Julkisen talouden rahoitusasema on vahvistumassa ja valtiontalous säilyy ylijäämäisenä.

Transkriptio

1 1 OSAVUOSIKATSAUS II/2006 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan talouden toimeliaisuus vahvistui ja laajeni tuntuvasti vuoden 2006 alkupuoliskolla, jolloin BKT ylitti noin 6 prosentilla vuotta aiemman tasonsa. Korkeasuhdanne jatkuu, ja tämän vuoden BKT:n kasvu nousee keskimäärin 4,5 prosenttiin (kevään ennuste oli 3,7 %), josta se tasaantuu ensi vuonna 3 prosentin tuntumaan. Työllisyyden lisäys jatkuu kuluvana ja ensi vuonna, joskin viime vuodesta hidastuvana, joten tavoitteena oleva työpaikan lisäys hallituskauden aikana on jäämässä hieman vajaaksi. Julkisen talouden rahoitusasema on vahvistumassa ja valtiontalous säilyy ylijäämäisenä. Väestön määrä ja työllisyystilanne Tuusulassa Tuusulan väkiluku nousi elokuun loppuun mennessä 435 (v. 2005: 316) hengellä. Syntyneiden enemmyys oli 177 henkilöä (v. 2005: 128) ja nettomuutto 229 henkilöä (v. 2005: 155). Kunnan väkiluku elokuun lopussa oli Tuusulan työllisyystilanne parani kuukausittain koko alkuvuoden. Työttömyysaste elokuun lopussa oli 4,4 % (v. 2005: 5,1 %). Työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa yhteensä 789 (v.2005: 902). Avoimien työpaikkojen määrä oli 137 (v. 2005: 130). Kuntalainen ja palvelut Yleishallinto ja kunnanviraston johto Presidentinvaalien kahden vaalikierroksen vaalijärjestelyt hoidettiin. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kuntajohtajien kuntaliitosesiselvitystyö ja sen tuloksena syntynyt TRIO-malli valmisteltiin tiiviissä aikataulussa ja julkistettiin Selvitystyö priorisoitiin vähemmän kiireellisten töiden edelle. KUUMA-puheenjohtajuuden mukanaan tuomat velvollisuudet työllistivät kunnan johtoa alkuvuodesta. Konsernipalvelut Varuskuntatyöryhmä neuvotteli varuskunnan maiden ostosta omistajatahojen kanssa. Maapoliittinen ratkaisu odottaa valtion linjauksia valtion maiden asuntotuotantoon saamisesta. Omakotitonttien luovutusta valmisteltiin Halkivaha I ja Roinilanpellon asemakaava-alueilta. Uusi kunnansihteeri aloitti ja arkistosihteeri Langaton henkilöturvajärjestelmä (Wlan -tekniikka) suunniteltiin pelastus- ja suojelupalvelut yksikössä. Terveyskeskus otti sen käyttöön. Järjestelmä on ensimmäinen Suomessa. Henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmän uudistusprojekti eteni siten, että sähköisiä lomakkeita otettiin käyttöön eri yksiköissä yhä enemmän. Kiireisimmille asunnontarvitsijoille pystyttiin osoittamaan asunto 1-2 kuukauden kuluessa. Posti- ja telepalvelumaksut pienenivät selvästi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Vuoden 2005 loppupuolelle ajoittuneiden laitehankintojen johdosta vuositasolla kustannusten aleneminen on noin 20 %.

2 Kuntakehitys 2 Kuntaliitosesiselvityksen ja sen tuloksena syntyneen TRIO-mallin valmistelutyö toteutettiin. Varuskuntayhteistyöryhmä neuvotteli varuskunnan maiden ostosta omistajatahojen kanssa. Maapoliittinen ratkaisu odottaa valtion linjauksia valtion maiden asuntotuotantoon saamisesta. Valtio tekee parhaillaan omistusjärjestelyjä, joiden seurauksena Metsähallituksen maat tulee siirtymään Senaattikiinteistöille. FOCUS-partnerisopimus allekirjoitettiin Lemminkäinen Oyj:n ja SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa , ja se hyväksyttiin valtuustossa Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Ohjausryhmä päätti ryhtyä valmistelemaan alueen yleissuunnitelmaa. Neuvotteluja maanomistajien kanssa jatkettiin alueiden saamiseksi hankkeen käyttöön. Luovutuspäätökset tehtiin Halkivaha I -asemakaava-alueelta 29 omakotitontin osalta ja Roinilanpellon asemakaava-alueelta 18 tontin osalta. Lisäksi Halkivaha I -alueelta yksi tontti luovutettiin raakamaakaupan yhteydessä. Vuodelle 2008 siirtyvät Halkivaha II -alueelta 20 tontin luovutukset ja vuodelle 2007 Stenbackan alueelta 20 tontin luovutukset. Kunta luovittu toimintakautena 10 työpaikkatonttia ja useita neuvotteluja on meneillään. Jokelan osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa maaliskuussa ja Kellokosken osayleiskaava on tekeillä. Asemakaavan käynnistämissopimuksia tehtiin 10 kpl ja maankäyttösopimuksia 10 kpl vuoden 2006 aikana. Kaavoituslautakunta Kunnanvaltuusto hyväksyi Jokelan osayleiskaavan Kunnanvaltuuston päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Kunnanhallitus päätti määrätä MRL:n 201 :n nojalla osayleiskaavan tulemaan voimaan niiltä osin, joihin valitusten ei katsottu kohdistuvan. Kaavoituksen yksityiskohtainen työohjelma hyväksyttiin kaavoituslautakunnassa ja vahvistettiin kunnanhallituksessa Terveystoimi Terveystoimi oli mukana Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kuntien yhteistyön kehittämisessä. Esiselvitys valmistui maaliskuun lopussa. Toinen merkittävä hanke on Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyshuollon yhteistyön kehittäminen. Selvitystyö valmistuu vuoden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä selvitettiin. Johtopäätökset tehdään talousarvion käsittelyn yhteydessä. Sairaankuljetus on vuoden alusta lähtien ostettu HUS:sta. Sosiaalitoimi Päivähoitopalveluiden tulosalueella hoidossa olevien lasten kokonaislapsimäärä on ollut nousussa vaikka väestöennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten määrä (n.10kk- 6v.) ei ole kasvanut yhtä voimakkaasti. Henkilöstöä palkattiin tilapäisesti päivähoitoon 13 henkilöä vuoden 2006 aikana. Lisähenkilöstön palkkaamisella vastattiin päiväkotien lapsimäärän kasvusta johtuvaan tarpeeseen. Päivähoitolaissa määritellään kasvatushenkilöstön määrä suhteessa lapsiin. (alle 3v 4 lasta/1 aik., yli 3v. 7 lasta/1 aik.) Tällä 13 henkilön lisäyksellä pystyttiin sijoittamaan päiväkoteihin n. 70 lasta lisää verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Tuettu varhaiskasvatus organisoitiin uudelleen siten, että sen koordinaatiosta ja johtamisesta vastaa yksi konsultoivista erityislastentarhanopettajista. Järjestelyn tuloksena voitiin vähentää avustajien määrää.

3 3 Kunta yhdenmukaisti yksityisen hoidon tuella toimivien päiväkotien sopimukset. Yksityisen hoidon tuella toimiville yksiköille haettiin yrittäjiä toimintakauden aikana. Riihikallion palvelukeskuksen suunnittelu on meneillään yhteistyökumppanina yksityinen taho. Suunnittelualueena on koko ostoskeskuksen alue. Tavoitteena on palvelukeskuksen toiminnan alkaminen vuonna Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden piirissä on 38 asiakasta ja kolme on jonossa. Mikäli asumispalvelua ei järjestetä, joutuu kunta maksamaan erikoissairaanhoidon sakkomaksua henkilöistä, joiden ei enää katsota olevan erikoissairaanhoidon tarpeessa. Asiakkaiden piirissä on tapahtunut myös kuntoutumista niin, että kotiuttaminen on voitu järjestää esimerkiksi ASPA:n tuella. Myös väliaikaista siirtymistä takaisin sairaalahoitoon tapahtuu Yhteistyötä työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen kesken on tiivistetty yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden aktiivitoimenpiteisiin saamiseksi. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä on laskenut edelleen alkuvuoden tilanteesta (164 henkilöä tammikuussa, heinäkuussa 138 henkilöä). Tuen saajia on ollut ajalla kuukausittain keskimäärin 149 henkilöä, joista noin kolmasosa on myös toimeentulotuen asiakkaina. Kunnan kuukausittain maksaman työmarkkinatuen määrä on myös laskenut alkuvuodesta. Kustannukset ovat olleet ajalla noin euroa/kk. Tuulas-lastensuojelun kehittämishankkeen osaprojektit etenivät hankesuunnitelman mukaisesti. Hyrylässä aloitettiin uuden perhevalmennusmallin vuoden kestävä kokeiluryhmä toukokuussa. Lastenkodin toisen osaston profiloitumista alle kouluikäisten lasten arviointiyksiköksi työstettiin ja henkilöstön osaamista lisättiin koulutuksella. Jokelassa työstettiin moniammatillista yhteistyötä ja perhe- ja tekijöiden työmenetelmiä. Kellokoskella luodaan perhekeskuksen toimintamallia. Hankkeen avulla on järjestetty työntekijöille työnohjausta ja koulutusta, lastensuojelun prosessikoulutus, roolikarttakoulutus ja ryhmänohjaus koulutus. Terveystoimi sai valtion hankerahoituksen Nuorten päihdeohjelman v käynnistämiseen. Nuorisoaseman toiminta käynnistyi. Sosiaalitoimi on hankkeessa mukana erityissosiaaliohjaajan työpanoksella Sivistystoimi Trio-kuntayhteistyön selvitysten tekemiseen osallistui koko toimiala. Jokelan koulukeskuksen laajennus valmistui ja otettiin käyttöön elokuussa Kalliomaan sairaalakoulu on mukana Opetushallituksen sairaalakoulujen kehittämishankkeessa (SAIREKE). Hankkeen tavoitteena on saada oppilaan paluu sairaalaopetuksesta omaan kouluun tapahtumaan mahdollisimman kitkattomasti. Koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäminen kilpailutettiin ja valittu palveluntuottaja aloitti toiminnan elokuussa Musiikkiopiston tarkistettu opetussuunnitelma tuli voimaan Kulttuuripalvelut järjesti seuraavat lasten kulttuuritoiminnan tapahtumat: Kevään Skidiviikot ja Lasten kesäkurssit. Lasten kulttuuritoimintaan osallistui henkilöä. Museoiden avoinnapito vuoden alusta lähtien: Halosenniemi ja Taidemuseo Martta Wendelin ovat olleet avoinna päivittäin ja Klaavolan mu-

4 4 seo arkisin. Näyttelyiden kävijämäärä elokuun loppuun mennessä oli henkilöä, joka vuositasolla arvioituna tarkoittaa noin kävijää (2005 kokonaiskävijämäärä oli henkilöä).tallennuksessa ja dokumentoinnissa keskityttiin seuraaviin projekteihin: "Aatteiden mies - J.H. Erkko" ja "Tuusula sotilaspitäjänä". Kulttuurilautakunta hyväksyi omalta osaltaan heinäkuussa 2005 valmistuneen Panu Savolaisen raportin "Tuusulan Kulttuurimaisema ja rakennuskanta inventointiraporttiluonnos". Nuorisopalveluiden Mediafoni-hanke jatkuu. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta.lääninhallitus on myöntänyt nuorisopalveluiden ja sosiaalitoimen työllistämisyksikön yhteishankkeelle rahoitusta kahdelle vuodelle. Varikkohanke kestää vuoden 2007 loppuun asti. Sen tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja luoda uusia toimintamalleja nuorten aktivoimiseksi työmarkkinoille. Tekninen toimi Seurantajaksolla myönnettiin rakennuslupia huomattavasti enemmän kerros-, rivi- ja teollisuusrakennuksille kuin vuonna Myönnetyissä rakennusluvuissa oli yhteensä 374 asuntoa, kun vastaavana aikana viime vuonna oli myönnetty lupia vain 231 asunnolle. Kerrosalaa myönnetyissä luvissa on m² ja vastaavasti edellisenä vuonna m². Ympäristökeskus keskittyi alkuvuodesta 2006 lakisääteisiin lupa- ja valvontatehtäviinsä. Ympäristöluparatkaisuja lautakunta teki tammi-elokuun aikana viisi. Kiinteistöveron perimistä varten vuoden 2005 aineisto luovutettiin verottajalle. Katuvalo-ohjauksen rakennuttaminen ja katu- ja liikennevalojen hoitosopimuksen aikaansaanti ovat vireillä. Puistoyksikössä keskityttiin taajamien keskustojen kunnossapitoon Jätehuollossa musta-vaaleapussijärjestelmästä luovuttiin. Toinen ongelmajätteiden keräilykierros korvataan viikottain kiertävällä keräilyautolla. Kolme perinteistä keräilypistettä on muutettu syväkeräysastiapisteiksi ja kaksi uutta pahvinkeräyspistettä on rakennettu vastaavalla periaatteella, jotta saadaan ko. astioiden soveltuvuudesta pahvinkeräykseen tietoa. Korvenrannantien varrella Amer-yhtymältä ostetulta tontilta on löydetty vanha alueen kaatopaikka. Pilaantuneet maat on kuljetettava pois. Toimenpiteen on arvioitu maksavan yhteensä noin Energian hinta on pysynyt korkeana, rakennusten kunnossapitoa on vähennetty. Yhteistyötä on lisätty naapurikuntien kanssa. Kievarin vesitornin rakentaminen päätettiin siirtää eteenpäin eli toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Keravan liittyminen YTV-lippualueeseen erillissopimuksin purki aiemman yhteistyön Tuusulan ja Keravan välillä mm. lippukysymyksissä ja jatkossa näyttää, että se hankaloittaa myös raja-alueiden joukkoliikenteen hoitoa, koska Keravan puolen liikenne suunnitellaan yksinomaan YTV-liikennealueen sisäisenä. Samoin aikatauluyhteistyö on vaarassa. SAMPO palvelutuottajan päätös tuotiin uuteen käsittelyyn.

5 5 Kunnan talous Kunnan talous toteutui toimintakatteen osalta suunniteltua heikompana. Toimintamenojen toteutuma talousarvioon nähden oli 66,7% (v. 2005: 65,6 %). Vuoden 2005 tilinpäätösraportoinnin yhteydessä aloitettiin vuoden 2006 osalta selvitystyö, jonka tavoitteena oli saada menotalous pysymään mahdollisimman hyvin talousarvion mukaisena. Kunnanhallitus antoi lautakunnille tehtäväksi miettiä, miten haasteessa onnistuttaisiin. Lautakuntien esitysten pohjalta johtoryhmä teki yhteenvedon talousarvion ylitysuhkista ja menojen kasvun hillitsemistavoista. Käyttötalousmenojen ylitysuhan todettiin olevan noin 2,2 miljoonaa euroa keväällä muutettuun talousarvioon (päihdeprojekti ja virkojen perustamiset, muutos yhteensä euroa) nähden. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan merkitä tiedoksi talousarvion ylitysuhat, hyväksyä esitetyt toimenpiteet käyttötalousmenojen ylitysuhkien pienentämiseksi lukuun ottamatta eräitä terveystoimen osalta esitettyjä toimenpiteitä. Lisäksi valtuusto päätti, että avoimiksi tulevien vakanssien täyttämistä ja äitiys-/hoitovapaiden ja opintovapaiden sijaisuuksia ei toteuteta automaattisesti vaan tapauskohtaisesti kunnanjohtajan erillisellä päätöksellä sekä velvoitti lautakunnat, tilivelvolliset ja viranhaltijat toimimaan niin, että lisäsäästöjä syntyy vuoden 2006 talousarvioon käyttötalousmenojen osalta. Tämänhetkisen ennusteen mukaan käyttötalousmenot ylittävät muutetun talousarvion noin 2,6 miljoonalla eurolla (alkuperäisen talousarvion noin 2,8 miljoonalla eurolla). Ylityksestä euroa johtuu Korvenrannantien varrella olevan tontin puhdistamiskustannuksista, joiden osalta käydään neuvottelua maa-alueen edellisen omistajan kanssa. Tämänhetkisen ennusteen mukaiset toimialakohtaiset käyttötalousmenojen ylitykset/alitukset muutettuun talousarvioon ovat: Euroa Ylitys - Alitus + Hallinto- ja tukipalvelut Terveystoimi Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Maaperän puhdistaminen Yhteensä Toimintatulot ilman tonttien myyntivoittoja toteutuivat edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurempina. Toteutuma talousarvioon nähden oli 63,5 % (v. 2005: 62,7 %). Tonttien myynnistä saatavien myyntivoittojen määrä oli alkuvuonna noin puolet edellisen vuoden vastaavan ajankohdan luvusta, ollen 3,4 milj.. Koko vuoden ennuste on 6,2 milj., eli noin 0,5 miljoonaa talousarviota pienempi. Toimintatulojen (ilman myyntivoittoja) arvioidaan ylittävän talousarvion noin 0,5 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa toimintatulojen kokonaismäärän toteutumista talousarvion mukaisena. Toimintakate elokuun lopussa oli -80,8 milj. (v.2005: -73,2 milj. ).

6 KUUMA-yhteistyö 6 Verotuloja kertyi suunniteltua enemmän, 78,2 milj. (v.2005: 71,6 milj. ). Vuoden 2005 verotulojen kasvu edelliseen vuoteen nähden oli noin 6 %, mistä johtuen vuoden 2006 tilitykset kasvavat talousarvioon nähden noin 1 milj. :lla. Toukokuussa verohallinto ilmoitti valtion ja kunnan jako-osuuden muutoksesta kuntien eduksi vuoden 2006 tilitysten osalta. Tämä kasvattaa Tuusulan verotuloja noin 1,5 milj,. Verotulojen ennakoidaan tämän hetken arvion mukaan kaiken kaikkiaan olevan noin 3 milj. talousarviota suuremmat vuositasolla. Valtionosuudet sen sijaan tulevat jäämään noin 1 milj. talousarviota pienemmiksi. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet jäävät 0,2 milj. alle talousarvion. Opetustoimen valtionosuudet jäänevät 0,8 milj. talousarviota pienemmiksi. Tammikuussa maksettava oppilasmäärän kasvuun perustuva kompensaatio pienentää alitusta jonkin verran. Tuloslaskelman rahoituserät tulevat toteutumaan suunniteltua parempina vuoden vaihteen hyvästä rahoitustilanteesta johtuen. Vuosikatteen määrä oli 9,3 milj.. Edellä esitettyjen ennakkoarvioiden pohjalta vuosikate tulee jäämään 0,3 milj. talousarviota heikommaksi. Investointimenojen toteutuminen talousarvioon nähden, 49,9 % (v. 2005: 65 %), oli alhainen ajankohtaan nähden. Muutetun talousarvion määrärahat (Kiljavan osakepääoma kasvatti investointimäärärahoja 0,8 milj. :lla) näyttävät tällä hetkellä olevan riittävät. Suurten rakennusinvestointien, esimerkiksi Jokelan koulukeskuksen. Tuuskodon ja Kellokosken terveysaseman, töiden eteneminen suunniteltua nopeammin voi aiheuttaa investointien rahoitukseen paineita. Pitkäaikaisen 5 miljoonan euron lainan kilpailutus toteutettiin toukokuun puolessa välissä. Lainan nostoajankohta oli heinäkuussa. Vuosikatteen ennustettu heikkeneminen 0,3 milj. :lla lisää lainatarvetta vastaavasti. Lainaa arvioidaan tarvittavan lisää vuoden 2006 aikana kaikkiaan 9,0 milj., jolloin korollisen velan määrä vuoden lopussa on 15,7 milj., joka tarkoittaa noin 444 /asukas (v: 2005: 193 /asukas). Kunnan johto ja konsernipalvelut KUUMA-kehityskuvatyön toinen vaihe käynnistyi syyskuussa 2005 ja työ on edennyt suunnitellusti. Kehityskuvan II vaihe sisältää seuraavat tehtävät: 1. Kehitys- ja ympäristökuvan 1. vaiheen syventäminen 2. Tausta- ja tilannetietojen tarkentaminen ja päivittäminen 3. Kehitys.- ja ympäristökuvan luonnostarkastelut ja vaikutusarvioinnit 4. Kehitys- ja ympäristökuva luonnos KUUMA- komission ja kuntien käsittelyä sekä julkista vuorovaikutusvahetta varten 5. Kehitys- ja ympäristökuvan kuulemisvaiheen vuorovaikutus ja huolinta 6. Kehitys- ja ympäristökuvan viimeistely vaikutusarviointeineen hyväksymiskäsittelyä varten

7 järjestettiin työseminaari kehitys- ja ympäristökuvaluonnoksesta. Toukokuun aikana valmistellaan luonnoksen kuulemisvaihetta. Kehityskuvan II vaiheen luonnosta on käsitelty seminaareissa ja Kehityskuva on nähtävillä lokakuussa. Tavoitteena on lopullisen kehityskuvan valmistuminen viimeistään alkuvuodesta KUUMA-elinkeinostrategia valmistui. Asia käsiteltiinkuuma-parlamentissa Se sisältää seudulliset tavoitteet, työnjaon kuntien ja Kehittämiskeskus Oy Forumin kesken ja esitykset jatkotoimenpiteiksi. KUUMA-matkailun koordinointi tapahtuu Kehittämiskeskus Oy Forumin toimesta. Projektin puitteissa on osallistuttu mm. Matka messuille. Valmisteilla on seudullisia avauksia. KUUMAn erillishankkeisiin kuuluvan Oikoradan markkinointiosien puitteissa on valmisteltu ja toteutettu oikoradan valmistumiseen ja avajaisiin liittyviä toimenpiteitä. Kunnanhallitus käsitteli seminaarissa Tuusulan, Keravan ja Järvenpään välistä kuntaliitosselvitystä. Kunnanhallitus hyväksyi Kiljavan sairaalayhtiön perustamiseen liittyvät asiakirjat. Kunnanhallitus hyväksyi KUUMA-henkilöstöpalveluyksikön perustamiseen ja käyttöönottoon liittyvän yhteistoimintasopimuksen. Tavoitteena on, että sopimuskunnat - alkuvaiheessa ainakin Järvenpää, Kerava ja Tuusula - päättävät perustaa yhdessä KUUMA-henkilöstöpalvelut siten, että palveluyksikön hallinnoinnista vastaa Järvenpään kaupunki. Hallintojohtaja valmisteli KUUMA-hallintosäännön yhteistyössä yhteistyöjohtajan kanssa. KUUMA-henkilösöstrategia hyväksyttiin KUUMA-hallituksessa ja menee KUUMA-parlamentin vahvistettavaksi. KUUMA-tukipalveluselvityksen pohjalta jatkettiin KUUMA-kuntien yhteistyön syventämissuunnittelua kolmessa eri työryhmässä, joiden puheenjohtajana on Tuusula. Hankintaryhmässä valmisteltiin yhteistä hankintastrategiaa ja johtosääntöä. KUUMA-komissio hyväksyi syyskuun alussa strategian ja johtosäännön. Talousryhmässä kuvattiin yhteisten taloushallinnon prosessin tavoitetilaa ja päätettiin kilpailuttaa yhteinen taloushallinnon järjestelmä. Tuusulan kunta esitti itseään viiden kunnan (Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja Pornainen) talouspalvelujen isäntäkunnaksi. KUUMA-komissio hyväksyi esityksen syyskuun alussa. Kuumakunnat valmistelivat asuntotoimen valmiussuunnitelmaa, joka liitetään sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmaan. Terveystoimi ja sosiaalitoimi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämishanke eteni suunnitellusti. Hankkeessa selvitettiin taustatietoja Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien ja Keravan osalta. Hankkeessa on tässä vaiheessa mukana kaikki sosiaali- ja terveystoimen toiminnat mukaan lukien ympäristöterveydenhuolto. Palveluja suunniteltiin järjestettäväksi elinkaarimallin mukaan lähi-, seutu- ja keskitettyinä palveluina. Lähetekeskustelu valmistelutyöryhmässä käytiin organisointi vaihtoehdoista. Selvityksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

8 8 Hoitotyön kehittämishankkeessa muodostettiin tavoitteiden mukaisesti painonhallinta- ja tupakasta vieroitusryhmiä jokaiseen osallistuvaan kuntaan niin, että asiakkaita voidaan tarvittaessa ohjata myös toisessa kunnassa olevaan ryhmätoimintaan. Vastaavanlaista ryhmätoimintaa debressiopotilaille kehitellään. Yhteisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin mm. masennuksesta, tupakastavieroituksesta ja ravitsemuksesta. Loppuvuodesta järjestetään ryhmänohjaajakoulutus diabeteshoitajille ja liikuntakoulutus. Hanke päättyy vuoden lopussa. Kuuma-kuntien varhaiskasvatuspalveuiden yhteistyönä tehtiin selvitys kuntalisästä. Mäntsälässä ei ole käytössä kotihoidon tuen kuntalisää. Kun verrataan v osalta kotihoidontuella olevien määriä, on luku Mäntsälässä suurin ( osuus 0-6 v 46,8 % ), seuraavina ovat Nurmijärvi 37,2 %, Tuusula 36,7 %, Hyvinkää 32,2 % ja Kerava 32,2 %. Kaikki kuumakunnat ja Hyvinkää osallistuvat Avaimia päivähoidon arkeen - projektiin, mikä lisää työntekijöiden tietotaitoa sekä yhtenäistää käytäntöjä ja lisää yhteistyötä kuntien välillä. Hankkeessa on mukana 13 Etelä-Suomen kuntaa ja siihen on saatu läänin rahoitus. Nurmijärvi hallinnoi hanketta. KUUMA-kuntien ja Hyvinkään vanhuspalvelujen hanke käynnistyi kesäkuun alussa. Hankkeen tavoitteena on ikääntyneiden kuntalaisten palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen kuntien yhteistyötä kehittämällä. Vammaisten palveluiden seutukunnalliseksi kehittämiseksi perustettu KUUMAtyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukausittain. Työryhmä laatii suosituksen vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja etuuksien myöntämisperusteista. Soveltamissuositukset valmistuvat vuoden 2006 loppuun mennessä. Kehitysvammaneuvolaprojekti (KVANT) etenee projektisuunnitelman mukaisesti. Projektissa tehdyn selvitystyön tulokset esiteltiin seminaarissa Hankkeen seutukunnallinen ja kunnallinen osahanke päättyivät elokuussa. Osahankkeista tuotettiin raportit, joita projektivastaava esitteli kesäkuussa KUUMA-kuntien ja Hyvinkään sosiaali- ja terveyslautakunnille/perusturvalautakunnalle. Kuntien tulee alkaen vastata ympärivuorokautisesta sosiaalipäivystystoiminnasta. Kuuma-kuntien ja Hyvinkään sosiaalipäivystystoiminnan kehittämishanke sai valtionavustuksen euroa vuosille Hankkeeseen palkattiin projektipäällikkö alkaen ja alkaen palkataan kaksi sosiaalityöntekijää. Hankkeessa hyödynnetään Järvenpään ja Hyvinkään poliisilaitoksilla jo työskentelevien kolmen sosiaalityöntekijän resurssia. Tuusula toimii hankkeen vastuukuntana. Sivistystoimi: Toisen asteen koulutuksen kehittämishanke ja vaativan erityisopetuksen hanke ovat valmistuneet. Vaativan erityisopetuksen hanke jatkuu erityisopetuksen kehittämis- ja yhteistyöhankkeena.

9 9 Tekninen toimi: KUUMA-kuntien tekniikkatyöryhmässä käsiteltiin mm. tieliikelaitoksen/icecapitalin ehdotus toimintojen yhdistämiseksi lähinnä kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitoyksiköissä. Lisäksi tilapalvelujen osalta Trellum Oy esitteli toiminnanohjausjärjestelmää, jolla tilapalvelujen hallinnointi voitaisiin keskittää tai yhteistyötä lisätä. KUUMA-komissio asetti erillisen ympäristöryhmän, jonka tehtävänä on ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun seutuyhteistyön kehittäminen tavoitteena kaikki tai osan KUUMA-kunnat käsittävä seudullinen ympäristökeskus. KUUMA-ympäristöryhmä tekee vuoden 2006 loppuun mennessä KUUMA-komissiolle esityksen seudullisesta ympäristökeskuksesta. KUUMA joukkoliikenteen hankesuunnitelma valmistui. KUUMA liikenteen määräaikainen suunnittelija aloitti työnsä käytännössä maaliskuun alussa. KUUMA liikennejärjestelmätyöryhmän kautta kunta osallistuu läänin Keskisen Uudenmaan matkapalvelukeskuksen kehittämistyöhön. Kuuma-tietohuoltoryhmä esitti KUUMA-komissiolle Paikkatietojen jakeluselvitys-hankkeen rahoitusta. Katuvalojen ohjausjärjestelmän kilpailuttaminen ja hankinta on menossa KUUMA yhteistyönä Järvenpään kanssa ja valaistuksen kunnossapito kilpailutetaan KUUMA yhteistyössä Keravan ja Järvenpään kanssa. Kaivuulupajärjestelmää kehitetään yhdessä KUUMA kuntien kanssa.

10 10 TULOSLASKELMA Poikkeama Talous- ja suunnittelupalvelut MTA TOT + menon alitus/tulon ylitys TP 2004 TP 2005 TA TOT 8/-06 -% TPE menon ylitys/tulon alitus Verotuloprosentti 17,75 18,00 18,00 18,00 18,00 18,00 Varsinainen toiminta Omaisuuden myyntivoitot , Maankäyttösopimustuotot , Toimintatulot , Toimintamenot , TOIMINTAKATE , Toimintamenojen muutos-% 7,85 8,56 3,22 3,35 4,99 Toimintakatteen muutos-% 10,69 0,64 6,96 6,99 9,37 Verotulot , muutos-% 2,63 6,89 4,91 4,91 7,84 Valtionosuudet , muutos-% 24,13 10,57 5,04 5,04-0,92 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot , Muut rahoitustulot , Korkomenot , Muut rahoitusmenot , VUOSIKATE , muutos-% -53,20 167,32-18,92-19,25-22,29 Verorahoitus (verot+valtionosuudet) , muutos-% TP2005/TPE 5,18 7,41 4,93 4,93 6,58 Vuosikate % verorahoituksesta 3,95 9,82 7,59 7,56 10,34 7,16 Vuosikate euro/asukas Vuosikate % poistoista Suunnitelmapoistot (SuMu) , Satunnaiset tulot + 0 Satunnaiset menot - TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähenny Varausten lisäys (-) tai vähennys Siirrot rahastoista + 0 Siirrot rahastoihin TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Asukkaat /kausi kasvu-% 1,65 1,09 2,32 1,32 1,25 1,32

11 11 RAHOITUS (1.000 EURO) Poikkeama MTA TOT + menon alitus/tulon ylitys VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT TP 2004 TP 2005 TA TOT 8/-06 -% TPE menon ylitys/tulon alitus Tulorahoitus Vuosikate ± , Tulorahoituksen korjauserät ± , Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , Rahoitusosuudet investointeihin , Käyttöomaisuuden myyntitulot , Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto ± , Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , Antolainasaamisten vähennykse , Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos ± Muut maksuvalmiuden muutokset Palautuskelpoiset liittymismaksut Vaikutus maksuvalmiuteen Asukkaat / kausi kasvu-% 1,65 1,09 2,32 1,32 1,25 1,32 Lainakanta vuoden/kauden lopussa Lainat euro/as