Vakka. Kari Mäkinen valittiin arkkipiispaksi s. 3. Pääsiäisen viettoon liittyy rikkaat perinteet s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vakka. Kari Mäkinen valittiin arkkipiispaksi s. 3. Pääsiäisen viettoon liittyy rikkaat perinteet s. 4"

Transkriptio

1 Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin Kari Mäkinen valittiin arkkipiispaksi s. 3 Pääsiäisen viettoon liittyy rikkaat perinteet s % suomalaisista haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan s. 6 Talvisodan päättänyt rauha oli kova isku suomalaisille s. 7 Päiväkerhoihin haku on käynnissä s. 8 Timo Saarinen/KuvaKotimaa Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun. Luuk.22:42

2 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Paimenen palsta Rukous Opeta tänään elämän jakolaskua: antaessaan saa, kadottaessaan löytää ja jaettu leipä siunaantuu. Muistelen sinua, Vapahtaja, eläessäsi viimeisiä päiviäsi. Se ei ollut helppoa sinullekaan. Ole lähellä niitä, jotka juuri nyt ovat samassa tilanteessa: riisumassa elämän kuluttamia matkavaatteita, riisuttavina viimeistä matkaa varten. Kiitos, että olet matkakumppanimme viimeiseen hengenvetoon. Aamen. n Avoimet ovet eivät riittäneet, vaan seurakunnan työntekijät lähtivät kaduille kutsumaan syrjäytyneitä, narkomaaneja ja prostituoituja. Diakoniatyöhön panostaminen ja rukous olivat muutoksen avaimia. Lähdimme kirkosta ulos kaduille. Sen seurauksena näimme ihmisten tulevan sisään. Carl-Erik Sahlberg, Santa Klaran seurakunta Tukholmassa, Esse n Mäkinen on ollut paljon seurakuntapappina, ja hän on nähnyt elämän rosoisuuden. Hän ei mielellään puhu suurista opillisista Seuraava Vakka ilmestyy Paino Salon Lehtitehdas Vakan toimitus Seimelänkuja 5, Vihti puh. (09) Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitus: Heikki Nieminen puh. (09) etunimi.sukunimi@evl.fi Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Eija Vuorela Saksittua kysymyksistä vaan korostaa elämän ymmärtämistä. Kuopion hiippakunnan hiippakuntasihteerin Aulikki Mäkisen (ei sukua) kommentti tulevasta arkkipiispa Kari Mäkisestä. Kirkko&kaupunki n Netti on monelle miltei elinympäristö. Siksi se on juttu, mistä ei kannata jäädä pois. Sitä paitsi verkossa olemme kristillisen uskon ytimessä, onhan tehtävämme viedä hyvää sanomaa kaikelle kansalle. Tampereen Viinikan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jussi Kaapo Kosonen, Tampereen Kirkkosanomat Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä jaana.mehtala@kotimaa.fi p , Pääsiäiseni Elon siteet murtuvat. Vääjäämätön ei ole vältettävissä. Kaupankäynti on turhaa. On luovuttava kaikesta, jätettävä taakse koko elämä: rakkaat ihmiset, asumisen sija, luonto ja keho. Aivan viereltä ja kauempaa poistuu rakkaita ihmisiä. He murtuvat ja minä murrun, luovun ja jättäydyn heidän kanssaan elämän kannateltavaksi. Jumala on murtuneita varten. Hän kannattelee. Hän laittaa toivon sieluun ja sydämeen. Murrun Jumalan syliin, en tyhjän päälle. Pääsiäinen, murtuneiden juhla. Kuoleman kautta elämän puolelle kurkottavien toivon karkelo. Kristus murtuu elämäksi, kantaa ristinpuulla kaiken, murtautuu kuolemasta elämään. Hänessä Toivon suuntaviitta. Hänessä, kevään Aurinko, roudan vallan murtaja. Murtuneet kannattelemassa toisia murtumaan pakotettuja. Siinä on tosi elämä. Suostuminen pois kovuudesta, jotta saisi kiinni elämästä. Kristukseen tartun ja takerrun, jään kiinni murtuneeseen pintaan. Kevään lempeän vihreät ensilehdet, elämän voiton airuet. Niin hauraan kauniit, puhtaat ja pyhät. Heijastus ja hipaisu Jumalasta. Kutsu katsoa, ihmetellä, kietoutua syleilyynsä. Elämän synnyttäjän suuri juhlahumu on tässä. Pääsiäisen heijastuksia, hipaisuja, Jumalan rakkauden suurenmoisuutta, josta elän. Pääsiäisen siunaukseen kanssanne sulkeutuen! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Luottamushenkilön kynästä Käännytetäänkö mummot ja suljetaan rajat? Marja Roms Kuka kelpaa Suomeen? Käännytetäänkö mummot ja suljetaan rajat? Tämä on tällä hetkellä keskustelun kuuma aihe Suomessa. Ukkiiii, ukki lukee. Tämän toiveen Oskari (2 v 7 kk) esittää joka kerta ollessaan mummin ja ukin luona. No ukki lukee. On meillä paljon muutakin yhteistä puuhaa: piirretään, lasketaan mäkeä, tehdään lumitöitä, rakennetaan duplopalikoista, jne. Suuri ihme oli tulen sytyttäminen keskuslämmitysuuniin. Oskari selosti tätä kotona: Osku antoi tikut ja ukki raapi. Pikkuveli Eemelille (7 kk) riittää vielä isovanhempien lämmin syli ja hän palkitsee sen iloisella hymyllä. Puuhastelu lastenlasten kanssa tuo mieleen oman lapsuuteni ja muistot siitä, miten tärkeitä isovanhemmat olivat. Minulla oli ukkini kanssa ne meidän omat jutut. Siinä puuhastelun lomassa ukkini kertoi monet monet tarinat omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Näin tämä suullinen perintö siirtyy eteenpäin. Myös omien poikieni lapsuudessa heidän isovanhemmillaan oli tärkeä rooli. Koen itse kuuluvani Oskarin ja Eemelin kanssa samaan perheeseen, vaikka toki elämmekin eri taloudessa. Sama oli tunne lapsuudessani suhteessa omiin isovanhempiini. Suomessakin asui vielä sotien jälkeen usein samassa taloudessa useampi sukupolvi. Korkein hallinto-oikeus päätti hylätä egyptiläisen isoäidin Eveline Fadayelin oleskelulupaa koskevat valituslupahakemukset, vaikka hänen kaikki lapsensa ja läheisensä asuvat Suomessa. Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella ei voi hakea isovanhemmalle. He eivät lain mukaan siis kuulu perheeseen. Venäläisen 82-vuotiaan Irina Antonovan hakemusta ei KHO ottanut edes käsittelyynsä. Egyptiläisisoäidin tapauksessa KHO:n päätös ei ollut yksimielinen. Joidenkin oikeusoppineiden mielestä lakia voitaisiin siis tulkita toisinkin. Mikäli ulkomaalaislain tulkintaa ei voida muuttaa inhimillisempään suuntaan, olisi koko laki korjattava, sillä tämänkaltaiset tilanteet tulevat jatkossa yleistymään. Onhan jo valtiovaltakin edellyttänyt maahanmuuton lisäämistä Suomea uhkaavan työvoimapulan torjumiseksi valtaväestön ikääntyessä. Tuskin muutama isoäiti tai isoisä kaataa meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme. Sitä paitsi heidän lapsensa ja lastenlapsensahan omalla työpanoksellaan ovat ylläpitämässä meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme. On myös selvää, että perhe kotiutuu Suomeen helpommin, kun isovanhemmat ovat läsnä täällä, eikä tarvitse murehtia sitä, miten he selviävät yksin lähtömaassa. Timo Roms kirkkovaltuuston puheenjohtaja, isoisä 2

3 n Vakka Uudeksi arkkipiispaksi valittiin Kari Mäkinen Turun arkkihiippakunnan piispa, TT Kari Mäkinen (s. 1955) valittiin Turun arkkihiippakunnan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi. Mäkinen sai arkkipiispanvaalin toisen kierroksen äänestyksessä 593 ääntä. Vastaehdokas, Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen, sai 582 ääntä. Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on Turun arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä hiippakuntavaltuuston ja seurakuntien maallikkovalitsijoilla. Lisäksi äänivaltaisia ovat kirkolliskokoukseen valitut pappis- ja maallikkoedustajat sekä muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen ja tuomiokapitulien jäsenet. Mäkinen seuraa tehtävässä kesäkuussa eläkkeelle siirtyvää arkkipiispa Jukka Paarmaa. Piispa Mäkisestä tulee järjestyksessä neljästoista arkkipiispa. Uusi arkkipiispa asetetaan virkaansa Turun tuomiokirkossa 6. kesäkuuta Toiveena avara kansankirkko Haluan rakentaa avaraa, kaikkien jäsenten kansankirkkoa, Jussi Vierimaa/KT jossa on monenlaista hengellisyyttä, myös murtunutta, arkaa ja hapuilevaa. Ja pitää kirkon ovet avoinna suojautumisen sijasta. Juuri se kysyy uskoa ja luottamusta, Kari Mäkinen toteaa. Piispa Kari Mäkinen on vihitty papiksi vuonna Hän on toiminut työurallaan seurakuntapastorina Helsingissä, Porissa ja Ulvilassa. Ulvilan kirkkoherran virkaa Mäkinen hoiti vuosina Turun tuomiokapitulin pappisasessorina hän oli vuosina Turun arkkihiippakunnan piispaksi Mäkinen vihittiin vuonna Piispa Kari Mäkinen on naimisissa sairaalapastori Eija Mäkisen kanssa ja heillä on neljä aikuista tytärtä. Arkkipiispanvaali käytiin nyt ensimmäistä kertaa ehdokasasettelun pohjalta tapahtuvana vaalina. Vielä vuonna 1998 tasavallan presidentti nimitti arkkipiispa Paarman virkaansa. Vuoden 2000 maaliskuun alusta alkaen voimaan tulleen uuden perustuslain mukaan presidentti ei enää nimitä arkkipiispaa ja piispaa. Arkkipiispa (kreik. arkhos, päämies) on Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa paitsi Turun arkkihiippakunnan arkkipiispa myös eräiden kirkon yhteisten elinten, kuten kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja. Arkkipiispa vastaa myös kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista. Lisätietoja evl.fi/arkkipiispa2010, Kari Mäkisen nettisivut Kirkon tiedotuskeskus Uudeksi arkkipiispaksi valittu Kari Mäkinen asetetaan virkaansa Turun tuomiokirkossa 6. kesäkuuta Lähetysseuran Tasaus-kampanja tukee ruokaturvaa Senegalissa ja Mauritaniassa Paula Laajalahti Suomen Lähetysseuran vuotuinen Tasaus-kampanja alkaa kevätpäiväntasauksesta. Sen teemana on Rakkaus lähimmäiseen ei tunne rajoja. Kohdemaat ovat Senegal ja Mauritania, jotka sijaitsevat Saharan laidalla Länsi-Afrikassa. Molempia uhkaa aavikoitumisen aiheuttama ruoka- ja vesipula. Francois Ngom sai mikrolainan puutarhaa varten: Mangontaimi on vielä pieni, mutta parin vuoden päästä saan siitä jo hedelmiä. Minulla on myös muita hedelmäpuita, ja nyt jo puutarhassa kasvaa maniokkia. Senegalin väestöstä runsas kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella. Suurin osa köyhistä asuu maaseudulla, jossa elinolosuhteet riippuvat vuosittaisista sateista. Moni nuori on paennut ankeita oloja kaupunkiin, mutta ilman koulutusta työtä on vaikea saada. Aikuisista vain 40 % osaa lukea ja kirjoittaa. Maaseudulla lukutaidottomuus on vielä yleisempää. Lähetysseuran yhteistyökumppani, Senegalin luterilainen kirkko, pyrkii parantamaan maaseudun asukkaiden elinoloja, jotta he voisivat elää omalla kotiseudullaan. Kirkko parantaa asukkaiden ruokaturvaa kehittämällä viljelymenetelmiä sekä kaivamalla ja korjaamalla kaivoja. Koulutus ja pienlainat antavat ihmisille mahdollisuuksia parantaa itse elinolojaan. He voivat perustaa puutarhoja ja kasvimaita tai kasvattaa kotieläimiä. Kaivojen ansiosta puutarhoissa voidaan viljellä ympäri vuoden tomaattia, sipulia, punapippuria ja maniokkia. Sadekaudella pelloilla viljellään hirssiä ja maapähkinää. Kirkon lahjoittamat puimakoneet ja myllyt helpottavat naisten työtaakkaa. Puita kaadetaan polttopuuksi, ja juuria käytetään perinteisissä lääkkeissä. Tämä lisää aavikoitumista. Siksi kirkon kehitysyhteistyöntekijät opastavat käytännössä, miten puita istutetaan ja hoidetaan. Hiekkaerämaa alkoi viheriöidä Mauritaniasta suurin osa on hiekkaerämaata, jossa ei kasva mitään. Luterilainen maailmanliitto on toiminut Mauritaniassa vuodesta 1974 lähtien. Se avusti ensin maata koetelleessa nälänhädässä. Heti työn alkuvaiheessa todettiin, että yksi päätavoitteista oli pysäyttää Nouakchottia ympäröivien hiekkadyynien liikkuminen, sillä ne uhkasivat peittää pääkaupungin alleen. Puita ja pensaita istuttamalla kaupungin ympärille kasvoi ns. vihreä vyöhyke, ja dyynien eteneminen pysähtyi. Tätä toimintaa jatketaan nyt muiden kaupunkien ja kylien läheisyydessä. Nykyään Luterilaisen maailmanliiton perustehtäviä Mauritaniassa ovat katastrofivalmiuden parantaminen, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon kuuluu tyttöjen koulunkäynnin tukeminen. Tilastojen mukaan Mauritaniassa vain vajaa prosentti maan asukkaista on hiv-positiivisia. Luterilainen maailmanliitto tekee valistustyötä paikallisten järjestöjen kanssa sekä hivistä että sukupuolitaudeista. Se tukee myös naisjärjestöjä taistelussa tyttöjen ympärileikkauksia vastaan. Tasaus jakaa hyvinvointia Tasaus on Suomen Lähetysseuran vuosittainen tiedotus- ja varainhankintakampanja, jolla tuetaan kehitysyhteistyötä eri puolilla maailmaa. Lähetysseuran Tasaus-kampanja syntyi vuonna 1992 kevät- ja syyspäiväntasauksen innoittamana. Valo jakaantuu maailmassa tasan kaksi kertaa vuodessa, mutta elämisen edellytykset eivät koskaan. Siksi tarvitaan hyvinvoinnin tasaamista. Viime vuonna Tasaus-kampanjan kohteena olivat ihmisoikeudet Kolumbiassa. Kampanja tuotti euroa. Suomen Lähetysseura saa Tasaus-hankkeisiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja. Tasaus-kampanjalla kootaan Lähetysseuran omavastuuosuutta. Tasaus-keräykseen voi lahjoittaa monin eri tavoin: pankissa tilille Sampo Kirjoita Jarmo Kulonen viestikenttään Tasaus2010; lähettämällä tekstiviesti Tasaus5 (5 ) tai Tasaus10 (10 ) numeroon tai soittamalla tasauskeräyspuhelimeen (9,93 + pvm). Lisätietoja Tasauksen nettisivuilta Suomen Lähetysseura Muusikko-laulaja Kristiina Wheeler ja stand up -koomikko Mikko Vaismaa tekevät Tasausta tunnetuksi ja haastavat erityisesti nuoria aikuisia mukaan tasaamaan hyvinvointia maailmassa. Monet ikäiseni ajattelevat, että kirkossa on kaavoihinsa kangistunutta menoa. Heillä ei ole aavistustakaan, kuinka elämänläheistä toimintaa Lähetysseurassa on, Kristiina Wheeler sanoo. 3

4 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Paju on pohjoisen palmu Pääsiäiseen liittyy paljon perinteitä, toiset uudempia, toiset tuhatvuotisia. Useat pääsiäistraditiot liittyvät kiinteästi Raamattuun ja kristinuskoon. Monet taas juontavat juurensa kevääseen, uuden kasvun ja elämän alkuun. Myös vanhat myytit, kansanuskomukset ja perinteet ovat antaneet leimansa pääsiäisajan vietolle. Jotkut vanhoista perinteistä ovat hävinneet aikojen saatossa, ja toisaalta uusia on syntynyt viime vuosikymmeninä. Miksi pääsiäisenä syödään lammasta? Mitä oli kiiran ajo? Miksi juuri pajunoksilla virvotaan? Virvon, varvon Pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin jo 500- luvulla. Symbolista vitsomista on harjoitettu kautta Euroopan, päivien vaihdellessa laskiaisesta pääsiäiseen ja aina jouluun saakka. Itä-Euroopassa vitsat ovat liittyneet palmusunnuntaihin tai jo edeltävään lauantaihin. Itä-Suomessa ja lähialueilla sekä ortodoksit että luterilaiset, etenkin nuoret, nousivat varhain herättämään nukkuvia perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita lyömällä heitä koristelluin pajunoksin ja lausumalla tilanteeseen kuuluvaa virpomalukua. Virvottavalle jätettyä virpomavitsaa vastaan saatiin kananmuna tai muita elintarvikkeita, kokonainen ateria, tai joskus myös rahaa. Virpominen tehtiin Jeesuksen palmutaipaleen muistoksi. Saatu oksa säilytettiin näkyvällä paikalla, ja sen voimaa hyödynnettiin esimerkiksi karjan uloslaskussa keväällä. Suomessa virpomiseen on käytetty nimenomaan pajunoksaa siksi, että se on pääsiäisen aikaan yleensä ainoa elävä oksa. Virpoi varpoi vihtat teil, kanan kankust munat meil Virpomaluku Laatokan Karjalasta, Kurkijoelta Kitis kiira metsään Kiirastorstai on ehtoollisen asettamisen päivä. Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan. Kiiran ajoa harjoitettiin ennen Pääsiäismuna on ikuisen elämän ja ylösnousemuksen vertauskuva. Rairuohon kasvatus yleistyi vasta 1960-luvulla. 4 Anatoli Styf/ vanhaan maassamme kiirastorstaina. Silloin tilan rakennusten ympärillä vedettiin kelkkaa, johon oli lastattu mm. metalliesineitä ja palava terva-astia, ja kaulaan saatettiin laittaa lehmänkello. Vedettäessä lausuttiin esimerkiksi: Kitis kiira metsään, tulta savua selkään. Kiira oli jokin pihan rauhaa häiritsevä olento tai voima, ja tällä toimituksella pyrittiin varmistamaan, että kesällä käärmeet pysyivät poissa pihasta ja karja tuli ajoissa kotiin. Savun käyttö oli ilmeisesti opittu katolisesta suitsutusastiasta. Kiiran ajo ja lehmänkellojen soitto on elänyt vielä 1900-luvulla ennen häviämistään lasten ja lapsenmielisten leikkiperinteenä. Pääsiäisenä syödään hartaasti Suurin osa pääsiäisen ruokaperinteistä liittyy tavalla tai toisella Raamattuun ja kristilliseen symboliikkaan. Pääsiäismuna on vertauskuva ikuisesta elämästä ja ylösnousemuksesta. Sen kuori kuvastaa Jeesuksen hautaa, jonka läpi elämä murtautuu. Tänäkin pääsiäisenä monessa kodissa tarjotaan juhla-aterialla lammasta. Alkujaan pääsiäisen ajan lammasateria on juutalainen perinne, joka kuuluu Egyptistä lähdön muistoon. Kristityt saivat pääsiäislampaalle uuden merkityksen Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Hän on Jumalan karitsa, joka antoi henkensä ihmisten vapauttamiseksi. Mämmi taas liittyy luterilaiseen ja katolilaiseen perinteeseen. Sitä syötiin Suomessa jo keskiajalla eräänlaisena juutalaisten happamattoman leivän vastikkeena. Hapan oli juutalaisille pahan vertauskuva, ja kaiken happamattoman poisto talosta varmisti juhlaaterialle tulon puhtaalla ja vilpittömällä mielellä. Piinaviikon päivillä on monta nimeä Nykyään pääsiäisenalusviikon päivistä mainitaan erillisellä nimellä lähinnä kiirastorstai, pitkäperjantai ja pääsiäispäivät. Myös lankalauantaista kuulee puhuttavan, mutta nimen merkitys lienee useimmille vieras. Eri puolilla Suomea on pääsiäistä edeltävän viikon päiville annettu nimet, joista toiset viittaavat Raamatun tapahtumiin, toiset taas on nimetty keväisten puhdetöiden ja perinteiden mukaan. Malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kierotorstai, pitkäperjantai, lankalauvantai, pääsinpäivä. Kysyin lapsena äitini isältä, ukoltani, mitä nuo nimet tarkoittavat. Hän selitti, että kun Jeesusta malkattiin, pisteltiin, puhuteltiin pisteliäästi, siitä maanantai ja tiistai. Keskiviikkona taas laitettiin karjan kellokkaalle kello kaulaan, siitä kellokeskiviikko. Kierotorstaina katsottiin Vapahtajaa kieroon. Pitkäperjantai oli kärsimyspäivä. Lankalauantai sai taas nimensä siitä, kun kuului asiaan talven aikana kehrätyt rihmat, langat, kastella ja laittaa aidan selälle valkenemaan kevätaurinkoon. Saimi Sikiö, Ruokolahti Heikki Nieminen Lähteet: Leipää ja suolaa Meteliä Hiljaisella viikolla Edessämme on Hiljainen viikko. Kovin hiljaista ei kuitenkaan tunnu olevan niissä tilanteissa, joista viikon evankeliumitekstit kertovat! Palmusunnuntaina kansanjoukot tungeksivat, laulavat ja heittelevät palmunoksia Jerusalemiin johtavalla tiellä. Maanantaina Jerusalemin temppelin rauhan rikkoo kiihkeä kaupanteko ja melske vain lisääntyy Jeesuksen suuttuessa ja kaataessa myyjien pöydät ja jakkarat. Seuraavana päivänä Jeesus on temppelissä ihmisten väittelyn ja kysymysten kohteena. Keskiviikkona ateria spitaalia sairastaneen Simonin talossa keskeytyy puheeseen ja paheksuntaan, kun taloon tullut nainen voitelee Jeesuksen pään kalliilla voiteella. Torstaina valmistellaan ja kokoonnutaan juhlaaterialle, joka kuitenkin päättyy puutarhassa tantereen töminään, miesten karjahduksiin ja miekkojen helinään! Jeesus pidätetään ja alkaa kuulustelujen ja pahoinpitelyn yö. Kansa ja ylipapit huutelevat, sotilaat ruoskivat ja naulaavat ja ystävät itkevät. Niin monenlaisia ääniä kuuluu hiljaisen viikon teksteissä. Miten tästä melskeestä voi syntyä mitään ihmistä suurempaa? Onko Jeesus sittenkin vain arjen sankari? Missä voisimme kuulla jotain enemmän, kuulla äänen toisesta maailmasta? Jeesuksen haudalle saapuneet naiset eivät osanneet odottaa mitään enempää! He tekivät surutyötään miettien käytännöllisiä asioita: kiven vierittämistä ja kuolleen ystävänsä kohtaamista. Kuitenkin juuri heidän konkreettisten kysymyksiensä keskelle kuuluu viesti: Pajunkissaoksan kutsumanimet palmu ja kissapalmu kertovat pajun täyttämästä tehtävästä. Hän on noussut ylös! Tai alkukielen mukaan: Hänet on herätetty! Se on Jumalan teko! Verbin passiivimuoto ilmaisee asian. Jumala on herättänyt Jeesuksen! Kuolema ei voinut häntä pitää. Jumalan teko on myös meitä varten, sama jumalallinen passiivi koskee meitäkin! Elämämme uhka, kuolema, on voitettu! Kuolema ei voi sanoa viimeistä sanaa tässä maailmassa. Jumalan tahto toteutuu sittenkin tämän meluavan maailman keskellä ja sen historiassa. Meidän kuolemantautimme on parannettu, kun tartumme toisesta maailmasta kaikuviin sanoihin: Hän on noussut ylös! Ja hän, ylösnoussut Jeesus Kristus sanoo puolestaan meille: Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät joudu koskaan hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. (Joh. 10:28) Siunattua Pääsiäistä toivottaen Tuula Kiiski, pastori Pirjo Nieminen

5 n Vakka Pääsiäistä vietetään televisiossa, radiossa ja verkossa YLE TV1 ja YLE Radio 1 lähettävät messuja ja hartauksia pitkin pääsiäistä. Kirkolla on myös verkossa pääsiäissivut, joilla on tietoa pääsiäisen taustoista ja tapahtumista sekä linkkejä blogeihin. Sivujen osoite on Pod.fi-sivustolla alkoi 22. maaliskuuta pääsiäisblogi, jossa toimittaja Mikko Huotari seuraa, kuinka ruoho kasvaa. Blogi löytyy osoitteesta fi. Pääsiäisyön jumalanpalvelus suorana lähetyksenä TV1 näyttää suorana lähetyksenä jumalanpalvelukset pitkäperjantaina, pääsiäisyönä ja ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Pitkäperjantain jumalanpalvelus lähetetään Ylistaron kirkosta 2.4. klo 10. Saarnaajana on kappalainen Markku Toivio. TV1 ja YLE Radio 1 lähettävät ortodoksisen pääsiäisyön aamujumalanpalveluksen Uspenskin katedraalista Helsingistä lauantaina 3.4. klo Palveluksen toimittaa metropoliitta Ambrosius papiston kanssa. Sunnuntaina 4.4. klo 10 TV1 lähettää pääsiäismessun Tampereelta Messukylän kirkosta, jossa saarnaa rovasti Olavi Heino. Hiljaisen viikon Pisara-hartausohjelmat keskittyvät pääsiäisen tapahtumiin. TV1 lähettää ohjelman maanantaista perjantaihin klo 14.55, lauantaina 3.4. klo ja maanantaina 5.4. klo Messut radiosta eri puolilta Suomea YLE Radio 1:stä voi kuunnella pääsiäisen jumalanpalveluksia. Palmusunnuntaina jumalanpalvelus lähetetään Pitäjänmäen kirkosta klo 10. Saarnaajana on kirkkoherra Martti Pitkänen. Kello 18 radioidaan Salosta Pelastusarmeijan jumalanpalvelus, jossa saarnaajana on luutnantti Esa Nenonen. Kiirastorstaina 1.4. lähetetään katolisen kiirastorstain iltamessu Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä klo 18. Messun viettää piispa Teemu Sippo. Pitkäperjantaina jumalanpalvelus lähetetään Sodankylän kirkosta klo 10. Saarnaajana on vs. kirkkoherra Helena Suomela. Kristuksen hautauspalvelus lähetetään Uspenskin katedraalista Helsingistä klo 18. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Markku Salminen muun papiston avustamana. Pääsiäispäivänä 4.4. lähetetään jumalanpalvelus Savonlinnan Tuomiokirkosta klo 10. Saarnaajana on piispa Seppo Häkkinen. Kello 18 lähetetään Jyväskylän adventtiseurakunnan jumalanpalvelus, jossa saarnaajana on pastori Ansku Jaakkola. 2. pääsiäispäivänä 5.4. radioidaan jumalanpalvelus Ilmajoen kirkosta klo 10. Saarnaajana on vs. kirkkoherra Markku Ylinen. Pääsiäismusiikki soi verkossa Digitaalinen radiokanava Ylen Klassinen lähettää runsaasti kirkkomusiikkia pääsiäisenä. Ohjelmistossa on muun muassa Beethovenin oratorio Kristus Öljymäellä 1.4. klo ja Wagnerin musiikkidraama Parsifal 2.4. klo Bachin Matteus-passio lähetetään 3.4. klo 18 ja Pergolesin Stabat mater 4.4. klo Ylen Klassista voi kuunnella osoitteessa Lisätietoja: YLE TV1:n ohjelmaopas: tv1.yle.fi/tvopas/2010/4/2 YLE Radio 1:n ohjelmat: Kirkon tiedotuskeskus Läskillä lukutaitoa -punnituksissa kävi 208 vihtiläistä Läskillä lukutaitoa -kampanjan alkupunnituksissa kävi Vihdissä 208 osallistujaa. Valtakunnallisesti kampanjassa on mukana lähes 250 seurakuntaa ja yli henkilöä. Tähän mennessä tulleiden tietojen perusteella punnituksissa on käynyt henkilöä, joista miehiä ja naisia Tiedot tulevat jonkin verran vielä tarkentumaan, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Merja Paturi. Kampanjan taustalla on suomalainen yksityishenkilö, joka haastoi suomalaiset, Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan laihdutuskampanjaan. Hän on luvannut ostaa suomalaisten laihduttamat kilot 15 euron kilohintaan, jopa 10 miljoonaan euroon asti. Kampanjan tuotto käytetään Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi. Ulkoasiainministeriö seuraa varojen käyttöä Nepalissa. Laihduttamalla on nyt mahdollista tehdä paljon hyvää. Nepalissa 15 eurolla saa yhdelle oppilaalle koulukirjat lukuvuodeksi, pulpetit viidelle oppilaalle tai lapselle tukiopetusta kolmeksi kuukaudeksi. 100 eurolla voi palkata opettajan alakouluun kuukaudeksi eurolla voi rakentaa viisi luokkahuonetta käsittävän koulun ja 200 eurolla saa maton ja liitutaulun luokkahuoneeseen tai pulpetit yhdelle luokalle. 150 euroa riittää käymälän tai litran vesisäiliön rakentamiseen. Alkupunnitukset pidettiin helmikuun loppuun mennessä ja loppupunnitukset ovat toukokuun aikana. Vihdissä loppupunnitukset järjestetään kirkonkylässä pe 7.5. klo 9 15 ja klo 18 19, sekä Nummelassa la 8.5. klo ja klo Mahdollisista lisäpunnitusajoista ilmoitetaan seurakunnan nettisivuilla Vihdin kunnan liikuntatoimi ja Sydänyhdistys ovat toimineet aktiivisina yhteistyökumppaneina kampanjan järjestämisessä. Ohjelmassa on ollut mm. ravitsemusluentoja, jumpparyhmiä ja vielä on tarjolla mm. naurujoogaa 12. ja Tietoa kampanjasta sekä terveysvinkkejä löytyy osoitteesta Läskillä lukutaitoa -kampanjan tuotto käytetään koulutuksen kehittämiseen Nepalissa. Asurani, Luoteis-Nepal Milma Kettunen Sinä ja kirkko ah vai argh? Mitä uskonnollinen yhteisö, eritoten evankelisluterilainen kirkko, tämän päivän suomalaisille merkitsee? Haluaisimme kuulla ajatuksiasi! Mitä Sinä odotat ja toivot kirkolta? Mikä on hyvää, missä on menty vikaan? Mitä kirkko Sinulle merkitsee? Onko suhteesi kirkkoon muuttunut miksi ja miten? Mihin yhteiskunta mielestäsi tänä päivänä ja huomenna tarvitsee kirkkoa? Mikä kirkon roolin ja paikan mielestäsi tulisi olla? Jos kuulut muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuin ev.lut. kirkkoon, kerro suhteestasi omaan yhteisöösi sekä lisäksi toiveistasi, pettymyksistäsi, ajatuksistasi suhteessa ev.lut. kirkkoon. Kirjoita pitkään tai lyhyesti, ajatusviivoin tai tarinana - miten vain! Kerro, kiitos, hieman myös taustastasi (ainakin ikä, sukupuoli sekä kuulutko uskonnolliseen yhteisöön, mihin). Lähetä tekstisi tutkimusassistentti Marjukka Laiholle joko postitse (M. Laiho, Teologinen tiedekunta, PL 33, HY) tai sähköpostitse (marjukka.laiho@ helsinki.fi). Tuhannet kiitokset! Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia Religion in Trasforming Solidarity. Lisätietoja tutkimuksesta antaa dosentti Anne Birgitta Pessi (anne.b.pessi@helsinki.fi). Kuvia ja muistoja diakoniatyöstä? Onko sinulla tai sukusi albumeissa tallessa kuvia diakoniatyöstä vuosikymmenten varrelta? Tuleeko mieleesi joku mielenkiintoinen auttamistarina tai muistikuva liittyen diakoniatyöhön? Erityisesti kaipaamme kuvia ja muistoja sodan ajalta tai sitä varhaisemmilta vuosilta. Aineistoa kerätään vihtiläisen diakoniatyön 100-vuotisjuhlakirjaa varten. Ota yhteyttä Maria-Liisa Pakalén , maria-liisa.pakalen@evl.fi

6 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Aasiaissaarna Aasi oli mukana jo alussa: kun Jeesus äitinsä kohdun kätkössä matkasi aasin selässä kohti Betlehemiä. Aasi todisti Vapahtajan syntymän vaatimattomassa karjasuojassa jo ennen paimenia ja tietäjiä. Kun nuori perhe joutui pakenemaan Egyptiin, heidän juhtanaan oli taas aasi. Kun Jeesuksen lyhyen elämän loppuhuipennus oli käsillä, hän ratsasti aasilla Jerusalemin portista sisään. Kansa otti hänet vastaan kuin kuninkaan: levitteli vaatteita tielle, heilutti palmun oksia ja huusi hoosiannaa. Se merkitsee: Auta meitä, pelasta meidät! Aasi ei ollut mikään kuninkaallinen kulkuneuvo. Maailman mahtavat kulkivat hevospelillä. Aasia pidettiin vähäpätöisenä elukkana. Se kävi jo silloin haukkumasanasta: yhdellä Oltin Dogaru/ sanalla sai leimattua toisen mitättömäksi, tyhmäksi, yksinkertaiseksi, kömpelöksi, luuseriksi, ala-arvoiseksi. Jeesuksen tekemiä ihmeitä kutsutaan tunnusteoiksi. Hän osoitti jumalallisuutensa parantamalla sairaita, muuttamalla vettä viiniksi, jopa herättämällä kuolleita. Mutta Jeesuksen varsinainen tunnusteko oli, että hän ratsasti Jerusalemiin kuin kuningas mutta aasilla. Jeesus käänsi nurin niskoin ne mielikuvat, joita ihmisillä oli Kaikkeuden Kuninkaasta. Hän korotti alhaiset. Hän näytti esimerkillään, että se, mitä me ihmiset halveksimme, on Jumalan silmissä arvokas ja kaunis. Jumalan Poika ei syntynyt palatsiin vaan karjasuojaan. Älykköjen ja hengenmiesten sijaan hän kutsui lähimmiksi apureikseen rakennustyöläisiä ja kalastajia. Hän viihtyi paremmin huorien ja varkaiden kuin kirjanoppineiden seurassa. Hän piti lasten puolta maailmassa, jossa heillä ei ollut täyttä ihmisarvoa. Pääsiäisen aasiaissaarna huipentui haudan tyhjyyteen. Kuolema on hirmuinen ja vakava asia. Jeesus ratsasti aasilla kuolemaan, ja kukisti sen. Ei hän poistanut hätää, kuolemaa ja kärsimystä, mutta voitti. Kuoleman majesteetilla ei ole viimeistä sanaa. Viimeisen sanan lausuu köyhä kuningas, jolla on varaa ottaa aasi ratsukseen. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on tietokirjailija, kolumnisti ja pappi Kirkon tiedotuskeskus Vapaaehtoistoiminnasta saa itselleenkin hyvän mielen Nummelan seurakuntakeskuksessa pidettiin vapaaehtoistoiminnan koulutuspäivä Nuorisotilaan kokoontui 26 henkeä kuulemaan Kirkkopalvelujen kouluttaja Juha Ropposta ja pohtimaan Vihdin seurakunnan vapaaehtoistoimintaa. Päivän vetäjänä toimi seurakunnan vapaaehtoistoimintaa koordinoiva diakoni Päivi Tapaninen. Koolla on paras mahdollinen kattaus. Paikalla on vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita, vapaaehtoisena toimivia ja seurakunnan työntekijöitä. Tällaisella asiantuntijuudella on hyvä keskustella, ideoida ja jakaa kokemuksia, Juha Ropponen totesi päivän aluksi. Suomi on hyvin talkoohenkinen maa. 68 % suomalaisista kokee, että haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan. 59 % on valmis auttamaan muita myös omin varoin. 35 % suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan, Juha Ropponen kertoi. Hän listasi vapaaehtoistoimintaan osallistumisen keskeisimpiä syitä: Halu auttaa. Velvollisuudentunto. On aikaa. Vapaaehtoistoiminta tekee tutkitusti onnelliseksi. Sosiaalinen vuorovaikutus. Voi oppia uutta. Saa kokea itsensä tarpeelliseksi ja kokea kuuluvansa yhteisöön. Saa toteuttaa ihanteitaan ja arvojaan. Osallistumisen esteiksi suomalaiset mainitsevat kiireen sekä sen, ettei kukaan ole pyytänyt mukaan. Kerhomummuksi, kuoroon, ystäväksi lähimmäiselle Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Mukaan voi tulla esim. kerhomummuksi, ystäväksi maahanmuuttajalle, kahvilaemännäksi, näyt- telemään draamaryhmään, laulamaan kuoroon, tekemään käsitöitä lähetystyön hyväksi, toteuttamaan Yhteisvastuutapahtumia, lastenleirin ohjaajaksi tai vaikka ideoimaan vapaaehtoistoiminnan toimikuntaan. Vapaaehtoistoiminnan keskeisin lähtökohta seurakunnassa on lähimmäisenrakkaus. Moni vihtiläisistä auttaakin lähimmäisiään arjessa ja tekee jo huomaamattaan auttamistyötä. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnalle on ominaista, että asiat tehdään yhdessä. Minkään asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin, Päivi Tapaninen toteaa. Vapaaehtoisille järjestetään myös virkistyspäiviä ja koulutusta. Jos olet kiinnostunut toimimaan vapaaehtoisena seurakunnassa, ota yhteys Päivi Tapaniseen p Lue lisää Vihdin seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta osoitteesta Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan koulutukseen osallistui Nummelan seurakuntakeskuksessa pirteä joukko. 6

7 n Vakka Hetkiä historiassa Tunnelmia Vihdissä talvisodan jälkeen Talvisodan päättänyt Moskovan rauha on kovimpia iskuja, mitä Suomen kansa on koskaan kokenut. Kansa otti rauhan vastaan järkyttyneenä. Suomen liput vedettiin puolitankoon, ihmiset itkivät avoimesti jopa julkisilla paikoilla. Rauhanehdot olivat raskaat. Rauhanteossa menetettiin yli kymmenesosa Suomen maapinta-alasta ja sadattuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa. Moskovan rauha koettiin vääryytenä eikä sitä haluttu tunnustaa pysyväksi ja melko pian sodan päättymisen jälkeen alettiinkin puhua välirauhasta. Rauhanteosta huolimatta ei sotatilaa lakkautettu sisä- ja ulkopoliittisista syistä. Sotilaallinen tilanne oli sen verran arveluttava, että armeijaa ei kokonaan palautettu rauhan ajan kannalle. Maaliskuussa 1940 oli palveluksessa miestä ja kesäkuussa miestä. Talvisotaan kutsutuille vihtiläisille reserviläisille koitti kotiuttamisen hetki vasta toukokuussa 1940 ja sotilaspasseihin tehtiin jotenkin enteellinen merkintä lomautettu toistaiseksi. Talvisodan päättymistä muistettiin Vihdissä juhlavasti Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 70 vuotta. Muistopäivää vietettiin Vihdissä juhlakonsertin, sankarihaudoilla käynnin ja juhlakahvien merkeissä. Talvisota syttyi Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Suomi taisteli torjuntavoiton 105 päivää kestäneessä ankarassa sodassa ja säilytti itsenäisyytensä. Menetykset olivat suuret ja Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle. Talvisodassa kaatui 79 vihtiläistä. Kanttori Ulla Eho-Saario johti upean 70-vuotisjuhlakonsertin Vihdin kirkossa. Mukana olivat Vihdin Veteraanikuoro, Reserviläisten kuoro, Tyttökuoro Piritat ja Pirjetat, sekä Nummelan Puhallinorkesteri johtajanaan Ilkka Laakso, lisäksi Timo Saario lauloi ja säesti konsertissa. Konsertissa kuultiin sota-ajan musiikkia ja muita isänmaallisia lauluja. Sota-ajan muistot on tärkeää välittää nuoremmille sukupolville Kirkkoherra Pekka Valkeapää puhui konsertissa juhlaväelle Jumalan huolenpidosta kansamme vaiheissa ja osoitti kiitoksensa ja kunnioituksensa veteraaneille. Sankarihautajaisia pitkin kevättä Vihtiläiskoteihin tuli suruviestejä vielä sodan päättymisen jälkeenkin. Sotasairaaloissa kuoli miehiä, jotka olivat haavoittuneet rintamalla. Sankarihautajaisia oli Vihdissä pitkin kevättä 1940 ja aina kesän alkuun asti. Vihdin sankarihaudalla oli talvisodan jälkeen yli 70 ristiä. Muutamia vihtiläisiä sankarivainajia oli haudattu muille paikkakunnille tai yksityisiin sukuhautoihin. Talvisodan myötä syntyi sankarihautoja joka kirkkomaalle maassamme. Sodan seurauksena oli, että jokaisen arvokkaamman juhlan yhteyteen kuului kunniakäynti sankarihaudalla seppeleenlaskuineen ja puheineen. Kaatuneiden muistopäivää alettiin viettää toukokuun kolmantena sunnuntaina. Ensimmäisen kerran muistopäivää vietettiin Talvisodan jälkeen vallinneen aseveljeyden ja yhteistunnon hengessä laskettiin seppeleitä sekä sankarihaudoille että vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudoille. Puolustusvoimissa Talvisodan päättymisen muistoksi järjestetyssä juhlakonsertissa Vihdin Veteraanikuoro, Reserviläisten kuoro, Tyttökuoro Piritat ja Pirjetat, sekä Nummelan Puhallinorkesteri esittivät sota-ajan musiikkia ja muita isänmaallisia lauluja. luovuttiin toukokuun 16. päivänä pidetyn vuosipäivän viettämisestä, tuo päivä oli vapaussodan päättymispäivä. Uudenkirkon evakoita Vihdissä Talvisota oli tuonut Vihtiin merkittävän väestölisäyksen, kun sodan alkaessa oli Vihtiin tullut kaikkiaan noin 5000 helsinkiläistä pommituksia pakoon. Sodan päätyttyä he palasivat takaisin kotiin. Sodan jälkeen Vihtiin sijoitettiin noin 2000 evakkoa Uudeltakirkolta Karjalan kannakselta. Uuskirkkolaisten kerrotaan olleen ahkeria kirkossakävijöitä. Sodanuhan tunnelmia Kevään ja kesän 1940 aikana Suomessa elettiin alituisen sodanuhan tunnelmissa, Neuvostoliitto esitti Suomelle rauhansopimukseen kuulumattomia vaatimuksia. Kesällä 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välit kehittyivät todelliseksi kriisiksi, kun Neuvostoliitto esitti vaatimuksen toisensa jälkeen. Erityisen arkaluonteinen oli Neuvostoliiton vaatimus kautta- Veteraanin iltahuuto oli koskettava kolmen sukupolven esittämänä ja 370-henkinen yleisö nousi kunnioittamaan isänmaan puolustajia laulun ajaksi. Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, muistakaa, heille kallis ol maa. Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa! Konsertin jälkeen juhlaväki teki kunniakäynnin sankarihautausmaalla. Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt, sekä Vihdin kunta ja seurakunta, laskivat seppeleet sankarihaudalle. Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tiina Noro piti puheen kiittäen sotaveteraaneja ja lottia heidän urhoollisuudestaan, talvisodan ihmeestä ja sankariteoista ylivoimaista vihollista vastaan. Hän myös muistutti, miten tärkeää on välittää sotaajan muistot ja kokemukset nuo- Uudenkirkon evakoita Vihdin Nummelassa välirauhan aikana. Kuva: Karjalan liitto. kulkuoikeudesta Hangon tukikohtaan. Syksyllä 1940 kauttakulkuliikenne alkoi ja Hanko Hyvinkää-rautatietä Vihdin alueen halki kulkivat neuvostojunat, joita vetivät suuret Josef Stalin-luokan veturit. Miehet olivat eri vaunuissa ja aseet eri vaunuissa, mutta ihmisten mieliä askarrutti venäläisten jatkuva matkustelu maan tärkeimpien alueiden halki, oliko perimmäisenä tarkoituksena yhtäkkiä miehittää maan tärkeimmät keskukset ja koko maa? Suomen puolustusta tehostettiin Talvisodan aikana oli Suomen ar- remmille sukupolville, lapsille, jotka ottavat seuraavaksi vastuun ja rakentavat tulevaisuuden Suomea. Kiitollisuuden ja kunnioituksen juhla Kirkkoniemen koululla oli juhlan päätteeksi kahvitilaisuus, johon osallistui noin 140 henkeä. Tilaisuudessa kuultiin viesti talvisodan ajalta, kun Raimo Mustonen luki isänsä Toivo Mustosen puolisolleen rintamalta maaliskuussa 1940 lähettämän kirjeen. Eversti Torsti Lahti piti juhlapuheen, jossa kiitti veteraaneja heidän velvollisuuden tunnostaan, uskalluksestaan ja tahdostaan vastustaa ylivoimaista vihollista. Hän kertoi sodan taustoista, Euroopan poliittisesta tilanteesta ja suurvaltojen välisistä suhteista, jotka johtivat epävakaisiin oloihin. Hän kuvasi Suomen armeijan tilannetta sodan syttyessä, kertasi talvisodan vaiheita ja pohti kipeitä rauhanehtoja. Tilaisuuden päätteeksi laulettiin yhdessä Maamme-laulu. Arvokas juhla nosti jälleen mieliin suuren kiitollisuuden sodan kokeneita sukupolvia kohtaan ja muistutti sodan suurista uhrauksista. meijalla ollut huomattavia materiaalisia puutteita; esimerkiksi tykistöä ja tykin ammuksia oli liian vähän. Materiaalisia puutteita oli korvattu maanpuolustajien verellä. Välirauhan 15 kuukauden aikana Suomen puolustusta tehostettiin enemmän kuin aikaisempien kahden vuosikymmenen aikana. Jo yhden sodan kokeneita vihtiläisiä kutsuttiin välirauhan aikana kertausharjoituksiin ja koulutettiin uusiin tehtäviin mm. kranaatinheitinmiehiksi tai tykkimiehiksi. Veli löysi veljensä Talvisota oli lientänyt poliittista vastakkainasettelua ja porvarilliset järjestöt ja työväenjärjestöt olivat toimineet yhdessä hyväntekeväisyystyössä jo talvisodan aikana. Sodan jälkeen perustettiin aseveliyhdistyksiä eri puolille Suomea. Vihtiin perustettiin kesällä 1940 Vihdin rintamamiehet ry, joka myöhemmin muuttui Vihdin aseveljet ry:ksi. Aseveljien juhlassa saattoivat puhua sekä työväenliikkeen mies Veikko Helle että Lapuan liikkeeseen kuulunut kirkkoherra Aukusti Oravala. Sotakokemukset olivat vaikuttaneet vihtiläismiehiin voimakkaasti ja sodassa syntyneen aseveljeyden hengessä ryhdyttiin auttamaan kaatuneiden aseveljien perheitä ja sodassa vammautuneita. Talvisodan jälkeistä tunnelmaa Vihdissä kuvaa hyvin Veikko Hellen puhe Vihdin rintamamiesten juhlassa: Olemmehan aina olleet yksiä ja samoja poikia Vihdistä, mutta äskettäin päättyneen matkamme jälkeen olemme lisäksi vielä jotakin muuta, jotakin paljon enemmän. Uskon, että side on luja, jolla viime talven kohtalonyhteytemme meidät toisiimme kytki. Se on eräissä tapauksissa enemmän kuin veljeys, se on rintamatoveruutta, joka on syntynyt yhteisissä kärsimyksissä, yhteisissä vaaroissa, ja toisella puolen yhteisten ilonhetkien aikoina... Ettei rintamatoveruutemme täälläkään ole vain tyhjää sanahelinää, koettakaamme täälläkin kantaa toinen toistemme pakkausta, tuota tuttua termiä lainatakseni. Pysykäämme täälläkin rinta rinnan. Marssikaamme samaan tahtiin. Mikko Yli-Rosti

8 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Päiväkerhot ovat lasten omia kerhoja Vihdin seurakunnassa kokoontuu 13 päiväkerhoryhmää. Kerhoissa leikitään, lauletaan, kuunnellaan satuja, askarrellaan, jumpataan ja hiljennytään kerhohartauksiin. Toimintaa ohjaavat kristilliset arvot, lapsen ikätaso huomioidaan ja hänet nähdään kallisarvoisena ja ainutlaatuisena. Päiväkerho on lasta varten hänen kasvunsa ja oppimisensa tueksi. Kerho antaa äidille hetken omaa aikaa Kristiina Polven 4-vuotias tytär Iiris käy päiväkerhossa Nummelan seurakuntakeskuksessa. Perhe muutti vuonna 1999 Helsingistä Nummelaan, alun perin Kristiina on kotoisin Iisalmesta Savosta ja puoliso Pohjanmaalta. Heillä on Iiriksen lisäksi kaksi poikaa, 11-vuotias Pyry ja puolivuotias Pirkka. Saatiin kerhovihkoon erikokoisia lammastarroja, jotka olivat aivan ihania. Vihko oli silloin tärkeä aarre ja on varmaan vieläkin jossain tallessa. Muistan kylmän klinkkerilattian ja sen ihanan jännityksen, kun avasi kerhorepun ja näki mitä äiti oli laittanut sillä päivälle evääksi. Muovinen kerhopullo on jäänyt myös mieleen, silloin ei ollut mitään prinsessapulloja. Oltiin lähdössä pois kerhon lopussa ja oltiin naulakoilla kenkien ja takkien luona. Toinen kumisaappaistani oli joko hukassa tai joku oli piilottanut Aikoinaan perhepäivähoitaja toi Pyryn päiväkerhoon ja poika tykkäsi kerhosta kovasti. Halusimme antaa Iiriksellekin mahdollisuuden osallistua päiväkerhoon ja saada mukavaa tekemistä. Iiris onkin viihtynyt hyvin kerhossa, äiti Kristiina Polvi toteaa. Kyllä kannatti lähteä kerhoon, 4-vuotias usein sanoo kerhon jälkeen. Kerhon laulut ja leikit näkyvät kotona, ja Iiris opettaa äidillekin päiväkerholauluja. Iiris aloitti päiväkerhossa lokakuussa ja on kerhossa aina keskiviikkoisin kaksi tuntia. Kristiina Polvi käy kerhon aikana nuorimmaisensa Pirkan kanssa kaupassa ja kahvilla tai torilla. On mukavaa, kun saa hoidettua rauhassa ruokaostokset, kolmen lapsen äiti toteaa ja on kiitollinen pienestä rauhallisesta hetkestä arjessa. Myös monet perhepäivähoitajat sen, mutta muistan että harmitti ihan tosissaan ja itku tuli. Juostiin kerhotossuilla pitkää käytävää pitkin edestakaisin, vaikka ei olisi oikeastaan saanut juosta, mutta juostiin. Äidin tekemät hyvät maksamakkaravoileivät ja mehu eväinä oli parasta. Pidin hartaushetkistä, ne olivat rauhallisia ja kertomukset mielenkiintoisia. Askartelu ja leikit olivat myös mukavia. Kerran kotileikkiä leikkiessä eräs poika kertoi tykkäävänsä minusta, menin ihan hämilleni, enkä pitkään aikaan uskaltanut leikkiä hänen kanssaan. Kerran olin ehtinyt jo syödä eväsleivän vaikka oltiin vasta aloittamassa ruokarukousta. Kerhotädit oli luvanneet, että kun eväät on syöty, niin sitten tulee yllätys. Tuotiin lautasellinen pullia, jotka lapset söivät tyytyväisinä. Sitten joku kysyi, että mikä se yllätys sitten on? tuovat lapsia päiväkerhoon, jotta lapset saavat olla mukana isommassa ryhmässä ja puuhailla yhdessä. Kristiina Polvi ei kotona korosta uskoon liittyviä asioita mutta pitää kerhojen kristillistä kasvatusta tärkeänä: Raamatun kertomukset ja kirkkovuoden juhlat kuuluvat suomalaisuuteen ja suomalaiseen perinteeseen. Kotonakin vietämme keskeisiä juhlapäiviä. Käymme myös kauneimmissa joululauluissa ja osallistumme jonkin verran lapsille ja perheille suunnattuun seurakunnan toimintaan. Nämä ovat elämää kantavia asioita ja kirkkovuoden kautta lapsellekin hahmottuu ajan kulku hyvin. Lapsen taidot kehittyvät päiväkerhossa Päiväkerhot ovat seurakunnan pienille lapsille tarjoamaa toimintaa, jossa huomioidaan lapsen kokonaiskehitys. Toiminta on laadukasta, lastenohjaajat koulutettuja ja ammattitaitoisia, ja kristillinen kasvatus on osa kerhojen sisältöä, tiivistää Vihdin seurakunnan päiväkerhoista vastaava lapsityönohjaaja Lotta Saine kerhojen merkityksen. Päiväkerhossa lapsi oppii olemaan ryhmässä ja vieraiden aikuisten kanssa. Hänen sosiaaliset, liikunnalliset ja kädentaitonsa kehittyvät, Lotta Saine toteaa. Kerhoissa koko kausi on suunniteltu kokonaisuus ja toiminnassa edetään lapsentahtisesti. Kerhoista tulee lapsille yleensä aika nopeasti tuttua ja turvallista toimintaa, ja omista kerhotädeistä usein tärkeitä aikuisia, hän jatkaa. Vierailen työssäni päiväkerhoryhmissä ja niistä huokuu aina Päiväkerho tarjoaa lapsille mukavaa ja kehittävää toimintaa, ja vanhemmille pienen lepohetken arjessa, toteavat lapsityönohjaaja Lotta Saine (oik.) sekä 4-vuotiaan kerholaisen äiti Kristiina Polvi. seesteisyys sekä mukava yhdessä oleminen ja tekeminen, lapsityönohjaaja kertoo. Haku päiväkerhoihin on käynnissä Päiväkerhohaku on käynnissä parhaillaan, ilmoittautua voi 4.4. saakka netissä Kerhopaikkoja voi tiedustella myöhemminkin, sillä ryhmät elävät vanhempien työtilanteen mukaan, ja toiminta on sellaista, että mukaan voi tulla myös kesken kauden. Minulle voi aina soittaa suoraan p tai laittaa sähköpostia, lotta.saine@evl.fi, Lotta Saine sanoo. Päiväkerhossa käyminen tukee kotonaoloa ja kerho antaa hyvän hengähdyshetken tai asioiden hoitamistauon vanhemmalle, hän kannustaa mukaan. Kolmestatoista ryhmästä pienempien (3v.) kerhot kokoontuvat kerran viikossa ja isompien (4-5v.) kokoontuvat kahdesti viikossa. Ojakkalassa, Otalammella ja Selissä kokoontuu sekaryhmä eli Mikserit kerran viikossa. Kerhoissa on sekä aamupäivä- että iltapäiväryhmiä tarpeen mukaan. Kerhokerrat kestävät 2-2,5 tuntia. Lisätietoa > toiminta > lapset ja perheet Voit lähettää kysymyksiä Kysy perheestä ja parisuhteesta palstalle osoitteeseen susanne.vuorinen@evl.fi tai lomakkeella nettisivuilla Kysy perheestä ja parisuhteesta Mitkä ovat toimivan parisuhteen kulmakivet? Ensimmäistä lastaan odottavien ryhmässä herännyt kysymys mitkä ovat toimivan parisuhteen kulmakivet saa minut jäsentämään parisuhteen ulottuvuuksia neljästä eri näkökulmas- ta. Esittelen parisuhderakennuksen neljä nurkkakiveä, joiden varaan koko rakennus on mahdollista pystyttää. En kirjoita niistä tärkeysjärjestyksessä, aloitan joltain kulmalta tietoisena siitä, että rakennuksen kannalta jokainen niistä on korvaamaton. Kumppanuus/kaveruus. Pa- Parisuhderakennuksen neljä nurkkakiveä ovat kumppanuus, seksuaalisuus, Perhe Oy:n hallitus ja vanhemmuus. Rakennuksen kannalta jokainen niistä on korvaamaton. risuhteen osapuolet ovat toinen toisensa elämänkumppaneita. Kaikki hyvän ystävyyden/kaveruuden laadut rikastuttavat parisuhdetta. Puolisoni on hyvä ystäväni, hän on luotettuni. Hän ei ehkä ole ainoa ystäväni, ja ehkä jopa niin, että toivottavasti hän ei ole ainoa ystäväni, vaan että molemmilla puolisoilla on myös muita ystäviä. Mutta myös hän on ystäväni. Mitä ystävyyden ulottuvuus tuo parisuhteeseen? Erityisesti se tuo jakamisen mahdollisuuden. Jaan kokemukseni kumppanini kanssa, peilaan kokemuksiani kumppanini kokemuksiin ja ennen kaikkea koemme yhdessä parhaimmillaan elämän mittaisen seikkailun. Seksuaalisuus/intohimo. Parisuhdeystävyys poikkeaa muista ystävyyksistä siinä, että parisuhteessa jaamme myös oman seksuaalisuutemme. Koko hellyytemme ja intohimomme on vastavuoroisessa käytössä. Olemme toistemme rakastajia. Pitkässä parisuhteessa myös seksisuhteen on mahdollista kehittyä ja muuttua oman kasvumme ja kehityksemme mukana. Perhe Oy:n hallitus. Parisuhteen osapuolena olen osakeyhtiö perheen täysivaltainen omistajaosakas. Tämä ulottuvuus haastaa puolisot sopimaan kaikesta talouteen ja ns. arjen pyörittämiseen liittyvistä tehtävistä ja ratkaisuista oikeudenmukaisesti. Vanhemmuus. Silloinkin kun parilla ei ole lapsia, suhteessa elää jossain määrin vanhemmuuden ulottuvuus: toisen vastavuoroinen kannattelu ja hoivaaminen. Erityisesti tämä ulottuvuus on tärkeä silloin kun parista on tullut kolme tai enemmän. Yhtäältä vanhemmuuden tehtävä lisää tarvetta yhtiökokousten pitoon, sillä arjen pyörittäminen on sitä haastavampaa mitä useampia ihmisiä arjessa pyörii. Toisaalta kun hoivan, huolenpidon ja kannattelun tehtävät täyttävät puolisoiden elämää suhteessa lapsiin, on erityisen tärkeää muistaa huolehtia parisuhteen kumppanuuden ja seksuaalisuuden ulottuvuuksista. Sisko Karinen, perheneuvoja Lohjan Perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävä on tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa. Auttaminen tapahtuu sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla. Perheasiain neuvottelukeskus antaa myös työnohjausta ja koulutusta perheiden kanssa tekemisissä olevien ammattiryhmien työntekijöille. Asiakkaat voivat tulla joko yksin, parina tai perheenä. Perheasiain neuvottelukeskuksessa hoidetaan myös perheasiain sovittelua. Perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut ovat maksuttomia ja perheneuvojilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Perheneuvonnan asiakkaaksi voi hakeutua vaikka ei kuuluisi evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

9 n Vakka Pääsiäisiloa Kirkkoniemen katit Tässä vielä virpomisloru palmusunnuntaille: Voilusikka lehmältäsi, kahvikuppi pannultasi, kakku taikinaisestasi, muna kanaseltasi. Enkelipoika Pääsiäisen tärkein sanoma on Jeesuksen ylösnousemus ja pääsiäisilo. Pääsiäisasetelmien liljat ja narsissit, pääsiäisruoho ja hiirenkorvalla olevat koivunoksat ovat Jeesuksen ylösnousemuksessa alkaneen uuden elämän vertauskuvia. Me kysyimme eri-ikäisiltä lapsilta, mitä heidän mielestään tarkoittaa sana ylösnousemus. Lasten suusta: Ylösnousemus Häh? Nousee ylös. (näyttää sormella ylöspäin) Marko 8v. Mennään ylös. Aino 7v. Lähtee avaruuteen. August 4v. Jeesus lähti sinne taivaaseen. Julia 10v. Nousee ylös sängystä aamulla. Maija 3v. Sähkölaite. Topi 5v. Koska ehtookelloja soitetaan? Ehtookellot Iloista pääsiäistä! Toivottavat lastenohjaajat Jaana Mäkinen ja Marika Korva Oli lauantai-ilta. Pappilan tallipoika Sven oli juuri antamassa kirkkoherran hevoselle tallissa kauroja, kun hän kuuli kirkonkellojen soivan. Ne olivat ehtookellot, joita soitettiin lauantai-iltana pyhäpäivän alkamisen merkiksi. Mukavaa, kun alkaa lepopäivä. Saa levätä ja huomenna mennään kirkkoon, ajatteli Sven. Pollekin höristeli tyytyväisenä korviaan. Se saisi mutustella tallissa heiniä ja levätä, sillä kirkkoherrakaan ei tarvitsisi Pollen apua sunnuntaina raskaissa metsätöissä. Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA 1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Ristiäiset. Lapsen kaste

Ristiäiset. Lapsen kaste Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Palmusunnuntaista pääsiäiseen

Palmusunnuntaista pääsiäiseen Palmusunnuntaista pääsiäiseen 25.3-2.4.2018 Jumala toimii ennen ihmistä Pääsiäiskertomukset lepäävät kahden peruspilarin varassa. Hauta on tyhjä. Tämä on väkevä tosiasia, jota evankelistat eivät mitenkään

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan perhetyön kevät Tervetuloa

Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan perhetyön kevät Tervetuloa Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan perhetyön kevät 2018 Tervetuloa Vauvakerho kokoontuu perjantaisin klo 10 11.30 takkahuoneella (E-ovi). Tervetuloa aamukahville. Kerhossa tapaat toisia vanhempia ja pääset

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa

Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa Nettiraamattu lapsille Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies

Nettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunta vaikeuksissa

Nettiraamattu lapsille. Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA

TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA TERVETULOA SEURAKUNTAAN KIRKKO ELÄMÄN ARJESSA JA JUHLASSA KRISTILLINEN SEURAKUNTA Seurakunta on kristittyjen yhteisö. Se toimii paikallisesti ja osana suurempaa kokonaisuutta, maailmanlaajuista kristillistä

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot