Miten Kyberturvallisuus/- uhkat vaikuttavat toimintaympäristöömme?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten Kyberturvallisuus/- uhkat vaikuttavat toimintaympäristöömme?"

Transkriptio

1 Hyvät Tikkurilan Reserviupseerikerhon jäsenet. Helmikuun kuukausikokouksessa puhuimme kyber käsitteistä ja Suomen Kyberturvallisuusstrategian keskeisimmistä elementeistä. Huhtikuun kokouksessa käsittelimme asiaa otsikon mukaisesti lisättynä erilaisten lennokkien käytöstä maanpuolutsutyössä, rajanvalvonnassa ja poliisien apuvälineenä. Kuten aikaisemmin on todettu on nytkin syytä korostaa, että läntisen maailman suurimmaksi turvallisuusuhkaksi on nimetty erilaiset kyberuhat ja että kyberuhkakuvat on todettu olevan suurempi uhka kuin terrorismi. Jokainen meistä on osana tietoteknistynyttä yhteiskuntaa ja päivittäin tekemissessä tietotekniikan kanssa, suoraan tai välillisesti ja juuri tämä tietoteknistynyt yhteiskuntarakenne muodostaa tuon kasvavan uhan joutua ei toivottujen hyökkäyksien kohteeksi. Syitä ulkopuolisten hyökkäyksille on vaikea sanoa tai ennustaa, mutta osittain hyökkäykset tehdään siitä syystä, että tietojärjestelmiin voidaan erilaisin keinoin hyökätä ja aiheuttaa vastapuolelle tarvittaessa suuriakin tappiota, erityisesti jos se palvelee hyökkääjän etuja. Sotatieteen tohtori Jarno Limnell kertoi pitämässään kybersotaa käsittelevässä seminaarissa, että juuri tietoteknistynyt toimintaympäristömme eli Bitti-avaruudesta on tullut se toimintaympäristö missä erilaiset yhteisöt voivat saavuttaa voittoja tai tappiota ja bittiavaruus tarjoaa siten foorumin missä myös valtiot voivat toimia toteuttaakseen tarkoitusperiään tai jopa omaa politiikkaansa. Nykyinen atomiaika häviää ja bittimaailma tulee tilalle tai on jo tullut usko Limnell. Hän nosti esille neljä keskeistä uhkatekijää jotka vaikuttavat kyber-turvallisuuteen: 1). Riippuvuus ja haavoittuvuus bittimaailmassa (verkkoympäristössä) 2). Erilaiset valtiopelaajat ja heidän resurssinsa 3). Ase vs. vasta-ase kilpailu johtaa kilpavarusteluun 4). Kustannutehokkuus ja helppous, perusinfran haavoittuvuus Tarkoittaen, että sotajoukkojen siirtäminen on moninverroin kaallimpaa kuin verkossa operoiminen. Yhdysvalloissa tullaan v.2013 aikana käyttämään n. 5 miljardia dollaria (+ 500%) USA:n kyberturvallisuuden parantamiseen. Intia on valjastanut henkilöä oman perusinfran suojelemiseen. Myös Virossa on tajuttu panostaa kyberturvallisuuteen ja ehkä juuri siksi Viroon on avattu Naton Kyber-turvallisuuskeskus, Suomikin on saanut kutsun osallistua keskusken toimintaan mutta Suomi empii, eikä Suomessa ole osallistumisesta vielä päätöksiä tehty. Tässä Naton kyberpuolustuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa on neljä jaosta; koulutus, tutkimus ja kehitys, laki ja politiikka sekä hallinto. Keskuksessa työskentelee n. 40 henkilöä. Jäsenmaat ovat; Espanja, Hollanti, Italia, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Slovakia, Unkari, Viro ja Yhdysvallat sekä Britannia ja Ranksa jotka ovat liittyneet Turkki on vielä harkinnassa. Suomi tekee yhteistyötä keskuksen kanssa mutta henkilökunnan lähettäminen edellyttää poliittisia päätöksiä. Edellinen osoittaa, että valtiot ovat lähteneet kehittämään omaa kyberosaamistaan. Kyberhyökkäyksien torjumisessa on kyse puolustuksen valmiudesta torjua hyökkäys ja selvittää miten haavoittuvainen oma järjestelmä on.

2 Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kybersodankäynnin kehittäminen on valtioille edullista ja kustannustehokasta. Samasta syystä myös kyberrikollisuus kasvaa maailmanlaajuisesti luvulta 2000 luvulle elimme Limnellin mukaan ns. kylmän-sodan aikaa, 2000 luvulle siirryttäessä saimme kokea 9/11 nimellä tunnetun terrosristi hyökkäyksen New Yorkiin, 2010 luku tullee olemaan uuden ns. Kyberaikakauden ja terroristikauden aikaa, missä terroristit käyvät kilpaa myös kybersotaa ja tekevät tuhoisia kyberhyökkäyksiä. Itsetehtyjen pommien valmistusohjeet löytyvät helposti Internetistä joten pommien tekemiseen tarvitaan vain pari vinksahtanutta tyyppiä ja katastrofin ainekset ovat olemassa. Tuoreita esimerkkejä löytyy Bostonista ja Kanadasta. Valtiot tarvitsevat erilaisia valmiuksia suojautua mahdollisia hyökkääjiä vastaan, varmistaakseen yhteiskunnan katkottoman toiminnan. Sotatieteen tohtori Jarno Limnell ounasteli, että cyber-sodan Pearl Harbor saattaa kuitenkin toteutua tulevaisuudessa. Seurau-mukset ovat vielä vain arvattavissa. Kyberhyökkäyksissä on kyse ennen kaikkea fyysisen haitan aiheuttamisesta vastapuolelle. Näin ollen hyökkäyksen kohteina voivat olla esim. sähkönjakeluyhtiöt, sairaalat, vedenpuhdistamot ja välillisesti siten koko yhteiskunta ja sen infrastruktuuri. Suomen pahin uhkakuva on ns. 5 min sota, sillä toimivassa yhteiskunnassa raha, ihmiset, ruokahuolto, tieto, taito, energia, sairaalapalveluita etc. ohjataan kaikki erilaisilla tietojärjestelmillä. Vaikka tuo 5 min sota onkin vain kenties ääriesimerkki on se kuitenkin varteen otettava kauhuskenaario. HS. kirjoitti , että verkkohyökkäyksille avoimet automaatiojärjestelmät vuotaa kuin seula mikäli Aalto-yliopiston tekemää selvitystä on uskominen. Selvityksessä kerrotaan, että Suomesta löydettiin yli 3000 verkko-hyökkäyksille avointa automaatiojärjestelmää. Aalto-yliopiston professori Jukka Manner pitää löydöksien määrää hälyttävänä. Selvityksessä avoimia automaatiolaitteita löytyi kahdesta voimalaitoksesta, tuulivoimalaitoksesta, vedenkäsittelylaitoksesta, vankilasta ja liikenteenohjausjärjestelmästä. Ajateellaanpa, että kyberhyökkääjä katkaisee sähkönjakelun, pysäyttää tuulivoimalaitoksen, syöttää likaista vettä puhdistettuun veteen, avaa vankilan portit ja muuttaa kaikki liikennevalot yhtä aikaa vihreälle. Seuraumukset olisivat katastrofaaliset. Moni varmaankin kysyy, - onko tällainen mahdollista? Koko ikäni it-alalla olleena voi vakuttaa, että kyllä voi ja melko helpostikin esim. Aalto-yliopiston tekemän tutkimuksen kohteisiin. Tutkimuksessa selvisi, että kaikkiaan avoimia laitteita oli 2915 kpl joista 60 %:lla on raportoituja tietoturvapuutteita eli haavoittuvuuksia. Eniten puutteita havaittiin pk-seudulla ja suurissa kaupungeissa. Suurimmat puutteet löytyvät teollisuuden ja rakennusten automaatiojärjestelmistä, kuten kaupoista, asuinrakennuksista, tavarataloista ja toimistoista. Kiinteistöissä kulunvalvonta, palo- tai muut hälytykset, kameravalvonta ja ilmastointi voivat olla hyökkäyksien kohteena. Edellämainittujen kytkemistä pois päältä haitan aiheuttamiseksi tai rikoksen tekemiseksi olisi rikollisen kyberhyökkääjän helppo toteuttaa ja edistäisi hyvin rikollisten päämääriä. Tutkijat eivät voineet selvittää haavoittuvuuden merkitystä täsmällisesti. Se olisi edellyttänyt tunkeutumista järjestelmään, eli verkkohyökkäystä mikä olisi voinut tarkoittaa rikoslaissa rangaistavaksi säädettyä tietomurtoa. Tutkimustulosten perusteella on mahdollista, että Suomessa olisi peräti verkkohyökkäyksille avointa automaatiojärjestelmää. Selvityksen mukaan Suomessa on asukasmäärään suhetutettuna verkkohyökkäyksille avoimia automaatiolaitteita enemmän kuin Ruotsissa, Espanjassa, Kanadassa, USA:ssa, Ranskassa, Saksassa, Britanniassa tai Japanissa. Sotatieteen tohtori Jarno Limnellin mukaan kyberuhkaa ja kyberturvallisuuttaa pitää nyt popularisoida, eli tehdä kaikille tiettäväksi kuinka suuresta uhasta itse asiassa on kyse. Yritysten tulisikin Limnellin mukaan VARAUTUA nostamalla tietoturvatasoaan ja jokasien Suomalaisen tehdä samoin kotona koska samoja laitteita käytetään myös töissä. Limnell toteaa edelleen, että verkkorikollisuus,

3 verkkovakoilu ja verkkoterrosrismi on nostamassa päätään. Kybersodassa ja turvallisuudessa on ennen kaikkea kysymys puolustuksen uskottavuudesta, hyökkäyksen tehosta ja vastustajan haavoittamisesta, vastustajan sietokyvystä ja selviytymisnopeudesta. Myös luonnon olosuhteet, kuten myrskyt, ukkoset, sateet, pakkaset, maanjäristykset pitää huomioida kyber-uhkina. Amerikkalaiset sanovat: We need to Save lives and businessees in Cyber-space. Limnellin mukaan Amerikkalaiset toteavat nyt, että Kyber on kaikkialla maalla, merellä, ilmassa, ja avaruudessa sekä lisänneet edellisiin myös sanonnan: ja nyt myös kyberavaruudessa. Lennokit rajavalvonnassa ja muissa sotilaallisissa operaatioissa. Lisääntyneet uutiset erilaisten lennokkien käytöstä on vähintäänkin ihmetyttänyt lukijaa, että minkälaisista lennokeista puhutaan. Pääsääntöisesti uutiset ovat koskeneet Yhdysvaltain tekemiä tiedustelutehtäviä tai iskuja joissa lennokit ovat tuhonneet terroristikohteita. Uutiset siitä, että Kiinan ja Venäjän vastaavat lennokit ovat kehittyneet jo niin paljon, että presidentti Barack Obaman hallinto haluaa laatia lennokkien käytöstä kansainväliset säädökset, ei lukijaa hämmästytä. Kirjoittajan keräämien tietojen mukaan näitä miehittämättömiä lentokoneita, oli Yhdysvaltain kongressiin julkaiseman raportin mukaan vuoden 2012 alussa jo 76:lla maalla. Lennokeiden väliset erot ovat kuitenkin suuret. Pienimmät lennokit ovat vain muutaman sentin kokoisia pörriäisiä ns. MAV koneita. Isompien UAV lennokkien tämän hetkinen käyttö on lähinnä sotilaallista ja niitä käytettään vain hallitusten tarkoin määriteltyihin tehtäviin. Esimerkkinä voisi olla Yhdysvaltain ilmavoimien, nyt jo hiukan vanhentuneet Preadator-lennokit joista on paljon uutisoitu. Kyseistä laitetta on käytetty suurella menestyksellä ympäri maailmaa tiedustelussa sekä erilaisissa iskuissa. Yhdysvallat on tehnyt lennokki-iskuja Pakistanissa, Afganistanissa ja Jemenissä. Siviiliuhreja on lehitietojen mukaan tullut useita satoja. Lehtitietojen mukaan vain USA, Israel ja Britannia ovat tehneet tähän mennessä lennokeillaan aseellisia iskuja. Muut maat ovat tyytyneet käyttämään erilaisia lennokkeja tiedusteluun tai erilaisiin valvontatehtäviin. Lennokkeja ja lennokkityyppejä on kuitenkin useita erilaisia, käyttötarkoituksen mukaan tehtyjä. On kannettava UAV, lähialue UAV, Nato mallinen UAV, Male UAV, Hale UAV ja Hypersonic UAV malli. Toimintasäde ja lentokorkeus tehtävän lisäksi erottaa nämä lennokit toisistaan. Uudet ns. MAV minkoneet ( Micro Aerial Vechile) tekevät nyt tuloaan. Lähes heinäsirkan kokoiset ketterät vakoilukoneet ovat lennokkisodan seuraava askel. Tiedustelulennokit kehittyvät yhä pienemmiksi ja huomaamattomammiksi. Tulevaisuuden sodankäynnissä vakoilukoneet tai lennokit pudottavat taistelukentälle tai kaupunkien ylle, parven pieniä, surisevia robotteja. Ne kartoittavat alueen ja luotaavat rakennukset läpikotaisin, tulevat sisälle pienestäkin raosta ja nököttävät näkymättöminä huoneistojen katoissa. Kamera-silmien näkymät välittyvät tukikohdassa työskenteleville sotilaille. Yksi pikkukoneista lähestyy pahaa aavistatamtonta vihol-lista ja surmaa tämän niskalaukauksella. Tällaisista laitteista haaveiltiin vielä vuonna 2008 mutta nyt tämä alkaa kohta olla jo todellisuutta. Nämä MAV (Micro Air Vechile) ovat yksi Yhdysvaltain aseteknologiaa kehittävän osaston suurhankkeita. Afganistanissa toimivat brittijoukot ovat vastikään ottaneet käyttöön maailman pienimmän tiedustelulennokin, Black Hornetin joka on vain 10 cm pitkä ja painaa vain 16 grammaa. Lennokki mahtuu ohjainlaitteineen taskukokoiseen rasiaan. Uskotaan, että koneen avulla voidaan pelastaa sotilaita taistelukentillä. Laite esiteltiin medialle helmikuun alussa tänä vuonna. "Käytämme laitetta kapinallisten tuliasemien etsimiseen ja avoimien alueiden tarkistamiseen ennen niiden ylittämistä", kertoi laitetta esitellyt kersantti. Huonojakin puolia pikkulennokissa on. Lennokki saattaa mennä kovan tuulen mukana mutta Britannian puolustusvoimat on BBC:n mukaan joka tapauksessa jo

4 tilannut 160 Black Hornetia. "Suurin kasvu lennokkialalla vuoteen 2020 mennessä tulee mikro- ja nanolennokeista", vakuuttaa laitteen valmistaja. Siviilikäytössä pikkurobotit voisi vaikkapa etsiä eloonjääneitä romahtaneista kaivoksista tai rakennuksista ja kartoittaa metsäpaloja tai öljyvuotoja. Pienoislennokkien kehittämiseen liittyy useita käytännön ongelmia. Yksi niistä on energiatehokkuus. Helikopterin roottorit ovat kuluttava tapa pitää pieni kapine ilmassa. Siksi tutkijat ja insinöörit hakevat innoitusta luontokappaleista, jotka pysyvät ilmassa siipiään räpyttelemällä. Luodessaan entistäkin automatisoidumpia, vaikeammin havaittavia ja liikuntakyvykkäämpiä vakoilukapistuksia, tutkijat ovat päätyneet ottamaan mallia luonnosta. Tuloksena automaattisiin lento-ominaisuuksiin kykeneviä mikrolennokkeja, jotka kykenevät lentämään rakennetuilla alueilla ja ahtaissa ympäristöissä. Vakoiluhyttysiä esitteli vastikään Pennsylvanian yliopiston GRASP-laboratorio, joka lennätti 20 mikrolennokkiaan yhtöaikaisesti, pitkäaikaisesti ja mikrolennokit kykenivät myös automaattisesti väistelemään esteitä. Mikrolennokit edustavat täysin erilaista kehityssuuntaa kuin raskaat ja panssaroidut ajoneuvot tai humanoidirobotit. Kauko-ohjattavat vakoiluhyönteiset tunkeutuvat huomaamatta kohteisiinsa. Mikrolennokkien lento-ominaisuuksia on saatu kehitettyä lupaavalla tavalla ja Yhdysvaltain viranomaiset uskovat pääsevänsä uuden lennokkikaluston voimalla etulyöntiasemaan erilaisissa tehtävissä Lennokit mukana myös rajavalvonnassa. Yhdysvallat on asettanut miehittämättömiä lennokkeja vartioimaan Meksikon rajaa. Lennokit ovat tarkkailleet rajaa syyskuusta Lennokkien uskotaan tehostavan rajavalvontaa, sillä ne pystyvät kattamaan koko raja-alueen. Yhdysvalloilla ja Meksikolla on lähes kilometriä yhteistä rajaa. Lennokit pystyvät havaitsemaan laittomasti rajaa ylittävät kameroilla, jotka soveltuvat sekä päiväettä yötarkkailuun. Presidentti Barack Obama allekirjoitti v lain, joka kanavoi rajavalvontaan 600 miljoonaa dollaria (468 miljoonaa euroa) ns. hätärahoitusta. Rahoituksella hankitaan kuuden lennokin lisäksi myös muun muassa uutta rajavartijaa ja tullivirkailijaa. Eurooppa seuraa USA:n esimerkkiä. Keskellä talouskriisiä oleva EU suunnittelee valtavaa panostusta rajavalvontaan. Niin kutsutun Eurosur-ohjelman tarkoituksena on partioida Euroopan ulkorajoja viimeisimmällä tekniikalla, muun muassa miehittämättömillä lennokeilla. Eurosurin järjestelmän toteuttamisen hinta olisi lähes 400 miljoonaa euroa. Yhtenä Eurosurin tavoitteena on hyödyntää paremmin EU:n rajavalvontavälineitä. Jäsenmaat myös kehittävät niin sanottuja älykkäitä rajoja saadakseen rajojen ylitykset 100 %:en kontrolliin. Massiivinen tietopankki säilyttäisi kaikki tiedot sormenjäljet mukaan lukien kaikilta, jotka tulevat Euroopan Unioniin tai lähtevät sieltä. Tällöin saataisiin täydellinen kuva niistä, jotka kullakin hetkellä ovat laittomasti maassa. Hintalappu tälle on 1,1 miljardia euroa. Lennokit ja älykkäät rajat ovat vastaus kasvaneeseen maahanmuuttoon. Vaikka taustalla on pelko ihmismassoista, jotka tulisivat Pohjois-Afrikasta Etelä-Eurooppaan, on tarkoitus soveltaa uutta teknologiaa kaikilla ulkorajoilla, myös Suomen rajoilla. Näin ollen myös jokainen Suomeen Venäjältä tuleva ostosmatkailija rekisteröitäisiin tarkkaan niin tullessaan kuin lähtiessäänkin. Koska rajavalvonta näin huomattavasti hidastuisi, perustettaisiin rajoille myös nopeat automaattiset portit, joista koodatut matkailijat pääsisivät välittömästi läpi. Uuden teknologian avulla rajavalvontavirasto Frontex aikoo perustaa alueellisia tietopankkeja, hallitsee näiden välistä tiedonvälitystä, ja keskittää kaiken tiedon itselleen. Jos pakolaisia täynnä oleva laiva voidaan havaita lennokilla

5 Pohjois-Afrikan rannikon ulkopuolella, ei se välttämättä johda ihmisten pelastumiseen, vaan nopeampaan käännytykseen. Toisaalta juuri pelastamista on tarkoituksellisesti käytetty perusteluna tehokkaammalle rajavalvonnalle. Rajavalvontalaitos on testannut lennokkeja v Rajavartiolaitos on vuodesta 2005 seurannut miehittämättömien lennokkien teknistä valmiutta rajavalvontaan. Projektia on työstetty yhdessä EU:n rajavalvontavirasto Frontexin kanssa. Olemme myös osallistuneet puolustusvoimien minilennokkitestauksiin. Tulokset ovat olleet siinä määrin rohkaisevia, että olemme päättäneet jatkaa näitä kokeiluja, kertoo rajavartiolaitoksen tietoja valvontajärjestelmäyksikön päällikkö Tuomas Laosmaa. Vain 1,5 metriä leveä ja metrin pituinen minilentokone on käytössä yllättävän tehokas. Lentä-essään 150 metrin korkeudessa se pystyy kuvaamaan kerralla 120 metriä kertaa 120 metrin kokoista aluetta. Konetta voidaan etäältä ohjata seuraamaan tiettyä kohdetta, vaikka reitti olisi jo kertaalleen määritelty, Mäkipaja kertoo. Koko järjestelmä maa-asemineen ja muine tarvikkeineen mahtuu kahteen, yhteensä noin 40 kiloa painavaan reppuun. Ensimmäiset MASS-järjestelmät myytiin Suomen puolustusvoimille vuonna 2007 ja sen jälkeen moni muukin valtio on kiinnostunut laitteen mahdollisuuksista osana sotilastiedusteluaan. Myös Poliisit käyttävät erilaisia valvontalennokkeja jotka lentävät radio-ohjattuna matalalla ja ovat tarpeeksi suuria näkyäkseen taivaalta. Jos joku miettii miten poliisi pääsee toisinaan sakottamaan tarkasti tai ottamaan kiinni täysin yllätyksenä, niin tässä nyt on sitten vastaus siihen. Miehittämätön kamera taivaalla. Nämä lennokit tulevat yleistymään myös Suomessa, koska ovat halpoja ja helppoja käyttää, rakentaa ja ylläpitää. Ruotsissa kehitetään superlennokkia Ruotsin valtio ja asevalmistaja SAAB ovat vahvasti mukana kehittämässä Eurooppalaista miehittämätöntä lentokonetta, Neuronia. Projektiin on upotettu jo n. 100 milj.euroa. Ruotsin lisäksi hakkeeseen osallistuvat Espanja, Ranska, Kreikka, Italia ja Sveitsi. Koko hanke arvioidan maksavan n. 5 miljardia euroa. Neuron teki ensilentonsa viime joulukuussa. Neuron voidaan myös aseistaa raskailla aseilla ja ohjuksilla. Ruotsin puolustusvoimat eivät ole kiinnostunut hankeesta kertoo Aftonbladet. Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yksin Pakistanissa on kuollut siviiliä lennokkihyökkäyksissä vuoden 2004 jälkeen. Tamperelainen Robonic tuottaa lennokkien laukaisukatapultteja. Suomalainen metalliteollisuus on oivaltanut, että tykki ei yksin enää riitä, vaan tarvitaan sitä tukevaa teknologiaa, jotta ammus osuisi mahdollisimman tarkasti kohteeseensa. Muutos tapahtui parisenkymmentä vuotta sitten kun elektroniikka alkoi vakiintua osaksi nykyistä sodankäyntiä. Ennen teknologiaa kehitettiin sotilaalliseen käyttöön mistä se siirrettiin siviilielämän palvelukseen. Nyt suunta on toinen; nykyään siviiliteknologiaa muunnetaan sotilas-käyttöön. Lennokkien rakenta-miseenkin Suomessa löytyy tekijöitä samaten, kuin ohjaus-teknologiaan. Ei mene, kuin muutama vuosi, niin noita UAV lennokkeja on myöskin siviilisektorilla mitä erilaisissa tehtävissä uskotaan asiantuntijapiireissä. Kenraali Olli Nepponen puolestaan toteaa, että tuo Kemijärven lennokki-keskus on lähtenyt liikkeelle täysin suomalaisin voimin. Tampereella toimiva Robonic niminen yritys on lähtenyt kehittämään lennokkien laukaisualustoja, ja on hienoa, että saatiin Kemijärvelle tällainen hyvä harjoitusalue, jossa voidaan myöskin suomalaista osaamista viedä eteenpäin. Se, että siihen tuli mukaan kansainvälinen yhtiö (Ranskalainen Sagem) joka tuo tietenkin mukanaan rahoitusta, on mielestäni pelkästään myönteistä.

6 Robonic tuottaa erilaisia laukaisualustoja jotka soveltuvat käytettäväksi erilaisten UAV lennokkien laukaisuun, oli sitteen kyseessä potkuri tai turbiinikäyttöisestä lennokista. Esimerkki laukaisunopeudesta voi vaihdella aluksen painosta riippuen 70 m/s ylöspäin mikäli aluksen paino on alle 110 kg. Laukaistavat alukset voiva painaa kg. Tähän asti 18 erimallista alusta on laukaistu Robonicin valmistamilla laitteilla menestyksekkäästi. Vaisala tuottaa säähavaintosondeja Sotilaskäyttöön. Miten miehittämätön taistelulennokki lentää turvallisesti kohteeseensa ampumaan ohjuksensa? Miten Yhdysvaltain armeija osuu kapinallisten asemiin Afganistanissa? Ratkaisun tarjoaa suoma-lainen säähavaintoteknologia. Yhtiöllä on myös säähavaintoasemia ja laitteita, joiden avulla sotilaat voivat selvittää säätietoja kenttäolosuhteissa. Aseteollisuus merkitsee tuottoisia liiketoimintamahdollisuuksia.vaisalan DEFENCE segmentti eli puolustustarvikeosasto on erillinen liiketoimintaryhmä yhtiössä. Sen osuus kokonaisliikevaihdosta on 10 %. Ari Meskanen Vasialasta toteaa: Ne tuotteet, mitä me myymme tämän segmentin asiakkaille, on lähinnä radioluotauslaitteistoja, radiosondeja, sääasemia ja sitten ehkä kolmas iso ryhmä on pilvenkorkeusmittarit. Siinä ne on. Vaisalaa kuulee usein kutsuttavan Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden kärkiyritykseksi. Tekstin on kirjoittanut Tikkurilan Reserviupseerikerho ry:n tiedottaja res.ltn. Per-Olof Åstedt. Aiheet on kerätty erilaisista Internetissä olevista tietolähteistä ja saatavilla olevasta muusta aiheeseen liittyvästä aineistosta, ajankohtaisia lisäyksiä tehden. Aiheesta on pidetty esitelmä Tikkurilan Reserviupseerikerho ry:n kuukausikokouksessa

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus

Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Kyberturvallisuuden ja kybersodankäynnin todellisuus Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni (evp.) @JarnoLim

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Turvallisuus kehittyy joko johtajuuden tai kriisin kautta

Turvallisuus kehittyy joko johtajuuden tai kriisin kautta Turvallisuus kehittyy joko johtajuuden tai kriisin kautta 20.4.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Sotatieteiden tohtori, VTM, Kapteeni

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Onko meitä petetty, mihin voi enää luottaa?

Onko meitä petetty, mihin voi enää luottaa? Onko meitä petetty, mihin voi enää luottaa? TUAMK 4.2.2014 Markku Siltanen CISA, CGEIT, CRISC, KATAKRI LA Tietotekniikan kulmakivi? Mielestäni koko tietotekniikan kulmakivi on: LUOTTAMUS, esimerkiksi Siihen,

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA KYBERTURVAMARKKINA KASVAA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, toimitusjohtaja (twitter: @kairinen) Nordnet-aamiaistilaisuus, Helsinki, 24.9.2015 24.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Markkinaraportti / marraskuu 2014

Markkinaraportti / marraskuu 2014 Markkinaraportti / marraskuu 214 Yöpymiset ulkomailta hieman nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa 1,1 %. Vähennys tuli kotimaasta miinuksen ollessa 2,5 %. Sen sijaan ulkomailta kirjattiin

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko Mielipidekartoitus Risto Sinkko 3.5.2017 Huolestuneita kansalaisia huolestuttavien johtajien maailmassa Huolenaiheeksi ilmaistu: Presidentti Putinin toimet Venäjällä 40 % Presidentti Putinin ulkopoliittiset

Lisätiedot

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS

ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS ALD Automotive PALAUTUSTARKASTUSOPAS REILUA alusta loppuun Palautustarkastuksemme suorittaa riippumaton ulkopuolinen yritys. Kaikkien palautuvien leasingautojen palautustarkastukset suoritetaan saman prosessin

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Aseiden leviämisen estäminen

Aseiden leviämisen estäminen Mat-2.142 Optimointiopin seminaari 6.10.1999 Antti Pirinen Aseiden leviämisen estäminen Menetelmä sotilaallisten järjestelmien tehokkuuden arvioimiseksi Referaatti Lähde: Stafira, Parnell, Moore : A Methodology

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös

Lisätiedot

Kyberuhat tavoittavat automaation

Kyberuhat tavoittavat automaation Kyberuhat tavoittavat automaation Mikko Särelä, Seppo Tiilikainen,Timo Kiravuo Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos timo.kiravuo@aalto.fi Mitä "kyber"

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2015

Markkinaraportti / lokakuu 2015 Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %). HELSINGIN MATKAILUTILASTOT KESÄKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Kesäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 353 000 yöpymistä, joista suomalaisille 138 000 ja ulkomaalaisille 215 000 yötä. Eniten

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Markkinaraportti / kesäkuu 2015

Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Yöpymiset 2,5 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa 2,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät yli neljä prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2008 Luotu 01-Jun-2008 02:14 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Markkinaraportti / helmikuu 2012

Markkinaraportti / helmikuu 2012 Markkinaraportti / helmikuu 212 Yöpymiset 4 % plussalla helmikuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui helmikuussa ja kasvua kirjattiin 4,2 %. Lisäys painottui nyt kotimarkkinoille kasvun

Lisätiedot

Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa

Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa 29.6.2015 Sisällysluettelo Suojaamattomia automaatiolaitteita suomalaisissa verkoissa... 3 Keskeisiä tuloksia ja havaintoja... 3 Mahdollisia uhkia...

Lisätiedot