2/2009. Kimmo Mäntylä: Uuden oppiminen tekee työstä mielekkään UUSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2009. Kimmo Mäntylä: Uuden oppiminen tekee työstä mielekkään UUSI"

Transkriptio

1 2/2009 Kimmo Mäntylä: Uuden oppiminen tekee työstä mielekkään UUSI

2 sisältö Pääkirjoitus... 5 Myös laman aikana voi suunnitella uraa Uutisia Nuori Liiton lakimiehillä riittää työtä jäsenten painiskellessa monelaisten työsuhdeongelmien kanssa. insinööri Kaisa Pitkänen haluaa saada koulutustaan vastaavan työpaikan ja uran kunnolla alkuun. 18 Kolumni... 8 Poppamies: Employability mitä hittoa! Puheenjohtajan palsta... 9 Työntekijöiden oikeudet vaarassa Edunvalvontaa Insinöörin koulutus mahdollistaa lukemattomat erilaiset urapolut Opiskelijat rakentavat uraansa monin eri tavoin Taantuma vaikuttaa työuran pituuteen ja neuvottelukierrokseen Suora yhteys mahdolliseen jäseneen takaa parhaan tuloksen Insinööri laulunkin taitaa Yhteiskunnasta Irtisanominen koettelee itsetuntoa Mikä SASK? Insinöörin sitoutuminen työelämän muutoksessa Totta ja tutkittua Valtaosa insinööriopiskelijoista työskentelee lukukausien aikana Tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset edistävät tasa-arvoa työpaikoilla Maailmalta Eu-tirkistyksiä Osaaminen Fisker Karma auttaa Valmet Automotivea pinteessä Insinöörinä voit pelastaa maailman Oikeutta Työnantaja haluaa tekijänoikeudet itselleen Työnhakijaksi ilmoittautuminen on ehdoton edellytys työttömyyspäivärahan maksamiselle Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Uutisia Järjestöyhteydet Mennen tullen Kannen kuva: Mari Männistö 2

3 12.3. numero 2/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Insinöörilaulajat on liiton pienin mutta kenties aktiivisin yhdistys. Viikottaisiin kuorokokouksiin kokoonnutaan ahkerasti. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 4.6., 20.8., 17.9., , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 32 Fisker Karma -hybridiauton tuotanto korvaa Porschet Valmetin Uudenkaupungin autotehtaalla. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI Insinööri 3

4 Hannu Saarikangas, yksikönjohtaja Selkeyttä insinöörikoulutuksen koulutusohjelmaviidakkoon Uutta osaamista! Teollisen muotoilun aikuiskoulutus insinööreille Insinööreille suunnatun teollisen muotoilun aikuiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamista toimittaessa monialaisissa tuotekehitysprojekteissa. Koulutus tarjoaa teknologiaosaamisen rinnalle muotoilun näkökulman sekä kokonaisvaltaisen näkemyksen muotoilutoiminnasta osana tuotekehitystä ja valmiudet toimia tuotesuunnittelijoina monialaisissa suunnitteluryhmissä teollisuuden ja elinkeinoelämän palveluksessa. Koulutuksen suoritettuaan saa muotoilija (AMK) -tutkinnon. Lisätietoja ja hakuohjeet Ammattikorkeakoulujen alkuaikoina 1990-luvun alkupuolella opetusministeriö käytti niiden innovatiivisuuden mittarina uusien koulutusohjelmien määrää. Rahaa jaettaessa jokainen pyrkikin olemaan innovatiivinen ja uusia koulutusohjelmia syntyi. Niitä oli parhaimmillaan toista sataa ja suuntautumisvaihtoehtoja vielä paljon sitäkin enemmän. Kehitys johti pian siihen, että yhä useammalla suulla alettiin kysellä, mitä vastavalmistunut insinööri oikeasti osaa. Todistuksesta se ei selviä. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä muun muassa UIL:n ja Arenen tekniikan jaoston toimien ansiosta suomenkielisten insinöörikoulutusohjelmien määrä oli supistunut 76 kappaleeseen. Ruotsinkielisiä oli 14 ja englanninkielisiä 11. Myös opetusministeriö on heräillyt tällä vuosituhannella ja suotuisa kehitys koulutusohjelmien määrän vähentämiseksi jotensakin hallittaviin lukuihin on tuottanut tulosta. Viime vuonna suomenkielisten koulutusohjelmien määrä oli enemmän kuin puoliintunut. Nyt niitä on enää 30. Englanninkielisiä on tullut yksi lisää ja ruotsinkielisten määrä on pudonnut kolmella. Kaikkiaan koulutusohjelmia on siten 53. Mikä käytännössä on muuttunut? Läheskään kaikki aiemmin olemassa olleet koulutusohjelmat eivät ole tyystin kuolleet, vaan niistä on tehty suuntautumisvaihtoehto johonkin edelleen tarjonnassa olevaan koulutusohjelmaan. Kehitystä voi pitää suotuisana monessakin mielessä. Ensinnä se tuo selkeyttä valmistuvan insinöörin osaamisalueeseen, yliopistotermein voisi puhua pääaineesta. Esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma pitää sisällään parisen kymmentä suuntautumisvaihtoehtoa. Todistuksesta selviää kuitenkin se, että kyseessä on koneinsinööri, mikä tieto helpottaa pk-sektorin pienyrittäjää, kun hän pohtii uuden insinöörin valintaa lukuisten hakijoiden joukosta. Toisaalta koulutusohjelmien sulauttaminen yhden koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoiksi helpottaa myös oppilaitosten elämää. Koulutusohjelmiin saadaan paremmin hakijoita. Loppuvaiheen suuntautumisopinnot voidaan viedä pienemmillä ryhmillä läpi, kun koko koulutusohjelman opiskelijamäärä pysyy riittävän korkeana. n

5 maaliskuu 2009 pääkirjoitus Myös laman aikana voi suunnitella uraa Ilona Mäenpää Muistatko vielä aikaa, kun vakituinen työ ja elämänpituinen ura turvallisessa työyhteisössä oli luvassa lähes jokaiselle työntekijälle? Muistatko aikaa, kun työvoiman sanottiin olevan yrityksen tärkein voimavara ja se usein myös osoitettiin teoissa? Eläkkeelle lähdettiin ylpeinä kiitosten saattelemina eikä kyyryssä takaoven kautta irtisanomislappu kourassa. Sitten tulivat pätkätyöt, ulkoistamiset, tulosyksiköt ja projektit. Tehtaan piippujen kaatuessa työelämä pirstaloitui ja epävarmuudesta tuli peruskokemus. Rutiinien purkautuminen toi turvattomuuden myös pitkälle koulutettujen insinöörien työpaikoille. Kaikesta muutoksesta huolimatta erityisesti nuoret insinöörit odottavat työnantajalta niitä samoja vanhoja asioita: mielekästä työtä, työnantajan sitoutumista ja vastuuta, työviihtyvyyttä sekä arvostusta. Myös työnantaja arvostaa edelleen tehokkuutta, sitoutumista, osaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Uusiutumisen ja jaksamisen edellytyksenä on omien taitojen jatkuva päivittäminen. Urasuunnittelu on mahdollista myös laman aikana. Tutustu omaan itseesi! Mistä et luopuisi, mikä on palkitsevinta elämässä, millaisista rooleista nautit ja missä olet parhaimmillasi. Mieti, voisitko ja haluaisitko tehdä muita tehtäviä vaihteeksi! Tärkeintä on säilyttää usko siihen, että sinä osaat. Osaamistasi varmasti tarvitaan ja sitä myös arvostetaan. Tässä lehdessä kaksi valmista ja kolme opiskelevaa insinööriä kertovat omista urasuunnitelmistaan. Toivon, että olisi rohkeutta tarttua tilaisuuteen, jos sellainen tulee eteen, sanoo yksi haastatelluista. UUSI InsInöörI 5

6 uutisia Nokia lopettaa tuotekehityksen Jyväskylässä Nokia on ilmoittanut sulkevansa Jyväskylän toimipisteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Yt-neuvottelut henkilöstön kanssa aloitettiin helmikuun alkupuolella. Ne koskevat kaikkia noin 320 Nokian Jyväskylän toimipisteen työntekijää, joista suurin osa on ylempiä toimihenkilöitä. Valtaosa työskentelee Devices -liiketoimintayksikössä tutkimus- ja kehitystehtävissä. Päätökset perusteet eivät ole mitenkään ymmärrettävissä, sanoo Nokian Jyväskylän yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili. Kaikki yrityksen hienot arvot murskataan tällä päätöksellä, johon vaikuttaa vain osakemarkkinoiden paine. Kiili sanoo kuitenkin tekevänsä omalta osaltaan kaikkensa, että henkilöstölle saadaan mahdollisimman hyvät vaihtoehdot, kuten tukipaketti ja koulutus- sekä työllistymismahdollisuudet. Myös työnantajan mukaan Jyväskylän tutkimus- ja kehitysyksikön henkilöstö on todella osaavaa ja sen voimin on kehitetty lukuisia menestystuotteita. Tuotekehitystoiminnan lopettami- Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili (vas.) ja asiamies Olli Backman pitivät täydelle kokoussalille infotilaisuuden heti saatuaan tiedon yt-neuvottelujen aloittamisesta. Kuva: Ilkka Pietarinen nen Jyväskylässä on johdon mukaan valitettava, mutta väistämätön toimenpide. Devices-liiketoiminta teki viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 766 miljoonan euron liikevoiton. Nokia keskittää jatkossa Suomen matkaviestinkehityksen Tampereen, Oulun, Salon ja pääkaupunkiseudun toimipisteisiinsä. Salon matkaviestintuotanto sopeutetaan kysyntään määräaikaisilla lomautuksilla ja toiminta jatkuu keskeytyksettä. n I.M. UIL ei hyväksy eläkeiän nostoa n Hallitus on kauden puolivälin tarkastelussaan päättänyt nostaa alinta vanhuuseläkeikää 65 vuoteen työllisyysasteen nostamisen takia. Työllisyysasteen nostaminen on hyvä tavoite, mutta lääke on täysin väärä eikä UIL ry voi sitä hyväksyä. Päätös eläkeuudistuksesta tulee kansantalouden kannalta erittäin huonoon aikaan ja on signaali siitä, että hallitus on valinnut palkansaajia kohtaan keppilinjan. Samalla päätös on viesti siitä, ettei hallitus kanna vastuuta ikääntyvästä työväestöstä. Ratkaisun ajankohdan tekee epäonnistuneeksi se tosiasia, että mm. ikääntyneitä ylempiä toimihenkilöitä irtisanotaan huonoina aikoina runsaasti, sillä heidän palkkansa on korkeampi kuin uran alkupäässä olevilla. Eläkeiän nosto 65 vuoteen lisää ikääntyvien tuskaa. Eläkeikään on pitkä aika ja uuden työpaikan saanti on iän takia vaikeaa, huomauttaa Pertti Porokari. Tällä eläkeiän nostolla ei paranneta taloudessamme jylläävää kriisiä eikä sillä myöskään turvata tulevaisuuden hyvinvointia. Samaan aikaan eläkeiän nostopäätöksen kanssa hallitus leikkaa sekä välillisiä että välittömiä veroja. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden eläkeläisten oletetaan maksavan taantuman laskun. Suomessa toteutettiin vuonna 2005 kolmikantaisesti neuvoteltu eläkeuudistus, jossa luotiin vapaaehtoisuuteen perustuva joustava eläkejärjestelmä. Nykyjärjestelmän mukaan voi työskennellä 68 ikävuoteen saakka ja kerätä suurempaa eläkekertymää. Tämä on erityisen tärkeää heille, joilla on ollut katkoksia työurassa ja näin myös eläkekertymässä. Pidempi työura olisi siis jo nyt mahdollinen, jos ihmiset saisivat pitää työpaikkansa. Reijo Mustonen Itä- ja Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajaksi n Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri valitsi Mikkelissä pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen Reijo Mustosen Lappeenrannan Insinööreistä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä. Itä-Suomen piirin puheenjohtajaksi valittiin Timo Auvinen Kuopion Insinööreistä ja varapuheenjohtajaksi Arto Puumalainen Mikkelin Insinööreistä. Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajaksi valittiin Reijo Mustonen Lappeenrannan Insinööreistä ja varapuheenjohtajaksi Mirja Virtanen Ala-Kymen Insinööreistä. 6

7 Rautaruukki rajoittaa henkilöstön oikeuksia Rautaruukki kielsi Raahessa Uuden Insinööriliiton lakimiehen ja asiamiehen pääsyn ylempien toimihenkilöiden työttömyysturvaa käsittelevään tilaisuuteen vastoin työsopimuslakia. Terästehtaan ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Jaakko Savola ihmettelee työnantajan muuttunutta käytäntöä. Hän ei osannut odottaa työnantajalta näin asiatonta suhtautumista. Päättyneiden yt-neuvottelujen jälkeen Raahessa on sekä irtisanottu että lomautettu ylempiä toimihenkilöitä. Savolan mukaan kysymyksiä työttömyysturvasta ja lomautuksista sateleekin nyt joka puolelta. UIL:n lakimiestä olisi tarvittu juridiseksi asiantuntijaksi tiedotustilaisuu- YTN:n lakimies Juha Teerimäki (oik.) ja asiamies Harri Haapasalo käännytettiin Raahen terästehtaan portilla. Kuva: Jaakko Savola teen kertomaan yt-neuvottelujen kulusta ja työttömyysturvasta. Työnantaja ei sallinut ylempiä toimihenkilöitä edustavan lakimiehen tulla tehtaan tiloihin, joten tilaisuus piti järjestää muualla. Savolan mielestä tapahtunut kertoo epäluottamuksesta paikallisella tasolla työnantajan ja palkansaajien järjestöjen välillä. Kun tilanne on tämä, on lähes koomista, että EK ja Teknologiateollisuus ry puhuvat jatkuvasti paikallisen sopimisen puolesta. Miten voi sopia mitään, kun ei voi luottaa edes siihen, että entisiä sopimuksia tai edes lakia noudatetaan, Savola ihmettelee. Hän onkin tyytyväinen palkansaajajärjestöjen Metalliliiton ja YTN:n tiivistyneeseen yhteistyöhön samojen ongelmien parissa. Pitkällä tähtäimellä se tuottaa molempien liittojen jäsenille merkittävää hyötyä. n I.M. Teollisuusvakoilua estetään parhaiten muuttamalla pakkokeinolakia n Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Tradenomiliitto TRAL ry vastustavat sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosta, koska sillä hoidetaan oiretta eikä tautia. Teol lisuusvakoilu on erittäin marginaalista toimintaa. Sen estämisessä pitäisi noudattaa samoja menettelyjä kuin muissa rikosperusteisissa tilanteissa. Tämän marginaalisen toiminnan takia perusoikeudet ollaan viemässä kaikilta sähköpostia työssään käyttäviltä. Muun muassa insinöörit ja tradenomit käyttävät sähköpostia päivittäin ja valvonta olisi siis heidän kohdallaan jatkuvaa. Liitot ehdottavat, että teollisuusvakoilun estämiseksi sähköpostien valvonnassa noudatettaisiin samanlaista prosessia kuin televalvonnan yhteydessä on säädetty. Tämä voitaisiin järjestää esimerkiksi muuttamalla pakkokeinolakia. Liittojen mukaan on varsin loogista, ettei yrityksillä voi olla laajempia oikeuksia kuin poliisilla. Teollisuusvakoiluepäilyjen selvittämisessä pitäisi käyttää samoja menettelyitä kuin muidenkin rikosten tutkimisessa. Työnantaja saisi lakimuutoksen jälkeen päättää ja arvioida itse, milloin kyse on yrityssalaisuuksista ja mikä on perusteltu syy epäillä tietovuotoa. Sen tähden tähänkin yhteyteen pitäisi säätää vastaava lupamenettely kuin mitä viranomaiset noudattavat. Muutoin työantajan toimivaltuudet ovat liian laajat. Lakiesitys antaa yksityisille yrityksille sellaisia tunnistetietojen tutkimisvaltuuksia, joita edes poliisilla ei ole. Akava, SAK ja STTK edellyttävät koordinoitua työmarkkinakierrosta n Akava, SAK ja STTK ovat erittäin huolissaan työttömyyden voimakkaasta kasvamisesta. Keskusjärjestöt katsovat, että talouskriisiin ja työllisyyskehitykseen vastaaminen sekä ostovoiman turvaaminen palkansaajille edellyttävät hyvin koordinoitua työmarkkinakierrosta. Työnantajien on kannettava vastuunsa talouskriisistä selviämiseksi eikä vain jökötettävä työmarkkinamallissaan. Työmarkkinajärjestöjen on nyt yhdessä haettava tapa, jolla luodaan lähivuosiksi työmarkkinoille ennustettavuutta. Keskusjärjestöt odottavat myös maan hallituksen aktiivisuutta talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaation ja ennustettavuuden saavuttamiseksi. Hallitukselle on jo tarjottu työmarkkinajärjestöjen tekemän sosiaalitupon myötä uudistuksia työttömyysturvassa ja kestävän eläkerahoituksen varmistamiseksi. Näistä ratkaisuista on myös hallituksen omalta osaltaan pidettävä kiinni. Ostovoiman turvaamiseksi tarvitaan vielä palkkojen ja verotuksen yhteensovittamista. Palkansaajakeskusjärjestöt ja niiden liitot tekevät tulevalla neuvottelukierroksella tiivistä yhteistyötä yli keskusjärjestörajojen. Kierroksen koordinointia varten nimitettiin keskusjärjestöjen yhteinen työryhmä. UUSI Insinööri 7

8 Employability mitä hittoa! Jos tekemäsi työ puhuu puolestaan, älä keskeytä Cowboy -viisaus Otsikko on amerikanenglannin uudissanoja, joka on siirtymässä Suomeenkin, ainakin konsulttikieleen. Sillä tarkoitetaan yksilön kykyä työllistyä, mikä olosuhteiden karhentuessa tulee yhä tärkeämmäksi. Tekijöiden fyysisestä kunnosta pidetään nykyisin huolta. On myös syntynyt aloitteita, joissa työnantaja tukee henkistäkin puolta, jos nyt lätkän katsominen henkistä on. Sen sijaan siitä, että tekijä säilyy kilpailukykyisenä avoimilla työmarkkinoilla, kantaa huolta vain harva yritys, julkisesta sektorista puhumattakaan. Tekijän on itse huolehdittava tästä, mitä nykyisessä maailmassa voi pitää omalle tulevaisuudelle keskeisenä. Puhe kolmesta ammatista elinkaaren aikana ei enää ole tyhjää höpötystä. Sen organisaation tilaa, jota parhaillaan palvelee, on seurattava niin firman virallisesta itsekehusta kuin mediastakin. Uppoava laiva on jätettävä ennen rottia. Tyypillinen hätämerkki on, että yritys maksaa alan tasoa parempia palkkoja. Omaa perusosaamista tulee jatkuvasti kehittää. Tämä tarkoittaa luonnontieteitä, teknologiaa, käytännön kielitaitoa ja ihmistuntemusta. Uudet työpaikat ovat alasta riippumatta kehitys- ja asiakassektoreilla, joissa laaja-alainen osaaminen ja asiansa ymmärrettävä esittäminen ovat keskeisiä. Kaikkea ei voi ahmia kerralla, mutta jos vuorovuosin ottaa yhden uuden alueen pohdittavakseen, saa pian huikean kaulan paikallaan tallaaviin. Erityisesti harvinaisien, vain kaksikymmentä kertaa suomea yleisempien kielien auttavakin osaaminen voi avata yllättäviä mahdollisuuksia. Läheisissä ihmissuhteissa tulee jatkuvasti keskustella muutosten mahdollisuudesta. Ei liioin kannata hankkia omakotitaloa syrjäisen savupiipun juurelta. Perheen yhteinen kiintopiste voi olla muu kuin asunto, vaikkapa kesämökki. Lapsia kannattaa rohkaista koululaisvaihtoon, sillä ulkomailla oppii, että maailmaa on myssynreunan ulkopuolellakin. On huolehdittava oman brändinsä kehittämisestä. Aloita katsomalla Googlesta, mitä sinusta on muistiin merkitty ja mieti, miten kohentaa profiilia. Hyvin valmisteltu juttu tai esitys, jossa uskaltautuu virallisen höpinän ulkopuolelle, on hyvä alku. Erityisen tärkeä brändi on kansainvälisten tehtävien kannalta. Hakeudu verkostoihin, joissa on eri alojen osaajia, mieluusti vielä useammasta kulttuurista. Yhteinen harrastus, vaikka vaeltaminen vuoristossa, koskenlasku tai englantilainen salapoliisikirjallisuus antaa keskustelupohjan muillekin asioille. Olennaista on harrastuksen pitkäkestoisuus, oma vaivannäkö ja verkoston suhteellinen vakaus. Tietotekniikka helpottaa kontaktien pitoa, mutta ei juurikaan verkoston syventämistä. Yritysten kasvaessa globaalisti sisältyy tähän paikallisten laitosten hankintaa. Törmätään mielenkiintoiseen ilmiöön, sillä lähes kaikissa teollistuvissa maissa arvostetaan senioriteettia. Myös laitosten teknologia saattaa olla melko iäkästä. Tästä seuraa, että ne tekijät, joita meillä ollaan työntämässä ulos arkkukamana, ovatkin tarpeen. Varttuneenpien kannattaa ottaa selvää näistä mahdollisuuksista ja antaa yhteystietonsa parille headhunterille. Paperiteollisuus on joutunut pestaamaan takaisin eläkeputkeen työntämiään insinöörejä, kun ostosten kuntoon saattamisessa on tarvittu enemmän kokemusta kuin hötkyilyä. Uskalla ajatella ja suunnitella muutoksia, ennen kuin sinut niihin pakotetaan. Seuraa, mitä liiketoimintaympäristössä tapahtuu ja kehitä toimintamalleja. Aktio on aina parempi kuin reaktio, eikä vaihtoehdon tarvitse merkitä ylennystä. Oma yritys on otettava mukaan vaihtoehdoksi. Sitran raportti 80 A Fugitive Succes 2008 pohtii tulevaisuuden edellytyksiämme (www.sitra.fi ). Emme pilaa asioitamme väärillä toimilla, vaan jatkamalla oikeita toimia liian kauan. Uskalla ajatella ja suunnitella muutoksia, ennen kuin sinut niihin pakotetaan. 8

9 maaliskuu 2009 puheenjohtajan palsta Työntekijöiden oikeudet vaarassa Pertti Porokari Taantuman sattuessa keskelle opiskeluja tuntuu epäoikeudenmukaiselta, jos valmistuminen viivästyy, kun työnantajat eivät sijoita tulevaisuuteen ja tarjoa insinööriopintoihin kuuluvaa pakollista työharjoittelujaksoa. Sellaisia yrityksiä, jotka yrittävät hyötyä lamasta kyseenalaisin toimin, ei kenenkään pidä millään tavoin tukea. Eräät yritykset lomauttavat henkilökuntaansa ja ottavat tilalle puoli-ilmaiseksi harjoittelijan tekemään lomautettujen työtehtäviä. Tällä ei ole mitään tekemistä opiskelijoiden valmistumisen kanssa. Viime aikoina Rautaruukki on hankkinut itselleen huonoa mainetta työnantajana puuttumalla työntekijöidensä kokoontumisoikeuteen. Myös yrityksen etu on asiallinen ja toimiva dialogi työnantajan ja työntekijöiden välillä. Jos tätä yhteyttä häiritään, on sillä vakavia seurauksia. Toinen työntekijöiden oikeuksiin ja valvontaan liittyvä ilmiö on ns. Lex Nokia, jossa yrityksille yritetään lailla saada laajemmat oikeudet kuin poliisilla seurata jopa automaattisesti työntekijöidensä sähköpostiliikenteen tunnistetietoja. Tämä saattaa kuulostaa harmittomalta ja liittyä jopa yrityssalaisuuksien vuodon estämiseen. Totuus on kuitenkin, että niin hölmöä teollisuusvakooja ei ole olemassakaan, joka käyttäisi yrityksen verkkoa tai muuta sellaista keinoa rikoksiin, josta takuuvarmasti jää kiinni. Se, mitä lain muutos toisi tullessaan vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin ja edunvalvontaan. Työehtosopimuksissa on sovittu, että luottamusmies saa käyttää tiedottamiseen yrityksensä atk-järjestelmiä. Tunnistetietojen seuraaminen vaikeuttaisi oleellisesti edustettavien ja luottamusmiehen välistä luottamuksellista yhteydenpitoa. Otin asian viimeisen kerran esille Akavan työvaliokunnassa 10.2., kun asiaan vaikuttamiselle oli vielä aikaa. Yrityksen kannalta tehokkain tietoturvateko on vaatia työntekijöitä jättämään kannettavat tietokoneet työpaikalle. Voimassa oleva tietoturvalaki on tehty suojaamaan työntekijää. Lainmuutos kaventaa työntekijöiden perusoikeuksia. Lakia aiotaan vielä laajentaa koskemaan oppilaitoksia ja jopa taloyhtiöitä. Tietoturvallista tulevaisuutta! InsInöörI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Mari Männistö Insinöörit Kimmo Mäntylä ja Kaisa Pitkänen haluavat työpaikan, jossa ennen kaikkea viihtyvät. Myös vapaa-ajalle ja muulle elämälle on oltava riittävästi aikaa. Insinöörin koulutus mahdollistaa lukemattomat erilaiset urapolut Tuiskuisessa talvi-illassa vietettiin UIL:n järjestämää nuorten urailtaa. Kymmenkunta insinööriä syventyi urasuunnittelun, osaamisen tunnistamisen ja motivaation saloihin. Tampereella on aiempina vuosinakin järjestetty vastaavia tilaisuuksia. Kaisa Pitkänen on valmistunut tekstiili- ja vaatetustekniikan insinööriksi reilu puoli vuotta sitten. Hän tuli nuorten urailtaan, koska haluaa saada vinkkejä uran käynnistymiseen ja työnhakuun. Pienestä pitäen käsitöistä kiinnostunut Pitkänen haluaa uran tässä vaiheessa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä, mutta urailta opetti, että muitakin vaihtoehtoja on. Ei saa rajoittaa itseään, vaan on laajemmin katsottava omia mahdollisuuksiaan, Pitkänen kuvailee illan antia. Hän voi vaihtaa alaa, jos muualta löytyy kiinnostavia töitä. Uraillan innostamana Pitkäsen tarkoituksena on tehdä pitkän tähtäimen urasuunnitelma ja pohtia, mitä eri reittejä sinne voi päästä. Yrittäjyys saattaa häämöttää kaukana tulevaisuudessa. Pitkänen voi kuvitella itsensä ulkomaille töihin ja se saattaa olla yksi etappi matkan varrella kohti yrittäjyyttä. Lähi- päivinä lähtee kesätyöhakemus Englantiin Legolandiin, mihin Pitkänen hakee henkilökunnan työvaatehuoltotehtäviin. Työ ei edellytä insinöörin tutkintoa, mutta siinä saa kokemusta niin omalta alalta kuin ulkomailla työskentelystä. Uraillassa selvisi sekin, että on mahdollisuus saada liiton apua ja turvaa esimerkiksi ulkomaista työsopimusta tehdessä. Vahvuuksia on helppo markkinoida työnantajille Insinöörin opintoihin lähdetään monista eri lähtökohdista. Uraillassa selvisi muutama syy: yhtä kiinnosti käsityöt, toinen oli jo pikkupoikana touhunnut niin paljon legojen kanssa, että äiti ehdotti insi- 10

11 nöörin uraa. Kolmas arvioi, että insinöörinä ei tarvitse koko ikäänsä liata käsiään. Joku sai pääsykokeisiin vapaapäivän armeijasta, ja kyllähän ne opinnot sitten veivät mukanaan. Illan alustaja, urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kannustaa urahallintaa pohtivia tutustumaan itseensä. Sen lisäksi että vahvistaa omia vahvuuksiaan, niin on myös kehitettävä heikkoja kohtia. Uraillan insinööritkin ovat erilaisissa tehtävissä parhaimmillaan. Läsnäolijat listasivat muun muassa itsenäisyyttä, järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta vaativat tehtävät. Joku tutkii mieluiten pioneerina uusia asioita, kun toinen hakee kokonaisuuksia tai suunnittelee yhdessä muiden kanssa. Urautuneesta ajattelusta laajempaan näkökulmaan Kimmo Mäntylä valmistui insinööriksi kone- ja metallialalle 1990-luvulla. Viimeiset kuusi vuotta hän on työskennellyt suunnittelijana Lejo Networkissa. Noin 40 henkilöä työllistävässä yrityksessä alkoi yhteistoimintaneuvottelut maaliskuun alussa. Jo pari vuotta Mäntylä on pohtinut, millaisia tehtäviä työmarkkinoilla olisi hänelle. Hän tuli urailtaan kartoittaakseen enemmän omia mahdollisuuksiaan, vaikka ei ihan nuori enää olekaan. En ole kovin selvillä eri työtehtävistä, vaan seuraan uraantuneena lähinnä suunnittelijoiden avoimia paikkoja, Mäntylä kertoo ja miettii, olisiko mahdollisuuksia muihin tehtäviin. Olen pari kertaa jättänyt tilaisuuden käyttämättä. Jatkossa toivon, että olisi rohkeutta tarttua tilaisuuteen, jos sellainen tulee eteen. Viimeinen sysäys urahallinnan työstämiseen oli yt-neuvottelukutsu. Neuvottelujen jälkeisestä omasta tilanteestaan Mäntylä ei tietenkään osaa vielä sanoa mitään, mutta hän kuitenkin arvelee, että työt voisivat jatkua. Jos työpaikka säilyy, työnkuva todennäköisesti laajenee. Se saattaa edellyttää esimerkiksi uusimpien suunnitteluohjelmien opiskelua työn ohessa tai materiaalihankintaan liittyvää harjoittelua työpaikalla. Urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen kehottaa työnhaussa kertomaan myös muusta osaamisesta tutkinnon lisäksi. Miesvaltaisessa ryhmässä haettiin uusia suuntia uralle Tampereen uraillassa. Mäntylällä ei ole suurta tarvetta vaihtaa työpaikkaa. Hän on viihtynyt hyvin, vaikkakin toivoo monipuolisempaa työnkuvaa. Pienten poikien isälle lyhyillä työmatkoilla on ollut suuri merkitys. Kun pojista nuorempikin aloittaa koulun, tilanne muuttuu siltä osin. Lama-aikanakin yritykset rekrytoivat Seija Utriainen painottaa, että taantuman aikana on tehtävä työtä oman tavoitteensa eteen, jotta sinne pääsee. Rypeminen ei auta eteenpäin, sillä mahdollisuuksia on myös laman aikana. On tehtävä varasuunnitelmia. Utriainen korostaa, että huonoina aikoina pitää tehdä enemmän työpaikan hakemisen eteen. Se ei kuitenkaan tarkoita määrällisesti satoja hakemuksia, vaan jokaiselle työnantajalla paremmin kohdistettuja hakemuksia. Työhaastatteluihin on valmistauduttava huolella ja ennakolta on hyvä pohtia yleisimmin kysyttyihin asioihin valmiita vastauksia. Aina mukana oleva yksittäinen yllättävä kysymys ei kaada muuten hyvin valmistautunutta haastateltavaa. Varmuus miellyttää haastattelijaa, Utriainen tähdentää. n UUSI Insinööri 11

12 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen Tietokoneiden piiristä rakentamisen maailmaan Juho Tuuva valmistui tietotekniikkainsinööriksi alkuvuonna. 4,5 vuotta tietotekniikan opintoja Lappeenrannassa on takana ja puoli vuotta rakennustekniikan opintoja Joensuussa. Tietotekniikkalinja oli itsestään selvä vaihtoehto tietokoneiden kanssa paljon aikaansa viettäneelle Tuuvalle. Kotikaupungin ammattikorkeakoulu oli hyvä valinta opintoihin. Kolmannen vuosikurssin keväällä motivaatio tietotekniikan opintoihin kuitenkin katosi. Alan nuoruuden takia kehitys on ollut nopeaa ja toimintatapoja vielä haetaan. Työnsaannin vaikeutena on usein se, että alaa on hankala hahmottaa ja siten itsensä kehittäminen määrättyyn suuntaan on vaikeaa. Tuuvan mieleen hiipi ajatus, ettei alalta edes löydy töitä. Harjoittelupaikkaa ei löytynyt Lappeenrannasta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa oli tiedostettu tietotekniikan harjoittelupaikkojen vähyys. Nykyisellä Saimaan ammattikorkeakoululla toimii kesäisin virtuaaliyritys, jossa opiskelijat saavat harjoittelunsa suoritettua. Tuuvakin sai kerättyä harjoittelupisteensä virtuaaliyrityksessä. Huolimatta heikosta motivaatiosta opinnot etenivät suhteellisen normaalia vauhtia. Tulevaisuus mietitytti kuitenkin Tuuvaa siinä määrin, että hän päätti vaihtaa koulutusohjelmaa. Rakennusala tuntui varmemmalta vaihtoehdolta. Koska tietotekniikan opinnot olivat jo pitkällä, ne oli hyvä tehdä ensin alta pois. Oma ala löytynyt Tieto- ja rakennustekniikka eroavat toisistaan Juho Tuuvan mielestä muun muassa siinä, että rakennuspuoli on selkeämpää ja johdonmukaisempaa. Vaikka Tuuva opiskelee nyt toista insinööritutkintoa, hän ei pidä ensimmäistä hukkaan heitettynä. Opintojen tärkein anti oli projektityöskentelyn oppiminen. Edellisen tutkinnon opeista voi käyttää noin viidenneksen uuteen tutkintoon. Ensi kesäksi haen rakennusalalle töihin kunnon haalarihommiin, Tuuva kertoo. Sitä kautta saa tuntumaa omaan alaan, vaikkei ihan koulutusta vastaakaan. Tuuva valmistuu rakennustekniikan arvioidun opiskeluajan mukaan keväällä Tulevaisuudessa hän arvelee työskentelevänsä rakennussuunnittelutehtävissä. Hän uskoo, että taantuma ei kestä pitkään ja että hänellä on paikka työelämässä rakennusalan insinöörinä. n Myönteinen asenne ja oma aktiivisuus auttavat kesätyönhaussa Aleksi Martikainen tutki aikoinaan ylioppilaille suunnattua hakuopasta ja logistiikka tuntui mielenkiintoiselta. Vaikka hän ei ollut aivan varma, mitä oppiaine sisältää, vahva mielikuva oli, että joka paikassa tarvitaan logistiikkaa. Martikaisen opinnot ovat loppusuoralla, mutta hän pyysi lisää aikaa vielä vuoden. Vuoden vaihteessa Martikainen aloitti Insinööriopiskelijaliitto IOL:n varapuheenjohtajana, mikä vie aikaa opinnoilta. Toki hallitusvuoteen sisältyy myös jonkin verran opintoja. Kesätöiden haku on alkanut ja Martikainen suhtautuu myönteisesti omiin mahdollisuuksiinsa. Hän toivoo viettävänsä kesän Lappeenrannassa, mihin hänet sitovat tuore kihlattu ja uusi koti. 12

13 Ensimmäisenä hän haki Fazerin tehtaalle, mihin haetaan ensimmäistä kertaa harjoittelijaa tuotannonsuunnittelutiimiin. Työnantajan toiveena on nimenomaan logistiikkaa opiskeleva ja sellaista, joka voi mahdollisesti jatkossa olla mukana osapäiväisesti. Unelmatyöpaikan haku on loppusuoralla, mutta jos se ei tärppää, niin toistakymmentä hakemusta lähtee eri yrityksiin. Martikaiselle tärkeätä kesätyössä ovat haasteellisuus ja mukava työympäristö, missä on keskinäistä arvostusta, luottamusta ja tukea. Palkalla pitää tulla toimeen, mutta tärkeämpää on kokemus töistä ja alasta. Aiemmin olen viettänyt rentoja kesiä, nykyisin haluan työskennellä. Järjestötehtävistä kesällä voi huilata. Lomittajaratkaisut loppukeväällä Etelä-Karjalassakin on ollut laajoja lomautuksia ja yritykset ottavat nihkeämmin kesätyöntekijöitä. Martikainen kertoo, että paikallisilla rekrytointimessuilla oltiin epävarmoja, kuinka paljon tuuraajia tarvitaan. Määrät varmistuvat vasta myöhään keväällä. Tänä kesänä kymmenes vähemmän saa oman alansa kesätöitä kuin viime vuonna, Martikainen arvioi. Ensimmäistä kertaa oman alan kesätöitä hakevien tilanne on vaikein, sillä kilpailu on kovempaa kuin aiempina vuosina. Työantajat edellyttävät meriittejä. Jos oman alan töitä ei löydy, Martikainen kannustaa opiskelijoita hakemaan muita hommia. Seuraavana vuonna voi niiden avulla osoittaa aktiivisuuttaan työnantajalle. Valmistuttuaan Aleksi Martikainen uskoo työnteon ohella toimivansa järjestöelämässä. Luottamustehtävät ovat tuoneet mukanaan monia taitoja kuten johtamista, suunnittelua, organisointikykyä ja vuorovaikutustaitoja. Myös oman alan opinnoista on hyötyä järjestötehtäviin. Toisaalta ulkomaille lähtö johonkin englanninkieliseen maahan ei ole poissuljettu vaihtoehto. n Aikuisena insinööriopinnoista saa irti enemmän Kiinnostus tietotekniikkaan vei luumäkeläisen Arja Nurmiaisen insinööriopintoihin. Syksyllä 2006 kahden lapsen äiti aloitti opinnot Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, lastensa ikätoverien parissa. Nurmiaisen alkuperäinen tavoite oli päästä opiskelemaan tradenomiksi. Hänellä oli kokemusta pienten yhdistysten kirjanpitotehtävistä. Vaikka opiskelupaikka ei kaupalliselta alalta irronnut, hän täydentää insinöörin tutkintoaan laskentaopinnoilla. Opinnot ovat puolissa välin. Aikuisena opiskelu on toisaalta helpompaa, toisaalta vaikeampaa. Jossain oppiaineissa elämänkokemus auttaa. Toisaalta taas aikuisen elämässä perhe, lapset ja muu vapaa-aikaa tarvitsevat myös aikansa ja venyttävät pinnaa. Nurmiainen opiskelee normaalina nuorisopuolen opiskelijana. Hän suosittelee aikuisille insinööriopintoja, jos haluaa edetä urallaan tai työpaikka on lähtenyt alta. Lappeenrannassa, Saimaan ammattikorkeakoulussa onkin muutama muutosturvan avulla opiskeleva. Luottamustehtävissä opintojen ohessa Nurmiaisen insinööriys on vahvistunut Lappeenrannan insinööriopiskelijat LapIO ry:ssä. Pari ensimmäistä vuotta hän toimi rahastonhoitajana ja vuoden vaihteesta yhdistyksen puheenjohtajana. Kun valtuuston syyskokouksessa ilmeni, että hallituksen väki vaihtuu, niin Nurmiainen joutui punnitsemaan, riittääkö hänen aikansa puheenjohtajuuteen. Ratkaisua helpotti se, että tarjolla tehtävään oli vain vasta-alkajia. Ensi talvena puheenjohtaja vaihtuu, sillä nykyinen aikoo keskittyä opintoihin ja olla ainoastaan taustatukena nuoremmille. Puheenjohtajan tehtävä on kasvattanut luottamusta itseäni kohtaan siinä, että tiedän osaavaani vetää porukkaa. Kotiseudulla vähän harjoittelumahdollisuuksia Nurmiainen ei ole löytänyt vielä harjoittelupaikkaa. Noin kolmanneksen harjoittelupisteistä hän sai ensimmäisen vuoden jälkeisenä kesänä, jolloin harjoittelupaikkana oli Taito Etelä-Karjalan Luumäen käsityökeskus. Lappeenrannan seudulla on liian vähän sopivia harjoittelupaikkoja, ja niihin harvoihinkin on suuret vaatimukset. Samoista paikoista kilpailevat Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat. Oman oppilaitoksen virtuaaliyritys lienee myös Nurmiaisen harjoittelupaikka. Osalla laskentaopinnoista hän voi korvata joitain kohtia insinöörintutkinnosta. Tutkinnosta tulee kuitenkin tavallista laajempi, sillä 240 opintopisteen sijaan Nurmiaisella on koossa noin 270 pistettä, kun hän valmistuu. Valmistumisen jälkeen Nurmiainen toivoo laskentatehtäviin painottuvaa uraa. Haavetyöpaikka on kirjanpitotoimistossa, jossa laskentatehtävien lisäksi on atk-töitä. Jos töitä ei löydy, vaihtoehtona on myös tilintarkastukseen liittyvät jatko-opinnot. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on lähetystöihin lähtö. Myös niissä on mahdollisuus hyödyntää koulutusta. n UUSI Insinööri 13

14 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Kuvat: Timo Syrjänen Taantuma vaikuttaa työuran pituuteen ja neuvottelukierrokseen Neuvottelujohtaja Ismo Kokko avasi ajankohtaista työmarkkinatilannetta ja neuvottelukierrosta helmikuussa järjestöjohdon neuvottelupäivillä. Neuvottelupäi vien alla työ markkinakeskus järjestöt sopivat niin sanotusta sosiaalituposta. Esitys suosii enemmän työuran alussa olevia kuin loppupuolella olevia, Ismo Kokko totesi. Hänen mukaansa kyse oli ennen kaikkea poliittisesta ratkaisusta, joka tuo heikennyksiä ikääntyvien insinöörien työttömyysturvaan ja eläke-etuuksiin. Osa-aikaeläkeikä nousee 58 vuodesta 60 vuoteen. Lisäpäivärahaoikeuden eli niin sanotun työttömyysputken alaraja nousee 59 vuodesta 60 vuoteen. Kumpikin on tulossa voimaan vuonna Tuotannollis-taloudellisesta syystä irtisanotulle ja vähintään 20 vuoden työhistorian omaavalle työntekijälle maksetaan korotettua ansiopäivärahaa. Aiem- Puheenjohtaja Pertti Porokari (vas.) ja neuvottelujohtaja Ismo Kokko kertoivat tulevasta neuvottelukierroksesta. Hämeenlinnassa järjestöjohdon neuvottelupäivillä osallistujat pohtivat ryhmissä jäsenhankintaa ja -pitoa sekä työmarkkinatoiminnan alueellisesta vaikuttamisesta. man 150 päivän sijaan sitä aiotaan maksaa jatkossa 100 päivää. Kokon mukaan työmarkkinakeskusjärjestöjen esityksessä on myös myönteisiä kohtia. Esimerkiksi työeläkemaksun nosto 1,6 prosenttia vuosina kompensoidaan palkansaajan tuloverotuksessa. Työttömyysturvan työssäoloehto putoaa 10 kuukaudesta 8 kuukauteen, mikä vaikuttaa myönteisesti erityisesti työmarkkinoille tulevien insinöörien tilanteeseen. Ansiopäivärahan laskennassa sovellettava taitekohta nousee ja yhä useampi työttömäksi joutuva insinööri saa korkeampaa ansiosidonnaista päivärahaa. Vähintään 180 päiväksi lomautettu työntekijä pääsee muutosturvan työllistymisohjelman piiriin. Esitykseen sisältyy työnantajien Kela-maksun poisto, joka vähentäisi valtion tuloista vajaan miljardin. Toivoa sopii, että Kela-maksun poisto tuo mieluummin työpaikkoja kuin jaetaan osinkoina. Kela-maksun poistosta valtiontalouteen syntyvä vaje rahoitetaan todennäköisesti korottomalla elinkeinoelämän energia- ja ympäristöveroja. Hallitus esitteli elvytyslisäbudjettinsa myös juuri ennen järjestöjohdon neuvottelupäiviä. Lisäbudjetin pitäisi pelastaa talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen työpaikkaa eli siten ruokkia insinöörien työllisyyttä, Kokko arvioi. Hankkeet kuitenkin käynnistyvät hitaasti, joten kestää vuoden verran ennen kuin ne ovat kunnolla käynnissä. Teknologiateollisuus ensimmäisenä neuvotteluihin Kokon mukaan teknologiateollisuuden neuvottelut pitävät UIL:n neuvotteluyksikön kiireisenä kesään saakka. Teknologiateollisuus työllistää Suomessa työntekijää, joista noin on UIL:n jäseniä. Alan tilaukset putosivat 40 prosenttia viime loka-joulukuussa ja hen- 14

15 Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt eli Akava, SAK ja STTK päättivät yhdessä pidättäytyä sosiaaliturvaa uudistavan niin sanotun Sata-komitean työstä. Toimenpide on vastatoimi sille, että maan hallitus on yksipuolisesti tehnyt eläkepoliittisia linjauksia, jotka ovat ristiriidassa kolmikantaisesti sovitun sosiaalitupon kanssa. Järjestöjen mielestä maan hallitus ei ole selkeästi kertonut seisovansa sosiaalitupon takana. Päinvastoin se on ilmoittanut yksipuolisena kantanaan nostaa eläkeiän alarajaa 63 vuodesta 65 vuoteen. Tätä palkansaajajärjestöt eivät voi hyväksyä, ja tämän takia ne eivät toistaiseksi osallistu Sata-komitean työhön, järjestöt toteavat. Ne muistuttavat lisäksi siitä, että Sata-komitean peruslinjauspaperi allekirjoitettiin nimenomaan sillä oletuksella, että sosiaalitupo sellaisenaan sisällytetään komitean linjauksiin. Sosiaalitupon ja hallituksen UUSI Insinööri kilöstöstä lomautettuna on noin Odotukseni on, että työnantaja tarjoaa jotain nollalla alkavaa, joko plus- tai miinusmerkkistä. Palkkaneuvottelut on käytävä toukokuun loppuun mennessä. Ellei sopua synny, työehtosopimus on katkolla 30. syyskuuta. Jos sopu saadaan aikaan, työehtosopimus on voimassa asti. Ismo Kokko kävi läpi myös UIL:n ja neuvottelujärjestö YTN:n tes-tavoitteita. Tavoitteiden mukaan palkankorotukset perustuvat valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittuihin yleiskorotuksiin ja henkilökohtaiseen palkkakehitykseen. Keskitetysti sovittavia paikallisesti neuvoteltavia palkankorotuseriä ei hyväksytä eikä meriittikorotuksia saa sekoittaa paikallisten erien neuvotteluihin. Enää ei käy, että luottamusmiehet joutuvat neuvottelemaan tyhjän päällä paikallisista eristä. Syksyllä neuvotteluja käydään muun muassa suunnittelualalla, julkisella sektorilla ja kemiassa, missä sopimukset ovat katkolla. n Palkansaajakeskusjärjestöt vetäytyvät toistaiseksi Sata-komitean työstä helmikuun lopulla tehtyjen linjausten välillä on ristiriitaa muun muassa työttömyysturvan lisäpäivistä, osa-aikaeläkkeestä sekä vuorotteluvapaasta. Hyökkäys yhteistyötä vastaan Myöskään Uusi Insinööriliitto ei hyväksy eläkeiän nostoa eikä hallituksen tapaa toimia kolmikannasta piittaamatta. Suomessa on pitkään ollut yhdessä sopimisen ja ristiriitojen sovittelun kulttuuri. Valtio ja sitä edustava kulloinenkin hallitus on ollut tässä yhteistyössä merkittävä osapuoli. Yhteistyön tulevaisuus on näin hallituksen käsissä sen tulevien linjausten myötä. Sosiaalitupo ei UIL:n näkemyksen mukaan ole enää voimassa. Tuntuu siltä, että kokonaisuus olikin suunniteltu niin, että yrityksiltä saatiin poistettua kansaneläkemaksu ilman vastinetta, puheenjohtaja Pertti Porokari sanoo. n Teksti: Heikki Lehtinen/UP Kymmenentuhatta työpaikkaa katoaa parissa vuodessa Palkansaajien tutkimuslaitos PT ennustaa helmikuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessaan kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 3,7 prosenttia ja vielä ensi vuonna vajaan prosentin. Tuotannon supistuminen merkitsee myös työpaikkojen vähenemistä. PT arvioi työllisten määrän vähenevän keskimäärin ihmisellä sekä tänä että ensi vuonna. Osa näistä ihmisistä poistuu työmarkkinoilta, mutta työttömyyskin kasvaa selvästi. Keskimääräinen työttömyysprosentti nousisi tänä vuonna 7,4 prosenttiin ja ensi vuonna vajaaseen yhdeksään prosenttiin. Työttömiä olisi ensi vuonna keskimäärin , mutta huippuluvut olisivat tätä korkeampia. Suurin syy pudotukseen on viennin vähentyminen tänä vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Osansa vie myös rakentamisen hiipuminen, vaikka korjausrakentaminen hieman hidastaa laskua. Vienti ja investoinnit laskevat PT:n arvion mukaan hieman vielä ensi vuonnakin, vaikka metsä- ja elektroniikkateollisuudessa voi alkaa näkyä piristymistä. Työtuntien määrä vähenee lomautusten lisääntymisen ja ylitöiden vähenemisen vuoksi vielä enemmän kuin työllisyys. Palkkasumman kasvu ja myös yksityinen kulutus polkevat paikallaan, vaikka hintojen nousu hidastuukin puoleentoista prosenttiin. PT arvioi, että tänä vuonna ansiotasoindeksi nousee vielä 3,5 prosenttia, mutta ensi vuonna prosentin vähemmän. Taustalla on oletus, että sopimuspalkat nousevat ensi vuonna pari prosenttia. Elvytysrahat väärään kohtaan PT kritisoi hallituksen päättämiä elvytystoimia riittämättömiksi ja väärin suunnatuiksi. Laitos arvioi, että hallitus on omilla päätöksillään lisäämässä valtion menoja yhteensä vain 250 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon, että menot yleensä kasvavat joka tapauksessa jonkin verran. Se on vain prosentin kymmenys bruttokansantuotteesta. PT:n ennustepäällikön Eero Lehdon mukaan hallituksen elvytystoimet kokonaisuudessaan ovat vain prosentti kansantuotteesta ja kaikki muu on automatiikkaa. Valtaosa prosentista tulee 1,7 miljardin euron verojen ja työnantajamaksujen kevennyksestä. PT:n arvion mukaan julkisen kulutuksen ja investointien lisääminen toisi talouteen 3 6 kertaa suuremman kasvuvaikutuksen kuin verojen kevennys. Se olisi myös kevyempi vaihtoehto valtiontalouden kannalta, sillä näin säilyvät tai syntyvät työpaikat säästäisivät työllisyysmenoja ja toisivat verotuloja. n 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen n Piirros: Markku Haapaniemi Suora ja nopea yhteys mahdolliseen jäseneen takaa parhaan tuloksen Henkilökohtainen kontakti on paras keino jäsenhankinnassa, totesivat Matti Lepistö ja Saku Ripatti yhteistuumin järjestöjohdon neuvottelupäivillä Hämeenlinnassa. Lappeenrannan Insinöörien hallituksen jäsen Saku Ripatti ja Hämeenlinnan Insinöörien puheenjohtaja Matti Lepistö keskustelivat jäsen hankinnasta neuvottelupäivien kokous tauolla helmikuussa. Ripatti kertoi, että heidän yhdistyksessään kevät- ja syyskokousten yhteyteen järjestetään mielenkiintoista oheistoimintaa. Kiinnostava teema tai ulkopuolinen puhuja houkuttelevat laajempaa piiriä kuin pelkästään hallituksen väkeä, Ripatti arvioi. Hämeenlinnassa insinöörit tapaavat muun muassa sählyn peluussa, missä Lepistö usein vinkkaa uusille pelaajille hallituksen kokouksista. Niihin voi tulla kuunteluoppilaaksi, ja aina välillä joku jää sitä kautta jäänyt aktiiviksi yhdistystoimintaan. Hallituksesta pääsee pois, jos hankkii tilalle uuden jäsenen, Lepistö kertoi hymyssä suin. Vasta aloittanut liittyy herkimmin jäseneksi Neuvottelupäivillä pohdittiin laajemminkin jäsenhankintaa ja -pitoa. Kokousväki jakautui kuuteen eri ryhmään pohtimaan jäsenasioita ja ryhmätyön anti purettiin yhdessä. Useimmat osallistujat olivat samaa mieltä, että otollisin hetki hankkia jäse- niä on, kun uusi insinööri tulee taloon. Tilannetta voi ennakoida, sillä useimmilla työpaikoilla tiedetään, milloin uutta väkeä ollaan rekrytoimassa. Kun uusi aloittaa, luottamusmies tai kuka tahansa aktiivi voi jututtaa työnsä aloittanutta ja kertoa esimerkiksi jäsenyyden eduista. Isoimmissa organisaatioissa järjestetään tervetuloa taloon -tilaisuuksia. Ylempien toimihenkilöiden edustajan on vaadittava, että myös hänellä on puheenvuoro perehdyttämistilaisuudessa eikä ainoastaan sak:laisella tai sttk:laisella luottamusmiehellä. Osalla insinööreistä työnkuvaan kuuluu rekrytointi. Silloin voi jo työhaastattelussa käyttää sanasen jäsenyydestä Uudessa Insinööriliitossa. Ellei pysty hoitamaan omia etujaan, pystyyköhän hoitamaan firmankaan etuja, Tampereen Insinöö- 16

17 rien puheenjohtaja Kimmo Saanilahti pohti järjestäytymättömiä työnhakijoita. Meillä kaikki kuuluvat liittoon Joillakin työpaikoilla suunnilleen kaikki insinöörit kuuluvat liittoon. Silloin uudelle on helppo perustella, miksi hänenkin kannattaa liittyä: herätetään halu kuulua porukkaan sekä vedotaan insinöörien identiteettiin ja ammattiylpeyteen. Pohjanmaalla pienissä yrityksissä tilanne on erilainen kuin etelän isoilla teollisuuspaikkakunnilla, muistutti Keski-Pohjanmaan Insinöörien puheenjohtaja Pekka Soukka. Muutaman insinöörin työllistävissä yrityksissä työnantaja ei välttämättä hyväksy ammattiyhdistystoimintaa, vaan näkee sen vanhakantaisten linssien läpi. Jos työpaikalla ei saa tukea liiton jäsenyyteen, jäsenhankkija voi suositella tutustumista alueyhdistykseen ja liiton kotisivuihin. Toisaalta alueyhdistykset voivat toimia käynnistysapuna yritysyhdistyksien perustamiselle. Neuvottelupäivillä painotettiin laajemminkin alueyhdistysten merkitystä verkottumisessa. Työn perässä kotipaikkaa vaihtavat tutustuvat uuden paikkakunnan ihmisiin käymällä alueyhdistyksen tilaisuuksissa. Samanhenkiset tuttavat helpottavat sopeutumista uuteen ympäristöön. Opiskeluajan aktiivit jäsenhankintakonkareita Yksi työryhmä ehdotti jäsenhankinnan vahvistamiseen entisiä insinööriopiskelija-aktiiveja. IOL:n kouluttamina heillä on jäsenhankinnasta kokemusta, jota voidaan hyödyntää työpaikoilla. Vuosittain satakunta opiskelija-aikoina aktiivisesti toiminutta siirtyy työelämään. Yksi entisistä opiskelija-aktiiveista on Keski-Suomen Insinöörien hallituksen jäsen Paula Rossi. Hänen mukaansa opiskelija-aikana liittoon kuuluminen on samanlainen velvollisuus kuin televisioluvan maksaminen. Kriittinen piste on valmistumisen jälkeinen tilanne. Toissa vuonna valmistuneen Rossin opiskelijatovereista osa on kysellyt, kannattaako liittyä liittoon. Rossi sanoo suoraan, että kannattaa. Luottamushenkilönä voin auttaa jonkin verran myös järjestäytymätöntä työkaveria, mutta hän ei saa liiton apua, Rossi esitteli yhtä valttiaan jäsenhankinnassa. Keskisuomalaiset insinöörit huolehtivat jäsenpidosta järjestämällä monenlaista virkistystä vuosittain. Perinteistä ohjelmaa on Himoksen laskettelumatka, mutta joka vuosi pyritään järjestämään myös jotain uutta. Tapahtumissa on laaja ikäskaala, mikä onkin yhdistyksen tavoite. Järjestöjohdon neuvottelupäivien parhaana antina Paula Rossi piti uutta motivaatiota yhdistystoimintaan, mikä oli hieman kadoksissa työkiireiden keskellä. n Toiveita alueyhdistyksille jäsenhankinnan avuksi Uusien jäsenten toivottaminen tervetulleeksi liittoon Tietopaketteja uusille insinööreille luottamusmiesten käyttöön Yhdistyksistä yrityksille kummit, jotka vastaavat tiedottamisesta yrityksen suuntaan Yhdistys näkyväksi paikallisesti, esimerkiksi lehtien yleisönosastoilla Nettisivujen ajan tasalla pitäminen Toiveita liiton toimistolle jäsenhankinnan avuksi Laadukkaat jäsenhankintamateriaalit Rekrytointikoulutus ja hyvin koulutetut yhdyshenkilöt työpaikoille Luottamusmiestapaamiset Yritysyhdistystapaamiset Kummiasiamiestoiminta UUSI Insinööri 17

18 edunvalvonta Teksti: Kati Hallikainen n Kuvat: Timo Syrjänen Liiton lakimiehet jäsenten ja luottamusmiesten tukena Hanne Salonen (vas.), Paula Tapani, Juha Teerimäki, Maria Harju ja Kati Hallikainen auttavat jäseniä työsuhdeasioissa. Työpaikoilla toimivat ylempien toimihenkilöiden luottamus- ja yhteys henkilöt auttavat Uuden Insinööriliiton jäsenten työsuhdeasioissa. Heidän lisäkseen jäsenien apuna ovat liiton keskustoimiston lakimiehet, asiamiehet ja työsuhdeneuvojat sekä aluetoimistoissa toimivat asiamiehet. Jäsenistö ottaa eniten yhteyttä työsuhdeneuvonnan palvelunumeron ja sähköpostin kautta. Työsuhdeneuvontaan jo ennestään kohdistunut paine tuntuu entisestäänkin voimistuvan vaikean työmarkkinatilanteen takia, johtava lakimies Kati Hallikainen toteaa. Puheluihin vastaa kolme päivystäjää aiemman kahden sijasta. Assistentti Paula Tapani jakaa sähköpostit lakimiehille vastattavaksi ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. Lakimiesten ja asiamiesten lisäksi jäsenistön apuna on kolme osa-aikaista työsuhdeneuvojaa, jotka ovat työoikeuden suorittaneita oikeustieteen opiskelijoita. Tämä on erinomainen näköalapaikka suomalaiseen työelämään, sanovat työsuhdeneuvojat Panu Paajanen ja Liisa Reunanen. Töissä oleminen tuo myös mukavaa vaihtelua opintoihin, toteaa viimeisimpänä aloittanut työsuhdeneuvoja Tiina Savikko. Lomautukset ja irtisanomiset tuovat kiireitä Tällä hetkellä työsuhdeneuvontaan tulevat yhteydenotot liittyvät useimmiten yt-neuvotteluihin, lomautuksiin ja irtisanomisiin sekä työttömyysturvaan, kertoo työsuhdelakimies Maria Harju. Lakimiesten toimeksiannot painottuvatkin entistä selvemmin juuri työsuhteen päättämisiin eli käytännössä työsuhteen irtisanomiseen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella sekä yhteistoimintalain mukaiseen neuvotteluvelvollisuuteen. Työsuhdeneuvonnasta kysytään neuvoja aiempaan tapaan vuosiloma- ja työaikakysymyksissä, ylitöiden ja matkaajan korvaamisista sekä palkkasaataviin, työsopimuksiin ja ulkomailla työskentelyyn liittyvistä asioista. Työsuhteeseen liittyvissä ongelmissa kannattaa ottaa aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteyttä ensinnäkin omaan luottamushenkilöön ja sen jälkeen tarvittaessa lisäksi liittoon. Lakimiehet voivat avustaa luottamushenkilöiden ohella ja yhteistyössä heidän kanssaan työsuhteisiin liittyvien erimielisyyksien selvittämisessä ja joskus jopa estää riidan syntymisen tai kärjistymisen. Työsuhteessa esiintyvät ongelmat on selvitettävä työehtosopimuksissa sovitun neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työntekijän välisissä paikallistason neuvotteluissa. Liitto voi tarvittaessa antaa tausta-apua niissä. 18

19 UUSI Tuulikki Holopainen Liisa Reunanen. Tiina Savikko. Panu Paajanen. Kirjallinen muistio tarpeellinen Ennen yhteydenottoa on laadittava kirjallinen muistio, jota voidaan käyttää apuna erimielisyyden selvittämisessä. Muistiosta on käytävä ilmi laatijan ja työnantajan tietojen lisäksi työsuhteen alkamisajankohta ja työsopimuksen pääasiallinen sisältö, työntekijän asema työnantajan organisaatiossa sekä tämän tehtävä ja työn sisältö. Lisäksi tarvitaan kuvaus ongelmatilanteesta sekä sen kehittymisestä ja syistä. Selvitykseen on liitettävä jäljennös tilanteen kannalta olennaisista asiakirjoista, kuten esimerkiksi työsopimuksesta, yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjoista ja mahdollisista henkilöstötiedotteista, työsuhdelakimies Hanne Salonen kertoo. Jos syntynyttä erimielisyyttä ei saada sovituksi työpaikalla käytävissä paikallisissa neuvotteluissa, kiistaa voi hoitaa liiton lakimies. Hän neuvottelee asiasta järjestäytynyttä työnantajaa edustavan liiton kanssa tai suoraan työnantajan tai tätä edustavan muun asiamiehen kanssa. Neuvottelut alkavat yleensä vastapuolen kanssa käytävällä kirjelmien vaihdolla. Tämän ohella neuvotteluja käydään myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä sekä erillisissä neuvottelutilaisuuksissa. Nämä erimielisyysneuvottelut kestävät yleensä joitakin kuukausia, työsuhdelakimies Juha Teerimäki sanoo. Oikeusturvavakuutus kattaa tuomioistuinkuluja Mikäli riitaa ei saada sovituksi neuvotteluteitse ja jäsen haluaa, niin asia voidaan viedä tuomioistuimen tai vaihtoehtoisesti, mikäli tästä on erikseen sovittu, välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Näiden tilanteiden varalta liitto on ottanut jäsenilleen oikeusturvavakuutuksen. Se kattaa asian hoitamisesta jäsenelle aiheutuvat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut ja tämän maksettavaksi mahdollisesti tuomitut vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Omavastuu on 15 prosenttia euron enimmäismäärään saakka. Jos jäsen käyttää muuta kuin liiton suosittamaa lakimiestä, omavastuu on 30 prosenttia ja vakuutusmäärä euroa. Koska välimiesmenettelystä aiheutuvat kulut ovat yleensä määrältään suuria ja koska osapuolten maksettavaksi tulevia välimiesten palkkioita ja kuluja ei korvata liiton oikeusturvavakuutuksesta, välimiesmenettelyn käyttäminen työsuhderiitojen ratkaisemiseen ei ole koskaan suositeltavaa. Työsopimuksessa ei kannata sopia välimiesmenettelystä. Ennen kuin asian voi viedä oikeusturvavakuutuksen turvin tuomioistuimen ratkaistavaksi, se on saatettava liiton lakimiesten hoidettavaksi, Hallikainen korostaa. Jos ratkaisua ei tätä kautta saavuteta, on perusteltua ryhtyä oikeusprosessiin. Neuvotteluvaihe on tarpeen turhien oikeudenkäyntien välttämiseksi asioissa, joissa on sovinnon mahdollisuuksia sekä mahdolliseen prosessiin liittyvien riskien kartoittamiseksi ja minimoimiseksi. Lakimiesten hoitamien toimeksiantojen kokonaismäärä onkin huomattavasti tuomioistuimeen vietyjen asioiden määrää suurempi, koska pääosa toimeksiannoista päättyy työnantajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen sovintoon. Lakimiehet monessa mukana UIL:n lakimiehet ovat mukana työehtosopimusneuvotteluissa ja työehtosopimuksissa sovituissa työryhmissä neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:ssä. Maria Harju toimii YTN:n energiaalalla, Hanne Salonen kemian alalla, Juha Teerimäki ICT-alalla ja Kati Hallikainen LTY-sektorilla. Lakimiesten assistentti Paula Tapani on ICT-alan taustaryhmässä. Lakimiehet osallistuvat paitsi oman liiton valiokuntiin ja edustajakokouksiin, niin myös Akavan valiokuntiin sekä työryhmiin ja neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN:ssä työryhmiin. Juha Teerimäki on Akavan edustajana työsuhdekeksintölautakunnassa. n Insinööri 19

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille.

TYÖNHAKUINFO. Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. TYÖNHAKUINFO Materiaali on tarkoitettu kaikille työuransa alussa oleville työnhakijoille. SISÄLTÖ: Työnhausta Työnantajan odotuksia työnhakijaa kohtaan Työnhakuprosessi Työhakemus Ansioluettelo (CV) Työhaastattelu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015

YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 YHTEENVETO KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN JA HAJOITTELIJOIDEN PALKKAUKSESTA KUMITEOLLISUUDESSA VUONNA 2015 1. TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA-KESÄHARJOITTELUOHJELMA 2. TYÖNTEKIJÄT Kesäharjoitteluohjelman tarkoituksena

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Työhakemuksen tekeminen

Työhakemuksen tekeminen Työhakemuksen tekeminen Annamari Rovamo Työelämäpalvelut kevätlukukausi 2015 annamari.rovamo@jyu.fi CV-työpaja 20.2. Lähetä CV osoitteeseen annamari.rovamo@jyu.fi Deadline ke 18.2. Työskentely pienryhmissä

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen p. 0500-504120 tarja.korkalainen@proliitto.fi

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot