Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista s. 16. Adhd ikääntyneillä elinikäperspektiiviä tarvitaan s. 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista s. 16. Adhd ikääntyneillä elinikäperspektiiviä tarvitaan s. 10"

Transkriptio

1 ADHD-liiton jäsenlehti Adhd ikääntyneillä elinikäperspektiiviä tarvitaan s. 10 Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista s. 16 Opetussuunnitelma on lupausasiakirja vanhemmille s. 20

2 a d h d-liitto ry adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Pakarituvantie 4, HELSINKI Puh PUHELINNEUVONTA maanantaista perjantaihin klo 9 11 Puh HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh Toimistosihteeri Arja Salo Puh Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh Kuntoutussuunnittelija Kaisa Parviainen Puh Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Järjestösuunnittelija Katja Suni Puh ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Minna Lindeqvist Puh Sähköpostit ovat muotoa ellei toisin mainita. ADHD-liiton toimisto on kiinni kesätauon ajan Normaaliin toimintaan palaamme jälleen maanantaina

3 s i s ä l l y s Tässä numerossa Kannen kuva Terhi Kakkonen 4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 7 Porina-nurkka ADHD-liiton kevätkokous sekä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät 8 ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset ja kiitokset 10 Adhd ikääntyneillä elinikäperspektiiviä tarvitaan 11 Adhd hos äldre, dags för ett livsloppsperspektiv 13 Kuntouttavassa työtoiminnassa ADHD-liitossa 14 Aikuisten adhd näkyvämmäksi 16 Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista 18 Ammattilaiset kaipaavat kipeästi tukea pienten lasten digipelaamisen käsittelyyn 20 Opetussuunnitelma on lupausasiakirja vanhemmille 21 Läroplansgrunderna är ett löfte för oss föräldrar 22 Sopeutumisvalmennuskurssin kuulumisia 24 ADHD-liiton toiminta vuonna Vertaistukiohjaajien sekä kokemuskouluttajien koulutusviikonloppu 28 Jäsenyhdistykset 30 Yhdistyksiltä 31 Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa vakavia puutteita 32 Kirjaesittelyt Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Pakarituvantie 4 (3. krs) HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh Toimitussihteeri/taitto Jari Hämäläinen puh Toimituskunta ADHD-liiton työntekijät sekä vaihtuvia avustajia Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 26. vuosikerta ISSN-L ISSN

4 p ä ä k i r j o i t u s Hyvät lukijamme Hyvät lehden lukijat, niin taas ollaan pika vauhtia melkein kesässä. Tuntuu siltä, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin vuodet vierähtävät. On kuitenkin ehtinyt tapahtua monia asioita, jotka ilahduttavat ja ihmetyttävät. Yksi näistä asioista on uusi sosiaalihuoltolaki, jonka tarkoitus on lisätä matalan kynnyksen palveluja. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan huhtikuussa Uuden sosiaalihuoltolain mukaan pitää yksilöllinen palvelutarpeen arviointi tehdä heti asiakkuuden alussa ja asiakkaalle nimetään oma työntekijä. Tällä pyritään jatkuvuuteen eli siihen, ettei joka kerta tarvitse aloittaa tilanteen selvittämistä alusta. Tätä toimintamallia on noudatettava kaikkien asiakkaiden palveluissa. Uudella lailla pyritään vaikuttamaan siihen, että asiakkaalla olisi mahdollisimman helppoa hakeutua ajoissa palveluiden piiriin. Palveluista tiedottaminen on myös olennainen osa kokonaispakettia. Kotipalvelun elvyttäminen tässä laissa on erityisesti ilahduttanut meitä täällä liitossa. Kunnan on jatkossa järjestettävä lapsiperheelle kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi. Ennen tätä palvelua on voinut kunnissa saada ainoastaan lastensuojelun asiakkaana. Kun perhe ei ole ollut tai halunnut lastensuojelun asiakkaaksi, on palvelu voinut jäädä saamatta. Kotipalvelun lisäksi myös muita ehkäiseviä palveluita voi jatkossa saada yleisinä perhepalveluina. Näitä palveluja ovat esim. perhetyö, tukiperheet/-henkilöt ja vertaisryhmät. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi lain keskeisistä tavoitteista. On osoittautunut, että kaikki nuoret eivät osaa hakea nuorisotakuun mukaista opiskelu- tai työpaikkaa. Myös näiden paikkojen käyttäjien kesken on keskeyttäneiden määrä suuri. Nuorisopalvelutakuulla, johon sisältyvät oma työntekijä, moniammatillisen palvelutarpeen arviointi, sosiaalinen kuntoutus ja muut yhteistyössä tapahtuvat palvelut, pyritään ongelmia ratkaisemaan alle 25-vuotiailla aikaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin yhdessä nuoren kanssa. Nuorten tarvitsema sosiaalinen kuntoutus voi olla esimerkiksi arkielämän taitojen oppimista, jossa vahvistetaan onnistumisen kokemuksia. Laissa on säädetty myös ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus, joka koskee mm. opetustoimea, poliisia sekä sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä. Tätä velvoitetta käytetään silloin, kun henkilö ei itse ole ollut tietoinen tarpeestaan ja palvelusta olisi apua ja tukea. Kaikkien yllä mainittujen palveluiden taustalla on yhteistyö oman työntekijän ja asiakkaan kanssa, jotta asiakas voisi mahdollisimman hyvin osallistua oman tilanteensa arviointiin, ja arvioida mitkä palvelut hänelle sopivat parhaiten. Lailla pyritään varmistamaan myös palvelujen laatu ja sen kehittyminen. Lisätietoja: Lukuiloa ja ihanaa kesää toivotellen! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 4

5 p u h e e n j o h t a j a n pöydän ääreltä Kohti kesää Niin vain tuli tänäkin vuonna se hetki, kun koivuihin puhkeavat hiirenkorvat ja aamulla saa töihin lähteä lintukuoron säestämänä. Tätä kirjoittaessani olen jo nähnyt ensimmäiset leskenlehdet ja tuntenut auringon lämmittävät säteet ihollani. Enää ei olla kaukana kesästä. Kulunut talvi on ollut ADHDliitossa hyvin tapahtumarikas ja työntäyteinen. Viime syksynä uusiin tiloihin muuttanut toimiston väki on tehnyt töitä upealla otteella siitä kertovat niin tapahtumien, kurssien kuin vertaistukiryhmienkin lukumäärä. Liekö sitten kohderyhmästäkin riippuvaista, mutta ADHD-liitossa ei edetä ainoastaan askel kerrallaan, meillä otetaan aimo harppauksia eteenpäin. Samaa virtaavaa energiaa oli ilmassa, kun yhdistysväki kokoontui Helsinkiin puheenjohtaja- ja sihteeripäiville. Oli hienoa tavata! Ja ennen kaikkea huomata kuinka aktiivisia toimijoita kentältä löytyykään. Minä olen ihan varma siitä, että tämä porukka saa vielä ihmeitä aikaan. Pikkuhiljaa on kuitenkin aika laskeutua kohti kesää ja ansaittuja lomia. Ja voi kuinka sitä onkaan odotettu! Ainakin minun perheessäni nuoret miehet kuopivat jo lähtökuopissaan, kesäloman lähestyessä, kuin orivarsat kevätlaitumella. Eivät ehdi turhia murehtia, elämä odottaa. Muistan hyvin tuon tunteen ja tunnen vieläkin nenässäni tuoksut kouluvuoden viimeisiltä päiviltä. Tuomen tuoksuun sekoittuivat tuoksut pölisevältä hiekkakentältä, kun istuimme koulun rappusilla ja teimme voikukkaseppeleitä. Siihen aikaan kesä tuntui kestävän ikuisesti. Omasta puolestani toivotan jokaiselle lukijalle rentouttavaa ja lämmintä kesää. Samalla haastan kaikki mukaan toteuttamaan myös itselleni asettamaani tavoitetta: Tänä kesänä lupaan joka päivä tehdä vähintään yhden asian vaan ja ainoastaan omaksi ilokseni. Oli se sitten kupillinen kahvia aamuauringossa, suklaajäätelö lounastunnilla tai lempirunojen lukemista iltahämärässä - mitä tahansa mikä tuo minulle iloa juuri sillä hetkellä. Kannattaa kokeilla - jokainen meistä on hemmotteluhetkensä ansainnut! Lämpimin halauksin Minna Lindeqvist puheenjohtaja ADHD-liitto ry 5

6 l i i t t o ilmoittaa Teleoperaattori Tele Finland on lähtenyt mukaan tukemaan ADHD-liiton toimintaa sinäkin voit olla mukana! Nyt kannattaa hankkia edullinen Tele Finlandin liittymä, koska jokaisesta uudesta tai toiselta operaattorilta siirretystä liittymästä Tele Finland maksaa ADHD-liitolle 50 lahjoituksen, joka käytetään ADHD-oireisten perheiden hyväksi tehtävään työhön! Näin se toimii: 1. Mene Tele Finlandin verkkokauppaan osoitteeseen 2. Valitse itsellesi ja perheellesi edulliset liittymäpaketit 3. Syötä tilauksen yhteydessä koodi BA29700 sille varattuun paikkaan. Koodin voi syöttää kaikkiin uusiin numeroihin (myös nettiliittymät esim. tabletteihin!) sekä Saunalahdelta ja DNA:lta siirrettäviin liittymiin. Liittymän tilaukseen menee vain 5min ja Tele Finland hoitaa kaikki loput puolestasi saat pitää vanhan numerosi etkä sitoudu mihinkään! Lahjoitus maksetaan ADHD-liitolle, kun liittymä on ollut aktiivisena 6kk. Välittävänä ja erityisesti lapsiperheille suunnattuna operaattorina Tele Finland haluaa olla mukana auttamassa lapsiperheiden hektistä arkea ole sinäkin! Laitathan siis koodia ja sanaa liikkeelle myös kaikille lähipiirisi potentiaalisille liittymän hankkijoille, niin kerätään yhdessä iso potti. =) Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto ADHD-liiton jäsenet saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista: Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot Salla hotelli ja loma-asunnot Saariselkä hotelli ja loma-asunnot Ylläs Saaga hotelli ja chalets Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Levi ja Ellivuori Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset. Loma-asunnoissa, Villas-asunnoissa ja Ylläs Chaletissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa minimimajoitus 2 vrk, Ylläs Chaletissa 3 vrk. Varaukset tai , Käytäthän varatessasi koodia: ADHD15 6

7 p o r i n a-nurkka Porina-nurkka Terveiset raportoinnin ja hakupapereiden ääreltä! Porina on raportoinut rahoittajallemme RAY:lle vuosien 2013 ja 2014 työmme tuloksia. Mahtavista tuloksista saamme kaikki olla ylpeitä! Uusia vertaisryhmiä on syntynyt 14, joihin on yli 100 ryhmäläistä saanut osallistua. Suuri kiitos ryhmäohjaajille ja muille taustavaikuttajille, jotka ovat mahdollistaneet ryhmien toimimisen! Yhdessä olemme järjestäneet 66 eri tilaisuutta, joihin on osallistunut reilusti yli 1000 kuulijaa. Tämä se on vaikuttavaa työtä, jos jokin! Toukokuun lopussa jätämme RAY:lle kohdennetun avustushakemuksen (Ak), jolla haemme rahoitusta kahteen vertais- ja kokemustoiminnan suunnittelija -vakanssiin. Mikäli rahoitusta saamme, tulevat työntekijät sijoittumaan Ouluun ja Helsinkiin. Työntekijöiden työnkuva muodostuu Porina- ja ADHD-Kokemusosaajatoiminta käyntiin! -projektien kehittämistä vertais- ja kokemustoiminnasta. Molemmat projektit päättyvät tänä vuonna ja niinpä lujasti toivomme, että saamme kyseiset työnkuvat vakiinnutettua. Jännitettävää riittää, koska RAY:n päätöksen tiedämme vasta jouluna. Nyt tarvitaan jokaisen peukut pystyyn! Huhtikuussa avasimme nettisivuillemme Vertais- ja kokemustoiminta osion. Sivuilta vertaisryhmäohjaajat löytävät tietoa koulutuksista, materiaalia sekä Porina-tietoa. Sivuille on koottu myös tieto liittomme kokemusosaajatoiminnasta, tilausohjeet ym. Sivuilta löydätte myös tietoa Suomessa tällä hetkellä toimivista jäsenyhdistystemme vertais- ja harrasteryhmistä. Ryhmiä on yhteensä 76, mahtavaa eikös vain! Tämäkin luku osoittaa jäsenyhdistystemme olevan todella aktiivisia ja toimeliaita. Aktiivisuuttanne tarvitsemme myös siihen, että ryhmätiedot ovat ajan tasalla. Jokaisen ryhmäohjaajan ja jäsenyhdistyksen tuleekin huolehtia omien tietojen paikkansa pitävyydestä. Muutokset ryhmätiedoissa ilmoittakaa Kaisalle puh , Aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Terkuin Kaisa Miitinkejä eli vertaisryhmäohjaajien tapaamisia ja koulutuksia löydät ADHD-liiton verkkosivuilta osoitteesta Kaisa Humaljoki projektipäällikkö puh adhd-liitto.fi com/porina Aikuisen adhd avoin yleisötilaisuus to klo Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, Lahti Tilaisuuden järjestää Lahden ADHD-yhdistys ry yhdessä ADHD-liiton Porina-projektin kanssa. ADHD-liiton kevätkokous sekä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät ADHD-liiton kevätkokous sekä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät pidettiin tänä vuonna Hotelli Seurahuoneella Helsingissä. Hienon ympäristön, keväisen ilman ja mukavan ilmapiirin puitteissa käsiteltiin liiton sääntömääräisiä asioita kevätkokouksessa. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä kuultiin vapaaehtoistoiminnan kyselyn tuloksia ja saatiin tietoa yhdistystoiminnasta. Liittokokouksen merkeissä nähdään taas syksyllä Tampereella. Teksti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry Kuvat Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry 7

8 a d h d-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti ADHD-kokemusosaajaprojektin Hei ADHD-lehden lukijat! Kirjoitan teille viimeisen kerran ADHD-kokemusosaajaprojektin tiimoilta. Puolitoista vuotta kestänyt projekti päättyy tähän kesään, ja haluan kiittää kaikkia adhd-oireisia, läheisiä, ADHD-liiton ja jäsenyhdistysten väkeä, kokemusosaajia, yhteistyökumppaneita sekä kaikkia kohtaamiani ihmisiä ja kaikkia projektin toiminnan suunnittelussa, järjestämisessä ja sen mahdollistamisessa mukana olleita tahoja. Erityiset kiitokset ADHD-liitolle, Essi Jäntti Raha-automaattiyhdistykselle, Innokylälle, Verutumille sekä Vaasan oppisopimustoimistolle, jotka mahdollistivat oppisopimuksella työllistymiseni projektiin sekä valmistumiseni tuote/palvelukehittäjän erikoisammattitutkintoon. On ollut ilo tutustua ADHD-liiton toimintaan ja työntekijöihin olemalla myös itse yksi heistä. Olen kiitollinen kaikesta oppimastani, ja olen saanut paljon eväitä reppuun tulevaisuutta varten. Kiitos yhteistyöstä ja hienosta mahdollisuudesta adhd-tietoisuuden lisäämiseksi! ADHDkokemusosaajaverkosto käyntiin! Adhd-kokemusosaajaprojektin toiminta-aika ja resurssit olivat pienet, mutta saimme paljon aikaan ja tästä on ADHD-liiton hyvä jatkaa. Virallisen nimensä mukaisesti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti on saavuttanut tavoitteensa. Nyt ADHD-liitolla on oma kokemusosaajaverkosto ja rekisteri, josta löytyy 20 upeaa koulutettua kokemusosaajaa, sekä malli adhd-kokemusosaajien 8

9 a d h d-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti terveiset ja kiitokset kouluttamiseen ja verkoston toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Verkosto koostuu adhd-kokemusosaajakoulutuksen lisäksi eri kokemus-alkuisten koulutusten käyneistä adhd-diagnoosin omaavista henkilöistä ja läheisistä, jotka ovat ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäseniä. Kokemusosaajia löytyy tällä hetkellä neljältätoista eri paikkakunnalta (Haapavesi, Helsinki, Hämeenkyrö, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Kokkola, Kouvola, Lieto, Mikkeli, Raahe, Turku, Tornio, Vaasa). Kokemusosaajat jakavat kokemuksensa adhd-tietoisuuden lisäämiseksi. Kokemusosaajamme ovat toimineet kokemustehtävissä muun muassa kokemuspuhujana oppilaitoksissa, koulutuksissa ja luennoilla sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille, ammattilaisille sekä asiakkaille, kokemusasiantuntijana työryhmissä, yhdistysten ja liittojen tilaisuuksissa, leireillä, elävänä kirjana ja median haastatteluissa. Toivottavasti kokemusosaajat pääsevät jakamaan osaamistaan yhä enemmän ja erilaisille tahoille. Kokemusosaajien tukemisen ja työnohjauksen suunnittelusta ja käynnistämisestä ADHD-liitossa vastaa liiton Porina-projekti. ADHD-kokemusosaajamalli ADHD-liiton kokemusosaajamallia on kehitetty valtakunnallisen kokemuskoulutusverkoston kokemuskoulutusmallin pohjalta vastaamaan ADHD-liiton sekä adhd-oireisten tarpeisiin. Adhd-kokemusosaajamalli koostuu kahdesta osasta, verkostonsekä koulutuksen malleista. Malli on vapaasti hyödynnettävissä myös muiden kokemustoimintaa järjestävien tahojen toiminnassa, ja erityisesti mallia voidaan hyödyntää neuropsykiatrisesti oireilevien tai oppimishäiriöistä kärsivien henkilöiden kokemuskoulutuksessa. Osa materiaaleista tulee löytymään ADHD-liiton verkkosivuilta. Verkoston malliin sisältyy muun muassa: Adhd-kokemusosaajaverkoston toimintamalli ja palvelupolku, kokemusosaajarekisteri, kokemusosaajan perustietolomake, tietosuoja/rekisteriseloste, kokemusosaajan tilauslomake, palautelomake kokemusosaajan esityksestä sekä malli kokemusosaajatoiminnan seurantaan. Koulutusmalliin sisältyy muun muassa: Adhd-kokemusosaajakoulutuksen toimintamalli ja palvelupolku, asiakasprofiilit, koulutuksen rakenne ja ohjelma, koulutusmainos, hakulomake, haastattelu koulutukseen hakijoille sekä malli sähköisen alustan käytöstä. Malliin kuuluvat myös koulutusmateriaalit, kuten ennakkotehtävät, välitehtävät, tietoa kokemustoiminnasta, case-harjoitus, adhd-tietoa kokemusosaajille hyödynnettäväksi, materiaalia esiintymisestä, kouluttamisesta, erilaisesta oppimisesta, palautteen vastaanottamisesta, voimavaroista, malleja oman tarinan rakentamiseen, adhd-henkilön haastattelu opiskelijahaastattelijoille, palaute- ja arviointilomakkeita, kokemusosaajan tietolomake ja pätevyystodistus sekä koulutuksen järjestäjille malli palautteen antamiseen ja kokemusosaajista tiedottamiseen. Kokemusosaajaprojektin päättymisen myötä minun työni ADHDliitossa päättyy ja luovutan kokemusosaajamallin luottavaisin mielin ADHD-liiton osaavan henkilökunnan käsiin, (liiton kokemustoiminnan yhteyshenkilönä Kaisa Humaljoki) ja toivon että mallista on hyötyä ja iloa pitkäksi aikaa eteenpäin. Toivotan onnea ja menestystä ja antoisia hetkiä meille kaikille kokemusosaajatoiminnan parissa. Tavataan taas! Minun työni adhd-asioiden parissa jatkuu vapaaehtoisena Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen toiminnassa sekä Elämää ADHD:n kanssa -kirjaa työstäen. Myös työni kokemusosaaja-asioiden parissa jatkuu niin itse kokemusosaajana toimien kuin Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen kokemusosaajatoimintaa kehittäen. Suunnitelmissa on myös uusia hankkeita adhd-tiedon ja tuen lisäämiseksi, mutta niistä hyvät lukijat saatte kuulla lisää myöhemmin. Toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille. Varmasti tapaamme vielä kokemusosaaja-asioiden sekä muiden adhd-asioiden merkeissä! Ja kokemusosaajat, nähdään kokemusosaajien jatkokoulutuksessa Jyväskylässä Teksti Essi Jäntti Kuva Timo Annanpalo Tutustu ADHD-liiton kokemusosaajatoimintaan tai tilaa kokemusosaaja osoitteessa: 9

10 Adhd ikääntyneillä elinikäperspektiiviä tarvitaan Adhd-oireiden ikääntyneille henkilöille aiheuttamiin vaikeuksiin kiinnitetään harvoin huomiota. Usein oireisilla on suuria vaikeuksia selviytyä arjesta. Niinpä myös ikääntyneiden henkilöiden adhd-oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on haaste terveyden- ja sairaanhoidolle. Neuropsykologi Taina Guldberg-Kjär selvitti Göteborgin yliopistossa tekemässään väitöskirjassa, missä määrin lapsuuden adhd-oireita on jäljellä vielä myöhäisemmällä iällä. Tutkimus perustui itsearviointikyselyyn, joka tehtiin yli henkilölle. Kyselyyn vastanneet olivat vähintään 65 vuotta täyttäneitä. Tutkimuksen mukaan henkilöt, joilla oli lapsena ollut adhd-oireita, kokivat lapsuutensa yleisesti ongelmallisemmaksi ja katsoivat myös vanhemmalla iällä terveytensä olevan heikompi. Taina Guldberg-Kjär teki myös erillisen kliinisen seurantahaastattelun 60 henkilölle. Niiden pohjalta hän saattoi todeta, että adhd seuraa mukana eri ikäkausina. Puolella niistä vastanneista, joilla oli omien sanojensa mukaan ollut lapsena adhd-oireita, oli vielä vanhemmalla iällä oireita siinä määrin, että heidät voitaisiin diagnosoida adhd-problematiikan perusteella, Taina Guldberg-Kjär sanoo. Henkilöt, joilla oli oman arvionsa mukaan adhd-oireita, kertoivat myös, että heillä oli ollut vaikeuksia arjesta selviämisessä koko elämänsä ajan. Tämä on haaste terveyden- ja sairaanhoidolle, sillä iäkkäiden määrä ja osuus koko väestöstä kasvaa voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Kapasiteettia ikääntyneen väestön adhd-oireiden tunnistamiseksi on lisättävä. Taina Guldberg-Kjärin mukaan aikuisten adhd-oireiden selvittämisessä käytettäviä itsearviointiasteikkoja voidaan hyvin käyttää myös ikääntyneillä henkilöillä. Koetut ongelmat lapsuudessa ja subjektiivinen näkemys omasta heikommasta terveydestä sekä muistista ovat tulostemme perusteella sidoksissa myös ilmoitettujen adhd-oireiden määrään. Tämä voi olla kliinisesti 10

11 ratkaiseva tekijä, kun pyritään tunnistamaan ikääntyneiden henkilöiden mahdollinen adhd-historia. Differentiaalidiagnostisesta näkökulmasta voidaan myös kysyä, miten ikääntyneen väestön adhd-oireet voidaan erottaa masennuksesta, mahdollisesta dementiasta tai muista psykiatrisista oireista, jotka voivat muistuttaa adhdoireita. Ikääntyneiden henkilöiden adhdproblematiikan tunnistamiseen liittyy sekin tärkeä näkökohta, että vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Ruotsissa neljänneksen väestöstä arvioidaan olevan vähintään 65-vuotiaita vuoteen 2060 mennessä. Adhd-oireiden huomioiminen vanhus- ja elinikäperspektiivistä onkin terveyden- ja sairaanhoidolle todellinen haaste. Tulostemme perusteella voidaan väittää, että adhdselvitystä on harkittava potilaan iästä riippumatta. Muutoin vaarana on, että monet joutuvat edelleen kärsimään adhd-oireistaan saamatta riittävästi tietoa tilastaan ja kokemiensa vaikeuksien syistä, joihin pystyttäisiin puuttumaan, jos kyseiset henkilöt saisivat ammattiapua. Väitöskirjaprojektin yleisenä loppupäätelmänä ja suosituksena on, että tulevissa adhd-tutkimuksissa oireita on tarkasteltava elinikäperspektiivistä, jotta ikääntyneen väestön adhdoireita ymmärrettäisiin paremmin. Tulevissa tutkimuksissa on myös pyrittävä systemaattisesti arvioimaan tekijöitä ja hoitomenetelmiä, joilla voidaan minimoida adhd-ongelmien negatiivisia vaikutuksia potilaan koko elinaikana. Meidän täytyy ymmärtää ikääntyneiden henkilöiden adhd-oireita paremmin. Tulevissa tutkimuksissa on pyrittävä systemaattisesti arvioimaan tekijöitä ja hoitomenetelmiä, joilla adhd-ongelmien aiheuttamia vaikutuksia voidaan lievittää henkilön koko elinaikana, Taina Guldberg- Kjär sanoo. Väitöskirjan otsikko: ADHD in old age Self-rated symptoms and Clinical information from a Population- Based Swedish Sample Aged 65 and older. (2013). Vastaväittäjä: Dr Sandra Kooij, Expertise Center ADHD in Adults, PsyQ, Haag, Alankomaat. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa Teksti Taina Guldberg-Kjär neuropsykologi/ft Göteborgin yliopisto Adhd on lyhenne sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Adhd-oireita ovat tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja ylivilkkauden ongelmat. Oireet voivat ilmetä yksittäin tai yhdessä. Adhd on yleinen toimintarajoite: noin viidellä prosentilla lapsista on adhd-oireita, ja ongelmat jatkuvat usein myös aikuisiällä. Adhd hos äldre, dags för ett livsloppsperspektiv De svårigheter adhd orsakar äldre uppmärksammas sällan. Ofta handlar det om stora svårigheter att hantera vardagen. Att kunna identifiera och förstå adhd-symtom även i den äldre befolkningen är därför en utmaning för hälso- och sjukvården. Neuropsykologen Taina Guldberg- Kjär undersökte i sin avhandling vid Göteborgs universitet i vilken grad symtom på adhd i barndomen finns kvar hos äldre. Hennes studie byggde på en självskattningsenkät bland fler än 1500 personer, 65 år eller äldre. I studien framkommer att de som hade adhd som barn också upplevde barndomen allmänt som mer problematisk och upplever också en sämre hälsa som äldre. Taina Guldberg-Kjär följde också upp 60 personer med separata kliniska intervjuer. Utifrån dessa kunde hon konstatera att adhd verkligen följer med upp i åldrarna. Hälften av dem som sade sig ha haft adhd-symtom som barn, visade också som äldre symtom i sådan omfattning att de skulle kunna diagnosticeras med kvarvarande adhd-problematik, säger Taina Guldberg-Kjär. Personerna med självskattade adhd-symtom uppgav också att de hade svårigheter i sin vardag, och att så varit fallet under hela livet. Detta innebär en utmaning för hälso- och sjukvården med tanke på att både antalet och andelen äldre ökar kraftigt över hela världen. Kapaciteten att identifiera adhd bland äldre behöver öka. Taina Guldberg-Kjär kan dock konstatera att de självskattningsskalor som används för att fånga upp adhd-symtom bland vuxna också fungerar bra för äldre. Upplevda problem i barndomen i allmänhet och subjektivt upplevd sämre aktuell hälsa och minne är 11

12 utifrån våra resultat också relaterade till antalet rapporterade adhd symtom, vilket kan vara kliniskt avgörande när man söker identifiera eventuell adhd historik hos äldre. I ett differentialdiagnostiskt perspektiv aktualiseras också frågor om hur vi kan differentiera adhd hos äldre från depression, möjlig demens eller andra psykiatriska tillstånd som kan ha likheter med adhd symtomen. En annan viktig aspekt för att kunna identifiera adhd problematik hos äldre är det faktum att andelen äldre ökar kraftigt över hela världen. I Sverige där vår studie genomfördes förväntas 25% av befolkningen vara 65 år eller äldre år Detta faktum gör det till en verklig utmaning för hälso- och sjukvården att uppmärksamma adhd i ett äldre- och livsloppsperspektiv. Våra resultat ger argument för att en adhd utredning ska övervägas oberoende patientens ålder då många riskerar ett fortsatt lidande på grund av adhd utan tillgång till adekvat kunskap om sig själva och därmed till orsakerna för sina upplevda svårigheter vilka skulle kunna behandlas om de fick tillgång till professionell hjälp. En generell slutsats och rekommendation från avhandlingsprojektet är att fortsatta studier av adhd fordrar ett livsloppsperspektiv, i synnerhet om vi bättre ska kunna förstå adhd symtom hos de äldre. Den fortsatta forskningen bör även inriktas på att systematiskt utvärdera faktorer och behandlingsåtgärder som kan minimera de negativa effekterna av adhd problem under hela livsloppet. Vi behöver bättre förstå adhdsymtom hos de äldre. Den fortsatta forskningen måste inriktas på att systematiskt utvärdera faktorer och behandlingsåtgärder som kan minska effekterna av adhd-problem under hela livet, säger Taina Guldberg-Kjär. Avhandlingens titel: ADHD in old age - Self-rated symptoms and Clinical information from a Population- Based Swedish Sample Aged 65 and older. (2013). Opponent: Dr Sandra Kooij, Expertise Center ADHD in Adults, PsyQ, The Hague, The Netherlands. Avhandlingen kan hämtas på: hdl.handle.net/2077/33241 Taina Guldberg-Kjär neuropsykolog /FD Göteborgs universitet Adhd står för Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Symtomen vid adhd är problem med uppmärksamhet, impulskontroll och överaktivitet. Symtomen kan förekomma var för sig eller i kombination med varandra. Adhd är en vanlig funktionsnedsättning, cirka fem procent av alla barn har adhd och problemen finns ofta kvar i vuxen ålder. 12

13 Kuntouttavassa työtoiminnassa ADHD-liitossa Ilkka Nygrén Olen 28-vuotias adhd-aikuinen, minulla on myös Aspergerin syndrooma. Työhistoriani on ollut pätkittäinen ja koostunut hyvin sekalaisista töistä. Koulutukseltani olen ylioppilas. Perheeseeni kuuluu vaimo ja poika, myös heillä on adhd ja autismin kirjon diagnoosi. Kuntouttava työtoiminta kevyenä ponnahduslautana työelämään toimi kohdallani paremmin kuin oppikirjassa. Aloitin työtoiminnan lokakuussa ja nyt tätä kirjoittaessani huhtikuussa olen ollut jo kaksi kuukautta kokopäiväisessä palkkatyössä, ei huonompi kehitys alle puolessa vuodessa. Työnkuva liitossa kokonaisuutena vastasi hyvin odotuksiani. Pääsin tekemään monipuolisesti työtehtäviä ja kehittämään niiden sisältöjä. Pystyin edistämään asioita omasta näkökulmastani ja tarjoamaan työyhteisölle vaihtoehtoisen näkemyksen suoraan adhd-oireisen silmin. Koin, että molemmat osapuolet saivat tästä paljonkin hyötyä ja uskon, että yhteinen tekeminen vain jatkuu. Vertaistuki ja osallisuus ovat itselleni tällä hetkellä kaksi selkeää pääteemaa, joihin olen keskittynyt. Osallisuus on selkeästi näistä kahdesta se, jonka edistämisessä olen vielä ensimmäisellä portaalla. Osallisuuden lisäämisessä katson itse tärkeimmiksi asioiksi, joihin voin vaikuttaa selkeästi, kolme pääteemaa. 1. Itsenäisen toiminnan, niin yhdistyksissä kuin tapahtumien järjestelyissä, mahdollistaminen. 2. Oma esimerkki, vaikuttamisen mahdollisuuksien löytäminen ja verkostojen luominen. 3. Sidosryhmien kouluttaminen mahdollistamaan osallisuutta. Olen toiminut kentällä viimeiset vuodet aktiivisena yhdistystoimijana ja työskennellyt myös kokemusosaajana. Viime aikoina olen aktivoitunut erityisesti vertaistoiminnan parissa. Olen ollut viimeisten vuosien aikana perustamassa useita ryhmiä ja vedän niistä tällä hetkellä kahta itse. Viimeisen vuoden aikana olen pyrkinyt kehittämään vertaistoimintaa seuraavalle tasolle. Pitkään ryhmissä käyneenä ja niitä vetäneenä olen huomannut, että monilla pidempään mukana olleilla on samansuuntaisia näkemyksiä kuin itsellänikin siitä, mitä hyvä vertaistoiminta on ja mitä se voisi olla. Usein ensivaiheessa vertaistoiminnassa on tärkeintä päästä purkamaan omaa tuoreeseen diagnoosiin liittyvää hämmennystä. Ryhmät koostuvat usein vapaamuotoisesta keskustelusta ja kokemusten vaihdosta. Kuitenkin pidempään ryhmissä olleena aloin kaivata jotain lisää, ja tyypillisesti pelottomana ja kokeilunhaluisena aloin pohtia, mitä kaikkea tämä voisi olla. Ensimmäinen selkeä asia oli ryhmien pysyvyys. Sama porukka kokoontuisi eri teemojen äärellä ja ryhmän kaari olisi jatkuva, ei ainaisia esittäytymiskierroksia, ei aina samojen perusasioiden läpikäymistä. Niinpä päätin, että perustan määräaikaisen suljetun vertaistukiryhmän, joka aloittikin toimintansa marraskuussa Ryhmä herätti välittömästi kiinnostusta ja tuli selkeästi oikeaan aikaan. Hakemuksia ryhmään tuli 27, joista ryhmään pääsi 14. Toinen selkeä asia, jota kaivattiin, oli syventävä tieto vertaisuuden lisäksi. Minulla oli jo aiemmin hyviä kokemuksia leiritoiminnan yhteydessä järjestetyistä luennoista yhdistettynä vertaistuelliseen keskusteluun. Niinpä otin myös tämän näkökulman osaksi uutta suljettua vertaisryhmää. Meillä on käynyt useita alan ammattilaisia eri sektoreilta puhumassa ja keskustelemassa ajankohtaisesti puhuttavista aiheista. Esimerkkinä mainittakoon Johanna Fabritius, jonka aiheena oli neuropsykiatrinen kuntoutus sekä Reetta Sollasvaara, joka puhui haastavasta käyttäytymisestä. Ryhmän strukturoinnissa, kokoonpanossa ja luentojen, keskustelun ja vertaistuen tasapainossa on vielä kehittämisen varaa, mutta tähän tuleekin suhtautua eräänlaisena pilottihankkeena. Työni jatkuu nyt uusissa merkeissä ja kohti uusia haasteita. Teksti Ilkka Nygrén Kuva Saila Nygrén 13

14 Aikuisten adhd näkyvämmäksi Olen tänä keväänä valmistuva terveydenhoitajaopiskelija ja olen suorittanut prosessin, jota pidin itselleni mahdottomana tehtävänä. Opinnäytetyö oli asia, jota pitkitin niin pitkään kuin mahdollista, ja uskoin sen olevan myös este valmistumiselleni. Tehtävä, joka vaatii suunnittelua, järkevää ajanhallintaa, pitkäjänteisyyttä ja organisointia ei ole helpoin mahdollinen henkilölle, jolle juuri ne ominaisuudet ovat erityisen vaikeita. Sain kuitenkin aiheen, joka oli erityisen mielenkiintoinen ja tärkeä niin yleisellä kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Opinnäytetyöni aiheen sain ADHD-liiton Porina-projektilta ja nimeksi tuli Työterveyshuollon hoitohenkilöstön valmiudet adhd-oireisen aikuisen kohtaamiseen. Tarkoitus oli siis selvittää erään Kuopion alueen työterveyshuollon hoitohenkilöstön valmiuksia kohdata adhd-oireisia aikuisia. Jo aiheen saatuani aloin uskomaan siihen, että saattaisinkin onnistua, ja asiassa auttoi myös Porina-projektista nimetty ohjaaja, joka auttoi minua työn etenemisessä. Aikuisten adhd:stä tiedetään yleisesti liian vähän ja liian moni aikuinen kärsii siitä ilman diagnoosia ja hoitoa. Tiedon lisääminen aiheesta on erittäin tärkeää, jotta yhä useammat aikuiset saisivat tarvitsemaansa apua ja tukea. Heini Soikka Aloitin opinnäytetyön tekemisen helmikuussa 2014 keräämällä tietoa aikuisten adhd:stä. Tietoa jouduin etsimään ahkerasti, sillä sitä ei ole mielin määrin saatavilla. Amerikassa aihetta on tutkittu selvästi enemmän, joten käytin työssäni myös muutamia amerikkalaisia artikkeleita. Saatuani aiheesta riittävästi tietoa, aloin laatimaan kyselylomaketta. Kyselylomake laadittiin mahdollisimman kattavaksi, jotta saataisiin vastaukset tutkimusongelmiin. Tutkimusongelmat olivat seuraavat: Mitä valmiuksia työterveyshuollon hoitohenkilöstöllä on: - tunnistaa adhd-oireita aikuisella? 14

15 - ohjata adhd-oireinen aikuinen jatkotutkimuksiin ja tuen piiriin? - tukea adhd-oireista aikuista työelämässä ja arjessa? Kysymyksiä muodostui yhteensä 19, joista osa oli strukturoituja (=valmiit vastausvaihtoehdot) ja osa avoimia. Kyselylomake esitestattiin eräällä kohderyhmän työntekijällä, joka osasi arvioida lomakkeen soveltuvuuden juuri heidän työpaikalleen. Kyselylomake valmistui kesäkuun alussa, jolloin työterveyshuollon johtaja jakoi sen hoitohenkilöstölleen (17:lle henkilölle) sähköisesti. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa, mutta vähäisen vastausmäärän vuoksi aikaa pidennettiin lopulta syyskuun loppuun asti. Vastauksia saatiin yhteensä kahdeksan, minkä vuoksi tuloksia ei voida yleistää koko hoitohenkilöstöä koskevaksi. Sain kuitenkin vastaukset tutkimusongelmiin, joten tutkimus ei ollut turha. Tuloksista kävi ilmi, ettei vastaajilla ole kovinkaan paljon tietoa aikuisten adhd:stä. Adhd:n tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä oli kahdeksan. Vastaajat arvioivat kohtaavansa yhdestä kuuteen adhd-oireista aikuista vuodessa. Tyypillisiä oireita/vaikeuksia tunnistettiin kohtalaisesti/melko huonosti, mutta jatkokysymyksessä vastaajat valitsivat oikeita oireita/ vaikeuksia valmiista vaihtoehdoista. Adhd:n syitä vastaajista suurin osa tiesi kohtalaisesti, mutta yleisimpiä liitännäissairauksia tunnettiin melko huonosti. Adhd:n seulontalomaketta (ASRS) ja diagnostisia haastatteluja (CAADID ja DIVA) ei käyttänyt kukaan vastaajista. Valmiuksia ohjata adhd-oireinen aikuinen jatkotutkimuksiin ja tuen piiriin selvitettiin seitsemällä kysymyksellä. Suurin osa vastaajista koki tietävänsä aikuisen adhd:n diagnosoinnista melko huonosti. Neljä vastaajaa tiesi kohtalaisesti, minne adhd-oireisen aikuisen voi ohjata jatkotutkimuksiin, mutta tarjolla olevia kuntoutus- ja tukimuotoja vastaajista puolet tiesi melko huonosti. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään vastaajien näkemyksiä adhd-oireisten aikuisten diagnosointi- ja kuntoutusprosessista, mutta suurin osa ei osannut vastata ja tiedon puute mainittiin useasti. Adhd-oireisen aikuisen työelämässä ja arjessa tukemisen valmiuksia selvitettiin viidellä kysymyksellä. Adhd:n hoidossa käytettyjä lääkkeitä vastaajat tunsivat huonosti, mutta mahdollisia arjen sekä työelämän haasteita vastaajista suurin osa tunsi kohtalaisesti. Avoimilla kysymyksillä selvitettiin vastaajien näkemyksiä käytännön työstä adhd-oireisten aikuisten kohtaamisissa. Haasteiksi mainittiin adhd-oireisten aikuisten hajanaisuus, ohjauksen perimeno, aikaa vievyys, keskimääräistä haasteellisempi toteuttaminen, suunnitelmissa pysyminen, adhd:n tunnistaminen ja erotusdiagnoosi, eteenpäin ohjaaminen sekä tarve pitkäjänteisyyteen ja asiaan paneutumiseen. Työterveyshoitajan keinoja adhd-oireisen aikuisen tukemiseen oli vastaajilla paljon. Keinoina mainittiin eteenpäin ohjaus, oireiden parempi tuntemus, tiedonanto sairaudesta, tukeminen tarvittaessa uuden työtehtävän löytymisessä tai työnkuvan muokkauksessa sekä työkyvyn säilymisessä, työssä pärjäämisen seuranta asiakkaan ja esimiehen kanssa, asiakkaan ja hänen työnsä tunteminen, mielialaa tukeva keskustelu, ajan antaminen sekä asioiden jäsentäminen. Tuloksista voi päätellä, että lisätieto aikuisten adhd:sta olisi varmasti hyödyksi vastaajille. Se toisi myös varmuutta asiakastyöhön ja voisi parhaimmillaan lisätä adhd:n tunnistamista. Adhd-oireisen aikuisen tukeminen etenkin työelämässä on erityisen tärkeää, joten työterveyshoitajilla tulisi olla tietoa työhön liittyvien asioiden lisäksi myös adhd:sta, jotta oikeisiin asioihin on helpompi kiinnittää huomiota. Opinnäytetyö on saatavilla osoitteesta: fi/handle/10024/ Jo opinnäytetyötä aloittaessani toiveenani oli järjestää työterveyden hoitohenkilökunnalle jonkinlaista koulusta aikuisten adhd:sta, mutta opinnäytetyöstä olisi tullut liian laaja, joten koulutuksen järjestäminen päätettiin toteuttaa terveydenhoitajaopintoihin liittyvän kehittämistehtävän muodossa. Porina-projekti hankkeisti myös tämän kehittämistehtävän ja heidän kauttaan sain tilaisuuteen luennoitsijan. Tilaisuuden järjestämisessä oli hieman mutkia matkassa ensin aikataulujen sovittamisessa ja sen jälkeen luennoitsijan estymisessä ja uuden luennoitsijan hankinnassa. Tilaisuuteen onneksi saatiin luennoimaan neuropsykiatrian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Taisto Leppäsaari, jolla on paljon kokemusta adhdoireisten henkilöiden kanssa työskentelystä. Koulutustilaisuus pidettiin Työterveyden tiloissa ja tilaisuus kesti noin kaksi tuntia. Minä lähdin aamulla aikaisin junalla kohti vierasta kaupunkia, jotta pääsin osallistumaan tilaisuuteen ja esittelemään opinnäytetyöni tulokset. Päästyäni Kuopioon pyörin kaupungissa yrittäen saada aikani kulumaan ennen tilaisuuden alkamista. Tilaisuus viimein koitti ja sain jännityksestä huolimatta kerrottua työni tulokset, minkä jälkeen Taisto pääsi kertomaan aikuisten adhd:stä. Tilaisuus meni nopeasti ja asiaa olisi varmasti ollut enemmänkin kerrottavaksi, mutta toivon tilaisuuteen osallistuneiden saaneen uutta tietoa aiheesta. Nyt opintojeni viimeinen jännittävä vaihe on suoritettu, eikä valmistuminen estykään! Mahtavaa! Teksti Heini Soikka, terveydenhoitajaopiskelija, KyAmk Kuva Simo-Pekka Miettinen 15

16 Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista Aistikäsittelyn ongelmat voivat näkyä arjessa monella tavalla. Lapsella voi olla aistiyliherkkyyttä tai -aliherkkyyttä tai hän voi olla aistihakuinen. Lapsi tarvitsee tällöin tukea ja ymmärrystä haastavissa tilanteissa. Jokaisella lapsella on sisäinen tarve saada aistimuksia. Lapsi tutustuu ympäristöön ja oppii uusia asioita aistien välityksellä: haistaen, maistaen, kosketellen, tutkien, liikkuen ja liikutellen. Kuulo-, näkö-, maku-, haju- ja tuntoaistit ovat kaikille tuttuja. Tärkeitä aisteja ovat myös lihas- ja jänneaistimukset sekä liike- ja tasapainoaistimukset. Lihasten, jänteiden ja nivelten välittämä tieto kertoo, missä asennossa olemme. Tasapaino- ja liikeaistimukset auttavat meitä esimerkiksi pysymään pystyssä, säilyttämään pystyasennon painovoimaa vastaan tai käyttämään molempia kehonpuolia samanaikaisesti. Aivot saavat jatkuvasti aistitietoa, ja keskushermoston tärkeä tehtävä onkin aistitiedon käsittely. Tarvitsemme aistikäsittelyä, jotta erilainen toiminta, kuten esimerkiksi liikkuminen, oppiminen, toiminnan suunnittelu, sosiaaliset suhteet tai tilanteeseen sopiva käyttäytyminen on mahdollista. Aistikäsittelyn toiminta vaihtelee esimerkiksi vireystilan mukaan. Yliherkkä, aliherkkä, aistihakuinen Emme kiinnitä aistikäsittelyn prosessiin mitään huomiota silloin, kun se toimii riittävän hyvin. Joskus keskushermoston kyky järjestää ja yhdistellä aistien välittämää tietoa on heikentynyt, jolloin meidän on vaikea hahmottaa tilanteita oikein tai suunnitella toimintaa. Voimme kokea saamamme aisti-informaation hämmentävänä, liian voimakkaana, kuormittavana tai vääristyneenä. Tällöin puhutaan aistikäsittelyn häiriös- 16

17 tä. Aistikäsittelyn häiriö on yläkäsite monenlaisille aistikäsittelyn haasteille. Haasteet voivat ilmetä eri lapsilla eri tavoin lievistä vaikeisiin. Aistikäsittelyn haasteiden tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi yliherkkyys yhdelle tai useammalle aistille. Tällöin lapsi saattaa vältellä kosketusta, tietynlaisia vaatemateriaaleja tai muiden lasten lähellä oloa. Hän voi kokea esimerkiksi sormiväreihin koskemisen epämiellyttävänä. Lapsi voi reagoida myös tavallista herkemmin ääniin, makuihin tai hajuihin. Toisaalta lapsi voi olla myös aliherkkä, jolloin hän ei ehkä tiedosta kipua, lämpötilaa tai hän saattaa jättää huomioimatta ääniä tai epämiellyttäviä hajuja. Aistikäsittelyn ongelmat voivat näkyä myös kömpelyytenä tai jopa haluttomuutena osallistua liikunnallisiin peleihin ja leikkeihin. Lapsi ei välttämättä lähde itsenäisesti tutkimaan toimintaympäristöä ja kokeilemaan erilaisia leikkivälineitä. Lapsi saattaa hakeutua aina tuttuihin leikkitilanteisiin ja hänen on vaikea suunnitella ja ideoida uusia leikkejä. Toiset lapset puolestaan saattavat olla liikkeessä koko ajan. Aistihakuisille lapsille on tyypillistä voimakkaiden aistikokemuksen hakeminen ja tarve monipuolisten kehon käyttöä vaativien kokemusten saamiseen. Joskus toiminnot saattavat mennä äärimmäisyyksiin. Tietynasteinen aistihakuisuus on osa lapsen normaalia kehitystä, mutta tällaisen korostuneen käytöksen taustalla on tarve stimuloida aistijärjestelmiä. Joskus lapsen reagointi aistimuksiin voi vaihdella yli- ja aliherkän välillä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ympäristön aistiärsykkeet tai lapsen vireystila. Joillakin lapsilla voi olla merkkejä heikosta aistitiedon käsittelystä ilman lääketieteellistä ongelmaa. Osalla haasteet voidaan liittää tunnistettaviin lääketieteellisiin diagnooseihin kuten esimerkiksi kielelliseen erityisvaikeuteen. Varsinaisesta aistikäsittelyn häiriöstä (käytetään myös nimitystä sensorisen integraation häiriö) puhutaan vasta, kun se aiheuttaa ongelmia jokapäiväiseen elämään tai estää lasta suoriutumasta niistä jokapäiväisistä asioista, joista hänen oletetaan ikänsä perusteella suoriutuvan. Aistikäsittelyn häiriöihin erikoistuneet kuntoutuksen ammattilaiset tutkivat lapsen erilaisten normitettujen testien, haastatteluiden, kyselykaavakkeiden sekä havainnoinnin avulla ja kartoittavat, johtuvatko oireet aistikäsittelyn häiriöstä. Jotkut lapset tarvitsevat yksilöllistä terapiaa taitojensa ja valmiuksiensa kehittämiseen. Kannusta ja tue Lapsi, jolla on haasteita aistitiedon käsittelyssä, turhautuu herkästi helpoissakin tehtävissä tai toimiessaan toisten lasten kanssa. Lapsi tarvitsee ymmärrystä, kannustusta ja erityistä tukea asioissa, joista suurin osa lapsista selviytyy helposti. Monet näistä lapsista hyötyvät tilanteiden ennakoinnista. Vanhempien on hyvä tietää, mikä lapselle on vaikeaa tai pelottavaa. He voivat valmistella lasta näihin tilanteisiin tai esimerkiksi pyrkiä vähentämään aistiärsyketulvaa. Tämä auttaa lasta toimimaan oikein. Lapsi saa myös tilanteesta positiivisen kuvan ja tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Jos lapsi reagoi aistiärsykkeisiin ei-toivotulla käytöksellä esimerkiksi menettämällä malttinsa, rangaistus usein pahentaa tilannetta. Toistuva kieltäminen, negatiivinen palaute tai rangaistukset johtavat helposti noidankehään. Kun hermoston toiminta on erilaista, se vaikeuttaa arkipäivän toimintoja. Lapsi ei luota omiin kykyihinsä, turhautuu ja kokee riittämättömyyden tunteita, kun saa muilta ihmisiltä jatkuvaa kielteistä palautetta. Tämä voi johtaa itsetunnon heikkenemiseen. Rangaistuksen sijaan lapsi tarvitsee jotain, mikä auttaa häntä selviämään tilanteesta. Usein auttaa, kun hän pääsee rauhalliseen paikkaan kuten omaan huoneeseen. Rakas pehmolelu tai aikuisen rauhallinen, painetuntoa antava kosketus voivat myös tuottaa lapsen tarvitsemia, rauhoittavia aistimuksia. Rangaistuksen välttäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapselle pitäisi asettaa rajoja. Lapsi, jolla on aistikäsittelyn haasteita, hyötyy aikuisen päämäärätietoisesta ja johdonmukaisesta ohjauksesta. Vanhempien ei tule arjen kiireessä unohtaa, mistä lapsen haasteet johtuvat eikä omia odotuksiaan pidä myöskään asettaa liian korkealle. Kuka tahansa lapsi nauttii siitä, että pienetkin onnistumiset huomataan. Tärkeä keino tukea lapsen itsetuntoa on huomioida ja sanoittaa ääneen lapsen tekemiä myönteisiä asioita. Eliisa Laine, fysioterapeutti, Aivoliitto ry Artikkeli on julkaistu Kielipolkulehdessä 1/

18 Aihe näkyy ja kuuluu työssä, Ammattilaiset kaipaavat kipeästi tukea pienten lasten Perheen pienimmät ottavat tuntumaa digitaalisten pelien maailmaan entistä nuorempina, mikä asettaa uudenlaisia haasteita myös kasvattajille. Lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset törmäävät pelaamiseen liittyviin kysymyksiin usein, mutta kokevat tarvitsevansa aiheesta lisätietoa ja työvälineitä aiheen käsittelyyn. Lasten pelaaminen huolestuttaa lähes 90 prosenttia Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Pelit puheeksi -projektin toteuttamaan kyselyyn vastannutta ammattilaista. Voidakseen toimia paremmin lapsiperheiden pelikasvatuksen tukena ammattilaiset toivovat tietoa pelien vaikutuksista sekä peleistä ja pelikulttuurista yleisesti. Digipelit ovat nykypäivän hiekkalaatikkoja 2010-luvulla digipeleistä on tullut luonnollinen osa yhä pienempien lasten leikkiä ja maailmaa. Katukuvassa näkee yhä enemmän taaperoita, jotka istuvat rattaissa äidin tai isän älypuhelin käsissä. Suurin osa pelaamisesta tapahtuu kuitenkin kotisohvilla. Kotona jo jopa 1-vuotiaat näpläävät tabletteja. Pelaamisen aloittamista on aikaistanut kosketusnäyttöjen yleistyminen. - Parhaimmillaan digipelit tarjoavat viihdettä, erilaisia tunteita ja kokemuksia sekä tukevat lapsen kehitystä ja oppimista, toteaa projektiasiantuntija Kaisa Luhtala. Pelejä syytetään helposti jos jonkinlaisista lasten ja perheiden ongelmista, mutta syitä kannattaa etsiä muualtakin arjesta. - On tärkeää selvittää, mitkä ongelmat johtuvat pelaamisesta ja mitkä jostakin muusta. Tämä helpottaa myös ongelmien ratkaisemista, arvioi Luhtala. EHYT ry:ssä on työskennelty lasten ja nuorten digitaalisen pelaamisen parissa jo vuodesta 2010, mutta Pelit puheeksi -projektissa keskitytään yhä nuorempien lasten pelaamiseen. - Työssämme ala- ja yläkouluikäisten parissa saimme usein palautetta, että pelikasvatus tulisi aloittaa jo päiväkoti-ikäisten parissa. Pelaamiseen liittyvät kysymykset askarruttavat yhä pienempien lasten vanhempia, Luhtala kertoo. Pelit puheeksi on suunniteltu vahvistamaan erityisesti lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista pelikasvatuksessa. Aiheeseen törmätään niin lastenneuvoloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa, 18

19 mutta itseltä puuttuu tieto digipelaamisen käsittelyyn alkuopetuksen oppilashuollossa kuin päivähoidon parissa. - Lasten pelaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja pelit ottaa puheeksi heti, kun pelaaminen aloitetaan. Näin voidaan hälventää pelaamiseen liittyvää turhaa huolta ja ehkäistä mahdollisia ongelmia tulevaisuudessa, Luhtala toteaa. Digipelit ja puissa kiipeily eivät sulje toisiaan pois Pelikasvatuksen asiantuntijalta kysytään usein ruutuajasta miten rajoittaa lapsen digipelien ääressä viettämää aikaa? Mikä on liikaa? Luhtalan mukaan pelaamiseen käytettävästä ajasta keskusteltaessa ei kannata tuijottaa minuutteja. - Tärkeämpää on katsoa arkea kokonaisuutena. Siihen täytyy mahtua digitaalisen leikin lisäksi muuta vapaata leikkiä ja yhdessäoloa perheen ja kavereiden kanssa, ulkoilua, ruokailut ja lapsen työ eli päivähoito tai koulu. Usein pelaamiseen liittyviä sääntöjä tarvitaan, mutta pelkkään peliaikaan keskittyminen voi viedä huomion muilta tärkeiltä asioilta, kuten pelien sisällöiltä, toteaa Luhtala. - Jos pelaamisesta jutellaan ja sovitaan yhdessä, kun lapsi on nelivuotias, on keskusteluyhteys asiasta helpompi säilyttää myös teini-ikäisen kanssa, Luhtala vinkkaa. Selvityksen vastaajat (N 148) toivovat tietoa ruutuajan lisäksi muun muassa eri-ikäisille soveltuvista peleistä, tavoista ottaa digitaalisia pelejä mukaan varhaiskasvatukseen ja digipelien hyödyntämisestä sosiaalisten taitojen harjauttamisessa. Pelihaitat ja peliriippuvuuden tunnistaminen puhuttavat, mutta yhtä lailla vastauksissa peräänkuulutetaan tietoa pelien hyödyistä ja hyödyntämisestä. Pelit puheeksi -projekti tarjoaa alle 8-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille tietoa pelikasvatuksesta ja työvälineitä digipelaamisen käsittelyyn. Pelit puheeksi on osa EHYT ry:n pelitoimintaa, jossa pelihaittoja ehkäistään ja positiivista pelikulttuuria edistetään myös vanhempien lasten ja nuorten parissa. Pelit puheeksi -projekti tuottaa lähikuukausien aikana tukimateriaalia ja koulutuksia siihen, mitä kaikkea kannattaa huomioida perheen peliarjessa. Lisätietoja: Kaisa Luhtala asiantuntija, Pelit puheeksi -projekti puh

20 Opetussuunnitelma on lupausasiakirja vanhemmille Suomalaisessa peruskoulussa tapahtuu suuria muutoksia. Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on juuri uudistettu Opetushallituksen toimesta. Tämä uudistus on merkityksellinen siitä syystä, että kyseiset asiakirjat ohjaavat työskentelyä kaikissa kouluissa Suomessa. Uudistustyö on tarkoittanut monien tahojen yhteistyötä ja mukanaoloa. Asiantuntijoiden lisäksi myös vanhemmat, opettajat sekä muut sidosryhmät ovat saaneet olla mukana työstämässä tekstejä. Kansallisista perusteista työstetään edelleen paikalliset perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelmat. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki opettajat tulevat osallistumaan kirjoitus ja suunnittelutyöhön, kunnes koulukohtaiset perusteet otetaan käyttöön viimeistään Millä tavoin tämä suuri uudistusyö koskettaa meitä vanhempia? Opetussuunnitelma sisältää lupauksen meille vanhemmille. Se kertoo opetuksen tavoitteista ja millaisia asioita opetuksessa painotetaan. Asiakirja sisältää siis lupauksen siitä, millaista opetusta lapsemme tulee saamaan ja millaisia asioita lapsen tulee oppia peruskoulunsa aikana. Sanat kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, inhimillinen pääoma ja laaja-alainen osaaminen nostetaan esiin usein. Erityisen tärkeänä asiana vanhempien kannalta on vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön entistä vahvempi painottaminen. Opetussuunnitelman perusteet sisältävät myös hyvän osaamisen kriteerit (määrittelevät arvosanan kahdeksan) perusopetuksen päättöarviointiin. Mutta miksi tällaiset kriteerit ovat olemassa? Peruskoulun loppuvaiheessa nuoret ovat tärkeiden päätösten äärellä koskien heidän tulevaisuuttaan. Joissain tapauksissa pienet erot keskiarvoissa vaikuttavat siihen saako nuori jatko-opintopaikan jossain tietyssä koulussa. Kriteerit ovat olemassa tasa-arvoisen arvioinnin varmistamiseksi, arvioinnin joka ei ole riippuvainen koulusta, asuinalueesta tai opettajasta. Näistä kriteereistä huolimatta Suomessa ei ole vielä onnistuttu tässä tasa-arvoisessa arvioinnissa. Tutkimustulokset ovat jo pitkään antaneet viitteitä siitä, että opettajan arviointi on sidoksissa opetusryhmään. Tämän lisäksi joillain alueilla Suomessa arvosanan saa helpommin kuin jollain toisella alueella suhteutettuna oppilaan osaamisen tasoon. Nyt kun opetussuunnitelman perusteet uudistetaan jokaisessa koulussa, antaa se upean yhteistyömahdollisuuden kodin ja koulun välille. Koulukohtaiset opetussuunnitelman perusteet kun tulee esitellä vanhemmille, ja niiden tulisi olla helposti saatavilla esimerkiksi koulujen kotisivuilla. Kuitenkin pikainen Google-haku osoittaa, että tämä ei vielä toistaiseksi ole käytäntö kaikkialla. Joissain kouluissa vanhemmat löytävät helposti tietoa esimerkiksi koulun arvoista ja keskeisistä tavoitteista vuosiluokittain. Toisista taas tätä keskeistä informaatiota joutuu erikseen pyytämään. Miksi tämä tiedonjako sitten on tärkeää meidän vanhempien näkökulmasta? Saamalla tietoa koulujärjestelmästä ja sen keskeisistä asiakirjoista, on meidän vanhempien helpompi ymmärtää, mitä lapsemme ympärillä tapahtuu. Tällöin vanhempana kouluun ja sen tapahtumiin 20

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala

2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala Aihe näkyy ja kuuluu työssä, mutta itseltä puuttuu tieto Selvitys lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tiedoista ja tarpeista pelikasvatukseen liittyen 2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa

Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsi muuttuvissa palvelurakenteissa Jyväskylä 19.11.2007 Liisa Heinämäki, KT, erikoistutkija Stakes, Tiedosta hyvinvointia 2 Mitä lapsella on oikeus odottaa? Onko hyvinvointi perusoikeus?

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot