Omaisen asiantuntijuus omakohtaisena kokemuksena suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen
|
|
- Taisto Kapulainen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaula Ollonen: OMAISEN POLULLA EI OLE RESEPTIÄ Omaisen asiantuntijuus omakohtaisena kokemuksena suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Ylempi Ammattikorkeakoulututkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Lokakuu Omaisen polulla ei ole reseptiä - opinnäytetyönä tarkasteltiin omaisten kokemuksia omasta asiantuntijuudestaan suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen. Kysymys oli siitä, miten omaiset itse merkityksellistävät kokemuksiaan ja niistä kertyvää asiantuntijuuttaan. Tutkimustehtävän luonteesta johtuen tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus ja fenomenologinen lähestymistapa, minkä tavoitteena on avata mahdollisuuksia tiedonantajien omille määrittelyille asiantuntijuudesta heidän itsensä kokemana. Tutkimuksessa käytettiin kahdella eri tavalla hankittua aineistoa eli omaisten vapaamuotoisia kirjallisia kuvauksia ja teemahaastattelua. Opinnäytetyö koostui mielenterveyskuntoutujien omaisten asiantuntijuuden kokemusten esiin tuomisesta. Työn ollessa myös kehittämistyö oli sen pyrkimyksenä tavoittaa näköaloja omaisten kokemustiedon kautta myös siihen, miten omaisjärjestöt voivat tarjota mahdollisuuksia omaisten asiantuntijuuden hyödyntämiselle osana omaistyön kehittämistä. Tavoitteena oli myös saada tietoa miten hiljainen tieto näyttäytyy omaisen kokemuksista muodostuneessa asiantuntijuudessa. Arjen kokemustieto Asiantuntijuustutkimuksessa kiinnitetään yhä useammin huomiota siihen, mitä tapahtuu asiantuntijatyön käytännöissä ja työn arjessa. Näin ollen arjen asiantuntijuus voidaan ajatella liittyvän työn arkeen, mutta myös arjessa tapahtuvaan työhön, jolloin asiantuntijuudesta ja sen toimintaympäristöstä hankitaan tietoa käytännön ja arjen kautta (Peltomäki et.al. 2002,86). Samalla kuitenkin tuodaan esille, että myös asiakkaan asiantuntijuutta on vähitellen alettu hyväksyä ammattilaisen asiantuntijuuden rinnalle, etenkin tuottamaan tietoa työn kohteesta ja tuomalla uudenlaisia näkökulmia ja ulottuvuuksia työn kohteen ymmärtämiseen ja hahmottamiseen. Työn kohdetta lähestytään kahdesta eri näkökulmasta ja tuotetaan kahta erilaista tietoa eli asiakkaan tietoa (arjen kokemustietoa) ja ammattilaisen asiantuntijatietoa (=auttajan tietoa) (Peltomäki et.al. 2002, 91). Näkemys asiantuntijuudesta on muuttunut, sillä ammattilaisten asiantuntemuksen rinnalle tunnustetaan nykyisin sekä kuntoutujan että perheen asiantuntijuus omasta tilanteestaan sekä vertaisasiantuntijuus (mm. Koskisuu 2004.) Useissa omaistutkimuksissa (mm. Nyman, Stengard 2005,19) on todettu, että omaisten rooli ja vastuunkanto on usein merkittävässä roolissa läheisen hoidon sujumisen kannalta. Psyykkinen sairaus kuormittaa läheisiä monin tavoin. Sairaasta läheisestään huolta pitävät kokevat tilanteen usein kuormittavana ja haluaisivat jakaa huolenpidon taakkaa (esim. Stengård 2005, Lloyd & Carson 2005). Jähin tutkimuksesta (2004,31) lainatun Catherine
2 2 Cheslan mukaan omaiset nähdään tärkeänä tiedonlähteenä, sillä heillä on läheinen ja pitkäkestoinen suhde sairastuneeseen ja näin he ymmärtävät sairauden ajallista kehityskaarta. Omaistoiminta pohjautuu omaislähtöisyydelle, missä omaisten asiantuntijuus on keskeistä. Omaisten omakohtaista kokemustietoa ei tästä aiheesta oltu aiemmin omaisjärjestäkentällä systemaattisesti kartoitettu. Kokemus käsitteenä määritellään usein tarkoittavan yksilön sisäistä, omaa kokemusta jostakin asiasta. Kokemus muodostuu sen hetkisestä elämyksellistä tilasta, jonka taustalla on elämäntilanne ja vuorovaikutus, jonka tiedonantaja kokee merkityksellisenä. Käsitteenä kokemus kuvaa ihmisen oppimisen, kasvamisen ja kulttuuriin sosiaalistumisen prosesseja. Ihmisen elämä on kokemuksia, niiden virtaa. Kokemuksella ymmärretään aistimuksia, elämyksiä, tuntoja, tunteita ja tunnelmia. Jopa koko elämän arvo, mutta ennen kaikkea hetkien arvo, mitataan juuri kokemuksen arvolla. Ihmiselämään sisältyy laaja elämysten ja tunteiden sävyjen kirjo, jotka muodostavat eletyn elämän merkityksiä (Nurminen, R ) Ihmisten kokemukset ovat fenomenologisen tutkimuksen kohde etenkin vähän tutkituista ja vaikeasti määriteltävistä asioista. Fenomenologia on yritys kuvata kokemusta suoraan sellaisena kuin se on eikä selittää tai analysoida sitä. Kokemukset elämän eri vaiheissa Kokemusten jakamispyyntöön osallistuneet 14 omaista olivat kaikki naisia. Tutkimusaineistossa kahdeksan on äitejä, joiden lapsella/ lapsilla on psyykkinen sairaus, kolmen puoliso sairastaa, yhden äiti ja yhden sisko sairastaa psyykkisesti. Yksi omaisista ilmoitti usean läheisensä sairastavan psyykkisesti. Tiedonantajien läheiset sairastavat heidän kertomansa mukaan skitsofreniaa, vaikeaa masennusta/työuupumusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Taustatietonsa ilmoittaneet olivat iältään 48 vuoden ja 72 vuoden väliltä. Taustatietojen perusteella vastaajia oli maantieteellisesti edustettuna eri puolilta maatamme. Fenomenologisessa tutkimuksessa lähdetään siitä ajatuksesta, että omaisten kokemukset ovat sidoksissa heidän yksilöllisiin elämäntilanteisiinsa ja, että kokemukset muuttuvat elämäntilanteiden muuttuessa. Tutkimustulokset eivät siten ole yleistettäviä, vaan ne kertovat tutkimukseen osallistuneiden omaisten kokemuksista heidän sen hetkisen elämäntilanteensa perusteella (Perttula 1995, ). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka avulla aineistosta muodostui omaisten asiantuntijuuteen yhdeksän kategoriaa ja omaistyön kehittämisajatuksiin neljä kategoriaa. Tutkimuksessa koostuneiden omaisten kokemusten pohjalta omainen tietää ja tuntee erilaisia asioita suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen. Omainen toimii ja vaikuttaa läheisen sairauden myötä syntyneissä arjen tilanteissa. Hän kehittää toimivia käytäntöjä, omia vuorovaikutustaitojaan ja tietoja liittyen sairauteen. Hän arvioi ja kritisoi sekä haluaa vaikuttaa ja kehittää läheisen hoitokäytäntöjä ja yleisemmin hoitojärjestelmää. Hän välittää toivon näköaloja läheisilleen ja huolehtii omasta jaksamisestaan. Omainen voi myös jakaa omaa tietotaitoaan toisille samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville auttaen heitä eteenpäin omalla omaisen polullaan erilaisen vertaistoiminnan avulla, voimaantuen samalla myös itse eteenpäin kohti uudenlaisia näköaloja. Omaisen asiantuntijuus suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen koettiin muodostuvan sairastuneen kanssa yhdessä elämisen, rinnalla kulkemisen, yhdessä elettyjen vuosien myötä ja sairauden mukana kasvamisen kautta, saaden kokemusten kautta selityksiä asioille. Tutkimuksen osallistuneiden omaisten mukaan asiantuntijuuden kuvattiin 2
3 3 kehittyvän hiljalleen. Asiantuntijuutta kuvattiin olevan sen ymmärtäminen, ettei ole paluuta siihen, missä oltiin ennen sairautta. Yhtenä puolena omaisen asiantuntijuudessa nähtiin olevan läheisen psyykkisen sairauden hahmottaminen ja sen ymmärtäminen mitä psyykkinen sairaus on, mitä se on läheisen kohdalla ja mikä on hänen kuntoutumisensa ennuste. Omainen hoitoprosessissa Asiantuntijuuden nähtiin myös olevan kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten omainen olisi otettava mukaan läheisen hoitoprosessiin alusta lähtien, antaen myös omaiselle riittävää tietoa ja tukea. Asiantuntijuus omaisten kokemusten perusteella voi koostua monesta eri tekijästä: tiedosta, uudenlaisista vuorovaikutustavoista, uudenlaisen kuvan rakentamisesta itsestä, perheestä, parisuhteesta ja elämästä sekä oman jaksamisen keinojen löytämisestä elämänhalun vahvistamiseen. Monenlaisia tunteita ja niiden läpikäymistä kuvattiin kuuluvan omaisen asiantuntijuuden polulle, joista etenkin syyllisyys, suru, kiukku, pelko sekä avuttomuus ja neuvottomuus nousivat monen kuvauksissa esiin. Omaiset kuvasivat omia asiantuntijuuden kokemuksiaan suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen yksilöllisesti ja oman elämänkokemuksensa pohjalta. Jokaisen tilanne on omanlaisensa ja osalla omaisista kokemukset ovat muotoutuneet pitkien aikojenkin saatossa. Tutkimuksen perusteella muodostuneiden yläkategorioiden pohjalta omaisen kokemuksista muodostunut asiantuntijuus sisältää: tunteita, sairauden hahmottamista, oman minäkuvan ja roolien muuttumista, kokemuksia läheisen hyvinvoinnin ja tilanteen seuraamisesta tai tarkkailemisesta, omasta jaksamisesta huolehtimista ja rajojen opettelua, positiivista asennetta ja voimaantumista, vastuunottoa läheisen hoidosta ja huolenpidosta sekä arjen tukemisesta, yhteydenottoja useisiin paikkoihin, paljon kokemuksia läheisen hoitokuvioista, toivon välittämistä, toivon näköaloja ja kiitollisuutta, vertaistukea, kokemusten jakamista, lisääntynyttä ymmärrystä mielensairauksia ja elämää kohtaan sekä hiljaista tietoa. Vertaistuella on keskeinen merkitys omaisen asiantuntijuuden polulla. Se voi olla merkittävä käännekohta omaisen elämässä. Vertaistoimintaan toimijaksi tulemisen koettiin parhaimmillaan voimaannuttavan ja antaen uusia näköaloja. Kiteytettynä voi todeta, että tutkimukseen osallistuneiden omaisten mukaan läheisen sairauden arvaamattomuuden tai ennakoimattomuuden vuoksi omaisen asiantuntijuuden polulla ei ole ole reseptiä, jonka mukaan toimien asiat menisi tietullä tapaa. Asiantuntijuuden polulla ei siten ole selvää reittiä tai ohjenuoraa olemassa. Kokemuksista muodostunut asiantuntijuus ei takaa omaiselle omien tunteiden hallintaa suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen, mutta asiantuntijuus voi kuitenkin auttaa omaista näkemään itsensä ja elämänsä sairauden ulkopuolella. Omaisten asiantuntijuuden kokemuksissa korostui raskaidenkin kokemusten myötä syntynyttä ja näkyväksi tullutta positiivista, elämänmyönteistä, toiveikasta, luottavaista suhtautumista elämään ja sen haasteiden kohtaamiseen. Omaisten asiantuntijuuden kokemuksissa löytyi yhteneväisyyttä esimerkiksi Niemelän (2003) esittämän identiteettityön kanssa, jossa elämää ja minuutta on vaikeiden elämänkokemusten pohjalta rakennettava uudenlaisista elämän aineksista. Omaisten asiantuntijuuden kokemuksen mukanaan tuomaan tietoon näyttäisi kuuluvan faktatietoa, käytännöllistä tietoa ja vuorovaikutuksessa rakentuvaa, ainutkertaisesta sosiaalisesta 3
4 4 tilanteesta nousevaa tietoa (Toom & Onnismaa 2008,13). Tutkimuksen perustella omaisten asiantuntijuus näyttäytyy suhteessa läheisen psyykkiseen sairauteen usein vaistonvaraisten tilanteiden käsittelyn kautta. Intuitiivisen tiedon on kuvattu (Hakkarainen & Paavola 2008) edustavan eräänlaista näppituntumaa, jonka varassa asiantuntija pystyy ikään kuin vaistonvaraisesti ratkaisemaan ongelmia. Omaisten kuvausten ja kertomusten perusteella voi ajatella, että omaisilla on käytössään sekä perusasiantuntijuutta että kehittyvää ja luovaa asiantuntijuutta (Lonka 2008,1) mutta etenkin hiljaista tietoa, sillä aineiston pohjalta omaiset soveltavat kuvatuissa tilanteissa sekä vanhoja toimintamalleja kuin muokkaavat entisiä ja kehittävät uusia toimintatapoja. Hiljainen tieto Hiljaista tietoa kuvatiin kykynä hahmottaa mielenterveyteen ja sairauteen liittyviä asioita sekä kokonaisuuden ymmärtämistä ja ennakointikykyä. Hiljaisen tiedon kuvattiin ilmenevän myös esimerkiksi luovuutena ja kekseliäisyytenä tukikeinoissa läheisen pahan olon lievittämiseksi. Hiljaisen tiedon kuvattiin ilmenevän levollisuutena, realistisuutena, pelkojen, syyllisyyden ja häpeän vähenemisenä, ylipäänsä oman elämän haltuun saamisena läpikäytyjen kriisien jälkeen. Karttuneen asiantuntijuuden myötä omainen pyrkii toimimaan arjen vuorovaikutustilanteissa läheisen kanssa enemmän rationaalisesti jättäen intuition osuuden vähemmälle. Omaistyön kehittäminen Omaisten kokemusten pohjalta heidän tietotaitoaan ja asiantuntijuuttaan voisi hyödyntää enemmän omaisten ryhmätoiminnan kehittämisessä, pysähtyen yhdessä, yhteisesti omaisjärjestön sisällä keskustelemaan ja jakamaan tietoa mikä esimerkiksi ryhmien ohjaamista nousee esiin. Tämä voisi mahdollistaa myös omaisten hiljaisen kokemustiedon esille saamista, jolloin siitä voi tulla koko organisaation yhteistä omaisuutta. Tutkimuksen perusteella omaiset peränkuuluttavat heidän asiantuntijuuttaan enemmän hoitotahon kuultavaksi mielenterveysalan ammattilaisten ja läheisen hoitoon osallistuvien ammattilaisten toimesta. Omaisten kokemustiedon merkitys tulisi nähdä osana läheisen hoitoa sen alusta lähtien, myös siten, että omaisen oma tilanne ja tuen saanti huomioidaan. Omaistyön kehittämisajatuksia omaisen asiantuntijuutta huomioiden nousi myös liittyen omais- ja mielenterveystyön asenteisiin. Omaisia tulisi rohkaista ja kannustaa enemmän tulemaan esiin oman kokemuksena ja siitä muodostuneen asiantuntijuutensa kanssa. Tässä omaiset itse voivat hyödyntää omaa asiantuntemustaan. Omaistoimintaan mukaantulon kynnystä koettiin voivan madaltaa myös siinä suhteessa miten läheisen hoito tai tuki vaikuttaa tai on vaikuttamatta omaisen tilanteeseen. Ennaltaehkäisevänä toimintana omaistoiminnan kehittämisessä koettiin olevan myös toiminnan markkinointi enemmän omaisille, joiden läheinen ei ole ollut esim. sairaalahoidossa vaan on selvinnyt avohoidon turvin. Tämä voisi lisätä avoimuutta myös omaisten keskinäisissä kohtaamisissa, antaen arvoa sille, että jokainen omainen on yhtä arvokas, eikä läheisen hoidon ulkoiset puitteet aina kerro tilanteen kokonaisvaikutusta omaisen arkeen. Omaisten kokemusasiantuntijuuden pohjalta saatu kehittämisajatus on myös se, että omaistyössä voitaisiin omaisia huomioida nykyistä laajemmin, ei pelkästään toiminnan 4
5 5 kohteina, vaan myös toimijoina ja toiminnan toteuttajina, silloin kun heillä itsellään on siihen mahdollisuuksia ja voimavaroja. Omaisten asiantuntijuutta koettiin voivan hyödyntää esimerkiksi kouluttamalla ja tukemalla omaisia, joilla on pahin tilanne takanapäin, tutoreiksi tai tukihenkilöiksi toisille omaisille tai he voisivat antaa omaa asiantuntijuuttaan vertaistoiminnan kehittämiseen. Toimijaksi tulemisen koettiin parhaimmillaan voimaannuttavan ja sen vaikutukset voivat ulottua myös omaisen lähipiiriin, jotka itse eivät varsinaisesti osallistu omaistoimintaan. Omaistoiminnassa keskeistä on edistää omaisten kokemusten vaihtoa. Omaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä omaisjärjestöt voivat huomioida omaisten asiantuntijuutta yhdessä omaisten kanssa keskustelemalla ja kuulemalla heidän kokemuksiaan. Yhdessä omaisten kanssa suunnittelemalla omaisten tukitoimintaan voidaan löytämää uusia väyliä ja verkostoitumiskanavia. Omaisten asiantuntijuuden merkitys voi parhaimmillaan olla psyykkisesti sairastuneelle mutta myös hoitohenkilökunnalle sekä omaisjärjestöille mittaamattoman arvokasta. Myös omaiskentällä työskenteleville työntekijöille omaisten kokemustiedon merkitys on ensiarvoista. Toiminnassa on osattava kuulla asiakkaan omaa ääntä ja omaa tarinaa. Oman kokemuksensa kuvauksessa ihminen ilmaisee mitä asiat hänelle itselleen merkitsevät. Omaisen asiantuntijuuden polulla ei ole reseptiä, jonka mukaan toimien asiat menevät tietyllä tapaa, mutta omaisia voidaan tukea heidän asiantuntijuuden polullaan kuulemalla, kuuntelemalla ja arvostaen heidän merkittävää tietotaitoaan ja kokemusrikkauttaan myös omaistoiminnan ja mielenterveystyön kehittämisen kannalta. Kaiken tämän jälkeen ei voi sanoa olevansa elämän asiantuntija, mutta selviämiskeinojen kehittäjänä aika pitkällä. - Nimimerkki Ei vielä ekspertti 5
Kokijasta asiantuntijaksi
Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on
Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana
Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY
OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
Kokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016
Omaistyön perustehtävä
Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen
Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014
Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella
Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y
KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y 2 0 1 3 SOSIOKULTTUURINEN VAHVISTAMINEN Tarvitaan vain nämä kädet maailman muuttamiseksi. Kaiken ei tarvitse valmistua heti saa olla huomisen raakile ylihuomisen
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
Asumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)
HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin
Mielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin
Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48
VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.
...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus
Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta
Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella
Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015
Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN
LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena
Omaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta
Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa
Jaettu asiantuntijuus ja osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuudessa ASIAKKAAN ÄÄNELLÄ -juhlaseminaari 4.12.2013 yh, TtT Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Taustaa Asiakkaan osallisuutta
TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä
Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä
Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN
KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN
VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKI VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKI Tieto vakavasta, etenevästä tai parantumattomasta sairaudesta, mullistaa sairastuneen ja hänen läheisensä elämän.
LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
parasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
MLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
POTILAAN KOKEMUS PSYKOOSISTA JA AUTETUKSI TULEMINEN: KOKEMUKSISTA TUOTETTU TIETO MIELENTERVEYSHOITOTYÖHÖN
POTILAAN KOKEMUS PSYKOOSISTA JA AUTETUKSI TULEMINEN: KOKEMUKSISTA TUOTETTU TIETO MIELENTERVEYSHOITOTYÖHÖN Kaisa Koivisto, TtT, Yliopettaja Oulun seudun ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
Mielenterveysomaisten oikeudet
Mielenterveysomaisten oikeudet Hoitojärjestelmä olettaa aivan liian usein, että omainen on osa läheisensä hoitoa ja kantaa hänestä vastuuta. Vastuustaan huolimatta omaisilla on kuitenkin vähän valtaa vaikuttaa
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja
Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry
JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?
OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule
Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty
Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?
Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen
MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella
Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015
Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
Yhteinen Polku hanke 2009-13
Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
Minun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
Mielenterveysomaisten oikeudet
Mielenterveysomaisten oikeudet 1. Oikeus omaan elämään, virkistykseen ja lomaan 2. Oikeus omaishoidon tukeen ja omaishoidon tukitoimiin 3. Oikeus työelämän joustoihin 4. Oikeus omaan talouteen ja taloudelliseen
Järjestötapaaminen -toimintamalli
1 Järjestötapaaminen -toimintamalli Järjestötapaaminen kehitettiin Etsivä omaistyö -projektissa (2012-2015), joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.
NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että
Vertaisuus mistä siinä on kysymys?
Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,
Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011
Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
Muistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa
Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto
VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
Ryhmien yhteenvedot. Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017
Ryhmien yhteenvedot Urheiluoppilaitosseminaari Lahti 2017 Mitä osaamista suomalaisessa urheilussa tulisi kehittää? Vanhempien osaaminen koulujen-seurojen-lajien yhteistyö Valmennusosaaminen Valmennusosaaminen
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja