Tuloksia SYKEn teema-alueilta 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuloksia SYKEn teema-alueilta 2014"

Transkriptio

1 Tuloksia SYKEn teema-alueilta 2014 Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus Metsiin liittyviä ekosysteemipalvelu- ja biodiversiteettihankkeita Jukka-Pekka Jäppinen Suomen ympäristökeskus Teemavastaavat: Petri Ahlroth & Eeva Furman Muokattu laajemmasta esityksestä, jonka toimittajat: Petteri Vihervaara, Riikka Paloniemi, Jukka-Pekka Jäppinen, Irina Bergström, Minna Pekkonen ja Riku Lumiaro 1

2 YM strateginen teema 1: Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvotteleminen EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden valmistelu ja toimeenpano Ympäristöhallinnon kokonaisvaltainen ilmasto- ja energiatehokkuusohjelma ja sen toteuttaminen 2

3 Maapallon maaperän hiilivarat osataan laskea entistä luotettavammin ilmastonmuutoksen arvioita varten MAAPERÄ Maaperän hiilivarojen tunteminen on tärkeää arvioitaessa maapallon ilmastonmuutosta, koska maan hiilivarasto vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Maaperän hiilimalli Yasso yhdistettiin Max Planck -instituutin ilmastomalliin. paransi merkittävästi maaperän hiilimäärän arvioita eri puolilla maapalloa. Uudella menetelmällä saadaan entistä luotettavampia arvioita maapallon ilmastonmuutoksesta. Max Planck -instituutin ilmastomalli on yksi arvostetuimmista IPCC:n ilmastonmuutosarvioihin käytetyistä malleista. Lisätietoja: Maapallon maaperän hiilivarat laskettuna Max Planck -instituutin ilmastomalliin liitetyllä Yasso-mallilla Goll ym Strong dependence of CO2 emissions from anthropogenic land cover change on soil carbon parametrization and initial land cover. Global Biogeochemical Cycles (In review). 3

4 MAAPERÄ Maaperän ja bioenergian tutkimuksen kärkitulokset 2014 Metsäenergiasta saa hiilineutraalia pienellä lisäkustannuksella. Maaperän hiilidioksidipäästöt kasvavat luultua enemmän ilmaston lämmetessä. Maapallon maaperän hiilivarat osataan laskea entistä luotettavammin ilmastonmuutoksen arvioita varten. Puiden juurakot voidaan kartoittaa tarkasti uudella menetelmällä. Suomen peltojen maaperän hiilivarat hupenevat pienen hiilisyötteen vuoksi. Professori Jari Liskin tutkimusryhmä Lisätietoa: jari.liski(at)ymparisto.fi 4

5 YM strateginen teema 2: Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous Ympäristöhallinnon ohjelma vihreään talouteen siirtymiseksi ja sen toteuttaminen Ympäristönäkökulman vaikuttava integrointi erityisesti maatalous-, metsä-, energia- ja kaivossektorin säädöksiin, strategioihin ja toimintaan sekä arktiseen yhteistyöhön Jätteiden ja ravinteiden kierrätyksen tehostaminen 5

6 FIBSin Business & Biodiversity Master Class -koulutus Tavoite: lisätä yritysten tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja toimintansa vaikutuksesta siihen. yritykset löytävät liiketoiminnan ja ekosysteemipalveluiden väliset kytkökset. Kukin mukana ollut yritys teki ekosysteemipalvelumallin Mistä ekosysteemipalveluista yritys on riippuvainen ja miten yrityksen toiminta niihin vaikuttaa? Finnish Business & Society, FIBS Vuonna 2014 valmennukseen osallistui FIBS-jäsenyrityksiä: Fazer, Fingrid, Fortum, Lemminkäinen, NCC Roads, Nokian Renkaat, Rudus, TVO ja YIT. Vuoden 2015 yrityksiä haetaan.

7 FIBSin Business & Biodiversity Master Class -koulutus Finnish Business & Society, FIBS Suunnittelu & toteutus: biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro & kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, SYKE/LK Viestintätyöpajan veti mainostoimisto Tasku Koulutustilaisuuksissa kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja myös muista organisaatioista ja yrityksistä. Lisätietoa: Leila Räsänen(at)fibsry.fi jukka-pekka.jappinen(at)ymparisto.fi riku.lumiaro(at)ymparisto.fi

8 Ekologinen kompensaatio No Net Loss of Biodiversity KOMPENSAATIO TAVOITE Selvitetään lajit ja elinympäristöt, joissa ekologinen kompensaatio on mahdollista. Kompensaation vaikutukset ja mahdollisuudet tarkastellaan eri tasoilla: mekanismi luonnontiede / ekologia lainsäädäntö hallinto talous PILOTTIKOHTEIDEN VALINTA Kuvat Olli Ojala (LK/SYKE)

9 KOMPENSAATIO Ekologinen kompensaatio Biodiversity Offsetting Helsinki Challenge 2015 SYKEn Luontoympäristökeskus ja Ympäristöpolitiikkakeskus ovat mukana Helsinki Challenge -kilpailussa (http://challenge.helsinki.fi/) kompensaatiomekanismeihin liittyvä STN-tutkimusidea valmisteilla etsitään potentiaalisia yhteistyökumppaneita saadaan näkyvyyttä aiheelle TIIMI: Prof. Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto), Prof. Janne Kotiaho (Jyväskylän yliopisto), Prof. Atte Moilanen (Helsingin yliopisto) Olli Ojala, Minna Pekkonen (SYKE/LK), Eeva Primmer, Heli Saarikoski, Jussi Kauppila, Tiina Jääskeläinen (SYKE/PK), Anna Talvitie (UH) Lisätietoa: Kuva: 9

10 Ekologinen kompensaatio Ekosysteemihotelli pilottihanke Testataan ja kehitetään uusi toimintamalli tilanteisiin, joissa rakennushankkeet ja luontoarvot ovat ristiriidassa. Pilottihankkeessa siirretään paahdeympäristön ekosysteemi tierakennushankkeen ajaksi läheiselle sorakuopalle. Hanke käynnistyi syksyllä 2014 Toteuttajina: SYKE/LK ja Rudus Osarahoitus: Koneen Säätiö KOMPENSAATIO Lisätietoa:

11 YM strateginen teema 3: Hyvä ympäristön tila Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimeenpano Kansallisen ilmansuojeluohjelman laatiminen ja toteutuksen käynnistys Rakentamisen laadun parantamisohjelma ja rakennusvalvonnan kehittäminen Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostaminen Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen 11

12 CLIMES-hanke: Impacts of climate change on multiple ecosystem services: processes and adaptation options at landscape scales Suomen Akatemian ja Kiinan tiedeakatemian rahoittama tutkimushanke (Martin Forsius/SYKE, Bojie Fu/RCEES, Kiina) CLIMES Hanke kehitti menetelmiä ja malleja eräiden keskeisten ekosysteemipalvelujen (hiilen ja typen sidonta, eroosion hillintä, vesitalous, biodiversiteetti-indikaattorit) arviointiin ja mallintamiseen alueellisella tasolla Tavoite: ESLab-työkalu

13 Spatial data Temporal drivers Models and methods Ecosystem services provided CLIMES-tulokset: kaksi erikoisnumeroa tiedesarjoissa CLIMES Fu, B., Forsius, M. & Liu, J. (eds.) Special issue: Ecosystem Services: Climate Change and Policy Impacts. Current Opinion in Environmental Sustainability 5/2013 Fu, B. & Forsius, M. (eds.) Special issue: Ecosystem services modelling in contrasting landscapes. Landscape Ecology Kehitettyjä menetelmiä hyödynnetään jatkossa muissa tutkimushankkeissa ja arviointityössä (TEEB-Suomi, AMAP, IPBES) River basins Municipalities Nature protection areas Land cover, vegetation type, crop variety Soil type, depth Bedrock Topography Lake area, volume, shoreline length Population Building stock Land use change Population change Harvesting Forest and crop growth, litterfall Climate (T, P) Deposition (S, N) Mapping Mass balances Dynamic models Yasso07 INCA-N Economic evaluations C emission trading Substituting water treatment for N retention Statistics on fishing revenue Carbon sequestration and storage in forest, cropland and lakes (grid, municipality, watershed, nature protection area) Nitrogen retention (watershed) Crop pollination by native bumblebees (grid) Rare species (municip.) Base cation balances (grid) Critical load exceedances (grid) Recreational fishing (municipality)

14 YM strateginen teema 4: Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpano Ekosysteemipalvelujen ja niiden tuottamien hyötyjen kartoittaminen, arvottaminen ja tunnetuksi tekeminen Viherrakenteen ja sinisen rakenteen kehittäminen alueidenkäytössä 14

15 Ekosysteemipalvelut yhdistävät ekologiset toiminnot ja elementit sosio-taloudelliseen ympäristöön Ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus Biologinen ja fyysinen rakenne tai prosessi (esim. kasvillisuuspeite tai biomassan nettotuotanto) Ekosysteemien toiminnot (esim. hiilen, veden ja ravinteiden kulku) Käyttöä ja hyödyntämistä ohjaavat tai rajoittavat politiikkatoimet Ekosysteemipalvelu (esim. ainespuu, energiapuu, ravinteiden pidätys, maisema) Inhimillinen hyvinvointi (Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen näkökulma) Palvelut, joita arvotamme ja pidämme hyvinvoinnin kannalta tärkeinä (ei sisällä kaikkia mahdollisia ekosysteemipalveluita) Ekosysteemien tuottamat hyödyt (esim. palveluista saatavat hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset) Ekosysteemien taloudellinen ja muu arvo (esim. markkinahinta, vältetty kustannus, maksuhalukkuus) ESP Eeva Luonnon pääoman hyödyntäminen ja käyttö

16 OpenNESS, ValuES, Suomen TEEB, SuoEko Ekosysteemipalvelujen arvottaminen Arvot ovat paikkaan ja aikaan sidottuja; arvottaminen edellyttää tapauskohtaista tarkastelua. Tarkasteltu ekosysteemipalvelujen koko kirjoa: tuotantopalvelut, säätely- ja ylläpitopalvelut, kulttuuriset ekosysteemipalvelut. Tutkittu ja kehitetty erilaisia ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia arvottamismenetelmiä. Hankkeita: OpenNESS ( ); EU FP7 ValuES ( ); Suomen Akatemia Suomen TEEB ( ); YM & SYKE SuoEko ( ); MMM Tuetaan hallitustenvälisen biodiversiteetti- ja ekosysteemipalvelupaneelin (IPBES) työtä. Lisätietoa: heli.saarikoski(at)ymparisto.fi; Jukka-Pekka.Jappinen(at)ymparisto.fi Eeva 16

17 OpenNESS Ekosysteemipalvelut ja luonnon pääoma, käsitteistä käytäntöön OPENNESS Tutkittu ( ) ja testattu käsitteitä ja eri tilanteisiin soveltuvia menetelmiä, joiden avulla voidaan edesauttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää käytännön toimintaa eri sektoreilla. Rahoitus: Euroopan Komissio FP7 35 partneria 27 tapaustutkimusta Lisätietoja: Kaupunkitapaustutkimukset: Barcelona, Oslo, Sibbesborg, Trnva ja Vitoria-Gasteiz Lisätietoja: Eeva 17

18 Suomen TEEB TEEB for Finland TEEB Suosituksia päättäjille miten ekosysteemipalvelut ja niiden perusta, Suomen luonnon monimuotoisuus, tulisi ottaa huomioon osana luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vihreän talouden kehittämistä. Sisältö: tärkeimpien ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja kuvailu, tilan ja kehityssuuntien arviointi, sekä taloudellinen ja muu arvottaminen. Tavoite: Ekosysteemipalvelujen kestävä hallinta Suomen biologisen monimuotoisuuden turvaamista koskevien toimien raportointi EU:lle ja CBD-sopimukselle. Toteuttajat: SYKE, IEEP, MTT (nyk. Luke), PTT, Itä-Suomen, Helsingin ja Lapin yliopistot. Rahoitus: Ympäristöministeriö & SYKE Vetäjä: Jukka-Pekka Jäppinen, SYKE/LK

19 TEEB Suomen TEEB TEEB for Finland Yhteenveto alan suomalaisesta tutkimuksesta sekä tärkeimpiin ekosysteemipalveluihin ja niiden tarjontaan vaikuttavista tekijöistä. Arvio eräiden tärkeimpien ekosysteemipalvelujen taloudellisesta merkityksestä sekä luontopääoman kansallisen tilinpidon (natural capital accounting) nykytilasta sekä ehdotuksia tilinpidon edistämiseksi. Katsaus: markkinapohjaisiin ekosysteemipalvelujen säätely- ja hallintakeinoihin esim. ekosysteemipalvelujen tuottamisesta perittävät maksut (PES), luontoarvopankki (Habitat banking) perinteellisempien ohjauskeinojen kehittämistarpeisiin. ekosysteemipalvelujen ja vihreän talouden suhteesta. Ekosysteemipalvelujen tilaa ja kehitystä kuvaavia indikaattoreita (FESSI). Esimerkki ekosysteemipalvelujen arvioinnista ja kartoituksesta Helsinki Uusimaa alueella. Ekosysteemipalvelujen tarkka sijoittaminen kartoille tarjoaa konkreettisen tavan visualisoida ekosysteemipalveluja sekä edistää yhteiskunnalle tärkeimpien alueiden (ns. viherrakenteen) määrittämistä ja turvaamista.

20 Suomen ekosysteemipalveluindikaattorit (FESSI) TEEB Lisätietoa: Ari-Pekka Auvinen, Laura Mononen & Petteri Vihervaara (SYKE/LK) Article submitted to Ecological Indicators: Mononen, L., Ahokumpu, A.-L., Auvinen, A.-P., & Vihervaara, P National ecosystem service indicators: measures of social-ecological sustainability.

21 MAES MAES Eurooppalainen ekosysteemiarvio Painoarvo EU:ssa kasvanut: EU:n BDstrategian päätyökalu vuoteen 2020 asti. Pilotteja eri teemoista: Suomessa kiinnostusta Soil-pilottiin (Luke, GTK, SYKE, HY). H2020 koordinaatiohanke ESMERALDA käynnistyy 2015 EU Marine MAES konsulttityö 2015 Luontodirektiivin raportointitietojen hyödyntäminen, lajiaineistot ja kaukokartoitus tärkeitä BD-näkökulmasta. Tukee alueellisia IPBES-arviointeja, pohjaa GEO-6 työlle. Lisätietoa: Petteri Vihervaara, SYKE/LK Tuore julkaisu: Vihervaara, P., Mononen, L., Auvinen, A.-P., Virkkala, R., Lü, Y., Pippuri, I., Packalen P., Valbuena, R. & Valkama, J How to integrate remotely sensed data and biodiversity for ecosystem assessments at landscape scale. Landscape Ecology. The final publication is available at Springer via 21

22 LUTU Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Tausta: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) ja Toimintasuunnitelma uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi (2011) Hanke tuottanut tietopohjaa: Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luontodirektiivin raportointi 2013 Metsälain uudistuksen valmistelu 2013 Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu Natura tietokannan päivitys 2014 Luonnonsuojelulain uudistamishanke 2014 Luontotyyppien asiantuntijaryhmät: 8 ryhmää: Itämeri, rannikko, sisävedet, suot, metsät, kalliot, tunturit, perinnebiotoopit. Noin 100 eri alojen asiantuntijaa. 22

23 LUTU Euroopan luontotyyppien arviointi tekeillä Suomen uusi arviointi tulossa Osallistutaan EUkomission tilaamaan Euroopan luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiin. Osallistutaan IUCN:n menetelmän kehittämiseen ekosysteemien uhanalaisuuden arviointiin. Valmistellaan toista Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointia ( ), jonka tulokset julkaistaan Lisätietoja: Anne Raunio, SYKE/LK 23

24 Suojelualueet lieventävät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia lajistoon LINNUT Suojelualueilla keskeinen merkitys lajiston säilyttämisessä ilmaston muuttuessa: Suojelullisesti merkittäviä lintulajeja oli enemmän suojelualueilla kuin suojelemattomilla alueilla ja lajimäärä ja säilyi korkeampana vuosista vuosiin (Suomen lintuatlas) Pohjoisten lajien (suo- ja tunturilinnut) lajimäärä pieneni. Eteläisten lajien (kosteikkolinnut) lajimäärä kasvoi. Virkkala et al. 2014, Ecol. Evol. 4:

25 Havaitut linnustonmuutokset ovat ennustettujen muutosten suuntaisia LINNUT Johtopäätökset: Suojelualueet hillitsevät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia Suojelualueverkon laajuus kussakin elinympäristössä keskeinen tekijä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen (Virkkala et al. 2013, Plos One 8, e63376) esim. metsiä suojeltu liian vähän Etelä-Suomessa Aiemmat päätökset suojelualueverkosta on tehty oikeansuuntaisesti suhteessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Havaitun ja ennustetun muutoksen välillä voimakas positiivinen korrelaatio (r=0.877, p<0.001) Virkkala et al. 2014, Ecol. Evol. 4: Virkkala et al. 2013, Biodiv. Cons. 22:

26 Kosteikkojen hoidon merkitys linnustolle Suomenlahden muuttoreitillä KOSTEIKOT Uhanalaisten kosteikkolintujen määrä kasvoi tuoreimmassa tarkastelussa Vesilinnuilla 5 lajilla (270 %) Kahlaajilla 4 lajilla (80 %) Valtakunnallisesti tärkeimpien lintuvesialueiden suojelupistepistearvo on laskenut 1960-luvulta 1,9 % vuosivauhtia. Tarkastelussa 21 kohdetta Suomenlahden muuttoreitin varrella, jotka olivat mukana Lintulahdet Life hankkeessa: Natura-verkoston SPA-alueita Kohteita hoidettu vuosien aikana kahtena jaksona. Tarvoitteena muodostaa toimiva suojelualueverkosto. Kuva: Antti Below 26

27 Kosteikkojen hoidon merkitys linnustolle Suomenlahden muuttoreitillä KOSTEIKOT Kahlaajat hyötyivät hoitotoimista eniten. Kaikki killat hyötyivät jostain hoitotoimesta. Sukeltajasorsat ja kalansyöjät hyötyivät vähiten. Hoitotoimilla suuri merkitys kosteikkolinnustolle ja monimuotoisuuden ylläpidolle. Yhteistyössä: SYKE, LUOMUS, YM, Metsähallitus, ELY-keskukset. Lisätietoja: Markku Mikkola-Roos SYKE/LK Petteri Lehikoinen: Hoitotoimien vaikutus Etelä-Suomen kosteikkojen linnustoon Laajempi merkitys Vaikutus koko muuttoreitin kosteikkolinnustoon - jopa populaatiotasolla Suomen kosteikkojen merkitys voi jatkossa olla suurempi - ilmastonmuutoksen rooli? Hoitotoimien vaikutuksen aikaskaala - jatkuva parannus, mutta nopea heikentyminen On tärkeää, että yhteisiä varoja on käytetty hyödyllisesti - lintujen lisäksi merkittävä hyöty myös ihmisille 27

28 DYYNIT Hiekkarantojen ja dyynien hoito-opas - uhanalaisen luontotyypin ja lajiston hyväksi Hiekkarannat ja dyynit ovat pinta-alaltaan pieni, mutta lajiston monimuotoisuuden suhteen merkittävä luontotyyppi. Uhkia: Itämeren rehevöityminen, kasvillisuuden umpeenkasvu, kuluminen, rakentaminen, ilmastonmuutos, vieraslaji kurtturuusun leviäminen. Tarve yleistajuiselle hoito-oppaalle! Suunnattu luonnonhoidon asiantuntijoille ja ranta-asukkaille. Luontotyyppien tilan parantaminen (LuTU), rannikkoryhmä Mukana: YM, SYKE/LK, Metsähallitus, Etelä- Pohjanmaan ELY, Åbo Akademi, HY:n harjoittelija Lisätietoja: Terhi Ryttäri, SYKE/LK https://helda.helsinki.fi/handle/10138/ (vain verkossa) 28

29 METSO-ohjelman seuranta ja kehittäminen Hanke: Seuraa METSOn etenemistä Tuottaa erilaisia asiantuntijapalveluja ministeriöille Koordinoi METSOon sisältyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita Vastuullinen johtaja: Kimmo Syrjänen, SYKE/LK Rahoittajat: YM & MMM, kesto ainakin 2016 loppuun METSO = Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

30 Vapaaehtoinen ja vuorovaikutteinen metsien suojelu Riikka METSO-ohjelma, etenkin vapaaehtoisuus ja vuorovaikutteisuus, arvostettua. Tärkeitä ajankohtaisia avoimia kysymyksiä: Mikä on ohjelman suhde muuhun luonnonsuojeluun? Kuinka ohjelman kustannustehokkuutta voidaan parantaa? METSO-ohjelmassa maanomistajien rooli keskeinen. Luonnonsuojelu- ja metsäammattilaisten yhteistyö on parantunut; vapaaehtoisen ohjelman menestyksen olennaista. Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan tavoita kaikkia metsänomistajia eikä ole kaikkien vaihtoehto. Markkinoinnin haaste; mikä metsänhoitoyhdistysten rooli markkinoinnissa? Kuva: Anna Salomaa Kuva: Anna Salomaa 30

31 TIKO Tieto, vuorovaikutus ja monimuotoisuusneuvonnan kohdentaminen Vapaaehtoisuus on paitsi maanomistajalähtöisyyttä; myös vuoropuhelua maanomistajien ja luonnonsuojelu- ja metsäammattilaisten välillä. Tarvitaan tutkimuksen ja käytännön monitieteistä vuoropuhelua: retkeilyjä, ryhmäkeskusteluja ja kyselyitä paikkatietotarkasteluja näiden synteesiä Riikka 31 Kuvat: Eeva Primmer, Annika Harlio ja Anna Salomaa

32 Tieto ja vuorovaikutus monimuotoisuusneuvonnon kohdentamisen tueksi (TIKO) TIKO Tavoitteena monitieteinen synteesi: Luonnonsuojeluarvot metsä- ja maatalousmaiseman rajapinnassa (Zonation). Metsänomistajien tavoitteet ja sopimusalttius. Yhdistetään kartalle erilaiset suojelukiinnostuksen tavat ja luonnonsuojelubiologinen tieto. Riikka Rahoittaja: MMM Kuva: Anni Arponen Partnerit: Luke, Helsingin yliopisto, Varsinais-Suomen ELY, Metsäkeskus Pohjois-Karjala, MTK. 32

33 METSO tarvitsee uusia kumppaneita, viestintää & kohdennettua markkinointia Tehdyn selvityksen mukaan: Kunnat, seurakunnat ja metsänhoitoyhdistykset tulisi saada kattavammin mukaan METSO-yhteistyöhön. METSOn yhteistoimintaverkostohankkeissa viestintä ja uudet hankekumppanit tuottavat vaikuttavuutta. Tämän pohjalta toteutettu: Mittava tiedotuskampanja METSOn mahdollisuuksista kunnille ja seurakunnille keväällä Uusien METSO-hankkeiden valintaa painottaen mm. viestinnän ja uusien yhteistyökumppaneiden merkitystä. Alueellisten Zonation-analyysien tulosten jalkautus ELY:jen käyttöön tulosten avulla voidaan mm. markkinoida METSOa arvokkaita kohteita omistaville maanomistajille. 33

34 METSO-ohjelman arviointi METSO-ohjelmaa arvioidaan yhdessä ohjelman toteuttajien kanssa ohjelman edetessä. Vuonna 2014 keskityttiin kohdennetun markkinoinnin vaikuttavuuteen ja hyväksyttävyyteen sekä metsänhoitoyhdistysten roolin vahvistamiseen METSOssa. Aineistoina: kyselyitä, haastatteluja, ryhmäkeskusteluja, dokumentteja Rahoittaja: YM Toteuttajat: SYKE/YPK ja SYKE/LK, yhdessä METSO-seurantaryhmän kanssa. Lisätietoa: Riikka 34

35 SUOT Soidensuojelun täydennysohjelma parantaa soiden ja soidensuojelun tilaa Suoluonnon tila on heikko ja heikentyy edelleen, erityisesti Etelä-Suomessa. Soidensuojelun täydennysohjelma täydentää nykyisen suojelualueverkoston alueellisia ja ekologisia puutteita. Valmistelussa mukana noin aluetta, n ha. Paikkatietotarkastelut keskeisessä roolissa kartoituskohteiden valinnassa ja tulosten analysoinnissa. Kuva: Kaisu Aapala, SYKE 35

36 SUOT Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu Hallitusohjelman toteutusta tukeva hanke. Ympäristöministeriön asettama Soidensuojelutyöryhmä, mukana 13 tahoa, toimikausi 9/ /2014, jatkoaika 1/2015 9/2015 Rahoitus: Ympäristöministeriö Lisätietoa: Soidensuojelutyöryhmän sihteeri: Kaisu Aapala (SYKE/LK) 36

37 Luonnonkukkien päivänä lumouduttiin kasveista Kesäkuun toisena sunnuntaina järjestettiin 98 kasviretkeä ympäri maata, joihin osallistui retkeläistä. Kasvit kiinnostivat ja herättivät ihastusta myös nuorten retkeilijöiden keskuudessa retkipalaute oli erittäin myönteistä. Retkeläisistä huolehti yli 130 vapaaehtoista kasviopasta. Teemalajiksi oli valittu Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lempikukka valkolehdokki. LUONNONKUKAT Presidenttipari Luonnonkukkien päivän kasviretkellä Naantalissa

38 SUOMEN LUONNON PÄIVÄ Suomen luonnon päivä innosti kansalaisia ulos luontoon ympäri Suomea Toista luonnon päivää vietettiin lämpimässä ilmapiirissä sää suosi retkeilyä ja ulkona olemista. Tapahtumakirjo on lisääntynyt ja luontoa juhlistettiin 107 tapahtumassa, joihin osallistui yli suomalaista. Lisäksi moni suomalainen lähti omin päin luontoon juhlistamaan päivää sienestyksen, ulkoilun ja hyvän seuran merkeissä. Hyvä medianäkyvyys: Facebook yli seuraajaa Suomen luonnon päivästä kirjoitettiin yli sata artikkelia. YLE lähetti kuusi tuntia suoraa radioohjelmaa Haltian päätapahtumasta. Tapahtuman suojelija Jenni Haukio esittää tervehdyksensä

39 Ohjauskeinovalikoima POLICYMIX EU/FP7 hanke Kilpailun vääristämistä koskevat säännökset estävät valtionavun käytön luontotavoitteisiin Riikka P Ohjauskeinovalikoiman institutionaalisia rajoitteita ja mahdollisuuksia Kartoittavan tarkastelu Kirjallisuus ja dokumentit Ohjaukset vaikutusmekanismit Vaikutusten testaaminen Maanomistajakysely Uudella taloudellisella ohjauskeinolla ei voi kokonaan muuttaa hallinnonalojen työnjakoa, joka pohjaa erilaisiin normeihin metsien käytöstä Taloudellisen korvauksen sisältävä sopimus ei ole innostanut yhteiskunnan odotuksia ja suojelun moraalisia perusteluita tärkeinä pitäviä metsänomistajia Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Barton, D.N Evolution in Finland's forest biodiversity conservation payments and the institutional constraints on establishing new policy. Society & Natural Resources 26(10), Raitanen, E., Similä, J., Siikavirta, K., Primmer, E Economic Instruments for Biodiversity and Ecosystem Service Conservation & the EU State Aid Regulation. European Environmental & Planning Law 10(1), Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Tainio A Forest owner perceptions of institutions and voluntary contracting for biodiversity conservation: Not crowding out but staying out. Ecological Economics 103, 1-10.

40 SCALES Riikka Politiikkakeinojen yhteisvaikutukset eri mittakaavoissa olennaisia (SCALES) Tutkitaan ohjausmekanismeja Lainsäädäntöä, kannustimia, osallistavia menetelmiä ja suunnittelua. Tutkitaan ekologisia, taloudellisia, sosio-kulttuurisia ja institutionaalisia vaikutuksia osana keinovalikoiman kokonaisuutta. Ohjauskeinoja ja niiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltava samanaikaisesti eri mittakaavatasoilla ja yli sektorirajojen. Uusien innovatiivisten politiikkakeinojen ja vanhojen kokonaisuus tärkeää vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta. 40

41 SCALES SCALES -hanke Luonnonsuojelun mittakaavoihin keskityttiin vuonna 2014 päättyneessä SCALES -hankkeessa: Securing the Conservation of biodiversity across Administrative Levels and spatial, temporal, and Ecological Scales Rahoitus: Euroopan Komissio (FP7) 90 partneria pääasiasta Euroopasta Lisätietoa: (SYKE/PK), (SYKE/LK) Riikka 41

42 Riikka Viherrakenne huomioitu maakuntakaavoituksessa paikkatietomenetelmin Ekosysteemipalveluiden tarjonta (alla) ja kysyntä kartoitettiin paikkatietoanalyysein Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viherrakenne-teeman valmistelun yhteydessä EKOUUMA

43 EkoUuma - Uudenmaan maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut EKOUUMA Tunnistettu Uudenmaan viherrakenteen avainalueet ekosysteemipalveluiden tarjonnan ja kysynnän perusteella. Sovellettu GreenFramemenetelmää. Arvioitu myös viherrakenteeseen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvia muutosvoimia. Riikka Toteutettu yhteistyössä Suomen TEEB -hankkeen kanssa. Rahoitus: Uudenmaan liitto, YM ja SYKE ( ). Loppuraportti kevättalvella Lisätietoja: SYKE/PK SYKE/PK 43

44 Luonnon aineettomat hyödyt näkyville maankäytön suunnittelussa MAANKÄYTTÖ Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja erilaisia aineettomia merkityksiä ja arvoja ihmisille kutsutaan kulttuurisiksi ekosysteemipalveluiksi. ESTIMAP-mallilla voidaan kartoittaa kulttuurisia ekosysteemipalveluita parhaiten tuottavat alueet suhteessa niiden läheisyyteen. Ihmisille arvokkaat ja merkitykselliset luonnon kohteet saadaan paikannettua osallistavilla paikkatietomenetelmillä. Karttapohjaisella HARAVA-kyselyllä voidaan tavoittaa suuria määriä ihmisiä. Paikallisissa tilaisuuksissa, kuten kaavanäyttelyssä Sipoossa, saadaan kerättyä kohdennetusti tietoa joko digitaalisesti tai paperikartalle. Uusilla menetelmillä saadaan luonnon aineettomat hyödyt näkyviksi maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Riikka 44

45 Urban-rural Continuum impact assessment and sustainable planning tool utility testing in Finland and Scotland ConTest Testattu ESTIMAP-mallin soveltuvuutta maankäytön suunnitteluun. ESTIMAP perustuu Recreation Opportunity Spectrum (ROS) menetelmään. Laajennettu ESTIMAP-malli luonnon tarjoamien virkistysmahdollisuuksien lisäksi muidenkin kulttuuristen ekosysteemipalveluiden arvioimiseen. Toteutus: Rahoitus: EU FP7 LIAISE Lisätietoja: Riikka 45

46 Säilyvätkö maankäytön suunnittelulle alussa asetetut tavoitteet läpi suunnitteluprosessin? Ekosysteemipalvelukäsitteen on ajateltu edistävän luonnon tuottamien hyötyjen kokonaisvaltaista ymmärtämistä maankäytön suunnittelussa. Suunnittelulle voidaan asettaa tavoitteita luontoarvojen säilyttämiseksi ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseksi kestävällä tavalla. Asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan välttämättä siirry suunnitteluprosessissa vaiheesta toiseen. MAANKÄYTTÖ Kuvat: copyright Sipoon kunta Riikka 46

47 Riikka BESAFE Biodiversity and ecosystem services: Arguments for our future environment BESAFE Tutkittu erilaisten luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ekosysteemipalveluihin liittyvien argumenttien vaikuttavuutta eri tasojen päätöksenteossa ja miten argumentit siirtyvät tasolta toiselle. Yhdyskuntasuunnittelutapaus: Sibbesborgin osayleiskaavoitusprosessi Sipoossa. Rahoitus: Euroopan Komissio FP Loppuraportti eri tapaustutkimusten argumenttianalyysien tuloksista: Lisätietoja: Leena Kopperoinen

48 MAANKÄYTTÖ Rakennettu alue laajentunut metsäalueille Maankäytön muutoksen tutkimus Suurin osa kaupunkiseutujen rakentamisen pinta-alasta on kohdistunut metsäalueille vuosina Pienemmissä kaupungeissa ja Helsingin kehysalueella merkittävä osa uudesta asuinkerrosalasta on kohdistunut lievealueen ennestään rakentamattomille maille, suurimmissa kaupungeissa jo rakennettujen alueiden yhteyteen. Riikka Havaitun kehityksen pohjalta on kehitetty väestöennusteeseen ja asuntokuntamuodostukseen pohjautuva koko maan kattava laskentamalli rakennetun alueen pinta-alasta maakunnittain vuoteen Tietoa käytetään maankäytön muutosten aiheuttamien CO 2 - päästöjen laskemiseksi. Osana hankkeita arvioitu CORINE Land Cover -aineistojen käytettävyyttä rakennetun alueen muutosten tutkimukseen ja seurantaan. 48

49 hehetaaria Rakennetun alueen laajenemista tutkittu kahdessa eri hankkeessa MAANKÄYTTÖ 2000-luvun kehitystä tutkittu YM:n rahoittamassa hankkeessa ja rakennetun alueen tulevaisuuden kehitystä Maankäytön skenaariot - hankkeessa yhdessä Metlan kanssa. Rahoitus: YM Lisätietoa: Ville Helminen & Maija Tiitu, SYKE Raportti: Rakennetun alueen laajeneminen Suomen kaupunkiseuduilla: RAKENNETUN PINTA-ALAN KEHITYS UUDELLAMAALLA Riikka 49

50 Politiikan ja suunnittelun tuki POLITIIKKA & SUUNNITTELU Tuetaan eri toimijoita ja päätöksentekoa eri tasoilla. Jatkuva vuoropuhelu tärkeää ja hyödyllistä. Yhteistoiminnallinen tiedontuotanto edistää sekä tiedontuotantoprosessia että sen lopputulosta. Se auttaa löytämään yhteistä ymmärrystä ja tulkitsemaan ja käyttämään tutkimustuloksia. Riikka 50

51 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Ekosysteemipalvelut-verkosto MAASEUTU Toteuttaa ja jalkauttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa Tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinotoiminnassa. Verkosto kokoaa toimijoita, luo edellytyksiä vuorovaikutukselle ja tiedonvälitykselle ja tunnistaa ekosysteemipalveluihin liittyviä mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä. Vuonna 2014 toiminta keskittyi luonto- ja maisemapalveluiden sekä hajautetun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistämiseen. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö (Makera). Partnerit: Tapio Oy, Itä-Suomen yliopisto. Lisätietoa: Riikka 51

52 Argumenta-hanke Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys ARGUMENTA SYKE ja Luke (ent. Metla) yhteishanke Vastuullinen johtaja Jukka-Pekka Jäppinen ja projektikoordinaattori Martina Reinikainen (SYKE) Vastuullinen johtaja Liisa Tyrväinen ja projektikoordinaattori Ann Ojala (Luke) Projektiryhmässä ja seminaareissa sekä työpajoissa laaja edustus eri organisaatioita. Rahoitus: Suomen Kulttuurirahasto ( ) Loppuraportti ilmestyi 2/ Argumentahanke 52

53 Monitieteinen Argumenta-hanke ehdottaa kansallista Luonto ja hyvinvointi -ohjelmaa Tutkijat ja päättäjät pohtivat ekosysteemipalvelujen sekä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suhdetta: Päättäjille tutkimusta ja politiikkaa koskevat ehdotukset Mm. kansallinen Luonto ja hyvinvointi ohjelma, joka sisältää toimenpide- ja tutkimusohjelman. ARGUMENTA Toimenpideohjelman tavoitteet: Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hyödyntäminen kestävällä tavalla Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. 53

54 Esiselvitys Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueverkoston kytkeytyneisyydestä ja ekosysteemipalveluista (ESGreenBelt) Esiselvitys paikkatietoaineistoista ja analyysimenetelmistä, joilla voidaan arvioida Fennoskandian vihreää vyöhykettä ekosysteemipalveluiden ja suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden kannalta. Pohjautuen kirjallisuuteen sekä asiantuntijahaastatteluihin ja -keskusteluihin. Annettu suosituksia koko vihreän vyöhykkeen arviointiin. Rahoitus: YM (10/ /2014) Kuva: YM Lisätietoa: Riikka 54

55 Riikka Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueelta on paljon hajanaista ja osin rajoitettua paikkatietoaineistoa Luonnonsuojeluarvojen lisäksi tärkeä alue ekosysteemipalveluiden kannalta. Ekosysteemipalveluita voidaan arvioida paikkatietoanalyysein, mutta vakiintunutta menetelmää ei ole. Paikkatietoaineistoa on tuotettu runsaasti eri mittakaavoissa. Aineistojen alueellisessa ja sisällöllisessä kattavuudessa, saatavuudessa ja yhteensopivuudessa on ongelmia. Koko alueen kattava ekosysteemipalveluja kytkeytyneisyysarvio edellyttää: Runsaasti (yhteis)työtä aineistojen kokoamiseksi. Toisiaan täydentäviä tarkasteluja eri mittakaavoissa. FENNOSKANDIA Kuva: YM 55

56 BPAN BPAN-hanke tukee edustavan suojelualueverkoston perustamista Barentsin alueelle boreaalisen ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Biodiversiteettisopimuksen (CBD) suojelualuetyöohjelman alueellinen aloite. Barentsin euroarktisen neuvoston hanke SYKE koordinoi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän viranomaiset, tutkimuslaitokset ja luonnonsuojelujärjestöt toteuttavat Pohjoismainen ministerineuvosto, Suomen, Ruotsin ja Norjan YM/UM, WWF-Venäjä rahoittavat

57 BPAN BPAN hanke Photo: Dmitry Deshevykh Aineistojen harmonisointi ja yhteisen kielen luominen luonnonsuojelutyöhön rajat ylittävästi. Paikkatietoaineistoihin perustuva arviointi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän aineistojen harmonisointi. Yhtenäinen suojelualueiden luokittelu suojelun tiukkuuden mukaan. Edustavuuden ja kytkeytyvyyden arviointi. Biodiversiteettisopimuksen (CBD) suojelualuetyöohjelman mukainen arviointi. Luoteis-Venäjän korkean luonnonsuojelun arvon alueilla maastotyöt ja suojelun edistäminen. Viestintä mm. toimittajaretkeilyt, seminaarit & valokuvanäyttely. Suositukset suojelualueverkoston kehittämistarpeista.

58 YM strateginen teema 5: Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot Kasvavien kaupunkiseutujen kaavoitus- ja sopimusmenettelyn kehittäminen Asumisen kustannustason alentaminen ja asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuuden parantaminen Ikääntyneiden kotona asumisen edellytysten parantaminen Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen parantaminen 58

59 EKOSYSTEEMIHAITTA Ekosysteemihaitat uusi käsite tasapainoiseen luontopolitiikkaan Ekosysteemit tuottavat ihmisille hyötyjen ohella haittoja. Haittojen esiintymistä Helsingin Sanomien uutisoinnissa tutkittu: Haitat esillä suhteellisen paljon (4,5 jutussa/vrk) Uutisoitujen haittojen skaala laaja (luonnon rumuus, pelot ja riskit, toiminnan estyminen). Kokemukset luonnon tuottamista haitoista voivat vaikuttaa asenteisiin ja toimintaan riippumatta haittojen todellisesta suuruudesta. Kiistanalainen käsite, synnyttää herkästi väärinkäsityksiä. Eeva Lisätietoa: Jari Lyytimäki Luonnon hyödyt eivät tule ilmaiseksi (blogi) ug

60 Laaja kiinnostus ja aktiivisuus EUssa Nature Based Solutions -teemaan NBS Eeva F + EPn konferenssi ym. kokoukset, ECn stakeholder consultation -prosessi + Muut RTD-verkostot (GreenSurge, ARTS, SPIRAL, SCALES, BioDiverSA; monitiet.) + Yhteydet terveys- ja hyvinvointialaan (Healthy Cities Europe, etc), mm. WHO EUn kestävää kasvua, hyvinvointia ja globaalia kilpailukykyä tavoitellaan Kaupunkiympäristöjen NBS yhteydessä koko ympäristön hoitoon Monenlaisia luontopohjaisia ratkaisuja, ml. tietoon pohjautuvia Ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin (ympäristö-, talous- ja sosiaaliset) 60

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Suomen TEEB TEEB for Finland Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi

Lisätiedot

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Barentsin alueen ympäristöministerikokous 2010, Tromsø, Norway The Environment Ministers urged further

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa Janne S. Kotiaho ELITE -seminaari 24.3.2015, Tieteiden talo, Helsinki ELITE -työryhmän toimeksianto 10.2.2014 YM asetti työryhmän ennallistamisen kansallisen

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen

Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen alaotsikko ekosysteemipalveluiden mallintamisessa; hiili, vesi ja biodiversiteetti Vanajaveden valuma-alueella (CLIMES-hanke) Esityksen pitäjä, organisaatio, tilaisuus,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä PAIKKATIETOANALYYSEJA UUDENMAAN VIHERRAKENTEESTA Leena Kopperoinen 31.10.2014 ja Pekka Itkonen Uudenmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Katsaus ekosysteemipalvelututkimukseen

Katsaus ekosysteemipalvelututkimukseen Katsaus ekosysteemipalvelututkimukseen Suomessa Kansallinen IPBES sidosryhmäseminaari 18.11.2013 Petteri Vihervaara, Finnish Environment Institute (SYKE) Ecosystem Change Unit, Natural Environment Centre

Lisätiedot

lisäarvoa LuonnosTa ympäristöä säästäen

lisäarvoa LuonnosTa ympäristöä säästäen lisäarvoa LuonnosTa ympäristöä säästäen Biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut ympäristöstrategian lähtökohtana Biodiversiteetti on osa businestä alasta riippumatta. Aika muuttuu siihen suuntaan ja vastakkaisasettelun

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö

Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö Elinympäristöjen tilan edistäminen, uudet biotalousinvestoinnit ja metsien kestävä käyttö Janne S. Kotiaho ELITE työryhmän puheenjohtaja, ympäristöministeriö Ekologian professori, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia Kuva: Niina Ala-Fossi Oma Piha -messut 29.3.2012 Dos. Susanna Lehvävirta, LTKM & UERG Viikki. www.helsinki.fi/yliopisto www.luomus.fi/viherkatot Osasto /

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna Khibiny National Park, Murmansk Region Photo: Anna Kuhmonen Sanna-Kaisa Juvonen Metsähallitus, luontopalvelut Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna Biologista

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178

KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA. Toimintasuunnitelma 2006-2007. Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 KUNTAMETSIEN SUUNNITTELUN TIEKARTTA Toimintasuunnitelma 2006-2007 Jouni Pykäläinen jouni.pykalainen@metla.fi p. 010 211 3178, 050 391 3178 Hankkeen tausta Kunnat omistavat n. 400 000 ha metsää Kuntametsissä

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3. Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot