Omaisen asiantuntijuus omakohtaisena kokemuksena suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen
|
|
- Taisto Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaula Ollonen: OMAISEN POLULLA EI OLE RESEPTIÄ Omaisen asiantuntijuus omakohtaisena kokemuksena suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Ylempi Ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Lokakuu Omaisen polulla ei ole reseptiä - opinnäytetyönä tarkasteltiin omaisten kokemuksia omasta asiantuntijuudestaan suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen. Kysymys oli siitä, miten omaiset itse merkityksellistävät kokemuksiaan ja niistä kertyvää asiantuntijuuttaan. Tutkimustehtävän luonteesta johtuen tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus ja fenomenologinen lähestymistapa, minkä tavoitteena on avata mahdollisuuksia tiedonantajien omille määrittelyille asiantuntijuudesta heidän itsensä kokemana. Tutkimuksessa käytettiin kahdella eri tavalla hankittua aineistoa eli omaisten vapaamuotoisia kirjallisia kuvauksia ja teemahaastattelua. Opinnäytetyö koostui mielenterveyskuntoutujien omaisten asiantuntijuuden kokemusten esiin tuomisesta. Työn ollessa myös kehittämistyö oli sen pyrkimyksenä tavoittaa näköaloja omaisten kokemustiedon kautta myös siihen, miten omaisjärjestöt voivat tarjota mahdollisuuksia omaisten asiantuntijuuden hyödyntämiselle osana omaistyön kehittämistä. Tavoitteena oli myös saada tietoa miten hiljainen tieto näyttäytyy omaisen kokemuksista muodostuneessa asiantuntijuudessa. Arjen kokemustieto Asiantuntijuustutkimuksessa kiinnitetään yhä useammin huomiota siihen, mitä tapahtuu asiantuntijatyön käytännöissä ja työn arjessa. Näin ollen arjen asiantuntijuus voidaan ajatella liittyvän työn arkeen, mutta myös arjessa tapahtuvaan työhön, jolloin asiantuntijuudesta ja sen toimintaympäristöstä hankitaan tietoa käytännön ja arjen kautta (Peltomäki et.al. 2002,86). Samalla kuitenkin tuodaan esille, että myös asiakkaan asiantuntijuutta on vähitellen alettu hyväksyä ammattilaisen asiantuntijuuden rinnalle, etenkin tuottamaan tietoa työn kohteesta ja tuomalla uudenlaisia näkökulmia ja ulottuvuuksia työn kohteen ymmärtämiseen ja hahmottamiseen. Työn kohdetta lähestytään kahdesta eri näkökulmasta ja tuotetaan kahta erilaista tietoa eli asiakkaan tietoa (arjen kokemustietoa) ja ammattilaisen asiantuntijatietoa (=auttajan tietoa) (Peltomäki et.al. 2002, 91). Näkemys asiantuntijuudesta on muuttunut, sillä ammattilaisten asiantuntemuksen rinnalle tunnustetaan nykyisin sekä kuntoutujan että perheen asiantuntijuus omasta tilanteestaan sekä vertaisasiantuntijuus (mm. Koskisuu 2004.) Useissa omaistutkimuksissa (mm. Nyman, Stengard 2005,19) on todettu, että omaisten rooli ja vastuunkanto on usein merkittävässä roolissa läheisen hoidon sujumisen kannalta. Psyykkinen sairaus kuormittaa läheisiä monin tavoin. Sairaasta läheisestään huolta pitävät kokevat tilanteen usein kuormittavana ja haluaisivat jakaa huolenpidon taakkaa (esim. Stengård 2005, Lloyd & Carson 2005). Jähin tutkimuksesta (2004,31) lainatun Catherine
2 2 Cheslan mukaan omaiset nähdään tärkeänä tiedonlähteenä, sillä heillä on läheinen ja pitkäkestoinen suhde sairastuneeseen ja näin he ymmärtävät sairauden ajallista kehityskaarta. Omaistoiminta pohjautuu omaislähtöisyydelle, missä omaisten asiantuntijuus on keskeistä. Omaisten omakohtaista kokemustietoa ei tästä aiheesta oltu aiemmin omaisjärjestäkentällä systemaattisesti kartoitettu. Kokemus käsitteenä määritellään usein tarkoittavan yksilön sisäistä, omaa kokemusta jostakin asiasta. Kokemus muodostuu sen hetkisestä elämyksellistä tilasta, jonka taustalla on elämäntilanne ja vuorovaikutus, jonka tiedonantaja kokee merkityksellisenä. Käsitteenä kokemus kuvaa ihmisen oppimisen, kasvamisen ja kulttuuriin sosiaalistumisen prosesseja. Ihmisen elämä on kokemuksia, niiden virtaa. Kokemuksella ymmärretään aistimuksia, elämyksiä, tuntoja, tunteita ja tunnelmia. Jopa koko elämän arvo, mutta ennen kaikkea hetkien arvo, mitataan juuri kokemuksen arvolla. Ihmiselämään sisältyy laaja elämysten ja tunteiden sävyjen kirjo, jotka muodostavat eletyn elämän merkityksiä (Nurminen, R ) Ihmisten kokemukset ovat fenomenologisen tutkimuksen kohde etenkin vähän tutkituista ja vaikeasti määriteltävistä asioista. Fenomenologia on yritys kuvata kokemusta suoraan sellaisena kuin se on eikä selittää tai analysoida sitä. Kokemukset elämän eri vaiheissa Kokemusten jakamispyyntöön osallistuneet 14 omaista olivat kaikki naisia. Tutkimusaineistossa kahdeksan on äitejä, joiden lapsella/ lapsilla on psyykkinen sairaus, kolmen puoliso sairastaa, yhden äiti ja yhden sisko sairastaa psyykkisesti. Yksi omaisista ilmoitti usean läheisensä sairastavan psyykkisesti. Tiedonantajien läheiset sairastavat heidän kertomansa mukaan skitsofreniaa, vaikeaa masennusta/työuupumusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Taustatietonsa ilmoittaneet olivat iältään 48 vuoden ja 72 vuoden väliltä. Taustatietojen perusteella vastaajia oli maantieteellisesti edustettuna eri puolilta maatamme. Fenomenologisessa tutkimuksessa lähdetään siitä ajatuksesta, että omaisten kokemukset ovat sidoksissa heidän yksilöllisiin elämäntilanteisiinsa ja, että kokemukset muuttuvat elämäntilanteiden muuttuessa. Tutkimustulokset eivät siten ole yleistettäviä, vaan ne kertovat tutkimukseen osallistuneiden omaisten kokemuksista heidän sen hetkisen elämäntilanteensa perusteella (Perttula 1995, ). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla aineistosta muodostui omaisten asiantuntijuuteen yhdeksän kategoriaa ja omaistyön kehittämisajatuksiin neljä kategoriaa. Tutkimuksessa koostuneiden omaisten kokemusten pohjalta omainen tietää ja tuntee erilaisia asioita suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen. Omainen toimii ja vaikuttaa läheisen sairauden myötä syntyneissä arjen tilanteissa. Hän kehittää toimivia käytäntöjä, omia vuorovaikutustaitojaan ja tietoja liittyen sairauteen. Hän arvioi ja kritisoi sekä haluaa vaikuttaa ja kehittää läheisen hoitokäytäntöjä ja yleisemmin hoitojärjestelmää. Hän välittää toivon näköaloja läheisilleen ja huolehtii omasta jaksamisestaan. Omainen voi myös jakaa omaa tietotaitoaan toisille samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville auttaen heitä eteenpäin omalla omaisen polullaan erilaisen vertaistoiminnan avulla, voimaantuen samalla myös itse eteenpäin kohti uudenlaisia näköaloja. Omaisen asiantuntijuus suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen koettiin muodostuvan sairastuneen kanssa yhdessä elämisen, rinnalla kulkemisen, yhdessä elettyjen vuosien myötä ja sairauden mukana kasvamisen kautta, saaden kokemusten kautta selityksiä asioille. Tutkimuksen osallistuneiden omaisten mukaan asiantuntijuuden kuvattiin 2
3 3 kehittyvän hiljalleen. Asiantuntijuutta kuvattiin olevan sen ymmärtäminen, ettei ole paluuta siihen, missä oltiin ennen sairautta. Yhtenä puolena omaisen asiantuntijuudessa nähtiin olevan läheisen psyykkisen sairauden hahmottaminen ja sen ymmärtäminen mitä psyykkinen sairaus on, mitä se on läheisen kohdalla ja mikä on hänen kuntoutumisensa ennuste. Omainen hoitoprosessissa Asiantuntijuuden nähtiin myös olevan kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten omainen olisi otettava mukaan läheisen hoitoprosessiin alusta lähtien, antaen myös omaiselle riittävää tietoa ja tukea. Asiantuntijuus omaisten kokemusten perusteella voi koostua monesta eri tekijästä: tiedosta, uudenlaisista vuorovaikutustavoista, uudenlaisen kuvan rakentamisesta itsestä, perheestä, parisuhteesta ja elämästä sekä oman jaksamisen keinojen löytämisestä elämänhalun vahvistamiseen. Monenlaisia tunteita ja niiden läpikäymistä kuvattiin kuuluvan omaisen asiantuntijuuden polulle, joista etenkin syyllisyys, suru, kiukku, pelko sekä avuttomuus ja neuvottomuus nousivat monen kuvauksissa esiin. Omaiset kuvasivat omia asiantuntijuuden kokemuksiaan suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen yksilöllisesti ja oman elämänkokemuksensa pohjalta. Jokaisen tilanne on omanlaisensa ja osalla omaisista kokemukset ovat muotoutuneet pitkien aikojenkin saatossa. Tutkimuksen perusteella muodostuneiden yläkategorioiden pohjalta omaisen kokemuksista muodostunut asiantuntijuus sisältää: tunteita, sairauden hahmottamista, oman minäkuvan ja roolien muuttumista, kokemuksia läheisen hyvinvoinnin ja tilanteen seuraamisesta tai tarkkailemisesta, omasta jaksamisesta huolehtimista ja rajojen opettelua, positiivista asennetta ja voimaantumista, vastuunottoa läheisen hoidosta ja huolenpidosta sekä arjen tukemisesta, yhteydenottoja useisiin paikkoihin, paljon kokemuksia läheisen hoitokuvioista, toivon välittämistä, toivon näköaloja ja kiitollisuutta, vertaistukea, kokemusten jakamista, lisääntynyttä ymmärrystä mielensairauksia ja elämää kohtaan sekä hiljaista tietoa. Vertaistuella on keskeinen merkitys omaisen asiantuntijuuden polulla. Se voi olla merkittävä käännekohta omaisen elämässä. Vertaistoimintaan toimijaksi tulemisen koettiin parhaimmillaan voimaannuttavan ja antaen uusia näköaloja. Kiteytettynä voi todeta, että tutkimukseen osallistuneiden omaisten mukaan läheisen sairauden arvaamattomuuden tai ennakoimattomuuden vuoksi omaisen asiantuntijuuden polulla ei ole ole reseptiä, jonka mukaan toimien asiat menisi tietullä tapaa. Asiantuntijuuden polulla ei siten ole selvää reittiä tai ohjenuoraa olemassa. Kokemuksista muodostunut asiantuntijuus ei takaa omaiselle omien tunteiden hallintaa suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen, mutta asiantuntijuus voi kuitenkin auttaa omaista näkemään itsensä ja elämänsä sairauden ulkopuolella. Omaisten asiantuntijuuden kokemuksissa korostui raskaidenkin kokemusten myötä syntynyttä ja näkyväksi tullutta positiivista, elämänmyönteistä, toiveikasta, luottavaista suhtautumista elämään ja sen haasteiden kohtaamiseen. Omaisten asiantuntijuuden kokemuksissa löytyi yhteneväisyyttä esimerkiksi Niemelän (2003) esittämän identiteettityön kanssa, jossa elämää ja minuutta on vaikeiden elämänkokemusten pohjalta rakennettava uudenlaisista elämän aineksista. Omaisten asiantuntijuuden kokemuksen mukanaan tuomaan tietoon näyttäisi kuuluvan faktatietoa, käytännöllistä tietoa ja vuorovaikutuksessa rakentuvaa, ainutkertaisesta sosiaalisesta 3
4 4 tilanteesta nousevaa tietoa (Toom & Onnismaa 2008,13). Tutkimuksen perustella omaisten asiantuntijuus näyttäytyy suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen usein vaistonvaraisten tilanteiden käsittelyn kautta. Intuitiivisen tiedon on kuvattu (Hakkarainen & Paavola 2008) edustavan eräänlaista näppituntumaa, jonka varassa asiantuntija pystyy ikään kuin vaistonvaraisesti ratkaisemaan ongelmia. Omaisten kuvausten ja kertomusten perusteella voi ajatella, että omaisilla on käytössään sekä perusasiantuntijuutta että kehittyvää ja luovaa asiantuntijuutta (Lonka 2008,1) mutta etenkin hiljaista tietoa, sillä aineiston pohjalta omaiset soveltavat kuvatuissa tilanteissa sekä vanhoja toimintamalleja kuin muokkaavat entisiä ja kehittävät uusia toimintatapoja. Hiljainen tieto Hiljaista tietoa kuvatiin kykynä hahmottaa mielenterveyteen ja sairauteen liittyviä asioita sekä kokonaisuuden ymmärtämistä ja ennakointikykyä. Hiljaisen tiedon kuvattiin ilmenevän myös esimerkiksi luovuutena ja kekseliäisyytenä tukikeinoissa läheisen pahan olon lievittämiseksi. Hiljaisen tiedon kuvattiin ilmenevän levollisuutena, realistisuutena, pelkojen, syyllisyyden ja häpeän vähenemisenä, ylipäänsä oman elämän haltuun saamisena läpikäytyjen kriisien jälkeen. Karttuneen asiantuntijuuden myötä omainen pyrkii toimimaan arjen vuorovaikutustilanteissa läheisen kanssa enemmän rationaalisesti jättäen intuition osuuden vähemmälle. Omaistyön kehittäminen Omaisten kokemusten pohjalta heidän tietotaitoaan ja asiantuntijuuttaan voisi hyödyntää enemmän omaisten ryhmätoiminnan kehittämisessä, pysähtyen yhdessä, yhteisesti omaisjärjestön sisällä keskustelemaan ja jakamaan tietoa mikä esimerkiksi ryhmien ohjaamista nousee esiin. Tämä voisi mahdollistaa myös omaisten hiljaisen kokemustiedon esille saamista, jolloin siitä voi tulla koko organisaation yhteistä omaisuutta. Tutkimuksen perusteella omaiset peränkuuluttavat heidän asiantuntijuuttaan enemmän hoitotahon kuultavaksi mielenterveysalan ammattilaisten ja läheisen hoitoon osallistuvien ammattilaisten toimesta. Omaisten kokemustiedon merkitys tulisi nähdä osana läheisen hoitoa sen alusta lähtien, myös siten, että omaisen oma tilanne ja tuen saanti huomioidaan. Omaistyön kehittämisajatuksia omaisen asiantuntijuutta huomioiden nousi myös liittyen omais- ja mielenterveystyön asenteisiin. Omaisia tulisi rohkaista ja kannustaa enemmän tulemaan esiin oman kokemuksena ja siitä muodostuneen asiantuntijuutensa kanssa. Tässä omaiset itse voivat hyödyntää omaa asiantuntemustaan. Omaistoimintaan mukaantulon kynnystä koettiin voivan madaltaa myös siinä suhteessa miten läheisen hoito tai tuki vaikuttaa tai on vaikuttamatta omaisen tilanteeseen. Ennaltaehkäisevänä toimintana omaistoiminnan kehittämisessä koettiin olevan myös toiminnan markkinointi enemmän omaisille, joiden läheinen ei ole ollut esim. sairaalahoidossa vaan on selvinnyt avohoidon turvin. Tämä voisi lisätä avoimuutta myös omaisten keskinäisissä kohtaamisissa, antaen arvoa sille, että jokainen omainen on yhtä arvokas, eikä läheisen hoidon ulkoiset puitteet aina kerro tilanteen kokonaisvaikutusta omaisen arkeen. Omaisten kokemusasiantuntijuuden pohjalta saatu kehittämisajatus on myös se, että omaistyössä voitaisiin omaisia huomioida nykyistä laajemmin, ei pelkästään toiminnan 4
5 5 kohteina, vaan myös toimijoina ja toiminnan toteuttajina, silloin kun heillä itsellään on siihen mahdollisuuksia ja voimavaroja. Omaisten asiantuntijuutta koettiin voivan hyödyntää esimerkiksi kouluttamalla ja tukemalla omaisia, joilla on pahin tilanne takanapäin, tutoreiksi tai tukihenkilöiksi toisille omaisille tai he voisivat antaa omaa asiantuntijuuttaan vertaistoiminnan kehittämiseen. Toimijaksi tulemisen koettiin parhaimmillaan voimaannuttavan ja sen vaikutukset voivat ulottua myös omaisen lähipiiriin, jotka itse eivät varsinaisesti osallistu omaistoimintaan. Omaistoiminnassa keskeistä on edistää omaisten kokemusten vaihtoa. Omaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä omaisjärjestöt voivat huomioida omaisten asiantuntijuutta yhdessä omaisten kanssa keskustelemalla ja kuulemalla heidän kokemuksiaan. Yhdessä omaisten kanssa suunnittelemalla omaisten tukitoimintaan voidaan löytämää uusia väyliä ja verkostoitumiskanavia. Omaisten asiantuntijuuden merkitys voi parhaimmillaan olla psyykkisesti sairastuneelle mutta myös hoitohenkilökunnalle sekä omaisjärjestöille mittaamattoman arvokasta. Myös omaiskentällä työskenteleville työntekijöille omaisten kokemustiedon merkitys on ensiarvoista. Toiminnassa on osattava kuulla asiakkaan omaa ääntä ja omaa tarinaa. Oman kokemuksensa kuvauksessa ihminen ilmaisee mitä asiat hänelle itselleen merkitsevät. Omaisen asiantuntijuuden polulla ei ole reseptiä, jonka mukaan toimien asiat menevät tietyllä tapaa, mutta omaisia voidaan tukea heidän asiantuntijuuden polullaan kuulemalla, kuuntelemalla ja arvostaen heidän merkittävää tietotaitoaan ja kokemusrikkauttaan myös omaistoiminnan ja mielenterveystyön kehittämisen kannalta. Kaiken tämän jälkeen ei voi sanoa olevansa elämän asiantuntija, mutta selviämiskeinojen kehittäjänä aika pitkällä. - Nimimerkki Ei vielä ekspertti 5
Kokijasta asiantuntijaksi
Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on
LisätiedotPerhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana
Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotOMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotMielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotOmaistyön perustehtävä
Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen
LisätiedotAuttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
LisätiedotKOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO
KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ 13.9.2018 JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO YHTEISTYÖTÄ PSYKIATRISELLA OSASTOLLA OYSIN PSYKOOSILINJAN
LisätiedotKehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi
Kehittäjäkumppanuus kuntoutujan hyväksi Kuntoutuksen ylempi AMK tutkinto-ohjelma Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamisen vahvistaminen Uusi tieto ja ymmärrys kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta rakennetaan
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
LisätiedotTERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotMarianna Sorvali
2.11.2017 Marianna Sorvali Jämsänkatu 2c, 4. krs. Vallila Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys Suomessa Miksi huomioida omaiset? Lapsilla ja nuorilla 15-20% arvioidaan olevan mielenterveydenhäiriö, joista
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y
KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y 2 0 1 3 SOSIOKULTTUURINEN VAHVISTAMINEN Tarvitaan vain nämä kädet maailman muuttamiseksi. Kaiken ei tarvitse valmistua heti saa olla huomisen raakile ylihuomisen
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotHILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)
HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin
LisätiedotTURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 13.11.2017 Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja Tähän otsikko. Tähän kuvateksti. Tunnista omainen! Ota omaisasia puheeksi: Jos lähipiirissäsi on henkilö, jonka päihteidenkäyttö
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotKokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena. Toivosta turvaa hanke
Kokemusasiantuntijat lapsiperheiden tukena Toivosta turvaa hanke 2017-2020 Toivosta turvaa hanke (2017-2020) Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:n ja Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotToipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
LisätiedotMielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
LisätiedotVAKAVASTI SAIRASTUNEEN
KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto
LisätiedotKokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta
Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotVAKAVASTI SAIRASTUNEEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKI VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKI Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä elämän.
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Lisätiedot...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.
...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus
LisätiedotLÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotLapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotJaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa
Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta
LisätiedotMielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami
Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia yhdessä sen 17 jäsenyhdistyksen kanssa.
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotIrti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö
Irti arjesta - virkistyspäivä ikääntyvien omaisten tukemiseksi, kun läheisellä on mielenterveyden häiriö Käytännön tarkoitus Tavoitteena on edistää ikääntyvien omaisten hyvinvointia, kun heidän läheisellään
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotAsiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta
Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotMielenterveysomaisten oikeudet
Mielenterveysomaisten oikeudet Hoitojärjestelmä olettaa aivan liian usein, että omainen on osa läheisensä hoitoa ja kantaa hänestä vastuuta. Vastuustaan huolimatta omaisilla on kuitenkin vähän valtaa vaikuttaa
LisätiedotJÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry
JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotTaiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta?
Kulttuuriluotsit 10 vuotta 10.11.2016 OTSIKKO BANGERS -FONTILLa Taiteen salakuljetusta vai osallistavaa taidetta? Sanna Pekkinen Hyvinvoinnin välitystoimisto on ESR rahoitteinen hanke, johon sisältyy koulutusta,
LisätiedotKokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli
Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019
LisätiedotOmaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
LisätiedotVÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
LisätiedotRyhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä
Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotYhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita
Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistäminen Jaana Tuomela 16.1.2019 Harjavalta Satakunnan yhteisökeskus www.yhteisokeskus.fi
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotOLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotTuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotInvalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset
Lisätiedot