Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
|
|
- Helena Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Ari Hynynen Tampereen teknillinen yliopisto Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto TTY, EDGE Hanna Kalenoja, Tommi Mäkelä, Jarkko Rantala, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen Ari Hynynen, Antti Rehunen, Annuska Rantanen Ossi Ahonen, Riina Antikainen, Leena Kopperoinen, Panu Kontio Heikki Eskelinen, Timo Hirvonen, Matti Fritsch Petri Tapio
2 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Monimuotoinen luonnonympäristö ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinot alueellisena voimavarana pinta ja pohjavesien hyvä laatu Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentäminen kaikilla aloilla ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen
3 Tunnistetut megatrendit ja ennakointiteemat
4 Kehityskuvanäkökulmien muodostaminen Ennakointi Missio Visiointi ennakointiteemojen ja megatrendien pohjalta on tarkasteltu aluerakenteen ja liikennejärjestelmän muutoksia kokonaisuutena kehityskuvanäkökulmien muodostamisessa on hyödynnetty ennakointityössä laadittuja tulevaisuustaulukoita ja muuta taustamateriaalia aluksi eri tekijöistä on koottu erilaisia kehityskuvaaihiota kehityskuva aihioiden pohjalta on muodostettu kolme erilaista kehityskuvanäkökulmaa Konkretisointi
5 Työpajoissa ja kyselyssä esille nousseita kehityskuvavaihtoehdoissa huomioon otettavia teemoja Asuminen ja kaupungistuminen asumistarpeiden erilaistuminen urbanismi ja kaupunkien paikallisidentiteetti elinympäristön laatu vetovoimatekijänä korostuu elämäntavat ja kulutustottumukset muuttuvat maan hinta ja tilan riittävyys metropolialueella kaupunkiseutujen joukkoliikenne uudet logistiikkapalvelut alempi tieverkko muuttoliikkeen moninaistuminen (maahanmuutto, paluumuutto, monipaikkaisuus) poikittaisyhteydet ja yhteydet Helsinkiin ikääntyminen asumisen hinta pääkaupunkiseudulla metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky Infra ja liikennepalvelut lentoyhteydet ja nopeat junayhteydet väestön keskittyminen kasvukaupunkiseuduille jatkuu julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää toimintatapojen muutoksia kansainväliset yhteydet monipuoliset maaseutuelinkeinot ja lähiruoka Luonnonvarat Ilmastopoliittisten toimet vaikuttavat yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin painottaen vähähiilistä toimintatapaa verkkokauppa kansainväliset työmarkkinat (Ruotsi, Viro, Norja, Venäjä) Venäjän merkitys kasvaa Pietari arktiset alueet / Barents luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen matkailun potentiaali arktisen alueen luonnonvarojen merkitys kasvaa metsäteollisuuden uudistuminen (biotalous, jalostusasteen nosto) digitalisaatio hajautettu energia (omavaraisuus) tietointensiivisyyden kasvu kaikilla toimialoilla Kansainvälinen toimintaympäristö pienyritysten määrä kasvaa ja yrityskenttä monipuolistuu koulutuspalvelut osaamispääoman takaajana Tuotantorakenne globaalitalous lisää yritysten verkottumisen merkitystä ja kilpailu yritysten sijaintipaikoista kasvaa 3D tulostaminen
6 Kehityskuvan aihioita pohja aineistona ennakointiteemat, megatrendit ja alueelliset näkökulmat Muuttoliike moninaistuu Metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky kasvaa Keskisuurten kaupunkien kasvu Elinympäristön laadun merkitys kasvaa Venäjän merkitys kasvaa Digitalisaatio Arktisen alueen kasvu Biotalous ja luonnonvarat
7 Kehityskuvien kolme näkökulmaa ennakointiteemojen ja alueellisten aineistojen perusteella on muodostettu kolme erilaista näkökulmaa kehityskuvan muodostamiselle Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi näkökulmat eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan edustavat erilaisia toisiaan täydentäviä kehityskulkuja
8 Kehityskuvanäkökulmien tausta pohja aineistona ennakointiteemat ja alueelliset näkökulmat Kaupungistuminen ja metropolikehitys kaupungistumiskehityksen tulevat suunnat metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky ja vaikutus valtakunnalliseen kehitykseen muuttoliikkeen moninaistuminen maaseutukehitys elinympäristön laadun merkityksen kasvu työnteon muotojen muuttuminen Elinkeinorakenteen muutos kohti biotalous ja osaamisyhteiskuntaa biotalous, uusiutuva energia luonnonvarat digitalisaatio (3D tulostaminen, tietoverkot, osaamistalous, palvelujen uudenlainen järjestäminen, automatisaatio, robotit jne.) Uusi maantiede ja sen tarjoamat mahdollisuudet Venäjän merkitys arktiset alueet ja pohjoisten merireittien avautuminen Itämeren alueen yhteismarkkina alue Tallinnan ja Baltian suunnan mahdollisuudet Priorisoinnin ja valintojen ajureita niukkenevat resurssit energian saatavuus ja hintakehitys Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys globaali kilpailu yritysten sijainnista EU:n rooli globaalitaloudessa
9 YYA sopimus täytti 30 vuotta. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi neljännen kerran. Suomessa vuoden myydyin auto oli Lada 1200, jota myytiin kappaletta vuotta Kehityskuvan aikaperspektiivi 2014 Suomi on ollut 19 vuotta EU:n jäsenenä. 36 vuotta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän tavoitevuosi 2050? Vuoden katsotuin elokuva oli Saturday Night Fever. Suomen ensimmäinen hypermarket Leppävaaran Maximarket täytti 7 vuotta. Metsäteollisuus työllisti Suomessa noin henkilöä. Jämsänkoski Jyväskylä rata valmistui. Suomessa vuoden myydyin auto vuonna 2013 oli VW Golf, jota myytiin kappaletta. Vuoden 2013 katsotuin elokuva oli 21 tapaa pilata avioliitto. Suomessa on yli 150 hypermarkettia. Metsäteollisuus työllisti Suomessa noin henkilöä.
10 Kaupungistuminen ja metropolikehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Suurimmat ja vahvimmat kaupunkiseudut kasvavat ja työikäinen väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Yksilöllisyyden arvostus korostuu. Metropolialue laajenee eteläiseen Suomeen. Kasvavien keskisuurten kaupunkien verkko, valtakunnanosakeskukset vahvistuvat. Kasvukaupunkiseuduilla on monimuotoinen elinkeinorakenne. Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus korostuvat. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia kaupungistumisesta Suurimmat kaupunkikeskukset kasvavat. Valikoiva pikkukaupunkirenessanssi ja pienet erikoistuneet osaamiskeskittymät. Matkailu ja kulttuuriarvojen merkitys kasvaa. Alueellinen korkeakouluverkosto tukee osaamiskeskittymien syntymistä.
11 Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tuotantoa tukevat erikoistuneet palvelut kehittyvät. Erikoistumalla ja uuden teknologian soveltamisella lisätään teollisuuden tuottavuutta. Teknologioiden käyttöön ja huoltoon liittyvät palvelut kehittyvät. Tuotannon jalostusasteen kasvaa ja yritysrakenne monipuolistuu. Monipuolinen elinkeinorakenne Matkailu Matkailukeskittymä Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kaivostoiminta Viljantuotanto Maidontuotanto Viljan ja maidontuotanto Elinkeinorakenteen muutokset Resurssitehokkuuden merkitys kasvaa. Luonnonvarojen hyödynnetään aiempaa enemmän. Biotalous ja kaivannaisteollisuus kasvavat. Maatalous ja elintarviketeollisuus kasvavat. Kotimaisten luonnonvarojen jalostusaste kasvaa. Viitteellisiä esimerkkihahmotelmia aluetta luonnehtivista elinkeinoista Palveluvaltaistuminen nopeutuu ja palveluviennin merkitys kasvaa kaikilla aloilla. PK ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti.
12 Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Pohjoiset merireitit avautuvat, Suomi käyttää Jäämeren satamia omissa kuljetuksissaan. Pietarin merkitys kasvaa ja yhteiset työmarkkinat pohjoismaiden ja Luoteis Venäjän kanssa vahvistuvat. Uusi maantiede Suomi on vahvasti osallisena Barentsin alueen kasvussa. Luonnonvarojen tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa. Perämerenkaaren kehitys on nopeaa. Pohjois Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän yhteinen työmarkkina alue vahvistuu. Helsinki Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu. Taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa etenee kaikilla aloilla. Suomi Aasiareittivaihtoehto kuljetuskäytävät Norjan satamiin Barentsin alueen kasvu yhteiset työmarkkinat Venäjänyhteydet Perämerenkaaren käytävä Venäjänyhteydet Venäjänyhteydet Tukholma Pietarikäytävä Pietarin vaikutus Ruotsin, Saksan, Puolan ja Baltianyhteydet Pietarin vaikutus Rail Baltica Helsinki Tallinna yhteiset työmarkkinat
13 Kaupungistuminen ja metropolikehitys
14 Kaupungistuminen Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Suurimmat ja vahvimmat yliopistokaupungit/ osaamiskeskittymät Erikoistuneet, keskisuuret yliopisto /teknologiakeskukset Luonnonvaratalouden osaamiskeskittymät Lähialueen bioresursseja hyödyntävät keskukset Suurimmat kaupunkikeskukset erikoistuneiden palvelujen keskittyminä ja uusien digitaalisten palvelujen innovaatiokeskuksina Pienemmät yliopisto ja ammattikorkeakoulupaikkakunnat alueellisina osaamiskeskittyminä
15 Maaseudun kehitys Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kasvavien, suurten kaupunkiseutujen läheinen maaseutu Keskisuurten kaupunkien läheinen maaseutu Maaseudun pienet teknologisen erikoistumisen seudut Teknologiaa hyödyntävät, intensiivisen alkutuotannon seudut Tuottavimmat maatalousalueet Suurimman metsän kasvun alueet Laajojen luontoalueiden seudut Runsaiden kaivannaisten seudut Pikkukaupungit Elinvoimaiset kirkonkylät Matkailukeskukset
16 Asutuksen ja rakennetun ympäristön tapahtunut kehitys
17 Asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitysnäkymiä Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Voimakasta uudisrakentamista Uudisrakentamista Rakennuskannan vajaakäyttöä Alueellisten resurssien hyödyntämistä, matkailua, loma asuntoja Kaupunkiseutujen kasvu ja uudisrakentaminen kaupungeissa ja niiden kehysalueella sekä läheisellä maaseudulla Rakennuskannan vajaakäyttö lisääntyy ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla Asutuksen kasvu jakaantuu useille keskisuurille kaupunkiseuduille Uudisrakentamista maaseudulla tuotannon tehostuessa ja jalostusasteen kasvaessa Asutus keskittyy tiivistyviin kaupunkeihin ja maaseudun keskuksiin Merkittävää uudisrakentamista myös matkailukeskuksissa ja vetovoimaisilla loma asumisen alueilla Asutus vähenee haja asutusalueilla
18 Palvelurakenteen kehityksen trendiura Asiointikertojen määrä ja sen muutos väestöennusteen perusteella Vuonna 2011 Vuonna 2040 Muutos
19 Palveluverkon kehitysnäkymiä Vahvistuvat maakunta ja kaupunkiseutukeskukset Vähittäiskaupan, muiden kaupallisten palvelujen, sosiaali ja terveyspalvelujen sekä kulttuuri ja vapaa ajan palveluiden näkökulmasta Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Erittäin suuri Suuri Keskikokoinen Pieni Sähköinen kauppa muuttaa palveluverkkoa Suuret keskukset määräävässä asemassa Keskisuuret keskukset säilyttävät asemiaan Matkailun kasvava merkitys Paikallisen palvelukysyntä ikätalouden ansiosta
20 Koulutusrakenteen kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Koulutus ja osaamiskeskukset Suuri monipuolinen Monipuolinen Erikoistunut Pieni erikoistunut Alueellinen (esim. amk) Koulutus keskittyy suurimpiin kansainvälisiin yliopistokeskuksiin Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy Osaamista alueellisten resurssien hyödyntämiseen Tasapainoinen koulutusverkosto Koulutusvienti kasvaa
21 Henkilöliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kasvualueita Kasvukeskus Aluekeskus Yhteystarpeita Kansainvälisiä yhteystarpeita yhteystarpeet kasvavat eniten Helsingin ja muiden yhteystarpeet ovat merkittäviä Helsingin, suurimpien ja keski suurten suurimpien kasvukeskusten välillä ulkomaille suuntautuvat yhteydet lisääntyvät eniten kaupunkiseutujen välillä suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja Helsingistä rajaliikenne kasvaa etenkin Itä ja Kaakkois Suomessa osasta keskisuurista keskuksista kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa idästä kasvavia yhteystarpeita Venäjälle taloudellinen yhteistyö lisää Helsinki Hämeenlinna Tampere kehityskäytävän rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois liikkumistarpeet korostuvat Suomessa liikkuminen suurimpien kaupunkien välillä sekä suurten keskusten ja pienempien keskusten välillä korostuu yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Viron suuntiin Venäjän yhteydet korostuvat myös Itä ja Pohjois Suomessa lisääntyvät matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin
22 Viher ja sinirakenne ekosysteemipalvelujen perustana Laajat yhtenäiset metsä ja suoalueet Laajat vesistöalueet Keskeisiä yhteyksiä Laajat yhtenäiset maatalousalueet Luonnonsuojelu, suojeluohjelmaerämaa ja Natura alueet
23 Ekosysteemien tuotantopalvelut Puuntuotanto, viljelykasvi ja kotieläintuotanto, bioenergia, marjat, sienet, riista, porot, kalat, puhdas vesi HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tuotantopalvelujen hyödyntäminen on intensiivistä ja perustuu luontoa aktiivisesti muokkaavaan ihmistoimintaan Tuotantopalvelujen hyödyntäminen on maltillista ja perustuu luonnosta ilman luonnon voimakasta muokkausta saataviin hyötyihin Maa ja metsätaloustuotanto on tehokasta ydinmaaseudulla, säilyy nykytasolla tai vähenee reuna alueilla Voimakas ja laaja alainen tuotantopalveluiden hyödyntäminen, uudet käyttömuodot ja jatkojalostus Biomassa paikallisena energianlähteenä, harvaan asutulla alueilla tuotantopalvelujen käyttö vähenee
24 Ekosysteemien säätely ja ylläpitopalvelut Hiilensidonta, valuman säätely, eroosion torjunta, veden puhdistaminen, maaperän laatu HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA ETENKIN HIILENSIDONNAN JA VEDEN LAADUN NÄKÖKULMASTA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Monipuoliset ja tehokkaasti toimivat ylläpito ja säätelypalvelut Ylläpito ja säätelypalvelut toimivat kohtuullisella tasolla Kasvuseuduilla haasteita säätelypalvelujen ylläpidossa, hiilivarastot kasvavat harvaan asutuilla alueilla Metsien hiilivarastot kasvavat vain niukasti, intensiivinen maa ja metsätalous heikentää pintavesien laatua Tiiviissä kaupungeissa haasteita säätelypalvelujen ylläpidossa, hiilivarastot kasvavat laajalti keskusten ulkopuolella
25 Kulttuuriset ekosysteemipalvelut Luonto matkailun, virkistyskäytön, harrastusten ja vapaa ajan asumisen ympäristönä sekä maiseman, kulttuuriperinnön, opetuksen, tutkimuksen ja alueen identiteetin perustana HYVIN VIITTEELLISIÄ ESIMERKKIHAHMOTELMIA ETENKIN LUONTOMATKAILUN JA VIRKISTYSKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Kulttuuristen ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen on intensiivistä Kulttuuristen ekosysteemipalveluja hyödynnetään jonkin verran Virkistyskäyttöpaineita kasvuseuduilla ja suosituilla vapaa ajan asumisen alueilla Luontomatkailu ja virkistys käyttö on sovitettu luonnonvarojen hyödyntämiseen Monia eri luontomatkailun, vapaa ajan asumisen ja muun virkistyskäytön kohdealueita
26 Väestön, palvelujen, luonnonvarojen ja ekosysteemipalvelujen tavoitteisto
27 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino elinympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden parantaminen Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Monimuotoinen luonnonympäristö ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen maaseudun elinkeinot alueellisena voimavarana pinta ja pohjavesien hyvä laatu Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit Infrastruktuuri Luonnonvarat ja Vähähiilinen, energia ja ekosysteemipalvelut resurssitehokas yhteiskunta energiankulutuksen ja ympäristökuormituksen pienentäminen kaikilla aloilla ilmastonmuutosvaikutuksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen paikallisen jalostusasteen nosto ja uudet tuotteet olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen
28 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi elinympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen alueiden kehitystä tukeva muuttoliike ja koulutustarjonta työn kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino Keskusverkon sisäinen kytkeytyneisyys seututasolla, palveluiden saavutettavuus ja eri toimijoiden yhteistyömahdollisuudet Muuttoliike eri alueiden välillä Työssäkäyntialueiden laajuus ja työmatkapituuden kehitys Hyvinvoiva väestö Seututasolla palveluiden paras saavutettavuus ja parhaat yhteistyömahdollisuudet keskittyvän ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen tuntumassa. Kaupan palvelut säilyvät kasvuseuduilla ostovoiman lisäyksen ansiosta. Palvelujen tarjonta polarisoituu alueellisesti. Työpaikkojen ja yliopistojen keskittyminen suuriin keskuksiin suuntaa ja polarisoi muuttoliikettä. Muuttoliike sekä maan sisäistä, että ulkomaille ja ulkomailta suuntautuvaa. Kasvuseutujen sisällä vaihdetaan työpaikkoja ja muutetaan usein. Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason parantaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudulta kaupunkikeskuksiin. Ajankäyttö työmatkoihin kasvaa. Keskuksien välinen liikkumistarve lisääntyy palveluiden hankinnassa tukeutuen sekä joukko että henkilöautoliikenteeseen. Ikääntyneiden muutto keskisuuriin keskuksiin. Peruspalvelujen alueellinen saavutettavuus hyvä. Muuttoliike on keskusten välistä seuraten työpaikkojen ja koulutuksen tarjontaa. Liike on altista markkinasuhdanteiden vaihtelulle. Uutta maaseudulle muuttoa. Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia, mutta pendelöintivirrat kasvavat. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Palveluiden saavutettavuus ja yhteistyömahdollisuudet seututasolla perustuvat henkilöautoliikenteeseen. Pikkukaupunkien paikalliset palvelut palaavat. Hyvät tiedonsiirtoverkot kompensoivat puuttuvaa joukkoliikennettä. Pienten keskusten lisääntyvä elinvoimaisuus ja jossain määrin myös monipaikka asuminen kompensoivat muuttotappioita. Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallisjoukkoliikenteen kehittäminen työmatkoille sopivaksi haastavaa.
29 Tavoite: Työn kysyntä ja tarjonta ovat alueellisesti tasapainossa. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason kohottaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudun ja keskusten välillä. Ajankäyttö työmatkoihin kasvaa. Teknologian Suomi: Laajenevat työssäkäyntialueet ja pitenevät työmatkat. Liikennejärjestelmän haasteena palvelutason kohottaminen ja ylläpito sekä poikittaissuuntainen joukkoliikenne. Ruuhkautuminen tuottaa ongelmia. Pendelöintiä maaseudun ja keskusten vä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 38% 25% 38% Luonnonvarojen Suomi: Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Luonnonvarojen Suomi: Työssäkäyntialueet nykyisen kaltaisia. Alueellinen työpaikkaomavaraisuus kasvaa. 41% 53% 6% Palvelujen Suomi: Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallisen joukkoliikenteen järjestäminen ongelma työssäkäynnin kannalta. Palvelujen Suomi: Työssäkäyntialueet pienenevät nykytilanteeseen nähden. Arki ja päivittäinen työnteko pienemmällä alueella, mutta kun liikutaan, liikutaan pitkiä matkoja erikoispalvelujen äärelle ja töihin. Palveluyrittäjien laajat toimialueet. Paikallis 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 31% 25% 31% 13%
30 esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen Viherrakenne, joka tuottaa ja ylläpitää ekosysteemipalveluita sekä tukee sopeutumista ympäristömuutoksiin Luonnon monimuotoisuuden säilyminen Monimuotoinen luonnonympäristö Ekosysteemien tuotantopalveluja hyödynnetään tehokkaasti varsinkin kaupunkien läheisellä maaseudulla ja ydinmaaseudulla. Harvaan asutuilla reuna aluilla hyödyntäminen on vähemmän voimakasta, luonnontilaisten alueiden määrä kasvaa ja metsät toimivat hiilinieluina. Uutta teknologiaa käytetään enenevästi ekosysteemien tuottamien palvelujen hyödyntämisessä. Viherrakenteen yhtenäisyys heikkenee jossain määrin suurimmilla kasvuseuduilla asutuksen ja liikenneväylien rakentamisen vuoksi. Puhtaan veden saatavuuden, hulevesien hallinnan ja maa aineshuollon merkitys korostuu kasvuseuduilla. Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Viherrakennetta kehitetään hyvin suuressa osassa maata ekosysteemien tuotannon edistämiseksi. Ekosysteemien tuotantopalvelujen hyödyntäminen jatkuu laajasti nykytasolla ja muuttuu paikoin intensiivisemmäksi, mikä jossain määrin vähentää alueiden luonnontilaisuutta ja heikentää ekosysteemien kykyä toimia hiilivarastona, säädellä valumia ja puhdistaa vettä. Kaupunkien läheisyydessä vahvistuva lähiruuan tuotanto monipuolistaa ekosysteemien tuotantopalvelujen käyttöä. Luonnonvarojen voimakas hyödyntäminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Uusien suojelualueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoinen maataloustuotanto voi myös tukea kulttuuriympäristöjen luontoarvojen säilymistä. Biomassan tuotanto maa ja metsätaloudessa ei juuri laajene nykyisestä. Ekosysteemien tuotantopalvelujen hyödyntäminen painottuu kaupunkien ja maaseudun keskusten läheisyyteen. Pitkien kuljetusmatkojen päässä keskuksista ekosysteemien tuotantoa hyödynnetään nykyistä vähemmän. Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia painotetaan monilla maaseutualueilla. Luonnontilaisten alueiden ja hiilinieluina toimivien metsien määrä kasvaa. Kaupunkien tiivistyminen ja kasvu heikentävät ekosysteemien säätelypalvelujen toimivuutta, kuten hulevesien hallintaa. Luontomatkailu ja muu luonnon virkistyskäyttö tukevat vetovoimaisten luontoalueiden säilyttämistä luonnontilaisina ja sitä kautta monimuotoisuuden säilymistä, vaikka alueiden vilkas käyttö aiheuttaa myös häiriöitä luonnolle.
31 Tavoite: Luonnon monimuotoisuus säilytetään. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Teknologian Suomi: Kaupunkiseutujen kasvun aiheuttama luontoalueiden pirstoutuminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua on mahdollista edistää etenkin harvaan asutulla maaseudulla. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 47% 24% 24% Luonnonvarojen Suomi: Luonnonvarojen hyödyntämisen tehostuminen heikentää luonnon monimuotoisuutta, jota pyritään kuitenkin turvaamaan maa ja metsätalouden piirissä tapahtuvin toimin. Uusien suojelu alueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoinen maataloustuotanto voi myös tukea kulttuuriympäristöjen luontoarvojen säilymistä Luonnonvarojen Suomi: Luonnonvarojen hyödyntämisen tehostuminen heikentää luonnon monimuotoisuutta, jota pyritään kuitenkin turvaamaan maa ja metsätalouden piirissä tapahtuvin toimin. Uusien suojelualueiden perustamiselle jää vähemmän tilaa. Monimuotoine Palvelujen Suomi: Luontomatkailu ja muu luonnon virkistyskäyttö Palvelujen tukevat Suomi: vetovoimaisten Luontomatkailu ja luontoalueiden muu luonnon virkistyskäyttö säilyttämistä tukevat vetovoimaisten luontoalueiden säilyttämistä luonnontilaisina ja sitä kautta luonnontilaisina monimuotoisuuden ja säilymistä, sitä kautta vaikka monimuotoisuuden alueiden vilkas käyttö ja virkistykseen säilymistä, vaikka alueiden vilkas liittyvä käyttö rakentaminen ja virkistykseen aiheuttav liittyvä rakentaminen aiheuttavat myös häiriöitä ja heikentävät luonnon monimuotoisuuden edellytyksiä. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 24% 41% 53% 59% 12% 12%
32 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Ilmaston Rakennetun muutos vaikutuksen kyky ympäristön hillintä ja sopeutua ilmastonmuutokseen asutuksen ja ilmaston, sopeutuminen elinkeinojen muutoksiin olemassa olevan rakennetun ympäristön infrastruktuurin hyödyntäminen Olemassa olevan rakennuskannan ja infrastruktuurin hyödyntäminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Asutuksen keskittyminen tietyille alueille altistaa näille alueille kohdistuville riskeille, kuten tulville, elinkeinotoiminnan perustana olevan teknologian kysynnän romahtamiselle tai hallitsemattomalle muuttoliikkeelle. Kun uudis ja korjausrakentamisen merkitys on suuri, rakennettua ympäristöä voidaan sopeuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kasvavilla kaupunkiseuduilla tapahtuu merkittävää uudis ja korjausrakentamista. Älysovelluksilla parannetaan energiatehokkuutta olemassa olevassa rakenteessa. Kasvavilla yhteysväleillä ja solmukohdissa tarvitaan jossain määrin uuden liikenneinfran rakentamista. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja liikenneinfraa jää vajaakäyttöön erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Monikeskuksinen aluerakenne ja luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen tukevat yhdyskuntien huoltovarmuutta ja sopeutumiskykyä muutoksiin. Yhden elinkeinon varaan rakentuvilla alueilla on vaarana alueen jääminen vajaakäyttöön, mikäli elinkeinon toimintaedellytykset katoavat. Uusi infrastruktuuri suunnitellaan siten, että se on käytettävissä useissa eri toiminnoissa. Olemassa olevaa rakennuskantaa ja infrastruktuuria hyödynnetään tehokkaasti maaseutualueilla ja keskisuurissa kaupungeissa. Uudisrakentamisen tarve on maltillista ja kohdistuu kaupunkikeskuksiin, mutta osin myös uusille tuotannollisille alueille, kuten kaivosalueille. Monikeskuksinen rakenne ja joustava, monialainen palvelutuotanto antavat sopeutumiskykyä erilaisiin muutoksiin. Palvelutalous on kuitenkin riippuvainen globaaleista markkinoista ja tavaratuonnista, joiden häiriöt voivat vaikuttaa välillisesti hyvinkin voimakkaasti. Kaupungeissa ja maaseudun keskuksissa hyödynnetään ja korjataan olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakennetaan uutta. Aiemmin tuotantotoiminnassa ollut rakennuskantaa otetaan myös uuteen käyttöön asumisessa ja palveluissa. Haja asutusalueilla rakennuksia jää poismuuton seurauksena vajaakäyttöön.
33 Tavoite: Yhteiskunnan eri sektorien (asuminen, liikenne, teollisuus, maa ja metsätalous, palvelut) hiilijalanjälki pienenee. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa Teknologian Suomi: Vähähiilisyyttä tavoitellaan älykkäiden teknologioiden ja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % vähähiilisen energiantuotannon avulla. Kasvavien kaupunkiseutujen hiilipäästöjen vähentäminen vaatii kalliita investointeja. Uudisrakentaminen kaupunkiseuduilla Teknologian tuottaa Suomi: merkittäviä Vähähiilisyyttä päästöjä. Rakennuskannan tavoitellaan älykkäiden energiatehokkuus teknologioiden paranee huomattavasti. ja vähähiilisen Liikenne energiantuotannon lisääntyy kaupunkiseuduilla, avulla. mutta päästöt Kasvavien eivät kaupunkiseutujen kasva älykkään liikenteen hiilipäästöjen ohjauksen, vähentäminen joukkoliikenteen vaatii ja 6% 25% 63% 6% vähäpäästöisten kalliita autojen investointeja. ansiosta. Uudisrakentaminen Energiaintensiivisen teollisuuden kaupunkiseuduilla tarpeet katetaan ydinvoimalla. Teknologia tuottaa parantaa merkittäv myös maa ja metsätalouden sekä palvelualan energiatehokkuutta. Luonnonvarojen Suomi: Vähähiilisyys perustuu monipuolisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Luonnonvarojen Olemassa Suomi: olevan Vähähiilisyys rakennuskannan perustuu hyödyntäminen monipuolisiin vähentää uudisrakentamisen tarvetta ja päästöjä. Rakennusten uusiutuviin energianlähteisiin. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan korjausrakentamisella. Myös luonnonvarojen hyödyntäminen kuljettamisessa vähentää ja jalostuksessa uudisrakentamisen tarvittava energia tarvetta tuotetaan ja pääosin uusiutuvilla päästöjä. energianlähteillä. Rakennusten energiatehokkuutta Uusiutuvan bioenergian parannetaan saatavuutta rajoittaa tarve kasvattaa metsien korjausrakentamisella. hiilivarastoa. Henkilöautoliikenteen Myös päästöt vähenevät ajoneuvoteknologian ja uusiutuvien energianlähteiden ansiosta 41% 41% 18% Palvelujen Suomi: Vähähiilisyyden lähtökohtana on aineettoman palvelutuotannon Palvelujen Suomi: kasvu. Uusi Vähähiilisyyden asunto ja palvelurakentaminen lähtökohtana on tuottaa aineettoman päästöjä, mutta tilojen käyttöä tehostetaan, uusiokäyttöä edistetään ja rakennusten palvelutuotannon kasvu. Uusi asunto ja palvelurakentaminen energiatehokkuutta parannetaan. Energia tuotetaan lähellä ja mahdollisimman päästöttömästi. tuottaa Matkailu päästöjä, ja elämyshakuinen mutta tilojen vapaa ajan käyttöä vietto tehostetaan, lisäävät matkojen määriä, uusiokäyttöä mutta matkojen edistetään pituudet lyhenevät. ja rakennusten Etätyö, videokokoukset energiatehokkuutta ja puhelut sekä älysovellutukset vähentävät parannetaan. liikenteen määrää. Energia Liikennevälineiden t tekninen kehitys vähentää niiden yksikköpäästöjä. Teollisuuden samoin kuin maa ja metsätalouden hiilipäästöt pienenevät merkittävästi. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 19% 56% 25%
34 Elinkeinorakenteen muutokset
35 Teknologiakehitys Elinkeinorakenteen muutokset Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi nopea teknologinen kehitys vähentää tuotannollisia työpaikkoja mutta lisää asiantuntijatyön määrää digitaalinen tuotanto muuttaa tuotantorakennetta ja toimitusketjuja, nanoteknologia ja tietotekniikka vahvoina erikoistumisaloja tietoverkkoihin investoidaan paljon, etäyhteydet ja ohjausjärjestelmät kehittyvät vahvat erikoistuneet tuotantoyksiköt ja niitä palvelevat alihankintaketjut luonnonvarojen hyödyntämistä palvelevat korkean teknologian ratkaisut suuri osa palveluista voidaan järjestää digitaalisesti tietointensiivisten toimialojen työllistävyys kasvaa, pieniä osaamiskeskittymiä muodostuu erityisesti ohjelmistoalalle Yritysrakenne paljon suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, tuotannollisten pk ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti kasvukaupunkiseuduilla paljon suuryrityksiä ja keskisuuria yrityksiä, lähituotantoon erikoistuneita pienyrityksiä eri puolella maata pk ja pienyritysten määrä kasvaa huomattavasti, yritysten välisen verkottumisen tarve kasvaa Energian saatavuus ydinvoiman merkitys energianlähteenä kasvaa, energiatehokkuus ja omavaraisuus kasvaa, sähkönsiirron kansainvälisiä yhteyksiä parannetaan, yhteistyö muiden maiden kanssa energianviennissä ja tuonnissa hajautetun kotimaisen energian tuotannon kasvu, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineista merkittävä vientituote energia ja resurssitehokkuuteen panostaminen, paikalliset energialähteet
36 Metsäteollisuuden kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi puunhankintaalue Suomessa metsäteollisuuden keskittymä pienempi tuotantolaitos keskittymät säilyvät pääosin biotalouden kasvu korvaa perinteistä uusia vientituotteita keskittymät säilyvät biotalouden kasvu täydentää perinteistä puun jatkojalostus lähituotanto puurakentamisen kasvu tuotannon määrä pienenee metsäteollisuutta tukeva palveluvienti kasvaa
37 Metalliteollisuuden kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi metallinjalostuksen keskittymä konepaja tai kokoonpanoteollisuuden keskittymä vienti kasvaa (ml. palveluvienti) teknologiainnovaatioita kokoonpano ja konepajateollisuudessa cleantech vientituotteena energiaintensiivistä teollisuutta kaivannaisten jatkojalostus vahvistaa perusmetalliteollisuutta tuotannon määrä pienenee metalliteollisuuden palveluvienti kasvaa
38 Kaivostoiminnan kehitysnäkymiä Nykytilanne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi metallimalmikaivos hitech metallien kaivos mineraalikaivos tai louhos kartassa ei kultakaivoksia kotimaisia maametalleja hyödynnetään teknologisissa innovaatioissa kaivosteollisuuden voimakas kasvu eri puolilla maata: metallimalmit, teollisuusmineraalit, maametallit ei merkittäviä uusia kaivosavauksia
39 Elintarviketeollisuus Maaseudun elinkeinorakenne Matkailuelinkeino Elinkeinorakenteen muutokset Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi kotimaisen tuotevalikoiman laajeneminen elintarviketeollisuuden kasvu keskittynyt elintarviketeollisuus lähituotanto ja jalostus, elintarviketuonnin merkitys kasvaa elintarvikeviennin merkitys kasvaa kotimaisten raaka aineiden monipuolistuminen ja jalostusasteen kasvu maataloustuotannon volyymi ei merkittävästi kasva pendelöinti maaseudulta läheisiin kaupunkeihin kasvaa perustana maa ja metsätalous raaka aineiden paikallinen jalostus tuottajien omina tuotantoketjuina monipuolinen pkyritystoiminta hajautettu energiatuotanto matkailu kasvaa merkittävästi luonto ja sekä kotimaassa että ulkomailla maaseutumatkailun merkitys kasvaa lähituotanto ja jalostus elintarviketuonnin merkitys pienenee maaseudun elinkeinot monipuolistuvat (mm. hajautettu energiantuotanto, lähiruoka, hyvinvointipalvelut, maaseudun pientuotanto, matkailu) vetovoimaiset matkailukeskukset, kaupunkien merkitys matkailukohteina kasvaa
40 Tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi tuotantokeskittymä kasvukeskus merkittävä satama teollisuuden kuljetustarpeiden kasvu kasvukeskusten väliset virrat kasvavat Pietarin ja Tukholman suunnan merkittävä kasvu uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle teollisuuden kuljetustarpeiden merkittävä kasvu maakuntakeskusten väliset virrat kasvavat uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle teollisuuden kuljetusmäärät vähenevät keskittyvä satamaverkko Baltian suunnan merkitys kuljetusreittinä kasvaa
41 Uusi maantiede
42 Globaali verkottuminen Itämeren alue Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi huippuosaaminen ja kasautumisen edut lisäävät voimakkaasti tuottavuutta Suomen korkean teknologian toimialoilla suomalaiset yritykset ovat aktiivisia kansainvälisiä verkostoitumisessa erityisesti teknologian ja osaamisen viennissä Tukholman suunnan merkitys kasvaa, itä länsi suuntainen kuljetuskäytävä Ruotsin ja Venäjän suuntaan vahvistuu yhteiset työmarkkinat Pohjoismaiden ja Luoteis Venäjän kanssa vahvistuvat Uusi maantiede biotalous ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen luovat Suomelle edelläkävijän etua kansainvälisessä työnjaossa Perämerenkaaren kehitys on nopeaa, Oulusta Perämeren arktisen osaamisen keskus Ruotsin ja Norjan kautta kulkevat kuljetuskäytävät Norjan satamiin Rail Baltican merkitys kuljetuskäytävänä vahvistuu kulutus ja tuotanto suuntautuvat digitaalisiin palveluihin sekä yksityisten että julkisten palvelujen uudet tuotantotavat ja jakelujärjestelmät tuovat Suomelle kilpailuetua Helsinki Tallinnan kaksoiskaupunkikehitys voimistuu Tallinnaan on Helsingistä tunneliyhteys TransBaltic Forecasts and scenarios for BSR corridor flows 2030
43 Uusi maantiede Venäjä Arktinen alue Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi viisumivapaus, kasvava venäläisten asukkaiden, matkailijoiden ja työssäkäyvien osuus Pietarin merkitys Suomessa kasvaa merkittävästi laajaalaisen taloudellisen yhteistyön kautta pohjoiset merireitit avautuvat ja saavat merkittävän markkinaosuuden Euroopan ja Aasian/Amerikan reiteillä Suomi käyttää joitakin Jäämeren satamia omissa Aasian kuljetuksissaan luonnonvarojen tuonti Venäjältä Suomeen kasvaa venäläisten yritysten sijoitukset kaivostuotantoon Suomessa arktisen alueen tiivis yhteistyö Pietarin merkitys Suomessa kasvaa Suomi on vahvasti osallisena Barentsin alueen kasvussa yritysyhteistyön, arktisen osaamisen ja yhteisten infrainvestointien kautta Venäjän yhteiskunta ja talouskehitys on suotuisaa ja talousyhteistyö etenee kaikilla aloilla vapaa rajanylitys, matkailualan yhteistyö, venäläinen työvoima Suomessa yleistyy Pietarin merkitys Suomessa kasvaa matkailun, työssäkäynnin ja asiointi liikenteen kautta Pohjois Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän tiivistyvä yhteinen työmarkkina alue
44 Tuotannon ja infrastruktuurin tavoitteisto
45 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö, tuotanto ja palvelut Hyvinvoiva väestö Ylätason tavoitteina hyvinvointi, kilpailukyky ja ekotehokkuus Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit toimivat matka ja kuljetusketjut kustannustehokas ja käyttövarma infrastruktuuri korkeatasoiset tietoliikenneyhteydet elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin Infrastruktuuri Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen yritysten kansainvälinen verkostoituminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen Vähähiilinen, energia ja resurssitehokas yhteiskunta Monimuotoinen luonnonympäristö Luonnonvarat ja ekosysteemipalvelut
46 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista alueellisten osaamiskeskittymien vahvistaminen tuotantokeskittymien vahvistaminen ja uudistaminen tuotantoa ja palveluja yhdistävä monipuolinen elinkeinorakenne yritysten kansainvälinen verkostoituminen Osaamis ja innovaatioraken teiden monipuolisuus ja kytkentä elinkeinoelämään Kansallisen toimialarakenteen monipuolisuus ja alueellinen erikoistuminen. Yritysten sijoittuminen kansainvälisiin liiketoimintaketjuihin Uusiutumiskykyinen elinkeinorakenne Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi Tutkimus ja koulutus keskittyy yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. Teknologiavetoisen jalostuksen ja asian tuntijapalvelujen kasvu tukee metropolisoitumista ja muutamien kasvukeskusten vahvistumista. Yritysten menestyminen riippuu siitä, miten ne onnistuvat kytkeytymään t&k ja teknologia(keskus)vetoiseen globaaliin kilpailutalouteen. Keskusten ulkopuolella kytkeytymistä tapahtuu korkean teknologian alihankintaverkostojen avulla. Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee elinkeinorakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. Biotalous on monipuolista ja monialaista ja sen verkottuneita ja erikokoisia yksiköitä sijaitsee hajautuneesti myös maaseudulla sekä pienemmillä kaupunkiseuduilla. Raaka aineiden tuotannon, jalostuksen ja/tai tietotaidon avulla yritykset voivat asemoitua vahvasti biotalouden kansainvälistyvissä liiketoimintaketjuissa. Monipuolinen ja moniasteinen oppilaitosverkko ulottuu koko Suomeen. Korkeakoulujärjestelmä säilyy hajautettuna. Osaamisrakenteet ovat alueellisia ja teknologiakeskusten verkosto on tiheä. Julkisten palvelujen keskuspaikat, matkailun ja liikenteen keskukset sekä tietointensiivisten digitaalisten palveluiden sijaintipaikat menestyvät. Alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat vähenevät. Palvelutuotteiden kytkeminen osaksi teollisuustuotantoa vahvistaa paikallista jalostustoimintaa, mutta teknologiset palvelut eivät ole teollisuuden sijaintipaikkoihin sidottuja vaan siirtyvät nopeasti yli rajojen.
47 Tavoite: Osaamis ja innovaatiorakenteet (oppi ja tutkimuslaitosverkko, teknologiakeskukset) ovat monipuolisia ja kytkeytyvät elinkeinoelämään. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teknologian Suomi: Koulutus keskittyy suurimpiin yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. Teknologian Suomi: Koulutus keskittyy suurimpiin yliopistokeskuksiin, joiden kansallinen ja kansainvälinen rooli vahvistuu. Pääkaupunkiseudun rooli kasvaa. 73% 7% 13% 7% Luonnonvarojen Suomi: Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee hyvin elinkeinorakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. Luonnonvarojen Suomi: Alueellisten korkeakoulujen erikoistuminen lisääntyy. Alueellinen osaamispääoma tukee hyvin elinkeino rakenteen kehitystä ja vahvistaa osaamiskeskittymiä. Yliopistot ja AMK:t verkostoituvat. 31% 63% 6% Palvelujen Suomi: Alueellisesti tasapainoisesti Palvelujen Suomi: Alueellisesti tasapainoisesti jakautunut jakautunut koulutusverkosto. Monipuolinen moniasteinen ulottuu oppilaitosverkko koko Suomeen. Korkeakoulujärjestelmä ulottuu koko Suomeen. säilyy hajautettuna. koulutusverkosto. Monipuolinen ja moniasteinen oppilaitosverkko Korkeakoulujärjestelmä Osaamisrakenteet ovat alueellisia säilyy hajautettuna. teknologiakeskusten Osaamisrakenteet ovat alueellisia ja teknologiakeskusten verkosto verkosto on tiheä. 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa 27% 27% 33% 13%
48 Esimerkkejä tavoitteista ja mittareista Teknologian Suomi Luonnonvarojen Suomi Palvelujen Suomi toimivat matka ja kuljetusketjut Suurimpien väestökeskittymien välinen liikenteellinen saavutettavuus eri kulkutavoilla Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit Korkeatasoiset yhteydet kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Nopeat junayhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä. Metropolialueen saavutettavuus paranee huomattavasti. 3 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Valtakunnanosakeskusten välinen liikenne pääosin henkilöautoon perustuvaa. Poikittaisyhteyksien vahvistamisen tarve kasvaa. 5 6 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. Joukkoliikenteen matkaketjujen valtakunnallinen toimivuus ja joukkoliikenteen kilpailukyky Kilpailutilanne henkilö ja tavaraliikenteen palveluissa Matkaketjujen toimivuus voidaan taata hyvillä paikallisjoukkoliikenneyhteyksillä ja valtakunnallisella joukkoliikenteen informaatio ja maksujärjestelmällä. Älykkäät kutsuohjatut järjestelmät täydentävät joukkoliikennepalveluja iltaisin ja viikonloppuisin. Rataverkon kysyntä mahdollistaa useiden operaattorien toiminnan Suomessa. Monipuoliset liikennepalvelut suurimpien kasvukeskusten välisessä henkilöliikenteessä. Hiljaisilla yhteysväleillä joukkoliikenne on pääosin tuettua. Logistiikkapalvelut kattavat hyvin teollisuuden ja kaupan tarpeet. Älyliikenteen sovellukset alentavat logistiikan kustannuksia. Matkaketjujen toimivuus keskisuurissa kaupungeissa ruuhkaaikaan on hyvä. Hiljaisen kysynnän aikana toimivuus perustuu henkilöautolla tehtävään liityntäliikenteeseen. Tavaraliikenteessä rataverkon kysyntä mahdollistaa tärkeimmillä yhteysväleillä useiden operaattorien toiminnan Suomessa. Kasvavat yhteystarpeet kaupunkiseutujen välillä mahdollistavat monipuoliset joukkoliikennepalvelut. Logistiikkapalvelut tukevat hyvin perusteollisuuden kuljetuksia. Logistiikan kustannustehokkuus on korkealla tasolla. Matkaketjut pienissä kaupungeissa pitkälti henkilöautoliikenteen liitynnän varassa. Kutsuohjatut järjestelmät kehittyvät osana joukkoliikennejärjestelmää pienillä kaupunkiseuduilla. Rataverkon kysyntä ei todennäköisesti mahdollista useiden operaattorien toimintaa Suomessa. Yhteystarpeet keskisuurten kaupunkien välillä mahdollistavat monipuoliset joukkoliikennepalvelut ruuhka aikoina. Pienyritysten kasvava määrä edellyttää uudentyyppisiä logistiikkapalveluja ja logistiikkakustannukset kasvavat.
49 Tavoite: Suurimpien väestökeskittymien välinen liikenteellinen saavutettavuus on hyvä. kyselyssä saatuja arvioita tavoitteen saavuttamisesta eri näkökulmissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Teknologian Teknologian Suomi: Suomi: korkeatasoiset yhteydet kasvukeskusten välillä välillä ja metropolialueelle. ja Nopeat junayhteydet suurimpien suurimpien kasvukeskusten välillä. saavutettavuus paranee. 3 kasvukeskusten välillä. Metropolialueen saavutettavuus 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. paranee. 3 4 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. 29% 35% 29% 6% Luonnonvarojen Luonnonvarojen Suomi: Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä kasvukeskusten ja metropolialueelle. välillä ja metropolialueelle. Valtakunnanosakeskusten Valtakunnanosakeskusten välinen liikenne välinen pääosin liikenne henkilöautoon pääosin henkilöautoon perustuvaa. Poikittaisyhteyksien tarve kasvaa. 5 6 perustuvaa. Poikittaisyhteyksien vahvistamisen tarve kasvaa. vilkasta kotimaan lentoyh 5 6 vilkasta kotimaan lentoyhteyttä. 29% 53% 18% Palvelujen Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. Palvelujen Suomi: Korkeatasoiset yhteydet suurimpien kasvukeskusten välillä ja metropolialueelle. Pienten kaupunkien välinen liikenne pääosin henkilöautoliikenteeseen perustuvaa. Tiheät kotimaan lentoyhteydet. 12% 53% 35% 1 = tavoite hyvin saavutettavissa 2 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää monia toimia 3 = tavoite saavutettavissa, mutta edellyttää suuria toimia 4 = tavoite ei todennäköisesti ole saavutettavissa
50 Kehityskuvanäkökulmien painotuksia sidosryhmäkyselyn alustavia tuloksia 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Teknologian Suomi 37% 58% 5% Luonnonvarojen Suomi 68% 32% Palvelujen Suomi 16% 74% 11% 1 = Tulisi painottaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa 2 = Tulisi ottaa huomioon, mutta ei painottaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa 3 = Tulisi sivuuttaa kehityskuvaehdotuksen laadinnassa
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan valmistelutilanteesta Keskusverkko Maakuntakaavoituksen neuvottelupäivät 2.10.2014 infra Timo Turunen, ympäristöministeriö Ympäristö Valtakunnallinen
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 ALLI-kehityskuvatyön näkökulmat ja kehityskuvan luonnostelu Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Hanna Kalenoja
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotKohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050
Kohti aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa 2050 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2014 Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto / Sito Oy Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Keski-Suomen liikenneseminaari Henkilöliikenne Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Tuotantorakenne
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotDigitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotAlueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla
Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva
Luonnos 31.12.2013 Hanna Kalenoja, Ruut Rissanen, Ari Hynynen, Antti Rehunen, Ossi Ahonen, Tommi Mäkelä, Markus Pöllänen, Tuomas Palonen, Annuska Rantanen, Timo Hirvonen & Petri Tapio Suomen aluerakenteen
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus
ALLI Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 13.12.2012 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Liikenteen
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotKestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotKeski-Suomen maaseudun näkymiä
Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotPohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola
Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotSatakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotTONNI, INNO ja ONNI. Inno
TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotLiikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA
SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 2018-2021 Osaamis- ja rakennetekijät maakunnan aluekehittämisen voimavaroina tai rajoitteina / Osaamisprofiilikysely Teollisuuden toimintaympäristön TKI-foorumi 7.3.2017 SATAKUNNAN
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotYhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotSuomen Itämeren alueen strategia
Suomen Itämeren alueen strategia 1 Itämeren alue 2 Itämeren alueen vahvuudet vakaus, pienet hyvinvointierot koulutustaso keskinäisen yhteistyön perinne innovatiivisuus, ketteryys uuden teknologian käyttöönotossa
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotSUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA
SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
Lisätiedot5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA
5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotMitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen
Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotUudenmaan painotukset EAKR-hakuun
Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun Syksy 2015 talvi 2016 Mari Kuparinen Kasvun mahdollisuudet Toimiva arki Kestävä luonnontalous Avoimet kehitysympäristöt ja älypalvelut Uusiutuva yritystoiminta Ympäristöliiketoiminta
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotPuhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM
Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotMOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä
MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä Moreeni-Rastikangas Moreeni-Rastikangas on uuden ajan kasvava yritysalue Hämeenlinnan kaupunkiseudulla, Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotMaankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA
Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotAjatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä
Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
Lisätiedot