TAMPEREEN SEUDUN LUONTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN SEUDUN LUONTO"

Transkriptio

1 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 2/ vuosikerta Lämmintä joulua ja onnea vuodelle 2004! Tysyn kaksi tehtävää s. 3 Pirkkalan ja Ruoveden ympäristöyhdistykset s. 11 Joulun lukupaketti: Kirjoituskilpailun satoa s

2 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 2/ vuosikerta Tysyn kaksi tehtävää 3 Inka Paananen Geenimuunneltu ruoka ja kestävä kehitys 4-5 Katri Laihosalo Ensi vuoden tapahtumia 5 Syyskokous Inka Paananen Toimintasuunnitelma Tämän vuoden ossua 7 Kaija Helle Vihreä lippu liehuu Telkän päiväkodissa 8 Tarja Ojanen Luonnonkukkien päivän retki oli yleisömenestys Sari Poutiainen 8-9 Ketotalkoot Teiskossa Kimmo Virolainen Tysyn mielipide keskustan liikenneosayleiskaavaan Sari Poutiainen 10 Pirkkalan ympäristöyhdistys 11 Jouko Hillukka Ruoveden ympäristöyhdistys 11 Arto Moisio Kevätromantiikkaa Kintulammella Noora Vikman Kirjoituskilpailun satoa Eila Sihvosen runoja 16 Kannen kuva Finlaysonin makasiinit Näsilinnankadun puolelta Noora Vikman Julkaisija Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Päätoimittaja, taittaja Minna Santaoja Toimitus Tysyn hallitus ja muut kirjoittajat Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy Painos 1600 kpl Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, TYSY Näsilinnankatu 48 E Tampere Puheenjohtaja 2003 Inka Paananen, p TYSY on Tampereella toimiva Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys. Jäseneksi liittymällä saat Tampereen seudun luonto- ja Luonnonsuojelija -lehdet. Jäsenlomakkeet Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimisto Näsilinnankatu 48 E p. (03) Verkkolomake: Osoitteenmuutokset Luonnonsuojelija-lehden palvelukortilla tai Ilmoitushinnat 2003 Takakansi (mv) 170 euroa 1/1 sivu (mv) 127 euroa 1/2 sivu (mv) 68 euroa 1/4 sivu (mv) 43 euroa Rivi -ilmoitus (mv) 1,5 euroa/rivi Irtomainos lehden väliin 85 euroa Seuraava lehti ilmestyy vuonna Aineisto lehteen mennessä. Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia. Ne eivät välttämättä edusta Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n virallista kantaa

3 Tysyn kaksi tehtävää Tysyn hallitus on monta kertaa kuluvan vuoden aikana törmännyt voimavarojensa rajoihin. Kaupunki pyytää kantaa valmisteilla olevasta kaavasta, toinen kaava on lausuntokierroksella ja kolmas odottaa käsittelyä hallintooikeudessa. Ja sama toistuu ympäri vuoden. Karkeasti arvioituna kirjoitamme kaavalausunnon tai -kannanoton lähes joka toinen viikko. Se on paljon. Kaavoihin reagoiminen on eittämättä yksi tärkeimpiä toimintamme muotoja. Se on ainoa keino vaikuttaa suoraan kaupunkisuunnitteluun. Ottamalla kantaa kaavoitukseen vastaamme jäsentemme odotuksiin Tysystä vaikuttajana. Kolikon kääntöpuoli on, että Tampereen kokoisessa kaupungissa valmisteilla ja suunnitteilla olevia kaavoja on todella paljon, eikä Tysyn pienen aktiivien joukon voimavarat riitä muuhun kuin lausuntojen kirjoittamiseen. Tysystä on tullut lausuntoautomaatti. Tysyn toinen tärkeä tehtävä on tuoda luonto jokaisen tamperelaisen ulottuville. Järjestämällä talkoita, retkiä ja luentoja Tysy tekee luontoa tutuksi ja tätä kautta edistää luonnonsuojelua Tampereella. Viime vuosina tällaiseen jäseniin suuntautuvaan toimintaan on jäänyt valitettavan vähän voimavaroja, vaikka intoa ja halua on ollut, sillä roolimme lausuntoautomaattina on kuluttanut energiastamme leijonanosan. Tänä vuonna Tysy järjesti perinteisten talkoiden lisäksi kaksi uutta retkeä: kaksipäiväisen retken Kintulammelle toukokuussa ja luonnonkukkaretken kesäkuussa. Molemmista retkistä tuli erinomaista palautetta. Hallitus otti palautteesta onkeensa ja päätti keskittää voimavarojansa ensi vuonna entistä enemmän retki- yms. toimintaan. Toivottavasti retket saavat vähintään yhtä suuren suosion kuin tänä vuonna, mikä olisi hallitukselle osoitus oikean suunnan valinnasta. Palautetta hallituksen valinnasta ja Tysyn toiminnasta muutenkin voit antaa vastaamalla tässä lehdessä olevaan kyselyyn. Palautteesi on arvokasta, sillä ilman sitä voimme vain arvailla vastaako toimintamme jäsenten odotuksia. Vaikka toimintamme painottuu ensi vuonna retkien ja muiden tapahtumien järjestämiseen, emme kuitenkaan jätä kaavoja. Joudumme vain tekemään valintoja, mihin kaavaan reagoimme ja mihin emme. Haluamme käyttää enemmän aikaamme jäsenille suunnattuun toimintaan, sillä irtaantuminen tietokoneelta ja kaavakarttojen äärestä tuo meillekin paremman mielen ja voimia jatkaa eteenpäin. Inka Paananen Puheenjohtaja Muistutus osoitteenmuutoksista Osoitteenmuutoksen teet kätevästi Luonnonsuojelija-lehden palvelukortilla tai Suomen luonnonsuojeluliiton wwwsivuilla osoitteessa Jäsenrekisteriä hoitaa liitto, joten yhdistykselle ei tällöin erikseen tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksesta. Yhdistyksen kannatusjäsenmaksu Viime vuoden syyskokous päätti ottaa käyttöön unohduksissa olleen kannatusjäsenmaksun. Sen voi maksaa yksityinen henkilö, yritys tai muu yhteisö. Kannatusjäsenmaksun ma k- sajalla on mahdollisuus rivi-ilmoituksen julkais emiseen Tampereen seudun luonto -lehden joulukuun numerossa siihen varatulla paikalla. Jäsenmaksun suuruus on 50 euroa, ja sen voi maksaa yhdistyksen tilille Sampo Viestiosaan kirjoitetaan "kannatusjäsenmaksu 2003". Lis ä- tiedot: puheenjohtaja Inka Paananen, p , tai päätoimittaja Minna Santaoja, p , Uusi päivittäjä Tysyn nettisivuille Yhdistyksen nettisivuja päivittää vastuun siirtymisen jälkeen Jussi Honka, jolle palautetta nettisivuista voi laittaa sähköpostiin: Sisällön sivuille toimittaa yhdistyksen hallitus, jonka jäseniin sisällöllisissä kysymy k- sissä voi ottaa yhteyttä. Sivuja päivitetään harvakseltaan. Liiton tiedotesivuja seuraamalla pysyy kuitenkin kohtalaisen hyvin perillä yhdistyksen asioista: Tysyn nettisivut löytyvät liiton sivujen kautta osoitteesta: ere/

4 GEENIMUUNNELTU RUOKA JA KESTÄVÄ KEHITYS Teksti: Katri Laihosalo Kuva: Noora Vikman Tysyn syyskokouksen jälkeen Kansalaisten bioturvayhdistyksen puheenjohtaja Hannes Tuohiniitty piti esitelmän geenimuuntelusta kestävän kehityksen näkökulmasta ja mm. geeniruuan suhteesta lähiruokaan. GM-määritelmän mukaan se sisältää geenitekniikalla perimältään muunnettua kasvia tai eläintä. Geenitekniset muutokset yhdistävät perimäinformaatioita, jotka eivät koskaan kohtaisi toisiaan ilman laboratorion apua. Eli geenitekniikan avulla voidaan eristää yksittäisiä geenejä ja käyttää niitä hyväksi yli lajirajojen. Mutaatioita tapahtuu myös luonnossa, mutta lajirajoja ei ylitetä ja ajallisesti on käytössä aivan eri perspektiivi, sillä luonnollisella muuntelulla lajikehitys on erittäin hidas prosessi. Tuohiniityn mukaan tällä hetkellä yleisimpiä viljeltyjä gm-kasveja ovat soija, maissi ja rapsi. Lisäksi myös perunasta, puuvillasta, sokerijuurikkaasta, tomaatista ja melonista on kehitetty gm-muotoja. Pitkälle kehitettyjä eli viljelyyn ovat tulossa mm. vehnä, ohra, riisi, kaura, auringonkukka, omena, papaija, viinirypäle, ananas ja sipuli. Kasvien geenimuuntelun pääasiallisin syy on kehittää herbisidejä ja tuholaisia kestäviä kasvilajikkeita. Lisäksi geenimuuntelulla voidaan vaikuttaa säilyvyyteen, makuun ja leivontaominaisuuksiin. Eläinten geenimuuntelua tehdään vähemmän, koska se on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin kasvien geenimuuntelu. Pääasiassa gm-eläimiä on kehitetty lääkeproteiinien ja siirtoelinten tuottamiseen. Esimerkkinä Suomesta mainittiin Savon laktoferriinilehmät ja Huomen-vasikka. Kehitteillä on myös paremmin rehuja hyväksikäyttäviä eläimiä, on myös kehitetty paremmin ja suuremmaksi kasvava gm-lohi. Yhdysvalloissa käytetään gm-rbgh:ta maidontuotannossa ja tästä on syntynyt EU:n ja Yhdysvaltojen välinen ns. hormonilihakiista. Tuohiniitty esitti, että gm-viljely soveltuu parhaiten suuriin yksiköihin, joten gm-viljelyllä on monokulttuuriviljelyä lisäävä vaikutus. Se johtaa myös maatalouskemikaalien rutiinikäytön lisääntymiseen eli kemikaaleja ei käytetä todetun tarpeen mukaan. Tuohiniitty oli löytänyt geenimuuntelusta yhden positiivisenkin puolen. Tähän menetelmään kuuluu usein suorakylvö, jolloin siemenet kylvetään sänkipellolle. Kun kyntö ja äestys jäävät pois, saattaa maan eroosio vähentyä. MIKSI GEENIMUUNTELUA TARVITAAN? Geenimuuntelun puolustajat väittävät, että näin kehitys- -4- maille saadaan enemmän ruokaa, kun hehtaarisadot kasvavat. Väitetään myös, että tarvitaan vähemmän maatalouskemikaaleja, kun kasvit kestävät paremmin tuholaisia. Tuohiniitty tosin muistutti, että kasvien resistenssi voi kasvaa, jolloin uusille tuholaisille tarvitaan uusia myrkkyjä. Geenimuuntelua puolustavat väittävät myös, että näin saadaan ravinnollisesti parempia tuotteita, esimerkkinä ns. kultainen riisi, joka sisältää enemmän A-vitamiinia. Tässä yhteydessä Tuohiniitty kysyi, miten taataan se, että paremman ravintoarvon omaavat tuotteet päätyvät niitä eniten tarvitsevien suihin. Kehitysmaissa ihmisten rokottaminen helpottuisi, jos esim. gm-banaania syömällä saisi samalla hepatiitti A rokotuksen. Todellista käytännön hyötyä on jo saatu, kun mikrobit ovat kyenneet puhdistamaan esim. öljyvuodon saastuttamaa maata. GEENIMUUNTELUN AIHEUTTAMAT ON- GELMAT Tuohiniitty nosti keskusteluun myös geenimuuntelun sosio-ekonomiset ongelmat. Viljelijän kannalta ongelmallista on mm. kasvien patentoiminen ja siementen saatavuuskysymykset. Riippuvuus gm-siemeniä tuottavista yhtiöistä tekee maanviljelijöistä yhtiöiden renkejä, myös kuluttajayhteys menetetään. Erittäin suuri ongelma ja kustannuksia lisäävä tekijä on, että mikäli tavanomaiset ja gmtuotteet halutaan pitää erillään, on kehitettävä täysin erilliset logistiikkaketjut kuljetukseen, varastointiin, pakkaukseen jne. Pohdittavaksi tulevat geenisaastuminen, suojavyöhykkeet viljelyssä ja mahdolliset korvausvastuut. Erityisen ongelmallista on, jos naapureita ovat gm-viljelijä ja luomuviljelijä.

5 Geenimuuntelun aiheuttamia ympäristöongelmia ovat mm. monokulttuurin vaikutus maapallon biodiversiteettiin, viljelylajikkeiden monimuotoisuuden taantuminen, rikkakasvien torjunta-aineiden käytön lisääntyminen ja niiden rutiininomainen käyttö, joka saattaa aiheuttaa mm. pohjaveden saastumista. Geenikasaantumisen vuoksi saattaa kehittyä myös ns. superrikkaruohoja. Resistenssin kehittyminen tietää yhä kovempien kemikaalien käyttöä. Täysin tutkimatta ovat geenisiirtymän vaikutukset maanperän perusominaisuuksiin sekä vaikutukset hyönteisten kautta lintuihin. Lajien luonnonvalintasuhteet muuttuvat myös silloin, kun mm. gm-auringonkukka tuottaa tavanomaisia lajikkeita enemmän siemeniä. Tuohiniityn mukaan on selvää, että geenisiirtymää luonnonkasveihin tapahtuu yleisesti. Muuntogeenit valtaavat nopeasti villikasvien populaation ja muutos on peruuttamaton. Arvailujen varassa on edelleen gm-tuotteiden vaikutus ihmisen terveyteen. On mahdollista, että se aiheuttaa esimerkiksi allergioiden lisääntymistä. RATKAISUMAHDOLLISUUDET Ratkaisumahdollisuuksina Tuohiniitty esitteli tavanomaisen tuotannon jatkamisen sekä lähiruuan ja luomutuotannon korostamisen. Tavanomainen tuotanto on jatkuvasti muuttunut ympäristöystävällisempään suuntaan. Suomalaisissa tuotteissa on vähän kasvinsuojel uainejäämiä tai raskasmetalleja. Tavanomaisessa viljelyssä pitäytyminen takaisi varmemmin myös perheviljelmien säilymisen. Tosin tavanomaisella tuotannolla ei ole vientimahdollisuuksia ja sen kannattavuus on heikko, koska tuotetaan ns. bulkkitavaraa. Lähiruoan määritelmä on ongelmallinen, mutta lähiruuaksi sopivat sekä tavanomainen että luomutuotanto. Lähikauppojen vähentyminen hankaloittaa tilannetta. Koska ihmiset pääasiallisesti ostavat ruokansa suurista marketeista, tulisi lähiruokaa olla erityisesti niiden valikoimissa. Lähiruoka on kuitenkin keskusliikkeiden logistiikkaan sopimatonta. Tuotteita pitäisi olla runsaasti saatavilla ja tämä edellyttää viljelijöiltä yhteistoimintaa. Paremmat mahdollisuudet Tuohiniitty näkee kunnallisessa ja joukkoruokailussa, jossa lähiruuan käytön aloittamiseen on matalampi kynnys. Luomuruoka on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Nykyään kuluttajat valitsevat luomun pääasiassa terveyssyistä. Luomun ympäristöhyötyjä ja eettisyyttä tulisikin markkinoinnissa korostaa enemmän. Luomussa geenimuuntelua ei sallita, mutta jos rinnakkaisviljely toteutuu, niin luomuun sekaantuu vääjäämättä geenimuuntelua. Tuohiniityn mukaan tämä edellyttää nykyisten luomusäännösten muo kkaamista. Kansalaisten bioturvayhdistys on käynnistämässä gm-vapaa Suomi kampanjan. Bioturvayhdistys etsii parhaillaan aktiiveja tekemään kampanjaa. Lisää tietoa geenimuuntelusta on saatavissa Internetissä mm. osoitteista ja Lähteet: Hannes Tuohiniityn esitelmä Vanhalla kirjastotalolla sekä FiBLasiakirja Luomuviljely ja geenitekniikka, no. 3 helmikuu Ensi vuoden tapahtumia * Tysy esittelee toimintaansa Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan järjestämillä ympäristöpäivillä tiistaina klo 9-15 yliopiston päätalolla. * Helmi-maaliskuussa ilmestyy vuoden ensimmäinen jäsenkirje ja pidetään yhdistyksen kevätkokous * Puutarha messut järjeste tään Pirkkahallissa. Tysyn esittelyn ideointiin ja esittelijöiksi etsitään vapaaehtoisia, ilmoittautumiset puh * Tysyn kevään retkikohteeksi on suunnitteilla päiväretki länsirannikolle ja saaristoluontoon, ma h- dollisesti Kylmäpihlajan majakkaan Raumalla. * Toukokuussa ilmestyy seuraava Tampereen seudun luonto lehti. Aineisto lehteen me n- nessä. * Elokuussa järjestetään perinteiseen tapaan ketotalkoot. * Lokakuussa postitetaan jäsenille vuoden toinen jäsenkirje. * Yhdistyksen syyskokous pidetään marras-joulukuussa. Lisää tapahtumista ja retkistä jäsenkirjeissä, Tampereen seudun luonto- ja Luonnonsuojelija - lehdissä. Tapahtumista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan lisäksi paikkakunnalla ilmestyvissä sanomalehdissä ja ilmoitus palstoilla Internetissä. Seuraa Tysyn tiedotusta myös luonnonsuojeluliiton nettisivuilta:

6 SYYSKOKOUS 2003 Tysyn syyskokous pidettiin lauantaina Vanhalla Kirjastotalolla. Kokouksessa vahvistettiin muun muassa ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintasuunnitelman mukaisesti Tysy jatkaa Tampereen kaavoituksen seuraamista ja ottaa tarvittaessa kantaa kaupungin suunnitteluun. Entistä enemmän painoa saavat kuitenkin talkoo- ja retkitoiminta, josta on kuluvalta vuodelta hyviä kokemuksia. Talousarvio hyväksyttiin poikkeuksellisesti hieman alijäämäisenä, sillä Tysy käyttää kertyneitä säästöjään ensi vuoden retkitoimintaan. Kokouksessa valittiin myös yhdistyksen hallitus ensi vuodelle. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Inka Paananen. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin konkarit Kaija Helle ja Katri Laihosalo, tänä vuonna hallituksen varajäsenenä ollut Sari Poutiainen sekä ihka uudet Katariina Murtonen ja Ella Paavilainen. Hallituksen varajäseniksi valittiin tänä vuonna yhdistyksen sihteerinä toiminut Noora Vikman ja Tampereen seudun luonnon toimittaja ja taittaja Minna Santaoja. Uusi hallitus esittäytyy lehdessä 1/2004. Inka Paananen TOIMINTASUUNNITELMA 2004 Yleistä Tysy on Tampereella toimiva luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävä paikallinen yhdistys, joka kuuluu Suomen luonnonsuojeluliittoon Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri -nimisen piirijärjestön kautta. Tysyn tavoitteena on * luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, * ympäristönäkökulman esillä pitäminen kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa, * kestävän elämäntavan edistäminen, * viihtyisän elinympäristön vaaliminen ja * lähiluonnon merkityksen korostaminen Tampereella. Toiminta ja tapahtumat * Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmimaaliskuussa ja syyskokous marras-joulukuussa. * Järjestetään siivoustalkoot Tampereen kaupungin alueella keväällä ja ketotalkoot syyskesällä. * Järjestetään tutustumiskäyntejä tai retkiä Tampereen seudun luontokohteisiin tai muuhun Tysyn toimintaa tukevaan ja kehittävään kohteeseen. * Annetaan lausuntoja luontoon ja ympäristöön liittyvissä asioissa sekä tehdään aloitteita ja esityksiä viranomaisille ja yhteisöille. * Osallistutaan eri yhteistyöryhmien toimintaan tarkoituksena edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä muodostaa ja ylläpitää keskusteluyhteyksiä kaupungissa vaikuttaviin toimijoihin. * Pidetään yhteyttä ja tehdään yhteistyötä muiden Tampereella toimivien ympäristö- ja luontojärjestöjen kanssa. * Kehitetään yhdistyksen viestintää. Tiedotus ja viestintä Jäsenille tiedotetaan toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista vähintään kaksi kertaa vuodessa postitettavalla jäsenkirjeellä tai Tampereen seudun luonto -lehden sivuilla. Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten tiedotteille tarkoitettua internet-sivua liiton palvelimella hyödynnetään tiedotuksessa. Lisäksi paikkakunnalla ilmestyviä sanomalehtiä käytetään ilmoituskanavina. Tarvittaessa yhdistyksen tiedotuksessa käytetään ulkopuolista apua palkkiota vastaan. Tampereen seudun luonto -lehti on Tysyn jäseniä ja yhteistyötahoja yhdistävä viestintäkanava, jossa yhdistyksen asioiden lisäksi julkaistaan artikkeleita luonnontuntemuksesta sekä luonnonja ympäristönsuojeluasioista. Yhdistyksen internet-sivuja Suomen luonnonsuojeluliiton palvelimella päivitetään tarvittaessa tai vähintään kerran toimintavuoden aikana

7 Kaija Helle Tysyn hallituksen jäsen Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n piirisihteeri TÄMÄN VUODEN OSSUA Trendikäs kansalaisosallistaminen eli tuttavallisesti ossu on Tysyn hallitukselle arkipäivää. Kaupungin kaavoitusyksikkö on nykyään kansalaisten ja järjestöjen merkittävä työllistäjä maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavoitusta edellyttävillä osallistumisvaateilla. Kaupungin tiivistysrakentaminen tarkoittaa huomattavaa lisäystä myös osayleis- ja asemakaavoitusta koskeviin lausunto- ym. pyyntöihin. Tysylle osoitettuja kaavoitusta koskevia ja eri viranomaistahoille suunnattuja esityksiä, lausuntoja, muistutuksia ja valituksia tehdään vapaaehtoisvoimin. Tänä vuonna on ollut vireillä mm. Kirkkosuon golfkentän laajennusta edellyttävä asemakaavamuutos. Jo aiemmin Tysy on ottanut kantaa golfkentän laajennussuunnitelmaan yhdessä Aakkulan ja lähiympäristön omakotiyhdistyksen kanssa. Golfkentäthän eivät ole yleiseen käyttöön tarkoitettuja V-merkinnällä varustettuja virkistysalueita, vaikka ne asemakaavoissa syövätkin virkistyskäyttöön osoitettuja hehtaarikiintiöitä. Tysy valitti heinäkuussa asemakaavamuutoksesta Hämeenlinnan hallintooikeuteen puutteellisesti huomioitujen luontoarvojen vuoksi. Helmikuussa kaavoitusyksikölle jätettiin muistutus asemakaavasta huoltoaseman rakentamisesta Hervantaan. Huoltoasemaa oltiin suunnittelemassa Ruskon- ja Ahvenisjärventien risteykseen pystymetsään sillä seurauksella, että uhanalaisen liito-oravan tiedossa ollut reviirireitti olisi katkennut. Vuoreksen osayleiskaavoitus on edennyt ehdotusvaiheeseen. Maaliskuussa kaavaehdotuksesta jätettiin muistutus yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistyksen kanssa. Muistutuksessa todettiin, että järjestöjä kuulematta Vuoreksen yleiskaavaehdotuksen rakennusoikeus ja asukasmäärä ovat alkuperäisestä kaksinkertaistuneet ja Särkijärven sillasta on tullut itsestäänselvyys. Tysy liittyi järjestöjen yhteisesitykseen, jossa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta haettiin purkamista sen yleiskaavapäätökseen Tahmelan kasvimaiden osalta. KHO ei myöntänyt purkamispäätöstä. Luontojärjestöjen ja asukasyhdistysten sekä metsäosaston näkemyserot kaupungin metsien käsittelyssä ovat olleet muistutusten ja valitusten kohteena myös tänä vuonna. Virkistyskäyttäjien ja asukkaiden vastustuksesta huolimatta Hervantajärven pohjois- ja Särkijärven länsipuolen hakkuut on suunniteltu toteutettaviksi metsätaloussuunnitelmien mukaisesti. Kyseiset hakkuut koskevat aluetta, josta asukas- ja luontojärjestöt ovat tehneet suojeluesityksiä mm. vuonna Hakkuut huonontaisivat merkittävästi erityisesti alueen vanhan metsän luontoarvoja. Tysy valitti toukokuun lopussa yhdessä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kanssa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ympäristölautakunnan maisematyöluvasta. Suojeluesityksiinsä järjestöt eivät toistaiseksi ole saaneet vastausta. Toinen syyskuussa muistutukseen ja lokakuussa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle suunnattuun valitukseen johtanut maisematyölupa koski Särkijärven länsipuolen hakkuuta. Kyseinen maisema-, virkistys- ja luontoarvoja mitätöivä lupa hakkuiden suorittamiseen oli tehty yhden henkilön virkamiespäätöksellä. Päätöksessä ei ollut nimeä tai allekirjoitusta eikä siitä ilmennyt kuka sen oli tehnyt tai mistä siihen voi hakea muutosta. Päätös ei vastannut hallintomenettelylaissa viranhaltijain toiminnasta säädettyjä vaatimuksia. Iidesjärvi rantoineen on yksi kaupungin merkittävimmistä luontokohteista. Eliölajistollisesti järvi on rikas ja monipuolinen kokonaisuus ja sen hyönteis-, lintu- ja kasvilajiston arvot ovat tehtyjen selvitysten perusteella kiistattomat. Tästä huolimatta rannat ovat huolestuttavasti kutistuneet ja jäljellä olevat rannat ovat edelleen rantaluontoa tuhoavien intressien kohteena. Lokakuun puolivälissä keskeiset asukas- ja luontojärjestöt jättivät kaupunginhallitukselle esityksen, jossa Iidesjärvelle nykyisine rakentamattomine rantoineen esitetään suojelualueen perustamista. Esityksen tavoitteena on ensisijaisesti turvata alueen luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä virkistyskäytön jatkuminen. Aloitteen takana ovat Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Tysyn ohella Messukylän kalastuskunta ry., Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry., Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry., Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry., Tampereen Sieniseura ry. ja Viinikka-Nekalan omakotiyhdistys ry. Mukaan liittyi myös Järvensivun omakotiyhdistys ry. -7-

8 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 2/2003 VIHREÄ LIPPU LIEHUU T ELKÄN PÄIVÄKODISSA Tarja Ojanen Telkän päiväkoti Tampereen Etelä -Hervannassa sai Vihreän lipun pysyvän käyttöoikeuden toukokuussa Vihreä lippu toiminnassa päiväkoti on ollut mukana vuodesta Vihreä lippu on päiväkotien ja koulujen kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma, jonka olenna isena osana ovat ympäristöystävällinen arki ja jatkuva toiminta. Vihreä lippu projektin toimintaa päiväkodissa ohjaa ympäristöraati, johon kuuluu lapsia ja aikuisia. Lapsilähtöisyys on toiminnan avain, kertoo Telkän päiväkodin johtaja Anne Liimola. Lapset ovat aktiivisesti mukana ympäristöraadissa ideoimassa, tämä ei ole vain aikuisten juttu, Liimola ja tkaa. Telkän päiväkodin ensimmäisenä teemana oli vesi. Teema oli päiväkodille omiaan, onhan päiväkodin nimikin vesilinnun mukaan. Lapsille tuli tutuksi Hervannan vesitorni ja läheiset järvet, Ahvenisjärvi ja Suolijärvi. Sisällä tutkittiin vettä vesilaboratoriossa ja tehtiin veden kulutuksen mittauksia. Teeman aikana vietettiin vesipäivää ja vesijuhlaa. Metsä oli Telkän päiväkodin toinen teema. Telkkäläisillä on oma metsäpaikka Suolijärven metsässä, jonne tehtiin teeman aikana säännöllisesti retkiä. Metsäpaikka on edelleen suosittu retkikohde. Teeman aikana korostuivat elämykset, mielikuvitus ja käden taidot. Metsä koetaan nykyään tutuksi ja turvalliseksi paikaksi. Kolmantena teemana oli lähiympäristö. Pienempien lasten lähiympäristö käsitti kodin ja päiväkodin pihapiirin. Isommat lapset tutustuivat lähiympäris- töön laajemmin. Tutuksi tulivat mm. kirjasto, lukio, ammattikoulu, läheiset leikkipuistot ja urheilukenttä. Paloasema oli lasten erityinen suosikkikohde. Vierailuja tehtiin silloiselle paloasemalle ja uuden, nyt jo valmiin, aseman rakennustyömaalle. Eskariryhmä rakensi Hervannan pienoismallin. Päiväkodissa käytiin myös omat maalisvaalit, roskavaalit. Vaaleille valittiin lajittelutunnukset biojäte, kuivajäte, paperi ja pahvi roskille. Vaalit voittaneet tunnukset ovat käytössä päiväkodin ka ikissa roskaastioissa. Jokaisen teeman päätteeksi toiminnasta laadittiin raportti, jonka perusteella Vihreä lippu toimikunta arvioi, täyttikö projekti lipun käyttöoikeuteen vaaditut kriteerit. Telkän päiväkoti sai vesi-projektin päätteeksi Vihreän lipun käyttöoikeuden. Myös metsä-projekti toi lipun käyttöoikeuden. Kun telkkäläiset olivat saaneet lipun käyttöoikeuden kaksi kertaa peräkkäin, kolmannella kerralla, lähiympäristö-projektin yhteydessä he anoivat lipun pysyvää käyttöoikeutta. Toukokuussa vietettiin Telkän päiväkodissa lippujuhlaa Vihreä lipun pysyvän käyttöoikeuden kunniaksi. Vihreä lippu toimikunnan perusteissa mainittiin mm. monipuoliset retket, ekoarki, oma metsäpaikka ja roskavaalit. Pysyvä käyttöoikeus edellyttää toimintasuunnitelman tekemisen joka toimintakauden alussa ja itsearvioinnin kauden lopussa. Onnittelut hyvästä työstä pienille ja isoille telkkälä isille sekä iloisesti liehukoon Vihreä lippu! LUONNONKUKKIEN PÄIVÄN RETKI OLI YLEISÖMENESTYS Teksti ja kuva: Sari Poutiainen Toukokuun viidentenätoista vietettiin Suomessa Pohjoismaista Luonnonkukkien päivää. Tanskassa päivä on jo perinne, siellä sitä on vietetty jo 15 kesänä. Ruotsissa ja Norjassa Luo nnonkukkien päivää vietettiin ensi kertaa kesällä Tänä vuonna päivää lähdettiin koordinoimaan myös Suomeen. Päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen. Retkiä järjestettiin Suomessa yli 60 paikkakunnalla, Tampere mukaan lukien. Sää suosi retkeilijöitä ja Lielahden Niemeen saapui sunnuntai-iltapäivänä noin 70 kasveista kiinnostunutta. Osa nottajien suuri lukumäärä löi ainakin retkenvetäjän ällikällä. Vaikutti siltä että tällaisille retkille -8-

9 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 2/2003 on todellakin tilausta. Parituntisen retken aikana Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kääntönen esitteli yleisölle Lielahden Niemen monipuolista kasvillisuutta; metsäkasveja, niittykasveja, tulokaskasveja ja vanhaa kulttuurilajistoa. Läpi käytiin niin tavallisimpia kasveja kuin harvinaisuuksiakin. Yleisö myös kyseli aktiivisesti uusista vastaan tulleista tuttavuuksista. Alueelta löytyneitä harvinaisuuksia olivat mm. kierumatara, punakatko sekä kultakirveli jonka ainoaksi esiintymispaikaksi Suomessa Kääntönen arveli juuri Niemen aluetta. Lajimäärityksen lisäksi retkellä saatiin paljon mielenkiintoista taustatietoa esimerkiksi kasvien alkuperästä. Selvisipä retkellä sekin miksi haavanlehdet väräjävät pienessäkin tuulenpuuskassa. Vastaus tähän ei ollut suinkaan se, että ne pelkäävät joutuvansa tulitikkutehtaalle, kuten eräs retkeläinen nerokkaasti tuumaili. Syyksi paljastui se, että haavanlehdet haihduttavat näin nopeasti vettä mahdollistaen nopean kasvunsa. Kiitos kaikille osanottajille, tavataan taas ensi vuonna luonnonkukkien merkeissä! Ketotalkoot Teiskossa Teksti ja kuva: Kimmo Virolainen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen perinteiset ketotalkoot järjestettiin tänäkin vuonna vanhoissa tutuissa kohteissa. Innokas 15 hengen joukko kokoontui lauantaina 16. elokuuta Keskustorille, josta siirryttiin autoilla Teiskon Jylhänperän Koivulan tilan niitylle. Kimmo Virolainen kertoi ensin yleisesti niityn hoidosta, eli niittämisestä, vesakon raivauksesta ja niittämättä jätettävistä alueista. Kaija Helle kävi läpi kohteita tarkemmin ja osoitti lähes kasviyksilön tarkkuudella, mitä ei saa niittää. Innokkaasti tartuttiin viikatteisiin, sirppeihin ja haravoihin ja työ alkoi. Kaijaa tarvittiin monessa kohteessa tunnistamaan ja varmistamaan löydettyjä harvinaisuuksia. Joko hoidon tai kesän suosiollisten kasvuolosuhte iden ansiosta niityn harvinaiset ja merkittävät kasvilajit esiintyivät tänä vuonna runsaina. Mm. vilukko oli kukkinut runsaana ja alueella kasvoi kuusi kukkivaa pussikämmekkää. Alueella jo aiemminkin havaittujen ketokatkeroiden määrä oli runsaampi kuin koskaan. Niitä löydettiin niityltä myös sellaisista kohdista, joista aiemmin ei ketokatkeroa ole havaittu. Kaiken kaikkiaan Kaijan laskemana löydettiin yhteensä 220 yksilöä, kun aiemmin oli löydetty vain nelisenkymmentä yksilöä. Viime vuonna havaittuja ahonoidanlukkoja löytyi 9 yksilöä, kun edellisenä vuonna niitä oli 6 kpl. Uutena löytönä tunnistettiin ketonoidanlukkoja yhteensä 24 yksilöä. Nämä hienot havainnot innostivat talkoojoukkoa tekemään kasvutilaa uhanalaisille kasveille jopa haarukkaa apuna käyttäen! Katkeroiden ja noidanlukkojen ympäriltä nyhdettiin vielä ruohotuppaita ja sammalta pois, jotta siemenille ja itiöille löytyisi parempi kasvualusta. Kirsti Raulon hoitama ruokatarjoilu antoi oudosta työstä kipeytyneille lihaksille uusia voimia. Kolmen tunnin uurastuksen jälkeen niitty oli niitetty ja leikkuutähteet korja ttu alueelta pois. Pirkanmaan ympäristökeskuksen lainaamat työkalut lastattiin autoihin ja siirryttiin talkoiden toiseen kohteeseen, Iso-Murron hakaan, joka sijaitsee Viitapohjan takana lähellä Oriveden rajaa. Sielläkin kasvaa ketokatkeroita. Sama työ jatkui: Kaijan johdolla tarka stettiin ensin alue ja löydetyt ketokatkerot ja muut suojeltavat kasvit merkittiin. Sen jälkeen la itoimme viikatteet heilumaan ja haravat huiskimaan. Aluetta valloittavia kuusen- ja männyntaimia poistettiin jopa käsin repimällä. Parin tunnin uurastuksen jä lkeen oli Iso-Murtokin hoidettu. Väsyneinä, mutta tyytyväisinä kokoonnuimme autoille. Uskaliaimmat kävivät vielä uimassa viereisessä Peräjärvessä ja oli aika palata kotiin. Kesät ovat tietenkin kasvuolosuhteiltaan erila isia, mutta uhanalaisten kasvien selvä lisääntyminen molemmissa kohteissa antoi uskoa työmme tärkeydestä. Monen suusta kuuluikin sama lause: Ensi vuonna uudestaan! -9-

10 Tysyn mielipide keskustan liikenneosayleiskaavaan Sari Poutiainen Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi nähtäville keskustan liikenneosayleiskaavan luonnoksen. Myös Tysy jätti mielipiteensä liikennosayleiskaavaluonnoksesta kaupungin kaavoitusyksikköön. Liikenneosayleiskaavan lähtökohdat ja tavoitteet Tampereelle laaditaan keskustan liikenneosayleiskaava, joka on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa vuoden 2003 lopulla. Laadittava liikenneosayleiskaava pohjaa Tampereen keskustan osayleiskaavaan vuodelta Liikenneosayleiskaavan tarkoitus on tarkistaa vuoden 1995 osayleiskaavan kartoissa esitetyt ratkaisut liikenteen osalta. Liikenneosayleiskaavan yleistavoitteiksi on listattu keskustan liiketoiminnan tukeminen, vetovoiman ja viihtyvyyden lisääminen, liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen, turvallisuuden parantaminen ja varautuminen kaupunkiseudun väestönkasvuun.(www.tampere.fi/ytoteto/liikenne) Keskustaan suuntautuva henkilöautoliikenne ei tue kestävää kehitystä Tysyn näkemyksen mukaan kaavaluonnos ei vastaa riittävästi ympäristönsuojelun tarpeisiin. Tätä osoittaa mm. luonnoksessa todettu henkilöautoilun korostaminen keskustan tavoitettavuudessa. Ihmisiä siis suorastaan kannustetaan ajamaan keskustaan. Keskustaan suuntautuvaa henkilöautoliikennettä ei voi pitää kestävän kehityksen mukaisena suunnitteluna. Luonnoksessa väitetään, että pysäköinnin keskittyminen pysäköintilaitoksiin johtaisi ydinkeskustan liikkumisen painottumiseen kävelyyn henkilöautoilun sijasta. Pysäköintilaitokset sijaitsevat kuitenkin keskustassa ja edellyttävät näin keskustaan ajamista. Kävelyn lisääminen keskustassa edellyttäisi autoilun rajoittamista keskusta-alueella pysäköintitilojen lisäämisen sijaan. Kyseenalaista on myös kaavaluonnoksessa esitetty luonnehdinta kävelypainotteisista kaduista. Luonnoksesta ei käy ilmi miten kävelypainotteiset kadut käytännössä parantaisivat kevyen liikenteen käytettävyyttä tai turvallisuutta. Luotettavampaa olisi selkeiden ja yhtenäisten kävely- ja pyöräilyalueiden osoit taminen. Kävelypainotteisten katujen sijasta tulisi kävelykatujen määrää lisätä ja parantaa nykyisiä pyöräilykaistoja. Tampellan pitkä tunneli ja Koskenniskan silta Tampellan pitkää tunnelia Tysy pitää esitetyistä vaihtoehdoista parempana, mikäli Mustanlahden satama-alue säästyy näin eritasoliittymiltä. Eritasoliittymät pilaisivat sataman miljöön. Satamaa tulisi kehittää verovoimaisena matkailukohteena huomioiden sujuvat kävelyyhteydet Tallipihan ja Näsinkallion sekä huvipuiston suuntiin. Tampellan pitkän tunnelin vaihtoehdossa tulisi myös huomioida Aspinniemen ranta-alueen käyttö yleiseen virkistykseen. Tampellan pitkän tunnelin rakentamisen vaihtoehtona esitetyn Koskenniskan sillan rakentamista Tysy pitää edelleen huonona vaihtoehtona. Moottoriliikenteelle tarkoitettu silta on tarpeeton kaikissa vaihtoehdoissa. Raideliikenteen kehittämisestä ei tule luopua Kevytraideliikenteen kehittämisen tarkastelu on jä änyt yleiskaavaluonnoksissa keskeneräiseksi. Tysy pitää raideliikenteen kehittämistä erittäin tärkeänä, koska se on tulevaisuuden kannalta ympäristöä säästävin ja ilmastonmuutosta ehkäisevin liikkumismuoto. Raideliikenteen kehittämistä tulee jatkaa pitkäjä nteisesti ja sille tulee osoittaa reittivaraus liikenneosayleiskaavaan riippumatta siitä kumpaa osayleiskaavan vaihtoehdoista kehitetään edelleen. Hämeenkatu kuuluu kaikille, myös pyöräilijöille Osayleiskaavaluonnoksessa todetaan, että Rongankatu- Vellamonkatu -yhteyden valmistuttua Hämeenkadun roolia jalankulun pääakselina olisi mahdollista tehostaa kieltämällä pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä. Tämä saattaa pyöräilijät eriarvoiseen asemaan jalankulkijoiden ja autoilijoiden kanssa. Rongankadun pyörätie ei korvaa Hämeenkadun tavoitettavuutta pyörällä vaan sen tavoitettavuus vaikeutuu huomattavasti. Hämeenkadun pyöräilyväyliä tulisi Tysyn mielestä kehittää, ei rajoittaa. Jalankulku- ja pyöräilyväylät tulisi selkeästi erottaa toisistaan. Ilmasto - ja ympäristöuhat sivuutettu Kaiken kaikkiaan Tysy pitää vakavana puutteena sitä, että luonnoksessa ei vastata riittävästi nykyisen ja kasvavan henkilöautoliikenteen aiheuttamiin ilmasto- ja ympäristöuhkiin. Kaupungin tulisi kantaa vastuu osuudestaan kasvihuoneilmiön torjumisessa ja ehkäisemisessä. Sitä edellyttää myös pyrkimys ympäristönsuojelun kärkikaupungiksi. -10-

11 Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin yhdistykset Pirkkalan ympäristöyhdistys - tiellä ja tien vieressä Jouko Hillukka Kevättalvella 1975 kokoontui joukko Pirkanmaan luonnonsuojeluyhdistykseen kuuluvia jäseniä Nok ialta ja Pirkkalasta keskustelemaan luonnonsuojeluyhdistyksen perustamisesta mainituille paikkakunnille. Tila i- suudessa perustettiin Nokian ja Pirkkalan yhteinen luonnonsuojeluyhdistys Noki - Pirkan luonto ry. Vuos i- en varrella tehtävät lisääntyivät ja jäsenmäärä kasvoi molemmissa pitäjissä siinä määrin, että nähtiin järkeväksi jakaantua kahtia, eli perustaa molempiin oma yhdistys. Jako tapahtui Yhdistyksen ensimmäisenä tehtävänä oli ympäristönsuojeluaatteen tunnetuksi tekeminen molemmilla paikkakunnilla. Oli aloitettava monipuolinen koulutus, järjestettävä luento- ja keskustelutilaisuuksia, luontoretkiä jne. Myös luonnonympäristön ja uhanalaisten kohteiden kartoittaminen alkoi välittömästi. Tehtiin kasvisto- ja lintuselvityksiä, kartoitettiin pienvedet, ka l- lioalueet, kulttuurimaisemat jne. Tämä johti Pirkkalan kunnan ympäristönsuojeluohje lman valmistumiseen vuonna Kunta aja nkohtaisti ohjelman yhdeksän vuotta myöhemmin. Yhdistyksemme aloitteesta ja toimestakin saatiin luontopolku ja kaksi pientä suojelualuetta. Myöhemmin teimme ensimmäisen suojeluesityksen nykyisin Natura-alueena tunnetusta Pulkajä rven metsästä. Viimeisin suojelukohteemme, Pirkkalan kunnan omistama noin 40 hehtaarin suuruinen Leppäperkiön alue rauhoitettiin yhdistyksemme esityksestä. Yhdistyksemme jäsenten osallistuminen luottamushenkilöinä kunnalliseen päätöksentekoon ja aloitteellisuus siellä on auttanut monen ympäristölle tärkeän asian toteutumista tai suojelua. Yhtenä esimerkkinä ranta- ja yleiskaavoituksen tiivis seuranta ja mukanaolo. Yhdistyksen järjestämä talkootoiminta on ollut jokavuotista ja usein näkyvää. On ollut siivous- ja istutustalkoita sekä kasvivälitystä. Pirkkalan luontopolku on pidetty kunnossa talkoovoimin 23 vuotta ja Reipin katajaketoa on niitetty 11 kesänä. Edellä lueteltujen voittojen väliin on toki jäänyt monta karvasta tappiota. Maamme tiheimmin asutun maalaiskunnan väkimäärä kasvaa kovaa vauhtia. Tiet ja asutusalueet ottavat luonnonalueen toisensa jälkeen. Seutukunnalliset liikenneväylät uhkaavat viimeistä erämaaluontoista metsäaluettamme. Liikenne likaa eikä hiljaisuutta enää ole. Mutta suojelutoiminta jatkuu. Ruoveden ympäristöyhdistys ry. Arto Moisio Ruoveden ympäristöyhdistys ry on perustettu vuonna Toiminnan tarkoituksena on toimia Ruoveden kunnan alueella ympäristöasioita seuraavana ja epäkohtiin tarttuvana yhdistyksenä mm. antaen lausuntoja kaavoitukseen liittyen sekä paikkakuntalaisten kiinnostuksen herättäminen toimintaan ja yleiseen ympäristöasioiden seuraamiseen. Ruovedellä sijaitsevista kauneimmista luontokohteista mainittakoon; Helvetinjärven kansallispuisto, Helvetinkolu, Siikanevan soidensuojelualue, Koveron siirrosjärvi, Runebergin lähde, Ryövärinkuoppa sekä Kotavuori. Ruoveden ympäristöyhdistys ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Patrick Hackman ja hänen jälkeensä Yrjö Makkonen. Vuoden 2002 alusta on puheenjohtajana toiminut Arto Moisio. Yhdistyksen sihteerinä toimii tällä hetkellä Eila Gometz. Hänen edeltäjänsä Heikki Saarinen toimi pitkään yhdistyksen sihteerinä. Jäseniä yhdistyksessä on nelisenkymmentä. Tänä vuonna olemme lähettäneet jäsenistölle huhtikuulla jäsenkirjeen, muutoin tiedottaminen yhdistyksessä hoidettaneen paikallislehti Ruovesi-lehden sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton Luonnonsuojelija-lehden kautta. Ruoveden ympäristöyhdistys ry on parin viime vuoden ajan hoitanut Viitalan niityn perinnebiotooppialuetta sen säilymisen turvaamiseksi Ruovedellä. Niityn raivaus ja hoitotyöt aloitettiin edellisenä kesänä, jolloin alue ympäröitiin lammasaitauksella. Kuluvan vuoden kesällä aluetta laajennettiin yhteistyössä alueen maanomistajan kanssa. Hankeen kustannuksissa tukee Pirkanmaan ympäristökeskus. Yhdistyksestä hankkeen vastuullisena henkilönä toimii Heikki Saarinen. -11-

12 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 2/2003 Puuroa ja muita perusasioita eli kevätromantiikkaa Kintulammella Teksti: Noora Vikman, Kuvat: Sari Poutiainen ja Minna Santaoja Toukokuun viimeisenä viikonloppuna 2003 Tysy teki retken Kintulammelle. Tämä Tampereen kaupungin omistama ja ylläpitämä varsin suosittu retkikämppä sijaitsee 21 kilometriä Tampereelta Aitolahden suuntaan. Kilometrin päässä sijaitsee Vattulan luonnonsuojelualue, jonka entinen 30 hehtaarin säästömetsä on nyt laajennettu 440 hehtaariksi. Sorilan bussin päätepysäkiltä Tysy järjesti kuljetuksen perille. Kymmenisen kilometrin loppumatka kulki monumentaalisen kallionlouhintapaikan ja murskeaseman ohi. Jäljelle jäävä vajaa kilometri taittui jalan ja kottikärryillä. Mukana retkellä oli 19 henkeä neljän järjestäjän lisäksi. On lämmittävää eikä ollenkaan vaarallista harjoittaa hieman kevätromantiikkaa ja -nostalgiaa keskellä talven kaamosta. Kintulammella muisteltiin eräopas Kaija Helteen mukana luonnonkasvien käyttöön liittyviä vanhoja kansanviisauksia. Niitä kuunnellessa tuli miettineeksi, kuinkakohan kauan itse selviäisi edes lempeän kevätmetsän armoilla sairastumatta tai nälkiintymättä. Opimme, kuinka melkoisen rääpäleen näköinen tupasvilla lämmitti suomalaista metsässä tarpovaa säärtä vielä viime vuosisadalla. Isohirvenjäkälää, jolla on antiseptisia vaikutuksia, leivottiin aikanaan suomalaiseen leipään. Metsäalvejuurta taas käytettiin matolääkkeenä. Päiväkirjassa on pari sivua tekstiä, mutta kuulakärkikynä ei näytä tehneen kovin hyvin muis- tamista avustavia tehtäviään tihkusateessa. En ole kuitenkaan unohtanut ensimmäisen kerran kuulemiani tarinoita tuluskäävästä. Tuluskäävän saattoi pitää ja sillä saattoi tehdä tulen, mutta minkälaiset olivatkaan arina- ja taulakääpien tarinat? Muistaako joku? Letun paisto ja heitto kuului retkiohjelmaan. Kaijan kotoaan tuomiin varusteisiin kuului kaksi paistinpannua, pitkät puuvarret, margariinia, taikinaa sekä oikea letunheittotuntuma, jota en aio tässä kuitenkaan paljastaa. Sitä paitsi lopullisen taidenautinnon tuottamisen salaisuus ei millään kirjoitetulla reseptillä aukenekaan vaan taitoa on itse päästävä kokeilemaan. Puoliksi improv isoitu taikina pysyi hyvin koossa ja vain yhden huolimattomassa heitossa tuleen viskautuneen plätyn joutui kiireesti pelastamaan hiiltyneen puun reunalta takaisin ruokapöytään. Itse Kintulampi kuunteli touhujamme peilityynenä kohoavien kallionreunojen alla. Illalla saunasta pääsi sukeltamaan viileään veteen ja sen pinnan -12-

13 tyyneys tarttuikin omaa pintaa syvemmälle. Myös kolunastetun tilan, joka palautti ajatukset hetkeksi kevään ensimmäinen yö teltassa on aina odottamisen niihin pitkiin ja kituliaisiin päätöksentekoprosesseihin, joihin Tysykin lausunnoillaan ja muistutuksillaan arvoinen tapahtuma, vaikkakin tällä kertaa hiukan kivulias. Sade hakkasi kattoa ja haastoi kuuntelemaan jatkuvasti osallistuu. Mitä siellä oli tapahtumassa, kun rumpusoolojaan pikkutunneille. Kosteus tunkeili kevätsissin makuupussiin, jossa pidin vilua loitolla pihaan asti on raivattu järeäsepelinen autotie? jammaillen. Sisällä lämpimässä Kintulammen tuvassa nukkuneet näyttivät aamulla selvästi pirteämmiltä. Heräsin tehokkaasti jo sytytetyn kaasukeittimen käskevässä, terävässä sihinässä, ja sain lohdutukseksi kuumaa puuroa ja pa nnukahvia. Toisen päivän retkelle päätin osallistua vapaana dokumentoinnin pakosta ja ottaa retken elämyksen kannalta. Mitä luxusta! Sade oli lakannut, mutta hienojakoinen sumu jäänyt leijumaan maisemaan niin, että se pehmensi mukavasti ilmaa. Tuoksut voimistuivat ja oli helppo hengittää. Ensimmäisellä pysähdyspaikalla opimme, kuinka metsänparannusmielessä kaivetut ojat umpeutuvat ja peittyvät rahka- ja karhunsammaleilla. Luonnonsuojelualueella niitä ei enää perata. Ari Kauko poikansa Eeron kanssa olivat saapuneet Mutta ei oppi ojaan kaatanut. Jatkoimme jo ennen muita kalavesille ja saalistivat läht öpäiväksi matkaa. Reikä kumisaappaassakaan ei haitannut menoa. Aikaa oli myös jättäytyä kaarna- ja sammalpin- ja paistettiin kypsäksi tulessa. Valmistusprosessia lammesta juhlallisen ahvenryppään. Kalat nyljettiin, toja silittämään. Mukana ollut retkeläinen muistutti, seuratessa noista punapyrstöistä tuli va rmasti läntisen että me tamperelaiset itse asiassa omistamme nämä pallonpuoliskon valokuvatuimpia ahvenia. Olin yksi 7000 hehtaaria metsää. Huomio sai meidät tuntemaan itsemme rikkaiksi, vaikutusvaltaisiksi ja ennen ralle paistuneen kalan maistaakseni. Gourmet- niistä etuoikeutetuista, jotka saivat kokonaisen kiha- kaikkea onnekkaiksi. Mietimme, minkälaista lajistoa nautinto oli valmis - ei se määrä mutta se laatu! reviirillämme majaileekaan vuokralaisina. Jos pohjantikka asuu havupuissa ja pikkutikka lehtipuissa, met- on harvoin aikaa antaa perusasioille periksi. Vuoro- Melun, kiireen ja arjen vaatimusten keskellä sässä lienee siis kumpiakin. Katse taivaaseen kohotettuna pidimme silmällä myös muita silmälläpidetsemme - muistella tuleen tuijotellen, hölmö ilme kauden retki oli mainio tekosyy - jos sellaista tarvittäviä lajeja kuten puukiipijöitä. Harvinaisuuksien naamalla kaikkia eletyn elämän huolettomia hetkiä. elinympäristön monimuotoisuutta ajatellen palaneiden, mutta edelleen kasvavien runkojen luona tuli retkeläisten kanssa. Jos pää olikin painava, sydäntä Oikea kevät oli saapunut Kintulammelle yhtä aikaa kerrattua myös metsänhoidon perusasioita. Aukkohakkuu ei korvaa tulipaloja, sillä monesti puut selviyhassa. kevensi kuikan huuto Kintulammen kaikuisassa rautyvät jälkimmäisistä. Luonto uusiutuu hitaasti, mutta Ensi keväänä on tarkoitus tehdä päivän retki varmasti. Sammalpeite kasvaa puun päälle Pirkanmaan ulkopuolelle. Siitä ilmoitetaan tarkemmin seuraavassa jäsenkirjeessä. vuotta. Moni on oppinut lukemaan saasteettoman ympäristön merkkejä naavasta, sen olemassaolosta ja Kiitos kaikille osallistuneille! määrästä. Uudempi tutkimus on selvittänyt, että joskin naavat häviävät pahimmin saastuneilta alueilta, Kysyimme osallistuneiden mielipiteitä retkestä selvitäkseen ne tarvitsevat ennen kaikkea tasaisia palautelomakkeella ja useimmat toivoivat sen kaltaista toimintaa Tysyltä lisääkin. Olemme ottaneet kosteusolosuhteita. Saimme tietää, että metsärakenteen pirstoutuminen on ollut suurempi syy myös palautteesta onkeemme ja yritämme suunnata naavojen häviämiseen. voimavarojamme jatkossa tämän kaltaisten tapa h- tumien järjestäm iseen. Minna Santaoja Matkan varrella ohitimme kaupungille pa k- -13-

14 Kirjoituskilpailun satoa Tampereen seudun luonto lehden viime numerossa julistimme kirjoituskilpailun. Kilpailussa oli sarjoja eri ikäisille ja erilaisia aiheita. Saimme kaikkiaan viisi kilpailukirjoitusta, jotka tuomaristo ja Tysyn hallitus asettivat seuraavanlaiseen järjestykseen. Kunkin sarjan voittaja palkittiin 20 euron lahjakortilla Ta mpereen luontokauppaan, seuraaville sijoille tulleet saivat 10 euron lahjakortin. Julkaisemme tässä lehdessä voittaneet kirjoitukset ja muut osallistuneet kirjoitukset ma h- dollisesti myöhemmin. Tuomareiden lausumaa: Heinituulian Aikahyppy on mukava pieni tarina maailmasta, jossa muurahaiset ovat vallanneet ihmisen paikan maapallon herrakansana ja samalla ihmisen rakentaman maailman. Myönteistä t a- rinassa on myös se, etteivät ihmisten herkuilla hemmottelemat kotimuurahaiset seuraa ihm isen jalanjälkiä sukupuuttoon, vaan oppivat tulemaan toimeen omillaan. Alle 13-vuotiaiden sarja I Nimimerkki Heinituulia Aikahyppy. Maapallomme sadan vuoden kuluttua. Yli 16-vuotiaiden (aikuisten) sarja I Nimimerkki Jääkausi Siirtolohkare II Nimimerkki Merilintu Ympäristönsuojelu omassa elämässäni III Nimimerkki Pihlaja Ympäristönsuojelu omassa elämässäni IV Nimimerkki LP Ympäristönsuojelu omassa elämässäni Siirtolohkare on kilpailun helmi. Se on koskettava, moniulotteinen ja taitavasti kirjoitettu novelli tytön tuskasta maailmassa, jossa ihmisyhteisö on muitta mutkitta valmis tuhoamaan kertaheitolla vuosituhantisten luonnonprosessien jatkumon ja sam alla palasen omaa historiaansa, omaa kansansieluaan. Näinkin lyhyessä novellissa kirjoittaja onnistuu näkökulmien ja tyylin vaihdoksilla luomaan kuvan maailmasta, jossa arkinen ja pyhä, nykyhetken tarpeet ja tuhansien vuosien historia kohtaavat. Novellin pakahduttavan surumielisyyden laukaisee loppu, jossa voi nähdä pikkuruisen toivonkipinän. Aikahyppy. Maapallomme sadan vuoden kuluttua. Nimimerkki Heinituulia Muurahaiset ovat maapallon herrakansaa. Ihmiset kuolivat sarsiin ja sotiin. Muurahaiset valtasivat aluksi lasten hiekkalaatikot, joissa ne saivat rauhassa rakentaa, kun ei ollut enää ihmislapsia häiritsemässä. Seuraavaksi muurahaiset kansoittivat autioituneet puistot ja puutarhat. Niissäkin ne saivat tehdä kekojaan rauhassa, koska karhut eivät välittäneet puistoista ja puutarhoista. Ne viihtyivät mieluummin metsissä ja vesakkoa kasvavilla pelloilla. Osa muurahaisista oli jo ihmisten aikaan siirtynyt asumaan rakennuksiin. Nämä mukavuutta rakastavat oliot olivat tottuneet syömään ihmisruokia. Nyt kun ihmisiä ei enää ollut kantamassa niille herkkuja kaupasta, näkivät ne nälkää. Ne eivät osanneet etsiä ruokaa luonnosta. Kekomuurahaiset pitivät niitä pummeina eivätkä antaneet niille ruokaa. Muurahaisten maailmassa kukin keko tuli toimeen omillaan eikä toiselle porukalle lainattu. Rakennukset rapistuivat ja lahosivat pois vähitellen, kun kukaan ei enää huolehtinut niistä. Voikukat työnsivät jo esiin katukivien välistä. Maapallo näytti vihreämmältä kuin sata vuotta sitten. Ihmisten jäljet alkoivat peittyä ruohoon ja sammaleeseen. Rakennuksissa asuvat muurahaisetkin tottuivat taas etsimään ruokaansa itse, vaikka ne yhä asuivatkin rappeutuvissa taloissa. -14-

15 Nimimerkki Jääkausi: Siirtolohkare Jää ei enää hohda. Aurinko on särkenyt sen kiteet sameiksi. Harmaa, huokoinen seinämä noruttaa hyisiä kyyneliä, hupenee ja hajoaa; harjut pitenevät, supat syvenevät, kallionlaet raapiutuvat. Kolean massan sisuksista häämöttää tumma möhkäle. Vielä kahden kesän on kuitenkin hivutettava mannerjäätä, ennen kuin kiven eloton pinta kohtaa ilman. Vankila valuu olemattomiin. Siirtolohkare rymistää kaltevaa pintaa alas ja iskeytyy vuorentasanteelle allikkoon, nojautuu kallioon ja jää sijoilleen. Tyttö saapuu paikalle kymmenen vuosituhannen kuluttua, kiertää kiveä ja koskettaa sen sammalturkkia. Niin monen syksyn lehdet ovat maatuneet järk ä- leelle, että multaa on jo kylliksi pihlajallekin. Hän kiipeää kivelle ja nukkuu puun vaaleanvihreitten lehtien alla. Aamulla avautuvat pihlajan kukat. Tyttö herää huumaantuneena ja syvästi rakastuneena johonkin tai kaikkeen, villin iloisena siitä, että ääntä ei kuulu: metsä ympärillä tuntuu laajalta ja siirtolohkare peittyy lehtien hämyyn. Hän tanssii alkukantaisin liikkein kiven vieressä eikä enää muista olevansa ihminen. Hiiden, pyhän metsän, sydämessä kohoaa uhripaasi. Luulin laitetta ensin vain kaukoputkeksi. Miehet eivät kuitenkaan näyttäneet lintuharrastajilta: lipsuttelivat pikkukengissään kallionkylkeä ylöspäin, tarrasivat sammaliin ja repivät ne palkeenkielille. Huipulla he hönkivät pitkään ja vaivalloisesti ennen kuin pystyttivät laitteensa. Siirtolohkare lymysi keskikesän vihreässä valossa. Istuin kiven laella pihlajan alla ja kuuntelin. Tie. Louhos. Linjaus. Tuuli rikkoi lauseet ja kantoi korviini vain yksittäisiä sanoja, mutta ne repivät metsää ja vuorta, tuhosivat kuvitelmat. Maanmittarit jäivät kalliolle, kun liu uin alas paadelta ja ryntäsin pois. Metsän laidassa käännyin ja katsoin hiittäni kuten muutkin, pihlajankukkien huuman ulottumattomissa: näin pienen metsikön valtatien mutkassa, kuulin jarrutusääniä ja vaimeaa murahtelua peltilaatikoiden sisältä, kun manasivat mutkan huonoa näkyvyyttä ja hidasteita. Kravattikaulainen herra puhui narisevalla äänellä. - Moottoritien ympäristövaikutukset on arvioitu. Ja arviointiko riittää? - Kuntalaisia on kuultu. Onko kuunneltu? - On päätetty että tietä aletaan rakentaa tänä kesänä. Niin. Minä tanssin siirtolohkareen ympärillä silloin, kun olisi pitänyt selata lehdistä pikkuilmoituksia yleisötilaisuuksista ja laatia muistutuksia ja vastineita. Soimasin itseäni, vaikka tiesinkin, että tässä maassa moottoritie ruopaistiin vastalauseista huolimatta valmiiksi, jos joku vain oli keksinyt sitä vaatia. - Pitäähän ihmisten päästä liikkumaan. Syrjäseudunkin väestöllä on ihmisoikeudet. Ilmeisesti se tarkoitti, että jokaiselle on taattava mutkaton valtaväylä, jota pitkin kiitää automarkettiin ostamaan uudet kännykänkuoret tai kuljettaa jälkikasvu kaupungin ohi mikroautoradalle tervehenkisiin harrasteisiin. Muutuin haamuksi. Leijuin koneiden välissä, soraa kahmivien kauhojen alla, räjäytyskentillä maailmansotatantereella, joksi hiisi oli aurattu. Menetin suuntavaistoni enkä löytänyt siirtolohk aretta. Ihoakiristävän kylmänä syyskuun maanantaiaamuna laahustin jälleen paikalle. Olin kalvennut ja tullut heiveröiseksi, koska aurinko ei kyennyt päivettämään kuollutta eikä vainaja tuntenut tarve tta syödä. Sumun keskellä häämötti tumma möhkäle. Kallion huippu oli poissa, tienpohjaksi murskattu, vihreän hämyn tilalla oli pölisevä louhos, eväsleipäpusseja, käytettyjä dynamiittipötköjä, edistystä ja kehitystä. Mutta siirtolohkare nökötti sijoillaan, harteillaan käkkyräksi kuivunut pihlaja ja hiutunut sammalpeitto. Työviikon ensimmäisenä päivänä he saapuvat hieman myöhässä. He pukeutuvat neonvärisiin ha a- lareihinsa kaasulämmitteisissä parakeissa, etsivät koneittensa avaimia, öljyävät kitkuvia osia, pakkaavat räjähteitä. He eivät näe tuhottua metsää vaan sen, josta kotona puhutaan iskän työmaana. Työnjohtaja haukottelee ja jakaa tehtäviä. Tänään pitäisi raivata väylää eteenpäin. Siellä on se yksi iso kivi, Nieminen lähteköön valmistelemaan räjäytystä. Muut jatkamaan pohjustusta. Vartin kuluttua Nieminen kuitenkin lampsii takaisin. Työnjohtaja on kahvitauolla ja harmistuu: mitä nyt? - No kun siellä kivellä istuu joku plikka eikä tule alas. -15-

16 TAMPEREEN SEUDUN LUONTO 2/2003 JOUKKOKIRJE Katoavaa kauneutta Syksy, taiteilija taitavin, Värjää värein huumaavin, Keltaisin, verenpunaisin, Kaikki lehdet puiden, kasvien. Täydessä loistossaan Ei löydy vertaistaan. Vaan liian lyhyt on näytö saika, Kesken hiipuu värien taika. Kun pohjan puhuri puhaltaa, Se lehdet puista pudottaa. Ne peittää kirjavana maan, Kunnes pois ne lakaistaan. Kuvat kulkee vielä kerran Kuvia, kuvia, monia satoja, Huonoja paljon, muutama hyvä. Kamera on liimautunut Kuin takiainen vaatteisiini, En pääse siitä eroon. Etsin kohteita, odotan, tähtään, Laukaisen näyttää hyvältä, Mutta paperilla kaikki on toisin. Usein myöhästyn: Kuikka, telkkä sukeltaa, Perhonen lehahtaa pois, Aurinko menee pilveen, Valo ei riitä odotan. Maisema pysyy paikallaan Ja puut, kivet, kannot, kasvit. Eivät nekään aina: Seuraavana päivänä Myrsky on kaatanut puun, Tienvarren kaikki kukat niitetty, Perhoset lentäneet pois. Siispä kameran on oltava aina mukana, aina valmiina kuin partiolainen. Eila Sihvonen 2003 Järven kaislat kellastuvat, Kuikat poies muuttavat. Koko luonto hiljenee, Ja kohta järvet jäätynee. Pro Hervantajärvi Sateenkaaren takaa Löytyy täällä ihmemaa, Missä rauha vallitsee, Rakkaus luontoa hallitsee, Missä vihreä on vihreämpää, Järven sini sinisempää. Puut rauhassa kasvaa saa, Niitä leppeä tuuli huojuttaa, Kaikki kasvit kukoistaa. Siellä metsän siimeksessä, Niin vihreässä, elävässä Aistia voi hiljaisuuden, Kuulla vain äänet tuulen. Ken siellä polkuja taivaltaa, Saa huolet, murheet uno htaa. Missä, missä tällainen on maa? Sinne tahdon kiiruhtaa. - Se aivan läheltäsi löytyy, sinne satee nkaari päättyy. Näin löydät metsän vihreän, Ja järven kaikkein sinisim män.

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080:

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080: Kalevi Suoniemen muistutus asemakaavaehdotukseen 8084: Särkijärven silta on tarpeeton. Melun leviäminen järvellä on väärin laskettu. Vaaditaan täydellistä selvitystä pumppaamoista ja hulevesistä sekä Höytämöjärven

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.

TAMPEREEN KAUPUNKI HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02. TAMPEREEN KAUPUNKI 8.8.2016 HERVANTA, KATU- JA PUISTOALUETTA, RAITIOTIEN SÄHKÖNSYÖTTÖASEMA Asemakaava nro 8601 Diaarinumero: TRE: 7096/10.02.01/2014 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Kuva: Veikko Hahmo Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Retkelle lännestä Mistä retkelle: Kuntakeskusta, Takamaa, Vähäjärvi Kävellen kohti Takamaata ja moottoritien alikulun

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Toimintakertomus 2006

Toimintakertomus 2006 1 Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Toimintakertomus 2006 Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2006 pääpiirteittäin samanlaista kuin edellisinäkin vuosina. Perinteiseen tapaan yhdistys jätti lausuntoja

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ /JÄRVELÄ Päiväys 3.11.2016 TEOLLISUUSTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen

Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen Hulhavanahon, Luokkavaaran ja Iso-Syötteen asemakaavojen muuttaminen ja laajentaminen 627/08/10/2010 TEK 147 AirIX Ympäristö Oy on laatinut 27.4.2011 päivätyn kaavaluonnoksen Hulhavanahon, Luokkavaaran

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski

Asemakaavan muutos nro sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Asemakaavan muutos nro 002114 sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, Havukoski Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lappeenrannan kaupunki RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 12.6.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 20.8.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 30.9.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin lentokentän konesäilytys ja majoitus asemakaava. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie pää, Villähde. Lahti.fi OAS A (6) D/1080/ /2017. Askonkatu Lahti OAS A-2716 1 (6) A-2716 22.5.2017 Asemakaavan muutos Kurenojantie pää, Villähde Lahti.fi OAS A-2716 2 (6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy.

Asemakaava koskee kiinteistöä Aloitteen kaavoituksesta on tehnyt Siuron Metallirakenne Oy. 1 NOKIAN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava koskee kiinteistöä 536-418-4-198. Asemakaavan muutos koskee 11. kaupunginosan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41

Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 (OAS) (MRL 63 ) 1(5) Maankäyttöpalvelut 24.2.2015, päivitetty 27.5.2015 Asemakaavan muutos (2310) Koivikontie 41 Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 19.3.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO KEIJO TOLPPA L I I T E 1 Savonniemenkatu 3B1 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 arkkitehtitoimisto.tolppa@spynet.fi 29.11.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KESKUSTAAJAMAN LÄNSIOSIEN

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot