itsehallinnollisuus ja vapaaehtoisuus. Kolmas sektori toimii tukevana elementtinä julkiselle sektorille. 2.1 Käpyrinne ry Käpyrinne ry:n tarkoituksena on toimia vanhusten elin- ja asunto-olojen hyväksi sekä heidän psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten olojensa parantamiseksi. Käpyrinne ry:n tavoitteena on tarjota palveluja vanhusväestölle heidän varallisuudestaan tai elämänkatsomuksestaan riippumatta. Toimintaympäristönä yhteisöllä on Helsingin kaupungin alue. (Käpyrinne ry:n säännöt 2006, 1.) Käpyrinne ry tarjoaa palvelutalotoimintaa, joka; Tuottaa vanhuksille tarkoitettuja asumis-, koti-, tuki-, kuntoutus- ja virkistyspalveluja. Toteuttaa vapaaehtoistoimintaa, kuten vanhusten ulkoiluttamista, saattoapua, illanviettoja, luento- ja keskustelutilaisuuksia, kirjallisuus- ja askartelupiirejä, teatteri- ja ostosretkiä ym. vastaavaa toimintaa.

8 8 Luo ja kehittää uusia toimintamuotoja ja -malleja. Tiedottaa vanhusten tarpeista ja kysymyksistä. Toimii yhteistyössä paikallisten sekä valtakunnallisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. (Käpyrinne ry:n säännöt 2006, 1.) Toimintansa ylläpitämiseksi Käpyrinne ry voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja toimeenpanna keräyksiä rahana tai tavarana. Käpyrinne ry järjestää lisäksi myyjäisiä ja arpajaisia sekä harjoittaa kioskikauppaa, ruokala- ja kahvilatoimintaa sekä vuokraa omia tilojaan. (Käpyrinne ry:n säännöt 2006, 1.) Helsingin kaupungin ja muiden paikallisten ja valtakunnallisten viranomaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Kunnan vastuulla on tarjota vanhuspalveluja, osoittaa voimavaroja ja tehdä toiminnallisia linjauksia. Voimakkaiden säästötoimenpiteiden ja talouden tiukkenemisen takia se tulee tarvitsemaan kolmannen sektorin yhteisöjen ja järjestöjen apua vanhuspalvelujen tuottamisessa ja niiden laatutason ylläpitämisessä. (Käpyrinteen palvelutalo toimintasuunnitelma 2006, 3.) Käpyrinne ry on valtakunnallisten vanhusjärjestöjen, Vanhus- ja Lähimmäisenpalvelun liitto ry:n, Vanhusten keskusliitto ry:n sekä Suomen vanhusten turvakoti ry:n jäsen. Näiden kautta Käpyrinne ry voi aktiivisesti vaikuttaa vanhuspalveluiden kehittämisessä ja saada tarvittaessa asiantuntija-apua. (Käpyrinteen palvelutalo toimintasuunnitelma 2006, 3.) 2.2 Iidantupa Iidantupa on kaikille ikäihmisille avoin toimintakeskus, joka sijaitsee Käpylässä Käpyrinne ry:n palvelutalon alakerrassa. Tilasta löytyy keittiön ja oleskelutilojen lisäksi mahdollisuus tietokoneen käyttöön. Omaisvoimaa-projektin www-sivuihin on siis mahdollista tutustua myös paikan päällä. (Käpyrinne ry:n Iidantupa 2006.)

9 9 Iidantupa tarjoaa monipuolista virkistystoimintaa ja palveluja ikäihmisille. Iidantuvan tarjontaan kuuluu mm. tasapainokoulu, Muistimesta, virkistyspäiviä ja ikäihmisten nettikahvila. Näiden lisäksi ohjelmassa on mm. askartelua, retkiä, juhlia, luentoja ja musiikkia. (Käpyrinne ry:n Iidantupa 2006.) 2.3 Omaisvoimaa-projekti Omaisvoimaa-projekti lähti liikkeelle vuoden 2004 alussa. Päätavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista ja ehkäistä syrjäytymistä järjestämällä aktivoivaa ja kuntouttavaa ryhmätoimintaa sekä luomalla tukiverkostoja omaishoitoperheen tueksi. Toimialana Omaisvoimaa-projektissa ovat helsinkiläiset omaishoitoperheet. Kaupungin lakisääteisiä velvoitteita omaishoitajan vapaiden järjestämisestä ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata, eikä käyttää avustusta velvoitteen toteuttamiseen. (Omaisvoimaaprojektiraportti 2005, 1.) Projektin kohderyhmänä ovat ikääntyneet omaishoitajat, ikääntyneet omaishoitoa tarvitsevat, omaisten sidosryhmät sekä vapaaehtoistoimijat. Päämääränä Omaisvoimaaprojektissa on luoda jotain pysyvää ja kehittämiskelpoista omaisperheiden tueksi. Omaisvoimaa-projektin vetäjänä toimii Mirja Huhtala. Tukikohtana toimii Iidantuvan toimintakeskus Käpyrinteessä Helsingin Käpylässä osoitteessa Ilmattarentie 2, Helsinki. (Omaisvoimaa-projektiraportti 2005, 1-8.) Omaishoitoperheen yksilölliset tukitarpeet ovat niin moninaiset ja tapauskohtaiset, että kaupunki tarvitsee apua tämän räätälöidyn tuen tarjoamisen mahdollistamiseksi. Omaisvoimaa-projektin tarkoitus on luoda lisäturvaa niille omaisperheille, jotka eivät selviydy ilman kattavampaa turvaverkostoa. Perustamispäätös tehtiin vuoden 2003 alkupuolella ja hakemus Raha-automaattiyhdistykselle rahoituksen saamiseksi lähetettiin toukokuussa RAY:n myöntämä tuki myönnettiin joulukuussa Tuen määrä on euroa vuodessa. Rahoituspohja on kokonaan RAY:n antaman tuen varassa. (Huhtala 2005.)

10 10 Kysymyksessä on myös osittainen pilottihanke, jonka tarkoituksena on luoda toimintamalleja tulevaisuuden tukiverkostoista omaisperheille. Hyötynä tulevaisuutta ajatellen on saavuttaa malli tai malleja joita muut tahot voivat yhteistyössä mukana kehittää ja hyödyntää. (Huhtala 2005.) Omaisvoimaa-projekti muodostuu useammasta osa-alueesta: Neuvonta- ja ohjaustoiminta, jossa kotikäyntien yhteydessä kartoitetaan asiakkaan tarpeita ja autetaan löytämään omia voimavaroja. Ohjataan myös avustusten ja muiden omaishoitajien työtä helpottavien tukien hakemisessa. Parkkitoiminta, jossa omaishoitaja voi jättää omaisen turvallisesti toimintakeskukseen saadakseen omaa aikaa asioiden ym. hoitamiseen. Ryhmät, joissa järjestetään erilaisia kuntouttavia ryhmiä; omaishoitajille voimaantumispäiviä ja virkistyspäiviä omaishoidettaville. Vertaisryhmässä omaiset voivat jakaa ja keskustella kokemuksistaan. Omaisten turvaverkosto, jossa järjestetään luentoja, vertaisryhmiä ja ohjausta omaishoitajien tukemisessa myös omaishoitajien sukulaisille tai läheisille, jotka haluavat osallistua aktiivisesti, Vapaaehtoispankki, jossa organisoidaan vapaaehtoistoimintaa, järjestetään koulutusta ja ohjausta vapaaehtoisille. He muodostavat pankin, josta voi tilata vapaaehtoisen tukihenkilön omaishoitajan tueksi tai sijaiseksi. Verkkosivujen tarkoitus on auttaa etsimään näitä vapaaehtoisia. Kriisitukitoiminta, jossa Omaisvoimaa-projektin ammattimainen työntekijä auttaa omaishoitajaa kriisitilanteessa kotikäynneillä tai puhelimitse. (Omaisvoimaa-projekti esitelehti 2004.) Rahallista tukea myöntävät kunnat ja esimerkiksi Kela. Näitä etuuksia ovat mm. omaishoidon tuki, kotipalvelut, asunnonmuutostyöt, kuljetuspalvelut, eläkkeensaajan hoitotuki, osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet, asiakasmaksun määräytyminen ja veronmaksukyvyn alenemisvähennys. (Aavaluoma & Kyrölä 2003, 13.) Huono taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole aina syynä omaishoitoperheen ahdinkoon. Myös sosiaaliset ongelmat yksinäisyys, eristäytyneisyys yms. voivat aiheuttaa yksilöllisen tuen tarvetta.

11 11 3 OMAISHOIDON ARKI 3.1 Kun arjen sujuminen vaikeutuu Omaishoitoperheiden taakkana on usein dementia, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista. Uupuminen on mahdollista ja sen syventyminen pitää voida katkaista ennen kuin vaikeudet kasvavat liian suuriksi. Omaisvoimaa-projekti pyrkii tukemaan omaishoitoperheitä heidän jaksamisessaan. Sanna Aavaluoma ja Ulla-Maija Kyrölä (2003) kuvaavat omaisen uupumiskierrettä havainnollisesti kirjassa "Tornadon kohtaaminen". Kirja kertoo dementiaa sairastavien omaishoitoperheessä muodostuvasta häpeästä ja sairauden peittelystä. Peittämisen kierre alkaa, kun dementoituva häpeää ja peittelee orastavaa kyvyttömyyttään ja läheinenkin yrittää toimia niin, että muistamattomuus ei näkyisi ainakaan vieraiden aikana. Vierailijalle voi jäädä piipahduksen jälkeen sellainen kuva, ettei se mummi niin dementoitunut olekaan, mutta tosiasiassa jokainen hetki on ennakoimaton ja läheisen on pysyttävä koko ajan valppaana. (Aavaluoma & Kyrölä 2003, ) Yksin selviämisen kierre lähtee liikkeelle silloin, kun joku perheenjäsen ottaa hoitovastuun yksin. Korvaamattomuuden kierre syntyy, kun riippuvuus alkaa ahdistaa dementoituvaa ja hän pyrkii hädissään takertumaan omaishoitajaansa. Dementoitunut ei ehkä hyväksy edes väliaikaisesti hoitajakseen ketään muuta kuin oman puolison tai yhden lapsen. Laitokseen joutuminen edes väliaikaisesti on kauhistus. Takertuminen voi herättää hoitajassa pakokauhua, mikä voi nostaa maton alle lakaistut pulmat esiin. (Aavaluoma & Kyrölä 2003, ) Sankarillisen jaksamisen ansakierre alkaa kiihtyä, jos omaishoitaja kokee, että läheisrakkaus velvoittaa uhrautumaan ja omistautumaan toisen hoitoon täydellisesti. Hoitajan muut ihmissuhteet ja muut harrasteet kärsivät ja haurastuvat. Viimeistään tässä vaiheessa tulisi päästä tuulettamaan tunteitaan esimerkiksi omaisten vertaisryhmään tai tukihenkilölle. (Aavaluoma & Kyrölä 2003, )

12 12 Yksinäisyyden kierre alkaa toden teolla kuristaa, kun dementoitunut ei enää kykene sanalliseen vuorovaikutukseen. Kumppanuuden täydellistä puutetta alleviivaa se, että muut lähipiirin ihmiset kokevat vierailut kiusalliseksi, koska dementoitunut on vain varjo entisestä. Vaikka omaishoidettava ei enää tässä vaiheessa ole persoonana "tavattavissa", on tärkeää käydä tapaamassa omaishoitajaa, koska kaikki, mikä koituu omaishoitajan jaksamisen hyväksi, koituu omaishoidettavan hyväksi. Uupumisen kierre on edessä, jos kukaan ei kuule eikä reagoi omaishoitajan hätään. Koska dementia hiipii hitaasti, kynnys pyytää apua ja neuvottomuus kasvaa. (Aavaluoma & Kyrölä 2003, ) Vaikka Aavaluoma ja Kyrölä puhuvatkin dementoituneen läheisestä tai omaishoitajasta, sama uupumisen ja eristäytymisen kierre pätee myös muita sairauksia tai vammoja potevien omaishoitajiin ja omaisiin. Esimerkiksi Maila Ovaska-Pitkänen (1999) puhuu kirjassaan aivohalvauspotilaan omaisen arjen vaikeutumisesta. Hänen miehensä menetti puhekykynsä aivohalvauksen takia ja perheen arki muuttui radikaalisti. Tuula Mikkolan tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelin- tai sydänsairaudet ovat myös usein osasyynä toisen tai molempien puolisoiden arjen vaikeuksiin. Askareista selviytyminen ei olekaan enää ilman apua mahdollista tai ainakin se vaatii toiselta osapuolelta epäinhimillisiä ponnisteluja. Toisen auttaminen on jatkuvaa, kokonaan ilman taukoja tapahtuvaa. Kodin työt tiskaamisineen ja pyykinpesuineen jäävät pahimmassa tapauksessa omaishoitajan kontolle, jos sairaampi puoliso ei niihin kykene. Avunsaaja on toki mukana siinä missä pystyy, mutta aina sekään ei ole mahdollista. (Mikkola 2006, 32.) Vaimon ollessa kotona sairaana miehen patistaminen kotitöiden tekoon voi aiheuttaa suuria ongelmia. Uusien pelisääntöjen ja toimintatapojen luominen on välttämätöntä. Hoivan saaminen ja antaminen on monesti sanaton sopimus puolisoiden välillä. Apua tarvitsevalla puolisolla on oikeus vaatia apua, mutta toisen osapuolen ei tarvitse suostua kaikkeen. Itsenäisyyden säilyttäminen on hoidettavalle tärkeää ja liiallinen holhoaminen tuntuu pahalta. Hoivaa antavat puolisot kokevat olevansa osaavia ja peräänantamattomia avun antajia, mutta he ovat mielestään joutuneet sopeutumaan elämään puolisonsa ehdoilla. (Mikkola 2006, 32.)

13 13 Puolisot elävät mielestään aivan normaalia elämää kotonaan. Auttaminen ja avun saaminen on ihan normaali osa elämää. Heidän mielestään yhteiskunnan tulisi arvostaa tätä yhdessä elämistä niin paljon, ettei tulevaisuudessa tarvitsisi syrjäytyä. Mikkola ei tutkinut minkälaisia palveluja puolisot tarvitsevat, mutta koki heidän tarvitsevan tukea saadakseen elää kotonaan haluamallaan tavalla. Hänen mielestään kotona asuvien vanhusten tulisi voida vaikuttaa palveluidensa sisältöön hyvän elämän tukena. (Mikkola 2006, 32.) Talouden hoitaminen voi vaatia myös suuria ponnisteluja kuten omaishoitaja Marjut Eskola kertoo. Sairaan isän hoitaminen kotona ilman palkkaa ainoana tulonlähteenä isän pieni eläke ei riitä. Omaishoidon tukeen ei ollut mahdollisuutta, koska tytär ja isä asuivat eri paikkakunnilla. Työvoimatoimistosta yritettiin saada töitä, isä maksaisi palkan ja Kela korvaisi osan, mutta eihän siitä pienestä eläkkeestä riitä. Lopulta vastaus löytyi eläkkeensaajan hoitotuesta. (Eskola 1997, 35.) Rakkauden rajaton voima ei kanna taloudellisella puolella. Omaishoitoperheen taakka kasvaa taloudellisen ahdingon takia entisestään. Sairaudet, ikääntyminen, eristäytyminen ja vielä taloudellinen tiukka tilanne luovat vaikean yhtälön johon tarvitaan tukea. Omaa aviopuolisoaan kotona hoitavan huono omatunto jaksamisestaan on hyvä esimerkki siitä, kuinka toisen vakavasti sairastuessa toiselle lankeaa raskas vastuu kaikesta. On raskasta nähdä kun rakas kärsii, sanoo nimimerkki P.H. tarinassaan omaishoitajana. Viisikymmentä vuotta naimisissa ja nyt yhden vuoden hoidettuani 82 -vuotiasta miestäni olen jo väsynyt, tuntuu pahalta. On kuitenkin selvää että haluan hoitaa häntä kotona. Vaikeinta on hänen vaihteleva kuntonsa ja ne kivut, joita en aina osaa helpottaa. Toisinaan mikään ei kelpaa, ei ruoka, ei vaatteet, ei lääkkeet, eivät hoitotoimenpiteet. Toisinaan hän on mukava ja asiallinen. Minua juoksutetaan vaikka minkä pikku asian takia. Aina on huono omatunto. Sain lääkäriltä hienon ohjeen, kun mieheni oli välillä sairaalahoidossa: Älkää tulko joka päivä katsomaan, me kuntoutamme miestänne täällä ja yrittäkää te kuntouttaa itseänne kotona. Tulevaisuus on hämärän peitossa. Elän päivän kerrallaan, niin vaikealta kun se tuntuukin välillä. Olen kuitenkin kiitollinen jokaisesta päivästä, jonka saan mieheni pitää. (P.H. 1997, )

14 Sukulaisten ja lasten tuki Omaisten ja lapsien vierailut omaishoitoperheisiin harvenevat usein suhtautumisvaikeuksista johtuen, kun kotona ei olekaan enää niin luontevaa tai ystävällistä ilmapiiriä kuin aikaisemmin. Hervonen, Arponen & Jylhä kertovatkin kirjassaan sukulaisten kokemuksista dementiaa sairastavan omaishoitoperheen luona vierailusta. Aikaisemman esimiehensä luona vieraillut alainen hämmentyy perinpohjaisesti, kun entinen esimies laittaa pannumyssyn päähänsä ja kysyy: Voisiko joku ystävällisesti kertoa, koska tämä lentokone laskeutuu, kun minun pitäisi jäädä seuraavalla pysäkillä. (Hervonen ym. 2001, 61.) Hoitava omainen saattaa hävetä voimakkaasti toisen outoa ja kummallista käytöstä eikä jaksa aina selitellä potilaan sairauden monimuotoisuutta edes läheisilleen. Oman tiedon puutekin on usein syynä kertomattomuuteen. Tiedon puute toisen sairaudesta ja sen oireista voivat aiheuttaa jopa oireiden voimistumista ja lisätä niitä. Välttääkseen vaikeita tilanteita omaishoitaja jää kotiin, kun ei tarvitse jännittää ympäristön reaktioita niin paljon. Pikkuhiljaa omaishoitaja ja hoidettava eristäytyvät muusta maailmasta kotiinsa. (Hervonen ym. 2001, 61.) Voisi kuvitella, että dementian oireita ymmärtävän tukihenkilön tuoman tuen merkitys korostuu omaishoitoperheen eristäytymisen myötä. Pirkko Telaranta kertoo kirjassaan, kuinka dementiaa sairastavan lähipiirillä, ystävillä ja sukulaisilla on jopa oikeus saada selville, mistä läheisen tavallisuudesta poikkeava käytös ja oirehtiminen johtuu. Kertominen sairaudesta vapauttaa ilmapiiriä ja auttaa osapuolia avoimeen keskusteluun siitä, miten jatkossa käy? Usein sairauden julkistamista epäröidään, koska pelätään lähipiirin kaikkoamista ympäriltä. Toisaalta kuitenkin tilanne, että yksi meistä on sairastunut, karsii pois juuri pinnalliset ystävät jättäen jäljelle tärkeät ihmissuhteet. Lukuisat pariskunnat ovat kertoneet siitä suuresta helpotuksesta, kun he ovat voineet jakaa tiedon sairaudesta ja sen oireista lähipiirin kanssa. Huumoria tarvitaan eikä surkuttelulle ole sijaa. Elämän pitää jatkua elämisen arvoisena. (Telaranta 2001, 77.) Vaikka edellä puhutaankin dementian vaikutuksista ja sitä syynä omaishoidon tarpeeseen, niin myös muut terveydelliset syyt aiheuttavat lähipiirin tuen tarvetta. Tuki- ja liikuntaelin- tai sydänsairaudet ovat usein myös osasyynä muista eristäytymiseen.

15 15 (Mikkola 2006, 32). Dementia kuitenkin vie sairastuneen todellisuudentajun niin etteivät perhe, sukulaiset tai muut läheiset osaa oikein suhtautua tilanteeseen. 3.3 Omaishoitajien mietteitä Iidantuvalla Syksyllä 2005 olin Projektit ja yrittäjyys opintokokonaisuudessa tekemässä kirjallista kuvausta projektinrakenteesta ja sen sisällöstä. Osallistuin Käpyrinne ry:n Iidantuvalla vertaistukeen perustuvaan keskusteluun kuuden omaishoitajan kanssa heidän arkensa sujumisen vaikeutumisesta. Näitä keskusteluja en tuossa vaiheessa vielä tiennyt käytettävän opinnäytetyössä. Ajatus www-sivujen luomisesta Omaisvoimaa-projektille tuli projektinvetäjältä ja vasta siinä vaiheessa opiskellessani Media-opintokokonaisuudessa huomasin kirjattujen keskustelujen käyttökelpoisuuden osana opinnäytetyön kirjallista osiota. Sovimme omaishoitajien kanssa keskusteluita käydessämme, että ne kirjataan ja esitetään tarvittaessa osana opintojeni kirjallisia töitä anonyymisti ja keskustelun aikana yhteisesti kirjatussa muodossa. Seuraavassa erään omaishoitajan hyvin keskustelujen sisältöä kuvaavia mietteitä: Koen tarvitsevani kärsivällisyyttä oman asenteeni tueksi, että jaksaisin omaishoitajana, hyvien ja huonojen päivien tasoittamiseksi. Oman motivaation tueksi, hoidettava harvoin enää motivoi. Huumoria - ei kannata raivota tai huutaa. Painimme ihan eri sarjassa nyt toimintakyvyn osalta ainakin (Omaishoitajat Iidantuvalla 2005.) Omaisvoimaa-projektin keskeisenä tavoitteena olevan uusien vapaaehtoisten tukihenkilöiden löytämisen vuoksi esitin toiveen, että omaishoitajia listaisivat asioita, ajatellen mahdollista tarvetta siihen tukeen, mitä vapaaehtoinen tukihenkilö toisi mukanaan. Omaishoitajat kertoivat kukin vuorollaan mietteitä ja kirjasin ne tässä muodossa ylös: Lisää omaa aikaa, mikä ei kuitenkaan välttämättä hoidettavani toive Tarve antaa tarkka ohjeistus vapaaehtoiselle. Mitä saa tehdä ja mihin resursseja vapaaehtoisella? (Tällä henkilö tarkoitti sitä, että olisi hyvä tietää tukihenkilön tiedoista ja taidoista etukäteen, eli mihin hän on pätevä) Vapaaehtoisen ja hoidettavan vuorovaikutuksen pitää toimia.

16 16 Kunnioittava asenne on oltava, molemmin puolin. Omaa aikaa, olla yksin, lukea, nukkua ja olla hiljaa omassa rauhassa. Tarve saada mieskaveri omalle hoidettavalle miehelleen, kun muut kaverit ovat jo kuolleet. Hoidettavat kokevat mustasukkaisuutta vapaaehtoisen takia. Vapaaehtoisen sukupuolella on merkitystä osalle omaishoitajista. Vapaaehtoisen on oltava keskustelutaitoinen ja haastava omine mielipiteineen. Vapaaehtoisella on oltava selkeä mielenkiinto ja näkyvä tarve tehdä tärkeää työtä. Asenne tukee myös omaa jaksamista omaishoitajalla. Vapaaehtoisen kansalaisuus voi olla este, rotuennakkoluulojen takia. (Omaishoitajat Iidantuvalla 2005.) Kaikki kuusi keskusteluun osallistunutta omaishoitajaa toivat esiin yhteneväisiä ajatuksia. He kuitenkin kokivat, ettei hoitajan ja hoidettavan käsitykset olleet aina yhteneväisiä. Omaishoitajan oman hengähdystauon saaminen tuli esiin vahvasti keskusteluissa. Lyhyetkin tauot toivotettiin tervetulleeksi. Pidempiä lomia ei osattu edes pitää mahdollisina. Lomalle meneminen ja hoidettavan jättäminen siksi aikaa yksin laitokseen tai vastaavaan hoitoon saattaa pitää sisällään monia psyykkisiä esteitä, joiden huomioon ottaminen on tärkeää (Heiskanen & Malin & Salanko-Vuorela 1994, 43). Itse koin kuuntelijana tilanteessa omaishoitajan loman pitämisen esteenä juuri sen, kuinka vaikeaa on jättää rakas ja itsestä riippuvainen puoliso edes hetkeksi toisten hoitoon. Omaishoitajat listasivat myös muutamia tarpeita, joita he kokivat hoidettaviensa haluavan vapaaehtoiselta. Seuran pitäminen, musiikin, keskustelun ja yhdessä tekemisen tarve koettiin tärkeäksi. Omaishoitaja ei itse välttämättä osaa esim. soittaa mitään instrumenttia, joten vapaaehtoisen tukihenkilön mahdollinen tämänsuuntainen osaaminen oli toivottua.

17 17 Keskusteluissa kävi ilmi, miten tärkeitä arjen perusasiat olivat. Nämä ihmiset olivat tehneet omaishoitajana pitkän rupeaman ja halusivat asioita, jotka ovat muille tavallisia ja saavutettavissa toisin kuin heillä. Usein tuettaessa kotihoitoa kiinnitetään enemmän huomiota hoidettavaan kuin hoitajaan, joka myös tarvitsee tukea jaksaakseen (Hokkanen & Astikainen 2001, 60). Itse pohdin myös esille tullutta seikkaa vapaaehtoisen etnisestä alkuperästä. Mietin kuinka ennakkoluulot tukihenkilön kansalaisuudesta voivat vaikuttaa niin voimakkaasti omaishoitoperheen käsitykseen tuen laadusta. Mustasukkaisuus nosti myös päätään keskusteluissa varsinkin, jos hoidettava omainen oli miespuolinen. Miespuolinen vapaaehtoinen luo uhan miespuoliselle omaishoidettavalle ja sitä kautta pelon puolison huomion siirtymisestä toisaalle. Omaishoidettavan käytös koettiin erilaiseksi riippuen vapaaehtoisen sukupuolesta. Tärkeimpänä seikkana koin kuitenkin omaishoitajan tarpeen hengähdystaukoihin. Omaishoitajan oman jaksamisen ja kunnon alentuessa kotiin tarvitaan päivittäisiä tukipalveluja. (Hokkanen & Astikainen 2001, 63). Omaisvoimaa-projekti on osa tätä tukea. Oman ajan tarve tuli esiin monessa eri yhteydessä. Pienet asiat merkitsivät paljon, jos ne vain saatiin kokea rauhassa omalla yksityisellä ajalla. Vapaaehtoisen merkitys näkyykin voimakkaasti juuri tuon hengähdystauon mahdollistajana. Kunnioittava asenne molemmin puolin, sekä vapaaehtoisella että omaishoitoperheellä toisiaan kohtaan tuntui, olevan myös tärkeää. Autettavan ja auttajan tulee luottaa toisiinsa ja kokea yhteenkuuluvuutta samalla tasolla.

18 18 4 VAPAAEHTOISET TUKIHENKILÖT 4.1 Vapaaehtoistyö Koskiahon (2001) mukaan käsite vapaaehtoistyö painottuu yksilön toimintaan. Yksilöllä on vapaa oma valinta siihen, mitä haluaa tehdä ja kenelle. Toiminta tapahtuu kuitenkin organisoituna, eli se liittyy yksilöä laajempaan organisoituun tavoitehakuiseen toimintaan. Ilman tätä yksilön toiminta olisi vaikkapa naapurin auttamista tavallisena arkipäivän asiana. Käsite vapaaehtoistyö ymmärretään yksilön tai ryhmän konkreettiseksi toiminnaksi ja vapaaehtoistoiminta tätä toimintaa organisoivien järjestöjen toiminnaksi. (Koskiaho 2001, 16.) Vapaaehtoistyö on yhteiskunnallista toimintaa. Sen vastakohta on valtion ja muun julkisten viranomaisten toiminta. Vapaaehtoistyö on läheisessä suhteessa kolmannen sektorin käsitteeseen, jota käytetään kuvaamaan järjestöjen ja yhteisöjen toimintaa. Kolmas sektori käsittää myös kansalaisten itsensä nostamia oma-aputoiminnallisia tukimuotoja, kuten osuuskuntia, työttömien tai vammaisten omia yhdistyksiä. (Koskiaho 2001, ) Vapaaehtoistyö on osallistumista vuorovaikutukseen perustuvaan järjestelmälliseen tuki- ja auttamistoimintaan, jonka tarkoitus on lievittää henkistä ahdinkoa ja parantaa elinoloja. Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudellisen hyötymisen takia, palkkatyönä tai edes erityisenä harjoitteluna, vaan valmennetun auttajan ajatus on olla avuksi ja oppia lisää itsestään prosessin kautta. (Eskola & Kurki 2001, 10.) Vapaaehtoistoiminnassa kohtaavat yksilöiden perinteiset yhteistoiminnan tavat, antamisen ja auttamisen arvot sekä osallisuus yhteiseen. Sen murros- ja muutosvoima piilee siinä, että se tarjoaa yksilöille ja yhteisöille elämyksiä heidän antaessaan ja saadessaan. Vapaaehtoisuus on yhteisöllistä toimintaa, joka antaa tekijälleen mahdollisuuden muutokseen omassa elämässään ja siten aikaa hengähtää ja suuntautua uusille urille. (Nylund & Yeung 2005, )

19 19 Vapaaehtoistoiminta on myös prosessi, jossa ihmiset yhdessä ryhtyvät parantamaan elämänlaatuaan ja voittamaan vaikeuksiaan. Vapaaehtoistoiminnan pitäisi ennen kaikkea keskittyä ennaltaehkäisevään työhön. Korjaavan työn vastuu pitäisi säilyä ammattityöntekijöillä. Vapaaehtoistyössä tulisi korostaa ihmisten omaa vastuuta itsestään ja toisista ihmisistä. Sen pitää olla yhteistä tekemistä, ei vain vapaaehtoispalvelujen tuottamista. Vapaaehtoistoiminnan perimmäinen tehtävä ei saa olla niiden puutteiden korjaaminen, joita sosiaali- ja terveysmenojen karsiminen aiheuttaa. Vapaaehtoistoiminnan tehtäväksi voidaankin asettaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja omaehtoisen osallistumisen edistäminen sekä vaikuttaminen siihen, että yhteiskunnan palveluita kehitetään ihmisten tarpeita vastaaviksi. (Lehtinen 1997, ) 4.2 Tukihenkilön toiminta Yleisemmin tukihenkilöllä tarkoitetaan jonkun kolmannen sektorin kouluttamaa työntekijää, jolla ei tarvitse olla alan ammattikoulutusta. Tukihenkilö on koulutettu juuri kyseiseen tehtävään, niinpä Rikosuhripäivystyksen tukihenkilökoulutus on erilaista kuin synnyttäjien tueksi menevän, doulan, tukihenkilö koulutus. (Matikka 2006.) Tukihenkilökoulutus on hyväksi koettu ja toimintaan kannustava tekijä. Koulutukseen pääsy ja sen läpivienti on kypsyyttä ja tasapainoa vaativaa. Ideaalitilanteessa koulutus antaa kattavan tiedon ja taidon oman persoonan tueksi vapaaehtoisena toimimiseen. Alkuhaastattelu on osa koulutusta. Valintakeskustelun aikana pyritään saamaan hakija ymmärtämään oikein toiminnan vaativuus ja sen tavoitteet. Tukihenkilötyössä koulutus on välttämätöntä. Tulevalla tukihenkilöllä tulee olla halu ja kyky kasvaa auttajana, koska toiminnassa voidaan joutua kohtaamaan vaikeitakin ongelmia. Koulutuksen ja työnohjauksen avulla löydetään uusi tapa tukea tukihenkilön identiteettiä. Voidaan jopa ajatella, että tehokas koulutus tappaa ihmisen kyvyn lähestyä autettavaa spontaanisti ihmisenä. Koulutuksen peruslähtökohtina on oppia kuuntelemaan ja kuulemaan. Tukihenkilön tulee vapautua ajatuksesta, että hänen tulee löytää ratkaisun asiakkaan ongelmaan. Vastuu on autettavalla itsellään. (Lahtinen 2004, )

20 20 Omaisvoimaa-projektissa vapaaehtoisiksi tulevat tukihenkilöt saavat koulutuksen tehtäviinsä. Koulutuksen tarkoitus on antaa pohjaa siihen, miten vastata omaishoitoperheiden tarpeisiin. Tukihenkilö auttaa omaishoitajaa kriisitilanteissa: kotikäynteinä, puhelimitse, keskustelemalla, neuvomalla ja ohjaamalla avunsaannissa sekä tarvittaessa mahdollistamalla lepohetken omaishoitajalle. Tukihenkilöiden koulutusohjelma on osa Omaisvoimaa-projektin toimintaa. (Omaisvoimaa-projekti esitelehti 2004.) 4.3 Vapaaehtoisten tukihenkilöiden rekrytointi Omaisvoimaa-projektin käytännön ongelmana on ollut vaikeus rekrytoida uusia vapaaehtoisia toimintaan. Rekrytointipäivinä ihmisiä on tullut ja he ovat olleet kiinnostuneita, mutta kun varsinainen koulutus alkaa, heitä ei tule paikalle kuin yksi tai kaksi. (Huhtala 2005.) Psykologi Tuija Matikan (2006) mukaan kansalaisjärjestöissä yleisemminkin havaittava ilmiö on se, että tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneita on, ja haastattelun jälkeen he käyvät koulutuksen loppuun, mutta halu sitoutua pitkäaikaiseen tukisuhteeseen on vähäistä. Eskola & Kurki (2001) puhuvat kirjassaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista, jotka tutustumalla esim. vammaisen ihmisen maailmaan saavat sellaista, mitä opetuksella ei voi saavuttaa. Vapaaehtoistoiminnassa opiskelija voi huomata uusia asioita itsessään ja täten työstää omaa identiteettiään myös ammatillisessa mielessä. (Eskola & Kurki 2001, 7.) Tukihenkilöiden työnohjaajana toiminut Matikka tuo esiin myös opiskelijan kaksitahoisen aseman tukihenkilöksi kouluttautuessaan. Varsinkin lamavuosina tukihenkilökursseille hakeutui paljon sosiaalialan ammattilaisiksi opiskelevia, jotka halusivat lisäpätevyyttä tai opintosuorituksia. Kun tukihenkilökursseille osallistunut opiskelija valmistui ja työllistyi, ammattilainen alkoi kyseenalaistaa palkattoman työn mielekkyyttä. Kouluttavan järjestön kannalta tämä näkyi siten, että koulutukseen käytetyt resurssit menivät kouluttavan organisaation kannalta hukkaan. (Matikka 2006.) Matikan mukaan tukihenkilökoulutuksen käyneet maallikot eli ns. aidot tukihenkilöt, pelkäävät kokevansa riittämättömyyttä tulevissa tositilanteissa. Arkuutta voidaan vähen-

21 21 tää sillä, että ensimmäiset tapaamiset hoituvat yhdessä projektin palkatun henkilön kanssa. Myös työnohjaus on tärkeää, koska sen kautta voidaan käsitellä hämmentäviä ja uusia tilanteita. Työnohjauksen tulisi olla lähellä tukihenkilön arkea, koska liian ammattimainen työnohjausmalli voi olla vaikea ymmärtää, jos ei ole käynyt alan koulutusta. (Matikka 2006.) Uskollisimmiksi tukihenkilöiksi ovat osoittautuneet ne, jotka ovat olleet tuettavansa kanssa aiemmin samassa tilanteessa, eli kun esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivän omaista tukee toinen mielenterveysongelmista kärsineen omainen. Tutun pulman tiimoilta tukeminen on luontevaa ja tukityö toimii oman prosessin sulkemisena. Niinpä koulutuksen suunnittelussa kannattaa käyttää vertaistukihenkilökoulutuksessa hyväksi havaittuja malleja. (Matikka 2006.) Omaisvoimaa-projektin kannalta on tärkeää tavoittaa potentiaalisia vapaaehtoisia tukihenkilöitä, joita kouluttamalla saadaan ihmisiä mukaan pitkäjänteiseen tukitoimintaan. Verkkosivustojen luominen on yksi ratkaisu tähän ongelmaan. Verkkosivujen avulla pystytään antamaan lukijalle mahdollisimman selkeä ja realistinen kuva omaisperheiden arjesta ja tukitoiminnasta. Verkkosivujen tarkoitus on olla pysyvä, mutta samalla elävä infopaketti myös tukihenkilöä tarvitseville omaishoitoperheille. (Huhtala 2005.)

22 22 5 WWW-SIVUSTON TEKEMISEN PROSESSI 5.1 Opinnäytetyön tavoite, tarkoitus ja kohderyhmät Opinnäytetyönä tehtävien www-sivujen tavoitteena on luoda väylä, jota pitkin voitaisiin tavoittaa lisää näkyvyyttä Omaisvoimaa-projektille. Tarkoituksena on löytää uusia vapaaehtoisia mukaan Omaisvoimaa-projektiin. Näkyvyyden mahdollistaminen sosiaalija terveysalan laajalla kentällä vaatii paljon työtä ja www-sivut ovat yksi tapa saavuttaa sitä lisää. Yrityksen tai yhteisön ongelma on usein siinä, että sitä on vaikea löytää. Yhteisön on keksittävä tehokas markkinointiväylä palvelunsa esiintuomiseen. Kustannuksiltaan kotisivujen tekeminen on myös huokea markkinointitapa. (Bergström & Leppänen 2002, 7.) Kohderyhmiä www-sivustoille ovat aiheesta kiinnostuneiden vapaaehtoisten tukihenkilöiden lisäksi myös kaikki omaishoitoperheet ja heidän läheisensä. Omaisvoimaaprojektin ammattihenkilöstön apuna www-sivut toimivat mm. siten, että asiakkaan otettua yhteyttä Omaisvoimaa-projektiin, hänet ohjataan tutustumaan www-sivujen avulla jo ennalta sen sisältöön, mikäli hän pääsee internetiin. 5.2 Www-sivustojen tekemisen aikataulu Suunnittelu sai kipinän käydessäni Media-opintokokonaisuutta Diakoniaammattikorkeakoulussa syksyllä Kurssilla harjoiteltiin tekemään www-sivustoja. Oppimiseni helpottamiseksi otin aiheeksi Omaisvoimaa-projektin. Käytyäni Iidantuvan kotisivuilla huomasin, ettei Omaisvoimaa-projektilla ollut olemassa omia verkkosivuja.

23 23 Www-sivujen ulkoasua pohtiessani ymmärsin niiden mahdollisen tarpeen osana Omaisvoimaa-projektin näkyvyyttä. Aloin hahmottaa www-sivuja ensin eri taustavärien kokeiluilla. Www-sivujen ulkoasua suunniteltaessa otin huomioon kohderyhmän tarpeet. Iäkkäämpien ihmisten tietokoneruudulta lukeman tekstin tulee olla selkeää, mahdollisimman suurella fontilla näkyvää ja paikallaan pysyvää - ilman mitään välkettä tai muuta silmää häiritsevää. Kuvilla on myös suuri merkitys www-sivujen ulkoasun ja luettavuuden kannalta, niiden pitää olla rauhoittavia ja turvallisuudentunnetta luovia. Tein www-sivut mahdollisimman valmiiksi ja menin esittelemään ne Omaisvoimaaprojektin vetäjälle syyskuussa Hän innostui niistä ja samalla syntyi yhteinen ajatus kaiken yhdistämisestä opinnäytetyöksi. Olemassa olevat harjoitus www-sivut esiteltiin koko Omaisvoimaa-projektin henkilöstölle ja tässä yhteydessä tehtiin pieniä muutoksia ja täydennyksiä. Lokakuusta 2005 maaliskuuhun 2006 tapahtunut www-sivujen suunnittelu ja muokkaus sai toistaiseksi lopullisen versionsa Jatkossa toimin mukana www-sivujen ylläpidossa ja se siirtyy Omaisvoimaa-projektihenkilöstön vastuulle kesän jälkeen. Suunnitellessa ajateltiin myös niitä henkilöitä, jotka eivät voi internetiä käyttää, joten kaikki aineisto, myös tuleva, tulee löytymään tulevaisuudessa myös paperiversioina esitteinä yms. Valokuvia ja videoita on otettu eri yhteyksissä helmi- ja maaliskuussa Osa valokuvista on vanhoja omista arkistoistani kaivettuja. Opinnäytetyöhön liittyvän raportin kirjoittaminen alkoi tammikuussa Raportti valmistuu toukokuun alkuun mennessä jolloin valmistun sosionomiksi ja kirkon nuorisotyöntekijäksi. 5.3 Www-sivujen sisältö Aloitus www-sivulla (liite 1) pyritään heti otsikolla, Omaisvoimaa-projekti, sinustako vapaaehtoinen, herättämään lukijan mahdollinen kiinnostus vapaaehtoisuudesta. Www-sivulla kerrotaan mahdollisuuksista, joita vapaaehtoisuus pitää sisällään. Lisäksi Omaisvoimaa-projektin rahoittajana toimivan Raha-automaattiyhdistyksen sekä Omais-

24 24 voimaa-projektin omat logot ovat näkyvissä. Vasemmalle on laitettu linkit lisäinformaatiota varten. Samat linkit näkyvät myös muilla www-sivuston sivuilla. Taustavärinä ovat vihreän eri sävyt. Vihreällä värillä on ystävällisyyttä, rauhaa, uskoa ja toivoa lisäävää vaikutusta katsojaansa (Andrews, 2000, 24). Taustalla pyrin käyttämään kaikilla www-sivuilla rauhallisia ja voimaannuttavia värejä, etteivät mahdollisesti iäkkään lukijan silmät väsyisi liikaa. Kuvana on omista isovanhemmistani luvun puolivälissä otettu kuva. Yhteystiedot on tuotu kaikille www-sivuille näkyviin niiden helpon löytämisen mahdollistamiseksi. Ensimmäisessä linkissä Mitä ovat omaishoito, omainen tai omaishoitaja (liite 2) kerrotaan nimitysten merkitykset. Kuvassa on eräs kuvaamani omaishoidettava harmonikkansa kanssa. Kuvan tarkoituksena on luoda positiivinen mielikuva aiheesta. Linkeissä on myös paluu etusivulle lukijan helpon paluun mahdollistamiseksi. Samat logot seuraavat yläkulmissa. Taustavärinä ovat oranssin eri sävyt. Oranssi on viisauden ja ilon väri herättäen samalla sosiaalisen kanssakäymisen tarpeen (Andrews, 2000, 23). Sävyjen liukuva teema eri värein toistuu kaikilla paitsi Iidantuvan ja Käpyrinne Ry:n wwwsivuilla. Nämä kaksi www-sivustoa eivät ole tekemiäni. Toisen linkin, Omaisvoimaa-projektin koko sisältö (liite 3), kertoo enemmän Omaisvoimaa-projektin sisällöstä ja rahoituksesta. Omaisvoimaa-projektivastaavan yhteystiedot ovat myös luettavissa täältä. Taustavärinä ovat sinisen eri sävyt. Sininen väri rentouttaa ja viilentää katsojaansa sekä saa tämän energian rauhoittumaan (Andrews, 2000, 25). Otin kuvia eräästä omaishoitoperheestä, he antoivat luvan käyttää niitä wwwsivustoilla. Kuvan yläpuolella puhutaan ikääntyneistä omaishoitoperheistä, joten tarkoitus on taas luoda lämminhenkinen mielikuva. Kolmannen linkin Mitä vapaaehtoinen tekee projektissa? (liite 4) takaa löytyy vapaaehtoisen polku. Tarkoitus on antaa lyhyesti ne perustiedot, joiden avulla tuleva vapaaehtoinen löytää Omaisvoimaa-projektin ja saa kuvan siitä, mitä hän tulee kohtaamaan tullessaan mukaan toimintaan. Taustavärinä ovat vaaleanpunaisen eri sävyt. Vaaleanpunainen on rakkauden, myötätunnon ja puhtauden väri (Andrews, 2000, 26). Kuvassa on yksi kuvaamistani vapaaehtoisista. Kuvaan haettiin rauhallisuutta ylävalon, kasvin ja vanhan kellon tuoman tunnelman avulla.

25 25 Linkit Käpyrinne ry:n ja Iidantuvan kotisivuille löytyvät myös linkkiluettelosta. Viimeisenä linkkinä on Vapaaehtoisen video (liite 5), jossa vapaaehtoistyöntekijä kertoo osallistumisestaan Omaisvoimaa-projektitoimintaan kuvaamani videon keinoin. Alun perin www-sivuilla ollut video oli itsestäni otettu Media-opintokokonaisuuden yhteydessä, mutta se ei sopinut siinä muodossa tähän yhteyteen. Video vaihdettiin nykyiseen maaliskuussa Taustavärinä ovat vaaleanvihreän eri sävyt. Vihreä väri tasapainottaa energiaamme ja sitä käytetään herkkyyden ja myötätunnon lisäämiseen (Andrews, 2000, 24). Ensimmäinen kuva on omasta tyttärestäni, toinen on ottamani kuva vapaaehtoistyöntekijästä, joka esiintyy lopullisesti valmiissa videossa. Kolmantena on kuva isovanhemmistani 1960-luvulta, kuvan käyttöön sain luvan sen ottajalta, joka on setäni. Näiden kolmen kuvan on tarkoitus antaa lukijalle ajatus jatkuvuudesta lapsesta, aikuiseen ja vanhukseen. 5.4 Www-sivujen tekemisen haasteet Www-sivujen ulkoasun kanssa tuli ongelmaksi saada niistä mahdollisimman näyttävät, mutta samaan aikaan selkeät ja rauhalliset lukijan silmille. Tekstin erottuminen taustasta vaati monta kokeilua. Useiden vaihtoehtojen jälkeen löytyi kuitenkin sopivat värit ja fontit. Valokuvien kanssa tuli ongelmia. Ensin tarkoitus oli löytää sopivat kuvat internetistä, mutta nopeasti kävi ilmi että, internetistä löytyvä materiaali on tekijänoikeuslakien alaista ja siten sieltä löytyviä kuvia ei saa käyttää ilman omistajan lupaa. (Teknolit 1999, 32.) Kaivoin omasta kuva-arkistostani aiheeseen sopivat kuvat. Myöhemmin otin kuvia omaishoitoperheistä ja vapaaehtoistyöntekijöistä. Kuvavalinnat symboloivat jatkumoa sukupolvien välillä lapsesta aikuiseen ja vanhukseen. Jatkossa kuvia otettiin luvan kanssa Omaisvoimaa-projektiin liittyvistä ihmisistä. Myös opinnäytetyön tekijän omasta perheestä ja isovanhemmista otettuja kuvia haluttiin vielä käyttää.

26 26 Eräs suuri haaste on saada www-sivut näkyviksi hakukoneille, kun etsitään tietoa internetistä. Esimerkiksi hakusanan, omaishoito, pitäisi tuoda www-sivuston linkki näkyviin hakutuloksiin. Omaisvoimaa -hakusana tulee toivottavasti olemaan hyvä hakuavain jatkossa. Www-sivut ovat vielä kehityksen alla ja niiden näkyvyys internetissä on suurimpia ongelmia jatkossa. 5.5 Työssä käytetyt ohjelmistot Internet sivujen tekemiseen käytettiin Microsoft Officen Word-tekstinkäsittelyohjelmaa. Ohjelma on helppokäyttöinen, koska jo editointivaiheessa näki, miltä www-sivut näyttivät valmiina internetsivuina. Www-sivujen verkkoon siirtämiseen käytetään FTP - ohjelmaa (File Transfer Protocol). Ohjelman avulla kaikki www-sivujen tiedostot, kuvat, videot ym. siirretään palvelimelle. Ensin Diakonia-ammattikorkeakoulu tarjosi palvelimen, jonka kautta www-sivut näkyvät verkossa. Myöhemmin www-sivut sijaitsivat tekijän omilla kotisivuilla ja lopullisena kotina toimii Käpyrinne ry:n oma palvelin. Tällä hetkellä www-sivut näkyvät vielä osoitteessa Uuden palvelimen osoite ei ole vielä tiedossa tätä kirjoitettaessa. Www-sivut ovat nykyisessä osoitteessa kunnes ne valmistuvat täysin. Www-sivujen ylläpitoa jatkavat sovitusti kesän 2006 jälkeen Omaisvoimaa-projektin työntekijät., itse päivitän niitä siihen asti. Www-sivujen päivittäminen on tärkeää, koska kaikki uusi Omaisvoimaa-projektiin liittyvän tulee olla ajan tasalla uutta tulijaa silmällä pitäen. Www-sivuille saapuvan on tärkeää huomata, että www-sivuja päivitetään, koska muuten sivujen uskottavuus kärsii.

27 Www-sivuista tuleva palaute Koska www-sivuja ei vielä ole laitettu varsinaiselle kotipalvelimelleen, saatu palaute on tullut pyydetysti muutamilta Omaisvoimaa-projektihenkilöltä, omaishoitoperheeltä ja vapaaehtoiselta, jotka ovat kommentoineet niitä lyhyesti nähtyään ne ensikerran. Asiasisällöstä ei ole vielä saatu puolueetonta palautetta, mutta teksti on muotoiltu yhdessä Omaisvoimaa-projektiväen kesken ja siten täyttää ainakin heidän kriteerinsä. Sain muutamia palautteita www-sivuista sähköpostitse pyydettyäni niitä huhtikuun 2006 loppupuolella. Anonyymin palautteen antajia oli kolme. Omaisvoimaa-projektin henkilöstöön kuuluva antoi www-sivuista positiivista palautetta ulkoasusta, mutta esitti toiveen niiden paremmasta näkyvyydestä hakukoneille tulevaisuudessa. Sama palaute toistui vapaaehtoisen antamassa arvioinnissa www-sivuista. Omaishoitajalta saatu palaute oli myös positiivista koskien www-sivujen selkeyttä, mutta tekstin fonttikoko olisi voinut olla isompi. Fonttikoko on vaikea muuttaa, koska teksti siirtyy useammalle sivulle ja vaikeuttaa lukemista. Laitamme kuitenkin sivuille neuvon miten oman näytön kirjasinten kokoa voi muuttaa isommaksi. Palautteen laajuus ja lukumäärä jäi vähäiseksi ajatellen opinnäytetyössä yleensä näkyvää analyysia ja johtopäätöksiä tehdystä produktiosta. Laajamittaisen palautteen kerääminen ja analysoiminen olisi siirtänyt valmistumistani ainakin puolella vuodella, joten aikapula oli yhtenä syynä palautteen vähyyteen. Tärkeintä kuitenkin mielestäni on www-sivujen asettaminen näkyviin kaikkien luettavaksi ja niiden saaminen hakukoneille näkyväksi, jotta vapaaehtoisten rekrytointi saisi tarvitsemaansa lisätukea.

28 28 6 POHDINTA 6.1 Www-sivujen tekeminen Www-sivujen suunnittelu on mielenkiintoista ja haastavaa. Miettiessäni, mistä aiheesta www-sivuja alkaisin Media-opintokokonaisuudessa tehdä, en osannut aavistaa, miten vaikeaa on kirjoittaa tekstiä jonkin toisen yhteisön käyttöön. Omille kotisivuille voi laittaa vaikka mitä kuvia tai kirjoitusta virheineen, mutta kun jokin yhteisö antaa informaatiota itsestään, kaiken pitää olla tarkasti paikallaan. Tekstin kirjoitus yhdessä Omaisvoimaa-projektin vetäjän kanssa vaati neljä tapaamista ja toistakymmentä tuntia, vaikka tekstiä ei määrällisesti paljon olekaan. Www-sivuja lukeva ihminen ei jaksa lukea sivutolkulla tekstiä, joten tekstin tulee olla tiivistä ja napakkaa, mutta myös kattavan informatiivista. Tulevan vapaaehtoisen tukihenkilön tulee saada mahdollisimman selvä kuva roolistaan tai osuudestaan Omaisvoimaa-projektissa. Kuvien käyttäminen toi haastetta lupien hankkimisen muodossa. Toisesta ihmisestä otettu kuva ei voi näkyä verkkosivuilla ilman asianosaisen lupaa. Lisäksi eri käytännöt siitä, riittääkö suullinen lupa vai ei, aiheuttivat epäselvyyttä. Lopulta päätettiin hankkia kaikilta osallisilta kirjallinen lupa kuvien ja videon käyttöön. Www-sivuilla näkyvien kuvien toivon luovan katsojaansa rauhallista mieltä, jotta hänen olisi helpompi paneutua aiheeseen ja kiinnostuttuaan ottaa tarvitessaan yhteyttä Omaisvoimaa-projektiin. Tietokoneet ovat kehittyneet valtavasti siitä, mitä ne olivat silloin, kun viimeksi tein vastaavaa työtä www -sivujen parissa. Kaikki on tehty helpoksi, kunhan vaan jaksaa lukea ohjeita ja olla kärsivällinen. Koenkin teknisen puolen helpoimmaksi osa-alueeksi www-sivujen tekemisessä. Jatkossa aion olla mukana päivittämässä www-sivuja kesään 2006 asti, jonka jälkeen vastuu siirtyy Omaisvoimaa-projektiväelle. Kysymykseen löytyykö näiden www-sivujen avulla uusia tukihenkilöitä, tulee vastaus vasta siinä vaiheessa, kun www-sivut ovat näkyvät ja löydettävissä. Potentiaalisen tuki-

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille

Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta! Mitä vapaaehtoistoiminta on? Vapaaehtoistoiminnassa toimit omasta halustasi ja ilman rahallista korvausta,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Koti on POP Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, läheisen tekemä arvio Tällä kyselylomakkeella selvitetään sinun näkemystäsi sinulle läheisen henkilön kokemista terveydentilasta johtuvista vaikeuksista. Voit vastata läheisen henkilön

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä

Lisätiedot

ACUMEN O2: Verkostot

ACUMEN O2: Verkostot ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Omaishoito Kittilässä. Alaotsikko Toinen alaotsikko

Omaishoito Kittilässä. Alaotsikko Toinen alaotsikko Omaishoito Kittilässä Alaotsikko Toinen alaotsikko Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot Omaishoitajan työn arvostaminen lähtee omaishoitajan roolin tunnistamisesta ja tunnustamisesta Tehokas

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

#lupakertoa - asennekysely

#lupakertoa - asennekysely #lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti

Lisätiedot