Risteys. Rannaton lähetyskenttä odottaa. Nikit tähyävät Viroon Sivu 6. Emma lajittelee roskat Uusi sukupolvi oppii ympäristövastuuseen Sivu 10

Transkriptio

1 Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Seurakuntalehti 29. toukokuuta 2012 Rannaton lähetyskenttä odottaa Nikit tähyävät Viroon Sivu 6 Emma lajittelee roskat Uusi sukupolvi oppii ympäristövastuuseen Sivu 10 Rakkaus kukkii hyvässä hoidossa Usko lujittaa Nuutisten parisuhdetta Sivu 8

2 Pääkirjoitus Ajassa Rakkauden ylitarjontaa Rakkaudesta, jos mistä aihepiiristä on tehty eniten lauluja, kirjoja, elokuvia ja kaikkea muuta. Rakkaudesta ei voi välttyä päivittäin kuulemasta tai sitä näkemästä. Ja silti se kuitenkin tuntuu suurimmasta osasta meistä jopa jotenkin vastenmieliseltä ja vastakohdalta todellisuudelle. Rakkaudelle on kulttuurissamme ylitarjontaa ja hypetystä. Ehkä asiaa voi lähestyä erään musiikkihistorian anekdootin kautta. Kerrotaan, että kun folkmuusikko Bob Dylan tapasi rakkauslauluista suosioon ponnahtaneen Beatlesin keulahahmon John Lennonin, hän totesi: Te teette upeita pop-kappaleita ja kaikkea, mutta ette SANO mitään! Tällä toteamuksella sanotaan olleen suuri merkitys myöhemmin yhtyeen sanoituksiin, joista tuli kuusikymmenluvun yhteiskunnallisiin ongelmiin nähden paljon kantaaottavampia. Suomen kieli on rikas monessa suhteessa, mutta rakkaudelle kielessämme on vain yksi sana. Uuden testamentin kreikassa puolestaan niitä löytyy viisi erilaista. Neljä näistä kuvaa viihdeteollisuudenkin esiin nostamaa rakkautta kahden ihmisen välillä: ystävyydessä, lapsen ja äidin suhteessa sekä vieraanvaraisuudessa. Ne suuntautuvat sinne, missä koemme olevan jotakin arvokasta, ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Keskeisissä paikoissa kreikan kieli kuitenkin käyttää rakkaudesta erityistä sanaa, jonka voi tulkita suuntautuvan siihen, mitä emme arvosta, etsi tai jota suorastaan hyljeksimme. Tämä rakkaus tekee kohteestaan arvokkaan, merkityksellisen ja tärkeän. Katsoessamme maailman todellisuutta, olkoonpa ne kuoleman rajoja, ympäristöongelmia, ihmissuhteisiin liittyviä haasteita, oman itsetunnon ja identiteetin kysymyksiä, viimeksi mainittu rakkaus ei lennä korkealla eikä ole obladii-obladaata. Se on lihaksitulevaa rakkautta, joka ensisijaisesti näyttäytyy vastakohdassaan näin emme me toimi, mutta näin Jumala toimii. Markku Komulainen yhteisen seurakuntatyön johtaja Rakkaus tekee kohteestaan arvokkaan ja tärkeän. Kurvaa retkelle kotikirkkoon Astu kirkkoon ja pidä toisenlainen tauko rauhasta, kauneudesta ja pyhästä nauttien. Talleta reppuusi ripaus suojelusta ja jatka matkaasi kevein kesämielin. Hyvä idea on myös tutustuttaa lomavieraat oman koti- tai mökkipitäjän kirkkoon. Ihmettelyä kotikirkossa Kuusankoskella seurakunnan lastenohjaajat kutsuvat lapsia ja aikuisia yhdessä kirkkoon viettämään Ihmettelyhetkeä. Kuusankosken kirkossa on paljon nähtävää ja ihmeteltävää ja lapselle pitää antaa siihen aikaa. Ihmettelyhetki onkin erityisesti lapsille suunnattu kirkkoon tutustuminen, kertoo vastaava lastenohjaaja Satu Jääskeläinen. Puolisen tuntia kestävän kirkkohetken aikana kuullaan raamatunkertomus aiheesta Jeesus ja Kouvolan rovastikunnan seurakunnat Iitin seurakunta, kirkkoherranvirasto ma-pe klo 9-12 Eerolantie 1, Kausala p sähköpostit: Anjalankosken seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-13 Terholantie 4, Inkeroinen p Elimäen seurakuntatoimisto ma-to 9-15 Mettäläntie 3, Elimäki p Kirkoissa on paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Kuusankosken kirkossa lapsia kiinnostaa erityisesti kastekappeli ja alttari, kertoo Katia Rautasuo. Kirkot avaavat ovensa kesäksi sekä matkailijoiden että paikkakuntalaisten iloksi. opetuslapset myrskyssä. Lapset pääsevät askartelemaan kartongista purjeveneen. Rukouskivialttariin jokainen voi valita ja laittaa mieleisensä värisen kiven, ja leikkialttarilla voi leikkiä pienillä nukeilla ja veneillä. Jos haluaa lisäksi opastuskierroksen kirkossa, sekin onnistuu. Oppaina toimivat lastenohjaajat. Katselemme ja kuuntelemme erilaisia asioita. Erityisesti lapsia kiinnostavat lähetyskynttelikkö eli kynttiläpaikka, kastekappeli ja alttari. Myös saarnastuoli ja urut ovat ihmeellinen asia kirkossa, kertoo lastenohjaaja Katia Rautasuo. Ulla-Maija Hiltunen 279 Tiekirkkoa avaa ovensa kesämatkailijoille. Tutustu tiekirkkoihin: Kouvolan seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-15 Savonkatu 40, Kouvola p kaste- ja vihkivaraukset, virkatodistukset p hautaan siunaamiset Kuusankosken seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-13 Maunukselantie 3, Kuusankoski p Kesäkirkot ja -kahvilat Jaalan kappeliseurakunta Päivystävä pappi to ja pe klo 9-12 Kimolantie 20, Jaala p Valkealan seurakuntatoimisto ma-pe klo 9-15 Kalevantie 14, Valkeala p Kaste- ja vihkitoimitusasioissa ota yhteyttä kotiseurakuntaasi, hautausasioissa vainajan kotiseurakuntaan tai siihen seurakuntaan, jossa vainaja siunataan hautaan. Kuusankosken kirkko avoinna ma-pe klo Opastus. Ihmettelyhetki eli perheille suunnattu kirkkoontutustuminen klo Kirkkoon voi tulla ilman ajanvarausta. Kouvolan Keskuskirkko avoinna ke-pe klo 12-16, la-su klo Elimäen kirkko ja kesäkahvila avoinna ma-pe klo Jaalan kirkko avoinna ma-to klo 9-15, pe Ei opastusta. Kesäkahvila kirkolla ti ja to klo Valkealan kirkko avoinna ma-pe klo Iitin kirkko avoinna ti-pe klo Kirkot ovat kiinni juhannuksena. Anni Leskinen Suvivirren sunnuntai avaa kesän Koko perheen tapahtuma Suvivirren sunnuntai kutsuu veisaamaan Suvivirttä Kuusankoskitalon ulkonäyttämölle sunnuntaina 3. kesäkuuta. Koko perheen tapahtuma Tapahtuma alkaa Kansanmusiikkijumalanpalveluksella, jossa on mukana Karelan laulajat ja soittajat, Kasareikka ja Jouni Sjöblomin kokoama kansanmusiikkiyhtye. Jumalanpalveluksen jälkeen lavalle nousee Kuusankosken seurakunnan nuorten Houseband ja myöhemmin iltapäivällä estradilla nähdään rytmiryhmä Katajainen kansa. Perheen pienimmille on luvassa muun muassa poniajelua ja pomppulinna (säävaraus), ilmapalloja ja kasvomaalausta. Kalastusta on mahdollisuus kokeilla Kuusankosken Kalastusseuran opastuksella. Paikan päällä pääsee tutustumaan myös lakaisinkoneisiin ja vapaapalokunnan kalustoon. Seurakuntalaisten toivomuksesta Kuusankosken seurakunnan työryhmän ja vapaaehtoisten voimin rakennettu Suvivirsi-tapahtuma on Kouvolan alueella ainut laatuaan. Jumalanpalvelustyön vastuuryhmä alkoi suunnitella tapahtumaa viime syksynä Antti Ikosen johdolla. Halusimme vastata seurakun- Kymmenvuotias suosittu Jouluradio saa nettiin kesäisen pikkusiskon torstaina 31. toukokuuta. Suviradio.fi tarjoaa elokuun loppuun asti musiikkia aina Suvivirrestä Katri Helenaan ja Apulannasta Täysikuuhun. Kanavan musiikki on sopivan hullu sekoitus tuttuja kesäbiisejä vuosikymmenten varrelta höystettynä kaikkien sukupolvien tuntemilla ripari- ja kansanlauluilla. Siksi vieno kehotuksemme onkin: saa laulaa mukana, nauraa Jouluradion musiikkipäällikkö Mika Saarelainen, joka vastaa myös Suviradion lauluvalikoimasta. Petri Laukkanen talaisten toiveeseen kesäisestä ulkoilmajumalanpalveluksesta ja gospel-illasta, mutta vähitellen idea pienestä musiikki-illasta paisui koko perheen tapahtumaksi, valottaa nuorisotyönohjaaja Harri Järvensivu tapahtuman syntyä. Tärkeintä oli lähteä tekemään monipuolista, musiikillista ja hauskaa iltapäivähetkeä, jossa on samalla mahdollisuus kiittää Jumalaa kauniista luonnosta, jatkaa kirkkoherra Kimmo Ylikangas. Hulppeat puitteet Kymijoen rannassa ja kauniin ympäristön hyödyntäminen ovat motivoineet tapahtuman järjestäjiä. Saa laulaa mukana Jani Laukkanen Haluamme Suviradiossakin, Jouluradion tapaan, olla lähellä ihmistä ja tehdä lähetystä yhdessä kuuntelijoiden kanssa. Musiikkitoiveet, keskustelu, kommentit Haluamme kutsua kaikkia viettämään kesäistä piknikiä yhdessä ja nauttimaan samalla monipuolisesta musiikista ja ohjelmasta, Järvensivu vahvistaa. Suvivirren sunnuntai tekee hyvää Koko perheen piknikiksi suunniteltuun tapahtumaan voi ottaa mukaan omat eväät. Tapahtumapäivän aikana on mahdollista kantaa myös oma kortensa hyvän tekemisen kekoon myynnissä olevien lettujen ja makkaroiden tuotto ohjataan lähetystyön kautta Länsi- Afrikkaan. Jumalanpalveluksen ja omat kannanotot ovat erittäin tervetulleita sekä sähköpostitse että Suviradion Facebook-sivulla, Saarelainen sanoo. Suviradiota voi kuunnella osoitteessa klo 18 alkaen. Suviradion tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus eli Toivontuottajat. Mika Saarelainen Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä soi musiikki 3. kesäkuuta. kolehti kerätään Kuusankosken vähävaraisten auttamiseksi. Tapahtumassa yhdistyvät kivan päivän viettäminen ja hyvä tarkoitus, tiivistää kanttori Marianna Pellinen. Anni Leskinen Suvivirren sunnuntai 3.6. klo Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä ja Kymijoen rannassa klo 13 Kansanmusiikkijumalanpalvelus klo 14 Houseband klo 15 Katajainen kansa Kouvolan edustajia luottamustehtäviin Seurakuntaneuvos Risto Rasimus Valkealasta on valittu kirkkohallituksen täysistunnon maallikkojäseneksi. Täysistunto hyväksyy muun muassa kirkolliskokoukselle tehtävät kirkkohallituksen esitykset. Ylikomisario Antero Rossi Kouvolasta valittiin kirkolliskokouksen lakivaliokunnan jäseneksi. Mikkelin hiippakuntavaltuustoon valitut Kouvolan alueen edustajat ovat Jouko Mäkelä Inkeroisista, Vesa Vainio Kouvolasta, Kari Helén Kuusankoskelta ja Risto Rasimus. Kirkolliskokouksen uutta tulevaisuusvaliokuntaa johtaa Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Suvivirsi pitää pintansa kouluissa Suomalaiset haluavat edelleen Suvivirren kevätjuhliinsa. Tämä selviää Kirkon tutkimuskeskuksen teettämästä kyselystä. Erittäin tai melko myönteisesti Suvivirren laulamiseen koulun kevätjuhlissa suhtautui 84 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suhtautui myönteisesti myös koulujen uskonnonopetukseen. Kyselyyn osallistui lähes 5000 vastaajaa marraskuussa Siinä tiedusteltiin useista aihepiireistä, jotka koskevat kirkon ja valtion yhteistyötä. Kolme hakijaa Anjalankosken kirkkoherraksi Heikki Heinonen Martti Muukkonen Kolme ehdokasta on hakenut Anjalankosken seurakunnan kirkkoherran virkaa. Mikkelin tuomiokapituliin hakemuksensa määräajassa jättivät rovasti Heikki Heinonen Anjalankosken seurakunnasta, pastori, TT, YTM Martti Muukkonen Nurmijärven seurakunnasta ja seurakuntapastori Samuli Suolanen Sammonlahden seurakunnasta Lappeenrannasta. Hakuaika virkaan päättyi 18. toukokuuta. Seuraavaksi valintaprosessi etenee ehdokkaiden haastattelulla Mikkelin tuomiokapitulissa, minkä jälkeen kapituli asettaa hakijat vaalisijoille. Kirkkoherran vaali Anjalankoskella ajoittuu todennäköisesti loppusyksyyn. Vaalin tarkka ajankohta selviää vasta ehdokasasettelun jälkeen. Uuden kirkkoherran valitsevat vaaleilla 18 vuotta täyttäneet Anjalankosken seurakunnan jäsenet. Anjalankosken nykyinen kirkkoherra Juhani Huovila jää eläkkeelle 1. helmikuuta Samuli Suolanen 2 3/2012 3/2012 3

3 Henkilöstö Isän kuoltua Ulla Talvi alkoi pohtia omaa ikäänsä ja meitä kaikkia päivä päivältä lähestyvää kuolemaa. Häntä lohduttaa huomio, että lapsen ja vanhemman side ei katkennut kuolemaankaan. Keskustelen yhä koko ajan isän kanssa. Hän kysyy mielipidettäni milloin mistäkin, ja minä vastaan kuten ennenkin. Aina isänsä tyttö Ulla Talvi menetti isänsä, Veikko Talven lokakuussa 2011, kolmisen kuukautta tämän satavuotisjuhlien jälkeen. Olin isäntyttö, olen edelleen. Joka päivä keskustelen isän kanssa, kuten ennenkin. Hän tapasi aina kysyä mielipidettäni milloin mistäkin asiasta tai ihmisestä. Piti oikein keskittyä pohtimaan vastausta. Kaipa minusta siksi on tullut tällainen pölöttäjä, isäntyttö virnistää. Jo pikkutyttönä Ulla tunsi isän arvostavan hänen ajatuksiaan. Hengellisistä asioista ei juurikaan keskusteltu. Arvelen isän kokeneen uskon hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi. Hän varmaan vierasti viimeisen tuomion äänenpainoja, luotti enemmän armollisuuteen. Kuten Ullakin: Eikö kristityn vaelluksen tulisi toteutua teoissa? Ei niinkään sanoissa. Vähemmällä syyllisyydellä Koin kelpaavani sellaisena kuin olin, vaikken minä tainnut olla se lempilapsi. Jaksoin kuitenkin meistä kolmesta parhaiten kuunnella isän jutut. Pojat kyllästyivät niihin pian. Isän piti aina jakaa innostuksensa, oli sitten kyse vaikka Gogolin Päällystakista sitä hän luki ääneen minulle, kuusivuotiaalle. Yhden kesäni isä pilasi Tanssi- Lapsen ja vanhemman suhde on elinikäinen side, jossa rakkautta koetellaan monin tavoin elämän eri vaiheissa. Kaiken se kestää, kaiken se kärsii. Eikä katkea kuolemaankaan, vahvistaa Ulla Talvi. kuningas Straussilla, Ulla nauraa. Äitisuhde oli Ullalle vaikeampi, ehkä se usein tyttärelle on. Kun Alzheimeriin sairastunut äitini joutui vuodeosastolle, päätin palata hänen luokseen. Melkein joka päivä säästääkseni isän voimia. Siitä olen nyt kiitollinen. Äiti höpertyi ja kangistui, ja hänestä tuli paljon mukavampi, Ulla muistelee. Kannatti tutustua tähänkin äitiin, ennen kuin hän nukkui pois. Tällä kokemuksella tohdin sanoa, että vähemmällä syyllisyydellä pääsee, kun käy tapaamassa läheisiään olivat nämä sitten missä kunnossa ja laitoksessa tahansa. Veikko Talven jouduttua palvelutalon dementiaosastolle, kävi Ulla tapaamassa häntä lähes päivittäin. Sitä vaihetta kesti useamman vuoden. Isä oli aina ollut hyvä isä, ja siksi tahdoin käydä katsomassa, syöttämässä ja vähän vahtimassakin hänen kuntoaan sekä hoitoaan. Alkuaikoina vein häntä myös pyörätuolissa ulos. Katso nyt noita puita! ilmaisi isä kiitollisuutensa. Se kaikki oli aitoa tahtoa, myönteinen velvollisuus. Ulla myöntää, että aina ei ollut helppoa mennä suljetulle osastolle. Vielä vaikeampaa oli olla menemättä. Sitä tunsi itsensä niin viheliäiseksi. Kun osat vaihtuvat Olisin tahtonut isän asuvan kotonaan pidempään erilaisten palvelujen avulla, mutta olin siinä epärealistinen. Yhdessä asumista en voinut edes ajatella. Se olisi ollut vääränlaista uhrautumista, kun olin vielä työelämässä. Se, ettei asuta samassa taloudessa, usein suojaa sekä vanhempaa että lasta. Pari vuotta sitten Ulla jäi eläkkeelle ammattikorkeakoulussa tehdyn yli 40 vuoden työrupeaman päätteeksi. Nyt aikaa on mennyt isän jäämistön selvittelyssä. Tavaroiden joukosta löytyi muun muassa Tapani Lemminkäisen piirros, joka kuvaa nuorta toimittaja Talvea haastattelemassa vanhaa miestä. Ja niin vain isästäkin tuli vanhus. Se on meillä kaikilla edessä. Rakkaus säilyy silloinkin, vaikka osat vaihtuvat, ja lapsesta tulee vanhempansa aikuinen. Loppuaikoina Veikko ei enää tuntenut läheisiään, mutta tietyt ominaisuudet, kuten itsepäisyys, vain vahvistuivat, tytär huoahtaa. Opetusneuvos oli monin tavoin sivistynyt herrasmies. Muttei mikään kädelle suutelija. Isä inhosi kaikkea tärkeilyä. Kerran Ulla sattui kuulemaan, kun vielä jalkeille päässyt isä partaa ajaessaan puuskahti peilikuvalleen: Kyllä on surkean näköinen vanhus! Tuohon ironiaan ja arviointikykyyn kun pääsisi, Ulla hymähtää. Kun isä menetti liikuntakykynsä, tarjoutui tyttärelle tilaisuus toisenlaisiin rakkaudentekoihin. Kampasin isän tukan sillä erityisen rakkaalla sinisellä kammalla. Hiukset olivat hänelle tärkeä asia, niitä kun oli aina kehuttu. Miten minä tahtoisin Vaikka vahvasta, luotettavasta ja turvallisesta isästä tuli yhtäkkiä vuoteessa makaava vanhus, oli hän silti sama isä. Ja sisimmässään aina se pieni poika, joka ei mielestään koskaan ollut tarpeeksi hyvä. Tyttärelle ehkä rankin oli se vaihe, kun isä lonkkaleikkauksen jälkeen joutui vuoteenomaksi. Sitä en meinannut millään hyväksyä, mutta lopulta ihminen sopeutuu. Siihenkin. Vaikka isä ei näyttänyt enää muistavan eikä tunnistavan, Ulla toivoi, ja uskoikin tämän jollain tasolla tietävän läheisen käyneen. Lapsen viimeinen rakkaudenosoitus vanhemmalle on saattaa hänet viimeiseen lepoon. Isä puhui usein siitä, miten tahtoo itsensä haudattavan. Muista sitten se kypäräpää, hän sanoi tarkoittaen sotaveteraanimerkkiä. Koetin järjestää asiat, kuten isä tahtoi. Veikko Talvi sai tahtonsa mukaan nukkua ikiuneen Kaunisnurmen palvelukeskuksen Kissankello-osastolla. Vanhempien kuoltua saattaa ensin tulla vapautunut olo, ja siitä ehkä syyllisyys. Sitten yhteys jossain muodossa palaa, ja luopumisessa edetään hyvään vaiheeseen. Sen Ulla arvelee nyt saavuttaneensa. Hän sai pitää isänsä pitkään. Tämän kuoltua tytär tajusi olevansa orpo. Oma ikä, kuolemakin alkoi tulla mieleen. Ainokaisensa, Lumimarjan kanssa Ulla ei ole aiheesta juurikaan puhunut, mutta uskoo mahdollisen tulevan keskustelun hoituvan asiallisesti. Teksti Hannele Niemi Kuva Johannes Wiehn Kiireettömästä kuuntelijasta kotikokiksi Timo Malmin nuoruuden toive toteutui ja hän pääsi töihin hautausmaalle. Ammatinvalinta ei kaduta yli 40 vuoden jälkeenkään. Aamuisin Suutarin puutarhalle töihin lähtiessään Timo Malm katseli hautausmaan työntekijöitä miettien, että heidän joukossaan hänkin haluaisi olla. Toive toteutui ja sille tielle mies jäi. Lähes 40 vuotta seurakuntapuutarhuri Timo Malmin työnantajana oli Kouvolan seurakunta, mutta viimeiset vuodet hän on toiminut Kouvolan seurakuntayhtymän palveluksessa. Tärkeintä on kuunnella Ammatinvalintaansa Timo Malm ei ole koskaan katunut. Olen saanut kohdata erilaisia omaisia ja käydä heidän kanssaan läpi monet surutyön kirjot. Usein olen kävellyt vanhuksen kanssa hautausmaalla ja olemme pysähtyneet yhdessä muistelemaan tutun haudan äärellä elämän rajallisuutta. Työvuodet hautausmaalla opettivat Timolle paitsi työn arkisia kuvioita, mutta myös ennen kaikkea surevien ihmisten kohtaamista. Olen aina pyrkinyt tekemään työni omaisille ja pitämään heidän puoliaan. Surevan ihmisen kohtaamisessa ei Timo Malmilla koskaan ole ollut kiire. Hautausmaalla kävelevä sureva omainen saattaa kerrata ja jakaa vainajan kuolinhetken tapahtumaa moneen kertaan. Hautausmaan työntekijän tärkein tehtävä tässä surutyössä on ennen kaikkea kuunnella. Surevalle voi olla iso kynnys mennä juttelemaan diakoniatoimistoon tai papin kanssa. Hautausmaan työntekijälle avautuminen ja kertominen on helpompaa, Timo miettii. Eniten Timon mieltä omassa Henkilöstöuutiset Anjalankoski Nuorisotyönohjaaja Tommi Nikille on myönnetty virkavapautta ajalle Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijänä toimimista varten. Kesäteologit: kesä-heinäkuussa Tapio Suontakanen ja Essi Lyytinen, teologiharjoittelija kesäkuussa Tiina Sara-aho. Kesäkanttori heinäkuussa Elina Lehtomäki. Elimäki Pastori Tuula Ylikangas aloittaa kappalaisena syyskuun alussa. Iitti Sirpa Pusila aloittaa 18. kesäkuuta diakonian virassa. Jaala Rovasti Heikki Kiviluoto palaa työhön virkavapaaltaan heinäkuun alussa. Timo Malm on ollut suunnittelemassa Vanhan hautausmaan uudempia osia, jotka hän nyt eläkkeelle siirtyessään näkee valmiina. työssään ovat herkistäneen tapaukset, joissa vainaja on ollut lapsi tai nuori. Sitä surun määrää, minkä lapsensa menettäneet vanhemmat joutuvat läpikäymään, ei voi ymmärtää. Kun elämä ei aina pääty ikäjärjestyksessä Olen pyrkinyt tekemään työni omaisille. Kohti eläkepäiviä Timolle hänen työssään parasta on ollut luonnon keskellä liikkuminen ja sen kanssa eläminen. Vanhan hautausmaan vanha osa ei häntä kiinnosta niin paljoa kuin uudemmat osat, joita hän on itse saanut olla suunnittelemassa ja jotka hän näkee nyt valmiina. Hautausmaalta löytyy Timolle monia tuttuja hautoja, joiden ääreen pysähtyä. On ystäviä ja työtovereita, mutta myös omat vanhemmat. Valtaosan työurastaan Timo on tehnyt Vanhalla hautausmaalla, jonka läheisyydessä hän on aina asunut. Seurakuntayhtymän perustamisen myötä työn vastuualue kasvoi: Vanhan hautausmaan lisäksi Timo sai vastuulleen myös Lepolan hautausmaan. Taloustilanteen kiristyminen on pakottanut säästötoimiin myös hautaustoimessa. Säästöt ovat näkyneet esimerkiksi siinä, ettei hautausmaille enää ole voitu palkata kesätyöntekijöitä entiseen tapaan. Kun työmäärä kuitenkin pysyy samana, se aiheuttaa työntekijöille väsymistä työtaakan alla. Heinäkuun alusta Timo pääsee nauttimaan hyvin ansaituista eläkevuosistaan. Mitään selviä suunnitelmia omia eläkepäiviään varten ei Timolla ole. Puolison sairastuminen kaksi vuotta sitten laittoi Timon miettimään elämänarvoja uudelleen. Omat pojat perheineen asuvat Kouvolassa, lisäksi on kaksi lastenlasta, joille vaari on tärkeä. Läheltä löytyy myös kesäpaikka, missä saa olla luonnon keskellä. Kun jäin pois töistä, vaimo kyseli, mitä aion ruveta tekemään. Lupasin siivota ja laittaa ruokaa, vaihteeksi näin päin. Hyvin ovat laittamani ruuat kelvanneet lukuun ottamatta kalaruokia. Silakkapihvit olen saanut syödä itse, Timo Malm naurahtaa pilke silmäkulmassaan. Teksti ja kuva: Ensio Väisänen Kouvola Kesäteologit: Anna-Liisa Heino, Anna Niemelä, Ville Niva ja Lauri Skön. Diakoniatyön kesätyöntekijä Katja Anttila. Nuorisotyön kesätyöntekijä Enni Järvikangas. Kuusankoski Seurakuntapastori Katikeesia Hertsi sijaistaa Heidi Arposta virkavapaan ajan. Diakoni Sirke Yrjösuuri on virkavapaalla , sijaisena toimii Johanna Häihälä. Kesäteologit: Ida Backman, Ella Järvinen ja Toni Mäki-Leppilampi. Nuorisotyön kesätyöntekijä on Aino Apajasaari. Leirimuusikkona Erno Aalto. Valkeala Nuorisotyönohjaaja Minna Nikille on myönnetty virkavapautta ajalle Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijänä toimimista varten. Nikkiä sijaistaa kesäkuussa Tiina Honkanen. Nuorisotyönohjaajaksi on valittu Lotta Kemppainen, joka aloittaa työnsä syyskuun alussa. Lähetyssihteeri Sanna Paakala jättää tehtävänsä lukien. Kesäteologina toimii Miina Hakonen ja kesäkanttorina Heidi Kääriäinen. Nuorisotyön kesätyöntekijänä Noora Sihvola. Kolumni Monimutkainen juttu Kuuntelen Elviksen laulua aamunavauksessa. Tuon hienon lauluäänen omannut Tennesseen kultakurkku sanoittaa rakkautta: I can t stop loving you. Ääni eetterissä puhuu rakastamisesta. Mietin laulajaa sanojen takana. Lakkasi rakastamasta siis Elviskin. Ja näin on tapahtunut monen muunkin kohdalla, mutta silti rakkaus on kaunein asia, mitä tämä maa päällään kantaa. Miksi? Koska se etsii aina hyvää huonostakin! Avaa raamattusi, etsi tuttuakin tutumpi kohta 1. Korinttilaiskirjeen 13. luvusta. Eipä taida sellaisia vihkimisiä olla, mistä tämä teksti puuttuisi! Tekstin sisältö ymmärretään usein vain miehen ja naisen välisen rakkauden sisältöanalyysiksi, onhan se toki sitäkin, mutta pohjimmiltaan se on paljon enemmän. Se on oikeasti kertomus täydellisestä rakkaudesta, jota me heijastaen elämme todeksi. Luulin, että sitä on helppo toteuttaa. Siis rakastamista. Kunhan vaan uskon ja sitten rakastan. Mutta elämä on paljon monimutkaisempi juttu. Psalmin kirjoittajakin on oivaltanut asian melkeinpä ironisesti, kun hän toteaa, että Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu!. No höh! Minulta puuttuu vaikka mitä, esimerkiksi rakkautta moniin asioihin, tai joku toinen ei rakasta minua. Elviksen laulama idealistinen unelma tuntuu aika kevyeltä, vaikkakin kauniilta ajatukselta. Mutta psalminkirjoittaja on oikeilla jäljillä. Oletetaan, että tuo kirjoittaja on Kuningas Daavid. Hänestä tiedämme, että isot ja pienet synnit kasaantuivat hänen tililleen huorintekemisestä tappoon. Ja kaikkeen muuhun siltä väliltä. Ei kovinkaan mairittelevaa, mutta Jumala rakasti häntä. Daavidin lailla ajattelen, että koska Herra on minun paimeneni, se riittää, sillä minun rakkauteni tai rakkaudettomuuteni kätkeytyy Jumalan rakkauden äärettömyyteen. Minulta puuttuu sitä, tätä ja tota ja oletettavasti näin mennään tappiin saakka, mutta yhdessä asiassa minulla on kaikki, eikä kenelläkään muulla ole tässä asiassa enemmän Kristuksessa! Se on Rakkautta, eikä se rakkaus lopu koskaan. Hannu Kähärä erityisluokanopettaja, pappi 4 3/2012 3/2012 5

4 Perunkirjoitukset yms. Kaupanvahvistukset, kiinteistöjen/huoneistojen välitys ja arviointi. Kiinteistö Parikka LKV P Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona SÄHKÖASENNUKSET HENRIK KURKI Puh Aumatie 24, Valkeala ILMOITUSAINEISTOT ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Hautauspalvelu Seunavaarat Ky Kaikki hautausalan palvelut laadukkaasti ja lämmöllä... Kouvola Savonkatu 41 p HAMMASLAB OY KOUVOLA KUUSANKOSKI Takuukestävät kokoproteesit ja vanhojen proteesien korjaukset. p. (05) Yhteistyöhammaslääkäreitä: Erikoishammasteknikkopalvelut Päivi Saarinen korjaus, pohjaus, uusiminen p Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet Taksikuljetus RAVANTTI OY VALKEALA henk., myös invakuljetukset ja paarikuljetukset HAUTAKIVIEN kaiverrukset kunnostukset puhdistukset asennukset Kymen Kivipojat & Saneeraus Oy Myllytie 10, Voikkaan tehdasalue Puh ILMOITUSMYYNTI Pirjo Teva , pirjo.teva@kotimaa.fi Elimäki Vanhamaantie 12 p HAUTAKIVET Edullisesti, suoraan valmistajalta. Myös kaiverrukset, kultaukset ym. alan työt. Orimattilan Kivi Oy p Myynti Reijulankatu 5, Kouvola. Avoinna ti ja sopimuksen mukaan. Johannes Wiehn Viro on haastava lähetyskenttä Minna ja Tommi Nikki ovat juuri valmistuneet lähetyskurssilta. Syksyllä pariskunnan tie vie Viroon. Minna ja Tommi Nikin työ Tallinnan tuomiokirkkoseurakunnassa ja Tarton Maarian seurakunnassa alkaa ensi vuoden alussa, kielikurssin jälkeen. Molemmat ovat nuorisotyönohjaajia, Tommi Anjalankosken ja Minna Valkealan seurakunnassa. Nuoriso- ja musiikkityö onkin pariskunnalle luonteva työala myös lähetyskentällä. Musiikkityö on Viron kirkon nuorisotyössä tällä hetkellä se juttu, ykkösmissio. Siihen tullaan panostamaan lähivuosina, pariskunta toteaa. Euroopan pakanallisin maa Viro kuulostaa lähetyskohteena eksoottiselta. Tarvetta lähetystyölle kuitenkin on. Harva meistä on tietoinen siitä, että vain noin viidennes virolaisista tunnustaa kristinuskoa ja heistä puolet on luterilaisia. Viron uskonto on raha. Siellä on siirrytty kommunismista länsimaiseen, jopa amerikkalaiseen elämänmuotoon, Minna kertoo. Julkikristitty voi edelleen saada potkut, ja kristittyjen kotien lapsia kiusataan kouluissa. Neuvostovallan aikana opettajat vahtivat, kenen perhe käy kirkossa. Kommunismin romahtamisen jälkeen ihmiset ryntäsivät kirkkoon, mutta sitä kesti vain noin vuoden verran. Tietämys kristinuskosta on viime vuosina romahtanut ja Viro luonnehtiikin itseään jopa matkailumainoksissa Euroopan pakanallisimmaksi maaksi. Virolaiset rakastavat perinteitä ja vanha muinaisusko, vironusko onkin noussut suosituksi. Evankeliumin kannalta Virossa on isompi tarve lähetystyölle kuin Afrikassa. Noin yksi prosentti Viron koululaisista nauttii uskonnonopetusta, tosin tilanne on nyt ehkäpä muuttumassa. Venäjän vastavalittu presidentti Putin on nimittäin ilmoittanut, että Venäjän kouluissa aletaan opettaa uskontoa, ja se saattaa heijastua myönteisesti myös Viroon, pariskunta kertoo. Talkootyötä ja maallikkovastuuta Luterilaisen kirkon toiminta keskittyy jumalanpalveluksen ympärille. Talkootyö on voimissaan, kaikissa seurakunnissa ei ole edes omaa pappia. Päätoimisia nuorisotyöntekijöitä on vain viisi koko maassa. Julkikristitty voi edelleen saada potkut, ja kristittyjen kotien lapsia kiusataan kouluissa. Minna ja Tommi Nikki aloittavat ensi vuoden alussa Viron lähetteinä. Syksy menee kielen oppimisessa ja maan tapoihin tutustumisessa. Me suomalaiset, jotka piipahdamme Virossa muutaman kerran vuodessa, emme tiedä, millaista tavallisen virolaisen elämä on. Tuloerot ovat suuret. Keskivertoeläke on noin 62 euroa kuukaudessa ja papin keskipalkka on noin euroa. Tallinnassa elämä on vauraampaa kuin pienemmissä kaupungeissa saati maaseudulla, mutta sielläkään kaikilla ei ole esimerkiksi sisävessaa tai kunnon lämmitystä, Nikit kertovat. Olennainen esiin Nikit voivat työssään keskittyä olennaiseen. Koska Viron kirkko ei ole valtionkirkko, paperitöihin ei tarvitse uhrata työaikaansa. Tulojakaan ei tosin ole. Kirkossa on viidenkymmenen euron jäsenmaksu, jonka maksaa ehkä kolmannes jäsenistä. Suomen Lähetysseuran lähetyskurssi käydään nykyään työn ohessa ja se sisältää lähiopetusjaksoja ja etätehtäviä. Piispa Seppo Häkkinen siunaa meidät matkaan Lähetysjuhlilla Haminassa 9. kesäkuuta. Lähettävinä seurakuntina meillä on Kouvolan alueelta Valkeala ja Anjalankoski. Kutsumme seurakuntalaisia liittymään lähetysrenkaaseemme. Myös esirukousta tarvitaan, Minna ja Tommi Nikki muistuttavat. Pirre Hytönen Henki kulkee Auta meitä arkeen lähtiessämme luottamaan sinuun, Isä, kulkemaan sinun askelissasi, Poika, ja elämällämme ylistämään sinua, puolustajamme Pyhä Henki. Salaisuuden äärellä Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Pyhän kolminaisuuden päivä tuo eteemme mysteerin, se tuo meille salaisuuden, jota on mahdoton järjellä käsittää. Se tuo eteemme kysymyksen, johon ei ole oikein oikeaa vastausta. Se tuo eteemme opinkappaleen, jota väärin tulkitsemalla kristityillä onkin yhden Jumalan sijaan niitä kaikkiaan kolme. Pyhän kolminaisuuden päivä tuo eteemme Kolmiyhteisen Jumalan siis Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Pyhän kolminaisuuden päivä on myös uskontunnustuksen päivä. Uskontunnustus on sitonut kristittyjen yhteistä näkemystä Jumalasta kokoon jo parin vuosituhannen ajan. Se on meidän ihmisten hatara yritys pukea sanoiksi jotakin sellaista mitä sanoilla ei voi tavoittaa. Sen kantavana teemana on Pyhä kolminaisuus, jonka ihmettelyn ja kunnioittamisen kautta meille avautuu koko kristinuskon sanoman keskus: Jumalan rakastava työ lapsiensa parissa. Ystävyyttä yli Suomenlahden Viron arkkipiispa Andres Põder vihki Tiina Oolin papiksi helmikuussa, avustajina Kuressaaren kirkkoherra Anti Toplaan ja Viron emeritusarkkipiispa Kuno Pajula. Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Mt. 28:16 20) Irina Mägi Kuusankosken ystävyysseurakunta Kuressaari on Viron mittapuulla jopa harvinaisen suuri ja toimiva. Jäseniä on kolmisentuhatta ja työntekijöitäkin useita. Ystävyysseurakuntasopimus solmittiin Samassa yhteydessä diakonissa Raila Hyytisen yhdeksi virkatehtäväksi määriteltiin yhteydenpito Kuressaareen, hänelle kun seutu oli entuudestaan tuttu. Kymmenen vuoden aikana on tehty monimuotoista yhteistyötä. Jokunen seurakuntaretki on tehty Kuressaareen ja Kuusankosken Kirkon Nuorisokuoro on konsertoinut siellä. Yhteisiä leirejäkin on pidetty: rippikoululeiri ja varhaisnuorten leiri. Vastavuoroista auttamista Kuressaaren työhön on budjetoitu Kuusankosken seurakunnan määrärahoja tuhat euroa vuodessa. Alkuvuosina summa suunnattiin seurakuntatalossa toimivalle turvakodille, nykyään varat suunnataan lapsi- ja nuorisotyön tarpeisiin. Varojen turvin pystytään järjestämään esimerkiksi pyhäkoululeiri. Kuressaaren seurakunnan nuorisotyöntekijä Tiina Ool vihittiin papiksi helmikuussa. Hän Ei voi Pyhää kolminaisuutta täysin ymmärtää, se jää ymmärryksemme yläpuolelle. Mutta ei kaikkea tarvitsekaan tavoittaa järjellä, tiedollisesti eritellen. Joskus on vain hyvä jäädä mysteerin ääreen. Ja sieltä lausua hiljaisella äänellä: Siunaus ja kunnia, ylistys ja kiitos tulkoon sinulle, suurempi kuin pystymme lausumaan, sinä kaikkein pyhin Kolminaisuus, Isä, Poika ja Pyhä Henki, kaikilta enkeleiltä, kaikilta ihmisiltä, kaikilta luoduilta aina ja iankaikkisesti aamen ja aamen. Ja katso kuinka Jumala silloin sinunkin kauttasi vie eteenpäin evankeliumia ja on kanssasi kaikki päivät maailman loppuun asti. Janne Turunen seurakuntapastori Kouvola sai suomalaisilta ystäviltään lahjaksi virka-asun, papinristin sekä ehtoollissetin. Tiina Ool vastaa oman työnsä ohella koko Viron kirkon kehitysvammaistyöstä ja on sen tiimoilta käynyt myös Kuusankoskella kehitysvammaisten rippileirillä. Raila Hyytisen mukaan seurakuntien välinen suhde on tasavertainen. Opimme vastavuoroisesti toinen toisiltamme. Vapaaehtoisia kaivataan mukaan Raila Hyytinen toivoo yhteistyön Kuressaaren seurakunnassa jatkuvan edelleen. Vapaaehtoisia Virosta innostuneita seurakuntalaisia, myös Kuusankosken seurakunnan ulkopuolelta, kaivattaisiin. Haaveissa on että syntyisi ryhmä, joka voisi viedä tätä työtä eteenpäin. Tällä työllä on oikeasti merkitystä! Seurakuntamatkoja ei tehdä pelkästä reissaamisen riemusta, vaan on ilo nähdä miten innostuneesti seurakunnassa toimitaan niukkuudessakin ja työntekijöiden vähyydestä huolimatta. Arkiseen työhön tutustuminen synnyttää halun auttaa myös taloudellisesti, Raila Hyytinen sanoo. Pirre Hytönen 26 1/2010 3/2012 3/2012 7

5 Evankeliumista elävä raha vapaus rakkaus armollisuus aika uudestisyntyminen Rakkauspankin saldo pidettävä plussalla Näkökulma Jumala luo rakkauden kohteensa Harri ja Tuija Nuutinen tietävät, että jos yhteisen rakkaus- ja tunnepankin saldo ei pysy plussalla, kenelläkään ei mene hyvin. Usko on vahvistanut Nuutisten parisuhdetta. Rakkauspankin saldoa kasvattaa puhuminen ja aktiivinen yhdessäolo. Miinusta pankkiin tuo, jos erehtyy nalkuttamaan tai vähättelemään toista. Iitin Kausalassa perhekotia pitävät vähän yli nelikymppiset Tuija ja Harri Nuutinen korostavat sen tärkeyttä, että avioliitossa saa olla juuri sitä mitä on. Se tarkoittaa avointa suhdetta, jossa ristiriitoja ei tarvitse pelätä. Harri ja Tuija lähtivät ensimmäiselle Helsingin Namikan avioliittoleirille Pieksämäelle vuonna 1993 tietoisina siitä, että parisuhdetta piti hoitaa, vaikka mitään erityisiä ongelmia ei ollutkaan. Niillä opeilla pärjättiin seuraavat kahdeksantoista vuotta, Tuija myhäilee. Kun katselin ensi käynnillä muita pareja, ne olivat aluksi harmaata massaa. Jonkun ajan päästä näin naisten hymyilevän kukkamekoissa ja miehet salskeina uroksina. Silloin tajusin, että tämä on todella tärkeä juttu. Luottamus on tärkeintä Lyhyen keskustelutuokion aikana ehtii paljastua kumppanusten erilaisuus: Harri on tohinankin keskellä rauhallinen, kun taas Tuijan repliikit viestivät räväkkyydestä. Avioliittoleirillä pareja kannustetaan hyvällä tavalla riitelemään, vaikka Nuutiset ovat sitä mieltä, että heillä on myös oikeus olla omalla tavalla eri mieltä. Ei räiskyttelykään saa muodostua itsetarkoitukseksi. Olennaista on sellainen luottamus toista kohtaan, että voi kaikissa kysymyksissä lähestyä toista, Tuija muotoilee. Jumalan merkityksestä omassa elämässä Tuija toteaa, että jos elämästä puuttuisi turva, miten tätä elämää jaksaisi elää. Harri muistuttaa, että elämässä on niin hyviä kuin huonojakin päiviä. Kaiken keskellä usko on ollut parisuhdetta lujittava ja koossa pitävä voima. Lapset ovat meidän suurimmat ihmeet. Tee työtä ja rukoile. Siihen liittyy siunaus. Nyt Nuutisen perheessä vedetään lakanoita. Molemmat toteavat, että kotitöiden tekeminen kuuluu perheen helpoimpiin päivärutiineihin. Kesän lähetessä pesän rakennus on ajankohtainen asia. Harri ja Tuija Nuutinen pystyttivät oman perhekodin. Monesti ihmiset heittävät leikin kesken aivan liian helpolla. Leireillä on nähty, miten voi olla lähes toivottomia parisuhteita, mutta silti he ovat selvinneet. Rakkaus löytyy läheltä Tuija on joutunut pohtimaan näitä asioita sekä työnohjaajana että uskonnon, filosofian ja psykologian opettajana. Hän sanookin: Kun me etsimme rakkautta sieltä, täältä ja tuolta, harvoin ymmärrämme, että rakkaus on lähellä, Jumalassa. Kun katson läheisiä ihmisiä, he tuntevat rehellisesti minut juuri sellaisena kuin olen. Heikkonakin. Rakkaus kohdataan lopulta pienessä piirissä, meidän rakkaissamme. Lapset ovat meidän suurimmat ihmeet. Kun minä hötkyilen edessä olevia asioita, horjun ja huojun, Harri seisoo ja pysyy, Tuija kiittelee aviokumppaniaan. On myös tärkeä motto Tee työtä ja rukoile! Se pätee kaikille elämän alueille, parisuhteeseen, lasten kasvatukseen ja kodin hoitoon. Jumala antaa voiman vaivannäköön. Se on tehokasta apua arjen keskellä. On helppoa antaa rahaa köyhille kauas toiselle puolen maapalloa, mutta mitä lähemmäs avun kohteet tulevat, sitä vaikeampaa rakastaminen saattaa olla. Vain Jumala voi antaa meille sitä rakkautta toisia kohtaan. Lapsille piti löytää aikaa Iitin seurakunnassa kolme vuotta nuorisotyönohjaajana toimineelle Harrille ajan löytäminen perheelle ja lapsille merkitsi tietoista valintaa: Ne merkitsivät aluksi siirtymistä ohjaajaksi lastensuojelualalle ja myöhemmin vuonna 2003 oman perhekodin perustamista. Nuutisilla on viisi lasta, joten kuljetusralli harrastusten äärelle on päivittäinen ilmiö. Harrin liikuntaharrastuksesta kertoo se, että hän on Iitin Pyrinnön puheenjohtaja erityisalueena yleisurheilusta huolehtiminen. Haastatteluhetkeenkin pariskunta saapuu lasten kanssa kellon tarkasti urheilukentän laidalta ja musiikkiopistolta. Rakkaus roihahti isosleirillä Harri ja Tuija tutustuivat toisiinsa jo nuorina Kotkassa. Rakkauden kipinä roihahti liekkiin, heidän ollessa isosina Langinkosken seurakunnan rippileirillä. Avioon mentiin jo kahden kympin kumminkin puolin. Molemmat ovat kokeneet Jumalan ihmeellistä johdatusta. Ovet ovat auenneet työtehtäviin varasijoilta ja aikataulut täsmänneet niin, että jälkeenpäin on vain ihmetelty. Harrin aikana Iittiin perustettiin edelleen toimiva yökahvila Aikalisä. Sen tulemista oli rukoiltu pienessä porukassa. Arjen pieniä ihmeitä Perhekotikin oli vastaus tarpeeseen, kun useammalle lapselle piti löytää koti. Ihmeellinen johdatus koettiin, kun Tuijan piti päästä syksyllä opettamaan Hollolan lukioon. Omista lapsista Maiju oli aloittamassa eskaria, joten perhe meni tutustumaan lastentarhanopettajan ryhmään. Sanoin siellä, etten ole varma, miten hoitoajat järjestyvät ja miten kuljen kouluun. Siihen toinen totesi, että vaimo on viereisessä koulussa opettajana ja tarvitsee matkaseuraa. Nyt perhe asuu naapureina ja elämää on eletty yhdessä neljätoista vuotta! Pihalla laskevaa aurinkoa ihmetellessä sisältä kantautuu lasten musisointi. Yhdessä on hyvä olla. Aukeaman tekstit ja kuvat: Martti Kivistö Työmatkalla olen kuunnellut Radio Deistä pätkiä parisuhdeterapeutti Gary Chapmanin uutuuskirjasta Rakkauden tekoja. Teos on rohkaiseva puheenvuoro niille, jotka ovat kokeneet omassa kumppanuudessaan rakkauden tunteiden haihtumista. Chapman vakuuttaa, että kyse on tahdon asiasta. Kun alamme parisuhteessa tehdä tietoisia tekoja näytti miltä näytti ihmissuhteen hyväksi, se näkyy pian eheytymisenä ja uusina, raikkaina tunteina. Oma tutkimusmatka rakkauden lähteille johti maistelemaan oppi-isämme Martti Lutherin vuonna 1518 esittämiä ajatuksia. Lutherin teologiaan sisältyi kahden rakkauden vertailua. Mikä mullistava ero näillä onkaan. Ihmisen rakkaus kohdistuu johonkin jo olemassa olevaan, eli se syntyy kohteen arvosta ja loistosta. Kun rakkauden syy on sen kohde, se on varsin valikoivaa. Toiset se hyväksyy, toiset hylkää. Ihminen etsii omaa hyväänsä. Jumalan rakkaus ei tavoittele kohteestaan Rakkaus sanoo viimeisen sanan Saamme uskoa rakkauden voittoon, Iitin kappalainen Reijo Lehtonen sanoo. Mitä tarkoittaa, että rakkaus on Jumalasta? Raamatun mukaan kaikki todellinen rakkaus on lähtöisin Jumalasta. Päinvastoin kuin ihmisten välinen rakkaus, Jumalan rakkaus ei aseta kohteelleen ehtoja. Se kohdistuu sekä hyviin että pahoihin, pieniin ja heikkoihin, niihinkin, joita emme pidä rakkauden arvoisina. Ihmisten keskinäinen rakkaus, ystävärakkaus, on yleisinhimillistä hyvän vaihtokauppaa. Sinä olet hyvä minulle ja minä olen sinulle. Jumalallinen rakkaus on valmis uhrautumaan toisen puolesta. Se ei etsi omaa etuaan, vaan toisen parasta. Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. (1. Joh. 4:19) Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseämme. Onnistuuko? Tehtävä on mahdoton. Jos joku pystyisi tuon käskyn täyttämään, hän olisi täydellinen. Ihmiselle on tärkeää, että elämällä on tavoite ja päämäärä. Rakkauden kaksoiskäsky viitoittaa elämää oikeaan suuntaan, korostaa Jumala- ja lähimmäissuhteiden merkitystä. Samalla se osoittaa ihmisen paikan Jumalan edessä. Jumala on pyhä, ihminen syntinen. Jumalan edessä ihminen tarvitsee armoa. Miten välitämme Jumalan rakkautta toisille? Jumalan rakkauden välikappaleena oleminen ei ole tietoinen asia. Sitä ei voi itse valita. Kysymys on yksinkertaisesti oman Jumalasuhteen hoitamisesta. Se tuottaa hedelmää, jos tuottaa. Itseä voi tarkkailla Jeesuksen kultaisen säännön valossa: Minkä tahdotte toisten teille tekevän, tehkää te samoin heille. jotain hyvää. Se tietää, että jokainen syntisessä maailmassa elävä joutuu päivittäin näkemään pimeyttä itsessään. Tahto hyvään olisi, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei Jeesus ei korottanut itseään. Hän asettui aina pienen ihmisen rinnalle. Rakkaus välittyi hänestä sillä tavalla, että ihmiset tulivat nähdyiksi ja huomioiduiksi. Jeesus auttoi ihmisiä löytämään ihmisarvonsa ja yhteyden Jumalaan. Miten voimme vakuuttua, että olemme Jumalan erityisen rakkauden kohteita? Selkeimmän vastauksen antaa pienoisevankeliumiksi kutsuttu raamatunkohta: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh. 3:16) Jumalan tapa toimia on täysin päinvastainen. Hän vuodattaa ja jakaa kohteelleen hyvää. Jumala itse asiassa luo rakastettavansa, herättää hänet eloon. Motiivina on Jumalan halu lahjoittaa ja olla hyvä. Se on mahdollista, sillä Jumala on rakkaus, kuten vanhat raamatunlauseet esivanhempiemme haalistuneissa seinätauluissa julistivat. Minä, halpa-arvoinen, heikko, häpeää tunteva, monesti hengellisesti kuollut, saan alkaa kasvaa Jumalan rakkauden lämmössä. Saan katsella Jumalan rakkauden todellisuutta siinä, että Hän lähetti poikansa kärsimään, jotta minä voisin olla vapaa. Kun tästä jotain ymmärrämme, voimme alkaa rakastaa kanssakulkijoita omina itsenään, ei vain ulkonaisten ominaisuuksien vuoksi. Siitä on kyse, kun elämässä syrjäytyneelle kerrotaan, mikä on hänen arvonsa rakkauden antajan silmissä. Uskossa on kyse juuri tämän rakkauden vastaanottamisesta. Jos meillä ei ole voimaa rakastaa esimerkiksi jotain ihmistä, miten toimimme? Rakkautta ei voi pakolla puristaa itsestään, eikä sitä voi teeskennellä. On luonnollista, että toisia on helpompi rakastaa kuin toisia. Kuitenkin meidän pitäisi nähdä jokaisessa ihmisessä Jumalan kuva. Se on meissä jokaisessa enemmän tai vähemmän epätäydellinen. Mitä paremmin olemme tutustuneet Jumalan kuvaan itsessämme ja tunnistaneet sen rosoisuuden, sitä helpompi meidän on hyväksyä muut eri tavalla puutteelliset ihmiset. Mitä saarnaisit rakkaudesta? Rakkaudesta puhutaan usein kevyesti ja pinnallisesti. Sitä kuvataan voimakkaana tunteena ja huumana. Sellaisena nuoret rakastavaiset sen tietysti kokevat. Eroottinen rakkaus on suuri ja kaunis Jumalan lahja. Se ylläpitää elämää. Rakkauden kohteena oleminen on aina iloinen ja onnellinen kokemus. Rakkaus voi sisältää myös kipua ja tuskaa silloin, kun rakkautemme kohteen elämässä eivät kaikki asiat ole kunnossa. Rakkaus vaatii joskus uhrautumista ja itsensä likoon panemista toisen puolesta. Usko rakkauteen joutuu elämässä monta kertaa kovalle koetukselle. Uutiset kertovat meille päivittäin ihmisen rakkaudettomuudesta ja pahuudesta. Se tuntuu masentavalta. Onneksi ihmisten välisissä suhteissa on rakkauden tekojakin. Ne eivät tee itsestään suurta numeroa eivätkä ylitä uutiskynnystä. Kristittyinä voimme rohkeasti uskoa rakkauden voittoon maailmassa. Tälle uskolle Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus antaa lujan perustan. Rakkaudella on viimeinen sana sanottavana. Paavali sanoo: Rakkaus ei koskaan katoa. Reijo Lehtonen 8 3/2012 3/2012 9

6 Petri Laukkanen Jumala antoi ihmisen tehtäväksi huolehtia luomakunnasta. Se polku on hyvä kulkea. Yhtymä ekokelpoiseksi Kouvolan seurakuntayhtymä alkaa säästää luontoa. Jumala loi valon, taivaan, maan, meren, kasvit ja eläimet, ja oli tyytyväinen näkemäänsä. Sitten hän kuitenkin teki vielä ihmisen ja pyysi tätä lisääntymään ja huolehtimaan luomakunnasta. Näin alkaa Ensimmäinen Mooseksen kirja. Sen kirjoittajat eivät ehkä osanneet arvata, kuinka hyvin ihmiset noudattivat ensimmäistä ohjetta. Me olemme todellakin lisääntyneet. Meitä on nyt niin paljon, että toisen ohjeen, luonnon varjelemisen, noudattaminen on muuttunut vaikeaksi. Syynä on se, että kulutamme liikaa. Tarvitsemme energiaa, ruokaa ja tavaroita niin valtavia määriä, että ympäristön kestokyky alkaa olla koetuksella. Kouvolan seurakuntayhtymässä on havahduttu siihen, että jotain pitäisi tehdä. Siksi sen palveluksessa on ollut vuoden alusta lähtien maisemasuunnittelun hortonomi, DI Eija Leskinen. Hänen johdollaan selvitetään, millä tasolla ekologinen ajattelu on yhtymässä, ja missä on parantamisen varaa. Sen pohjalta seurakuntayhtymälle tehdään ympäristöohjelma. Kun vihreät asiat ovat kunnossa, olemme valmiit hakemaan kirkon ympäristödiplomia, Leskinen sanoo. Ei vain diplomin tähden Ympäristödiplomi on kirkon oma ympäristöjärjestelmä. Sen piiriin kuuluvat jo lähes kaikki suuret seurakunnat ja seurakuntayhtymät. Kouvolassa päätavoitteena ei ole se, että diplomi voidaan naulata seinälle. Oleellisempaa on saada vihdoin mitattua, millä tolalla ympäristöasiat oikeasti ovat. Jottei olla vain mutu-tuntuman varassa, Leskinen tiivistää. Jatkuva kehitys kuuluu asiaan. Kun tietyt ympäristötavoitteet täytetään, laaditaan uudet tavoitteet. Yhtymän työntekijöille on tehty ympäristöasennekysely, ja nyt menossa ovat katselmukset. Niissä käydään läpi kaikki seurakunnan työmuodot. Myös kiinteistönhoito, jätehuolto, keittiöiden toimintatavat, leirikeskukset ja metsäomistus pääsevät tarkkailuun. Ote on kokonaisvaltainen. Toimistoja ohjeistetaan selviämään pienemmällä paperimäärällä. Työntekijöille suositellaan kimppakyytejä ja opetetaan ekologista ajotapaa. Siivouksessa ohjeistetaan käyttämään vähemmän haitallisia puhdistusaineita. Keittiökoneiden energialuokat selvitetään, ja yhteistyössä jäteyhtiöiden kanssa tutkitaan kunkin kiinteistön jätemäärät, Leskinen jatkaa listaa. Tosissaan siis ollaan, mutta melko alussa vielä. Puolentoista vuoden päästä ollaan viisaampia ja mahdollisesti valmiita diplomin hakemiseen. Silloin on saatu laskettua myös seurakuntayhtymän hiilijalanjälki. Energiaa kuluttavia rakennuksia Ympäristöohjelman tekeminen seurakuntayhtymälle ei ole yksinkertaista, sillä se omistaa niin metsää, hautausmaita ja kiinteistöjä kuin kulttuuriperintökohteita kuten kirkkoja. Ihminen välittää siitä, jonka tuntee. Jos luonto on vieras, sitä ei tule mieleen suojella. Energiataloudellisesti ajatellen kirkkorakennuksessa ei ole mitään järkeä, sanoo Leskinen ja ottaa esimerkiksi Kouvolan Keskuskirkon. Valtavasti kuutioita. Kirkkoja ei voida mitata Leskisen mukaan samalla mittarilla kuin muita rakennuksia. Siksi kirkon ympäristödiplomi on räätälöity kansainvälisistä ympäristöjärjestelmistä juuri seurakuntia varten. Koska yhtymässä kuusi seurakuntaa liittyi äskettäin yhteen, seurauksena on, että rakennuskannassa on väistämättä päällekkäisyyksiä. Tietyistä kiinteistöistä luopuminen ja jäljelle jäävien käyttöasteen nostaminen olisi ekologisesti järkevää. Omanlaisiaan ympäristöongelmia Yhtymän ympäristöongelmat ovat omintakeisia. Esimerkiksi lumien sulamisen jälkeen hautausmailla lainehtii kynttilöiden muovikuorimeri. Omaiset eivät tunnu tietävän, että kynttiläkotelot ovat heidän omaisuuttaan ja heidän pitäisi hakea ne pois, sanoo Leskinen, ja tarjoaa ratkaisua muovin vähentämiseksi. Haudalla voisi olla yksi lyhty, jonne laitetaan kynttilä. Se, joka tuo uuden kynttilän, vie vanhan hylsyn roskikseen. Jokaisen sukulaisen ei tarvitsisi tuoda omaa kynttilää. Myös hautausmaan kesäkauteen Leskisellä on parannusehdotus. Lämmitetyissä kasvihuoneissa keinovalolla ja runsaalla lannoituksella kasvatetut yksivuotiset kukat voisi korvata perennoilla. Ne säilyvät monta vuotta hyväkuntoisina, ja samalla muoviruukkujen määrä vähenisi. Hautajaisiin Leskinen suosittelee tilaamaan kukkalaitteen, jossa ei ole metalli- ja muoviosia. Sellaisen pystyy laittamaan kokonaisuudessaan kompostiin. Niin. Pienistä puroista on lähdettävä ympäristöasioissa liikkeelle. Palveluja tavaran sijasta Ekonomisten ja ekologisten tavoitteiden välillä on ristiriita. Jotta talous pyörisi, kansalaisille hoetaan, että heidän pitäisi kuluttaa. Jotta luonto säästyisi, kulutusta olisi vähennettävä. Ratkaisuna on kulutustottumusten muuttaminen. On suosittava lähiseudun tuotantoa ja ostettava palveluita tavaran sijasta, Leskinen neuvoo. Se, mikä pätee yksityiseen kuluttajaan, pätee myös seurakuntayhtymään. Yhtymän pitää elää niin kuin opettaa eli varjella luomakuntaa. Samalla kun se säästää luontoa, se säästää euroja. Säästynyttä rahaa voidaan käyttää muuhun toimintaan. Leskisen mukaan ympäristöasioiden osaamisesta pitää tehdä yhtä oleellinen asia kuin mitä on atk-taitojen hallitseminen. Niin työntekijän lajittelutuntemuksen kuin käytössä olevan lajitteluvälineistön täytyy olla kunnossa. Ympäristökoulutusta täytyy kohdentaa myös seurakunnan tiloissa toimiville ulkopuolisille kuten pitopalveluille. Tiedotus on tärkeällä sijalla. Gallup Kuusankosken keskustan koulun 4M-luokan oppilaille 1. Kuinka suojelet luontoa? 2. Mikä on pahin uhka ympäristölle? 3. Mitä uusiokäyttöä keksit -lehdelle? Mikko Vainikainen 1. Kuluttamalla mahdollisimman vähän. En osta kirjoja vaan käyn kirjastossa. 2. Saasteet. Pakokaasuja tulee aina vain enemmän. 3. Siitä voi tehdä biojätepussin tai biokukkaruukun. Luonto seurakuntatyöhön Hengellinen näkökulma läpileikkaa kaiken seurakunnan toiminnan, ja samalla lailla ympäristöajattelun voi ulottaa kaikkeen tekemiseen jumalanpalveluselämästä lähtien. Kirkkokäsikirjassa on ollut jumalanpalvelusuudistuksesta lähtien Luomakunnan sunnuntai eli jumalanpalvelus, jonka aiheena on vastuu luodusta maailmasta. Sen voi toteuttaa kesäkuukausien aikana vaikka kokonaan ulkoilmassa. Asennekasvatusta voidaan välittää jokaisessa seurakunnan työmuodossa, helpoiten lasten ja nuorten toiminnassa, Leskinen väittää. Ihminen välittää siitä, jonka tuntee. Jos luonto on vieras, sitä ei tule mieleen suojella. Leskisen mukaan erityisesti musiikkityöhön on luonteva hakea aiheita luonnosta. Sairaalasielunhoidossa metsän voi tuoda sen lähellä, joka ei metsään enää itse pääse. Kaarnan ja kukan tuoksu tai vaikkapa kiven piteleminen kädessä tuovat ihmisille mieleen vahvoja muistoja. Hiirenkorvilla olevat koivunoksat herättävät varmasti tunteita. Monella meistä on voimakas yhteys luontoon. Jukka Behm Eemeli Sormunen 1. En kuluta paljoa. Lajittelen roskat. 2. Se, että ihmiset heittävät roskia luontoon. 3. Siitä saa paperihatun synttäreille. Viljele ja varjele Valkealan kirkkoherra, lääninrovasti Marko Marttila pyrkii elämään ekologisesti. Hän lajittelee roskat, sammuttelee valoja ja varoo lotraamasta vettä. Virka-ajoa kertyy autolla valitettavan paljon. Pyörällä en ehtisi siirtymään laajassa seurakunnassa paikasta toiseen. Marttila on tutkinut Vanhaa testamenttia. Osa sen kirjoista antaa vahvan perusteen luonnon kunnioitukselle ja -suojelulle. Ihmiselle annettiin tehtäväksi maan viljeleminen ja varjeleminen, ei suinkaan riistäminen ja tuhoaminen, Marttila toteaa. Vaikka ihminen sai suuren vallan suhteessa muuhun luomakuntaan, hän ei ole silti kaiken herra vaan vastuullinen Jumalalle, todelliselle vallanpitäjälle. Viidennen Mooseksen kirjan esittelemässä lainsäädännössä todetaan, että niin mies kuin hänen orjansa ja härkänsä eivät saa tehdä sapattina töitä. Määräys levosta ulotetaan siis eläinten piiriin. Kolmannessa Mooseksen kirjassa mennään vielä pidemmälle. Sen mukaan myös pelloille Kuusankosken keskustan koulu kuuluu kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmaan. Anu Helénin luotsaama 4M -luokka on myös ympäristökoulu Reginan kummiluokka. Emma Porvari 1. Kotona laitan jätteet kompostiin. Kuljen pyörällä tai kävellen kouluun, en mene auton kyydissä. 2. Pakokaasut ja roskat. 3. Lehdestä ja liisteristä voi tehdä paperimassaa. Sanomalehteä voi käyttää eristeenä, kun tekee uutta nurmikkoa. Petra Backman 1. Ostan kirppikseltä vaatteita. 2. Tehtaiden veteen päästämät myrkyt ja se, että ihmiset haluavat paljon tavaroita. Niiden tekemiseen kuluu liikaa energiaa. 3. Siitä voi leikata sanoja ja askarrella kortteja. on suotava lepoa. Kuutena vuotena niitä voidaan viljellä, mutta seitsemäs vuosi on maan lepovuosi, jolloin peltoja ei pidä kylvää eikä viiniköynniksistä kerätä satoa. Luontoa ei siis pidä kuormittaa ja jokaiselle luodulle on suotava oikeus lepoon. Ryöstöviljely kielletään. Varsin modernia pohdintaa ajalta ennen ympäristöongelmia, sanoo Marttila. Sanonnan mukaan ihminen on luomakunnan kruunu, sillä hänet luotiin viimeksi. Mutta ihmisen jälkeen Jumala loi vielä lepopäivän. Sen viettäminen on kaiken huipentuma. Se pitäisi suoda kaikelle luodulle. Marttila on mukana yhtymän ympäristödiplomia valmistelevassa työryhmässä. Jokaisella jäsenellä on siinä oma rooli. Oma päällimmäisin tehtäväni on etsiä eri työaloilta ympäristövastaavia. Kesän aikana alan tehdä ympäristökasvatussuunnitelmaa. Toimenpiteillä yhtymä säästää sekä luontoa että rahaa. Kumpi säästö on tärkeämpi? Laajassa perspektiivissä luonnon säästäminen ilman muuta. Jukka Behm Kuvat : Johannes Wiehn Venla Moilanen 1. En osta turhia tavaroita enkä heitä roskia luontoon. 2. Tehtaiden saasteet ja se, että käytetään autoa lyhyillä matkoilla. 3. Sitä voi käyttää askartelussa. Siitä saa tehtyä esimerkiksi paperikukkia. 10 3/2012 3/

7 Risteyksessä Löytöjä uskosta ja elämästä. Haastattelussa Ilia Kalioujnov-Salminen Kyynelkaasua uruilla Musiikilla on voimaa koskettaa syvältä, tietää keikkakanttori Ilia Kalioujnov-Salminen. Talent-kilpailun semifinaalipaikka viime vuonna, oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoe kesällä, kunnallisvaaliehdokkuus tulevana syksynä. 29-vuotias Ilia Kalioujnov-Salminen taitaa aina tarttua tuumasta toimeen. Ilia on ollut monessa mukana myös ammatillisesti. Musiikkipedagogin tutkinnon opiskellut Ilia aloitti uran seurakuntien keikkakanttorina jo 17-vuotiaana. Paikallisseurakunta Loviisassa löysi kirkkokansan joukosta nuoren miehen hoitamaan ensimmäistä kanttorin sijaisuuttaan. Olen tehnyt kanttorin sijaisuuksia lähes kaikissa Itä-Uusimaan seurakunnissa, niiden lisäksi Kolarissa, Kauhajoella, Iitissä ja Valkealassa, Ilia luettelee. Ensi kesänä hän palvelee kanttorina jälleen Iitin seurakuntaa. On palkitsevaa, jos työstään saa seurakuntalaisilta kiitokset, Ilia Kalioujnov-Salminen sanoo. Soitinten kuningas Ilia muutti äitinsä kanssa Pietarista Suomeen vuosituhannen vaihteessa. Oma koti on löytynyt Helsingistä, missä sijaitsee myös Ilian hengellinen tukikohta Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Äitini asuu Kouvolassa, joten majapaikan kannalta kanttorin sijaisuuksia on helppo tehdä tällä alueella, Ilia kertoo. Hän nimeää lempisoittimekseen kanttorille sopivasti urut, soitinten kuninkaan. Ilia ihastelee urkujen monipuolisuutta: Uruilla pystyy ilmaisemaan laajan kirjon tunteita ja soittamaan moniäänistä musiikkia. Lisäksi harmonikka, piano ja oma ääni kuuluvat Ilian vakioinstrumentteihin. Sydäntä lähellä on klassinen sekä myöhäisromanttinen musiikki. Myöhäisromanttisessa musiikkityylissä viehättää todella laaja ilmaisun vapaus. Jean Sibeliuksen teokset ovat hyvä esimerkki tämän aikakauden musiikista. Musiikilla on voima koskettaa Ilian puheesta aistii, että hän selvästi nauttii musiikkityöstä seurakunnassa. Teen työtä nöyrällä asenteella, ihmisiä palvellen. Pyrin ilmaisemaan musiikilla jotain arvokasta. Musiikki voi esimerkiksi toimia kyynelkaasuna siunaustilaisuudessa, jossa soitan Adagion. Koska musiikilla on voima koskettaa ihmisiä syvältä, Ilia tuntee vastuunsa ihmisten kohtaamisesta. Kanttorin työssä on 60 prosenttia musiikkia ja 40 prosenttia kohtaamista. Koetan panostaa siihen, miten kohtaan ihmiset seurakunnan edustajana. Inhimillisyys on tässä työssä mukana, en tee pelkkiä työtunteja, hän painottaa. Ilia on kiitollinen seurakuntalaisilta saamastaan viisaudesta. Erityisesti iäkkäämmiltä seurakuntalaisilta olen oppinut, että jos haluaa elää pitkään, positiivinen elämänasenne ja sosiaalisuus ratkaisevat. Toinen tärkeä hyvän elämän perusta on henkilökohtainen suhde Jumalaan. Usko ja rakkaus käsi kädessä Uskoon Ilia liittää ensimmäiseksi lähimmäisenrakkauden. Se on perusajatus Raamatussa ja näkyy jokapäiväisessä elämässäni. Jokaisen kristityn on pyrittävä siihen, että rakkaus näkyy myös teoissa, ei vain kauniissa sanoissa. Jos haluaa elää onnellista elämää, tulee lähimmäisen lisäksi rakastaa Jumalaa. Toista rakkautta ei ole olemassa ilman toista, Ilia pohtii. Ilia kantaa huolta evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuudesta. Hänen mielestään kirkko tarvitsee nyt selkeitä kannanottoja. Kirkolla on oltava selkeä näky omasta linjastaan. Monia ihmetyttää erimielisyys kirkon sisällä. Esimerkiksi homoseksuaalisuus on kysymys, johon kirkon on otettava kantaa. Selkeän kannanoton myötä ihmisten luottamus kirkkoon voi säilyä. Mahdollisuus kokea aina uutta Edelliset eduskuntavaalit sytyttivät Iliassa kipinän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ilia valmistautuu vihreiden ehdokkaana Helsingissä ensi lokakuun kunnallisvaaleihin. Sitä ennen hän pyrkii kesäkuussa oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Poliitikon on tunnettava lakipykälät. Pelkästään oikeustieteellisen pääsykokeeseen valmistautumisesta saa hyvää tietopohjaa, Ilia arvioi. Vaikka tulevaisuuden varalle on uusia suunnitelmia, Ilia haluaa jatkaa seurakuntatyötä kanttorin sijaisena. 12 vuoden jälkeen tämä työ on luonteva osa elämääni. Miksi et tavoittele kanttorin tutkintoa ja vakituista työpaikkaa? Minulle sopii toimiminen sijaisena; siten säilyy mahdollisuus kokea aina uutta. Jos sijaisuuden aikana muodostuu läheinen suhde seurakuntaan, on tietenkin haikeaa lähteä muualle. Toisaalta, kun tutustun useampaan seurakuntaan, elän ikään kuin laajemmin. Puolessa vuodessakin voi yhdessä seurakunnassa tapahtua paljon, kun paneutuu työhönsä. Teksti ja kuva: Laura Blom Rukihista sanaa ja tasokasta musaa nuorille Anjalassa ja Inkeroisissa lauantaina 11. elokuuta järjestettävä MPF-tapahtuma kutsuu nuoria vauhdikkaaseen iltapäivään liikunnan, moottoriurheilun ja monipuolisen musiikin parissa. Anjalankosken ja Kuusankosken evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat nyt toista kertaa mukana Maggara Praze Festarit tapahtuman järjestelyissä. Yhteistyö Inkeroisten helluntaiseurakunnan ja Gospel Sound ry:n kanssa on ollut erittäin antoisaa ja hedelmällistä, kertoo Anjalankosken seurakunnan nuorisotyönohjaaja Pia Saarinen. Action-iltapäivä alkaa Nuorisokeskus Anjalassa kello 14 ja ohjelmassa on muun muassa Kouvojen koripalloturnaus, Purhan järjestämä rangaistuslaukauskisa, Gospel Riders -motoristien ajoneuvojen esittely sekä ajonäytös. Xsyneiden tallia edustaa Markku Hatara. Iltapäivä päättyy kello 17, jonka jälkeen ohjelma jatkuu joen toisella puolella Inkeroisten Opistonrannassa. Illan musiikkitarjonnasta vastaavat kello alkaen Ruudolf, Katajainen Kansa, Keep the Change Despair, ILARI, Villava ja Nineveh s Fall. Uuden elämän aloittanut, entinen huumediileri ja vankilakundi Kari Korhonen tarjoilee nuorille illan aikana rukihista Sanan leipää. Tapahtumassa on tarjolla makkaraa ja mehua, Opistonrannassa myös lettuja. Ohjelma on kaikille avoin ja maksuton. Ruudolf esiintyy Inkeroisten Opistonrannassa elokuussa. Kesäjuhlat kutsuvat sanan äärelle Osmo Jylhä / Maata näkyvissä 2007 Suomen Pipliaseura markkinoiden laajin raamattuvalikoima JUHLITAAN PIPLIAA NahkakaNtiset Raamatut ja virsikirjat Anna arvostettu, henkilökohtainen lahja. Tilaa Raamattu kultaisella nimipainatuksella. Raamattu RistiiN RastiiN Upeasti kuvitettu luku- ja hakuteos jokaiselle Raamatusta kiinnostuneelle. Erilaisten hakemistojen avulla etsit helposti tuttuja raamatunkohtia. 36 heljän muki Heljä Liukko-Sundströmin teemamukit. Valloittava uutuusmuki ilmestyy kevään aikana. 26 /kpl Psalmit Voimasanoja pienessä lippakirjassa, jonka aukeamat avautuvat yhdeksi sivuksi. Huippumukava lukukokemus. Ilmestyy toukokuussa. 10 Yrittäjä. Ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä. UUSILLE asiakkaille 30 % alennus ilmoitushinnoista! Hyvää kesää! Ilmoitusmarkkinointi Tilaukset: myynti@piplia.fi puh PL HELSINKI Näyttelyvinkki Kirkollisilla kesäjuhlilla hiljennytään ja tavataan tuttuja. Teksti: Birgitta Smolander Kansainvälistä vuoropuhelua Anu Pentikin ja Suku Parkin taiteilijatapaaminen Poikilossa 4.7. klo Poikilon kesänäyttelyä kiertäessään ei voi muuta kuin olla ylpeä suomalaisuudesta ja kouvolalaisuudesta. Kaksi täysin erilaista, huippuluokan näyttelyä on valloittanut oman taidemuseomme. Tuttua sekä yllättävää Kuusankoskelta syntyisin olevan Anu Pentikin kädenjälki keramiikassa ja käyttöesineissä on tuttua, mutta nyt saamme tutustua häneen taiteilijana. Pentikin Johannes Wiehn taidekeramiikkaa oli ensimmäistä kertaa esillä Retretissä vuonna 2006, mutta viimeisinä vuosina hänen taiteellinen tuotantonsa on puhjennut täyteen loistoonsa. Töissään hän viljelee vaikutteita Kiinasta, Intiasta ja Indonesiasta. Värit ovat herkullisia ja rohkeita, muotokieli aistikasta. Kokonaisuus on hienostuneen tyylikäs, pentikmäisellä tavalla. Vuoropuhelua-näyttelyn töissä saamme nähdä Pentikiltä jotakin tuttua, mutta myös jotakin täysin yllättävää. Anu Pentikin tallissa työskentelevän eteläkorealaisen Suku Parkin rakkaus Lapin luontoon välittyy hänen töissään. Graafiset muodot ja hienostuneen herkät värit ovat koskettavia. Sadepisarat-työ toivottaa Poikilon kävijät tervetulleeksi. Se on yksi kauneimmista tilataideteoksista, jonka olen nähnyt. Iloista asennetta Täysin toisenlaiseen maailmaan pääsee kun kiipeää rappuset ylös toiseen kerrokseen. Värikäs Eurooppa -näyttelyssä on kolmenkymmenen naivistin töitä kymmenestä eri maasta. Esillä on myös kouvolalaisen Aimo Katajaisen töitä. Guido Vedovato: Pöllö Kirkkaat värit ja lapsekkaat hauskat pikkufiguurit kertovat iloisesta elämänasenteesta. Kylät ovat täynnä elämää, arkisia askareita ja unelmia. Sekä Vuoropuhelua että Värikäs Eurooppa ovat koko perheen taidenäyttelyitä. Katseltavaa riittää useampaakin käyntikertaan. Naivistisia töitä on esillä myös taidemuseon galleriassa sekä kävelykatu Manskin yritysten ikkunoissa. Näyttelyt Kouvolan taidemuseo Poikilossa Anu Pentik ja Suku Park: Vuoropuhelu/Dialogue, taidekeramiikkaa juhlanäyttelyssä Kansainvälisen naivismin näyttely: Värikäs Eurooppa Valtakunnalliset Lähetysjuhlat pidetään Haminassa kesäkuuta. Suomen Lähetysseuran ja Haminan seurakunnan järjestämien juhlien teemana on Pää pyörällä?, jolla viitataan sanontaan Pää on pyörällä kuin Haminan kaupunki. Piispa Seppo Häkkinen siunaa Minna ja Tommi Nikin lähetystyöhön. Minnan ja Tommin mietteitä voit lukea sivulta 6. Imatralla vietetään Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiviä kesäkuuta teemalla Yhtä perhettä. Ohjelmassa on raamattuopetusta ja keskusteluja. Sunnuntain juhlamessussa piispa Häkkinen siunaa uudet lähetystyöntekijät. Samana viikonloppuna vietetään Kansan Raamattuseuran järjestämiä Sanan suvipäiviä Hämeenlinnassa teemalla Hyvässä turvassa. Musiikkivieraina ovat muun muassa Pekka Simojoki & EtCetera sekä Johanna Iivanainen. Evankeliset kesäjuhlat järjestetään Kurikassa niin ikään kesäkuuta. Järjestäjänä on Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry. Valtakunnalliset Evankeliumijuhlat ovat Turussa teemalla Armo riittää. Järjestäjänä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Mikaelin seurakunta. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen vuotuinen päätapahtuma Suviseurat pidetään tänä vuonna Lopella Ohjelma koostuu seurapuheista, yhteislauluista ja jumalanpalveluksista heinäkuuta on Herättäjäyhdistyksen Herättäjäjuhlat Isokyrössä. Juhlien nimenä on Silmäisi eteen. Esiintymässä ovat muun muassa Juha Tapio ja stand up -koomikko Mikko Vaismaa. Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät Raamatun valossa järjestetään heinäkuuta Pieksämäellä. Puhujavieraana muun muassa Kuopion hiippakunnan uusi piispa Jari Jolkkonen. 12 3/2012 3/2012 1/

8 Tapahtuma kalenteri Tapahtuma kalenteri Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Anjalankoski Elimäki Iitti Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala JUMALANPALVELUKSET Su klo 18 Messu Myllykosken kirkossa. Tommi ja Minna Nikin matkaansiunaaminen. Su 1.7. klo 10 Messu Sippolan kirkossa. 50-vuotisrippikoulutapaaminen. Su klo 10 Messu Myllykosken kirkossa. 50-vuotisrippikoulutapaaminen. SEURAT Su klo 14 Lauluseurat Elomaan talossa. Su klo Pihaseurat Inkeroisissa Partasilla, Harjukuja 8. To 9.8. klo 15 Kesäseurat Ummeljoen kyläkirkossa. To klo 15 Kesäseurat Anjalan hautausmaalla. Pihaseurat Inkeroisten palvelukeskuksen pihalla (sateella sisällä): 7.6., 28.6., ja 9.8. klo 18. TYTÖT JA POJAT Kesäleiri tytöille ja pojille Puhjonrannassa. Bussikuljetus srk-taloilta, leirimaksu 30. Ilm mennessä p alkavat JUMALANPALVELUKSET Su klo 10 I Konfirmaatiomessu Elimäen kirkossa. Su klo 18 Iltakirkko Arboretum Mustilassa. Su 8.7. klo 10 II Konfirmaatiomessu Elimäen kirkossa. Su klo 10 III Konfirmaatiomessu Elimäen kirkossa. Su 2.9. klo 10 Jumalanpalvelus Elimäen kirkossa. Kansanlaulukirkko, kirkkokahvit. TAPAHTUMAT La 9.6. klo 17 Säkkijärvijuhlan hartaustilaisuus Elimäen srk-keskuksen isossa salissa. Ma klo Hautojenhoitopäivä Elimäen hautausmaalla. Kahvi- ja pullamyynti lähetystyön hyväksi. La 1.9. Elimäen Pestoomarkkinat torilla. Seurakunnan lähetystyön myyntipöytä kahvituksineen, kirkon esittely. To klo 18 Perheiden kevätkirkko. Su klo 10 Kesäasukkaiden kirkkopyhä. Su klo 13 Kesäasukkaiden kirkkopyhä Koskenniskan rukoushuoneessa. Ma klo 18 Kouluun lähtevien siunaus. Su 2.9. klo 10 Vanhemman väen kirkkopyhä. La 2.6. klo 9 Koululaisten Kevätkirkko. Lauluja Suomalaisesta messusta. Päivi Helkala; kitara. Su klo 10 Konfirmaatiomessu. Su klo 19 Kesäillan musiikkia ja runoja Jaalan Pappilassa. Maija Matikainen; laulu, Ida-Maria Kuronen; kantele, Laura Karttunen; piano, laulu, Mauri Lindberg; runot. Su 1.7. klo 10 Messu. Kesävieraiden kirkkopyhä. Katso kesäkirkot ja -kahvilat sivulta 2 JUHANNUSJUHLAT PE Anjalan kartanon puisto klo 19. Elimäen siunauskappeli klo 18 yhteislaulutilaisuus. Heinlahti: Kahvit klo 18, ohjelmaa klo 19, kokko klo 20. Puhjonranta klo Pytynlahti klo Saunat klo 17, ohjelmaa klo 19, kokko klo 20. Tarjoilua lähetyksen hyväksi. Linja-autokuljetus: klo Kymintehtaan srk-talo, srk-keskus, Voikkaan linja-autoasema. Paluu klo Niiniranta: Saunat klo , kahvit klo 18, ohjelma klo 19, kokko klo 20. JOHANNESFESTARIT SAARAMAALLA Pe klo 19 Kokkojuhla. Jenni Ylätalo ja Houseband. Riikka Lautamo-Seppälä ja Sakari Seppälä, Giang Hong Pham, Reetta Harkko ja Matias Uusisilta. La klo 11 Messu ja Junnujumis. Järj. Kouvolan srk, SLEY ja Kymenlaakson SEKL TAVATAAN TORILLA: Myllykoskella lähetyksen torikahvio ma klo 13 ( ) Elimäellä ja Korialla kesätorit vuorotorstaisin, alkaen Elimäellä. Toriaika klo Kuusankosken kauppatorilla lähetyksen torikahvila pe klo ( , ei juhannusaattona). Hartaus klo HAUTAUSMAAJUHLAT Anjalankoski Sanajumalanpalvelus klo 10, kahvitarjoilu ja hautausmaajuhla: Su 1.7. Muhniemi Su 8.7. Hirvelä Su Välikangas Su Karhunkangas Elimäki Su klo 10 Jumalanpalvelus ja hautausmaajuhla. Valkeala Su 5.8. klo Valkealan kirkkomaalla Tapulin juurella jumalanpalveluksen jälkeen. Su klo 18 Mäntysaaressa. Lähtö Valkealan srk-keskukselta klo 17, Orilammelta Kolmen keisarin liitto Henrik Koposen lähtöjuhla ja Heikki Kiviluodon tulojuhla. Kahvit srk-salissa. Su klo 16 Suomalainen messu Jaalan kesäteatterilla. Valkia-ryhmä. Järj. yhdessä Voikkaan Saalem-Helluntaisrk:n kanssa. La klo 13 Naisten iltapäivä Jaalan Pappilassa, vieraana laulaja-evankelista Sari Behm Kansan Raamattuseurasta. La klo 16 Gospel-tuokio Jaalan Vanhan Kelon terassilla. Sari Behm. KULJETUS LEPOLAAN Kuljetus Lepolan hautausmaalle to 7.6., 5.7. ja 9.8. Lähtö Kaupungintalon edestä Torikadulta klo 10.30, paluu klo 12. Edestakainen matka 7. Lepolassa ei ole mahdollista ostaa kukkia. Ilmoittautuminen viimeistään matkaa edeltävänä keskiviikkona klo 11 mennessä, p , kesäkuun kuljetuksen osalta p Autoon voidaan ottaa myös pyörätuoli, josta mainittava ilmoittautuessa. LÄHETYS Su klo 10 Harjuloiden tulojuhla ja jumalanpalvelus Käpylän kirkossa. Saarna Osmo Harjula, liturgia Janne Turunen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Mukana Kenian lähetit Arja ja Osmo Harjula ja lähetyssihteeri Ilkka Kontturi. Su klo 10 SLEY:n kirkkopyhä Käpylän kirkolla. Saarna Martti Poukka. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvit ja lähetystilaisuus. Mukana Japanin lähetystyöntekijät Päivi ja Martti Poukka. LAPSET JA PERHEET Ti klo 18 Kouluunsiunaaminen Keskuskirkossa ensi syksynä koulunsa aloittaville. Su klo 13 Perheiltapäivä Puhjonrannassa. Ulkokirkko. Lettujen paistoa ja kahvit. Mahdollisuus uimiseen ja saunomiseen. Mukaan voi ottaa myös omat eväät. Su 3.6. klo Suvivirren sunnuntai Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä ja Kymijoen rannassa. Kansanmusiikkijumalanpalvelus klo 13, Houseband klo 14, Katajainen kansa klo 15. Katso juttu tapahtumasta s. 3. LÄHETYKSEN KESÄJUHLAT To klo 13 Kuusaan kesäjuhla Sirkku-Maria ja Markku Tommolalla, Vainiolantie 9. To 9.8. klo 18 Inginmaan kesäjuhla Jaakko Hirviriutalla, Vehkosillantie 5. To klo 18 Lehtilähetyksen 20-vuotisjuhla srkkeskuksessa. To klo 18 Kansanlähetyksen kesäjuhla Kompilla, Lauttakatu 4 A 1. RETKET La 8.6. Kouvolan rovastikunnan retki Lähetysjuhlille Haminaan. Hinta: 20 (ei sis. ruokailuja). Lähtö klo 7.20 Kuusankosken srk-keskukselta, paluu klo Sitovat ilmoittautumiset 1.6. mennessä sähköpostilla ilkka.kontturi@evl.fi (ilmoittautuessa puhelinnumero sekä paikka, josta tulet kyytiin) tai puhelimitse Lisätietoa La Retki Vivamon Raamattukylään Lohjalle. Hinta: 40 aikuiset, 20 lapset (3-12v.) sis. kul- jetukset, ruokailut Vivamossa sekä esitysliput näytelmiin Salomo ja Tien kulkijat. Lähtö klo 7.40 Jaalan kunnantalolta, klo 8 Kuusankosken srk-keskukselta. Ilmoittautumiset mennessä p tai susanna.roitto@evl. fi (ilmoittautuessa yhteystiedot ja mahdolliset ruokarajoitukset) Lisätietoa tai Susanna Roitto p La Mielenterveyskuntoutujien retki Tolkkilan kartanoon. Hinta: 5. Lähtö klo 13 Kuusankosken srk-talon edestä, paluu klo 17 Tolkkilan kartanolta. Ei uinti- ja saunomismahdollisuutta. Ilmoittautumiset 4.6. mennessä p To 5.7. Mielenterveyskuntoutujien retki Pytynlahteen. Hinta: 5. Lähtö klo 13 Kuusankosken srk-talon edestä, paluu klo 17 Pytynlahdesta. Ilmoittautumiset mennessä p LAPSET JA PERHEET To klo 18 Päiväkerholaisten kevätkirkko Valkealan kirkossa. su klo 16 Kouluunlähtevien siunaus Valkealan kirkossa. HAUTAINHOITOPÄIVÄT Ke 6.6. Mäntysaaressa. Vene Orilammelta klo 9, paluu klo 11. To 7.6. klo 9 Kirkonkylän hautausmailla. Alkuhartaus Tapulin juurella. To klo 9 Tuohikotin hautausmaalla. Alkuhartaus. JUMALANPALVELUKSET La klo 18 Sanajumalanpalvelus Tirvan kyläkirkossa. Su klo 12 Messu Tuohikotin kyläkirkossa. Su klo 18 Messu Vuohijärven kyläkirkossa. Su 1.7. klo 10 Minna ja Tommi Nikin perheen siunaaminen lähetystyöhön Viroon Valkealan kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen tilaisuus yläsalissa. Su 8.7. klo 10 Radiokirkko Valkealan kirkosta. Su klo 12 Messu Tirvan kyläkirkossa. Su klo 12 Messu Voikosken kyläkirkossa. Kesäasukkaiden kirkkopyhä. Marttojen myyjäiset. Su klo 10 Messu Tuohikotin kyläkirkossa. Su klo 12 Messu Vuohijärven kyläkirkossa. Su klo 12 Messu Tirvan kyläkirkossa. Su 2.9. klo 10 Messu Valkealan kirkossa. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä. LÄHETYS Kahvit lähetystyön hyväksi tapulin juurella jumalanpalveluksen jälkeen 3.6., 8.7., 29.7., 5.8., ja Ma 6.8. klo 17 Lähetyslauluilta Valkealan kirkkomaalla Tapulin juurella (sateen sattuessa kirkossa). La klo 9 14 Lähetystyö mukana Litviikkimarkkinoilla Valkealatalon pihamaalla. ANJALA: To klo 18 Kesäillan sanajumalanpalvelus Ranta-Pukin Kievarimuseolla Anjalassa. Erkki Helander, Kari Lindberg, Kirsi Vallasvuori ja Meeri Seppälä. Kolehti lähetystyölle. Kirkkokahvit. Järj. Anjalankosken seurakunta ja Anjala-Seura. JAALA: Su klo 16 Suomalainen messu Jaalan kesäteatterilla (sateen sattuessa kirkossa). Valkia-ryhmä esittää historiaa, luontoa ja kansanluonnetta musiikin ja tanssin kielellä. Järj. Jaalan kappelisrk ja Voikkaan Saalem-srk. MELONTARETKI Melontaa Jongunjoella ja köysiseikkailua Mätäsvaaran louhoksella. Ruuanlaitto trangialla ja yöpymiset teltoissa. Nuotiolla istuskelua ja maailmanparantamista. Aiempaa melontakokemusta ei tarvita. Kuusankosken seurakunta tarjoaa kyydin, kanootin, seikkailun, trangian ja teltan hintaan 80. Omat ruuat (ruokien valinnassa opastetaan). Lisätietoja Hartsalta puh / harri.jarvensivu@evl.fi / Facebook: melonta- ja seikkailuretki. SEURAKUNTAMATKA Vierailu Inkerinmaalla Volosovon ja Hatsinan seurakunnissa ja Länsi-Inkerin rovastikunnan kirkkojen ja alueen nähtävyyksien katsastus. Majoitus Hatsinassa hotelli Nesteroffissa (sis. aamiaisen). Hinta: n viisumi. Ilmoittautuminen Anjalankosken srk-toimistoon 1.8. mennessä puh TYTÖT JA POJAT Kesäleiri Niinirannassa 1-6 lk. tytöille ja pojille Jeesuksen opetuksiin liittyvää ohjelmaa. Leirimaksu 15 kerätään leirillä. Leirikirje lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautuminen p / Tiina. Yhteiset Ti 7.8. klo Kato mua - Kohtaako aikuinen lapsen? Varhaiskasvatuksen dos. Marjatta Kalliala Kouvolan srkkeskuksen Maria-salissa. Ke klo Rovastikunnallinen lähetysväen virkistyspäivä Tolkkilan kartanossa. Musiikki KESÄKUU Su 3.6. Suvivirren sunnuntain Kansanmusiikkijumalanpalvelus klo 13, Houseband klo 14, Katajainen kansa klo 15 Kuusankoskitalon ulkonäyttämöllä. Su 3.6. klo 19 Hyväntekeväisyyskonsertti Kuusankosken kirkossa. Kolehti Kuusankosken Palvelutalon toiminnan tukemiseksi. Su klo 18 Barokkikonsertti: Valoa ja värejä Kouvolan srk-keskuksen Maria-salissa. Camerata amoroso. Ohjelma 5. Ti klo 19 Konsertti Kuusankosken kirkossa. Iiro Rantala, piano. Liput 10. To klo 19 Konsertti Kuusankosken kirkossa. Riikka Haapamäki, urut. Ohjelma 5. Pe klo 18 Yhteislaulutilaisuus Elimäen siunauskappelissa. Kesäisiä lauluja ja virsiä. HEINÄKUU Ma 2.7. klo 19 Konsertti Kuusankosken kirkossa. Lauri Voipio, sello; Lauri Väinmaa, piano. Ohjelma 10. To 5.7. klo 19 Konsertti Kouvolan Keskuskirkossa. Marina Väisä, urut. Pe 6.7. klo 19 Kesäinen virsilauluilta Tirvan lavan ulkokatsomossa virran rannalla. To klo 19 Runon ja musiikin ilta Elimäen kirkossa. Runosiivet-ryhmä. Nina Ziessler, huilu; Terhi Paukku, urut. Ohjelma 5. To klo 19 Musiikkivieraita Sveitsistä Kuusankosken kirkossa. Verena Steffen, huilu; Olivier Eisenmann, urut. Ohjelma 10. ELOKUU Ma 6.8. klo 19 Vaskiyhtye Embrassment Saksasta Valkealan kirkossa. Ke 8.8. klo 19 Kesäillan yhteislaulutilaisuus Ranta-Pukilla Anjalassa. To 9.8. klo 19 Konsertti Kouvolan Keskuskirkossa. Tuomas Pyrhönen, urut; Suvi Matilainen, viulu. La klo 16 Gospel-tuokio Jaalan Vanhan Kelon terassilla. Sari Behm. Ke klo 18 Sibeliuksen helmiä Kouvolan srk-keskuksen Maria-salissa. Diplomisellisti Jussi Makkonen ja diplomipianisti Pekka Soranummi. Ohjelma 10. Pe klo Taiteiden Yö Kouvolan srk-keskuksen Maria-salissa ja Keskuskirkossa. Kannen kuva: Johannes Wiehn risteys Julkaisija: Kouvolan rovastikunta Numero 3 5. vuosikerta Painos kpl Päätoimittaja: Vt. päätoimittaja: Markku Komulainen puh markku.komulainen@evl.fi Toimitussihteeri: Ulla-Maija Hiltunen puh ulla-maija.hiltunen@evl.fi Toimitusneuvosto: Martti Kivistö, Anjalankoski Jyrki Nordlund, Iitti Tytti Vänskä, Kouvola Jyrki Lindberg, Kuusankoski Tapio Lehtinen, Valkeala Sähköposti: tiedotustoimisto.kouvola@evl.fi Toimituksen osoite: Maunukselantie 3, PL 41, Kuusankoski Taitto ja kuvankäsittely, kustantaja: Kustannus-Oy Kotimaa Hietalahdenranta 13, Helsinki Jakelu: Itella Posti Oy Jakeluhuomautukset: Kustannus-Oy Kotimaa Eija Kemell puh eija.kemell@kotimaa.fi Ilmoitushinnat: 1,60 e/pmm Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva puh , pirjo.teva@kotimaa.fi Seuraava lehti ISSN /2012 3/

9 Kasvokkain Rakastan Jumalaa ja lähimmäisiäni Kuvat : Johannes Wiehn Uskoontulo voi lopettaa viinan käytön ja suunnata ihmisen lähimmäistyön pariin. Tämä on toteutunut Make Hataran elämässä. Hymyilevä Make ajaa elämässäkin eteenpäin. Yrittäjä Markku Make Hatara, 66, tunnetaan Kouvolan seudulla kymmeniä vuosia kestäneestä nuorisotyöstä ja katutyön veteraanina sekä hengellisistä toiminnoistaan. Tällä hetkellä työlistalla ovat päällimmäisinä Xyneidentalli ja 3. kesäkuuta Kuusankoskella järjestettävä Älä Aja Ohi, Auta apua tarvitsevaa tapahtuma. Se on kesäteille ilmestyvien moottoriajoneuvojen kokoontumisajo ja ajoneuvonäyttely, joka huipentuu hyväntekeväisyyskonserttiin Kuusankosken kirkossa. Maken uusi elämä Maken hengellinen herääminen ajoittuu vuoteen Mitä silloin oikein tapahtui? Jostain syystä sain tarpeeksi sen aikaisesta elämänmenostani. Mietin, että kaikki ihmiset joita rakastan jättävät minut, ja vain viinan tähden. Alkoholin käyttö loppui kertaheitolla, tilittää Make. Lopetettuani dokaamisen, meni joitakin päiviä, kun löysin itseni Mansikka-ahon urheiluhallilla järjestetystä hengellisestä tilaisuudesta. Muistan sen päivän kuin eilisen, se oli , kun olin valmis sanomaan: Jumala, jos olet olemassa, näytä se minulle. Tästä alkoi Hataran Maken uusi elämä. Siihen sisältyi Vappu Gospelin ja Kristillisen jengityön perustaminen, STELK:in tuominen Kouvolaan, Jengityöbussi, Teetupa ja Kisko. Vauhti Nakin yrittäjänä tuli leipä perheelle. Maken monipuolisuudesta kertoo myös pääsihteerinä toimiminen Sinulle tapahtumassa ja STELK ry:n nykyinen puheenjohtajuus. Usko ja halu auttaa Hataran Make tunnetaan sanavalmiina ja lämminhenkisenä keskustelijana. Hän saa voimaa läheisistään ja niistä ihmisistä, joita hän pääsee eri tavalla viemään eteenpäin. Mikä on väsymättömän toimintasi punainen lanka? Kyllä lahjaksi saatu usko ja halu auttaa lähimmäisiäni ovat olleet se perusta, josta olen saanut voimaa heikkoinakin hetkinä, sanoo Make ja katsoo tiukan lempeästi suoraan silmiin. Paras palaute työstäni on sellainen hetki, kun kadulla minut pysäyttää kaveri, joka muistuttaa vuosien takaisesta tapaamisestamme ja kiittää saamastaan tuesta ja rohkaisusta uuteen elämään. Kouvola on minulle rakas paikka, koska olen asunut täällä koko ikäni. Tutut ihmiset, rakennukset ja maisemat tuovat muistoja mieleen. Haluan jatkaa työtäni vähempiosaisten parissa, siellä tunnen olevani omieni joukossa. Vapaana moottoripyörän selässä Monen kuusikymppisen miehen rakas harrastus on moottoripyöräily ja kesän pehmeät maisemat vauhdin taustana. Make on ajellut useamman kesän Suzukillaan yhdessä Gospel Riders -kavereiden kanssa. Autot ja moottoripyörä ovat aina kuuluneet Maken elämään, vauhdin hurma ja ajatuksen vapaus kuuluvat motoristin vakiovarusteisiin. Maken löytää päivittäin Kellomäen Kappelikadulta Xksyneidentallin toimistolta. Sinne ovat tervetulleita kaikki eksyneet: erityisesti omaa paikkaansa etsivät, ex-uskovat, ex-aviopuolisot ja exyrittäjät sekä x-jotakin. He, joista tämä elämä ja sen kohtalot ovat tehneet x-henkilöitä. Make ei käännytä ketään pois. Jyrki Lindberg Seuraava lehti ilmestyy 4.9. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet. Ps. 91:11 Lue näköislehti verkossa