Pielisen lauttaliikenteen taliikenteen kehittäminen 1 Yhteiskuntataloudellinen vaikutusarviointi SISÄLTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pielisen lauttaliikenteen taliikenteen kehittäminen 1 Yhteiskuntataloudellinen vaikutusarviointi SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 PIELISEN LAUTTALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN YHTEISKUNTATALOUDELLINEN VAIKUTUSARVIOINTI

2

3 Pielisen lauttaliikenteen taliikenteen kehittäminen 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto Tarkastelun sisältö Hankekuvaus Liikenneympäristö Lauttahanke ja tieverkon toimenpiteet Alueen matkailu ja tapahtumat Ympäristö ja reitistö Liikennemäärät ja liikenne-ennuste Ongelmat ja tavoitteet Vaikutusten kuvaus Liikenteen palvelutaso ja turvallisuus Liikkuminen Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Elinkeinoelämä, alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne Maisema, ympäristö ja vesistöt Väylänpito Kannattavuuslaskelma Alueen kehittämistavoitteet Vaikuttavuuden arviointi Toteutettavuuden arviointi Päätelmät...17

4 2 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 1. Johdanto Kolin matkailukeskuksen vahvuudet syntyvät alueen luontoarvoista sekä monipuolisista matkailupalveluista. Kolin alueelle on laadittu strateginen suunnitelma alueen kehittämisestä, Koli Visio, jossa on määritetty alueen kehittämisen painopistealueet, linjaukset ja tavoitteet. Lisäksi on esitetty Kolin kehittämishankkeet vuosille Yksi hankkeista on Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen, jota on esitetty yhdeksi Pohjois-Karjalan maakunnan yhteysverkkojen kärkihankkeeksi vuodelle Hankkeen tarkoituksena on aikaansaada yleiseen tieverkkoon kuuluva uusi maantielauttayhteys Pielisen poikki Kolin ja Vuonislahden välille Lieksan kaupungissa. Hankkeen kannattavuutta on selvitetty syyskuussa 2006 valmistuneessa liikennetaloudellisessa kannattavuustarkastelussa, jossa arvioitiin hankkeen rahassa mitattavat vaikutukset ja laskettiin hankkeelle laskennallinen hyöty-kustannussuhde. Ainoastaan rahassa mitattavien vaikutusten perusteella hanke ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hankkeella on kuitenkin paljon myös muita vaikutuksia, joiden rahallinen arvottaminen on mahdotonta, mutta jotka tulee ottaa huomioon hankkeen kannattavuutta arvioitaessa. Sen vuoksi hankkeesta on päätetty laatia laajempi vaikutustarkastelu. 2. Tarkastelun sisältö Suunnittelutehtävän tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen yhteiskuntataloudellinen vaikutusarviointi Vuonislahti-Koli -lauttahankkeesta. Työ on laadittu soveltaen Tiehallinnon tiehankkeiden arviointiohjetta, joka perustuu liikenne- ja viestintäministeriön liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohjeeseen. Ohjeiden soveltamisessa on otettu huomioon hankkeen luonne (lauttahanke) ja paikallisuus. Arvioinnin päävaiheet ovat hankkeen kuvaus, vaikutustietojen kokoaminen ja kuvaus, vaikutusten arviointi, kannattavuuslaskelma, vaikuttavuuden arviointi, toteutettavuuden arviointi ja päätelmät. Arviointiprosessi on kuvattu kuvassa 1 ja eri osavaiheisiin sisältyvät tarkastelut on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Osana vaikuttavuuden arviointia on jo aikaisemmin toteutettu hankkeen liikennetaloudellinen kannattavuuslaskelma, jossa on tarkasteltu yhteiskunnalle aiheutuvia rahallisia hyötyjä ja kustannuksia 30 vuoden ajalta. Hyödyt ja kustannukset on diskontattu nykyhetkeen käyttäen 5 % korkoa ja Tiehallinnon Ajokustannukset 2005 julkaisussa esitettyjä yksikköarvoja. Väyläinvestoinnit on oletettu tehtäväksi perusvuonna, jolloin rakentamisen ajalle ei ole määritetty korkokustannuksia. Kannattavuuslaskelma on sisällytetty osaksi tässä esitettyä vaikutustarkastelua.

5 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 3 3. Hankekuvaus 3.1 Liikenneympäristö Uusi lauttayhteys sijoittuu Pielisen kapeaan kohtaan Vuonislahden ja ns. Loma-Kolin rannan välille linjaukselle, jossa on talvisin käytössä Tiehallinnon ylläpitämä Vuonislahti-Koli jäätie (pituudeltaan noin 7 km). Maantieliikenteen osalta se yhdistää valtatien 6 ja kantatien 73 toisiinsa. Valtatiellä 6 liikennöi keskimäärin ajoneuvoa vuorokaudessa ja kantatiellä 73 noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lauttayhteydellä on suuri merkitys paikalliselle ja seudulliselle liikenteelle. Matkailuliikenteen kannalta sitä voidaan pitää merkittävänä myös valtakunnallisesti. Pielisellä liikennöi kesäisin myös Saimaa Ferries Oy:n autolautta välillä Koli-Lieksa. Autolauttareitin pituus on noin 26,5 km. Lautan luonne on lähinnä matkailullinen ja matkan kesto on selvästi pidempi kuin suunniteltavan lautan. Vaikutustarkasteluissa on vertailtu vaihtoehtoja 0 ja 1, jossa vaihtoehto 0 kuvaa nykytilannetta (ei lauttaa ja talvella jäätie) ja vaihtoehto 1 tilannetta, jossa lautta on käytössä (kuva 2). Tarkasteltavana tiejaksona on yhteysväli valtatie 6:lta Ahmovaarasta Vuonislahteen. VE 1: 17 km ja lautta 7 km Lautta VE 0: 67 km Kuva 2. Tarkasteluvaihtoehdot Tieverkolla ja lautalla kuljettavat matkat ovat eri vaihtoehdoissa seuraavat: VE 0: Yhteysväli nykyistä tieverkkoa pitkin Valtatie 6 (Ahmovaara Romppala), seututie 151 (Romppala Ahveninen) seututie 518, yhdystie 5077, yhdystie 5071 (Ahveninen Vuonislahti). Pituus 67,168 km. VE 1:Yhteysväli käyttäen lauttayhteyttä Seututie 504 (Ahmovaara - Koli), lautta Koli Vuonislahti. Tietä pitkin kuljettavan matkan pituus 17,144 km, lauttamatka 7 km.

6 4 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen Vaihtoehtojen laskennallisina yhteysväleinä on käytetty valtatien 6 Ahmovaaran ja Vuonislahden sataman välistä yhteyttä, koska uutta lauttayhteyttä käyttävä liikennemäärä koostuu laajemmin Kolin alueelta syntyvästä ja Kolille suuntautuvasta liikenteestä. Vuonislahden päässä laskennallisena pisteenä on käytetty satamaa, koska liikenteen voidaan olettaa suuntautuvan sekä etelään että pohjoiseen. Kannattavuus- ja vaikutustarkastelut on tehty olettaen, että jäätietä käytetään 2 kuukautta vuodessa molemmissa vaihtoehdoissa. Siten lautan käyttöajaksi muodostuu 10 kuukautta vuodessa. Kannattavuustarkastelu on tehty tälle ajanjaksolle, koska talviaikaan liikennöintiolosuhteet ja edelleen liikennöinnistä aiheutuvat kustannukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa samanlaiset. 3.2 Lauttahanke ja tieverkon toimenpiteet Käytettävä lauttatyyppi ja sen liikennöinti on alustavasti karkealla tasolla suunniteltu kannattavuustarkastelun yhteydessä perustuen asiantuntijahaastatteluihin (Erkki Wallenius, Tieliikelaitos, ja ) ja Lieksan kaupungin kanssa käytyihin keskusteluihin. Laskelmissa ja vaikutustarkasteluissa käytettävän lautan piirustus ja tekniset tiedot on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Laskelmassa käytettävän lautan tekniset tiedot. Lauttaan ja sen liikennöintiin liittyvät tarkastelussa käytettävät perustiedot ja olettamukset on kuvattu seuraavassa: Liikenne hoidetaan lautalla, joka pystyy kuljettamaan 16 henkilöautoa ja jonka matkanopeus on 7-8 solmua. Lautta liikennöi 10 kuukautta vuodessa kahdella eri miehistöllä. Yhdessä miehistössä on kolme henkilöä, jolloin kokonaishenkilöstömäärä on 2 x 3 henkilöä ja lomittajat. Kahdella miehistöllä toimittaessa lautta ei voi liikennöidä ympärivuorokautisesti, vaan esimerkiksi yöaikana pidetään 8 tunnin tauko liikennöinnissä. Käytössä on kustannuksiltaan ja kapasiteetiltaan samaa suuruusluokkaa oleva lautta koko tarkastelujakson ajan. Liikenteen kasvaessa on oletettu, että käyttöön otetaan tarvittaessa toinen kustannuksiltaan vastaavanlainen lautta.

7 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 5 Vaihtoehtoisesti voidaan harkita yhden suuremman lautan käyttöönottoa, jolloin myös kustannukset tulevat muuttumaan. Mahdollisen hankkeen kokeiluvaiheen jälkeen voidaan käytettävää lauttaa myös tarkistaa. Lauttamatkaan kuluu aikaa vajaat 30 minuuttia, jolloin lastausajat huomioon ottaen puolen tunnin vuoroväli saattaa olla alustavien arvioiden mukaan mahdoton toteuttaa. Näin ollen vuoroväli voi olla päiväaikaan tiheimmillään 40 minuuttia. Lautta vaatii 3,1 metriä syvän väylän. Lauttamatkan pituus on 7 km (9 kilometriä mahdollisella vaihtoehtoisella reitillä, jolla liikenne suuntautuisi Loma-Kolin puolella Kolin satamaan). Alustavan arvion mukaan pituudella ei tässä tapauksessa ole olennaista vaikutusta lautan käyttökustannuksiin. Lautassa tarvittava miehistö riippuu useista muuttujista, kuten matkustajamäärästä sekä liikennöintitarpeesta ja päätös miehistöstä tehdään merenkulkuviranomaisen toimesta aina lauttakohtaisesti. Eri vuodenajoille voidaan hakea myös omat päätökset liikennöintitarpeesta riippuen. Tällöin esim. kesäaika voidaan hoitaa kolmella miehistöllä, jolloin ympärivuorokautinen liikenne on mahdollista. Kasvava liikenne huomioon ottaen on arvioitu, että yhden lautan kapasiteetti ylittyy noin 20 vuoden kuluttua liikennemäärän ollessa perusvuonna 200 ajon./vrk. Laskelmassa on siten oletettu, että viimeiset 10 vuotta liikennöidään kahdella lautalla, jolloin kapasiteetti kaksinkertaistuu. Tällöin lauttaliikenteestä aiheutuvat käyttökustannukset myös kaksinkertaistuvat. Yhden lautan käyttökustannuksiksi on arvioitu noin vuodessa, joka sisältää kattavasti lautan käyttöön liittyvät kustannuserät pääomakuluineen, mm. lautan ponttonirakenteet ja maatuki (ei kuitenkaan laiturirakenteita) lautan käytöstä aiheutuvat energiakulut ylläpitoon liittyvät telakoinnit, lautan huoltokustannukset miehistökustannukset (palkat yms.) Lisäksi laskelmassa on arvioitu lautan vaatimista investoinneista aiheutuvat kustannukset seuraavasti: Loma-Kolin maantieltä Pielisen rantaan suuntautuvan yhdystien 5047 rakenteen parantaminen ja päällystäminen (1 km) ja muut tieyhteydet, noin väylän ruoppaus, noin (alustava arvio, vaatii jatkosuunnittelussa tarkentamista) sekä rantojen laiturirakenteet, noin Näille investointikustannuksille on laskettu jäännösarvo, joka on 25 % investointikustannuksesta. Laiturirakenteiden kustannukset on arvioitu toteutuneen lossihankkeen kustannusten perusteella. Kustannuksiin vaikuttavat oleellisesti rantojen nykytila ja maasto-olosuhteet. Edellä esitettyjen kustannuserien lisäksi lautan tuominen lauttapaikalle aiheuttaa kustannuksia, joita ei ole alustavassa tarkastelussa arvioitu. Muulle tieverkolle ei ole oletettu tehtäväksi investointeja. 3.2 Alueen matkailu ja tapahtumat Kolin matkailulla on pitkä historia ja eri toimijat ovat panostaneet voimakkaasti alueen kehittämiseen. Nykyisin Kolilla voidaan katsoa olevan kaksi matkailun painopistealuetta: Loma- Kolin alue (johon mm. matkailun kehittämistoimenpiteet tulevat tulevaisuudessa erityisesti kohdistumaan) sekä perinteisempi, luonto-, maisema- ja kulttuurimatkailupainotteinen Ylä- Kolin alue. Molemmilla alueilla sijaitsee useita matkailijoita houkuttelevia ja liikennettä synnyttäviä kohteita, esim. Ylä-Kolilla Luontokeskus, Hotelli Koli, Ukko-Kolin alueet (kansallis-

8 6 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen maisemaa), laskettelurinne, ulkoilureittejä, Kolin Satama yms. Myös Loma-Kolille sijoittuu majoituspalvelujen ohella mm. laskettelurinteitä, ulkoilureittejä ym. Alueen työpaikat ja muut palvelut sijoittuvat Ylä-Kolin ohella Loma-Kolille ja Kolin kylälle. Kolin alueen kehittämiseen ovat osallistuneet viime vuosina useat eri tahot. Investointeja on tehty alueelle vuosina yli 30 M :n edestä. Investointien ansiosta on alueen matkailu viime vuosina virkistynyt. Lisäksi Loma-Kolin alueella on järjestetty kesällä 2006 lomaasuntomessut, mikä on myös näkynyt alueen yleisen vireyden kasvuna. Erityisesti Loma-Kolin alueelle onkin parhaillaan suunnitteilla merkittäviä maankäytön muutoksia. Kolin alueella toimii tällä hetkellä yksi hotelli (Sokos Hotelli Koli). Suurin osa alueen majoituskapasiteetista muodostuu vuokrattavista lomamökeistä ja asunnoista, jotka ovat useiden yksityisten tai yritystahojen omistamia. Lisäksi on muuta majoituspalvelua, mm. 3 leirintäaluetta. Majoituspaikkoja arvioidaan olevan yhteensä noin kpl (Koli Visio). Alueella toimii useita ravintolapalvelutoimijoita. Pääosa palveluista toteutetaan erillisestä tilauksesta tai sesonkiaikoina. Alueen ainut ympärivuotisesti auki oleva ravintola palvelee Sokos Hotelli Kolilla. Lisäksi alueella on useita sesonkiaikana ja tilauksesta toimivia ravintolayrittäjiä. Lisäksi Kolin alueella toimii kaksi matkailu- tai kurssikeskustyyppistä yritystä (Koli Visio). 3.3 Ympäristö ja reitistö Kolilla ympäristö ja luonto ovat merkittävässä asemassa ja muodostavat suuren osan alueen vetovoimaisuudesta. Matkailullisesti merkittävimmät luontokohteet ovat Kolin kansallispuisto ja Luontokeskus. Kolin maisema-alue on yksi Suomen Kansallismaisemista ja selvitykset Kolin nimeämisestä Unescon maailmaperintökohde-ehdokkaaksi osana Saimaa Pielinen järvialuetta on käynnistetty (Koli Visio). Matkailun yhden tärkeän lähtökohdan muodostavat Kolin alueella kulkevat useat patikointi-, melonta-, hiihto- ja moottorikelkkailureitit. Laajaan reitistöön tukeutuen alueella järjestetään valtakunnallisesti merkittäviä tapahtumia, kuten Kolin maisemahiihto ja Ahmanhiihto. Alueen kehittämisessä ympäristöarvojen säilyttäminen onkin merkittävin lähtökohta. 3.4 Liikennemäärät ja liikenne-ennuste ennuste Suurin merkitys hankkeen kannattavuudelle tulee olemaan lauttayhteyttä käyttävien määrällä. Määrää voidaan arvioida mm. talvisin käytössä olevan jäätien liikennemäärän, alueen matkailun ja maankäytön ja niiden kasvuennusteiden sekä Pielisen molemmin puolin sijaitsevien matkailukohteiden sijaintien avulla. Kolin jäätiellä on tehty liikennelaskenta ajalla , jolloin liikennemäärä vaihteli välillä ajon./vrk keskiarvon ollessa 265 ajon./vrk. Kyseinen viikko oli hiihtolomaviikko edustaen kevätkauden sesonkiaikaa. Muita sesonkikausia ovat hiihtolomaviikkojen ohella mm. pääsiäinen, kesälomakausi sekä osin myös ruska-aika. Sesonkikausien välissä on puolestaan selvästi hiljaisempia aikoja. Koko tarkastelualueen nykyiset keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät on esitetty kuvassa 4. Jäätien oletetaan säilyvän nykyisen kaltaisessa käytössä siten, että jäätietä käytettäisiin vuoden aikana kahden kuukauden ajan. Tänä aikana uusi maantielautta ei liikennöisi. Alustavassa kannattavuustarkastelussa oletetaan, että lauttaa siirtyy käyttämään keskimäärin 200 ajon./vrk, mikä on liikennemäärä tarkastelun perusvuonna (2006) nykytilanteessa. Ko. liikennemäärää voidaan pitää sesonkiajan liikennemäärätkin huomioiden hyvänä koko lauttakauden liikenteen keskiarvoliikenteenä. Liikenteen ennustetaan kasvavan Kolin alueen kasvutavoitteet huomioon ottaen vuoteen 2035 mennessä 2,5-kertaiseksi ja kasvun oletetaan tapahtuvan tasaisesti 30 vuoden aikana (3,2 % vuodessa). Siirtyvän liikenteen oletetaan olevan pääosin kevyttä ajoneuvoliikennettä (raskaan liikenteen osuus liikenteestä 5 %). Liikenne-ennusteen laadinnassa on otettu huomioon em. jäätien liikennemäärän ohella seuraavat tekijät: Kolin alueella on nykyisin matkailukäytössä noin 1500 vuodepaikkaa ja ravintoloissa

9 Pielisen Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen asiakaspaikkaa. Lisäksi alueella on noin 800 vuodepaikkaa, jotka eivät ole yleisesti matkailukäytössä. Merkittävimpiä liikennettä synnyttäviä matkailukohteita ovat em. paikkojen ohella mm. Luontokeskus Ukko sekä laskettelurinteet. Kolin alueen nykyinen matkailijamäärä on noin asiakasta/vuosi (joista noin 85 % liikkuu henkilöautolla). Vuonislahden alueella, Pielisen toisella puolella on nykyisin noin 440 vuodepaikkaa ja 585 ravintoloiden asiakaspaikkaa (osa kesäaikaisia ja tilausperusteisia). Lisäksi SFCalueella on noin 110 vaunupaikkaa (noin 5000 yöpymistä/vuosi). Vuonislahden alueella käy nykyisin asiakkaita noin asiakasta/vuosi. Koli-visiossa vuodelle 2015 on asetettu tavoitteeksi matkailijamäärien kaksinkertaistuminen; tarkoittaen mm uutta vuodepaikkaa, 750 uutta ravintolaasiakaspaikkaa sekä mm. 100 uutta työpaikkaa. Majoitusyritysten käyttöastetavoitteeksi on asetettu 65 %. Matkailijamääriä tulevat kasvattamaan myös mahdolliset uudet toiminnot, esim. Loma-Kolin alueelle suunniteltu golfkenttä yms. Pielisen molemmin puolin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden voidaan olettaa lisäävän selvästi myös lauttayhteyttä käyttävien määrää: esim. Pielisen itäpuolella Ruunaan koskialue (arviolta käyntikertaa/vuosi, lauttayhteyttä käyttäen noin 60 km Loma-Kolilta) sekä Nurmes (mm. Bomba) ja länsipuolella noin puolen tunnin päässä Kolilta sijaitseva Suomen Kivikeskus (Juuka). lisääntyvä työpaikkamäärä yhdessä lyhenevän matkan kanssa lisää Kolin ja muun Lieksan välistä työmatkaliikennettä ja lisää esim. yritysten yhteistoimintamahdollisuuksia sekä investointeja. Kolin ja Vuonislahden alueen kanssakäyminen tulee lisääntymään lauttayhteyden myötä. palvelujen saavutettavuus ja hyödynnettävyys Pielisen molemmin puolin paranee uuden lauttayhteyden myötä. Kuva 4. Tarkastelualueen liikennemäärät

10 8 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 3.4 Ongelmat ja tavoitteet Suunnittelualueen nykyisellä tieverkolla ei esiinny merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Nykytilanteen ongelmat liittyvätkin liikenneyhteyksien puuttumiseen Kolin ja Vuonislahden välillä, jossa Pielisen vesistö muodostaa selkeän esteen sekä itä-/länsijaon alueelle. Laajemmin tarkasteluna vesistö rajoittaa koko Pielisen alueen kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä. Nykyinen tieyhteys on pitkä ja olemassa oleva, lähinnä matkailupainotteinen lautta ei palvele riittävästi mm. alueella liikkuvia. Liikenneyhteyden puuttuminen rajoittaa siten osaltaan alueen matkailun ja maankäytön kehittämistä sekä ihmisten liikkumista ja tavaroiden kuljettamista. Lauttahankkeen tavoitteena on luoda uusi liikenneyhteys, jolla tuetaan voimakkaasti Kolin alueen kehittämisstrategiaa ja matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksia sekä parannetaan alueen paikallisten asukkaiden liikkumismahdollisuuksia ja tavaroiden kuljetusmahdollisuuksia. 4. Vaikutusten kuvaus 4.1 Liikenteen L palvelutaso ja turvallisuus Liikenteen palvelutaso Liikenteen sujuvuudessa ja palvelutasossa ei suunnittelualueella ole nykytilanteessa erityisiä ongelmia. Uusi liikenneyhteys vaikuttaa palvelutasoon kuitenkin merkittävästi luomalla uuden vaihtoehtoisen liikenneyhteyden, joka on nykyistä tieyhteyttä huomattavasti lyhyempi. Vaikka matka-ajassa ei saavuteta suuria hyötyjä, saadaan säästöjä ajoneuvokustannuksissa, mikä lisää lauttayhteyden vetovoimaa. Liikenteen palvelutaso paranee sekä työmatka- että matkailuliikenteen osalta. Erityisesti loma- ja matkailuliikenteessä lauttayhteys on imagoltaan huomattavasti nykyistä tieyhteyttä vetovoimaisempi. Työmatkaliikenteessä palvelutasoa parantavat erityisesti lyhyempi matka ja liikennesuoritteen ja sen myötä yksityisautoilijoille kohdistuvien kustannusten pieneneminen. Matka-aikojen ennustettavuuteen hankkeella ei ole oleellista vaikutusta liikenteen sujuessa nykytilanteessa hyvin eikä sujuvuusongelmia ole odotettavissa nykyisillä järjestelyillä. Lauttaliikenteen häiriöherkkyyteen ja sujuvuuteen vaikuttaa kuitenkin liikenteen kasvu. Mikäli liikenne kasvaa ennustetta nopeammin, ei yhden lautan kapasiteetti ole riittävä koko 30 vuoden tarkasteluajalle, vaan käyttöön tulee ottaa toinen lautta (ks. luku 4.7, herkkyystarkastelu). Tällöin voi ennen toisen lautan käyttöönottoa esiintyä hetkellisesti kapasiteetti- ja sujuvuusongelmia. Vaikutukset ajoittuvat kuitenkin lyhyelle ajanjaksolle. Onnettomuusmäärät ja -kustannukset Tarkasteltavien vaihtoehtojen onnettomuusmäärät on määritetty tiestön eri osien keskimääräisten onnettomuusasteiden (lähde: Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 2004, Savo-Karjalan tiepiiri) ja siirtyvän liikenteen määrän avulla. Onnettomuuskustannussäästöt on laskettu onnettomuusasteiden perusteella määritetyn henkilövahinko-onnettomuusvähenemän ja onnettomuuskustannusten yksikköarvon perusteella. Vaihtoehdossa 1 (lautta käytössä) onnettomuusmäärä on pienempi vaihtoehtoon 0 (nykytilanne) verrattuna, koska liikenne siirtyy käyttämään lauttaa, jossa henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia ei oleteta tapahtuvan. Henkilövahinko-onnettomuusvähenemä perusvuonna siirtyvän liikenteen määrän perusteella (200 ajon./vrk) on 0,30 onnettomuutta vuodessa verrattaessa vaihtoehtoa 1 vaihtoehtoon 0. Onnettomuusasteen ja edelleen onnettomuuskustannussäästöjen on oletettu kasvavan liikennemäärän kasvun suhteessa, jolloin onnettomuuskustannussäästöjä saadaan 30 vuoden ajalta nykyarvoon diskontattuna yhteensä 3,18 milj..

11 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen Liikkuminen kuminen Lauttahankkeella on oleellinen merkitys ihmisten liikkumismahdollisuuksiin. Nykyistä tieyhteyttä lyhyempi yhteys luo houkuttelevan vaihtoehdon ihmisten nykyiseen liikkumiseen ja reitinvalintaan sekä mahdollisuuksia uusien liikkujien siirtymiselle alueelle. Vaihtoehtoinen liikenneyhteys hyödyntää päivittäisessä liikkumisessa erityisesti työmatka- ja asiointikulkijoita, joiden matka lyhenee nykyisestä merkittävästi. Lisäksi yhteydellä on merkittävä vaikutus myös päivittäisiin vapaa-ajan matkoihin ja niiden suuntautumiseen. Uutta lauttayhteyttä voidaan realistisesti pitää työmatkaliikenteelle houkuttelevana, vaikka matka-aika ei oleellisesti lyhene. Uusi lauttayhteys helpottaakin merkittävästi työmatkaliikkumista Kolin ja Vuonislahden sekä laajemmin koko Lieksan-Juuan alueella. Houkuttelevuus syntyy ajosuoritteen laskun myötä saatavista yksityiselle henkilölle kohdistuvista ajoneuvokustannussäästöistä sekä matkan lyhenemisen tuomasta ajansäästövaikutelmasta. Ajoneuvokustannukset sisältävät ajosuoritteesta riippuvat kustannuserät, joita ovat polttoainekustannukset, ajoneuvon korjaus- ja huoltokustannukset sekä rengaskustannukset. Näistä säästöistä yksittäisen henkilön reittivaihtoehdon valintaan eniten vaikuttavana kustannuseränä voidaan pitää polttoainekustannuksia. Uusien liikkujien potentiaalia on erityisesti matkailuliikenteessä, kun lautta luo uuden liikenneyhteyden alueen matkailijoille, tilausliikennöitsijöille sekä muille palveluntarjoajille. Lautan myötä myös alueen läpikulkuliikenne tulee kasvamaan lauttayhteyden tuodessa mm. Lieksassa sijaitsevan Ruunaan retkeilykeskuksen sekä itärajan takana olevat matkailumahdollisuudet huomattavasti lähemmäksi Kolia ja lännestä tulevia matkailijoita. Yhteyden lyheneminen mahdollistaa Kolin ja Ruunaan alueen yritysten matkailuyhteistyön voimakkaan kehittämisen, mikä tulee lisäämään myös alueella liikkumista ja lauttayhteyttä käyttävien määriä. Ruunaan alueen lisäksi Lieksan alueella on paljon muita palveluja, joiden saavutettavuus ja houkuttelevuus paranevat huomattavasti. Uusi lauttayhteys helpottaa myös kunta- ja palvelurakenteessa tapahtuvan keskittymisen myötä todennäköisesti lisääntyvien liikkumistarpeiden hoitamista, mikäli kolilaisten palvelut keskittyvät nykyistäkin voimakkaammin Lieksan keskustaan. Uudet liikkujat lisäävät alueen liikennettä, millä on myös negatiivisia vaikutuksia liikennesuoritteen lisääntyessä paikallisesti. Alueen tieverkolla ei kuitenkaan ole odotettavissa liikennemäärästä johtuvia kapasiteetti- ja turvallisuusongelmia tieverkon ollessa riittävä ennustetullekin liikennemäärälle. Joukkoliikenteen osalta uudella lauttayhteydellä ei ole suurta merkitystä joukkoliikenteen järjestämiseen säännöllisen joukkoliikenteen kannalta, koska vuorotarve on vähäinen ja pääliikennöintitarve liikennöitsijöiden mukaan valtatien 6 ja kantatien 73 suuntaista. Muuttuva liikenneverkko voi kuitenkin muuttaa myös liikennöintitarpeita. Tilausliikenteen osalta merkitys on kuitenkin suurempi. Liikkumisen kustannukset Ajoneuvokustannukset tarkasteluvaihtoehdoissa 0 ja 1 on laskettu liikennemäärän, ajomatkan pituuden, keskimääräisen ajonopeuden sekä ajoneuvokustannusten yksikköarvon perusteella kevyille ja raskaille ajoneuvoille. Keskimääräisenä ajonopeutena molemmissa vaihtoehdoissa on käytetty 70 km/h. Lauttamatkan aikana ei synny ajoneuvokustannuksia ajoneuvojen ollessa pysähdyksissä. Taulukko 1. Ajoneuvokustannusten yksikköarvot (Tiehallinto, Ajokustannukset 2005). Tyyppiajoneuvo Polttoainekustannus Muut käyttökustannukset Yhteensä (B) Kevyt ajoneuvo, snt/km 2,91 2,90 5,81 Raskas ajoneuvo, snt/km 11,06 15,46 26,52 Vaihtoehdossa 0 (nykytilanne) ajoneuvokustannuksia syntyy 30 vuoden ajalta (10 kk/vuosi) raskaan liikenteen osalta noin 1,2 milj. ja kevyen ajoneuvoliikenteen osalta 5,1 milj.. Vaihtoehdossa 1 (lautta käytössä) ajoneuvokustannukset ovat vastaavasti 0,3 milj. (raskas ajo-

12 10 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen neuvoliikenne) ja 1,3 milj. (kevyt ajoneuvoliikenne). Lauttahankkeen myötä saatavat ajoneuvokustannussäästöt ovat siten merkittäviä, yhteensä 4,7 milj.. Aikakustannukset on laskettu ajomatkan pituuden, liikennemäärän, keskinopeuden ja aikakustannusten yksikköarvojen perusteella kevyille ja raskaille ajoneuvoille. Keskinopeutena on käytetty 70 km/h. Lauttamatkaan lastauksineen on oletettu kuluvan aikaa kokonaisuudessaan 40 min/ajoneuvo lauttamatkan kestäessä noin 30 minuuttia (vuoroväli 40 minuuttia). Oletuksena siten on, että autoilijat ovat ottaneet selvää lautan aikatauluista eikä ylimääräistä odotusaikaa juurikaan synny. Tieliikenteen aikakustannusten yksikköarvoissa matkan arvo riippuu matkan tarkoituksesta siten, että työaikana tehtävien matkojen aikakustannusarvo on suurin. Henkilöautojen matkojen on oletettu jakautuvan siten, että työajan matkojen osuus on 11 %, työ- tai asiointimatkojen 37 % ja vapaa- tai loma-ajan matkojen 52 % suoritteesta. Pakettiautojen vastaavat osuudet ovat työajan matkat 35 %, työ- tai asiointimatkat 30 % ja vapaa- tai loma-ajan matkat 35 % suoritteesta. Kevyen tyyppiajoneuvon kustannus on määritetty siten, että pakettiautojen osuus suoritteesta on 8 % ja henkilöautojen 92 %. Raskas tyyppiajoneuvo kuvaa linja-autoja ja perävaunuttomia kuorma-autoja. Linja-auton suoriteosuus on 35 % ja perävaunuttoman kuorma-auton 65 %. Kuorma-auton matkat ovat kaikki työajan matkoja. Linja-autojen kuljettajan ja matkustajien matkoista keskimäärin 5 % oletetaan olevan työajan matkoja, 35 % työ- ja asiointimatkoja ja 65 % vapaa-ajan matkoja. Edellä esitetyt suoriteosuudet vastaavat valtakunnallisia keskiarvoja, mutta niiden voidaan katsoa soveltuvan laskennallisina arvoina myös Kolille. Taulukko 2. Aikakustannusten yksikköarvot Tyyppiajoneuvo euroa/ tunti/auto (A) Kevyt ajoneuvo 16,09 Raskas ajoneuvo 56,02 Vaihtoehdossa 0 (nykytilanne) aikakustannuksia syntyy 30 vuoden ajalta (10 kk/vuosi) raskaan liikenteen osalta noin 3,7 milj. ja kevyen ajoneuvoliikenteen osalta 20,1 milj.. Vaihtoehdossa 1 (lautta käytössä) aikakustannukset ovat vastaavasti 3,4 milj. (raskas ajoneuvoliikenne) ja 18,7 milj. (kevyt ajoneuvoliikenne). Lauttahankkeen myötä saatavat ajoneuvokustannussäästöt ovat siten yhteensä 1,6 milj Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Hankkeen ympäristövaikutuksista ihmisten terveyteen vaikuttavat pääasiassa ajoneuvojen päästöt ja liikenteestä aiheutuva melu. Kokonaisuutta tarkasteltaessa lauttahankkeen myötä liikenteen kokonaissuoritteen vähentyessä liikenteen päästöt ja melu vähenevät. Paikallisesti Kolin ja Vuonislahden alueella liikennemäärät kuitenkin lisääntyvät paikallisen liikenteen ja läpikulkuliikenteen lisääntyessä. Vaikutukset kohdistuvat maantien 504 Ahmovaara Koli varressa asuviin ihmisiin sekä Vuonislahden kylän asukkaisiin. Arvioitu vuotuinen liikenteen kasvu on 3,5 %. Pääosa liikenteestä on kevyttä ajoneuvoliikennettä, raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu 5 %. Ihmisten terveyteen kohdistuvien vaikutusten voidaan siten arvioida olevan vähäisiä. Lisääntyvän melun voidaan olettaa huonontavan ihmisten viihtyvyyttä, mutta vaikutukset eivät ole merkittäviä. Liikenteen sujuvuus- tai turvallisuusongelmia ja sen myötä koituvaa viihtyvyyden vähentymistä ei alueella ole odotettavissa. Ihmisen elinolojen voidaan olettaa parantuvan alueen matkailun ja työpaikkojen lisääntyessä sekä asiointi- ja vapaa-ajan matkojen suuntautumismahdollisuuksien lisääntyessä. Työpaikkojen lisääntyminen synnyttää potentiaalia myös vakituisten asukkaiden määrän kasvulle ja alueen palvelutarjonnan kehittymiselle. Alueen imagon nousu ja vesistön aiheuttaman estevaikutuksen murtuminen lisää myös alueen houkuttelevuutta.

13 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 11 Lauttayhteyden tuomat mahdollisuudet vaikuttavat eri väestöryhmien toimintaedellytyksiin eri tavalla. Eniten uudesta liikenneyhteydestä hyötyvät liikkuvat työikäiset sekä matkailua harrastavat perheet. Kulkumuodoista hyötyä saadaan sekä ajoneuvo- että kevyelle liikenteelle, koska lauttayhteys palvelee molempia ryhmiä. Autonkäyttömahdollisuuksiin hankkeella ei ole vaikutuksia. Hanke mahdollistaa kuitenkin jatkossa kulkemisen Kolin ja Vuonislahden välillä ilman autoa, mikä ei nykytilanteessa ole mahdollista yksityistä veneliikennettä lukuun ottamatta. Koululaisten osalta uusi lauttayhteys lisää liikkumismahdollisuuksia, mutta voi toisaalta muodostaa riskin Kolin nykyisen alakoulun säilymiselle. Kolin koulu on pieni, joten oppilaat olisi mahdollista kuljettaa myös Pielisen toiselle puolelle. Todennäköisempi vaihtoehto olisi kuitenkin lisäoppilaiden saaminen Kolin koululle esim. lisäämällä yhteistyötä Juuan suuntaan. Kolin yläkoululaiset käyvät koulua Juuan puolella. Lukio- ja ammatillisen opetuksen kannalta uusi yhteys lyhentää merkittävästi yhteyksiä Lieksaan. 4.4 Elinkeinoelämä, noelämä, alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne Kolin Visio 2015 perustuu alueen merkittävään kehittämiseen ja tavoitteeseen, jonka mukaan vuonna 2015 Koli on yksi Suomen kiinnostavimmasta matkailukohteista. Lauttahanke lisää erityisesti uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiselle nykyisen vesistön muodostaman itä- /länsialuejaon murtuessa ja Vuonislahden alueen saavutettavuuden parantuessa. Lauttayhteys luo kokonaan uuden elementin koko alueen, erityisesti matkailun kehittämiseen. Lauttaan tukeutuen on mahdollista rakentaa uusia matkailu- ja elämyspalveluja sekä laajentaa jo nykyisin toiminnassa olevia palvelukokonaisuuksia ilman liikenneyhteysrajoitteita. Myös maankäytön suunnittelulle avautuu uusia mahdollisuuksia, koska itä-/länsialuejaon vaikutuksen heikkeneminen voi tasapainottaa maankäytön kehittämismahdollisuuksia alueella laajemminkin. Kolin palvelujen kehittämisen lisäksi alueen läpikulkuliikenne tulee kasvamaan, mikä tuo potentiaalisia asiakkaita alueen palvelujen tarjoajille ja lisää alueen tunnettavuutta. Lauttahankkeen tuoman fyysisen etäisyyden lyhenemisen voidaan arvioida lisäävän selvästi kanssakäymistä Kolin ja Vuonislahden alueiden välillä. Lisäksi Ruunaan retkeilyalueen ja itärajan takana olevien mahdollisten alueiden saavutettavuus paranevat huomattavasti lyhenevien yhteyksien myötä. Erityisesti Kolin, Vuonislahden ja Ruunaan alueiden palveluntarjoajien yhteisten, suurempien matkailukokonaisuuksien kehittäminen mahdollistuu, mikä on oleellista alueen matkailun kehittämisen kannalta. Tätä korostaa Kolin merkitys matkailun maakunnallisena veturina. Lyhenevät yhteydet mahdollistavat matkailuyhteistyön maantieteellisen laajentamisen laajemmin myös itäräjan yli. Muista vastaavista hankkeista saatujen kokemusten ja mielipiteiden perusteella voidaan yritysten välisen yhteistyön arvioida merkittävästi lisääntyvän. Samalla yritysten investointihalukkuus kasvaa. Yhteyksien lyhenemisen ja markkina-alueiden laajenemisen myötä voidaan lauttahankkeen arvioida lisäävän mm. matkailuyritysten sekä matkailutoimintaan liittyvien palvelualojen yritysten liikevaihtoa huomattavasti, noin %. Tämä tarkoittaa samalla huomattavaa työpaikkojen lisäystä, mikä tukee alueen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Liikevaihto- ja työllisyysvaikutukset ulottuvat myös laajemmalle yrityssektoriin markkina-alueiden laajenemisen ja palvelujen saavutettavuuden paranemisen myötä. Ko. vaikutukset eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan niiden syntymiseen voidaan arvioida kuluvan aikaa jopa 5-10 vuotta. Välittömästi liikennöinnin alettua voidaan kuitenkin todeta syntyvän kuusi uutta työpaikkaa (2 x 3 hengen miehistö) lautan miehistötarpeen myötä. Työpaikkojen lisääntyessä työvoiman tarve kasvaa, mikä edesauttaa mm. Lieksan alueella asuvien työllistymistä. Uusien työpaikkojen lisäksi lauttayhteyden myötä nykyiset työssäkäyntimahdollisuudet Lieksan ja Kontiolahden/Joensuun välillä paranevat ja työvoiman saatavuus mm. vilkkaana sesonkiaikana helpottuu. Alueen työllisyyden ja työssäkäyntimahdollisuuksien kohentuessa alueen imago paranee ja sen myötä alue on houkuttelevampi myös asuinpaikkana. Alueen maankäyttöön uusi lauttahanke ei aseta rajoitteita, koska se ei vaadi uusia maaalueita laiturirakenteita lukuun ottamatta. Uusien alueiden tarve on siten vähäinen eikä se aiheuta rajoituksia alueen suunnitellulle maankäytölle. Uusi lauttayhteys voi vaikuttaa huomattavasti nykyisen, lähinnä matkailullisen lauttayhteyden

14 12 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen käyttäjämääriin. Lauttayhteyksien luonteet ovat kuitenkin selvästi erilaisia nykyisen lauttayhteyden ollessa matkailullinen ja pidempikestoinen sekä uuden yhteyden ollessa selkeämmin osa yleistä tieverkkoa ja kestoltaan selvästi lyhyemmän. 4.5 Maisema, ympäristö ja vesistöt Kolin alueella ympäristötekijät ovat merkittävässä roolissa uusia infrahankkeita suunniteltaessa ja rakennettaessa. Lauttahankkeen myötä liikenteen aiheuttamat ympäristöön kohdistuvat haitat pienenevät kokonaissuoritteen vähentymisen myötä. Kokonaisuutena liikenteen päästöt ja liikenteestä aiheutuva melu vähenee. Kolin ja Vuonislahden alueella paikallisesti liikenne kuitenkin lisääntyy ja sen myötä melu ja päästöt lisääntyvät. Ympäristövaikutukset ovat kuitenkin vähäiset, koska erityisiä sujuvuusongelmia ei ole odotettavissa. Vesistön kaukomaisema ei muutu hankkeen myötä, mikäli rantarakenteet toteutetaan maisema huomioon ottaen. Valaistus ei saa näkyä Kolin kaukomaisemassa. Lisäksi rantarakenteiden tulee olla mahdollisimman vähäisiä (mahdollisesti rantaan sisään vedettyjä). Uusi lauttareitti ei aiheuta vesistöön merkittäviä vaikutuksia rakentamisaikaista ruoppaustyötä lukuun ottamatta. 4.6 Väylänpito Lauttayhteys on osa Tiehallinnon ylläpitämää maantieverkkoa. Lautan ylläpidosta aiheutuu väylänpitäjälle kustannuksia noin euroa vuodessa (ks.luku 3.2). Samanaikaisesti kokonaissuoritteen vähentyessä nykyisen tieverkon kunnossapitokustannukset hieman vähenevät. Nykyisen tieverkon hoitoluokat pysynevät kuitenkin entisellään, joten säästöt eivät ole merkittäviä. Näin ollen väylänpitäjälle kohdistuvat väylänpidon kustannukset lisääntyvät nykyisestä merkittävästi. 4.7 Kannattavuuslaskelma Lauttahankkeen laskennallinen hyöty-kustannussuhde on 0,63, mikä tarkoittaa, ettei hanke ole taloudellisesti kannattava. Kaikkia hyötyjä ja kustannuksia ei voida kuitenkaan mitata rahassa ja ottaa siten kannattavuuslaskelmassa huomioon. Lisäksi useat laskelman sisältävät kustannuserät (erityisesti lauttavaihtoehtoon liittyvät) riippuvat olennaisesti liikennöintitarpeesta ja olosuhteista. Lauttahankkeen vaikutuksia väylien kunnossapito-, melu- ja päästökustannuksiin ei arvioitu niiden vähäisestä merkityksestä johtuen. Kunnossapitokustannuksissa ei aiheudu juurikaan muutoksia väylien hoitoluokan pysyessä samana siirtyvästä liikenteestä huolimatta. Melu- ja päästökustannusten voidaan arvioida laskevan kokonaissuoritteen vähentyessä. Näiden kustannuserien osuus on kuitenkin kannattavuuslaskelmassa merkityksetön.

15 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 13 Taulukko 3. Kannattavuuslaskelma [milj. ] VERTAILU HYÖDYT VE 0 VE 1 Hyödyt VE 0/VE 1 Ajoneuvokustannukset - kevyet ajoneuvot 5,07 1,29 3,78 - raskaat ajoneuvot 1,22 0,31 0,91 Aikakustannukset - kevyet ajoneuvot 20,05 18,70 1,35 - raskaat ajoneuvot 3,67 3,43 0,25 Onnettomuuskustannukset 3,18 Jäännösarvo 0,19 0,19 HYÖDYT YHTEENSÄ 9,65 [milj. ] VERTAILU KUSTANNUKSET VE 0 VE 1 Kustannukset VE 0/VE 1 Lautan käyttökustannukset 14,63 14,63 Laiturirakenteet 0,30 0,30 Ruoppauskustannukset 0,15 0,15 Väylien investoinnit 0,30 0,30 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 15,38 HYÖTY-KUSTANNUSSUHDE H/K = 0,63 Herkkyystarkastelua Lauttahankkeen kannattavuudesta on tehty herkkyystarkastelu liikennemäärän suhteen. Hyöty-kustannussuhde laskettiin käyttäen siirtyvän liikenteen määränä KVL=100 ajon./vrk ja KVL=400 ajon./vrk. Liikenteen kasvuennuste sekä väylien investointikustannukset säilytettiin samana. Tarkasteluvaihtoehdossa 100 ajon./vrk liikennöinti voidaan hoitaa koko laskentaajan yhdellä lautalla ja liikennemäärän ollessa 400 ajon./vrk, tarvitaan liikennöintiin jatkuvasti kaksi lauttaa. Liikennemäärällä 100 ajon./vrk, lautan hyöty-kustannussuhteeksi saadaan 0,37 ja liikennemäärällä 400 ajon./vrk vastaavasti 0,75. Hankkeen kannattavuus on laskettu lisäksi tilanteelle, jossa lautalla toimii 2 x 2 hengen miehistö peruslaskelmassa esitetyn 2 x 3 hengen miehistön sijaan. Tällöin lautan käyttökustannukset laskevat noin 17 % vuodessa ja hankkeen H/K-suhteeksi saadaan 0,74. Huomioitavaa kuitenkin on, että kahden hengen miehistöllä lautta ei voi liikennöidä ympärivuorokautisesti ja todellisuudessa miehistön pienentäminen vähentää aikakustannuksista saatavia säästöjä, joita ei tässä herkkyystarkastelussa otettu huomioon. Laskennallinen hyöty-kustannussuhde riippuu siis selvästi liikennemäärästä liikenteen kokonaissuoritteen vaikuttaessa oleellisesti kaikkiin kustannuseriin. Yhden lautan kapasiteetin ylittyessä toisen lautan käyttöönotto kuitenkin heikentää osaltaan kannattavuuden kasvua. Käytettävää lauttaa kannattaakin siten kustannusmielessä tarkkaan optimoida. Miehistön koolla on luonnollisesti myös vaikutusta lautan laskennalliseen kannattavuuteen. Miehistön koko vaikuttaa palkkakustannuksiin, jotka muodostavat noin puolet lautan vuotuisista käyttökustannuksista ja puolet on siten miehistön koosta riippumatonta kustannusta.

16 14 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen Miehistön pienentäminen rajoittaa kuitenkin lautan liikennöintiaikaa ja pienentää aikakustannuksista saatavia säästöjä. 4.8 Alueen kehittämistavoitteet Kolin visio on kirjattu seuraavasti: Kansainvälinen Koli 2015 on yksi Suomen kehityskelpoisimmista ja kiinnostavimmista matkailukohteista. Se erottuu kilpailijoistaan palveluidensa ympärivuotisuudella, monipuolisuudella sekä ainutlaatuisella luonto- ja kulttuuriperustalla. Koli tunnistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Brandistaan ainutlaatuinen-. Visiota tukeviksi Kolin alueen keskeisimmiksi kehittämistavoitteiksi vuosille on Kolin Visio strategiassa määritelty - käynnistyvät kehityshankkeet: 25 kpl - käynnistyvät matkailuinvestointihankkeet 15 kpl - uudet työpaikat: 100 kpl - rakennetut uudet loma-asunnot 225 kpl - lisäykset / vuodepaikat: 2250 kpl - lisäykset / ravintola-asiakaspaikat 750 ap - uudet ohjelmapalvelut 15 kpl - uudet yritykset 10 kpl - keskimääräinen käyttöaste majoitusyrityksissä 65 % - alueliikevaihdon kasvu: 150 % - matkailijamäärien kasvu 150 % - sesonkivaihteluita tasoittavat hankkeet 5 kpl - maailmanperintökohteeseen liittyvien palvelukokonaisuuksien kehittyminen Lauttahankkeen voidaan todeta tukevan Kolin Visiota sekä sen mukaisia kehittämistavoitteita erinomaisesti. Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen on lisäksi esitetty käynnistyvissä kehittämishankkeissa ja sen voidaan todeta olevan selvästi tärkein alueen kehittämiseksi esitetyistä infrahankkeista. 4. Vaikuttavuuden arviointi Hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa arvioidaan vaikutusten merkittävyyttä sekä sitä, kuinka hyvin vaikutukset toteuttavat alueen kehittämistavoitteita. Vaikuttavuuden arvioinnin taustaksi on koottu yhteenveto (taulukko 2) osatekijöistä eri tarkastelunäkökulmista. Osatekijöiden vaikutusten suuruutta on kuvattu käyttäen seuraavaa asteikkoa: +++ erittäin selvästi myönteinen ++ selvästi myönteinen + myönteinen 0 ei selkeää muutosta tai eroa - kielteinen -- selvästi kielteinen --- erittäin selvästi kielteinen

17 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 15 Taulukko 4 Lauttahankkeen vaikuttavuuden arvioinnin jäsentelyä eri näkökulmista. Osatekijä Kevyiden ajoneuvojen ajoneuvokustannukset Raskaiden ajoneuvojen ajoneuvokustannukset Kevyiden ajoneuvojen aikakustannukset Raskaiden ajoneuvojen aikakustannukset Autoliikenteen sujuvuus ja häiriöherkkyys Näkökulma Ihmisten Elinkeino no- Alueen Turvalli- Ympäristö Taloudell- liikkumii- elämä ja elinvoima suus lisuus nen kilpailuky- ja kehitys k ky Matka-aikojen ennustettavuus Henkilövahinkojen määrä +++ Onnettomuuskustannukset +++ Joukkoliikenteen palvelutaso, reittiliikenne Joukkoliikenteen palvelutaso, tilausliikenne Liikkumismahdollisuudet, vesistön estevaikutus Ihmisten viihtyisyys Melulle altistuminen, paikallisesti Melulle altistuminen, koko alue Liikenteen päästöt, paikallisesti Liikenteen kokonaispäästöt + + Elinympäristön laatu Elinkeinoelämän toimintaedellytykset (matkailu, työpaikat) Suhde alueen maankäyttötavoitteisiin Suhde alueen kehittämistavoitteisiin Maisema 0 Luonnon elinvoimaisuus 0 Pohja- ja pintavesiin kohdistuva riski Tienpito -

18 16 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen Taulukosta 4 voidaan tunnistaa ne osatekijät, joihin merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat. Nämä osatekijät ja niihin kohdistuvat yksityiskohtaisemmat vaikutukset on esitetty yhteenvetona seuraavassa: Kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen ajoneuvokustannukset ukset + ajoneuvokustannukset vähenevät molempien ajoneuvoryhmien osalta erittäin merkittävästi lautan käyttöaikana (10 kk/vuosi), nykyisestä noin 75 % Kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen aikakustannukset set + aikakustannukset vähenevät molempien ajoneuvoryhmien osalta lautan käyttöaikana (10 kk/vuosi), noin 7 % Henkilövahinkojen määrä ja onnettomuuskustannukset nukset + henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät lautan käyttöaikana (10 kk/vuosi) 0,30 onnettomuudella vuodessa ja onnettomuuskustannussäästöt ovat 3,18 milj. Liikkumismahdollisuudet ja vesistön estevaikutus + ihmisten liikkumismahdollisuudet ja vaihtoehdot paranevat sekä työmatka-, asiointi-, vapaa-ajan- että matkailuliikenteessä. Vesistön estevaikutus pienenee merkittävästi lauttayhteyden myötä. Pielisen molemmin puolin sijaitsevien matkailukohteiden saavutettavuus paranee oleellisesti. Myös palvelujen saavutettavuus paranee. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset (matkailu, työpaikat) + elinkeinoelämän toimintaedellytykset parantuvat erityisesti matkailupalvelujen osalta yritysten liikevaihdon kasvaessa arviolta % + työpaikkojen arvioidaan lisääntyvän 15 kpl + matkailu alueella lisääntyy ja hanke tukee voimakkaasti alueen kehittämistavoitteita Alueen kehittämistavoitteet teet Tienpito + Lauttahanke tukee Kolin Visiota ja sen kehittämistavoitteita erinomaisesti. - lautan ylläpidosta kohdistuu tienpitäjälle kustannuksia noin euroa vuodessa. 5. Toteutettavuuden arviointi Hankkeen toteutettavuuteen liittyvät suurimmat epävarmuustekijät liittyvät rahoitusmahdollisuuksiin. Ensivaiheessa tarkoituksena on toteuttaa 3-5 -vuotinen EU-tuettu pilottiprojekti, jona aikana kerätään kokemuksia lauttayhteyden toimivuudesta ja kannattavuudesta. Pilottikokemusten perusteella tehdään pitkävaikutteinen ratkaisu joko lauttayhteyden vakinaistamisesta tai siitä luopumisesta. Pilottijakson jälkeen tiedossa ovat myös lauttaliikenteen kustannukset, joiden perusteella voidaan selvittää mahdollisuudet julkisille tukimuodoille. Muita hankkeen toteuttamisen edellytyksiä ovat laiturirakenteiden ja lautan liikennöinnin jatkosuunnittelu, jotka tulee käynnistää rahoituksen varmistuessa tai jo sitä ennen mikäli ne ovat rahoitushakemusten tms. edellytyksenä. Hankkeen suunnitteluun ei liity erityisiä riskitekijöitä. Hankkeen toteuttamiseen liittyvät lupaprosessit tulee selvittää ja käynnistää rahoituksen varmistuessa. Lupaprosesseihin ei liity erityisiä riskejä, mutta ne voivat edellyttää lisäselvityksiä. Tieverkon ja laiturirakenteiden rakentamisen aikaiset haitat eivät ole suuria ja ne eivät aiheuta

19 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen 17 merkittäviä haittoja ajoneuvoliikenteelle tai ympäristölle. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna lauttarakenteet eivät erotu myöskään Kolin laelta avautuvassa kaukomaisemassa. Lauttareitin ruoppaus aiheuttaa vesistölle lyhytkestoista haittaa. Liikennöintiin sopivan lautan saaminen voi aiheuttaa kustannuspaineita. Sopivan lauttakaluston optimoiminen voi kuitenkin jopa alentaa arvioituja kustannuksia. Uusi lauttayhteys voi heikentää nykyisen lauttayhteyden kannattavuutta. Yhteyden jatkokehittämisessä tulisikin löytää toimiva, sekä nykyistä että uutta lauttayhteyttä hyödyntävä toimintamalli, jossa uusi lauttayhteys tukisi nykyisen yhteyden säilyttämis- ja kehittämismahdollisuuksia (esim. markkinointi- ja aikatauluyhteistyötä kehittämällä). Toisaalta uusi lauttahanke voi olla nykyiselle lauttaliikennöitsijälle myös mahdollisuus toimia uuden yhteyden liikennöitsijänä. 6. Päätelmät Kolin alueen nykytilanteen ongelmat liittyvät liikenneyhteyksien puutteisiin Kolin ja Vuonislahden sekä edelleen Lieksan keskustan välillä. Pielisen vesistö muodostaa esteen, joka rajoittaa liikkumista ja kuljetuksia sekä laajemmin koko alueen kehittämistä. Lauttahanke ratkaisee liikenneyhteyspuutteen ja sen myötä saadaan lisäksi paljon muita alueen kehittymismahdollisuuksia voimakkaasti tukevia vaikutuksia. Hankkeen laskennallinen hyöty-kustannussuhde on 0,63, joten liikennetaloudellisesti hanke ei ole kannattava. Liikennemäärän mahdollisen ennakoitua voimakkaamman kasvun vaihtoehdossa ollaan lähellä kannattavuusrajaa (herkkyystarkastelu). Lauttahanke on kuitenkin tyypillinen esimerkki hankkeesta, jonka kannattavuutta ei tule arvioida ainoastaan laskennallisen H/K-suhteen perusteella. Hankkeella on paljon vaikutuksia, joiden rahallinen arvottaminen on mahdotonta. Erityisesti huomattavaa on, että valtaosa näistä vaikutuksista on erittäin positiivisia. Vaikutusten syntyminen vaatii kuitenkin pitkän ajan, arviolta noin 5-10 vuotta. Lautalla on alueen matkailun edistämisen ja imagon kannalta suuri merkitys Kolin ja Vuonislahden sekä edelleen Lieksan välisen yhteyden parantuessa. Lauttahanke tukee erityisesti Kolin alueen kehittämisstrategiaa (Koli Visio) ja alueen voimakkaasti kehittyvää matkailua. Laajemmin hanke tukee voimakkaasti koko Kolin ja Vuonislahden alueen kehittämistä ja voi muokata alueen maankäyttöä voimakkaasta itä-/länsijaosta tasapainoisemmaksi. Vaikutukset kohdistuvatkin siten Kolia laajemmalle alueelle. Uusi yhteys luo nykyistä paremmat edellytykset alueiden väliselle liikkumiselle ja luo uusien liikkujien potentiaalia koko alueella mm. kauempana sijaitsevien muiden matkailukohteiden yhteyksien lyhentyessä. Yhteyksien lyheneminen lisää myös Kolin ja Vuonislahden alueiden kanssakäymistä, parantaa laajemmin Pielisen itäpuolisten alueiden (mm. Ruunaa ja Lieksan keskusta) palvelujen saavutettavuutta sekä lisää yritysten välistä yhteistyötä ja laajentaa markkina-alueita. Tällöin voidaan varsinkin matkailuyritysten sekä matkailupalveluihin liittyvien yritysten liikevaihdon arvioida lisääntyvän sekä työllisyyden paranevan. Matkailuun panostaminen on yksi keskeisimmistä Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen painopistealueista. Koska Koli toimii koko maakunnan matkailuveturina, luo lauttayhteyden aikaansaaminen mahdollisuuksia laajemmalle, mm. Kolin ja Ruunaan alueet käsittävän matkailuyhteistyön kehittämiselle ja samalla positiivisten vaikutusten ulottamiselle laajemmin maakuntaan. Yhteiskuntataloudellisesti suurimmat säästöt saadaan liikenteen kokonaissuoritteen laskun myötä ajokustannussäästöinä. Suurimmat säästöt syntyvät ajoneuvo- ja onnettomuuskustannussäästöistä. Yksityistaloudellisesti merkittävimpänä hyötynä autoilijat kokevat lyhentyneen matkan ja sen myötä saatavan polttoainekustannussäästön. Hankkeen merkittävimmät negatiiviset vaikutukset kohdistuvat yleisen tien pitäjälle (Tiehallinto) lisääntyvinä väylänpitokustannuksina. Uudella lauttayhteydellä voi olla myös vaikutusta nykyisen matkailupainotteisen lauttayhteyden toiminnan kannattavuuteen ja jatkuvuuteen. Hankkeen toteutettavuuden suurimmat riskit liittyvät rahoitukseen. Lisäksi lauttahankkeen kannattavuuteen vaikuttavat oleellisesti sekä liikenne-ennusteen toteutuminen että lauttakustannusten realistisuus.

20 18 Pielisen lauttaliikenteen kehittäminen Vaikutustarkastelun perusteella voidaan todeta, että rahassa mitattavat vaikutukset muodostavat vain pienen osan koko hankkeen vaikutuksista ja valtaosaa positiivisista vaikutuksista ei voida arvottaa. Hankkeen todelliseen kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti se, kuinka korkealle hankkeen muut vaikutukset arvotetaan. Positiivisten vaikutusten suuren määrän ja merkittävyyden perusteella hanke voidaan todeta yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi. Lähteet: Asiantuntijahaastattelut, Erkki Wallenius, Tieliikelaitos, ja Kolin Visio - Strateginen suunnitelma Kolin alueen kehittämisestä Metsähallitus, puhelinkeskustelu, Markus Keskitalo Tiehallinto, Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä vuonna 2004 Tiehallinto, Tiehankkeiden arviointiohje Tiehallinto, Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje

Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje / 29/12/2003 / 1 Yleisohjeen tarkoitus Yhteiset periaatteet tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden arviointiin Lisäksi tarvitaan tarkempaa ohjeistusta ja menetelmiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus

Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus Tielaitos TIEHALLINTO Hyöty-kustannussuhde ja tiehankkeen kannattavuus Tie- ja liikennetekniikka Y H T E I S K U N T A T A L O U D E L L I N E N Kannattavuuslaskelma... H/K K A N N A T T A V U U S Hankearvioinnin

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Julkaisun nimi 1 Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2005 Kannen kuva: JT-Con. ISBN 951-803-606-3

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 21 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Juha Tervonen, Jukka Ristikartano Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010 Liikenneviraston ohjeita 21/2010 Liikennevirasto

Lisätiedot

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy

Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007. WSP Finland Oy Turvesuonkadun hypermarketin liittymän toimivuustarkastelut 17.10.2007 WSP Finland Oy 1. TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Työn tarkoituksena oli tutkia eri liittymäratkaisujen liikenteellistä toimivuutta Turvesuonkadun

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 6.8.2013 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2012 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2012.

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala

Itä-Uusimaa. Varsinais-Suomi. Etelä-Karjala Etelä-Savo. Päijät-Häme Kanta-Häme. Pohjois-Karjala 1 (28) Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 9.4.2008 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2007 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 20.4.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2009 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2009.

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 2.8.2010 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2010 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2010.

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011

Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 1 Tieliikenteen Tietokeskus Harri Kallberg 13.11.2012 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2011 Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2011.

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin

Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A CPC Finland Oy Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin Selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Miettinen Tuomas

Lisätiedot

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu

Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Pohjoisväylän - Helsingintien liittymän toimivuustarkastelu Tarkasteluperiaatteet Tarkastelussa arvioidaan Terholan liikekiinteistön rakentamisen vaikutuksia Pohjoisväylän ja Hesingintien liittymän toimivuuteen.

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin.

Tiedosto on tarkoitettu kohdistumaan vuoteen 2006. Liikenneonnettomuuksien jakaumien kohdalla on jouduttu turvautumaan vuoden 2005 tietoihin. 1 (29) 20.4.2007 TIELIIKENTEEN KUSTANNUSARVIO 2006 1. Tiedoston rakenne Tieliikenteen Tietokeskus on uudistanut vuosittain laadittavan tieliikenteen kustannusarvion koskemaan vuotta 2006. Merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

NIILONTIEN LIIKENNESELVITYS MUSTASAARI

NIILONTIEN LIIKENNESELVITYS MUSTASAARI NIILONTIEN LIIKENNESELVITYS MUSTASAARI 2013 Esipuhe Niilontien liikenneselvityksen tavoitteena on selvittää liikenteen nykytila ja ennustaa sen kehitystä, sekä antaa suosituksia toimenpiteistä. Tarkemmin

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA

MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA MELUNTORJUNNAN KEHITYS JA HAASTEET UUDELLAMAALLA ELYN NÄKÖKULMA Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus, Larri Liikonen 26.2.2015 1 MELUNTORJUNNAN KEHITYS Meluntorjunta alkanut Suomessa 1970 luvulla Ensimmäiset

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU

NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU NURMIJÄRVI OJAKKALANTIEN JA HELSINGINTIEN LIITTYMÄN LIIKENNEVALORATKAISU MUISTIO 30.11.2010 1-1 Päivämäärä 30/11/2010 Laatija Čapek Karel, Nyberg Johanna Tarkastaja Hyväksyjä SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B FCG Planeko Oy LIITE 4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Liikenneselvitys 25.3.2009 0545-D1019 FCG Planeko Oy Liikenne LIITE 4 1(5) Pelkosenniemi Pyhätunturin asemakaava, Osa-alue

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot