BARENTSINMERI. Tutkija Anna Sinisalo Lapin yliopisto, Arktinen keskus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BARENTSINMERI. Tutkija Anna Sinisalo Lapin yliopisto, Arktinen keskus 2006"

Transkriptio

1 Northern Visions: Northwest Russia seen through the Afbare Film Archive Lisätietoja DVD:hen: Northern Promise, The Barents Sea from Ancient Myths to Future Possibilities BARENTSINMERI Tutkija Anna Sinisalo Lapin yliopisto, Arktinen keskus 2006 Tämä esitys perustuu DVD:hen, joka on tehty AFBARE-projektissa (Artic Documentary Films at Risk in Barents Region: Surveying, Protecting and Screening ). Artikkelin teema perustuu DVD:ssä käytettyyn dokumenttifilmimateriaaliin ja se keskittyy Barentsinmeren luontoon, merkitykseen ja tulevaisuuteen.

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Maantieteelliset ominaispiirteet Luonnon monimuotoisuus Barentsinmeren merkitys Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen Strateginen merkitys ja merenkulku Kalastus ja muut elinkeinot Ympäristöongelmat Barentsinmeren alueella Liikakalastus Saasteet Tunkeilijalajit Meriympäristönsuojelu Tulevaisuus ja suuret muutokset Lähteet...18 Kuvien lähde, jos ei muuta mainita: Afbare-kokoelmat,

3 1 Johdanto Barentsinmeri on sijaintinsa vuoksi kiinnostanut poliittisia päättäjiä, tutkijoita, kauppamiehiä, ja elinkeinonharjoittajia kautta aikojen. Se sijaitsee Euroopan koillislaidalla Norjan ja Venäjän pohjoispuolella. Siellä kohtaavat Atlantti ja Pohjoinen jäämeri sekä Länsi-Eurooppa ja Venäjä. Sen runsaat merenantimet sekä valtavat öljy- ja kaasuesiintymät pitävät yllä useiden tahojen mielenkiintoa Barentsinmereen. Toisaalta alueen radioaktiiviset saastelähteet huolestuttavat niin paikallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kuva 1. Barentsinmeri on osa Pohjoista jäämerta. Kuvassa Barentsinmeri ja sen suurimmat saaret tai saariryhmät. Kartta (muokattu): Hugo Ahlenius, UNEP/GRID-Arendal, arents_region_topography_and_b athymetry3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin arktisella aluella (ACIA, 2005). Ilmastonmuutoksen seurauksena esimerkiksi merenkulku ja öljyn- ja kaasunporaukset helpottuvat Barentsinmerellä. Niistä seuraa huomattavia ympäristöriskejä, koska alueen ekosysteemit ovat äärimmäisen haavoittuvia. Toisaalta ne mahdollistavat yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen alueella lisääntyvien investointien ja infrastruktuurin kehityksen ansiosta. Maapallon energiantarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla jatkuvasti ja Barentsinmeren alueen maailmanlaajuinen merkitys todennäköisesti vahvistuukin tulevaisuudessa meren maantieteellisen sijainnin ja erityisesti sen runsaiden luonnonvarojen ansiosta. 3

4 1.1 Maantieteelliset ominaispiirteet Barentsinmeren alueen määrittelee valtameren pohjanmuodot ja suuret saaret ja saariryhmät. Barentsinmerta rajaa luoteessa Huippuvuoret, koillisessa ja idässä Frans Joosefin maa ja Novaja Zemlja sekä etelässä Pohjois- Eurooppa (Kuva 1). Merialue on suhteellisen matala (Taulukko 1), sillä se rajoittuu Norjalle ja Venäjälle kuuluvalle merenalaiselle mannerjalustalle. Barentsinmeren alueeseen kuuluu osana myös Vienanmeri, joka kattaa meren kokonaispinta-alasta noin kuusi prosenttia (UNEP, 2004). Taulukko 1. Barentsinmeri lukuina (UNEP, 2004) Pinta-ala (km 2 ) Tilavuus (km 3 ) Keskisyvyys (m) Maksimisyvyys Suolapitoisuus Valumaalue (km 2 ) (m) ( ) Barentsinmeri > 600 m n. 34* Vienanmeri m 26* Yhteensä *Matishov et al. 1998,Glukhovsky, 1991 Vienanmeren lisäksi Barentsinmeren vesistö-alueesen lasketaan kuuluvaksi Kuolajoki ja Kuolanlahti, Vienanjoki, Pechora-joki ja Petsamojoki (UNEP, 2004). Jokien valumasta yli 50% on peräisin lumien sulamisvesistä (UNEP, 2004). Suurin osa Barentsinmeren valuma-alueesta sijaitsee Venäjän maaperällä meren lounaispuolella. Sen lisäksi tulee Norjan ja Suomen puolelta virtaa pieni osa kokonaisvalumasta. Yli puolet jokien valumasta päätyy ensin Vienanmereen, jolla on sen vuoksi merkittävä rooli Barentsinmeren ekologialle (UNEP, 2004). Barentsinmeri on avoin ja vesi vaihtuu vapaasti Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren kanssa. Meren vesi vaihtuu noin kuudessa vuodessa (Terziev et al. 1990). Vielä nykyisin Barentsinmeri ja Vienanmeri jäätyvät talvisin, mutta jääolosuhteet vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Barentsinmeren etelärannikon satamat kuten Murmansk ja Vuoreija pysyvät kuitenkin jäättöminä ympäri vuoden Golf-virran vaikutuksen vuoksi, kun taas pohjoisosissa voi esiintyä merijäätä myös kesäisin (UNEP, 2004). Vienanmeri on yleensä lähes kokonaan jäässä 5-6 kuukautta vuodessa (UNEP, 2004). Pohjoisten merialueiden jääolosuhteet muuttuvat kuitenkin nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena (ACIA, 2005). 4

5 1.2 Luonnon monimuotoisuus Barentsinmeri muodostaa ainutlaatuisen arktisen ekosysteemin, johon kuluu runsaasti eri kasvi- ja eläinkunnan lajeja ja niiden edustajia. Useat Barentsinmeren lintu- ja nisäkäslajit ovat harvinaisia tai uhanalaisia. Meren alueella on laskettu pesivän 24 lintulajia (Krasnov et al. 1995). Meren eteläosan linnusto koostuu pääasiassa harmaalokeista (Larus argentatus) ja merilokeista (Larus marinus). Yleisimpiä lintuja pohjoisosissa ovat isolokki (Larus hyperboreas) ja myrskylintu (Fulmarus glacialis). Barentsinmeren suurimmat lintuyhdyskunnat sijaitsevat Novaja Zemljan länsirannikolla sekä Murmannin rannikolla. Näiden alueiden harvinaisimman linnut ovat pikkukajava (Rissa tridactyla) ja pohjankiisla (Uria lomvia) (Anker-Nilssen et al. 2000). Merinisäkkäät, kuten jääkarhut, valaslajit ja eväjalkalajit (pinnipedit) esiintyvät Barentsinmerellä joko vuodenajasta riippuen tai jatkuvasti. Jääkarhu (Thalassarctos (Ursus) maritimus, Kuva 3) on ilmastonmuutoksen seurauksena uhanalainen laji, jonka pelätään kuolevan sukupuuttoon merijääpeitteen vetäytyessä (ACIA, 2005). Myös suurin osa valasja eväjalkalajeista ovat harvinaisia tai suojeltuja (UNEP, 2004). Valaslajeja meressä esiintyy 12 (Matishov, 1999; WWF, 2003), joista pysyväisasukkaina voidaan pitää mm. grönlanninvalasta (Balaena mysticetus), sarvivalasta (Monodon monoceros), maitovalasta (Delphinapterus leucas) ja lahtivalasta (Balaenoptera acutorostrata). Barentsinmeren ja Kuva 2. Jääkarhu.(Thomas Vienanmeren harvinaisimmat valaslajit ovat Nilsen, maitovalas ja lahtivalas, jotka ovat myös perinteisiä pyyntikohteita. Muurmannin alueella ja läntisellä arktisella alueella esiintyy seitsemän eri eväjalkalajia: mursu ja kuusi hyljelajia (WWF, 2003). 5

6 Yksi yleisimmistä hyljelajeista on grönlannin hylje (Рagophilus groenlandica), joka viihtyy kylmissä vesissä (Kuva 3). Se on Venäjälle taloudellisesti tärkeä hyljelaji (Isaksen & Wiig, 1995) ja sen määrän Barentsinmeressä ja Vienanmeressä on arvioitu olevan yhteensä noin kaksi miljoonaa (CAFF, 2001). Kuva 3. Grönlanninhylje (Afbare-kokoelmat, 2004) Barentsinmeressä ui yli 150 eri kalalajia (WWF, 2003). Atlantilta virtaava vesi tuo mukanaan useista kaupallisia kalalajeja, kuten turskaa, koljaa, silliä, monnia, ruijanpallasta ja punakampelaa Barentsinmeren länsiosiin. Barentsinmeren itä- ja pohjoisosissa esiintyy runsaasti mm. jäämeren turskaa ja villakuorea (Matishov & Denisov, 2000). Makean veden altaan tärkein kaupallinen tuote on lohi, joka nousee Kuolan niemimaan jokiin, Mezen-jokeen, Pechora-jokeen sekä Norjan rannikon Barentsinmeren kaakkoisosan pieniin jokiin. Merenpohjaeliöstöön kuuluu kaikentyyppisiä selkärangattomia lukuunottamatta nuolimatoja (chaetognath), jotka kuuluvat planktoneihin. Barentsinmeressä ja Vienanmeressä on yli 3200 pohjaeläinlajia (zoobenthos) (Sirenko, 2001). Lisäksi Barentsinmeressä on tunnistettu myös yli 200 eläinplanktonlajia ja yli 300 kasviplanktonlajia (UNEP, 2004). Barentsinmeren planktonlajit edustavat pääasiassa arktisia ja boreaalisia lajeja, mutta sen lisäksi siellä esiintyy myös maailmanlaajuisia, sekä maantieteellisesti määrittelemättömiä lajeja ja niiden välimuotoja (Matishov et al. 2000). 6

7 2 Barentsinmeren merkitys 2.1 Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen Barentsinmeren alueella sijaitsee valtavat kaasu- ja öljyvarannot. Huomattavimmat kaasuvarat sijaitsevat Venäjän puoleisella Barentsinmerellä (European Environment Agency, 2004). Norjan puoleisella Barentsinmerellä ei toistaiseksi vielä etsitä raakaöljyä, mutta yhtä kaasukenttää kehitetään ja joitakin öljyesiintymiä tunnetaan jo (WWF, 2003). Korkeat öljynhinnat ja vaakampi poliittinen tilanne ovat innostaneet Venäjän luonnonvarojen hyödyntämissuunnitelmiin ja uusiin investointeihin (European Environment Agency, 2004). 2.2 Strateginen merkitys ja merenkulku Kylmän sodan aikana suurvaltojen vastakkainasettelu korosti myös Barentsinmeren strategista merkitystä. Venäjän strateginen ydiniskukyky keskittyy Kuolan niemimaan ja Barentsinmeren alueelle ja Barentsinmeri tarjoaa Venäjälle myös ympärivuotisen pääsyn valtamerille ja meriyhteyden Länsi- Siperian suurille joille. Euroopan pohjoisosista on kuitenkin tullut viimeisen 15 vuoden aikana vakaa alue ja nykyisin sotilasstrategian sijaan tärkeämmäksi ovat nousseet alueen energiavarat (Koivula, 2006). Arktisen alueen ilmaston lämmetessä Barentsinmeren taloudellinen merkitys kasvaa. Barentsinmeren halkovasta koillisväylästä halutaan kehittää ympärivuotinen merireitti raaka-aine- ja energianälkää potevan Euroopan ja Pohjois-Venäjän valtavien luonnonvarojen välille. Reitin varrella sijaitsee osa maailman suurimmista öljy- ja kaasuvarannoista (Ragner, 2000). Koillisväylä yhdistää myös Pohjois-Euroopan Tyyneen valtameren valtioihin ja lyhentää merimatkaa Lounais-Euroopan ja Koillis- Aasian välillä jopa puoleen verrattuna nykyisin käytössä oleviin reitteihin (Ragner, 2000). Koillisväylän kaupallisia ja teknologisia mahdollisuuksia onkin jo tutkittu useiden miljoonien eurojen tutkimusohjelmien voimin (Ragner, 2000). 7

8 2.3 Kalastus ja muut elinkeinot Kalateollisuus on merkittävä elinkeino Pohjois-Norjan rannikolla ja yksi voimakkaan taloudellisen kehityksen ala Venäjällä. Taloudellisesti merkittävimmät pyyntikohteet Barentsinmerellä ovat turska (Саdus тоrhua тоrhua), kolja (Меlanogrаmmus аеglefinus), katkarapu, villakuore (Мollоtus villosus villosus) ja seiti (Pollachius virens). Taloudellisesti ja poliittisesti tärkein kala on turska ja koljanpyyntiä voidaan pitää turskateollisuuden täydentäjänä. Villakuoresaaliit taas vaihtelevat sykleissä tehden niistä epävarman tulonlähteen. Norjalainen keväisin kuteva silli taas viettää vain osan elämästään Barentsinmeressä ja sitä pyydetäänkin pääasiassa Norjanmerellä. Seitikanta on yksinomaan norjalainen ja katkarapua saadaan pääasiassa Huippuvuorten länsipuolelta. (UNEP, 2004) Yllämainitut kalalajit muodostavat 90 prosenttia kokonaissaaliista. Grönlanninpallasta (Rеinhardtius hippoglossoides hippoglossoides), jäämerenseitiä (Воrеоgadus saida), meriahventa (Sebastes marinus L.), pohjankatkarapua (Pandalus borealis) ja kampasimpukkaa (Chlamus islandica) pyydetään erityisillä pyyntivälineillä, mutta niiden määrä ei ole merkittävä. Punakampelaa (Рleurоnесtеs рlatеssа L.), liejukampelaa (Hippogolossoides рlatessoides limandoides L.), kissakaloja (suku: Аnаrhichas), seitiä (Pollachius virens L.) sekä muita kaloja saadaan pääasiassa turskanpyynnin sivutuotteena. (UNEP, 2004) Myös useita selkärangattomia lajeja hyödynnetään kaupallisesti. Tällöisiä lajeja ovat mm. Islannin kampasimpukka (Chlamys islandica) ja sinisimpukka (Mytilus edulis). Myös kuningasrapua (Paralithodes camtschatica), jota istutettiin alueelle luvulla ja joka on yleistynyt, pyydetään ainakin toistaiseksi kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi mm. levää käytetään raaka-aineena elintarvike- ja lääketeollisuudessa. (UNEP, 2004). 8

9 Turismi on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Matkailu on yhä voimakkaammin suuntaunut eksoottisten kohteisiin, jollaiseksi myös arktinen alue yleensä voidaan laskea (Europan Environmental Agency, 2004). Turistit tulevat Barentsimeren alueelle kalastamaan ja metsästämään, bongaamaan valaita sekä laivaristeilyille, joiden määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa (Norwegian maritime directorate, 2000; UNEP, 2004). Alueen kalastusmatkailu keskittyy toistaiseksi Barentsin alueen lohijokiin (Soppela, 2004). Suurin osa turisteista samoin kuin useat matkanjärjestäjät ovat ulkomaalaisia (UNEP, 2004). Alueella toimi vuonna 1998 jo viisi kalaturismiyhtiötä, joista kaksi oli täysin venäläisten omistamia. (Lausala ja Valkonen, 1999). Matkailualan kilpailua haittaa kuitenkin rikollispiirien kiinnostus alaa kohtaan (UNEP, 2004). 3 Ympäristöongelmat Barentsinmeren alueella Pahimmat uhat Barentsinmeren ekosysteemille ovat liikakalastus, öljyonnettomuudet, ydinsaasteet sekä ekosysteemin muuttuminen tulokaslajien vaikutuksesta (UNEP, 2004). Liikakalastusta voidaan pitää huomattavimpana uhkana Barentsinmeren ekosysteemeille (UNEP, 2004), kun öljy- kaasuvuotojen sekä radioaktiivisten saasteiden vaikutukset ovat toistaiseksi vielä vähäisiä (AMAP, 2002). 3.1 Liikakalastus Barentsinmeren merkittävimmät taloudelliset kalakannat (turska ja kolja) ovat pienentyneet kalastuksen seurauksena yli turvallisten biologisten rajojen (UNEP, 2004). Vielä 1970-luvun lopulla Barentsinmeri tuotti 4,5 miljoonaa tonnia mereneläviä. Tästä luvusta lähes kolmannes koostui pelkästään turskasta (Matishov ja Denisov, 2000). Liikakalastukseen johtaneita syitä ovat mm. (UNEP, 2004) 9

10 - taloudelliset syyt, kuten verot, kalan korkeat hinnat, Venäjän talousuudistuksen heikkoudet; - teknologiset syyt, kuten kalastusvälineiden kyvyttömyys valikointiin ja vaihtoehtoisten kalastusvälineiden puute; - poliittiset syyt, erimielisyydet Norjalais-venäläisessä kalastuskomissiossa, kalastuksen valvonnan puutteet, puutteet kalastustilastoissa ja häiriöt kalastuksen hallinnointijärjestelmässä; - lainsäädännön puutteet kalastuksen rajoittamisessa Venäjällä; sekä - tieteelliset epätarkkuudet ja puutteelliset arviointimenentelmät. Talouskalakannat ja -saaliit pienenivät huomattavasti 1900-luvun loppua kohti muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ja esimerkiksi pohjoisen kaupallisesti arvokkain kalalaji lohi on kalastettu lähes sukupuuttoon (Matishov ja Denisov, 2000). 3.2 Saasteet Saasteet ovat toiseksi merkittävin ympäristöuhka Barentsinmerellä (UNEP, 2004). Merivirrat, ilmavirtaukset ja joet yhdistävät haavoittuvan arktisen alueen Euroopan saastuneimpiin osiin. Euroopan saasteilla onkin huomattava vaikutus arktisiin alueisiin (European Environmental Agency, 2004). Arktisella alueella on kuitenkin useita herkkiä alueita ja luonnonvaroja, jotka ovat ekologisten ominaispiirteidensä vuoksi haavoittuvia. Esimerkiksi pesimä-, kutu-, ja ravintoalueilla päästöillä voi olla vakavia pitkäaikaisia seurauksia erityisesti, kun otetaan huomioon alhaiset lisääntymismäärät ja eläinten energiaa varastoivat rasvakerrokset, jotka ovat yleisiä arktisilla lajeilla (Norwegian maritime directorate, 2000). Vielä toistaiseksi saastepitoisuudet ovat kuitenkin suhteellisen alhaisia Barentsinmerellä ja se on huomattavasti puhtaampi kuin muut Euroopan merialueet. Merenkulun aiheuttamat pitkäaikaiset, säännölliset päästöt ovat huolenaihe ympäristön kannalta. Esimerkiksi säännöllisesti operoivat kalastusalukset kuluttavat huomattavasti polttoainetta ja siksi niiden osuus saastepäästöistä ilmakehään on merkittävä. Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että tällä hetkellä säännöllisten, laillisten öljy- ja jätevesi-päästöjen sekä 10

11 muiden päästöjen vaikutus arktisella alueella on alhainen. Näiden päästöjen pitkäaikaisvaikutuksia arktisiin ekosysteemeihin ei kuitenkaan ole riittävästi tutkittu. Ennaltaehkäisevät käytännöt pitäisi ottaa käyttöön ja säännöllisen laivaliikenteen päästömäärät pitäisi arvioida ja niitä pitäisi valvoa siihen asti, kunnes voidaan tutkimalla varmistaa, ettei niillä ole haitallista vaikutusta. (Norwegian maritime directorate, 2000) Onnettomuuksien aiheuttamat päästöt syntyvät yleensä törmäyksissä, karille ajoissa ja tulipaloissa. Sen lisäksi onnettomuuksiin liittyvät pelastusoperaatiot vaikuttavat ympäristöön. Toistaiseksi nämä päästöt ovat liittyneet pienehköihin rahtimääriin ja säiliöihin, mutta niilläkin voi olla huomattavia vaikutuksia ympäristöön. Vielä ei ole onneksi raportoitu vakavia merta saastuttavia onnettomuuksia arktisella alueella (Brude et al., 1998), mutta onnettomuusriski kasvaa huomattavasti laivaliikenteen lisääntyessä pohjoisilla merialueilla. 1 Öljy- ja kaasuvuodot Vaikka öljy- ja kaasuvuodoilla ei ole vielä ollut merkittäviä vaikutuksia Barentsinmeren ekosysteemeihin (UNEP, 2004), tulevaisuus voi olla kuitenkin toinen, sillä alueen öljy- ja kaasutuotanto laajenee samoin kuin öljyn ja kaasun kuljetukset merellä. Pelkästään Muurmanskin alueella meriteitse kuljetettavan öljyn määrän ennustetaan kasvavan yli kolmenkertaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana (Murmansk Region Administration 2003). Sen seurauksena luonnollisestikin myös onnettomuusriski kasvaa. Suurilla öljy- ja/tai kemikaalipäästöillä onnettomuuksien yhteydessä on todennäköisesti hyvin merkittäviä vaikutuksia arktiseen meriympäristöön (Norwegian maritime directorate, 2000). Mereen vuotanut öljy yleensä kerääntyy sulapaikkoihin merijään reunalle tai jäälauttojen väliin. Näillä paikoilla myös meren tuottavuus on erityisen korkeaa ja kalat, merilinnut, hylkeet ja valaat hakevat niiltä ravintoa (European Environmental Agency, 2004). 11

12 2 Ydinsaasteet Barentsinmeren radionuklidit ovat peräisin ilmakehän laskeumasta, jokivalumasta sekä Länsi-Euroopan uudelleenkäsittelylaitosten päästöistä, jotka kulkeutuvat Barentsinmereen Golf-virran mukana, Kuolan niemimaan nestemäisen ydinjätteen päästöistä sekä ydinonnettomuuksista (AMAP, 2002; UNEP, 2004). Viime vuosikymmenien aikana on havaittu, että ilmakehästä peräisin olevan radioaktiivisen laskeuman määrä on vähentynyt tasaisesti (UNEP, 2004). Barentsinmerellä liikkuu yhä paljon ydinkäyttöisiä jäänmurtajia ja sukellusveneitä ja alue on yksi maailman suurimmista ydinreaktoreiden keskittymistä (Lausala ja Valkonen, 1999). Lisäksi Neuvostoliiton/Venäjän laivaston ja jäänmurtajien radioaktiivista jätettä on upotettu Barentsinmereen yli kolmen vuosikymmenen ajan ja useat ydinjätevarastot vuotavat. Merestä ja kaloista mitattu radioaktiivisuus ei ole ollut huomattavan korkea, osittain siksi, että alue on laaja ja saastuneet kohteet paikallisia. Rannat ja alueet, joille ydinjätettä on upotettu ovat suurimmassa vaarassa. Vaikka ydinjätettä onkin Luoteis-Venäjällä erittäin paljon, mahdollisen onnettomuuden seurausten on arvioitu kuitenkin olevan paikallisia. Merivirrat saattavat kuitenkin levittää radioaktiivisia aineita ja vettä laajoillekin alueille. (Lausala ja Valkonen 1999; AMAP, 2002) 3 Muut saasteet Barentsinmeren alueella toimii suuria metallurgian, kaivostoiminnan ja kemian alan sekä selluloosa-, ja paperiteollisuuden yrityksiä, jotka ovat alueen pääasiallisia saastuttajia (UNEP, 2004). Selluloosateollisuuden ja muun puunjalostusteollisuuden orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätevedet kulkeutuvat jokien mukana Vienanmereen ja sieltä edelleen Barentsinmereen (Lausala ja Valkonen, 1999). Saastuneilla jokivesillä 12

13 ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta kansainvälisiin vesiin, koska Barentsinmeren vedet vaihtuvat vapaasti Atlantin ja Pohjoisen jäämeren vesien kanssa ja koska jokien valuma on suhteellisen pieni (AWI, 1994). 3.3 Tulokaslajit Barentsinmereen kulkeutuneet uudet lajit vaikuttavat alueen lajikoostumukseen ja siten arktisiin ekosysteemeihin. Tarkoituksella mereen istutettujen uusien lajien lisäksi vieraita lajeja tuodaan alueelle tahattomasti öljytankkerien vakauttamiseen käytettyjen vesien mukana (UNEP, 2004). Uusista lajeista Barentsinmeressä merkittävimpiä ovat kyttyrälohi, kuningasrapu ja arktinen taskurapu. Arktinen taskurapu kulkeutui todennäköisesti öljytankkerien vakauttamiseen käytettyjen vesien mukana Barentsinmereen, jossa se havaittiin ensimmäistä kertaa 1990-luvulla. Kyttyrälohi ja kuningasrapu istutettiin Barentsinmereen 1960-luvulla ja erityisesti kuningasrapu on aiheuttanut merkittävimmän muutoksen rannikkoalueen ekosysteemeihin. Se kilpailee alkuperäisten lajien kanssa ravinnosta ja toimii isäntäeläimenä loisille, jotka ovat haitallisia erityisesti turskanpoikasille. (UNEP, 2004) Vielä nykyisin muualta tuotujen vesien päästömäärät ovat alhaiset (Norwegian maritime directorate, 2000). Laivaliikenteen lisääntyessä myös näiden muualta tuotujen vesien ja vieraiden lajien määrä todennäköisesti kasvaa Barentsinmeressä. Tämä on merkittävä uhka alueelle, sillä uusien lajien kokonaisvaikutus ekosysteemeihin on haitallinen pääasiassa luontaisen eläinkunnan, populaatioiden ja geneettisen sekoittumisen, luonnollisen eläinmaantieteellisen identiteetin menetyksen ja alkuperäisen kalakannan syrjäytymisen vuoksi (Matishov ja Denisov, 2000). Vieraista lajeista on myös taloudellista haittaa Barentsinmeren alueella. Esimerkiksi kuningasrapu vaikuttaa talouskalakantoihin ja kyttyrälohellä on epäedullinen vaikutus kalastusmatkailuun (UNEP, 2004). 4 Meriympäristönsuojelu Viime vuosien aikana Barentsin alueen ympäristöongelmiin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota ja Barentsinmerta suojellaan jo useiden kansainvälisten ohjelmien ja sopimusten kautta. Rovaniemellä laadittiin vuonna 1991 strategia Arktisen 13

14 ympäristön suojelemiseksi (Arctic Environmental Protection Strategy, AEPS) kahdeksan Arktisen valtion (Pohjoismaat, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada) kesken. Tällöin tunnustettiin arktisen ympäristön uhat ja saasteiden vaikutuksen herkkiin arktisiin ekosysteemeihin. Niinkutsuttu Rovaniemi-prosessi huipentui Arktisen neuvoston perustamiseen vuonna Neuvoston päätehtävä on edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä arktisella alueella. Arktinen neuvosto ja sen työryhmät ovat hyvin aktiivisessa roolissa myös arktisten merialueiden tilan selvityksessä sekä niiden suojelussa (esim. AMAP, 1997; CAFF, 2001; AMAP, 2002; PAME, 2004; ACIA, 2005). Arktisen meriympäristön suojeluohjelma (PAME) perustettiin yhtenä arktisen ympäristön suojelustrategian hankkeena vuonna Nykyisin se toimii Arktisen neuvoston alaisena työryhmänä. Se keskittyy asenteisiin ja ennaltaehkäisemään saastuttamista. Pitkäntähtäimen tavoite on kehittää koordinoitujen toimintaohjelmien ja ohjeistusten kautta toimenpiteitä, jotka täydentävät nykyistä lainsäädäntöä, arktisen meriympäristön suojeluun liittyen. Ohjelman puitteissa valmistellun Arktisen alueen meriympäristön suojelustrategian (PAME, 2004) tavoitteena on vähentää ja ehkäistä merten saastumista, suojella meriluonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa, edistää ihmisten terveyttä ja vaurautta sekä kehittää kestävää merellisten luonnonvarojen käyttöä arktisilla alueilla. PAME tukee erityisesti Venäjän kansallisen ohjelman toteuttamista. Norjalais-venäläinen kalastuskomissio on luonut standardit Barentsinmeren kalastusteollisuudelle (Hønneland, 2006). Sekä Venäjä että Norja ovat ilmaisseet sitoutumisensa kansainvälisiin meriympäristön suojelu- ja hallintasopimuksiin, esimerkiksi Kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen, YK:n kalakantoja koskevaan sopimukseen sekä Kestävän kehityksen huippukokouksen tuloksiin (UNEP, 2004). Viime vuosien aikana kansainvälinen yhteisö on päässyt yhteisymmärrykseen pysyvien orgaanisten saasteiden (POP ien) päästöistä ja raskasmetallipäästöjen rajoittamisesta. Edellämainittujen sopimusten lisäksi mailla on useita omia lakeja ja asetuksia, joilla pyritään suojelemaan meriympäristöä. Kuitenkin lainsäädännössä on vielä useilla osa-alueilla huomattavia puutteita Barentsinmeren ekosysteemien suojelun kannalta (UNEP, 2004). 14

15 5 Tulevaisuus ja suuret muutokset Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat Arktisella alueella huomattavasti voimakkaammat kuin muualla maapallolla. Viime vuosikymmenten aikana arktisen alueen keskilämpötila on noussut melkein kaksi kertaa nopeammin kuin koko maailman keskilämpötila (ACIA, 2005). Näkyvin ympäristömuutos Barentsinmerellä tällä vuosisadalla on Pohjoisen jäämeren merijääpeitteen pinta-alan pieneneminen ja oheneminen ilmastonlämpenemisen seurauksena. Pohjoisen merijääpeitteen on ennustettu sulavan kokonaan kesäisin vuosisadan loppuun mennessa. Merijäästä riippuvaiset merieläimet, kuten jääkarhut, jäällä elävät hylkeet, mursut ja eräät vesilinnut, kärsivät erittäin todennäköisesti, ja jotkut lajit saattavat joutua sukupuuton partaalle. Tämä vaikuttaa suoraan myös paikallisiin asukkaisiin, jotka käyttävät näitä eläimiä ravinnokseen. (ACIA, 2005) Kalastusstandardeihin sitoutumisen seurauksena Barentsinmeren tilanteen odotetaan paranevan tulevaisuudessa kalakantoja ajatellen (UNEP, 2004). Eräiden suurten arktisten merikalastusalueiden, muun muassa sillin ja turskan pyyntivesien, tuottavuus todennäköisesti kasvaa ilmaston lämmetessä (ACIA, 2005). Monien kalalajien esiintymisalueet ja vaellusreitit tulevat kuitenkin erittäin todennäköisesti muuttumaan (ACIA, 2005). Öljyn- ja kaasunporaukset jääpeitteisellä Barentsinmerellä ovat kalliita ja niihin liittyy teknisiä ongelmia, ja useita ympäristöriskejä. Merijään vetäytyminen helpottaa merenkulkua Barentsinmerellä. Laivaliikenteen ja öljynporauksen mahdollisuudet paranevat ja pohjoinen meritie voidaan todennäköisesti avata laivaliikenteelle kesän ajaksi muutaman vuosikymmenen kuluessa (ACIA, 2005). Laivaliikenteen lisääntyminen Barentsinmeren satamissa, esimerkiksi Muurmanskissa ja Arkangelissa, vilkastuttaa kaupankäyntiä ja turismia. Samalla kuitenkin saasteepäästöt 15

16 ja ympäristöriskit kasvavat ja ne saattavat vahingoittaa meriluontoa ja haitata alkuperäiskansojen terveyttä ja perinteistä elämäntapaa (ACIA, 2005). Lisäksi öljy- ja kaasuteollisuuden ja taloudellisesti merkittävän kalastusteollisuuden välillä syntyy todennäköisesti tulevaisuudessa useampiakin eturistiriitoja mahdollisten öljyvuotojen vuoksi (European Environment Agency, 2004). Pääosa Barentsinmeren merenkulusta koostuu rahtiliikenteestä ja kalastustoiminnasta. Kalastustoiminta ja kalastusaluskannan rakenne riippuu siitä, miten kalastusta säännöstellään kansallisesti ja kansainvälisesti. Rahtiliikenteen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa, kun taas kalastustoiminta pysyy todennäköisesti entisellä tasollaan. Lisäksi matkustusaluksien määrän uskotaan kasvavan, koska potentiaalisten kohteiden määrä kasvaa, vapaa-aika lisääntyy ja varallisuus lisääntyy. Barentsinmerellä purjehtii myös tutkimusaluksia ja muita aluksia, joiden määrän arvioidaan säilyvän samana, sekä romuksi kuljetettavia aluksia, jäänmurtajia ja hinaajia, joiden määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. (Norwegian maritime directorate, 2000) PAME onkin aloittanut kattavan arktisen laivaliikenteen vaikutusten arvioinnin, jossa selvitetään muun muassa alueen meriliikenteen ja meriekosysteemien nykytilaa, odotettavaa jääolosuhteiden muutosta , liikenteen kasvua samana aikana ja siitä seuraavia ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia ja ympäristöriskien kasvua. Vuoden 2005 lopulla alkanut työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2008 aikana. (PAME, 2005). Pitkän tähtäimen suunnitelmien ja lainsäädännön puutteen on havaittu olevan toistuvasti syynä useisiin alueen ongelmiin, kuten esimerkiksi ekosysteemien muunteluun, luonnonvarojen liikahyödynnykseen sekä öljyvuotojen ja radioaktiivisen saasteen aiheuttamiin uhkiin. UNEP in (2004) raportissa esitetään useita mahdollisuuksia käsitellä ongelmia. Alueella tarvitaan esimerkiksi 16

17 pitkän aikavälin suunnitelma radioaktiivisen jätteen käsittelylle ja varastoinnille. Ratkaisut kuitenkin vaativat huomattavasti aikaa ja taloudellisia voimavaroja sekä kansainvälistä yhteistyötä. On myös muistettava, että suurin osa arktisten alueiden saasteista on lähtöisin alueen ulkopuolelta. Siksi niin Barentsinmeren kuin koko arktisen merialueen suojelussa vastuun ja suojelutoimien täytyy ulottua paikallisten ja kansallisten rajojen ulkopuolelle. Kiinteä yhteistyö EU:n, arktisten maiden hallitusten ja alueellisten toimijoiden kuten Arktisen neuvoston välillä on välttämätöntä. 17

18 6 Lähteet ACIA, Arctic Climate Impact Assessment. Cambridge University Press, 1042 s. Anker-Nilssen, T., Bakken, V., Strom, H., Golovkin, A.N., Bianki, V.V. jatatarinkova, I.P. (toim.), The Status of marine birds breeding in the Barents Sea Region. Rapport 113. Norsk Polarinstitutt. Tromsø. 213 s. AMAP, Arctic Pollution. Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo, Norway, xii+111 s. AMAP, Arctic Pollution Issues: A State of the Arctic Environment Report. Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo, Norway, xii+188 s. AWI, Berichte zur Polarforschung. Alfred Wegener Institute for Polar and Marine Research. Bremenhaven. Vol Brude, O.W., Moe., K.., Bakken, V., Hansson, R., Larsen, L.H., Løvås, S.M., Thomassen, J. & Wiige, Ø., Northern Sea Route Dynamic Environmental Atlas. CAFF (Conservation of Arctic Flora and Fauna), Arctic Flora and Fauna: Status and Conservation. Helsinki: Edita, 272 s. European Environment Agency, Arctic environment: European perspectives. Why should Europe care? Environmental issue report (2. painos), no s. Glukhovsky, B.Kh. (toim.), Hydrometeorology and hydrochemistry of the seas of the UUSR. Volume 2. White Sea. Leningrad, Hydrometeoizdat. (In Russian). Hønneland, G., Kvotekamp og kyststatssolidaritet: Norsk-russisk fiskeriforvaltning gjennom 30 år ('Quota Battles and Coast State Solidarity: 30 Years of Norwegian-Russian Fishery Management'). Bergen, Fagbokforlaget, 2006, 152 p. In Norwegian. Isaksen, K. ja Wiig, O. (toim.), Conservation value assessment and distribution of selected marine mammals in the Northern Barents Sea. Editors. Norsk Polarinstitutt. Oslo, Norway. Koivula, J., Barentsin Euroarktinen yhteistyö Laajan turvallisuuden ja alueellisen yhteistyön näkökulmasta. Pro Gradu -tutkielma, Politiikan tutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto. Krasnov, Yu.V., Matishov, G.G., Galaktionov, K.V. ja Savinova, T.N., Murman s colonial seabirds. St. Petersburg, Nauka. (In Russian). Lausala, T., ja L. Valkonen, Economic Geography and Structure of the Russian Territories of the Barents Region. Arctic Centre Reports s. Matishov, G.G. (toim.), Adaptation and evolution in biota of polar seas under the oceanic periglacial conditions. Apatity, KSC RAS Publishing House. (In Russian). Matishov, G.G. (toim.), Harvesting and perspective algae and invertebrates for uses of the Barents and white Seas. Apatity, KSC RAS Publishing House. (In Russian). Matishov, G.G. and Denisov, V.V., Ecosystems and biological resources of Russian European Seas on the turn of the 21st century. Murmansk, MMBI. Meza, M., ja Johnston, L., Environmental emergencies and risk management. Arctic Marine Strategic Plan workshop, Iceland October 20-22, Murmansk Region Administration, The Plan for the clean-up of the Murmansk Region coast in the case of an oil-spill. Saint-Petersburg, (In Russian). Norwegian Maritime Directorate, PAME Snap Shot Analysis of Maritime Activities in the Arctic. REPORT NO

19 PAME, Arctic Marine Strategic Plan. Islanti, 18 s. PAME, Arctic Marine Shipping Assessment Islanti, 2 s. Ragner, C. L. (toim.), The 21st Century-Turning Point for the Northern Sea Route. Proceedings of the Northern Sea Route User Conference, Oslo, November Springer, 340 p. Sirenko, B.I. (toim), List of species of free-living invertebrates of Eurasian arctic seas and adjacent deep waters. St. Petersburg. Soppela, J., The Distinctive Features of Fishing Tourism on the Kola Peninsula. Terziev, F.S. et al. (toim.), Hydrometeorology and hydrochemistry of the seas of the USSR. Volume 1. Barents Sea. Issue 1. Hydrometeorological conditions. Leningrad, Hydrometeoizdat. (In Russian). UNEP, Matishov, G., Golubeva, N., Titova, G., Sydnes, A. ja B. Voegele. Barents Sea, GIWA Regional assessment 11. University of Kalmar, Kalmar, Sweden. WWF, 2003, The Barents Sea - a sea of opportunities and threats. Petroleum activities and fragile nature. WWF Norway. Oslo. 19

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis

Norjalaiset katkaravut. Pandalus borealis Norjalaiset katkaravut Pandalus borealis Norjalainen aarre Puhdas kylmä merivesi ja Pohjoisen jäämeren hyinen ilmasto tuottavat maailman parhaat katkaravut. Herkkuja luonnosta Norjalaiset katkaravut elävät

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Barentsin alueen ympäristöministerikokous 2010, Tromsø, Norway The Environment Ministers urged further

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA

ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA ARKTISESSA NEUVOSTOSSA 2000-2002 Hyvät arktisen ystävät, Kesäkuussa 1991 kahdeksan arktisen maan edustajat kokoontuivat Rovaniemelle keskustelemaan

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013

Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 ARKTISET LUONNONVARAT JA LIIKENNE Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 20.3.2014 ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2015 COM(2015) 239 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Arktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö

Arktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö Arktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö HY:n ja YM:n arktinen kurssi 17.3.2015 Ann-Britt Ylinen Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö ann-britt.ylinen@ymparisto.fi Arktisen alueen hallinto

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto

Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto väestö: n. 5,2 milj. pinta-ala: 1 755 800 neliökilomet asukastiheys: keskimäärin

Lisätiedot

Konferenssin päätöslauselma 13. elokuuta 2002

Konferenssin päätöslauselma 13. elokuuta 2002 VIIDES ARKTISEN ALUEEN PARLAMENTAARIKKOKONFERENSSI Tromssa, Norja, 11. - 13. elokuuta 2002 Konferenssin päätöslauselma 13. elokuuta 2002 Me, Kanadan, Tanskan/Grönlannin, Suomen, Islannin, Norjan, Venäjän,

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,

Lisätiedot

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi Merikuljetuksen riskit - Mihin pitää varautua? 65,000 laivaa vuodessa 16% liikennestä

Lisätiedot

Brian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF. WWF:n Kalaopas Muutokset 2016 Kalaoppaaseen

Brian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF. WWF:n Kalaopas Muutokset 2016 Kalaoppaaseen Brian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF WWF:n Kalaopas Muutokset Kalaoppaaseen Grönlanninpallas eli sinipallas Suosi: - Harkitse: Barentsinmeri 1, troolattu Beringinmereltä 2, pitkäsiimalla ja

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?

Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja

Lisätiedot

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Havaintoja arktisesta

Havaintoja arktisesta Luosto Classic Business Forum 9.8.2013 Havaintoja arktisesta Jäämeri Pohjoinen meritie Meritie Aasiaan LNG Port-of-Choice or Port-of-Necessity? Jäämeri Olemme vasta havahtumassa arktiseen haasteeseen ja

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM

FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM...että jää sulaa together possible TM ORAN VIRIYINCY / FLICKR Ilmastonmuutos Ihmisten toiminta lisää kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Kasvihuonekaasut lämmittävät

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2214(INI) 23.6.2015. kalatalousvaliokunnalta. aluekehitysvaliokunnalle

LAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2214(INI) 23.6.2015. kalatalousvaliokunnalta. aluekehitysvaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 23.6.2015 2014/2214(INI) LAUSUNTO kalatalousvaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle EU:n strategiasta Adrian- ja Joonianmeren alueelle (2014/2214(INI))

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA Marina Falevits Timo Halonen Maritta Mäenpää SAKK:n arktisen yhteistyön (=KV-toiminnan) ydintä Poroelinkeinon ja koulutuksen kehittäminen pohjoisten porokansojen alueella Alkuperäiskansojen

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2014 COM(2014) 378 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Neuvoston asetus neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.

Lisätiedot

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

EnviSuM. EU:n Itämeristrategian sidosryhmätilaisuus Helsinki Sari Repka

EnviSuM. EU:n Itämeristrategian sidosryhmätilaisuus Helsinki Sari Repka EnviSuM Environmental Impact of Low Emission Shipping: Measurements and Modelling Strategies Puhtaan merenkulun ympäristövaikutukset: mittausja mallinnusstrategiat EU:n Itämeristrategian sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,

Lisätiedot

Huippuvuorten ekologiaa

Huippuvuorten ekologiaa Huippuvuorten ekologiaa Huippuvuorten kasvillisuus Kasvualusta on ikiroudassa, eikä kesäisinkään sula kuin muutaman desimetrin verran. Ikiroudan vuoksi kasvien juuret eivät ylety syvälle. Talven aikana

Lisätiedot

Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin.

Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin. MERTEN MONET UHAT 10.11.2016 TEKSTI: SANNA ORAVA / KUVAT: MIRVA KARKINEN Tuotamme vuosittain myös yli 90 miljardia kiloa muovia, josta arviolta kymmenesosa päätyy meriin. MERTEN MONET UHAT Liikakalastus

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15. Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 3.12.2014 klo 9:15 Minna Alhosalo Hilton Helsinki Kalastajatorppa Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopiston

Lisätiedot

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus... 5 2.2 Rauhoitusalue... 5 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos

Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Venäjän biotalouden kehitys ja ilmastonmuutos Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti & Professori, Itä-Suomen yliopisto Venäjän talous ja öljyn hinta naimisissa Venäjän BKT (reaalinen)

Lisätiedot

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus Kalastuslain ja hallinnon uudistus Hämeen ELY-keskus Uuden lain tavoitteet Kalavaroja hyödynnetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi Elinkeinojen ja virkistyskäytön avulla syntyy

Lisätiedot