BARENTSINMERI. Tutkija Anna Sinisalo Lapin yliopisto, Arktinen keskus 2006
|
|
- Pauliina Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Northern Visions: Northwest Russia seen through the Afbare Film Archive Lisätietoja DVD:hen: Northern Promise, The Barents Sea from Ancient Myths to Future Possibilities BARENTSINMERI Tutkija Anna Sinisalo Lapin yliopisto, Arktinen keskus 2006 Tämä esitys perustuu DVD:hen, joka on tehty AFBARE-projektissa (Artic Documentary Films at Risk in Barents Region: Surveying, Protecting and Screening ). Artikkelin teema perustuu DVD:ssä käytettyyn dokumenttifilmimateriaaliin ja se keskittyy Barentsinmeren luontoon, merkitykseen ja tulevaisuuteen.
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Maantieteelliset ominaispiirteet Luonnon monimuotoisuus Barentsinmeren merkitys Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen Strateginen merkitys ja merenkulku Kalastus ja muut elinkeinot Ympäristöongelmat Barentsinmeren alueella Liikakalastus Saasteet Tunkeilijalajit Meriympäristönsuojelu Tulevaisuus ja suuret muutokset Lähteet...18 Kuvien lähde, jos ei muuta mainita: Afbare-kokoelmat,
3 1 Johdanto Barentsinmeri on sijaintinsa vuoksi kiinnostanut poliittisia päättäjiä, tutkijoita, kauppamiehiä, ja elinkeinonharjoittajia kautta aikojen. Se sijaitsee Euroopan koillislaidalla Norjan ja Venäjän pohjoispuolella. Siellä kohtaavat Atlantti ja Pohjoinen jäämeri sekä Länsi-Eurooppa ja Venäjä. Sen runsaat merenantimet sekä valtavat öljy- ja kaasuesiintymät pitävät yllä useiden tahojen mielenkiintoa Barentsinmereen. Toisaalta alueen radioaktiiviset saastelähteet huolestuttavat niin paikallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kuva 1. Barentsinmeri on osa Pohjoista jäämerta. Kuvassa Barentsinmeri ja sen suurimmat saaret tai saariryhmät. Kartta (muokattu): Hugo Ahlenius, UNEP/GRID-Arendal, arents_region_topography_and_b athymetry3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaimmin arktisella aluella (ACIA, 2005). Ilmastonmuutoksen seurauksena esimerkiksi merenkulku ja öljyn- ja kaasunporaukset helpottuvat Barentsinmerellä. Niistä seuraa huomattavia ympäristöriskejä, koska alueen ekosysteemit ovat äärimmäisen haavoittuvia. Toisaalta ne mahdollistavat yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen alueella lisääntyvien investointien ja infrastruktuurin kehityksen ansiosta. Maapallon energiantarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla jatkuvasti ja Barentsinmeren alueen maailmanlaajuinen merkitys todennäköisesti vahvistuukin tulevaisuudessa meren maantieteellisen sijainnin ja erityisesti sen runsaiden luonnonvarojen ansiosta. 3
4 1.1 Maantieteelliset ominaispiirteet Barentsinmeren alueen määrittelee valtameren pohjanmuodot ja suuret saaret ja saariryhmät. Barentsinmerta rajaa luoteessa Huippuvuoret, koillisessa ja idässä Frans Joosefin maa ja Novaja Zemlja sekä etelässä Pohjois- Eurooppa (Kuva 1). Merialue on suhteellisen matala (Taulukko 1), sillä se rajoittuu Norjalle ja Venäjälle kuuluvalle merenalaiselle mannerjalustalle. Barentsinmeren alueeseen kuuluu osana myös Vienanmeri, joka kattaa meren kokonaispinta-alasta noin kuusi prosenttia (UNEP, 2004). Taulukko 1. Barentsinmeri lukuina (UNEP, 2004) Pinta-ala (km 2 ) Tilavuus (km 3 ) Keskisyvyys (m) Maksimisyvyys Suolapitoisuus Valumaalue (km 2 ) (m) ( ) Barentsinmeri > 600 m n. 34* Vienanmeri m 26* Yhteensä *Matishov et al. 1998,Glukhovsky, 1991 Vienanmeren lisäksi Barentsinmeren vesistö-alueesen lasketaan kuuluvaksi Kuolajoki ja Kuolanlahti, Vienanjoki, Pechora-joki ja Petsamojoki (UNEP, 2004). Jokien valumasta yli 50% on peräisin lumien sulamisvesistä (UNEP, 2004). Suurin osa Barentsinmeren valuma-alueesta sijaitsee Venäjän maaperällä meren lounaispuolella. Sen lisäksi tulee Norjan ja Suomen puolelta virtaa pieni osa kokonaisvalumasta. Yli puolet jokien valumasta päätyy ensin Vienanmereen, jolla on sen vuoksi merkittävä rooli Barentsinmeren ekologialle (UNEP, 2004). Barentsinmeri on avoin ja vesi vaihtuu vapaasti Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren kanssa. Meren vesi vaihtuu noin kuudessa vuodessa (Terziev et al. 1990). Vielä nykyisin Barentsinmeri ja Vienanmeri jäätyvät talvisin, mutta jääolosuhteet vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Barentsinmeren etelärannikon satamat kuten Murmansk ja Vuoreija pysyvät kuitenkin jäättöminä ympäri vuoden Golf-virran vaikutuksen vuoksi, kun taas pohjoisosissa voi esiintyä merijäätä myös kesäisin (UNEP, 2004). Vienanmeri on yleensä lähes kokonaan jäässä 5-6 kuukautta vuodessa (UNEP, 2004). Pohjoisten merialueiden jääolosuhteet muuttuvat kuitenkin nopeasti ilmastonmuutoksen seurauksena (ACIA, 2005). 4
5 1.2 Luonnon monimuotoisuus Barentsinmeri muodostaa ainutlaatuisen arktisen ekosysteemin, johon kuluu runsaasti eri kasvi- ja eläinkunnan lajeja ja niiden edustajia. Useat Barentsinmeren lintu- ja nisäkäslajit ovat harvinaisia tai uhanalaisia. Meren alueella on laskettu pesivän 24 lintulajia (Krasnov et al. 1995). Meren eteläosan linnusto koostuu pääasiassa harmaalokeista (Larus argentatus) ja merilokeista (Larus marinus). Yleisimpiä lintuja pohjoisosissa ovat isolokki (Larus hyperboreas) ja myrskylintu (Fulmarus glacialis). Barentsinmeren suurimmat lintuyhdyskunnat sijaitsevat Novaja Zemljan länsirannikolla sekä Murmannin rannikolla. Näiden alueiden harvinaisimman linnut ovat pikkukajava (Rissa tridactyla) ja pohjankiisla (Uria lomvia) (Anker-Nilssen et al. 2000). Merinisäkkäät, kuten jääkarhut, valaslajit ja eväjalkalajit (pinnipedit) esiintyvät Barentsinmerellä joko vuodenajasta riippuen tai jatkuvasti. Jääkarhu (Thalassarctos (Ursus) maritimus, Kuva 3) on ilmastonmuutoksen seurauksena uhanalainen laji, jonka pelätään kuolevan sukupuuttoon merijääpeitteen vetäytyessä (ACIA, 2005). Myös suurin osa valasja eväjalkalajeista ovat harvinaisia tai suojeltuja (UNEP, 2004). Valaslajeja meressä esiintyy 12 (Matishov, 1999; WWF, 2003), joista pysyväisasukkaina voidaan pitää mm. grönlanninvalasta (Balaena mysticetus), sarvivalasta (Monodon monoceros), maitovalasta (Delphinapterus leucas) ja lahtivalasta (Balaenoptera acutorostrata). Barentsinmeren ja Kuva 2. Jääkarhu.(Thomas Vienanmeren harvinaisimmat valaslajit ovat Nilsen, maitovalas ja lahtivalas, jotka ovat myös perinteisiä pyyntikohteita. Muurmannin alueella ja läntisellä arktisella alueella esiintyy seitsemän eri eväjalkalajia: mursu ja kuusi hyljelajia (WWF, 2003). 5
6 Yksi yleisimmistä hyljelajeista on grönlannin hylje (Рagophilus groenlandica), joka viihtyy kylmissä vesissä (Kuva 3). Se on Venäjälle taloudellisesti tärkeä hyljelaji (Isaksen & Wiig, 1995) ja sen määrän Barentsinmeressä ja Vienanmeressä on arvioitu olevan yhteensä noin kaksi miljoonaa (CAFF, 2001). Kuva 3. Grönlanninhylje (Afbare-kokoelmat, 2004) Barentsinmeressä ui yli 150 eri kalalajia (WWF, 2003). Atlantilta virtaava vesi tuo mukanaan useista kaupallisia kalalajeja, kuten turskaa, koljaa, silliä, monnia, ruijanpallasta ja punakampelaa Barentsinmeren länsiosiin. Barentsinmeren itä- ja pohjoisosissa esiintyy runsaasti mm. jäämeren turskaa ja villakuorea (Matishov & Denisov, 2000). Makean veden altaan tärkein kaupallinen tuote on lohi, joka nousee Kuolan niemimaan jokiin, Mezen-jokeen, Pechora-jokeen sekä Norjan rannikon Barentsinmeren kaakkoisosan pieniin jokiin. Merenpohjaeliöstöön kuuluu kaikentyyppisiä selkärangattomia lukuunottamatta nuolimatoja (chaetognath), jotka kuuluvat planktoneihin. Barentsinmeressä ja Vienanmeressä on yli 3200 pohjaeläinlajia (zoobenthos) (Sirenko, 2001). Lisäksi Barentsinmeressä on tunnistettu myös yli 200 eläinplanktonlajia ja yli 300 kasviplanktonlajia (UNEP, 2004). Barentsinmeren planktonlajit edustavat pääasiassa arktisia ja boreaalisia lajeja, mutta sen lisäksi siellä esiintyy myös maailmanlaajuisia, sekä maantieteellisesti määrittelemättömiä lajeja ja niiden välimuotoja (Matishov et al. 2000). 6
7 2 Barentsinmeren merkitys 2.1 Luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen Barentsinmeren alueella sijaitsee valtavat kaasu- ja öljyvarannot. Huomattavimmat kaasuvarat sijaitsevat Venäjän puoleisella Barentsinmerellä (European Environment Agency, 2004). Norjan puoleisella Barentsinmerellä ei toistaiseksi vielä etsitä raakaöljyä, mutta yhtä kaasukenttää kehitetään ja joitakin öljyesiintymiä tunnetaan jo (WWF, 2003). Korkeat öljynhinnat ja vaakampi poliittinen tilanne ovat innostaneet Venäjän luonnonvarojen hyödyntämissuunnitelmiin ja uusiin investointeihin (European Environment Agency, 2004). 2.2 Strateginen merkitys ja merenkulku Kylmän sodan aikana suurvaltojen vastakkainasettelu korosti myös Barentsinmeren strategista merkitystä. Venäjän strateginen ydiniskukyky keskittyy Kuolan niemimaan ja Barentsinmeren alueelle ja Barentsinmeri tarjoaa Venäjälle myös ympärivuotisen pääsyn valtamerille ja meriyhteyden Länsi- Siperian suurille joille. Euroopan pohjoisosista on kuitenkin tullut viimeisen 15 vuoden aikana vakaa alue ja nykyisin sotilasstrategian sijaan tärkeämmäksi ovat nousseet alueen energiavarat (Koivula, 2006). Arktisen alueen ilmaston lämmetessä Barentsinmeren taloudellinen merkitys kasvaa. Barentsinmeren halkovasta koillisväylästä halutaan kehittää ympärivuotinen merireitti raaka-aine- ja energianälkää potevan Euroopan ja Pohjois-Venäjän valtavien luonnonvarojen välille. Reitin varrella sijaitsee osa maailman suurimmista öljy- ja kaasuvarannoista (Ragner, 2000). Koillisväylä yhdistää myös Pohjois-Euroopan Tyyneen valtameren valtioihin ja lyhentää merimatkaa Lounais-Euroopan ja Koillis- Aasian välillä jopa puoleen verrattuna nykyisin käytössä oleviin reitteihin (Ragner, 2000). Koillisväylän kaupallisia ja teknologisia mahdollisuuksia onkin jo tutkittu useiden miljoonien eurojen tutkimusohjelmien voimin (Ragner, 2000). 7
8 2.3 Kalastus ja muut elinkeinot Kalateollisuus on merkittävä elinkeino Pohjois-Norjan rannikolla ja yksi voimakkaan taloudellisen kehityksen ala Venäjällä. Taloudellisesti merkittävimmät pyyntikohteet Barentsinmerellä ovat turska (Саdus тоrhua тоrhua), kolja (Меlanogrаmmus аеglefinus), katkarapu, villakuore (Мollоtus villosus villosus) ja seiti (Pollachius virens). Taloudellisesti ja poliittisesti tärkein kala on turska ja koljanpyyntiä voidaan pitää turskateollisuuden täydentäjänä. Villakuoresaaliit taas vaihtelevat sykleissä tehden niistä epävarman tulonlähteen. Norjalainen keväisin kuteva silli taas viettää vain osan elämästään Barentsinmeressä ja sitä pyydetäänkin pääasiassa Norjanmerellä. Seitikanta on yksinomaan norjalainen ja katkarapua saadaan pääasiassa Huippuvuorten länsipuolelta. (UNEP, 2004) Yllämainitut kalalajit muodostavat 90 prosenttia kokonaissaaliista. Grönlanninpallasta (Rеinhardtius hippoglossoides hippoglossoides), jäämerenseitiä (Воrеоgadus saida), meriahventa (Sebastes marinus L.), pohjankatkarapua (Pandalus borealis) ja kampasimpukkaa (Chlamus islandica) pyydetään erityisillä pyyntivälineillä, mutta niiden määrä ei ole merkittävä. Punakampelaa (Рleurоnесtеs рlatеssа L.), liejukampelaa (Hippogolossoides рlatessoides limandoides L.), kissakaloja (suku: Аnаrhichas), seitiä (Pollachius virens L.) sekä muita kaloja saadaan pääasiassa turskanpyynnin sivutuotteena. (UNEP, 2004) Myös useita selkärangattomia lajeja hyödynnetään kaupallisesti. Tällöisiä lajeja ovat mm. Islannin kampasimpukka (Chlamys islandica) ja sinisimpukka (Mytilus edulis). Myös kuningasrapua (Paralithodes camtschatica), jota istutettiin alueelle luvulla ja joka on yleistynyt, pyydetään ainakin toistaiseksi kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi mm. levää käytetään raaka-aineena elintarvike- ja lääketeollisuudessa. (UNEP, 2004). 8
9 Turismi on yksi maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Matkailu on yhä voimakkaammin suuntaunut eksoottisten kohteisiin, jollaiseksi myös arktinen alue yleensä voidaan laskea (Europan Environmental Agency, 2004). Turistit tulevat Barentsimeren alueelle kalastamaan ja metsästämään, bongaamaan valaita sekä laivaristeilyille, joiden määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa (Norwegian maritime directorate, 2000; UNEP, 2004). Alueen kalastusmatkailu keskittyy toistaiseksi Barentsin alueen lohijokiin (Soppela, 2004). Suurin osa turisteista samoin kuin useat matkanjärjestäjät ovat ulkomaalaisia (UNEP, 2004). Alueella toimi vuonna 1998 jo viisi kalaturismiyhtiötä, joista kaksi oli täysin venäläisten omistamia. (Lausala ja Valkonen, 1999). Matkailualan kilpailua haittaa kuitenkin rikollispiirien kiinnostus alaa kohtaan (UNEP, 2004). 3 Ympäristöongelmat Barentsinmeren alueella Pahimmat uhat Barentsinmeren ekosysteemille ovat liikakalastus, öljyonnettomuudet, ydinsaasteet sekä ekosysteemin muuttuminen tulokaslajien vaikutuksesta (UNEP, 2004). Liikakalastusta voidaan pitää huomattavimpana uhkana Barentsinmeren ekosysteemeille (UNEP, 2004), kun öljy- kaasuvuotojen sekä radioaktiivisten saasteiden vaikutukset ovat toistaiseksi vielä vähäisiä (AMAP, 2002). 3.1 Liikakalastus Barentsinmeren merkittävimmät taloudelliset kalakannat (turska ja kolja) ovat pienentyneet kalastuksen seurauksena yli turvallisten biologisten rajojen (UNEP, 2004). Vielä 1970-luvun lopulla Barentsinmeri tuotti 4,5 miljoonaa tonnia mereneläviä. Tästä luvusta lähes kolmannes koostui pelkästään turskasta (Matishov ja Denisov, 2000). Liikakalastukseen johtaneita syitä ovat mm. (UNEP, 2004) 9
10 - taloudelliset syyt, kuten verot, kalan korkeat hinnat, Venäjän talousuudistuksen heikkoudet; - teknologiset syyt, kuten kalastusvälineiden kyvyttömyys valikointiin ja vaihtoehtoisten kalastusvälineiden puute; - poliittiset syyt, erimielisyydet Norjalais-venäläisessä kalastuskomissiossa, kalastuksen valvonnan puutteet, puutteet kalastustilastoissa ja häiriöt kalastuksen hallinnointijärjestelmässä; - lainsäädännön puutteet kalastuksen rajoittamisessa Venäjällä; sekä - tieteelliset epätarkkuudet ja puutteelliset arviointimenentelmät. Talouskalakannat ja -saaliit pienenivät huomattavasti 1900-luvun loppua kohti muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ja esimerkiksi pohjoisen kaupallisesti arvokkain kalalaji lohi on kalastettu lähes sukupuuttoon (Matishov ja Denisov, 2000). 3.2 Saasteet Saasteet ovat toiseksi merkittävin ympäristöuhka Barentsinmerellä (UNEP, 2004). Merivirrat, ilmavirtaukset ja joet yhdistävät haavoittuvan arktisen alueen Euroopan saastuneimpiin osiin. Euroopan saasteilla onkin huomattava vaikutus arktisiin alueisiin (European Environmental Agency, 2004). Arktisella alueella on kuitenkin useita herkkiä alueita ja luonnonvaroja, jotka ovat ekologisten ominaispiirteidensä vuoksi haavoittuvia. Esimerkiksi pesimä-, kutu-, ja ravintoalueilla päästöillä voi olla vakavia pitkäaikaisia seurauksia erityisesti, kun otetaan huomioon alhaiset lisääntymismäärät ja eläinten energiaa varastoivat rasvakerrokset, jotka ovat yleisiä arktisilla lajeilla (Norwegian maritime directorate, 2000). Vielä toistaiseksi saastepitoisuudet ovat kuitenkin suhteellisen alhaisia Barentsinmerellä ja se on huomattavasti puhtaampi kuin muut Euroopan merialueet. Merenkulun aiheuttamat pitkäaikaiset, säännölliset päästöt ovat huolenaihe ympäristön kannalta. Esimerkiksi säännöllisesti operoivat kalastusalukset kuluttavat huomattavasti polttoainetta ja siksi niiden osuus saastepäästöistä ilmakehään on merkittävä. Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että tällä hetkellä säännöllisten, laillisten öljy- ja jätevesi-päästöjen sekä 10
11 muiden päästöjen vaikutus arktisella alueella on alhainen. Näiden päästöjen pitkäaikaisvaikutuksia arktisiin ekosysteemeihin ei kuitenkaan ole riittävästi tutkittu. Ennaltaehkäisevät käytännöt pitäisi ottaa käyttöön ja säännöllisen laivaliikenteen päästömäärät pitäisi arvioida ja niitä pitäisi valvoa siihen asti, kunnes voidaan tutkimalla varmistaa, ettei niillä ole haitallista vaikutusta. (Norwegian maritime directorate, 2000) Onnettomuuksien aiheuttamat päästöt syntyvät yleensä törmäyksissä, karille ajoissa ja tulipaloissa. Sen lisäksi onnettomuuksiin liittyvät pelastusoperaatiot vaikuttavat ympäristöön. Toistaiseksi nämä päästöt ovat liittyneet pienehköihin rahtimääriin ja säiliöihin, mutta niilläkin voi olla huomattavia vaikutuksia ympäristöön. Vielä ei ole onneksi raportoitu vakavia merta saastuttavia onnettomuuksia arktisella alueella (Brude et al., 1998), mutta onnettomuusriski kasvaa huomattavasti laivaliikenteen lisääntyessä pohjoisilla merialueilla. 1 Öljy- ja kaasuvuodot Vaikka öljy- ja kaasuvuodoilla ei ole vielä ollut merkittäviä vaikutuksia Barentsinmeren ekosysteemeihin (UNEP, 2004), tulevaisuus voi olla kuitenkin toinen, sillä alueen öljy- ja kaasutuotanto laajenee samoin kuin öljyn ja kaasun kuljetukset merellä. Pelkästään Muurmanskin alueella meriteitse kuljetettavan öljyn määrän ennustetaan kasvavan yli kolmenkertaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana (Murmansk Region Administration 2003). Sen seurauksena luonnollisestikin myös onnettomuusriski kasvaa. Suurilla öljy- ja/tai kemikaalipäästöillä onnettomuuksien yhteydessä on todennäköisesti hyvin merkittäviä vaikutuksia arktiseen meriympäristöön (Norwegian maritime directorate, 2000). Mereen vuotanut öljy yleensä kerääntyy sulapaikkoihin merijään reunalle tai jäälauttojen väliin. Näillä paikoilla myös meren tuottavuus on erityisen korkeaa ja kalat, merilinnut, hylkeet ja valaat hakevat niiltä ravintoa (European Environmental Agency, 2004). 11
12 2 Ydinsaasteet Barentsinmeren radionuklidit ovat peräisin ilmakehän laskeumasta, jokivalumasta sekä Länsi-Euroopan uudelleenkäsittelylaitosten päästöistä, jotka kulkeutuvat Barentsinmereen Golf-virran mukana, Kuolan niemimaan nestemäisen ydinjätteen päästöistä sekä ydinonnettomuuksista (AMAP, 2002; UNEP, 2004). Viime vuosikymmenien aikana on havaittu, että ilmakehästä peräisin olevan radioaktiivisen laskeuman määrä on vähentynyt tasaisesti (UNEP, 2004). Barentsinmerellä liikkuu yhä paljon ydinkäyttöisiä jäänmurtajia ja sukellusveneitä ja alue on yksi maailman suurimmista ydinreaktoreiden keskittymistä (Lausala ja Valkonen, 1999). Lisäksi Neuvostoliiton/Venäjän laivaston ja jäänmurtajien radioaktiivista jätettä on upotettu Barentsinmereen yli kolmen vuosikymmenen ajan ja useat ydinjätevarastot vuotavat. Merestä ja kaloista mitattu radioaktiivisuus ei ole ollut huomattavan korkea, osittain siksi, että alue on laaja ja saastuneet kohteet paikallisia. Rannat ja alueet, joille ydinjätettä on upotettu ovat suurimmassa vaarassa. Vaikka ydinjätettä onkin Luoteis-Venäjällä erittäin paljon, mahdollisen onnettomuuden seurausten on arvioitu kuitenkin olevan paikallisia. Merivirrat saattavat kuitenkin levittää radioaktiivisia aineita ja vettä laajoillekin alueille. (Lausala ja Valkonen 1999; AMAP, 2002) 3 Muut saasteet Barentsinmeren alueella toimii suuria metallurgian, kaivostoiminnan ja kemian alan sekä selluloosa-, ja paperiteollisuuden yrityksiä, jotka ovat alueen pääasiallisia saastuttajia (UNEP, 2004). Selluloosateollisuuden ja muun puunjalostusteollisuuden orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätevedet kulkeutuvat jokien mukana Vienanmereen ja sieltä edelleen Barentsinmereen (Lausala ja Valkonen, 1999). Saastuneilla jokivesillä 12
13 ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta kansainvälisiin vesiin, koska Barentsinmeren vedet vaihtuvat vapaasti Atlantin ja Pohjoisen jäämeren vesien kanssa ja koska jokien valuma on suhteellisen pieni (AWI, 1994). 3.3 Tulokaslajit Barentsinmereen kulkeutuneet uudet lajit vaikuttavat alueen lajikoostumukseen ja siten arktisiin ekosysteemeihin. Tarkoituksella mereen istutettujen uusien lajien lisäksi vieraita lajeja tuodaan alueelle tahattomasti öljytankkerien vakauttamiseen käytettyjen vesien mukana (UNEP, 2004). Uusista lajeista Barentsinmeressä merkittävimpiä ovat kyttyrälohi, kuningasrapu ja arktinen taskurapu. Arktinen taskurapu kulkeutui todennäköisesti öljytankkerien vakauttamiseen käytettyjen vesien mukana Barentsinmereen, jossa se havaittiin ensimmäistä kertaa 1990-luvulla. Kyttyrälohi ja kuningasrapu istutettiin Barentsinmereen 1960-luvulla ja erityisesti kuningasrapu on aiheuttanut merkittävimmän muutoksen rannikkoalueen ekosysteemeihin. Se kilpailee alkuperäisten lajien kanssa ravinnosta ja toimii isäntäeläimenä loisille, jotka ovat haitallisia erityisesti turskanpoikasille. (UNEP, 2004) Vielä nykyisin muualta tuotujen vesien päästömäärät ovat alhaiset (Norwegian maritime directorate, 2000). Laivaliikenteen lisääntyessä myös näiden muualta tuotujen vesien ja vieraiden lajien määrä todennäköisesti kasvaa Barentsinmeressä. Tämä on merkittävä uhka alueelle, sillä uusien lajien kokonaisvaikutus ekosysteemeihin on haitallinen pääasiassa luontaisen eläinkunnan, populaatioiden ja geneettisen sekoittumisen, luonnollisen eläinmaantieteellisen identiteetin menetyksen ja alkuperäisen kalakannan syrjäytymisen vuoksi (Matishov ja Denisov, 2000). Vieraista lajeista on myös taloudellista haittaa Barentsinmeren alueella. Esimerkiksi kuningasrapu vaikuttaa talouskalakantoihin ja kyttyrälohellä on epäedullinen vaikutus kalastusmatkailuun (UNEP, 2004). 4 Meriympäristönsuojelu Viime vuosien aikana Barentsin alueen ympäristöongelmiin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota ja Barentsinmerta suojellaan jo useiden kansainvälisten ohjelmien ja sopimusten kautta. Rovaniemellä laadittiin vuonna 1991 strategia Arktisen 13
14 ympäristön suojelemiseksi (Arctic Environmental Protection Strategy, AEPS) kahdeksan Arktisen valtion (Pohjoismaat, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada) kesken. Tällöin tunnustettiin arktisen ympäristön uhat ja saasteiden vaikutuksen herkkiin arktisiin ekosysteemeihin. Niinkutsuttu Rovaniemi-prosessi huipentui Arktisen neuvoston perustamiseen vuonna Neuvoston päätehtävä on edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä arktisella alueella. Arktinen neuvosto ja sen työryhmät ovat hyvin aktiivisessa roolissa myös arktisten merialueiden tilan selvityksessä sekä niiden suojelussa (esim. AMAP, 1997; CAFF, 2001; AMAP, 2002; PAME, 2004; ACIA, 2005). Arktisen meriympäristön suojeluohjelma (PAME) perustettiin yhtenä arktisen ympäristön suojelustrategian hankkeena vuonna Nykyisin se toimii Arktisen neuvoston alaisena työryhmänä. Se keskittyy asenteisiin ja ennaltaehkäisemään saastuttamista. Pitkäntähtäimen tavoite on kehittää koordinoitujen toimintaohjelmien ja ohjeistusten kautta toimenpiteitä, jotka täydentävät nykyistä lainsäädäntöä, arktisen meriympäristön suojeluun liittyen. Ohjelman puitteissa valmistellun Arktisen alueen meriympäristön suojelustrategian (PAME, 2004) tavoitteena on vähentää ja ehkäistä merten saastumista, suojella meriluonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintaa, edistää ihmisten terveyttä ja vaurautta sekä kehittää kestävää merellisten luonnonvarojen käyttöä arktisilla alueilla. PAME tukee erityisesti Venäjän kansallisen ohjelman toteuttamista. Norjalais-venäläinen kalastuskomissio on luonut standardit Barentsinmeren kalastusteollisuudelle (Hønneland, 2006). Sekä Venäjä että Norja ovat ilmaisseet sitoutumisensa kansainvälisiin meriympäristön suojelu- ja hallintasopimuksiin, esimerkiksi Kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen, YK:n kalakantoja koskevaan sopimukseen sekä Kestävän kehityksen huippukokouksen tuloksiin (UNEP, 2004). Viime vuosien aikana kansainvälinen yhteisö on päässyt yhteisymmärrykseen pysyvien orgaanisten saasteiden (POP ien) päästöistä ja raskasmetallipäästöjen rajoittamisesta. Edellämainittujen sopimusten lisäksi mailla on useita omia lakeja ja asetuksia, joilla pyritään suojelemaan meriympäristöä. Kuitenkin lainsäädännössä on vielä useilla osa-alueilla huomattavia puutteita Barentsinmeren ekosysteemien suojelun kannalta (UNEP, 2004). 14
15 5 Tulevaisuus ja suuret muutokset Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat Arktisella alueella huomattavasti voimakkaammat kuin muualla maapallolla. Viime vuosikymmenten aikana arktisen alueen keskilämpötila on noussut melkein kaksi kertaa nopeammin kuin koko maailman keskilämpötila (ACIA, 2005). Näkyvin ympäristömuutos Barentsinmerellä tällä vuosisadalla on Pohjoisen jäämeren merijääpeitteen pinta-alan pieneneminen ja oheneminen ilmastonlämpenemisen seurauksena. Pohjoisen merijääpeitteen on ennustettu sulavan kokonaan kesäisin vuosisadan loppuun mennessa. Merijäästä riippuvaiset merieläimet, kuten jääkarhut, jäällä elävät hylkeet, mursut ja eräät vesilinnut, kärsivät erittäin todennäköisesti, ja jotkut lajit saattavat joutua sukupuuton partaalle. Tämä vaikuttaa suoraan myös paikallisiin asukkaisiin, jotka käyttävät näitä eläimiä ravinnokseen. (ACIA, 2005) Kalastusstandardeihin sitoutumisen seurauksena Barentsinmeren tilanteen odotetaan paranevan tulevaisuudessa kalakantoja ajatellen (UNEP, 2004). Eräiden suurten arktisten merikalastusalueiden, muun muassa sillin ja turskan pyyntivesien, tuottavuus todennäköisesti kasvaa ilmaston lämmetessä (ACIA, 2005). Monien kalalajien esiintymisalueet ja vaellusreitit tulevat kuitenkin erittäin todennäköisesti muuttumaan (ACIA, 2005). Öljyn- ja kaasunporaukset jääpeitteisellä Barentsinmerellä ovat kalliita ja niihin liittyy teknisiä ongelmia, ja useita ympäristöriskejä. Merijään vetäytyminen helpottaa merenkulkua Barentsinmerellä. Laivaliikenteen ja öljynporauksen mahdollisuudet paranevat ja pohjoinen meritie voidaan todennäköisesti avata laivaliikenteelle kesän ajaksi muutaman vuosikymmenen kuluessa (ACIA, 2005). Laivaliikenteen lisääntyminen Barentsinmeren satamissa, esimerkiksi Muurmanskissa ja Arkangelissa, vilkastuttaa kaupankäyntiä ja turismia. Samalla kuitenkin saasteepäästöt 15
16 ja ympäristöriskit kasvavat ja ne saattavat vahingoittaa meriluontoa ja haitata alkuperäiskansojen terveyttä ja perinteistä elämäntapaa (ACIA, 2005). Lisäksi öljy- ja kaasuteollisuuden ja taloudellisesti merkittävän kalastusteollisuuden välillä syntyy todennäköisesti tulevaisuudessa useampiakin eturistiriitoja mahdollisten öljyvuotojen vuoksi (European Environment Agency, 2004). Pääosa Barentsinmeren merenkulusta koostuu rahtiliikenteestä ja kalastustoiminnasta. Kalastustoiminta ja kalastusaluskannan rakenne riippuu siitä, miten kalastusta säännöstellään kansallisesti ja kansainvälisesti. Rahtiliikenteen arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa, kun taas kalastustoiminta pysyy todennäköisesti entisellä tasollaan. Lisäksi matkustusaluksien määrän uskotaan kasvavan, koska potentiaalisten kohteiden määrä kasvaa, vapaa-aika lisääntyy ja varallisuus lisääntyy. Barentsinmerellä purjehtii myös tutkimusaluksia ja muita aluksia, joiden määrän arvioidaan säilyvän samana, sekä romuksi kuljetettavia aluksia, jäänmurtajia ja hinaajia, joiden määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. (Norwegian maritime directorate, 2000) PAME onkin aloittanut kattavan arktisen laivaliikenteen vaikutusten arvioinnin, jossa selvitetään muun muassa alueen meriliikenteen ja meriekosysteemien nykytilaa, odotettavaa jääolosuhteiden muutosta , liikenteen kasvua samana aikana ja siitä seuraavia ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia ja ympäristöriskien kasvua. Vuoden 2005 lopulla alkanut työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2008 aikana. (PAME, 2005). Pitkän tähtäimen suunnitelmien ja lainsäädännön puutteen on havaittu olevan toistuvasti syynä useisiin alueen ongelmiin, kuten esimerkiksi ekosysteemien muunteluun, luonnonvarojen liikahyödynnykseen sekä öljyvuotojen ja radioaktiivisen saasteen aiheuttamiin uhkiin. UNEP in (2004) raportissa esitetään useita mahdollisuuksia käsitellä ongelmia. Alueella tarvitaan esimerkiksi 16
17 pitkän aikavälin suunnitelma radioaktiivisen jätteen käsittelylle ja varastoinnille. Ratkaisut kuitenkin vaativat huomattavasti aikaa ja taloudellisia voimavaroja sekä kansainvälistä yhteistyötä. On myös muistettava, että suurin osa arktisten alueiden saasteista on lähtöisin alueen ulkopuolelta. Siksi niin Barentsinmeren kuin koko arktisen merialueen suojelussa vastuun ja suojelutoimien täytyy ulottua paikallisten ja kansallisten rajojen ulkopuolelle. Kiinteä yhteistyö EU:n, arktisten maiden hallitusten ja alueellisten toimijoiden kuten Arktisen neuvoston välillä on välttämätöntä. 17
18 6 Lähteet ACIA, Arctic Climate Impact Assessment. Cambridge University Press, 1042 s. Anker-Nilssen, T., Bakken, V., Strom, H., Golovkin, A.N., Bianki, V.V. jatatarinkova, I.P. (toim.), The Status of marine birds breeding in the Barents Sea Region. Rapport 113. Norsk Polarinstitutt. Tromsø. 213 s. AMAP, Arctic Pollution. Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo, Norway, xii+111 s. AMAP, Arctic Pollution Issues: A State of the Arctic Environment Report. Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP), Oslo, Norway, xii+188 s. AWI, Berichte zur Polarforschung. Alfred Wegener Institute for Polar and Marine Research. Bremenhaven. Vol Brude, O.W., Moe., K.., Bakken, V., Hansson, R., Larsen, L.H., Løvås, S.M., Thomassen, J. & Wiige, Ø., Northern Sea Route Dynamic Environmental Atlas. CAFF (Conservation of Arctic Flora and Fauna), Arctic Flora and Fauna: Status and Conservation. Helsinki: Edita, 272 s. European Environment Agency, Arctic environment: European perspectives. Why should Europe care? Environmental issue report (2. painos), no s. Glukhovsky, B.Kh. (toim.), Hydrometeorology and hydrochemistry of the seas of the UUSR. Volume 2. White Sea. Leningrad, Hydrometeoizdat. (In Russian). Hønneland, G., Kvotekamp og kyststatssolidaritet: Norsk-russisk fiskeriforvaltning gjennom 30 år ('Quota Battles and Coast State Solidarity: 30 Years of Norwegian-Russian Fishery Management'). Bergen, Fagbokforlaget, 2006, 152 p. In Norwegian. Isaksen, K. ja Wiig, O. (toim.), Conservation value assessment and distribution of selected marine mammals in the Northern Barents Sea. Editors. Norsk Polarinstitutt. Oslo, Norway. Koivula, J., Barentsin Euroarktinen yhteistyö Laajan turvallisuuden ja alueellisen yhteistyön näkökulmasta. Pro Gradu -tutkielma, Politiikan tutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto. Krasnov, Yu.V., Matishov, G.G., Galaktionov, K.V. ja Savinova, T.N., Murman s colonial seabirds. St. Petersburg, Nauka. (In Russian). Lausala, T., ja L. Valkonen, Economic Geography and Structure of the Russian Territories of the Barents Region. Arctic Centre Reports s. Matishov, G.G. (toim.), Adaptation and evolution in biota of polar seas under the oceanic periglacial conditions. Apatity, KSC RAS Publishing House. (In Russian). Matishov, G.G. (toim.), Harvesting and perspective algae and invertebrates for uses of the Barents and white Seas. Apatity, KSC RAS Publishing House. (In Russian). Matishov, G.G. and Denisov, V.V., Ecosystems and biological resources of Russian European Seas on the turn of the 21st century. Murmansk, MMBI. Meza, M., ja Johnston, L., Environmental emergencies and risk management. Arctic Marine Strategic Plan workshop, Iceland October 20-22, Murmansk Region Administration, The Plan for the clean-up of the Murmansk Region coast in the case of an oil-spill. Saint-Petersburg, (In Russian). Norwegian Maritime Directorate, PAME Snap Shot Analysis of Maritime Activities in the Arctic. REPORT NO
19 PAME, Arctic Marine Strategic Plan. Islanti, 18 s. PAME, Arctic Marine Shipping Assessment Islanti, 2 s. Ragner, C. L. (toim.), The 21st Century-Turning Point for the Northern Sea Route. Proceedings of the Northern Sea Route User Conference, Oslo, November Springer, 340 p. Sirenko, B.I. (toim), List of species of free-living invertebrates of Eurasian arctic seas and adjacent deep waters. St. Petersburg. Soppela, J., The Distinctive Features of Fishing Tourism on the Kola Peninsula. Terziev, F.S. et al. (toim.), Hydrometeorology and hydrochemistry of the seas of the USSR. Volume 1. Barents Sea. Issue 1. Hydrometeorological conditions. Leningrad, Hydrometeoizdat. (In Russian). UNEP, Matishov, G., Golubeva, N., Titova, G., Sydnes, A. ja B. Voegele. Barents Sea, GIWA Regional assessment 11. University of Kalmar, Kalmar, Sweden. WWF, 2003, The Barents Sea - a sea of opportunities and threats. Petroleum activities and fragile nature. WWF Norway. Oslo. 19
MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?
Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotNorjalaiset katkaravut. Pandalus borealis
Norjalaiset katkaravut Pandalus borealis Norjalainen aarre Puhdas kylmä merivesi ja Pohjoisen jäämeren hyinen ilmasto tuottavat maailman parhaat katkaravut. Herkkuja luonnosta Norjalaiset katkaravut elävät
LisätiedotLIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2014 COM(2014) 49 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotHE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu
LisätiedotHE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö
HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotArktiset tiedonlähteet
L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen
LisätiedotAnna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region
Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Barentsin alueen ympäristöministerikokous 2010, Tromsø, Norway The Environment Ministers urged further
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA
ULKOASIAINMINISTERIÖ SUOMEN PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN OHJELMA ARKTISESSA NEUVOSTOSSA 2000-2002 Hyvät arktisen ystävät, Kesäkuussa 1991 kahdeksan arktisen maan edustajat kokoontuivat Rovaniemelle keskustelemaan
LisätiedotLIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 134 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotSinisen Biotalouden mahdollisuudet
Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotVELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä
VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä Penina Blankett Vaikuta vesiin päivät 27-28.8.2019 Kuva: Selkämeri, Pori, Myriophyllum, 2017, Metsähallitus, Joonas Hoikkala
LisätiedotLapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013
ARKTISET LUONNONVARAT JA LIIKENNE Lapin matkailun kehitys, uhat ja mahdollisuudet Lapin matkailuparlamentti 2013 HANNE JUNNILAINEN MAAKUNTAINSINÖÖRI LAPIN LIITTO 20.3.2014 ARKTISEN NEUVOSTON JÄSENMAAT
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2015 COM(2015) 239 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia
LisätiedotArktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; Suositukset toimenpidealueiksi
Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; Suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste Kv luonnonvarapolitiikan
LisätiedotRajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet. Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto
Rajat ylittävä alueellinen yhteistyö ja Barentsin yhteistyön mahdollisuudet Pentti Malinen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto väestö: n. 5,2 milj. pinta-ala: 1 755 800 neliökilomet asukastiheys: keskimäärin
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotKonferenssin päätöslauselma 13. elokuuta 2002
VIIDES ARKTISEN ALUEEN PARLAMENTAARIKKOKONFERENSSI Tromssa, Norja, 11. - 13. elokuuta 2002 Konferenssin päätöslauselma 13. elokuuta 2002 Me, Kanadan, Tanskan/Grönlannin, Suomen, Islannin, Norjan, Venäjän,
LisätiedotAjankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa
Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa Maria Laamanen (YM) yhteistyössä Jan Ekebomin, Sara Viljasen ja Vilja Klemolan kanssa Vaikuta vesiin päivät, 27.8.2019 Helsinki Merenhoitoa ja -suojelua
LisätiedotTulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi
Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti
LisätiedotArktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö
Arktisen alueen hallinto ja ympäristöyhteistyö HY:n ja YM:n arktinen kurssi 17.3.2015 Ann-Britt Ylinen Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö ann-britt.ylinen@ymparisto.fi Arktisen alueen hallinto
LisätiedotPohjoisen Skandinavian pääkaupunki
Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI
Lisätiedotja sen mahdollisuudet Suomelle
ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä
Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotBrian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF. WWF:n Kalaopas Muutokset 2016 Kalaoppaaseen
Brian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF WWF:n Kalaopas Muutokset Kalaoppaaseen Grönlanninpallas eli sinipallas Suosi: - Harkitse: Barentsinmeri 1, troolattu Beringinmereltä 2, pitkäsiimalla ja
LisätiedotEnergia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi
Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä
LisätiedotPohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi
Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi Merikuljetuksen riskit - Mihin pitää varautua? 65,000 laivaa vuodessa 16% liikennestä
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotSuomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella?
Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco OILECO-hanke Hanketta hallinnoi
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotHavaintoja arktisesta
Luosto Classic Business Forum 9.8.2013 Havaintoja arktisesta Jäämeri Pohjoinen meritie Meritie Aasiaan LNG Port-of-Choice or Port-of-Necessity? Jäämeri Olemme vasta havahtumassa arktiseen haasteeseen ja
LisätiedotIHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON
IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON MITÄ MIELTÄ OLET? Helsingin yliopisto, Göteborg University, Suomen Ympäristökeskus, Coastal Research and Planning Institute,
LisätiedotRyhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op
Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotSuomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!
Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin! Maakuntien kansainvälisten asioiden palaveri Tietotalo, Jyväskylä 18.1.2017 Mikä arktinen alue? -- näkemys koko Suomesta arktisena maana Koko Suomella on laaja
LisätiedotJohdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen
Johdanto Itämeren ja valumaalueen tutkimukseen: taloustieteellinen näkökulma Kari Hyytiäinen www.helsinki.fi/yliopisto 15.5.2014 1 Kuvamateriaali: Janne Artell, Ærtebjerg et al. 2003, HELCOM, YLE, MTV3,
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotVieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotLuonnonympäristön suojelu arktisella alueella
Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotTulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotSOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa
SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö
LisätiedotMissä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus
Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotFaktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista. Studia Maritima MKK Petra Erkkola
Faktaa ja fiktiota merenkulun ympäristövaikutuksista Studia Maritima MKK Petra Erkkola 11-2018 Baseline 2018 * N 50 000 alusta (yli 1000 GRT) kansainvälisessä liikenteessä * Kansainvälinen laivaliikenne
LisätiedotIlmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?
Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotTuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen
LisätiedotRIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET
LisätiedotLAUSUNTO. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2214(INI) 23.6.2015. kalatalousvaliokunnalta. aluekehitysvaliokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 23.6.2015 2014/2214(INI) LAUSUNTO kalatalousvaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle EU:n strategiasta Adrian- ja Joonianmeren alueelle (2014/2214(INI))
LisätiedotValiokuntaehdotus meriturvallisuudesta arktisilla merialueilla
VALIOKUNTAEHDOTUS A 1721/hållbart Tekijä(t) Käsittelijä Kestävä Pohjola -valiokunta Kestävä Pohjola -valiokunta Valiokuntaehdotus meriturvallisuudesta arktisilla merialueilla Ehdotus Kestävä Pohjola -valiokunta
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotRajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous
Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2014 COM(2014) 378 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Ehdotus Neuvoston asetus neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotValuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"
Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotKaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke
2019-2021 Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari Imatra 23.5.2019 Nina Peuhkuri, Luke Funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland. 1 Projektin tavoitteet
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotLuku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset
Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Sisällysluettelo Sivu 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset 1595 11.1 Johdanto 1595 11.2 Putkilinjojen reitin läheisyys maiden talousvyöhykkeiden rajoihin
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotSAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA
SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA Marina Falevits Timo Halonen Maritta Mäenpää SAKK:n arktisen yhteistyön (=KV-toiminnan) ydintä Poroelinkeinon ja koulutuksen kehittäminen pohjoisten porokansojen alueella Alkuperäiskansojen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotPainolastivedet hallintaan
Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotEsimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 4 2.1 Solmuvälirajoitus... 4 2.2 Rauhoitusalue... 4 3.
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotFLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM
FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM...että jää sulaa together possible TM ORAN VIRIYINCY / FLICKR Ilmastonmuutos Ihmisten toiminta lisää kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Kasvihuonekaasut lämmittävät
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
Lisätiedot