uutiset Kalateiden toimivuus täsmäseurantaan Lepakkotutkimukset tuulivoimahankkeissa uusia laitteita tutkimuksiin

Transkriptio

1 uutiset Ympäristökonsulttien tiedotuslehti 1/2012 Rannikon vedenalaiset luontotyypit luokitellaan Kalateiden toimivuus täsmäseurantaan Lepakkotutkimukset tuulivoimahankkeissa uusia laitteita tutkimuksiin

2 Juha Syväranta Allecon projektipäälliköksi UUTISET UUTISET UUTISET UUTISET UUTISET UUTISET UUTISET Alleco uusiin tiloihin Muutimme Herttoniemestä Lauttasaareen joulukuun alussa. Uusi toimistomme sijaitsee erinomaisella paikalla meren äärellä mikäpä sopisi paremmin meribiologiselle ja limnologiselle konsulttitoimistolle? Vuosaaren sataman valmistuttua vesistörakentamisen painopiste on siirtynyt pääkaupunkiseudulla kohti länttä. Siksi Lauttasaari onkin sijainniltaan ihanteellinen: työmaat näkyvät toimiston ikkunasta. Tätä kirjoittaessa kevättalven aurinko paistaa valoisaan avokonttoriin jo kutsuvasti. Veneentekijäntien toimistolle pääsee niin julkisilla, autolla kuin veneelläkin. Uudet tilat mahdollistavat seminaarien ja iltatilaisuuksien järjestämisen pienelle joukolle. Tervetuloa tutustumaan! Alleco Oy, Veneentekijäntie 4, Helsinki Jouni Kervinen aloittaa työt KaVeTu:n tutkijana Aikaisemmin Kervinen on työskennellyt tutkijana Helsingin yliopistossa mm. rehevien järvien kalakantojen arviointiin liittyneissä projekteissa. Maaliskuu 2012 Lehden ulkoasu: Wirasto Painatus: Helsingin painopalvelut 2Painettu 100% uusiopaperille Juha Syväranta aloitti Allecon palveluksessa toukokuussa 2011, kun viisi vuotta projektipäällikkönä toiminut Karoliina Ilmarinen siirtyi uusiin työhaasteisiin. Juhan vastuualueena ovat vedenalaistutkimuksiin liittyvien projektien konsultointi ja johtaminen. Työsarkaan ovat tähän menneessä kuuluneet muun muassa meriläjityksiin liittyvä silakan kututarkkailu Helsingin edustalla ja Suurhiekan merituulipuiston kasvillisuusja pohjakalaselvitykset. Uhanalaisten vuollejokisimpukoiden ja raakkujen inventointi on kuljettanut miestä läntisellä ja itäisellä Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla. Myös vedenalaisten luontotyyppien luokittelussa on riittänyt haasteita. Syväranta jatkaa Allecon maineikasta sukellusperinnettä: hän on valmistunut tutkimussukelluskurssilta Koulutukseltaan Syväranta on ekologi ja evoluutiobiologi. Hän on sukeltanut ja kuvannut veden alla vuodesta Juha on tehnyt luontokuvateokset niin Pohjois-Norjan kuin Helsingin luonnosta. Alleco voikin nyt vastata entistä paremmin tarpeisiin, joita asiakkailla on kuvamateriaalin tuottamiseksi veden alta. Paula Salomäki Ympäristötutkimus Yrjölään. Metsätalousinsinööri, luontokartoittajaopiskelija Paula Salomäki on palkattu Ympäristötutkimus Yrjölään. Paulan päävastuulla ovat kasvillisuusja luontotyyppikartoitukset sekä metsiin liittyvät selvitykset, kuten METSOinventoinnit ja virkistyskäytön suunnittelu. Paulan tavoitat numerosta Kotkasta kotoisin olevan Paulan kotikenttänä on Kaakkois-Suomi, jonka luonnossa hän kulkee usein kamera mukanaan. Tutkija Petri Karppinen on suorittanut hyväksytysti Näytteenotto ympäristötutkimuksissa -peruskurssin sekä Näytteenotto vesi- ja ympäristötutkimuksissa -erikoistumiskurssin. KaVeTu:n hakemuksesta Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Karppiselle Ympäristönäytteenottajan sertifikaatin pätevyysalanaan vesi- ja ympäristönäytteet. Envispec yritysten välistä yhteistyötä Envispec on kolmen ympäristöalan yhtiön Kala- ja vesitutkimus Oy:n, Alleco Oy:n, ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n välinen markkinointinimi, jonka alla pyrimme yhdessä tarjoamaan monipuolisempaa ympäristöalan osaamista. Toimeksiantomme liittyvät yleisemmin ympäristölupahakemusten edellyttämiin selvityksiin, velvoitetarkkailuihin ja ympäristövaikutusten arviointeihin. Rannikon vedenalaiset luontotyypit luokitellaan Riutta Suurhiekan matalikolla Perämerellä Juha Syväranta Itämeren luontotyyppien tilaa arvioiva HELCOM:n Red List työryhmä on päättänyt luoda uuden luokituksen. Järjestelmän on määrä kattaa koko Itämeri ja sisältää myös vanhojen luokitusten luontotyypit. Lisäksi sen pitää olla liitettävissä eurooppalaiseen EUNIS-luokitukseen. Työtä tehdään kansainvälisin asiantuntijavoimin. HELCOM:n asiantuntijatyöryhmässä ovat edustettuina kaikki Itämeren rantavaltiot Tanskaa lukuunottamatta, minkä lisäksi työhön on Pohjoismaisen ministerineuvoston sekä Ruotsin ympäristönsuojeluviraston (Naturvårdsverket) rahoituksella hankittu konsulttiapua suomalaiselta Allecolta ja ruotsalaisnorjalaiselta Aquabiotalta. Nämä konsulttiyhtiöt ovat olleet mukana useissa Itämeren vedenalaisten luontotyyppien luokittelu- ja kartoitushankkeissa, mikä varmistaa työn etenemisen suunnitellulla tavalla. HELCOM:n sihteeristö koordinoi hanketta ja lopulta viimeistelee valmiin luokitusjärjestelmän julkaistavaksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Itämeren vedenalaisia luontotyypeille on vuosien varrella luotu useita eri luokittelujärjestelmiä, joista nykyään tärkeimmät ovat HELCOM:n vuonna 1998 julkaisema Red list of marine and coastal biotopes and biotope complexes of the Baltic Sea, Belt Sea and Kattegat sekä Natura 2000 luontotyypit. Näistä kahdesta kattavampi on HELCOM:n järjestelmä. Se kuvaa luontotyyppien biologiaa kuitenkin liian ylimalkaisesti ja tietyllä luokittelutasolla voi esiintyä hyvin erilaisin perustein määriteltyjä luontotyyppejä. Esimerkiksi riutta (Reefs) esiintyy siinä useaan kertaan ja kahdella eri tasolla. Tätä ominaisuutta on vaikeaa sovittaa EUNIS-järjestelmään. Luontodirektiivissä määritellyistä Natura luontotyypeistä vain yhdeksän sisältää vedenalaista meriluontoa eikä järjestelmä kata koko merenpohjaa. Luokittelujärjestelmän kysyntä on viime aikoina kasvanut. EU:n Meristrategiadirektiivi ja Vesipuitedirektiivi sekä siihen liittyvät kansallisen lainsäädännön muutokset edellyttävät nykyistä tarkempaa ja kattavampaa luokittelua. Suomen rannikon vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU, Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi LuTU, NAN- NUT ja OILRISK ovat esimerkkejä hankkeista, jotka tarvitsevat pikaisesti yhteistä luokittelujärjestelmää vedenalaisille luontotyypeille. Myös tulevassa luonnonsuojelulain uudistamistyössä halutaan ottaa mukaan vedenalaisia luontotyyppejä, jolloin myös niiden suojelu on otettava huomioon. VELMU-hanke on kerännyt tietoa Suomen rannikon vedenalaisesta luonnosta vuodesta 2004 alkaen ja hanke jatkuu edelleen. Tuleva luokittelu suunnitellaan niin, että luontotyypit voidaan määrittää myös VELMU:ssa aikaisemmin kerättyjen aineistojen perusteella. Näin kaavoittajat ja merialueiden käytön suunnittelijat saavat käyttöönsä luontotyyppikarttoja ja voivat tulevaisuudessa ottaa huomioon myös vedenalaiset luontotyypit. Lisätietoja: Jouni Leinikki, Alleco Oy, puh

3 Kalateiden toimivuus täsmäseurantaan Ari Haikonen ja Petri Karppinen Kala- ja vesitutkimus Oy Laskurin tuottamaa dataa ja siluettikuva Kymijoen 81 cm:n pituisesta kalasta. erillinen kamerayksikkö, joka käynnistyy automaattisesti kalan uidessa laskurin läpi. Tällöin kalasta saadaan siluetin lisäksi valokuva tai videotallenne, josta selviää kalan laji sekä mahdollisesti sukupuoli ja alkuperä, mikäli istukkaat on merkitty rasvaeväleikkauksella. Aineistojen purku ja laitteiden toiminnan tarkastus on mahdollista tehdä modeemin välityksellä etänä. Vaikka laitteisto toimii luotettavasti ja tiedot tallentuvat automaattisesti, tulosten tulkinta ja raportointi vaativat kuitenkin asiantuntemusta. erilaisiin Islannin kalatie- ja kalalaskurikohteisiin. Arvokasta käyttökokemusta laitteen toiminnasta Etelä-Suomesta saa- tiin puolestaan syksyllä, kun asensimme kalalaskurin Kymijoen Koivukosken kalatiehen. Loppusyksyllä 2011 järjestettiin Helsingissä kalalaskuriseminaari, johon asiantuntijaesiintyjäksi saapui VAKI:n markkinointipäällikkö Benedikt Hálfdanarson Islannista. Taustatyö on nyt tehty ja kaudella 2012 olemme valmiita palvelemaan asiakkaitamme kalateiden toiminnan arvioinnissa sekä nousukalamäärien ja -lajiston seurannassa. Kalateiden toimivuuden arviointia voidaan tarvittaessa tarkentaa telemetriaseurannalla toteutettavilla kalojen käyttäytymistutkimuksilla. Lisätietoja VAKI -kalalaskurista saat Ari Haikoselta ja Petri Karppiselta, puhelimitse, sähköpostilla tai www. kalajavesitutkimus.fi Kala- ja vesitutkimuksen Ari Haikonen ja Petri Pietu Karppinen tutustuivat keväällä 2011 Islannissa VAKI -kalalaskureiden valmistukseen ja käyttöön. Samalla reissulla tutustuttiin myös useisiin VAKI -kalalaskuri islantilaisessa joessa. Vaellusesteen muodostavan putouksen yhteyteen louhittu kalatie, jonka yläpäässä on kalalaskuri. Islantilainen VAKI -kalalaskuri tuottaa täsmällistä tietoa kalatiessä kulkevien nousukalojen määrästä, koosta ja lajistosta. VAKI -kalalaskuri on käytännössä ainoa kalateiden seurantaan soveltuva laitteisto. Kala- ja vesitutkimus Oy toimii VAKI -kalalaskureiden edustajana Suomessa. VAKI -kalalaskuri on osoittautunut käyttökelpoiseksi työkaluksi nousukalamäärien dokumentointiin. Laskuri toimii parhaiten asennettuna kalatiehen. Suomessa laite on ollut käytössä Oulujoen Merikosken kalatiessä jo vuosia. Kymijoessa laskuri keräsi tietoa Koivukosken kalatiestä nousevista kalamääristä syksyllä Ruotsissa laskureita on käytössä useita kymmeniä, mm. Kalix-joella. Kalalaskurin toiminta Laskurin läpi uivasta kalasta tallentuu laitteeseen siluettikuva, havainnon ajankohta, kalan kulkusuunta sekä veden lämpötila. Kalalaskuriin voidaan yhdistää Kansallinen kalatiestrategia Kansallinen kalatiestrategia valmistui keväällä Kalatiestrategiassa todetaan, että kalateiden toimivuutta tulee seurata. Näin saadaan tietoa kalamääristä ja lajistosta, mutta myös mahdollisesta rakenteiden ja virtausten säätötarpeesta. Vastaavasti tulisi arvioida jo rakennettuihin kalateihin liittyvät tutkimus- ja seurantatarpeet. Tähän vaativaan tehtävään VAKI -kalalaskuri on omiaan. VAKI kalalaskuriseminaarit vuonna 2012 Paikka: Koblenz, Saksa Aika: Ohjelma: Luentoja sekä tutustuminen Mosel-joessa sijaitsevan kamerallisen kalalaskurin toimintaan Paikka: Gardermoen, Norja Aika: Ohjelma: Luentoja Lue lisää: 4 5

4 Teemu Virtanen, Biologitoimisto Vihervaara Rauno Yrjölä, Ympäristötutkimus Yrjölä Rauno Yrjölä, Ympäristötutkimus Yrjölä Lepakkotutkimukset tuulivoimahankkeissa uusia laitteita tutkimuksiin Lepakoita kartoitetaan nykyisin usein "lepakkodetektorin" eli ultraääni-ilmaisimen avulla. Laite paljastaa lepakoiden käyttämät korkeataajuiset äänet ja monet lajeista voidaan tunnistaa tuon äänen perusteella. Tuulivoimalat voivat muodostaa uhan muuttaville lepakoille, ja siksi viime vuosina on tehty runsaasti lepakkotutkimuksia tuulivoimahankkeissa. Pelkästään uhex tai direktiivilajien kartoittaminen ei ole järkevää kirjaa myös muu lajisto Monilta selvitysalueilta, erityisesti laajoilla yleiskaava-alueilta, kaavoittajat haluavat usein tietää vain uhanalaisuusluokitukseen tai direktiiveihin kuuluvan lajiston. Eli siis ne lajit, jotka vaativat erityistä huomiota kaavaa laadittaessa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, tavallinen lajisto ei aiheuta toimenpiteitä kaavoituksessa. Ja myös inventointi tulee halvemmaksi, samalla summalla voidaan kartoittaa laajempia alueita. Lepakoita on tutkittu sekä aktiivisesti kulkemalla että passiivisesti automaattitallentimien avulla. Aktiivitutkimuksessa tutkija kulkee yöllä alueella lepakkodetektorin kanssa. Passiivitutkimuksessa alueelle asennetaan yksi tai useampi automaattidetektori, jotka voivat olla paikalla viikoista kuukausiin. Muutonseurannan toteuttaminen edellyttää nimenomaan kohteen pitkäkestoista tarkkailua. Käytännössä tämä ei usein ole mahdollista ilman passiivista seurantaa laitteilla, jotka tallentavat lepakoiden öisen liikehdinnän joko videokuvaan tai ultraääneen perustuen. Videolaitteet eivät ole Suomessa yleistyneet, mutta äänitallentimia on ollut käytössä jo useita vuosia. Kesän kokemukset uusilla tallent imilla Vuonna 2011 otimme tuulivoimaloiden lepakkotutkimuksissa käyttöön Wildlife Acousticsin tallentimia. Valmistajan tuotteita oli tuolloin Suomessa ilmeisesti vain muutamia kappaleita lepakkotutkijoilla. Erona muiden valmistajien tuotteisiin on mm. se, että samalla laitteella voi tallentaa sekä ultraääntä että normaali taajuista ääntä. Tämä vakuutti meidätkin kokeilemaan, ja tilasimme ennen maastokauden alkua lisää tallentimia ja niiden lisävarusteita. Tallentimet olivat pääasiassa käytössä lepakoiden muuttotutkimuksissa. Ulkoisella akulla varustettuna tallennusaika maastossa pitenee, ja laitteen neljään muistikorttiin mahtuu kyllä dataa. Tallennusaika on ohjelmoitavissa kellonajan mukaan, tai jos syöttää laitteeseen sijaintinsa, ohjelmointi onnistuu myös auringon nousu- ja laskuaikojen mukaan. Kokeilimme myös erilaisia ohjelmointiyhdistelmiä, esimerkiksi yöllä lepakoiden äänitystä ja auringonnoususta lintuja. Tai yöllä vuorotellen lepakoiden ääniä, vuoroin lintuja. Kesän aikana tallentimiin kertyi havaintoja Ahvenanmaalta Savoon ja Pohjanmaalle ulottuvalta alueelta. Harvalukuisia lajeja olivat pikkulepakot, korvayököt ja yksi isolepakko. 17Ah kokoisella akulla tallennusaika oli noin kaksi viikkoa. Suuremmilla akuilla pärjäisi siis pidempään, mutta niiden raahaaminen maastoon ei aina ole helppoa. Yksi vaihtoehto on aurinkopaneeli, jota vaihtoehtoa selvitämme lisää tänä vuonna. Syksyllä alkoi laitteiden maahantuonti Syksyllä heräsi ajatus tallentimien maahantuonnista. Siinä vaiheessa laitteita sai Euroopasta vain muutamalta jälleenmyyjältä. Valmistaja suhtautui positiivisesti asiaan ja marraskuussa saimme lisää tallentimia sekä laatikollisen kaapeleita ja muita lisävarusteita. Samalla avasimme verkkokaupan kotisivuillemme. Laitteissa tapahtuu maailmalla koko ajan kehitystä. Wildlife Acousticsilta ilmestyi vuoden lopulla myös uusi käsitallennin EM3, jonka testausta maastokaudella odotamme innolla. Tavoitteena on, että laitteiden lisäksi pystymme tarjoamaan asiakkaille arvokkaita neuvoja ja vinkkejä äänitystutkimuksiin, oli kohteena sitten lepakot, linnut tai viitasammakot. Lainsäädäntö kuitenkin muuttuu. Direktiivilistat eivät ehkä niin nopeasti, mutta Suomen uhanalaisuusluokitus on nyt vaihtunut 10 vuoden syklillä. Käytännössä kaavoitus pitäisi siis saada vietyä läpi tuossa 10 vuoden jaksossa, jotta voitaisiin olla varmoja selvitysten ajantasaisuudesta kaavan hyväksymiseen asti. Näin ei tietenkään ole, vaan kaavoja tehdään koko ajan. Viimeisen vuoden aikana on vastaan tullut jo pari tapausta, joissa selvitykset on tehty vanhan uheksin aikana ja kaavaa hyväksytään nyt. Periaatteessa lajien tarkastelu on helppo tehdä takautuvasti, jos vain lajit olisivat tiedossa. Mutta useissa selvityksissä on raportoitu vain nuo tietyt lajit, ja muusta lajistosta ei ole tietoa, tai sitä ei ainakaan ole raporttiin laitettu. Ainakin lintujen, perhosten, sudenkorentojen ja kasvien osalta on melko pieni lisätyö pitää lajilistaa. Rasti ruutuun kun jonkun lajin on havainnut. Lajilista ei ehkä sinä vuonna tuo työhön mitään olennaista lisäarvoa, ja se ei välttämättä ole edes täydellinen, mutta viiden vuoden päästä sillä listalla voi olla indikaattoriarvoa: siellähän oli tuokin laji jossain. Luontotyyppien osalta asia ei oikein onnistu, koska vain pikaisesti jotakin talousmetsän kohtaa vilkaisemalla voi tehdä helposti väärän tulkinnan. Ja luontotyyppien uhanalaisuudessa ei kovin nopeita muutoksia tapahdukaan. Mutta lajit leviävät, katoavat ja siirtyvät yllättävänkin nopeasti. Eli eiköhän sovita, että kesän 2012 kartoituksissa joka alueella kirjataan lajilista ylös, vaikka se ei täydellinen olisikaan. 6 7

5 Envispec yritysten välistä yhteistyötä Panu Oulasvirta Sauli Vatanen Rauno Yrjölä Alleco suolaista ja makeaa Olemme vedenalaisen luonnon asiantuntijoita merellä ja sisävesillä Vesikasvillisuuskartoitukset Luontotyypit Simpukkatutkimukset Viistokaikuluotaukset Vaikutusarviot Seurantaohjelmat Käyttö- ja hoitosuunnitelmat TJ. Jouni Leinikki p Juha Syväranta VAKI -kalalaskuri myynti ja käytön opastus laitteiden asennus ja ylläpito aineistojen analysointi ja raportointi täyden palvelun leasing Kala- ja vesitutkimus Oy