Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050"

Transkriptio

1 Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Ari Hynynen Tampereen teknillinen yliopisto Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen Ari Hynynen, Antti Rehunen, Annuska Rantanen Ossi Ahonen, Riina Antikainen, Leena Kopperoinen, Panu Kontio Heikki Eskelinen, Timo Hirvonen, Matti Fritsch Petri Tapio

2 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Monimuotoinen luonnonympäristö ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinot alueellisena voimavarana pinta ja pohjavesien hyvä laatu Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentäminen kaikilla aloilla ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen

3 Tunnistetut megatrendit ja ennakointiteemat

4 Kehityskuvanäkökulmien muodostaminen Ennakointi Missio Visiointi ennakointiteemojen ja megatrendien pohjalta on tarkasteltu aluerakenteen ja liikennejärjestelmän muutoksia kokonaisuutena kehityskuvanäkökulmien muodostamisessa on hyödynnetty ennakointityössä laadittuja tulevaisuustaulukoita ja muuta taustamateriaalia aluksi eri tekijöistä on koottu erilaisia kehityskuvaaihiota kehityskuva aihioiden pohjalta on muodostettu kolme erilaista kehityskuvanäkökulmaa Konkretisointi

5 Työpajoissa ja kyselyssä esille nousseita kehityskuvavaihtoehdoissa huomioon otettavia teemoja Asuminen ja kaupungistuminen asumistarpeiden erilaistuminen urbanismi ja kaupunkien paikallisidentiteetti elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu elämäntavat ja kulutustottumukset muuttuvat maan hinta ja tilan riittävyys metropolialueella kaupunkiseutujen joukkoliikenne uudet logistiikkapalvelut alempi tieverkko muuttoliikkeen moninaistuminen (maahanmuutto, paluumuutto, monipaikkaisuus) poikittaisyhteydet ja yhteydet Helsinkiin ikääntyminen asumisen hinta pääkaupunkiseudulla metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky Infra ja liikennepalvelut lentoyhteydet ja nopeat junayhteydet väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia kansainväliset yhteydet monipuoliset maaseutuelinkeinot ja lähiruoka Luonnonvarat Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä toimintatapaa verkkokauppa kansainväliset työmarkkinat (Ruotsi, Viro, Norja, Venäjä) Venäjän merkitys kasvaa Pietari arktiset alueet / Barents luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen matkailun potentiaali arktisen alueen luonnonvarojen merkitys kasvaa metsäteollisuuden uudistuminen (biotalous, jalostusasteen nosto) digitalisaatio hajautettu energia (omavaraisuus) tietointensiivisyyden kasvu kaikilla toimialoilla Kansainvälinen toimintaympäristö pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu koulutuspalvelut osaamispääoman takaajana Tuotantorakenne globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten sijaintipaikoista kasvaa 3D tulostaminen

6 Kehityskuvan aihioita pohja aineistona ennakointiteemat, megatrendit ja alueelliset näkökulmat Muuttoliike moninaistuu Metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky kasvaa Keskisuurten kaupunkien kasvu Elinympäristön laadun merkitys kasvaa Venäjän merkitys kasvaa Digitalisaatio Arktisen alueen kasvu Biotalous ja luonnonvarat

7 Kehityskuvien kolme näkökulmaa ennakointiteemojen ja alueellisten aineistojen perusteella on muodostettu kolme erilaista näkökulmaa kehityskuvan muodostamiselle Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi näkökulmat eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan edustavat erilaisia toisiaan täydentäviä kehityskulkuja

8 Kehityskuvanäkökulmien tausta pohja aineistona ennakointiteemat ja alueelliset näkökulmat Kaupungistuminen ja metropolikehitys kaupungistumiskehityksen tulevat suunnat metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky ja vaikutus valtakunnalliseen kehitykseen muuttoliikkeen moninaistuminen maaseutukehitys elinympäristön laadun merkityksen kasvu työnteon muotojen muuttuminen Elinkeinorakenteen muutos kohti biotalous ja osaamisyhteiskuntaa biotalous, uusiutuva energia luonnonvarat digitalisaatio (3D tulostaminen, tietoverkot, osaamistalous, palvelujen uudenlainen järjestäminen, automatisaatio, robotit jne.) Uusi maantiede ja sen tarjoamat mahdollisuudet Venäjän merkitys arktiset alueet ja pohjoisten merireittien avautuminen Itämeren alueen yhteismarkkina alue Tallinnan ja Baltian suunnan mahdollisuudet Priorisoinnin ja valintojen ajureita niukkenevat resurssit energian saatavuus ja hintakehitys Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys globaali kilpailu yritysten sijainnista EU:n rooli globaalitaloudessa

9 YYA sopimus täytti 30 vuotta. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi neljännen kerran. Suomessa vuoden myydyin auto oli Lada 1200, jota myytiin kappaletta vuotta Kehityskuvan aikaperspektiivi 2014 Suomi on ollut 19 vuotta EU:n jäsenenä. 36 vuotta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tavoitevuosi 2050? Vuoden katsotuin elokuva oli Saturday Night Fever. Suomen ensimmäinen hypermarket Leppävaaran Maximarket täytti 7 vuotta. Metsäteollisuus työllisti Suomessa noin henkilöä. Jämsänkoski Jyväskylä rata valmistui. Suomessa vuoden myydyin auto vuonna 2013 oli VW Golf, jota myytiin kappaletta. Vuoden 2013 katsotuin elokuva oli 21 tapaa pilata avioliitto. Suomessa on yli 150 hypermarkettia. Metsäteollisuus työllisti Suomessa noin henkilöä.

10 Kaupungistuminen ja metropolikehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Suurimmat ja vahvimmat kaupunkiseudut kasvavat ja työikäinen väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Yksilöllisyyden arvostus korostuu. Metropolialue laajenee eteläiseen Suomeen. Kasvavien keskisuurten kaupunkien verkko, valtakunnanosakeskukset vahvistuvat. Kasvukaupunkiseuduilla on monimuotoinen elinkeinorakenne. Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus korostuvat. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia kaupungistumisesta Suurimmat kaupunkikeskukset kasvavat. Valikoiva pikkukaupunkirenessanssi ja pienet erikoistuneet osaamiskeskittymät. Matkailu ja kulttuuriarvojen merkitys kasvaa. Alueellinen korkeakouluverkosto tukee osaamiskeskittymien syntymistä.

11 Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tuotantoa tukevat erikoistuneet palvelut kehittyvät. Erikoistumalla ja uuden teknologian soveltamisella lisätään teollisuuden tuottavuutta. Teknologioiden käyttöön ja huoltoon liittyvät palvelut kehittyvät. Tuotannon jalostusasteen kasvaa ja yritysrakenne monipuolistuu. Monipuolinen elinkeinorakenne Matkailu Matkailukeskittymä Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kaivostoiminta Viljantuotanto Maidontuotanto Viljan ja maidontuotanto Elinkeinorakenteen muutokset Resurssitehokkuuden merkitys kasvaa. Luonnonvarojen hyödynnetään aiempaa enemmän. Biotalous ja kaivannaisteollisuus kasvavat. Maatalous ja elintarviketeollisuus kasvavat. Kotimaisten luonnonvarojen jalostusaste kasvaa. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia aluetta luonnehtivista elinkeinoista Palveluvaltaistuminen nopeutuu ja palveluviennin merkitys kasvaa kaikilla aloilla. PK ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti.

12 Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Pohjoiset merireitit avautuvat, Suomi käyttää Jäämeren satamia omissa kuljetuksissaan. Pietarin merkitys kasvaa ja yhteiset työmarkkinat pohjoismaiden ja Luoteis Venäjän kanssa vahvistuvat. Uusi maantiede Suomi on vahvasti osallisena Barentsin alueen kasvussa. Luonnonvarojen tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa. Perämerenkaaren kehitys on nopeaa. Pohjois Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän yhteinen työmarkkina alue vahvistuu. Helsinki Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu. Taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa etenee kaikilla aloilla. Suomi Aasiareittivaihtoehto kuljetuskäytävät Norjan satamiin Barentsin alueen kasvu yhteiset työmarkkinat Venäjänyhteydet Perämerenkaaren käytävä Venäjänyhteydet Venäjänyhteydet Tukholma Pietarikäytävä Pietarin vaikutus Ruotsin, Saksan, Puolan ja Baltianyhteydet Pietarin vaikutus Rail Baltica Helsinki Tallinna yhteiset työmarkkinat

13 Kaupungistuminen ja metropolikehitys

14 Kaupungistuminen Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Suurimmat ja vahvimmat yliopistokaupungit/ osaamiskeskittymät Erikoistuneet, keskisuuret yliopisto /teknologiakeskukset Luonnonvaratalouden osaamiskeskittymät Lähialueen bioresursseja hyödyntävät keskukset Suurimmat kaupunkikeskukset erikoistuneiden palvelujen keskittyminä ja uusien digitaalisten palvelujen innovaatiokeskuksina Pienemmät yliopisto ja ammattikorkeakoulupaikkakunnat alueellisina osaamiskeskittyminä

15 Maaseudun kehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kasvavien, suurten kaupunkiseutujen läheinen maaseutu Keskisuurten kaupunkien läheinen maaseutu Maaseudun pienet teknologisen erikoistumisen seudut Teknologiaa hyödyntävät, intensiivisen alkutuotannon seudut Tuottavimmat maatalousalueet Suurimman metsän kasvun alueet Laajojen luontoalueiden seudut Runsaiden kaivannaisten seudut Pikkukaupungit Elinvoimaiset kirkonkylät Matkailukeskukset

16 Asutuksen ja rakennetun ympäristön tapahtunut kehitys

17 Asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitysnäkymiä Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Voimakasta uudisrakentamista Uudisrakentamista Rakennuskannan vajaakäyttöä Alueellisten resurssien hyödyntämistä, matkailua, loma asuntoja Kaupunkiseutujen kasvu ja uudisrakentaminen kaupungeissa ja niiden kehysalueella sekä läheisellä maaseudulla Rakennuskannan vajaakäyttö lisääntyy ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla Asutuksen kasvu jakaantuu useille keskisuurille kaupunkiseuduille Uudisrakentamista maaseudulla tuotannon tehostuessa ja jalostusasteen kasvaessa Asutus keskittyy tiivistyviin kaupunkeihin ja maaseudun keskuksiin Merkittävää uudisrakentamista myös matkailukeskuksissa ja vetovoimaisilla loma asumisen alueilla Asutus vähenee haja asutusalueilla

18 Palvelurakenteen kehityksen trendiura Asiointikertojen määrä ja sen muutos väestöennusteen perusteella Vuonna 2011 Vuonna 2040 Muutos

19 Palveluverkon kehitysnäkymiä Vahvistuvat maakunta ja kaupunkiseutukeskukset Vähittäiskaupan, muiden kaupallisten palvelujen, sosiaali ja terveyspalvelujen sekä kulttuuri ja vapaa ajan palveluiden näkökulmasta Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Erittäin suuri Suuri Keskikokoinen Pieni Sähköinen kauppa muuttaa palveluverkkoa Suuret keskukset määräävässä asemassa Keskisuuret keskukset säilyttävät asemiaan Matkailun kasvava merkitys Paikallisen palvelukysyntä ikätalouden ansiosta

20 Koulutusrakenteen kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Koulutus ja osaamiskeskukset Suuri monipuolinen Monipuolinen Erikoistunut Pieni erikoistunut Alueellinen (esim. amk) Koulutus keskittyy suurimpiin kansainvälisiin yliopistokeskuksiin Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy Osaamista alueellisten resurssien hyödyntämiseen Tasapainoinen koulutusverkosto Koulutusvienti kasvaa

21 Henkilöliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kasvualueita Kasvukeskus Aluekeskus Yhteystarpeita Kansainvälisiä yhteystarpeita yhteystarpeet kasvavat eniten Helsingin ja muiden yhteystarpeet ovat merkittäviä Helsingin, suurimpien ja keski suurten suurimpien kasvukeskusten välillä ulkomaille suuntautuvat yhteydet lisääntyvät eniten kaupunkiseutujen välillä suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja Helsingistä rajaliikenne kasvaa etenkin Itä ja Kaakkois Suomessa osasta keskisuurista keskuksista kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa idästä kasvavia yhteystarpeita Venäjälle taloudellinen yhteistyö lisää Helsinki Hämeenlinna Tampere kehityskäytävän rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois liikkumistarpeet korostuvat Suomessa liikkuminen suurimpien kaupunkien välillä sekä suurten keskusten ja pienempien keskusten välillä korostuu yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Viron suuntiin Venäjän yhteydet korostuvat myös Itä ja Pohjois Suomessa lisääntyvät matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin

22 Viher ja sinirakenne ekosysteemipalvelujen perustana Laajat yhtenäiset metsä ja suoalueet Laajat vesistöalueet Keskeisiä yhteyksiä Laajat yhtenäiset maatalousalueet Luonnonsuojelu, suojeluohjelmaerämaa ja Natura alueet

23 Ekosysteemien tuotantopalvelut Puuntuotanto, viljelykasvi ja kotieläintuotanto, bioenergia, marjat, sienet, riista, porot, kalat, puhdas vesi HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tuotantopalvelujen hyödyntäminen on intensiivistä ja perustuu luontoa aktiivisesti muokkaavaan ihmistoimintaan Tuotantopalvelujen hyödyntäminen on maltillista ja perustuu luonnosta ilman luonnon voimakasta muokkausta saataviin hyötyihin Maa ja metsätaloustuotanto on tehokasta ydinmaaseudulla, säilyy nykytasolla tai vähenee reuna alueilla Voimakas ja laaja alainen tuotantopalveluiden hyödyntäminen, uudet käyttömuodot ja jatkojalostus Biomassa paikallisena energianlähteenä, harvaan asutulla alueilla tuotantopalvelujen käyttö vähenee

24 Ekosysteemien säätely ja ylläpitopalvelut Hiilensidonta, valuman säätely, eroosion torjunta, veden puhdistaminen, maaperän laatu HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA ETENKIN HIILENSIDONNAN JA VEDEN LAADUN NÄKÖKULMASTA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Monipuoliset ja tehokkaasti toimivat ylläpito ja säätelypalvelut Ylläpito ja säätelypalvelut toimivat kohtuullisella tasolla Kasvuseuduilla haasteita säätelypalvelujen ylläpidossa, hiilivarastot kasvavat harvaan asutuilla alueilla Metsien hiilivarastot kasvavat vain niukasti, intensiivinen maa ja metsätalous heikentää pintavesien laatua Tiiviissä kaupungeissa haasteita säätelypalvelujen ylläpidossa, hiilivarastot kasvavat laajalti keskusten ulkopuolella

25 Kulttuuriset ekosysteemipalvelut Luonto matkailun, virkistyskäytön, harrastusten ja vapaa ajan asumisen ympäristönä sekä maiseman, kulttuuriperinnön, opetuksen, tutkimuksen ja alueen identiteetin perustana HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA ETENKIN LUONTOMATKAILUN JA VIRKISTYSKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kulttuuristen ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen on intensiivistä Kulttuuristen ekosysteemipalveluja hyödynnetään jonkin verran Virkistyskäyttöpaineita kasvuseuduilla ja suosituilla vapaa ajan asumisen alueilla Luontomatkailu ja virkistys käyttö on sovitettu luonnonvarojen hyödyntämiseen Monia eri luontomatkailun, vapaa ajan asumisen ja muun virkistyskäytön kohdealueita

26 Väestön, palvelujen, luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen tavoitteisto

27 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Monimuotoinen luonnonympäristö ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinot alueellisena voimavarana pinta ja pohjavesien hyvä laatu Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit Infrastruktuuri Luonnonvarat ja Vähähiilinen, energia ja ekosysteemipalvelut resurssitehokas yhteiskunta energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentäminen kaikilla aloilla ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen

28 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi elinympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino Keskusverkon sisäinen kytkeytyneisyys seututasolla, palveluiden saavutettavuus ja eri toimijoiden yhteistyömahdollisuudet Muuttoliike eri alueiden välillä Työssäkäyntialueiden laajuus ja työmatkapituuden kehitys Hyvinvoiva väestö Seututasolla palveluiden paras saavutettavuus ja parhaat yhteistyömahdollisuudet keskittyvän ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen tuntumassa. Kaupan palvelut säilyvät kasvuseuduilla ostovoiman lisäyksen ansiosta. Palvelujen tarjonta polarisoituu alueellisesti. Työpaikkojen ja yliopistojen keskittyminen suuriin keskuksiin suuntaa ja polarisoi muuttoliikettä. Muuttoliike sekä maan sisäistä, että ulkomaille ja ulkomailta suuntautuvaa. Kasvuseutujen sisällä vaihdetaan työpaikkoja ja muutetaan usein. Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason parantaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudulta kaupunkikeskuksiin. Ajankäyttö työmatkoihin kasvaa. Keskuksien välinen liikkumistarve lisääntyy palveluiden hankinnassa tukeutuen sekä joukko että henkilöautoliikenteeseen. Ikääntyneiden muutto keskisuuriin keskuksiin. Peruspalvelujen alueellinen saavutettavuus hyvä. Muuttoliike on keskusten välistä seuraten työpaikkojen ja koulutuksen tarjontaa. Liike on altista markkinasuhdanteiden vaihtelulle. Uutta maaseudulle muuttoa. Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia, mutta pendelöintivirrat kasvavat. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Palveluiden saavutettavuus ja yhteistyömahdollisuudet seututasolla perustuvat henkilöautoliikenteeseen. Pikkukaupunkien paikalliset palvelut palaavat. Hyvät tiedonsiirtoverkot kompensoivat puuttuvaa joukkoliikennettä. Pienten keskusten lisääntyvä elinvoimaisuus ja jossain määrin myös monipaikka asuminen kompensoivat muuttotappioita. Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallisjoukkoliikenteen kehittäminen työmatkoille sopivaksi haastavaa.

29 Tavoite: Työn kysyntä ja tarjonta ovat alueellisesti tasapainossa. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason kohottaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudun ja keskusten välillä. Ajankäyttö työmatkoihin kasvaa. Teknologian Suomi: Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason kohottaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudun ja keskusten vä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 38% 25% 38% Luonnonvarojen Suomi: Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Luonnonvarojen Suomi: Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. 41% 53% 6% Palvelujen Suomi: Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallisen joukkoliikenteen järjestäminen ongelma työssäkäynnin kannalta. Palvelujen Suomi: Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallis 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 31% 25% 31% 13%

30 esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen Viherrakenne, joka tuottaa ja ylläpitää ekosysteemipalveluita sekä tukee sopeutumista ympäristömuutoksiin Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Monimuotoinen luonnonympäristö Ekosysteemien tuotantopalveluja hyödynnetään tehokkaasti varsinkin kaupunkien läheisellä maaseudulla ja ydinmaaseudulla. Harvaan asutuilla reuna aluilla hyödyntäminen on vähemmän voimakasta, luonnontilaisten alueiden määrä kasvaa ja metsät toimivat hiilinieluina. Uutta teknologiaa käytetään enenevästi ekosysteemien tuottamien palvelujen hyödyntämisessä. Viherrakenteen yhtenäisyys heikkenee jossain määrin suurimmilla kasvuseuduilla asutuksen ja liikenneväylien rakentamisen vuoksi. Puhtaan veden saatavuuden, hulevesien hallinnan ja maa aineshuollon merkitys korostuu kasvuseuduilla. Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Viherrakennetta kehitetään hyvin suuressa osassa maata ekosysteemien tuotannon edistämiseksi. Ekosysteemien tuotantopalvelujen hyödyntäminen jatkuu laajasti nykytasolla ja muuttuu paikoin intensiivisemmäksi, mikä jossain määrin vähentää alueiden luonnontilaisuutta ja heikentää ekosysteemien kykyä toimia hiilivarastona, säädellä valumia ja puhdistaa vettä. Kaupunkien läheisyydessä vahvistuva lähiruuan tuotanto monipuolistaa ekosysteemien tuotantopalvelujen käyttöä. Luonnonvarojen voimakas hyödyntäminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Uusien suojelualueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoinen maataloustuotanto voi myös tukea kulttuuriympäristöjen luontoarvojen säilymistä. Biomassan tuotanto maa ja metsätaloudessa ei juuri laajene nykyisestä. Ekosysteemien tuotantopalvelujen hyödyntäminen painottuu kaupunkien ja maaseudun keskusten läheisyyteen. Pitkien kuljetusmatkojen päässä keskuksista ekosysteemien tuotantoa hyödynnetään nykyistä vähemmän. Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia painotetaan monilla maaseutualueilla. Luonnontilaisten alueiden ja hiilinieluina toimivien metsien määrä kasvaa. Kaupunkien tiivistyminen ja kasvu heikentävät ekosysteemien säätelypalvelujen toimivuutta, kuten hulevesien hallintaa. Luontomatkailu ja muu luonnon virkistyskäyttö tukevat vetovoimaisten luontoalueiden säilyttämistä luonnontilaisina ja sitä kautta monimuotoisuuden säilymistä, vaikka alueiden vilkas käyttö aiheuttaa myös häiriöitä luonnolle.

31 Tavoite: Luonnon monimuotoisuus säilytetään. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Teknologian Suomi: Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 47% 24% 24% Luonnonvarojen Suomi: Luonnonvarojen hyödyntämisen tehostuminen heikentää luonnon monimuotoisuutta, jota pyritään kuitenkin turvaamaan maa ja metsätalouden piirissä tapahtuvin toimin. Uusien suojelu alueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoinen maataloustuotanto voi myös tukea kulttuuriympäristöjen luontoarvojen säilymistä Luonnonvarojen Suomi: Luonnonvarojen hyödyntämisen tehostuminen heikentää luonnon monimuotoisuutta, jota pyritään kuitenkin turvaamaan maa ja metsätalouden piirissä tapahtuvin toimin. Uusien suojelualueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoine Palvelujen Suomi: Luontomatkailu ja muu luonnon virkistyskäyttö Palvelujen tukevat Suomi: vetovoimaisten Luontomatkailu ja luontoalueiden muu luonnon virkistyskäyttö säilyttämistä tukevat vetovoimaisten luontoalueiden säilyttämistä luonnontilaisina ja sitä kautta luonnontilaisina monimuotoisuuden ja säilymistä, sitä kautta vaikka monimuotoisuuden alueiden vilkas käyttö ja virkistykseen säilymistä, vaikka alueiden vilkas liittyvä käyttö rakentaminen ja virkistykseen aiheuttav liittyvä rakentaminen aiheuttavat myös häiriöitä ja heikentävät luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 24% 41% 53% 59% 12% 12%

32 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Ilmaston Rakennetun muutos vaikutuksen kyky ympäristön hillintä ja sopeutua ilmastonmuutokseen asutuksen ja ilmaston, sopeutuminen elinkeinojen muutoksiin olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen Olemassa olevan rakennuskannan ja infrastruktuurin hyödyntäminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Asutuksen keskittyminen tietyille alueille altistaa näille alueille kohdistuville riskeille, kuten tulville, elinkeinotoiminnan perustana olevan teknologian kysynnän romahtamiselle tai hallitsemattomalle muuttoliikkeelle. Kun uudis ja korjausrakentamisen merkitys on suuri, rakennettua ympäristöä voidaan sopeuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kasvavilla kaupunkiseuduilla tapahtuu merkittävää uudis ja korjausrakentamista. Älysovelluksilla parannetaan energiatehokkuutta olemassa olevassa rakenteessa. Kasvavilla yhteysväleillä ja solmukohdissa tarvitaan jossain määrin uuden liikenneinfran rakentamista. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja liikenneinfraa jää vajaakäyttöön erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Monikeskuksinen aluerakenne ja luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen tukevat yhdyskuntien huoltovarmuutta ja sopeutumiskykyä muutoksiin. Yhden elinkeinon varaan rakentuvilla alueilla on vaarana alueen jääminen vajaakäyttöön, mikäli elinkeinon toimintaedellytykset katoavat. Uusi infrastruktuuri suunnitellaan siten, että se on käytettävissä useissa eri toiminnoissa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja infrastruktuuria hyödynnetään tehokkaasti maaseutualueilla ja keskisuurissa kaupungeissa. Uudisrakentamisen tarve on maltillista ja kohdistuu kaupunkikeskuksiin, mutta osin myös uusille tuotannollisille alueille, kuten kaivosalueille. Monikeskuksinen rakenne ja joustava, monialainen palvelutuotanto antavat sopeutumiskykyä erilaisiin muutoksiin. Palvelutalous on kuitenkin riippuvainen globaaleista markkinoista ja tavaratuonnista, joiden häiriöt voivat vaikuttaa välillisesti hyvinkin voimakkaasti. Kaupungeissa ja maaseudun keskuksissa hyödynnetään ja korjataan olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakennetaan uutta. Aiemmin tuotantotoiminnassa ollut rakennuskantaa otetaan myös uuteen käyttöön asumisessa ja palveluissa. Haja asutusalueilla rakennuksia jää poismuuton seurauksena vajaakäyttöön.

33 Tavoite: Yhteiskunnan eri sektorien (asuminen, liikenne, teollisuus, maa ja metsätalous, palvelut) hiilijalanjälki pienenee. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Vähähiilisyyttä tavoitellaan älykkäiden teknologioiden ja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähähiilisen energiantuotannon avulla. Kasvavien kaupunkiseutujen hiilipäästöjen vähentäminen vaatii kalliita investointeja. Uudisrakentaminen kaupunkiseuduilla Teknologian tuottaa Suomi: merkittäviä Vähähiilisyyttä päästöjä. Rakennuskannan tavoitellaan älykkäiden energiatehokkuus teknologioiden paranee huomattavasti. ja vähähiilisen Liikenne energiantuotannon lisääntyy kaupunkiseuduilla, avulla. mutta päästöt Kasvavien eivät kaupunkiseutujen kasva älykkään liikenteen hiilipäästöjen ohjauksen, vähentäminen joukkoliikenteen vaatii ja 6% 25% 63% 6% vähäpäästöisten kalliita autojen investointeja. ansiosta. Uudisrakentaminen Energiaintensiivisen teollisuuden kaupunkiseuduilla tarpeet katetaan ydinvoimalla. Teknologia tuottaa parantaa merkittäv myös maa ja metsätalouden sekä palvelualan energiatehokkuutta. Luonnonvarojen Suomi: Vähähiilisyys perustuu monipuolisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Luonnonvarojen Olemassa Suomi: olevan Vähähiilisyys rakennuskannan perustuu hyödyntäminen monipuolisiin vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja päästöjä. Rakennusten uusiutuviin energianlähteisiin. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan korjausrakentamisella. Myös luonnonvarojen hyödyntäminen kuljettamisessa vähentää ja jalostuksessa uudisrakentamisen tarvittava energia tarvetta tuotetaan ja pääosin uusiutuvilla päästöjä. energianlähteillä. Rakennusten energiatehokkuutta Uusiutuvan bioenergian parannetaan saatavuutta rajoittaa tarve kasvattaa metsien korjausrakentamisella. hiilivarastoa. Henkilöautoliikenteen Myös päästöt vähenevät ajoneuvoteknologian ja uusiutuvien energianlähteiden ansiosta 41% 41% 18% Palvelujen Suomi: Vähähiilisyyden lähtökohtana on aineettoman palvelutuotannon Palvelujen Suomi: kasvu. Uusi Vähähiilisyyden asunto ja palvelurakentaminen lähtökohtana on tuottaa aineettoman päästöjä, mutta tilojen käyttöä tehostetaan, uusiokäyttöä edistetään ja rakennusten palvelutuotannon kasvu. Uusi asunto ja palvelurakentaminen energiatehokkuutta parannetaan. Energia tuotetaan lähellä ja mahdollisimman päästöttömästi. tuottaa Matkailu päästöjä, ja elämyshakuinen mutta tilojen vapaa ajan käyttöä vietto tehostetaan, lisäävät matkojen määriä, uusiokäyttöä mutta matkojen edistetään pituudet lyhenevät. ja rakennusten Etätyö, videokokoukset energiatehokkuutta ja puhelut sekä älysovellutukset vähentävät parannetaan. liikenteen määrää. Energia Liikennevälineiden t tekninen kehitys vähentää niiden yksikköpäästöjä. Teollisuuden samoin kuin maa ja metsätalouden hiilipäästöt pienenevät merkittävästi. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 19% 56% 25%

34 Elinkeinorakenteen muutokset

35 Teknologiakehitys Elinkeinorakenteen muutokset Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi nopea teknologinen kehitys vähentää tuotannollisia työpaikkoja mutta lisää asiantuntijatyön määrää digitaalinen tuotanto muuttaa tuotantorakennetta ja toimitusketjuja, nanoteknologia ja tietotekniikka vahvoina erikoistumisaloja tietoverkkoihin investoidaan paljon, etäyhteydet ja ohjausjärjestelmät kehittyvät vahvat erikoistuneet tuotantoyksiköt ja niitä palvelevat alihankintaketjut luonnonvarojen hyödyntämistä palvelevat korkean teknologian ratkaisut suuri osa palveluista voidaan järjestää digitaalisesti tietointensiivisten toimialojen työllistävyys kasvaa, pieniä osaamiskeskittymiä muodostuu erityisesti ohjelmistoalalle Yritysrakenne paljon suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, tuotannollisten pk ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti kasvukaupunkiseuduilla paljon suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, lähituotantoon erikoistuneita pienyrityksiä eri puolella maata pk ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti, yritysten välisen verkottumisen tarve kasvaa Energian saatavuus ydinvoiman merkitys energianlähteenä kasvaa, energiatehokkuus ja omavaraisuus kasvaa, sähkönsiirron kansainvälisiä yhteyksiä parannetaan, yhteistyö muiden maiden kanssa energianviennissä ja tuonnissa hajautetun kotimaisen energian tuotannon kasvu, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineista merkittävä vientituote energia ja resurssitehokkuuteen panostaminen, paikalliset energialähteet

36 Metsäteollisuuden kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi puunhankintaalue Suomessa metsäteollisuuden keskittymä pienempi tuotantolaitos keskittymät säilyvät pääosin biotalouden kasvu korvaa perinteistä uusia vientituotteita keskittymät säilyvät biotalouden kasvu täydentää perinteistä puun jatkojalostus lähituotanto puurakentamisen kasvu tuotannon määrä pienenee metsäteollisuutta tukeva palveluvienti kasvaa

37 Metalliteollisuuden kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi metallinjalostuksen keskittymä konepaja tai kokoonpanoteollisuuden keskittymä vienti kasvaa (ml. palveluvienti) teknologiainnovaatioita kokoonpano ja konepajateollisuudessa cleantech vientituotteena energiaintensiivistä teollisuutta kaivannaisten jatkojalostus vahvistaa perusmetalliteollisuutta tuotannon määrä pienenee metalliteollisuuden palveluvienti kasvaa

38 Kaivostoiminnan kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi metallimalmikaivos hitech metallien kaivos mineraalikaivos tai louhos kartassa ei kultakaivoksia kotimaisia maametalleja hyödynnetään teknologisissa innovaatioissa kaivosteollisuuden voimakas kasvu eri puolilla maata: metallimalmit, teollisuusmineraalit, maametallit ei merkittäviä uusia kaivosavauksia

39 Elintarviketeollisuus Maaseudun elinkeinorakenne Matkailuelinkeino Elinkeinorakenteen muutokset Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi kotimaisen tuotevalikoiman laajeneminen elintarviketeollisuuden kasvu keskittynyt elintarviketeollisuus lähituotanto ja jalostus, elintarviketuonnin merkitys kasvaa elintarvikeviennin merkitys kasvaa kotimaisten raaka aineiden monipuolistuminen ja jalostusasteen kasvu maataloustuotannon volyymi ei merkittävästi kasva pendelöinti maaseudulta läheisiin kaupunkeihin kasvaa perustana maa ja metsätalous raaka aineiden paikallinen jalostus tuottajien omina tuotantoketjuina monipuolinen pkyritystoiminta hajautettu energiatuotanto matkailu kasvaa merkittävästi luonto ja sekä kotimaassa että ulkomailla maaseutumatkailun merkitys kasvaa lähituotanto ja jalostus elintarviketuonnin merkitys pienenee maaseudun elinkeinot monipuolistuvat (mm. hajautettu energiantuotanto, lähiruoka, hyvinvointipalvelut, maaseudun pientuotanto, matkailu) vetovoimaiset matkailukeskukset, kaupunkien merkitys matkailukohteina kasvaa

40 Tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi tuotantokeskittymä kasvukeskus merkittävä satama teollisuuden kuljetustarpeiden kasvu kasvukeskusten väliset virrat kasvavat Pietarin ja Tukholman suunnan merkittävä kasvu uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle teollisuuden kuljetustarpeiden merkittävä kasvu maakuntakeskusten väliset virrat kasvavat uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle teollisuuden kuljetusmäärät vähenevät keskittyvä satamaverkko Baltian suunnan merkitys kuljetusreittinä kasvaa

41 Uusi maantiede

42 Globaali verkottuminen Itämeren alue Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi huippuosaaminen ja kasautumisen edut lisäävät voimakkaasti tuottavuutta Suomen korkean teknologian toimialoilla suomalaiset yritykset ovat aktiivisia kansainvälisiä verkostoitumisessa erityisesti teknologian ja osaamisen viennissä Tukholman suunnan merkitys kasvaa, itä länsi suuntainen kuljetuskäytävä Ruotsin ja Venäjän suuntaan vahvistuu yhteiset työmarkkinat Pohjoismaiden ja Luoteis Venäjän kanssa vahvistuvat Uusi maantiede biotalous ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen luovat Suomelle edelläkävijän etua kansainvälisessä työnjaossa Perämerenkaaren kehitys on nopeaa, Oulusta Perämeren arktisen osaamisen keskus Ruotsin ja Norjan kautta kulkevat kuljetuskäytävät Norjan satamiin Rail Baltican merkitys kuljetuskäytävänä vahvistuu kulutus ja tuotanto suuntautuvat digitaalisiin palveluihin sekä yksityisten että julkisten palvelujen uudet tuotantotavat ja jakelujärjestelmät tuovat Suomelle kilpailuetua Helsinki Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu Tallinnaan on Helsingistä tunneliyhteys TransBaltic Forecasts and scenarios for BSR corridor flows 2030

43 Uusi maantiede Venäjä Arktinen alue Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi viisumivapaus, kasvava venäläisten asukkaiden, matkailijoiden ja työssäkäyvien osuus Pietarin merkitys Suomessa kasvaa merkittävästi laajaalaisen taloudellisen yhteistyön kautta pohjoiset merireitit avautuvat ja saavat merkittävän markkinaosuuden Euroopan ja Aasian/Amerikan reiteillä Suomi käyttää joitakin Jäämeren satamia omissa Aasian kuljetuksissaan luonnonvarojen tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa venäläisten yritysten sijoitukset kaivostuotantoon Suomessa arktisen alueen tiivis yhteistyö Pietarin merkitys Suomessa kasvaa Suomi on vahvasti osallisena Barentsin alueen kasvussa yritysyhteistyön, arktisen osaamisen ja yhteisten infrainvestointien kautta Venäjän yhteiskunta ja talouskehitys on suotuisaa ja talousyhteistyö etenee kaikilla aloilla vapaa rajanylitys, matkailualan yhteistyö, venäläinen työvoima Suomessa yleistyy Pietarin merkitys Suomessa kasvaa matkailun, työssäkäynnin ja asiointi liikenteen kautta Pohjois Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän tiivistyvä yhteinen työmarkkina alue

44 Tuotannon ja infrastruktuurin tavoitteisto

45 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Monimuotoinen luonnonympäristö Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut

46 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne yritysten kansainvälinen verkostoituminen Osaamis ja innovaatioraken teiden monipuolisuus ja kytkentä elinkeinoelämään Kansallisen toimialarakenteen monipuolisuus ja alueellinen erikoistuminen. Yritysten sijoittuminen kansainvälisiin liiketoimintaketjuihin Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tutkimus ja koulutus keskittyy yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. Teknologiavetoisen jalostuksen ja asian tuntijapalvelujen kasvu tukee metropolisoitumista ja muutamien kasvukeskusten vahvistumista. Yritysten menestyminen riippuu siitä, miten ne onnistuvat kytkeytymään t&k ja teknologia(keskus)vetoiseen globaaliin kilpailutalouteen. Keskusten ulkopuolella kytkeytymistä tapahtuu korkean teknologian alihankintaverkostojen avulla. Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee elinkeinorakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. Biotalous on monipuolista ja monialaista ja sen verkottuneita ja erikokoisia yksiköitä sijaitsee hajautuneesti myös maaseudulla sekä pienemmillä kaupunkiseuduilla. Raaka aineiden tuotannon, jalostuksen ja/tai tietotaidon avulla yritykset voivat asemoitua vahvasti biotalouden kansainvälistyvissä liiketoimintaketjuissa. Monipuolinen ja moniasteinen oppilaitosverkko ulottuu koko Suomeen. Korkeakoulujärjestelmä säilyy hajautettuna. Osaamisrakenteet ovat alueellisia ja teknologiakeskusten verkosto on tiheä. Julkisten palvelujen keskuspaikat, matkailun ja liikenteen keskukset sekä tietointensiivisten digitaalisten palveluiden sijaintipaikat menestyvät. Alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat vähenevät. Palvelutuotteiden kytkeminen osaksi teollisuustuotantoa vahvistaa paikallista jalostustoimintaa, mutta teknologiset palvelut eivät ole teollisuuden sijaintipaikkoihin sidottuja vaan siirtyvät nopeasti yli rajojen.

47 Tavoite: Osaamis ja innovaatiorakenteet (oppi ja tutkimuslaitosverkko, teknologiakeskukset) ovat monipuolisia ja kytkeytyvät elinkeinoelämään. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teknologian Suomi: Koulutus keskittyy suurimpiin yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. Teknologian Suomi: Koulutus keskittyy suurimpiin yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. 73% 7% 13% 7% Luonnonvarojen Suomi: Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee hyvin elinkeinorakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. Luonnonvarojen Suomi: Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee hyvin elinkeino rakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. 31% 63% 6% Palvelujen Suomi: Alueellisesti tasapainoisesti Palvelujen Suomi: Alueellisesti tasapainoisesti jakautunut jakautunut koulutusverkosto. Monipuolinen moniasteinen ulottuu oppilaitosverkko koko Suomeen. Korkeakoulujärjestelmä ulottuu koko Suomeen. säilyy hajautettuna. koulutusverkosto. Monipuolinen ja moniasteinen oppilaitosverkko Korkeakoulujärjestelmä Osaamisrakenteet ovat alueellisia säilyy hajautettuna. teknologiakeskusten Osaamisrakenteet ovat alueellisia ja teknologiakeskusten verkosto verkosto on tiheä. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 27% 27% 33% 13%

48 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi toimivat matka ja kuljetusketjut Suurimpien väestökeskittymien välinen liikenteellinen saavutettavuus eri kulkutavoilla Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit Korkeatasoiset yhteydet kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Nopeat junayhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä. Metropolialueen saavutettavuus paranee huomattavasti. 3 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Valtakunnanosakeskusten välinen liikenne pääosin henkilöautoon perustuvaa. Poikittaisyhteyksien vahvistamisen tarve kasvaa. 5 6 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. Joukkoliikenteen matkaketjujen valtakunnallinen toimivuus ja joukkoliikenteen kilpailukyky Kilpailutilanne henkilö ja tavaraliikenteen palveluissa Matkaketjujen toimivuus voidaan taata hyvillä paikallisjoukkoliikenneyhteyksillä ja valtakunnallisella joukkoliikenteen informaatio ja maksujärjestelmällä. Älykkäät kutsuohjatut järjestelmät täydentävät joukkoliikennepalveluja iltaisin ja viikonloppuisin. Rataverkon kysyntä mahdollistaa useiden operaattorien toiminnan Suomessa. Monipuoliset liikennepalvelut suurimpien kasvukeskusten välisessä henkilöliikenteessä. Hiljaisilla yhteysväleillä joukkoliikenne on pääosin tuettua. Logistiikkapalvelut kattavat hyvin teollisuuden ja kaupan tarpeet. Älyliikenteen sovellukset alentavat logistiikan kustannuksia. Matkaketjujen toimivuus keskisuurissa kaupungeissa ruuhkaaikaan on hyvä. Hiljaisen kysynnän aikana toimivuus perustuu henkilöautolla tehtävään liityntäliikenteeseen. Tavaraliikenteessä rataverkon kysyntä mahdollistaa tärkeimmillä yhteysväleillä useiden operaattorien toiminnan Suomessa. Kasvavat yhteystarpeet kaupunkiseutujen välillä mahdollistavat monipuoliset joukkoliikennepalvelut. Logistiikkapalvelut tukevat hyvin perusteollisuuden kuljetuksia. Logistiikan kustannustehokkuus on korkealla tasolla. Matkaketjut pienissä kaupungeissa pitkälti henkilöautoliikenteen liitynnän varassa. Kutsuohjatut järjestelmät kehittyvät osana joukkoliikennejärjestelmää pienillä kaupunkiseuduilla. Rataverkon kysyntä ei todennäköisesti mahdollista useiden operaattorien toimintaa Suomessa. Yhteystarpeet keskisuurten kaupunkien välillä mahdollistavat monipuoliset joukkoliikennepalvelut ruuhka aikoina. Pienyritysten kasvava määrä edellyttää uudentyyppisiä logistiikkapalveluja ja logistiikkakustannukset kasvavat.

49 Tavoite: Suurimpien väestökeskittymien välinen liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teknologian Teknologian Suomi: Suomi: korkeatasoiset yhteydet kasvukeskusten välillä välillä ja metropolialueelle. ja Nopeat junayhteydet suurimpien suurimpien kasvukeskusten välillä. saavutettavuus paranee. 3 kasvukeskusten välillä. Metropolialueen saavutettavuus 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. paranee. 3 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. 29% 35% 29% 6% Luonnonvarojen Luonnonvarojen Suomi: Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä kasvukeskusten ja metropolialueelle. välillä ja metropolialueelle. Valtakunnanosakeskusten Valtakunnanosakeskusten välinen liikenne välinen pääosin liikenne henkilöautoon pääosin henkilöautoon perustuvaa. Poikittaisyhteyksien tarve kasvaa. 5 6 perustuvaa. Poikittaisyhteyksien vahvistamisen tarve kasvaa. vilkasta kotimaan lentoyh 5 6 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. 29% 53% 18% Palvelujen Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. Palvelujen Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. 12% 53% 35% 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa

50 Kehityskuvanäkökulmien painotuksia sidosryhmäkyselyn alustavia tuloksia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teknologian Suomi 37% 58% 5% Luonnonvarojen Suomi 68% 32% Palvelujen Suomi 16% 74% 11% 1 = Tulisi painottaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa 2 = Tulisi ottaa huomioon, mutta ei painottaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa 3 = Tulisi sivuuttaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Keskusverkko Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät 2.10.2014 infra Timo Turunen, ympäristöministeriö Ympäristö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 ALLI-kehityskuvatyön näkökulmat ja kehityskuvan luonnostelu Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Hanna Kalenoja

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050

Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050 Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2014 Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto / Sito Oy Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Keski-Suomen liikenneseminaari Henkilöliikenne Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Tuotantorakenne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Luonnos 31.12.2013 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 13.12.2012 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Liikenteen

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla

Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöministeriön ajankohtaiskatsaus: Ilmastotavoitteet ja nollaenergiarakentaminen (NZEB) eri kaavatasoilla Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Ajankohtaista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot