Avoimen yliopiston toiminta Espoon työväenopistossa - toiminnan linjaukset vuosille
|
|
- Eija Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Avoimen yliopiston toiminta Espoon työväenopistossa - toiminnan linjaukset vuosille Kuva Pia Tuomola Anni Kuusela Tarja Lang Saara Patoluoto Annukka Wiikinkoski
2 2 1. AIKUISKOULUTUKSEN ASIAKKAANA AVOIMELLE YLIOPISTOLLE SUUNTAA HAKEMASSA Espoon työväenopiston ja Helsingin Avoimen yliopiston yhteistyön lähtökohtana ovat oppimisesta kiinnostuneet espoolaiset. Akateemisia oppisisältöjä hallinnoi yliopisto. Se myös valvoo laatua ja auktorisoi opettajat. Espoon työväenopiston ydintehtävänä puolestaan on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen kaupungissa. Opisto toimii avoimen yliopistoopetuksen paikallisena toimittajana, joka vastaa yliopistotasoisen opetuksen käytännön järjestelyistä. Espoon työväenopisto tilaa vuosittain Helsingin yliopistolta haluamansa opetuskokonaisuudet arvioimansa kysynnän suhteessa. Periaatteessa kaikilla halukkailla tulisi olla mahdollisuuden suorittaa yliopistotason opintoja kaupungissa. Avoimen yliopiston toiminnan tavoitteena on täydentää ja tukea vapaan sivistystyön koko kansan humaania sivistystehtävää. Vuoden 2011 aikana Espoon työväenopiston tavoitteena oli selvittää avoimen yliopiston toimintamallia yhteistyöverkostoissa. Tämä esitys keskittyy nuoriin aikuisiin ja työikäisiin espoolaisiin rajaten tässä yhteydessä pois ikäihmisten yliopistotoiminnan. Selvitystehtävää varten koottiin organisaation sisäinen asiantuntijatyöryhmä, jonka tavoitteena oli laatia kiteytetty esitys avoimen yliopiston toimintalinjauksiksi vuosille Taloudellisen tilanteen tiukentuessa julkisten instituutioiden on priorisoitava tehtävänsä, mutta toisaalta rakennettava elämänikäisiä ja -levyisiä oppimispolkuja asiakkailleen. Avoimen yliopiston toimintakulut ovat opistoille taloudellinen kustannuserä, joka asettaa sen toiminnan vaikuttavuuden alueella uuteen tarkasteluun. Työväenopiston vahvuutena suomalaisilla aikuiskoulutusmarkkinoilla on monipuolinen ja varsin edullisesti alueellisesti toteutettu koulutustarjonta. Lähtökohtana vapaan sivistystyön opetuksen ja opiskelijapalveluiden suunnittelussa ovat asiakkaat. He voivat vaikuttaa vaihtuvaan opetustarjontaan ja toteutukseen. Avoimen yliopiston opetuksen sisällöt sen sijaan ovat yliopiston määrittelemiä, eikä niihin opisto tilaajana voi vaikuttaa. Tämän vuoksi työväenopiston kilpailuetuna avoimeen yliopistoon verrattuna on nimenomaan asiakaslähtöinen toiminta. Toisaalta avoimen yliopiston tutkintotavoitteiseen opetukseen liittyvät osakokonaisuudet täydentävät vapaan sivistystyön vapaatavoitteista sivistystehtävää. Avoimen yliopiston toiminnan on jatkossa entistä enemmän kiinnitettävä huomio asiakassegmentointiin. Espoon väestön valtakunnallisesti korkea koulutustaso kertoo väestön tietystä sivistysmotivaatiosta, mutta toisaalta se voi olla viesti myös eräänlaisesta sivistysähkystä. Yhä useampi työssäkäyvä saa lisä- ja täydennyskoulutuksen työnantajansa kustantamana. Asiakastutkimusten mukaan kaupungin korkea työllisyysaste viestii myös
3 3 asukkaidensa vähästä vapaa-ajasta kehittää itseään. Koska tutkittua tietoa tulee koko ajan lisää ja samalla osa tiedosta vanhenee, myös asiakkaan tarve itsensä jatkuvaan sivistämiseen muuttuu. Avoimella yliopistolla on vahva akateeminen brändi, joka vetoaa osaan väestöstä. Sekä vapaan sivistystyön että avoimen yliopiston opetustarjonta yhdentyvät elinikäisellä oppimispolulla asiakaslähtöisesti. Aikuinen oppijana tarvitsee sekä avoimen yliopiston yliopistotasoisia opintokokonaisuuksia että käytännöllisiä oppisisältöjä elämänsä aikana. Käytäntö ja teoria ikään kuin yhdentyvät avoimen yliopiston ja työväenopiston yhteistyössä. Toisaalta yksilön ja yhteisöjen tarve koulutussisältöihin muuttuu sekä yhteiskunnallisesti että sivistyspoliittisesti. Tämä puolestaan muuttaa koulutuksen sisältöjä ja tavoitteita sekä vapaassa sivistystyössä että avoimessa yliopistossa. Aikuiskoulutuksen suurena haasteena tulevaisuudessa on muuttuvien asiakkuuksien hallinta. Seuraavassa selvityksessä on avattu avoimen yliopiston toiminnan pääpiirteet sekä esitetty suositukset toiminnalle Espoon työväenopistossa. TAUSTAA AVOIMEN YLIOPISTON TOIMINNASTA Kansalais- ja työväenopistot ovat olleet 1970-luvun alkupuolelta lähtien vahvasti mukana avoimen yliopiston kehittämisessä. Suomen Kulttuurirahaston toimikunta näki vuonna 1976 laatimassa mietinnössään vapaan sivistystyön kannalta merkittäväksi eduksi sen, että avoin korkeakoulu monipuolistaa näiden oppilaitosten koulutustarjontaa. Täten avoimen korkeakoulun avulla voidaan kohottaa vapaan sivistystyön yleistä tasoa. 1 Avoin yliopisto-opetus tarjoaa Suomessa mahdollisuuden yliopisto-opintoihin ilman ikärajaa ja pohjakoulutusvaatimuksia. Opetus on yliopiston tutkintovaatimusten mukaista ja sen sisällöstä vastaavat yliopiston eri tiedekunnat. Avoimen yliopiston opiskelija saa suorituksistaan yliopiston antaman todistuksen. Opintosuoritukset ovat tutkinnon osia ja ne sisällytetään tutkintoon, mikäli opiskelija saa tutkinnonsuoritusoikeuden. 1 Jorma Rinta-Kanto, Mika Nirvi , s. 2. Avoimen yliopiston asema, tehtävä ja tarpeet - näkökulmia vapaan sivistystyön kehittämisen kannalta.
4 4 Espoon työväenopisto on ollut yksi Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston merkittävistä yhteistyökumppaneista. Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston toiminta virisi Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin yhteistyöstä 1970-luvulla. Taustalla oli valtakunnallinen tavoite luoda tasa-arvoa edistävä koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa aikuisväestölle mahdollisuuden korkeakouluasteen opintoihin siten, että opetuksen aika, paikka ja opetusmenetelmät suunnitellaan aikuisille. 2 Espoon työväenopistossa on pitkät perinteen avoimen yliopiston opinnoissa. Ensimmäisenä lukuvuonna oli mahdollista suorittaa sosiaalipolitiikan yliopistollinen approbaturarvosana. Seuraavana lukuvuonna tarjonta laajeni: Tampereen yliopiston aikuiskasvatuslaitoksen valvomana Espoossa tarjottiin sekä aikuiskasvatuksen approbatur että cum laude. Myös muita opintoja tarjottiin Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Vaikka opistossa ei aluksi ollutkaan mahdollista suorittaa opintoja joka vuosi, vakiintui avoin yliopisto-opetus Espoossa ajan myötä. Nykyisin opetustunteja on noin 1000 lukuvuodessa. Opintoja on useasta eri tiedekunnasta painottuen käyttäytymistieteelliseen tiedekunnan oppiaineisiin. Kansalais- ja työväenopistojen arvomaailmassa puhutaan omaehtoisesta oppimisesta tavoitteena sivistys, ei niinkään suoritukset. Miten nämä kaksi maailmaa tulevaisuudessa kohtaavat Espoon työväenopistossa? 2. LAIN TAUSTAT Kaksi lakia, Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632) ja Yliopistolaki (2009, 7 ), ohjaavat välillisesti avointa yliopisto-opetusta kansalais- ja työväenopistoissa. Koska vapaan sivistystyön laki ei kuitenkaan anna tarkempaa määrittelyä, perustuu opistojen avoimen yliopiston opetus vapaaehtoisuuteen. 2 (luettu )
5 5 Laki vapaasta sivistystyöstä (1998/632) sisältää yleisen tehtävämäärityksen ja ylläpitämislupaa koskevia säännöksiä, jotka ohjaavat opiston toimintaa ja näin ollen myös avointa yliopisto-opetusta opistossa. Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportissa Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma todetaan, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa (maksullista palvelutoimintaa). Vapaan sivistystyön tarkoitukseksi laissa on säädetty elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi laissa on yleisellä tasolla säädetty kansalais- ja työväenopistojen tehtävät seuraavasti: Kansalais- ja työväenopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. 3 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lakiin vapaasta sivistystyöstä on koottu kohta muista tehtävistä ja yhteistyöstä: Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Toisaalta avoimen yliopiston toimintaa ohjaa Yliopistolaki (2009, 7 ), jossa todetaan, että yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Avoimen yliopiston opintomaksut perustuvat niin ikään yliopistolakiin ( /558) ja Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009) 2 : 3 Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12
6 6 Yliopiston myöntäessä opiskelijalle rajatun oikeuden suorittaa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisiin tutkintoihinsa kuuluvia opintoja yliopistolain 7 :ssä tarkoitettuina avoimina yliopisto-opintoina taikka muutoin erillisinä opintoina ilman tutkinnonsuorittamisoikeutta, se voi periä opiskelijalta näistä opinnoista enintään kymmenen euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden. Työväenopisto tekee yliopiston kanssa yhteistyösopimuksen opetuksesta vuosittain. Yliopistolle menevät maksut määräytyvät edellä mainitun yliopistolain mukaisesti ja ne laskutetaan opistolta kaksi kertaa vuodessa. Espoon työväenopisto puolestaan laskuttaa asiakkailtaan yliopistomaksun sekä Espoon kaupungin kulttuurilautakunnan hyväksymät kurssimaksut. 3. ESPOOLAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 ESPOOLAISTEN KOULUTUSTASOSTA Espoolaisilla on keskimäärin varsin korkea koulutustaso. Suomen kuntien koulutustason vertailussa espoolaisten koulutustaso on Suomen toiseksi korkein. Oheisessa kuvassa on verrattu espoolaisten koulutustasoa muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien asukkaiden koulutustasoon vuonna 2009.
7 7 Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet 2009, % 15 vuotta täyttäneestä väestöstä Suorittaneita % Keskiaste % Korkea-aste % Espoo Helsinki Vantaa Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009, Espoossa korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 43,4 prosenttia asukkaista. Vastaava luku Helsingin osalta oli 36,8 ja Vantaan 29 prosenttia. Naapurikuntiin verrattuna espoolaisista miltei puolet oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Espoolaiset ovat siis hyvin koulutettuja ja suhtautuvat myönteisesti koulutukseen ja kouluttautumiseen. Vaikka koulutusaste onkin Espoossa korkea, useat eivät jatka suoraan lukiosta yliopistotason koulutukseen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan koko maan vuoden 2009 ylioppilaista miltei 60 prosenttia ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Yliopistokoulutuksessa jatkoi opiskelua 18,3 prosenttia vuoden 2009 ylioppilaista. Uudenmaan maakunnan osalta vuoden 2009 ylioppilaista kolmannes haki yliopistokoulutukseen. Ylioppilaista 35 prosenttia ei hakenut yliopisto-opintoihin. Vuoden 2009 ylioppilaismiehistä vain yliopistokoulutukseen haki 37,5 prosenttia, naisista noin kolmannes. Miehistä 36,4 prosenttia ei hakenut jatko-opintoihin ylioppilasvuonna, naisilla vastaava luku oli 33 prosenttia. Espoolaisten työllisyysaste ( vuotiaat) on verrattain korkea. Vuosina espoolaisten työllisyysaste on vaihdellut prosentin välillä, kun koko maan keskiarvo vaihtelee prosentin välillä. Espoolaisten työllisyysaste on samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudun työllisyysaste keskimäärin. (Tilastokeskus, työvoimatutkimus).
8 8 3.2 PALVELUVERKKO Espoon kaupungin strategia määrittää sen, että kaupungin palvelut järjestetään palveluverkkorakenteen mukaisesti. Tämän strategian mukaisesti julkiset palvelut jakautuvat itsepalveluihin, lähipalveluihin, alueellisiin, keskitettyihin ja seudullisiin palveluihin. Perusteena alueellisen strategian muutokselle kaupungissa on muuttunut ja muuttuva väestöpohja ja toisaalta taas kaupungin mahdollisuus vastata kasvaviin palvelutarpeisiin. Tällä hetkellä verkkopalvelut ja kaupunkilaisten itsepalvelut ovat kehittämisen painopistealueita. Espoon työväenopistossa avoimen yliopiston opetus on keskitettyä palvelua. Tällä pyritään mahdollisimman tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. Avoimen yliopiston opetusta tarjotaan tällä hetkellä ensisijaisesti Tapiolassa. Syksystä 2011 alkaen opetuspisteenä on toiminut Etelä-Tapiolan lukio Ahertajantiellä. Avoimen yliopiston toiminnan järjestämiseksi Tapiola on hyvä toimintaympäristö. Tapiolan sijainti on keskeinen ja sieltä on hyvä julkiset liikenneyhteydet sekä eri puolille Espoota että naapurikuntiin. Länsimetron valmistuminen tukee entisestään avoimen yliopiston toiminnan järjestämistä Tapiolassa. Myös Leppävaara soveltuu Avoimen yliopiston toiminnalle. Leppävaara on kasvava kaupunkikeskus, josta on hyvät liikenneyhteydet eri puolille Espoota ja muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. 3.3 AVOIN YLIOPISTOTARJONTA TUKEE VAPAAN SIVISTYSTYÖN YDINTEHTÄVÄN TOTEUTTAMISTA Espoon työväenopisto on monikulttuurinen, kaksikielinen opiskelu- ja kohtaamispaikka. Opisto luo mahdollisuudet omaehtoiseen oppimiseen sekä osallistumisen, olemisen ja tekemisen iloon. Työväenopisto edistää toiminnallaan erilaisuuden ja moniarvoisuuden ymmärtämistä. Työväenopistossa arvostetaan perinteitä ja luodaan uutta kulttuuria. Opetussuunnittelun kehittämisen lähtökohta on opiston opetuksen puitesuunnitelma, OPPS. Vuotuiset painopisteet ja lopullisen opinto-ohjelman laajuus kirjataan opiston toimintasuunnitelmaan, joka näkyy kaupungin talous- ja toimintasuunnitelmassa. Puitesuunnitelma ohjaa opiston erillisten opetussuunnitelmien laadintaa ja vuotuista opetussuunnittelua opiston ydintehtävän, vision ja strategisten painopisteiden mukaiseksi. Keväällä 2011 on kirjattu kehittämisen strategiset lähtökohdat (liite 1.) Suomessa on 16 yliopistoa, joilla on avointa yliopistotarjontaa. Espoon työväenopisto profiloi omaa avointa yliopisto-opetustaan valitsemalla yliopistokumppanit ja opetussisällöt.
9 9 Avoimen yliopiston opetussuunnitelma toteutetaan kuitenkin aina kunkin yliopiston tutkintovaatimusten ja muiden mahdollisten sopimusehtojen mukaisesti. Avoin yliopistotarjonta opistossa toteuttaa muun opetustarjonnan ohessa muun muassa seuraavia opetussuunnittelun strategisia lähtökohtia: 1) alueellisen eriarvoistumisen torjumista, 2) asukkaiden työelämävalmiuksien tukemista, 3) työvoimaan kohdistuvien elinkeinoelämän ja talouden haasteisiin vastaamista, 4) kieli- ja väestöryhmien välisen kuilun kaventamista. Avoin yliopistotarjonta toteuttaa jo itsessään yhteiskunnallista tehtäväänsä 5) tasa-arvoistamalla oppimisen mahdollisuuksia. Avoimen yliopiston opetustarjonta tukee parhaiten nuoria aikuisia: nuorten aikuisten jatkoopiskelumahdollisuudet ovat paremmat ja aikuisten uranvaihtajien tai täydennyskouluttautujien mahdollisuudet ovat laajemmat. Avoin yliopisto tukee ammatillista kehittymistä esimerkiksi avaamalla väylän kelpoisuus- tai pätevöitymiskoulutukseen tietyissä ammateissa. Opisto etsii yliopistokumppaniensa kanssa myös erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin sopivaa tarjontaa, jolloin opetuskielikin voisi olla muu kuin suomi tai ruotsi. Avoin yliopistotarjonta toteuttaa myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista elinikäistä oppimista. Avoin yliopisto tarjoaa lisäväylän kohderyhmilleen edetä oppimistarpeidensa mukaisella opinpolulla. Espoon työväenopistolla ei ole tällä hetkellä kesäyliopistotarjontaa. Kesäyliopistotarjonta laajentaisi espoolaisten mahdollisuuksia avoimen yliopiston mukaisiin opintoihin asukkaiden elämäntilanteeseen sopivana ajankohtana. 3.4 KILPAILU OPISKELIJOISTA Avoimen yliopisto-opetuksen järjestäminen on yliopistojen oman tarjonnan lisäksi erityisesti kesäyliopistojen, työväen- ja kansalaisopistojen sekä kansanopistojen tehtävä. Samalla useat järjestäjät saattavat kilpailla asiakkaista keskenään. Espoon työväenopistossa järjestetään Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintoja. Koska Espoon työväenopisto ja Helsingin Avoin yliopisto sijaitsevat kumpikin
10 10 pääkaupunkiseudulla, saattaa tilanne näyttäytyä päällekäislstä tarjonnalta ja samalla kilpailulta. Koska Espoon työväenopistossa avoimen yliopiston opiskelijoista vajaa 80 prosenttia on espoolaisia 4, voidaan Helsingin Avoimen yliopiston toimintaa katsoakin Espoon opetusta tukevaksi toimeksi. Tällöin Helsingissä on mahdollista suorittaa puuttuvia jaksoja tai täydentää tietämystään aineopinnoilla. Edellä mainittuun tutkimustulokseen peilaten myöskään Helsingin suomenkielinen työväenopisto (jäljempänä HTO) ei näyttäisi olevan varteenotettava kilpailija. HTO:n kilpailuetuna onkin lähinnä Espoota alhaisempi kurssihinnoittelu. Espoolaisten osuus HTO:n avoimen yliopiston opinnoissa oli 10 prosenttia vuonna Pääkaupunkiseudulla muita avoimen yliopisto-opetuksen tarjoajia ovat lähinnä pienemmät kansalaisopistot sekä Helsingin aikuisopisto. Näiden kurssitarjonta on kuitenkin suppeahko. Helsingin seudun kesäyliopisto toimii kesäkauden lisäksi myös muuhun vuodenaikaan tarjoten avoimen yliopiston opintoja monipuolisesti. Pääkaupunkiseudun kuntien ylläpitämään kesäyliopistotoimintaan osallistuvista joka yhdeksäs on espoolainen. Sijainti rajoittanee espoolaisten halukkuutta osallistua kyseisiin opintoihin. Toisaalta opetustarjonta ei luo kilpailua, koska päällekkäisyyttä opinnoissa ei juurikaan ole. Alueellisesti merkittävimmäksi kilpailijaksi valikoituu Kauniaisissa sijaitseva Työväen Akatemia, joka tarjoaa esimerkiksi Helsingin Avoimen yliopiston opintoja useissa perusopinnoissa sekä yksittäisissä jaksoissa. Opetus tapahtuu pääasiassa päiväsaikaan, mikä usein sulkee pois työssä käyvän aikuisopiskelijan mahdollisuuden osallistua opintoihin. Lisäksi hinnoittelu Työväen Akatemiassa on usein huomattavasti korkeampi kuin Espoon työväenopistossa. Tämä saattaa niin ikään karsia kilpailua. 4 Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintotarjonta pääkaupunkiseudulla - pystymmekö yhdessä vastaamaan kysyntään? 2009.
11 11 4. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS ESPOON TYÖVÄENOPISTOSSA 4.1 AVOIMEN YLIOPISTON OPISKELIJA ESPOON TYÖVÄENOPISTOSSA Espoon työväenopistossa avoimen yliopiston opintoja suorittavat asiakkaat muodostuvat pääsääntöisesti oman kunnan asukkaista; noin neljä viidesta on espoolainen. Myös helsinkiläiset suorittavat jonkun verran avoimen yliopiston opintoja Espoossa. Viiden vuoden seurannassa heitä on arviolta 14 prosenttia opiskelijoistamme. Sekä Kauniaisten että Vantaan osuus on sen sijaan marginaalinen, vain noin 0,02 prosenttia. Opiskelijoista enemmistö, noin 80 prosenttia, on naisia. Toisaalta, vaikka vain viidesosa on miehiä, oppiainekohtaisia erojakin löytyy. Esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan aineissa on sekä miehiä että naisia on yhtä paljon. IIkäjakauman mukaan opiskelijamäärä kasvaa tasaisesti 20 ikävuodesta alkaen. Huipussaan se on vuotiailla, joita on 27 prosenttia kaikista opiskelijoista. Tämän jälkeen opiskelijamäärä kääntyy jälleen laskuun. Yli 55-vuotiaita kaikista Espoon työväenopiston avoimen yliopiston opiskelijoista on vain yhden prosentin verran. Toisaalta ikääntyvämmälle väestöllle tarjoutuu vaihtoehdoksi opiskelu ikäihmisten yliopistossa, jossa ei suoriteta opintopisteitä. Espoon työväenopisto tarjoaa myös ikäihmisten yliopiston luentoja ja seminaareja. Asiakkaiden koulutustaso on korkea. Useammalla kuin joka toisella on korkeakoulututkinto. Kun seurantaluvuista poistetaan nuoret, alle 25-vuotiaat, kasvaa korkeakoulutettujen prosentuaalinen osuus entisestään. Esimerkiksi suurimman ikäryhmän, vuotiaat, opiskelijoista 71 prosentilla on korkeakoulututkinto. Alimman korkea-asteen tutkinnon on suorittanut noin 14 prosenttia opiskelijoista. 5 Kärjistetty tyyppiesimerkki opiskelijasta on ruuhkavuosiaan viettävä, korkeakoulututkinnon suorittanut naispuolinen espoolainen. 5 Kuha-raportit: Opiskelijatilastot
12 OPISKELUMOTIIVIT Opisto selvittii opiskelijoiden motivaatiota keväällä 2011 opiskelijoille suunnatussa kyselyssä. 6 Tulosten mukaan avoimen yliopisto-opintojen yleissivistyksellistä hyötyä pidettiin lähes poikkeuksetta tärkeänä. Opiskelu uuden ammatin tai uran aloittamiseksi oli 60 prosenttille tärkeä tai erittäin tärkeä peruste. Tärkeänä pidettiin niin ikään mahdollisuutta tutustua oppiaineeseen (80 prosenttia). Sen sijaan varsinaisesti pääsykokeisiin valmentavina vaihtoehtona opintoja ei suuremmin koettu. Kolmanneksella on aikeena hakea avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi. He, jotka myös pääsevät yliopiston perusopiskelijaksi, pystyvät liittämään avoimessa yliopistossa suorittamansa opinnot suoraan tuleviin yliopistoopintoihinsa. Useampi kuin kaksi kolmesta piti erittäin tärkeänä sitä, että ammatillinen osaaminen kehittyy avoimen yliopiston opinnoissa. Se, suoritettiinko avoimen yliopiston opintoja harrastuksena, jakoi motiiveja tasaisesti kautta linjan. Hyötyä opinnoistaan oli vastaajista kokenut paljon tai erittäin paljon 83 prosenttia. 4.3 AVOIMEN YLIOPISTO-OPINTOJEN HINNOITTELU JA TALOUS Avoimen yliopisto-opetuksen hinnoittelu Espoon työväenopistossa muodostuu yliopiston perimästä rekisteröintimaksusta sekä opiston omista kurssimaksuista. (Rekisteröintimaksusta tarkemmin luvussa 2.) Rekisteröintimaksu oikeuttaa henkilön opiskelemaan yliopiston määrittämän ajan samalla maksulla. Opiston kurssimaksut avoimen yliopisto-opetuksen osalta muodostuvat lähiopetuksessa ensisijaisesti opintopisteiden mukaan ryhmiteltynä kahteen hintaluokkaan (2-4 opintopistettä ja 5-8 opintopistettä). Lisäksi poikkeuksellisen suuria opetustuntimääriä sisältäville kursseille on oma hinnoittelu. Monimuoto-opinnoissa on yksi kiinteä hinta koko opintokokonaisuudelle. Lukuvuonna alkaneiden perusopintojen kokonaishinta vaihteli edullisimmillaan 264 eurosta aina kaksi lukuvuotta kestävään, 942 euron hintaiseen käsityötieteen perusopintoihin. Näistä maksuista 70 euroa opisto maksaa yliopistolle. 6 Espoon työväenopiston Avoin yliopisto. Asiakaskysely kevät 2011
13 13 Osa opinnoista suoritetaan kirjatentteinä, jolloin kuulusteluille on oma kiinteä hinta. Opistoon on mahdollista tulla tenttimään myös niinkutsuttuna siirtotenttinä muualla Suomessa suoritettavia kuulusteluja. Tällöin asiakas välttyy matkustamasta joskus kaukanakin järjestettävään tenttitilaisuuteen. Opisto laskuttaa asiakasta tästä etätenttipalvelusta kirjatenttimaksun mukaisesti. Avoimen yliopisto-opetuksen kurssihinnat tarkistetaan vuosittain työväenopiston yleisiä korotuksia noudattaen. Uudet hinnat hyväksytetään Espoon kaupungin kulttuurilautakunnassa. Avoimen yliopisto-opetuksen tulot opistossa muodostuvat edellä kuvatun hinnoittelun mukaisista kurssituloista. Suurin menoerä syntyy opetus- ja tuutorointipalkkioista. Työväenopisto tekee opetusta tarjoavan yliopiston kanssa sopimuksen avoimen yliopistoopetuksen järjestämisestä ennen opetuksen alkua. Siinä opisto sitoutuu noudattamaan avoimessa yliopisto-opetuksessa voimassa olevia opetuspalkkioita ja samalla vastaamaan oppilaitoksessa tapahtuvan lähiopetuksen opetuspalkkioista sekä tuutoreiden palkkioista. Muita menoja aiheutuu muun muassa kirjatenttien laadinnasta, korjauksesta ja tentinvalvonnasta. Avoin yliopisto laskuttaa opistolta opiskelijakohtaiset rekisteröintimaksut. Nämä maksut opisto puolestaan laskuttaa opintojen alussa asiakkailtaan. 5. TOIMINNAN LINJAUKSET Tämän selvityksen perusteella avoimen yliopiston tarjonta Espoon työväenopistossa tulee linjata vastaamaan opiston strategisia linjauksia. Esiin ovat nousseet seuraavat kehittämiskohteet, joille tulee laatia lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteet ja toimintasuunnitelma: o Avoimen yliopiston opetustarjonnan tulee perustua Espoon alueen palvelutarpeeseen, joka selvitetään kerran kahdessa vuodessa toteutettuna asiakastutkimuksella. Opisto selvittää palvelutuotteidensa palvelutarvetta pääasiassa kysyntää seuraamalla: jonoja tilastoimalla, palautejärjestelmän kautta saapunutta tietoa analysoimalla tai muun järjestelmän kautta tehdyllä kyselyllä. Palvelutarvekyselyjä on mahdollista myös räätälöidysti ostaa asiakastutkimuksia tekeviltä yrityksiltä tai soveltuvan oppilaitoksen opiskelijatyönä. Kyselyjä tulisi tehdä säännöllisesti, vertailukelpoisesti ja luotettavasti.
14 14 Avoimen yliopiston opetusta järjestetään Espoon työväenopistossa vuosibudjetin mukaisesti. Opiston tahtotila on säilyttää avoimen yliopisto-opetuksen tuntimäärä nykyisellä tasolla myös tulevina vuosina. o Espoon työväenopiston avoimen yliopiston opetustilat ovat tällä hetkellä keskitetty Tapiolaan. Tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että avoimelle yliopistolle järjestetään opetustilat keskitetysti hyvien liikenneyhteyksien varrelle, kaupungin palveluverkkolinjausten mukaisesti. Avoimen yliopiston tarjontaa voidaan keskittää Tapiolaan. Myös Leppävaara kasvavana kaupunkikeskuksena on hyvä paikka, mikäli Avoimen yliopiston toiminnalle löytyy keskeiseltä paikalta toimivat tilat. o Avoimen yliopiston opetusta kehitetään yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Avoin yliopisto-opetus tukee välillisesti Espoon kaupungin henkilöstön koulutusta. Tarjonnassa on lukuisia oppiaineita, joita kaupungin henkilöstö voi hyödyntää toimessaan. Uudeksi yhteistyötahoksi on virinnyt espoolaislukiot, erityisesti Etelä-Tapiolan lukio. Tällöin avoimen yliopiston opintoja on tarjolla myös lukiolaisille täydentämään vapaaehtoisten aineiden valikoimaa. Niin ikään yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun opistojen kanssa jatketaan. o Pedagogiset ratkaisut ovat yliopistokumppanien kanssa yhdessä toteutettavia kehittämiskohteita. Avoimen yliopiston tarjonnassa näitä ovat esimerkiksi verkkopedagogiikka ja sulautuva oppiminen, jossa avoimen yliopisto-opetuksen ja vapaan sivistystyön opetuksen välinen oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi tutkia ja viedä konkreettisesti sopimustasolle asti. o Uudet asiakkuudet huomioidaan opetustarjonnan suunnittelussa. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää nuoriin ja maahanmuuttajiin.
15 15 Uusista ylioppilaista jatko-opintoihin hakee ylioppilasvuonna kolme neljästä, mutta opiskelemaan pääsee vain noin 40 prosenttia. 7 Usein vaihtoehdoksi nuorelle jää välivuoden vietto. Avoimen yliopiston opinnot palvelevatkin näitä espoolaisnuoria monella tapaa. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voivat mahdollistaa opiskelupaikan yliopistossa niin sanotun avoimen väylän kautta. Opinnoista on myös hyötyä hakeuduttaessa tutkinto-opiskelijaksi yliopiston opiskelijavalinnan kautta. Opinnot voi sisällyttää tutkintoon, kun henkilö saa tutkinnonsuoritusoikeuden yliopistoon. Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat lisäksi hyvän mahdollisuuden tutustua oppiaineeseen sekä ylläpitää opiskelutaitoa. Espoon asukasmäärästä muunkielisiä on 8,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa yli henkilöä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. 8 Työväenopiston onkin syytä huomioida avoimen yliopiston opetustarjonnassa myös tämä ryhmä avoimen yliopiston opetusohjelmassaan. Tällöin opetus tapahtuisi esimerkiksi englannin kielellä. Koska opetuksen sisällöt ja opettajat tulevat yliopistoista, vaatii toteutus myös yhteistyötä ja vastaantuloa yliopiston taholta. Lähteet: Espoon työväenopiston Avoin yliopisto. Asiakaskysely kevät Webropol-kyselyn tulokset Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintotarjonta pääkaupunkiseudulla - pystymmekö yhdessä vastaamaan kysyntään? Helsingin yliopisto. Helsinki. Helsingin Avoin yliopisto: Historia [verkkojulkaisu]. Helsinki: Helsingin yliopisto [viitattu ]. Saantitapa: Kuha-raportit: Opiskelijatilastot Espoon työväenopiston kurssihallintajärjestelmä
16 16 Rinta-Kanto, Jorma, Nirvi, Mika Avoimen yliopiston asema, tehtävä ja tarpeet - näkökulmia vapaan sivistystyön kehittämisen kannalta. Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Tietoa Espoosta. Espoo lukuina [verkkojulkaisu]. Espoon kaupunki [viitattu ]. Saantitapa: Valtaosa uusista ylioppilaista viettää välivuoden opinnoista [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus. [viitattu ] Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12 Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Yliopistopaino. Helsinki 2009.
17 17 Liite 1 Rehtori Tarja Lang, STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT VISIO: ESPOON KAUPUNGIN TYÖVÄENOPISTO ON INNOVATIIVINEN JA ARVOSTETTU VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄJÄ SUOMESSA MISSIO: ESPOON TYÖVÄENOPISTO ON KAKSIKIELINEN, MONIKULTTUURINEN OPISKELU- JA KOHTAAMISPAIKKA GLOBAALI MAANTIEDE: -KANSALLISESTA TALOUDESTA MAAILMANTALOUS -SOSIAALIVALTION YKSITYISTYMINEN -BIOLOGIA JA ILMASTONMUUTOS -KAUPUNKIALUEIDEN LUOKKAISTUMINEN -LUOVAN LUOKAN KESKUKSET -GLOBAALI LIIKKUVUUS -ELINYMPÄRISTÖN HYVINVOINTI TEKNOLOGIA -TTT -VERKOSTOTALOUS -SÄHKÖISET PALVELUT ARVOT: - IHMINEN ENSIN - OPPIMINEN ON SUURI MAHDOLLISUUS -YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN YHTEISKUNNALLISET JA TYÖELÄMÄN MUUTOKSET: -UUDET AIKATAULUT -SOSIAALISEN PÄÄOMAN VÄHENEMINEN -LÖYHÄT SITEET LISÄÄNTYVÄT - MODERNI LUOVA LUOKKA JA KANSALAISYHTEISK UNTA -UUDET TULOKKAAT (MAMUT) -BOHEEMIUS YLEISTYY TULOKSELLIOSUUS & TEHOSTAMINEN -KANSALLINEN ARVIOINTI -PAIKALLINEN ARVIOINTI -LAATU-AJATTELU -SIVISTYKSEN ARVIOINTI PROBLEMAATTISTA -BSC, CAF, ITSEARVIOINTI, OPISKELIJATYYTYVÄISY YSMITTAUKSET, ASIAKASRAADIT OSAAVA HENKILÖSTÖ - LAADUN TAE Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 1
Avoimien yliopistoopintojen
www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen
LisätiedotAvoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012
Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä
LisätiedotAvoimien yliopistoopintojen
Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen
LisätiedotEspoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.
Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.
LisätiedotKansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu
Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön
LisätiedotVapaan sivistystyön uudistuvat työtavat
Vapaan sivistystyön uudistuvat työtavat Virtuaaliopetuksen päivät, Helsingin Messukeskus 3.12. 2012 Annukka Wiikinkoski, opetuspäällikkö Espoon työväenopisto Suomen toiseksi suurin kaupunki Asukkaita 252
LisätiedotLuonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012
Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009
LisätiedotHelsingin yliopiston Avoin yliopisto
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 15.5.2018 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2018 2021 1. Johdanto 2. Toimintakentän muutokset 3. Strategiset lähtökohdat 4. Avoimen AMK:n arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotVapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka
Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotSuomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet
Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotAvoimen Foorumi Laatutyöryhmä
1 Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turku 4. 5.10.2007 Merija Poikela, LaY 2 Ryhmä Avoimen D: osallistuneita info Poikela Merija, LaY, ryhmän vetäjä Finska Jukka, HY, Hassi
LisätiedotSinulle avoin yliopisto!
Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden
LisätiedotAvoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010
Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,
LisätiedotKokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius kaikille avointa opetusta iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta opetus vastaa yliopiston opetussuunnitelmia opiskelu on sivutoimista opiskelu on maksullista opiskelutavoissa
LisätiedotAvoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja
Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun
LisätiedotTavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü
2 AMMATTILUKIO Entinen lukiopolku-nimitys Syksystä 2018 alkaen Ammattilukiolla tarkoitetaan lukioopintoja ammatillisten opintojen rinnalla. Visio: päivälukiolaisilla mahdollisuus sisällyttää lukion oppimäärään
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotAVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN
AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA
LisätiedotOhjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys
Kansanopistojen tarjoamat mahdollisuudet urapolun eri vaiheissa Ohjauksen ajankohtaisfoorumi: Koulunsa päättävien palvelut 24.3.2017 kehittämispäällikkö Tytti Pantsar, Suomen Kansanopistoyhdistys Kansaopistoista
LisätiedotPSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.
PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotKyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä
Kyläkulttuuria paikallisuus vahvistuu 12.3.2009 Sysmä Vapaan sivistystyön laki: Tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä
LisätiedotSOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA
1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.
LisätiedotYliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin
LisätiedotKuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo
KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotAvoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007
Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Ajankohtaiset asiat avoimessa yliopistossa Leena Leskinen, Kuopion yliopisto 1 avoimuus- ei suljettu kaikille Avoimen yliopiston perustehtävänä koulutuksellisen
LisätiedotKansallinen koulutuksen arviointikeskus
1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
LisätiedotLasten ja nuorten kulttuuriseminaari
Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotTutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja
Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotJohdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE
Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotKANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola
KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena
LisätiedotTyön murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman
Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat Opetusneuvos Annika Bussman Työn murros ja elinikäinen oppiminen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8 Lähtökohtia: Koko koulutusjärjestelmä
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotHelsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen
Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotKielten opetuksen haasteet korkeakouluissa
Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen
LisätiedotTampereen kesäyliopisto
Tampereen kesäyliopisto Avoin kaikille 11 Yhteistyökorkeakoulua 10 000 opintopistettä 5000 opiskelijaa 26 oppiainetta Miksi opiskella avoimia yliopisto-opintoja voit hyödyntää välivuoden pääset elämässä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina
LisätiedotHIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017
1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana
LisätiedotKaukaa viisaaksi! yleistä Itä-Suomen yliopistosta yleistä avoimesta yliopistoopiskelusta. opintojen suunnittelusta ohjaus- ja neuvontapalvelut
Kaukaa viisaaksi! yleistä Itä-Suomen yliopistosta yleistä avoimesta yliopistoopiskelusta opintojen suunnittelusta ohjaus- ja neuvontapalvelut ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto
LisätiedotOPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012. Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?
OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo 11.12.2012 Mikä muuttuu tai tulisi muuttua? Jukka Söderdahl Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Nastataulusta kokonaisvaltaiseen
LisätiedotOletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.
LisätiedotKasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op
Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotKansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja
Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotSuunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA
Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus
LisätiedotNuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa
Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotKorkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan
LisätiedotTekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari
Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotLausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu
Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 20.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotAvoin ammattikorkeakoulu
Avoin ammattikorkeakoulu Strategia 2009-2012 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2009-2012 1 Sisällys 1. Johdanto 2. Strategian lähtökohdat 3. Avoimen ammattikorkeakoulun arvot, toiminta-ajatus ja visio
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotElinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot
Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotTampereen kesäyliopisto
Tampereen kesäyliopisto Avoin kaikille 11 Yhteistyökorkeakoulua 10 000 opintopistettä 5000 opiskelijaa 30 oppiainetta 12 kieltä Ilman opiskelupaikkaa? vietä välivuosi avoimen yliopiston opintojen parissa!
LisätiedotKANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO KANSALAISOPISTON YLLÄPITÄMISLUPAA KOSKEVA HAKEMUS HUOM: Hakemus koskee vain vapaan sivistystyön laissa tarkoitettua koulutusta. Ilmoitetaan vain
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotLUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki
LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotVarsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011
Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta
LisätiedotKIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)
Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50
Lisätiedot