Tuloksia SYKEn teema-alueilta 2014
|
|
- Ville Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuloksia SYKEn teema-alueilta 2014 Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus Metsiin liittyviä ekosysteemipalvelu- ja biodiversiteettihankkeita Jukka-Pekka Jäppinen Suomen ympäristökeskus Teemavastaavat: Petri Ahlroth & Eeva Furman Muokattu laajemmasta esityksestä, jonka toimittajat: Petteri Vihervaara, Riikka Paloniemi, Jukka-Pekka Jäppinen, Irina Bergström, Minna Pekkonen ja Riku Lumiaro 1
2 YM strateginen teema 1: Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi Kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvotteleminen EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden valmistelu ja toimeenpano Ympäristöhallinnon kokonaisvaltainen ilmasto- ja energiatehokkuusohjelma ja sen toteuttaminen 2
3 Maapallon maaperän hiilivarat osataan laskea entistä luotettavammin ilmastonmuutoksen arvioita varten MAAPERÄ Maaperän hiilivarojen tunteminen on tärkeää arvioitaessa maapallon ilmastonmuutosta, koska maan hiilivarasto vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Maaperän hiilimalli Yasso yhdistettiin Max Planck -instituutin ilmastomalliin. paransi merkittävästi maaperän hiilimäärän arvioita eri puolilla maapalloa. Uudella menetelmällä saadaan entistä luotettavampia arvioita maapallon ilmastonmuutoksesta. Max Planck -instituutin ilmastomalli on yksi arvostetuimmista IPCC:n ilmastonmuutosarvioihin käytetyistä malleista. Lisätietoja: Maapallon maaperän hiilivarat laskettuna Max Planck -instituutin ilmastomalliin liitetyllä Yasso-mallilla Goll ym Strong dependence of CO2 emissions from anthropogenic land cover change on soil carbon parametrization and initial land cover. Global Biogeochemical Cycles (In review). 3
4 MAAPERÄ Maaperän ja bioenergian tutkimuksen kärkitulokset 2014 Metsäenergiasta saa hiilineutraalia pienellä lisäkustannuksella. Maaperän hiilidioksidipäästöt kasvavat luultua enemmän ilmaston lämmetessä. Maapallon maaperän hiilivarat osataan laskea entistä luotettavammin ilmastonmuutoksen arvioita varten. Puiden juurakot voidaan kartoittaa tarkasti uudella menetelmällä. Suomen peltojen maaperän hiilivarat hupenevat pienen hiilisyötteen vuoksi. Professori Jari Liskin tutkimusryhmä Lisätietoa: jari.liski(at)ymparisto.fi 4
5 YM strateginen teema 2: Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous Ympäristöhallinnon ohjelma vihreään talouteen siirtymiseksi ja sen toteuttaminen Ympäristönäkökulman vaikuttava integrointi erityisesti maatalous-, metsä-, energia- ja kaivossektorin säädöksiin, strategioihin ja toimintaan sekä arktiseen yhteistyöhön Jätteiden ja ravinteiden kierrätyksen tehostaminen 5
6 FIBSin Business & Biodiversity Master Class -koulutus Tavoite: lisätä yritysten tietämystä luonnon monimuotoisuudesta ja toimintansa vaikutuksesta siihen. yritykset löytävät liiketoiminnan ja ekosysteemipalveluiden väliset kytkökset. Kukin mukana ollut yritys teki ekosysteemipalvelumallin Mistä ekosysteemipalveluista yritys on riippuvainen ja miten yrityksen toiminta niihin vaikuttaa? Finnish Business & Society, FIBS Vuonna 2014 valmennukseen osallistui FIBS-jäsenyrityksiä: Fazer, Fingrid, Fortum, Lemminkäinen, NCC Roads, Nokian Renkaat, Rudus, TVO ja YIT. Vuoden 2015 yrityksiä haetaan.
7 FIBSin Business & Biodiversity Master Class -koulutus Finnish Business & Society, FIBS Suunnittelu & toteutus: biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro & kehittämispäällikkö Jukka-Pekka Jäppinen, SYKE/LK Viestintätyöpajan veti mainostoimisto Tasku Koulutustilaisuuksissa kuultiin useita asiantuntijapuheenvuoroja myös muista organisaatioista ja yrityksistä. Lisätietoa: Leila Räsänen(at)fibsry.fi jukka-pekka.jappinen(at)ymparisto.fi riku.lumiaro(at)ymparisto.fi
8 Ekologinen kompensaatio No Net Loss of Biodiversity KOMPENSAATIO TAVOITE Selvitetään lajit ja elinympäristöt, joissa ekologinen kompensaatio on mahdollista. Kompensaation vaikutukset ja mahdollisuudet tarkastellaan eri tasoilla: mekanismi luonnontiede / ekologia lainsäädäntö hallinto talous PILOTTIKOHTEIDEN VALINTA Kuvat Olli Ojala (LK/SYKE)
9 KOMPENSAATIO Ekologinen kompensaatio Biodiversity Offsetting Helsinki Challenge 2015 SYKEn Luontoympäristökeskus ja Ympäristöpolitiikkakeskus ovat mukana Helsinki Challenge -kilpailussa ( kompensaatiomekanismeihin liittyvä STN-tutkimusidea valmisteilla etsitään potentiaalisia yhteistyökumppaneita saadaan näkyvyyttä aiheelle TIIMI: Prof. Markku Ollikainen (Helsingin yliopisto), Prof. Janne Kotiaho (Jyväskylän yliopisto), Prof. Atte Moilanen (Helsingin yliopisto) Olli Ojala, Minna Pekkonen (SYKE/LK), Eeva Primmer, Heli Saarikoski, Jussi Kauppila, Tiina Jääskeläinen (SYKE/PK), Anna Talvitie (UH) Lisätietoa: Kuva: 9
10 Ekologinen kompensaatio Ekosysteemihotelli pilottihanke Testataan ja kehitetään uusi toimintamalli tilanteisiin, joissa rakennushankkeet ja luontoarvot ovat ristiriidassa. Pilottihankkeessa siirretään paahdeympäristön ekosysteemi tierakennushankkeen ajaksi läheiselle sorakuopalle. Hanke käynnistyi syksyllä 2014 Toteuttajina: SYKE/LK ja Rudus Osarahoitus: Koneen Säätiö KOMPENSAATIO Lisätietoa:
11 YM strateginen teema 3: Hyvä ympäristön tila Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimeenpano Kansallisen ilmansuojeluohjelman laatiminen ja toteutuksen käynnistys Rakentamisen laadun parantamisohjelma ja rakennusvalvonnan kehittäminen Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostaminen Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistaminen 11
12 CLIMES-hanke: Impacts of climate change on multiple ecosystem services: processes and adaptation options at landscape scales Suomen Akatemian ja Kiinan tiedeakatemian rahoittama tutkimushanke (Martin Forsius/SYKE, Bojie Fu/RCEES, Kiina) CLIMES Hanke kehitti menetelmiä ja malleja eräiden keskeisten ekosysteemipalvelujen (hiilen ja typen sidonta, eroosion hillintä, vesitalous, biodiversiteetti-indikaattorit) arviointiin ja mallintamiseen alueellisella tasolla Tavoite: ESLab-työkalu
13 Spatial data Temporal drivers Models and methods Ecosystem services provided CLIMES-tulokset: kaksi erikoisnumeroa tiedesarjoissa CLIMES Fu, B., Forsius, M. & Liu, J. (eds.) Special issue: Ecosystem Services: Climate Change and Policy Impacts. Current Opinion in Environmental Sustainability 5/2013 Fu, B. & Forsius, M. (eds.) Special issue: Ecosystem services modelling in contrasting landscapes. Landscape Ecology Kehitettyjä menetelmiä hyödynnetään jatkossa muissa tutkimushankkeissa ja arviointityössä (TEEB-Suomi, AMAP, IPBES) River basins Municipalities Nature protection areas Land cover, vegetation type, crop variety Soil type, depth Bedrock Topography Lake area, volume, shoreline length Population Building stock Land use change Population change Harvesting Forest and crop growth, litterfall Climate (T, P) Deposition (S, N) Mapping Mass balances Dynamic models Yasso07 INCA-N Economic evaluations C emission trading Substituting water treatment for N retention Statistics on fishing revenue Carbon sequestration and storage in forest, cropland and lakes (grid, municipality, watershed, nature protection area) Nitrogen retention (watershed) Crop pollination by native bumblebees (grid) Rare species (municip.) Base cation balances (grid) Critical load exceedances (grid) Recreational fishing (municipality)
14 YM strateginen teema 4: Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpano Ekosysteemipalvelujen ja niiden tuottamien hyötyjen kartoittaminen, arvottaminen ja tunnetuksi tekeminen Viherrakenteen ja sinisen rakenteen kehittäminen alueidenkäytössä 14
15 Ekosysteemipalvelut yhdistävät ekologiset toiminnot ja elementit sosio-taloudelliseen ympäristöön Ekosysteemit ja luonnon monimuotoisuus Biologinen ja fyysinen rakenne tai prosessi (esim. kasvillisuuspeite tai biomassan nettotuotanto) Ekosysteemien toiminnot (esim. hiilen, veden ja ravinteiden kulku) Käyttöä ja hyödyntämistä ohjaavat tai rajoittavat politiikkatoimet Ekosysteemipalvelu (esim. ainespuu, energiapuu, ravinteiden pidätys, maisema) Inhimillinen hyvinvointi (Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen näkökulma) Palvelut, joita arvotamme ja pidämme hyvinvoinnin kannalta tärkeinä (ei sisällä kaikkia mahdollisia ekosysteemipalveluita) Ekosysteemien tuottamat hyödyt (esim. palveluista saatavat hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset) Ekosysteemien taloudellinen ja muu arvo (esim. markkinahinta, vältetty kustannus, maksuhalukkuus) ESP Eeva Luonnon pääoman hyödyntäminen ja käyttö
16 OpenNESS, ValuES, Suomen TEEB, SuoEko Ekosysteemipalvelujen arvottaminen Arvot ovat paikkaan ja aikaan sidottuja; arvottaminen edellyttää tapauskohtaista tarkastelua. Tarkasteltu ekosysteemipalvelujen koko kirjoa: tuotantopalvelut, säätely- ja ylläpitopalvelut, kulttuuriset ekosysteemipalvelut. Tutkittu ja kehitetty erilaisia ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia arvottamismenetelmiä. Hankkeita: OpenNESS ( ); EU FP7 ValuES ( ); Suomen Akatemia Suomen TEEB ( ); YM & SYKE SuoEko ( ); MMM Tuetaan hallitustenvälisen biodiversiteetti- ja ekosysteemipalvelupaneelin (IPBES) työtä. Lisätietoa: heli.saarikoski(at)ymparisto.fi; Jukka-Pekka.Jappinen(at)ymparisto.fi Eeva 16
17 OpenNESS Ekosysteemipalvelut ja luonnon pääoma, käsitteistä käytäntöön OPENNESS Tutkittu ( ) ja testattu käsitteitä ja eri tilanteisiin soveltuvia menetelmiä, joiden avulla voidaan edesauttaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää käytännön toimintaa eri sektoreilla. Rahoitus: Euroopan Komissio FP7 35 partneria 27 tapaustutkimusta Lisätietoja: Kaupunkitapaustutkimukset: Barcelona, Oslo, Sibbesborg, Trnva ja Vitoria-Gasteiz Lisätietoja: Eeva 17
18 Suomen TEEB TEEB for Finland TEEB Suosituksia päättäjille miten ekosysteemipalvelut ja niiden perusta, Suomen luonnon monimuotoisuus, tulisi ottaa huomioon osana luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vihreän talouden kehittämistä. Sisältö: tärkeimpien ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja kuvailu, tilan ja kehityssuuntien arviointi, sekä taloudellinen ja muu arvottaminen. Tavoite: Ekosysteemipalvelujen kestävä hallinta Suomen biologisen monimuotoisuuden turvaamista koskevien toimien raportointi EU:lle ja CBD-sopimukselle. Toteuttajat: SYKE, IEEP, MTT (nyk. Luke), PTT, Itä-Suomen, Helsingin ja Lapin yliopistot. Rahoitus: Ympäristöministeriö & SYKE Vetäjä: Jukka-Pekka Jäppinen, SYKE/LK
19 TEEB Suomen TEEB TEEB for Finland Yhteenveto alan suomalaisesta tutkimuksesta sekä tärkeimpiin ekosysteemipalveluihin ja niiden tarjontaan vaikuttavista tekijöistä. Arvio eräiden tärkeimpien ekosysteemipalvelujen taloudellisesta merkityksestä sekä luontopääoman kansallisen tilinpidon (natural capital accounting) nykytilasta sekä ehdotuksia tilinpidon edistämiseksi. Katsaus: markkinapohjaisiin ekosysteemipalvelujen säätely- ja hallintakeinoihin esim. ekosysteemipalvelujen tuottamisesta perittävät maksut (PES), luontoarvopankki (Habitat banking) perinteellisempien ohjauskeinojen kehittämistarpeisiin. ekosysteemipalvelujen ja vihreän talouden suhteesta. Ekosysteemipalvelujen tilaa ja kehitystä kuvaavia indikaattoreita (FESSI). Esimerkki ekosysteemipalvelujen arvioinnista ja kartoituksesta Helsinki Uusimaa alueella. Ekosysteemipalvelujen tarkka sijoittaminen kartoille tarjoaa konkreettisen tavan visualisoida ekosysteemipalveluja sekä edistää yhteiskunnalle tärkeimpien alueiden (ns. viherrakenteen) määrittämistä ja turvaamista.
20 Suomen ekosysteemipalveluindikaattorit (FESSI) TEEB Lisätietoa: Ari-Pekka Auvinen, Laura Mononen & Petteri Vihervaara (SYKE/LK) Article submitted to Ecological Indicators: Mononen, L., Ahokumpu, A.-L., Auvinen, A.-P., & Vihervaara, P National ecosystem service indicators: measures of social-ecological sustainability.
21 MAES MAES Eurooppalainen ekosysteemiarvio Painoarvo EU:ssa kasvanut: EU:n BDstrategian päätyökalu vuoteen 2020 asti. Pilotteja eri teemoista: Suomessa kiinnostusta Soil-pilottiin (Luke, GTK, SYKE, HY). H2020 koordinaatiohanke ESMERALDA käynnistyy 2015 EU Marine MAES konsulttityö 2015 Luontodirektiivin raportointitietojen hyödyntäminen, lajiaineistot ja kaukokartoitus tärkeitä BD-näkökulmasta. Tukee alueellisia IPBES-arviointeja, pohjaa GEO-6 työlle. Lisätietoa: Petteri Vihervaara, SYKE/LK Tuore julkaisu: Vihervaara, P., Mononen, L., Auvinen, A.-P., Virkkala, R., Lü, Y., Pippuri, I., Packalen P., Valbuena, R. & Valkama, J How to integrate remotely sensed data and biodiversity for ecosystem assessments at landscape scale. Landscape Ecology. The final publication is available at Springer via 21
22 LUTU Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Tausta: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (2008) ja Toimintasuunnitelma uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi (2011) Hanke tuottanut tietopohjaa: Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luontodirektiivin raportointi 2013 Metsälain uudistuksen valmistelu 2013 Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu Natura tietokannan päivitys 2014 Luonnonsuojelulain uudistamishanke 2014 Luontotyyppien asiantuntijaryhmät: 8 ryhmää: Itämeri, rannikko, sisävedet, suot, metsät, kalliot, tunturit, perinnebiotoopit. Noin 100 eri alojen asiantuntijaa. 22
23 LUTU Euroopan luontotyyppien arviointi tekeillä Suomen uusi arviointi tulossa Osallistutaan EUkomission tilaamaan Euroopan luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiin. Osallistutaan IUCN:n menetelmän kehittämiseen ekosysteemien uhanalaisuuden arviointiin. Valmistellaan toista Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointia ( ), jonka tulokset julkaistaan Lisätietoja: Anne Raunio, SYKE/LK 23
24 Suojelualueet lieventävät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia lajistoon LINNUT Suojelualueilla keskeinen merkitys lajiston säilyttämisessä ilmaston muuttuessa: Suojelullisesti merkittäviä lintulajeja oli enemmän suojelualueilla kuin suojelemattomilla alueilla ja lajimäärä ja säilyi korkeampana vuosista vuosiin (Suomen lintuatlas) Pohjoisten lajien (suo- ja tunturilinnut) lajimäärä pieneni. Eteläisten lajien (kosteikkolinnut) lajimäärä kasvoi. Virkkala et al. 2014, Ecol. Evol. 4:
25 Havaitut linnustonmuutokset ovat ennustettujen muutosten suuntaisia LINNUT Johtopäätökset: Suojelualueet hillitsevät ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia Suojelualueverkon laajuus kussakin elinympäristössä keskeinen tekijä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen (Virkkala et al. 2013, Plos One 8, e63376) esim. metsiä suojeltu liian vähän Etelä-Suomessa Aiemmat päätökset suojelualueverkosta on tehty oikeansuuntaisesti suhteessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Havaitun ja ennustetun muutoksen välillä voimakas positiivinen korrelaatio (r=0.877, p<0.001) Virkkala et al. 2014, Ecol. Evol. 4: Virkkala et al. 2013, Biodiv. Cons. 22:
26 Kosteikkojen hoidon merkitys linnustolle Suomenlahden muuttoreitillä KOSTEIKOT Uhanalaisten kosteikkolintujen määrä kasvoi tuoreimmassa tarkastelussa Vesilinnuilla 5 lajilla (270 %) Kahlaajilla 4 lajilla (80 %) Valtakunnallisesti tärkeimpien lintuvesialueiden suojelupistepistearvo on laskenut 1960-luvulta 1,9 % vuosivauhtia. Tarkastelussa 21 kohdetta Suomenlahden muuttoreitin varrella, jotka olivat mukana Lintulahdet Life hankkeessa: Natura-verkoston SPA-alueita Kohteita hoidettu vuosien aikana kahtena jaksona. Tarvoitteena muodostaa toimiva suojelualueverkosto. Kuva: Antti Below 26
27 Kosteikkojen hoidon merkitys linnustolle Suomenlahden muuttoreitillä KOSTEIKOT Kahlaajat hyötyivät hoitotoimista eniten. Kaikki killat hyötyivät jostain hoitotoimesta. Sukeltajasorsat ja kalansyöjät hyötyivät vähiten. Hoitotoimilla suuri merkitys kosteikkolinnustolle ja monimuotoisuuden ylläpidolle. Yhteistyössä: SYKE, LUOMUS, YM, Metsähallitus, ELY-keskukset. Lisätietoja: Markku Mikkola-Roos SYKE/LK Petteri Lehikoinen: Hoitotoimien vaikutus Etelä-Suomen kosteikkojen linnustoon Laajempi merkitys Vaikutus koko muuttoreitin kosteikkolinnustoon - jopa populaatiotasolla Suomen kosteikkojen merkitys voi jatkossa olla suurempi - ilmastonmuutoksen rooli? Hoitotoimien vaikutuksen aikaskaala - jatkuva parannus, mutta nopea heikentyminen On tärkeää, että yhteisiä varoja on käytetty hyödyllisesti - lintujen lisäksi merkittävä hyöty myös ihmisille 27
28 DYYNIT Hiekkarantojen ja dyynien hoito-opas - uhanalaisen luontotyypin ja lajiston hyväksi Hiekkarannat ja dyynit ovat pinta-alaltaan pieni, mutta lajiston monimuotoisuuden suhteen merkittävä luontotyyppi. Uhkia: Itämeren rehevöityminen, kasvillisuuden umpeenkasvu, kuluminen, rakentaminen, ilmastonmuutos, vieraslaji kurtturuusun leviäminen. Tarve yleistajuiselle hoito-oppaalle! Suunnattu luonnonhoidon asiantuntijoille ja ranta-asukkaille. Luontotyyppien tilan parantaminen (LuTU), rannikkoryhmä Mukana: YM, SYKE/LK, Metsähallitus, Etelä- Pohjanmaan ELY, Åbo Akademi, HY:n harjoittelija Lisätietoja: Terhi Ryttäri, SYKE/LK (vain verkossa) 28
29 METSO-ohjelman seuranta ja kehittäminen Hanke: Seuraa METSOn etenemistä Tuottaa erilaisia asiantuntijapalveluja ministeriöille Koordinoi METSOon sisältyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita Vastuullinen johtaja: Kimmo Syrjänen, SYKE/LK Rahoittajat: YM & MMM, kesto ainakin 2016 loppuun METSO = Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma
30 Vapaaehtoinen ja vuorovaikutteinen metsien suojelu Riikka METSO-ohjelma, etenkin vapaaehtoisuus ja vuorovaikutteisuus, arvostettua. Tärkeitä ajankohtaisia avoimia kysymyksiä: Mikä on ohjelman suhde muuhun luonnonsuojeluun? Kuinka ohjelman kustannustehokkuutta voidaan parantaa? METSO-ohjelmassa maanomistajien rooli keskeinen. Luonnonsuojelu- ja metsäammattilaisten yhteistyö on parantunut; vapaaehtoisen ohjelman menestyksen olennaista. Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan tavoita kaikkia metsänomistajia eikä ole kaikkien vaihtoehto. Markkinoinnin haaste; mikä metsänhoitoyhdistysten rooli markkinoinnissa? Kuva: Anna Salomaa Kuva: Anna Salomaa 30
31 TIKO Tieto, vuorovaikutus ja monimuotoisuusneuvonnan kohdentaminen Vapaaehtoisuus on paitsi maanomistajalähtöisyyttä; myös vuoropuhelua maanomistajien ja luonnonsuojelu- ja metsäammattilaisten välillä. Tarvitaan tutkimuksen ja käytännön monitieteistä vuoropuhelua: retkeilyjä, ryhmäkeskusteluja ja kyselyitä paikkatietotarkasteluja näiden synteesiä Riikka 31 Kuvat: Eeva Primmer, Annika Harlio ja Anna Salomaa
32 Tieto ja vuorovaikutus monimuotoisuusneuvonnon kohdentamisen tueksi (TIKO) TIKO Tavoitteena monitieteinen synteesi: Luonnonsuojeluarvot metsä- ja maatalousmaiseman rajapinnassa (Zonation). Metsänomistajien tavoitteet ja sopimusalttius. Yhdistetään kartalle erilaiset suojelukiinnostuksen tavat ja luonnonsuojelubiologinen tieto. Riikka Rahoittaja: MMM Kuva: Anni Arponen Partnerit: Luke, Helsingin yliopisto, Varsinais-Suomen ELY, Metsäkeskus Pohjois-Karjala, MTK. 32
33 METSO tarvitsee uusia kumppaneita, viestintää & kohdennettua markkinointia Tehdyn selvityksen mukaan: Kunnat, seurakunnat ja metsänhoitoyhdistykset tulisi saada kattavammin mukaan METSO-yhteistyöhön. METSOn yhteistoimintaverkostohankkeissa viestintä ja uudet hankekumppanit tuottavat vaikuttavuutta. Tämän pohjalta toteutettu: Mittava tiedotuskampanja METSOn mahdollisuuksista kunnille ja seurakunnille keväällä Uusien METSO-hankkeiden valintaa painottaen mm. viestinnän ja uusien yhteistyökumppaneiden merkitystä. Alueellisten Zonation-analyysien tulosten jalkautus ELY:jen käyttöön tulosten avulla voidaan mm. markkinoida METSOa arvokkaita kohteita omistaville maanomistajille. 33
34 METSO-ohjelman arviointi METSO-ohjelmaa arvioidaan yhdessä ohjelman toteuttajien kanssa ohjelman edetessä. Vuonna 2014 keskityttiin kohdennetun markkinoinnin vaikuttavuuteen ja hyväksyttävyyteen sekä metsänhoitoyhdistysten roolin vahvistamiseen METSOssa. Aineistoina: kyselyitä, haastatteluja, ryhmäkeskusteluja, dokumentteja Rahoittaja: YM Toteuttajat: SYKE/YPK ja SYKE/LK, yhdessä METSO-seurantaryhmän kanssa. Lisätietoa: Riikka 34
35 SUOT Soidensuojelun täydennysohjelma parantaa soiden ja soidensuojelun tilaa Suoluonnon tila on heikko ja heikentyy edelleen, erityisesti Etelä-Suomessa. Soidensuojelun täydennysohjelma täydentää nykyisen suojelualueverkoston alueellisia ja ekologisia puutteita. Valmistelussa mukana noin aluetta, n ha. Paikkatietotarkastelut keskeisessä roolissa kartoituskohteiden valinnassa ja tulosten analysoinnissa. Kuva: Kaisu Aapala, SYKE 35
36 SUOT Soidensuojelun täydennysohjelman valmistelu Hallitusohjelman toteutusta tukeva hanke. Ympäristöministeriön asettama Soidensuojelutyöryhmä, mukana 13 tahoa, toimikausi 9/ /2014, jatkoaika 1/2015 9/2015 Rahoitus: Ympäristöministeriö Lisätietoa: Soidensuojelutyöryhmän sihteeri: Kaisu Aapala (SYKE/LK) 36
37 Luonnonkukkien päivänä lumouduttiin kasveista Kesäkuun toisena sunnuntaina järjestettiin 98 kasviretkeä ympäri maata, joihin osallistui retkeläistä. Kasvit kiinnostivat ja herättivät ihastusta myös nuorten retkeilijöiden keskuudessa retkipalaute oli erittäin myönteistä. Retkeläisistä huolehti yli 130 vapaaehtoista kasviopasta. Teemalajiksi oli valittu Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lempikukka valkolehdokki. LUONNONKUKAT Presidenttipari Luonnonkukkien päivän kasviretkellä Naantalissa
38 SUOMEN LUONNON PÄIVÄ Suomen luonnon päivä innosti kansalaisia ulos luontoon ympäri Suomea Toista luonnon päivää vietettiin lämpimässä ilmapiirissä sää suosi retkeilyä ja ulkona olemista. Tapahtumakirjo on lisääntynyt ja luontoa juhlistettiin 107 tapahtumassa, joihin osallistui yli suomalaista. Lisäksi moni suomalainen lähti omin päin luontoon juhlistamaan päivää sienestyksen, ulkoilun ja hyvän seuran merkeissä. Hyvä medianäkyvyys: Facebook yli seuraajaa Suomen luonnon päivästä kirjoitettiin yli sata artikkelia. YLE lähetti kuusi tuntia suoraa radioohjelmaa Haltian päätapahtumasta. Tapahtuman suojelija Jenni Haukio esittää tervehdyksensä
39 Ohjauskeinovalikoima POLICYMIX EU/FP7 hanke Kilpailun vääristämistä koskevat säännökset estävät valtionavun käytön luontotavoitteisiin Riikka P Ohjauskeinovalikoiman institutionaalisia rajoitteita ja mahdollisuuksia Kartoittavan tarkastelu Kirjallisuus ja dokumentit Ohjaukset vaikutusmekanismit Vaikutusten testaaminen Maanomistajakysely Uudella taloudellisella ohjauskeinolla ei voi kokonaan muuttaa hallinnonalojen työnjakoa, joka pohjaa erilaisiin normeihin metsien käytöstä Taloudellisen korvauksen sisältävä sopimus ei ole innostanut yhteiskunnan odotuksia ja suojelun moraalisia perusteluita tärkeinä pitäviä metsänomistajia Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Barton, D.N Evolution in Finland's forest biodiversity conservation payments and the institutional constraints on establishing new policy. Society & Natural Resources 26(10), Raitanen, E., Similä, J., Siikavirta, K., Primmer, E Economic Instruments for Biodiversity and Ecosystem Service Conservation & the EU State Aid Regulation. European Environmental & Planning Law 10(1), Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J., Tainio A Forest owner perceptions of institutions and voluntary contracting for biodiversity conservation: Not crowding out but staying out. Ecological Economics 103, 1-10.
40 SCALES Riikka Politiikkakeinojen yhteisvaikutukset eri mittakaavoissa olennaisia (SCALES) Tutkitaan ohjausmekanismeja Lainsäädäntöä, kannustimia, osallistavia menetelmiä ja suunnittelua. Tutkitaan ekologisia, taloudellisia, sosio-kulttuurisia ja institutionaalisia vaikutuksia osana keinovalikoiman kokonaisuutta. Ohjauskeinoja ja niiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltava samanaikaisesti eri mittakaavatasoilla ja yli sektorirajojen. Uusien innovatiivisten politiikkakeinojen ja vanhojen kokonaisuus tärkeää vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden kannalta. 40
41 SCALES SCALES -hanke Luonnonsuojelun mittakaavoihin keskityttiin vuonna 2014 päättyneessä SCALES -hankkeessa: Securing the Conservation of biodiversity across Administrative Levels and spatial, temporal, and Ecological Scales Rahoitus: Euroopan Komissio (FP7) 90 partneria pääasiasta Euroopasta Lisätietoa: (SYKE/PK), (SYKE/LK) Riikka 41
42 Riikka Viherrakenne huomioitu maakuntakaavoituksessa paikkatietomenetelmin Ekosysteemipalveluiden tarjonta (alla) ja kysyntä kartoitettiin paikkatietoanalyysein Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan viherrakenne-teeman valmistelun yhteydessä EKOUUMA
43 EkoUuma - Uudenmaan maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut EKOUUMA Tunnistettu Uudenmaan viherrakenteen avainalueet ekosysteemipalveluiden tarjonnan ja kysynnän perusteella. Sovellettu GreenFramemenetelmää. Arvioitu myös viherrakenteeseen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvia muutosvoimia. Riikka Toteutettu yhteistyössä Suomen TEEB -hankkeen kanssa. Rahoitus: Uudenmaan liitto, YM ja SYKE ( ). Loppuraportti kevättalvella Lisätietoja: Leena.Kopperoinen@ymparisto.fi, SYKE/PK Pekka.Itkonen@ymparisto.fi, SYKE/PK 43
44 Luonnon aineettomat hyödyt näkyville maankäytön suunnittelussa MAANKÄYTTÖ Luonnon tarjoamia mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja erilaisia aineettomia merkityksiä ja arvoja ihmisille kutsutaan kulttuurisiksi ekosysteemipalveluiksi. ESTIMAP-mallilla voidaan kartoittaa kulttuurisia ekosysteemipalveluita parhaiten tuottavat alueet suhteessa niiden läheisyyteen. Ihmisille arvokkaat ja merkitykselliset luonnon kohteet saadaan paikannettua osallistavilla paikkatietomenetelmillä. Karttapohjaisella HARAVA-kyselyllä voidaan tavoittaa suuria määriä ihmisiä. Paikallisissa tilaisuuksissa, kuten kaavanäyttelyssä Sipoossa, saadaan kerättyä kohdennetusti tietoa joko digitaalisesti tai paperikartalle. Uusilla menetelmillä saadaan luonnon aineettomat hyödyt näkyviksi maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Riikka 44
45 Urban-rural Continuum impact assessment and sustainable planning tool utility testing in Finland and Scotland ConTest Testattu ESTIMAP-mallin soveltuvuutta maankäytön suunnitteluun. ESTIMAP perustuu Recreation Opportunity Spectrum (ROS) menetelmään. Laajennettu ESTIMAP-malli luonnon tarjoamien virkistysmahdollisuuksien lisäksi muidenkin kulttuuristen ekosysteemipalveluiden arvioimiseen. Toteutus: Rahoitus: EU FP7 LIAISE Lisätietoja: Riikka 45
46 Säilyvätkö maankäytön suunnittelulle alussa asetetut tavoitteet läpi suunnitteluprosessin? Ekosysteemipalvelukäsitteen on ajateltu edistävän luonnon tuottamien hyötyjen kokonaisvaltaista ymmärtämistä maankäytön suunnittelussa. Suunnittelulle voidaan asettaa tavoitteita luontoarvojen säilyttämiseksi ja ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseksi kestävällä tavalla. Asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan välttämättä siirry suunnitteluprosessissa vaiheesta toiseen. MAANKÄYTTÖ Kuvat: copyright Sipoon kunta Riikka 46
47 Riikka BESAFE Biodiversity and ecosystem services: Arguments for our future environment BESAFE Tutkittu erilaisten luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ekosysteemipalveluihin liittyvien argumenttien vaikuttavuutta eri tasojen päätöksenteossa ja miten argumentit siirtyvät tasolta toiselle. Yhdyskuntasuunnittelutapaus: Sibbesborgin osayleiskaavoitusprosessi Sipoossa. Rahoitus: Euroopan Komissio FP Loppuraportti eri tapaustutkimusten argumenttianalyysien tuloksista: Lisätietoja: Leena Kopperoinen
48 MAANKÄYTTÖ Rakennettu alue laajentunut metsäalueille Maankäytön muutoksen tutkimus Suurin osa kaupunkiseutujen rakentamisen pinta-alasta on kohdistunut metsäalueille vuosina Pienemmissä kaupungeissa ja Helsingin kehysalueella merkittävä osa uudesta asuinkerrosalasta on kohdistunut lievealueen ennestään rakentamattomille maille, suurimmissa kaupungeissa jo rakennettujen alueiden yhteyteen. Riikka Havaitun kehityksen pohjalta on kehitetty väestöennusteeseen ja asuntokuntamuodostukseen pohjautuva koko maan kattava laskentamalli rakennetun alueen pinta-alasta maakunnittain vuoteen Tietoa käytetään maankäytön muutosten aiheuttamien CO 2 - päästöjen laskemiseksi. Osana hankkeita arvioitu CORINE Land Cover -aineistojen käytettävyyttä rakennetun alueen muutosten tutkimukseen ja seurantaan. 48
49 hehetaaria Rakennetun alueen laajenemista tutkittu kahdessa eri hankkeessa MAANKÄYTTÖ 2000-luvun kehitystä tutkittu YM:n rahoittamassa hankkeessa ja rakennetun alueen tulevaisuuden kehitystä Maankäytön skenaariot - hankkeessa yhdessä Metlan kanssa. Rahoitus: YM Lisätietoa: Ville Helminen & Maija Tiitu, SYKE Raportti: Rakennetun alueen laajeneminen Suomen kaupunkiseuduilla: RAKENNETUN PINTA-ALAN KEHITYS UUDELLAMAALLA Riikka 49
50 Politiikan ja suunnittelun tuki POLITIIKKA & SUUNNITTELU Tuetaan eri toimijoita ja päätöksentekoa eri tasoilla. Jatkuva vuoropuhelu tärkeää ja hyödyllistä. Yhteistoiminnallinen tiedontuotanto edistää sekä tiedontuotantoprosessia että sen lopputulosta. Se auttaa löytämään yhteistä ymmärrystä ja tulkitsemaan ja käyttämään tutkimustuloksia. Riikka 50
51 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Ekosysteemipalvelut-verkosto MAASEUTU Toteuttaa ja jalkauttaa maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa Tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinotoiminnassa. Verkosto kokoaa toimijoita, luo edellytyksiä vuorovaikutukselle ja tiedonvälitykselle ja tunnistaa ekosysteemipalveluihin liittyviä mahdollisuuksia maaseudun kehittämisessä. Vuonna 2014 toiminta keskittyi luonto- ja maisemapalveluiden sekä hajautetun uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistämiseen. Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö (Makera). Partnerit: Tapio Oy, Itä-Suomen yliopisto. Lisätietoa: Riikka 51
52 Argumenta-hanke Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys ARGUMENTA SYKE ja Luke (ent. Metla) yhteishanke Vastuullinen johtaja Jukka-Pekka Jäppinen ja projektikoordinaattori Martina Reinikainen (SYKE) Vastuullinen johtaja Liisa Tyrväinen ja projektikoordinaattori Ann Ojala (Luke) Projektiryhmässä ja seminaareissa sekä työpajoissa laaja edustus eri organisaatioita. Rahoitus: Suomen Kulttuurirahasto ( ) Loppuraportti ilmestyi 2/ Argumentahanke 52
53 Monitieteinen Argumenta-hanke ehdottaa kansallista Luonto ja hyvinvointi -ohjelmaa Tutkijat ja päättäjät pohtivat ekosysteemipalvelujen sekä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suhdetta: Päättäjille tutkimusta ja politiikkaa koskevat ehdotukset Mm. kansallinen Luonto ja hyvinvointi ohjelma, joka sisältää toimenpide- ja tutkimusohjelman. ARGUMENTA Toimenpideohjelman tavoitteet: Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hyödyntäminen kestävällä tavalla Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. 53
54 Esiselvitys Fennoskandian vihreän vyöhykkeen suojelualueverkoston kytkeytyneisyydestä ja ekosysteemipalveluista (ESGreenBelt) Esiselvitys paikkatietoaineistoista ja analyysimenetelmistä, joilla voidaan arvioida Fennoskandian vihreää vyöhykettä ekosysteemipalveluiden ja suojelualueverkoston kytkeytyneisyyden kannalta. Pohjautuen kirjallisuuteen sekä asiantuntijahaastatteluihin ja -keskusteluihin. Annettu suosituksia koko vihreän vyöhykkeen arviointiin. Rahoitus: YM (10/ /2014) Kuva: YM Lisätietoa: Riikka 54
55 Riikka Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueelta on paljon hajanaista ja osin rajoitettua paikkatietoaineistoa Luonnonsuojeluarvojen lisäksi tärkeä alue ekosysteemipalveluiden kannalta. Ekosysteemipalveluita voidaan arvioida paikkatietoanalyysein, mutta vakiintunutta menetelmää ei ole. Paikkatietoaineistoa on tuotettu runsaasti eri mittakaavoissa. Aineistojen alueellisessa ja sisällöllisessä kattavuudessa, saatavuudessa ja yhteensopivuudessa on ongelmia. Koko alueen kattava ekosysteemipalveluja kytkeytyneisyysarvio edellyttää: Runsaasti (yhteis)työtä aineistojen kokoamiseksi. Toisiaan täydentäviä tarkasteluja eri mittakaavoissa. FENNOSKANDIA Kuva: YM 55
56 BPAN BPAN-hanke tukee edustavan suojelualueverkoston perustamista Barentsin alueelle boreaalisen ja arktisen luonnon suojelemiseksi. Biodiversiteettisopimuksen (CBD) suojelualuetyöohjelman alueellinen aloite. Barentsin euroarktisen neuvoston hanke SYKE koordinoi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän viranomaiset, tutkimuslaitokset ja luonnonsuojelujärjestöt toteuttavat Pohjoismainen ministerineuvosto, Suomen, Ruotsin ja Norjan YM/UM, WWF-Venäjä rahoittavat
57 BPAN BPAN hanke Photo: Dmitry Deshevykh Aineistojen harmonisointi ja yhteisen kielen luominen luonnonsuojelutyöhön rajat ylittävästi. Paikkatietoaineistoihin perustuva arviointi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän aineistojen harmonisointi. Yhtenäinen suojelualueiden luokittelu suojelun tiukkuuden mukaan. Edustavuuden ja kytkeytyvyyden arviointi. Biodiversiteettisopimuksen (CBD) suojelualuetyöohjelman mukainen arviointi. Luoteis-Venäjän korkean luonnonsuojelun arvon alueilla maastotyöt ja suojelun edistäminen. Viestintä mm. toimittajaretkeilyt, seminaarit & valokuvanäyttely. Suositukset suojelualueverkoston kehittämistarpeista.
58 YM strateginen teema 5: Hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot Kasvavien kaupunkiseutujen kaavoitus- ja sopimusmenettelyn kehittäminen Asumisen kustannustason alentaminen ja asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuuden parantaminen Ikääntyneiden kotona asumisen edellytysten parantaminen Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen parantaminen 58
59 EKOSYSTEEMIHAITTA Ekosysteemihaitat uusi käsite tasapainoiseen luontopolitiikkaan Ekosysteemit tuottavat ihmisille hyötyjen ohella haittoja. Haittojen esiintymistä Helsingin Sanomien uutisoinnissa tutkittu: Haitat esillä suhteellisen paljon (4,5 jutussa/vrk) Uutisoitujen haittojen skaala laaja (luonnon rumuus, pelot ja riskit, toiminnan estyminen). Kokemukset luonnon tuottamista haitoista voivat vaikuttaa asenteisiin ja toimintaan riippumatta haittojen todellisesta suuruudesta. Kiistanalainen käsite, synnyttää herkästi väärinkäsityksiä. Eeva Lisätietoa: Jari Lyytimäki Luonnon hyödyt eivät tule ilmaiseksi (blogi) ug
60 Laaja kiinnostus ja aktiivisuus EUssa Nature Based Solutions -teemaan NBS Eeva F + EPn konferenssi ym. kokoukset, ECn stakeholder consultation -prosessi + Muut RTD-verkostot (GreenSurge, ARTS, SPIRAL, SCALES, BioDiverSA; monitiet.) + Yhteydet terveys- ja hyvinvointialaan (Healthy Cities Europe, etc), mm. WHO EUn kestävää kasvua, hyvinvointia ja globaalia kilpailukykyä tavoitellaan Kaupunkiympäristöjen NBS yhteydessä koko ympäristön hoitoon Monenlaisia luontopohjaisia ratkaisuja, ml. tietoon pohjautuvia Ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin (ympäristö-, talous- ja sosiaaliset) 60
Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta
Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Metsäpäivät 2014 Metsien yhteiskunnallinen tase Metsät ja me Metsät ja me Tuttu monimutkainen ekosysteemi Lukuisia
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotEkologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
LisätiedotSuojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit
Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotKohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma
Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma Suomen TEEB TEEB for Finland Kehittämispäällikkö Jukka-Pekka
LisätiedotYmpäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua
Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotPTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi
PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotTervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena
Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena Eeva Primmer, tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskus 19.9.2018 The research leading to these results has received
LisätiedotPirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut-seminaari.. Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto (ilpo.tammi@pirkanmaa.fi) Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla
LisätiedotKonfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti
Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti Anna Salomaa (FT, in spe) Ristiriitojen suo 1.12. 2017 Mitä on tiede? Järjestelmällinen tutkimus,
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki
Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi 2018 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki 18.12.2018 Miksi uusi arviointi? Uudet tiedot: VELMU, vesipuite- ja meristrategiadirektiivien toimeenpano,
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotViherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi
Viherrakenteella asukkaat liikkumaan ja terveiksi Riikka Paloniemi, Jenny Hölttä, Leena Kopperoinen, Maija Tiitu, Ville Helminen, Timo Assmuth, Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE 28.5.201 Esityksen
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotLuonnonsuojelulainsäädännön arviointi
Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä
LisätiedotMetsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia
Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta
LisätiedotSuomen TEEB hankkeen eteneminen ja tarkennettu työsuunnitelma
Suomen TEEB hankkeen eteneminen ja tarkennettu työsuunnitelma Suomen TEEB -tiimi (SYKE, IEEP, MTT) Jukka-Pekka Jäppinen Hankkeen ohjausryhmän kokous YM 4.9.2013 Asialista Suomen TEEB -hankkeen eteneminen
LisätiedotLuontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua
Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotAnni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari
Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari 3.12.2013 PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari - Anni Arponen 16.12.2013 1 Anni Arponen & Annika Harlio Mikko Kuussaari, Risto Heikkinen,
LisätiedotLuontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.
Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin
LisätiedotJohanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä
Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke
LisätiedotMuut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto
Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien
LisätiedotKaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke
2019-2021 Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari Imatra 23.5.2019 Nina Peuhkuri, Luke Funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland. 1 Projektin tavoitteet
LisätiedotAjatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotE.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto
Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?
Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta? Kosteikkomaakunta seminaari, 13.2.2017 Liminganlahti Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö Esityksen sisältö Ramsarin
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuustarkastelu
Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi
LisätiedotTervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli
Tervetuloa Zonation-koulutukseen Moduuli 1 29.1.2014 1 Moduuli 1 Tavoite Osallistuja ymmärtää, mistä suojelusuunnittelun ja suojeluresurssien kohdentamisessa on kyse ja miten Zonation toteuttaa joukon
LisätiedotEkosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?
Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Eeva Furman SYKE Pohjois-Karjalan ELY keskuksen neuvottelukunnan kokous 26.9.2013 Joensuu Maapallo ei ole
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotLuonnonympäristön suojelu arktisella alueella
Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun
LisätiedotSuomen TEEB hankkeen tuloksia ja suosituksia
Suomen TEEB hankkeen tuloksia ja suosituksia Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut vihreän kasvun tukena Jukka-Pekka Jäppinen (SYKE), Eija Pouta (Luke), Petteri Vihervaara (SYKE), Suvi Borgström
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMonitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotEkologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja?
Ekologinen kompensaatio kaupungit kompensoimaan luontohaittoja? Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus 11.10.2017 Mahtuuko luonto tiivistyvään Turkuun? Kaupunkiluonto terveyden ylläpitäjänä uva: Epressi.com,
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
Lisätiedotkokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden
LisätiedotEeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011
Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta
Lisätiedot1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita
Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotInstitutional conditions for biodiversity offsetting
Institutional conditions for biodiversity offsetting Eeva Primmer, Finnish Environment Institute Ecological compensation: Greenwashing or washingproof green? Scientific, societal and cultural approaches
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo 10.-11.9.2019 Merkittäviä tapahtumia kuluneen vuoden aikana Syken Biodiversiteettikeskuksessa:
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotElinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.
Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.2015, Helsinki Alenevan tuotoksen laki Luonnon monimuotoisuus heikentyy
LisätiedotEKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotLuontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen
Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Tämän hankkeen taustaa Selvityksen tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanimismin (habitat
LisätiedotYM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit
YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotMERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali
MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE 2017 Ajankohtaistilaisuus 18.4.2018 klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke Työtapa Kysely
LisätiedotMiten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer
Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotZonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta
Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä
LisätiedotEkoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?
Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotEkosysteemilähestymistapa?
Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio
Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
LisätiedotIlmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina
Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina Aleksi Lehikoinen Luomus, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
LisätiedotSuomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?
Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotPerinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.
Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen
LisätiedotKAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
LisätiedotYhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
LisätiedotKaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian
LisätiedotZonation merialuesuunnittelussa
Zonation merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriö 5.2.206 Tutkimusjohtaja Atte Moilanen Helsingin yliopisto Kysymyksiä Ekologiaan pohjaavan suunnittelun perusteet Datan merkitys Zonation v4 Uudenmaanliiton
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMetsähallitus Luontopalvelut
Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden
LisätiedotLuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014
Anne Raunio Suomen ympäristökeskus LuTU-toimintasuunnitelman väliarviointi 2014 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman toteutusta ja seurantaa
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotSuomen ekosysteemiobservatorio
Suomen ekosysteemiobservatorio Luonnonsuojelun neuvottelupäivät Peter Kullberg, Petteri Vihervaara, Tytti Kontula, Seppo Tuominen, Anne Raunio, Saku Anttila, Liisa Tuominen-Roto, Martin Forsius Suomen
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
Lisätiedot