Hyvän Tuulen Reseptit

Transkriptio

1 -1 - INKOO KARJALOHJA KARKKILA LOHJA NUMMI-PUSULA SAMMATTI SIUNTIO VIHTI Hyvän Tuulen Reseptit Maukasta lähiruoasta

2 -2 - sisällys johdanto...3 inkoo...4 karjalohja...6 karkkila...8 lohja...10 nummi-pusula..12 sammatti...14 siuntio...16 vihti...18 tekijät Teksti: Ulkoasu, taitto & valokuvat: Suvi Heino Merja Olari (ellei toisin mainittu) Painopaikka: Vihti 2006 Painosmäärä: 3000 kpl

3 Johdanto -3 - Artisokka, biisoni, chilijuusto, dilli, endiivi, fenkoli, graavattu lohi, hunaja... Ei niin erikoista alkukirjainta, etteikö sillä alkavaa ruokaa kasvaisi tai tuotettaisi ihan tässä lähellä. Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio sekä Vihti. Kahdeksan kuntaa, kaikki samalla asialla. Nyt panostetaan lähiruokaan, ja tavoite on selkeä: korkealuokkaisesta ja puhtaasta kotimaisesta raaka-aineesta valmistetaan kulinaristisen kokeilun kestäviä ja gastronomista ajattelua myötääviä ruoka-annoksia. Luvassa on suolaisia ja makeita ruokia, keittoja, patoja, salaatteja ja juomia. Kuntien ja kaupunkien johtajat ovat valmiina leikkimieliseen taistoon omien alueittensa ruuantuottajilta hankkimillaan raaka-aineilla. He ovat valmiina luomaan uusia perinteitä, kotimaista gourmetia, josta tullaan ihaillen puhumaan kansainvälisilläkin forumeilla. Tämän takaavat aito lähiruoka, rehdit kilpailijat sekä kovanluokan ammattilaiskokit Harri Syrjänen ja Aki Wahlman. Koko keitoksen koossa pitää Sikke Sumari. Kuten Jean-Anthelme Brillat-Savarin jo sanoi: Uuden ruokalajin keksiminen lisää ihmiskunnan onnea enemmän kuin uuden taivaankappeleen löytäminen. Tämän esitteen reseptit on valmistettu eri kunnissa tuotettavia raaka-aineita ajatellen. Varsinaiset kokkisotatapahtuman reseptit julkistetaan myöhemmin. Jokaisen kuntaesittelyn lopussa mainitut yritykset ovat mukana kokkisotatapahtuman toteutuksessa.

4 -4 - Inkoo Chilestä ja Perusta kotoisin oleva peruna oli Etelä-Amerikan länsiosissa yleinen viljelykasvi jo kauan ennen kuin Amerikka löydettiin. Eurooppaan peruna tuli 1500-luvun keskipaikkeilla, vaikkakin sen viljelyyn ryhdyttiin vasta reilun parinsadan vuoden kuluttua. Suomeen peruna rantautui Inkoon kautta sekä Pommerin sodasta palanneiden sotilaiden että saksilaisten peltiseppien mukana. Viljely aloitettiin Inkoon pitäjän Fagervikin kartanossa 1700-luvulla. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Koska perunan viljelyyn saatiin vaikutteita eri suunnista, kirjavoitti se tulokkaan nimitystä. Sana peruna juontuu ruotsin sanasta jordpäron, Lönnrotkin käytti nimitystä maapäärynä. Pottu puolestaan kääntyy ruotsin sanasta potatis, joka puolestaan tuli Englannista, jossa bataattia muistuttava peruna sai nimen potato. Jordäpplesta tuli maaomena, kartohka puolestaan juontuu saksalaisalkuisesta Kartoffel-sanasta. Siellä päin peruna miellettiin tryffeliä muistuttavaksi. Nykyään me suomalaiset syömme perunaa noin 70 kiloa henkeä kohden vuodessa. Hyvälaatuinen peruna voidaan valmistaa ruuaksi monin eri tavoin: se voidaan keittää, paistaa, muhentaa, kuorruttaa, valmistaa pataruuiksi ja laatikoiksi tai salaatiksi. Sekä Inkoon puuroksi. Valokuvat: Inkoon kunta

5 inkoo -5 - hunajamyynti, mehiläishoito Inkoon Kiinteistöhuolto Oy Keinänen Vuokko Ingarskilantie TÄHTELÄ vuokko.keinanen@kolumbus.fi kalastus Ingå Skärgårdsservice Fma Sontag Kari Lågnäs INKOO Tryggves Båttaxi Henriksson Tryggve Ahvenpolku BARÖSUND fi/yrittajat/tryggves.battaxi Four Seasons Fish kalasavustamo Rannikkotie 62 Sunnanvik Siuntio vuohitalous Ukkolan vuohitila Marjo Lindh Tallbackantie TÄHTELÄ ukkolanvuohet@luukku.com perunoita Krister Holmbom Teira Tähtelä Jerker ja Feride Biström Nybacka Tähtelä mansikoita Mangs gård Harriet Nordström Päivöläntie Solberg Björkroth Bo-Erik o. Benita Degerbyvägen 194, Degerby, Inkoo , , Österman, Sören ja Kristina Päivöläntie 633, Päivölä (Inkoo) , , Inkoon puuro 10 keskisuurta perunaa 2 tl suolaa 2 dl ruisjauhoja Perunat kuoritaan ja keitetään suolatussa vedessä pehmeiksi. Keitinvesi kaadetaan pois, mutta säästetään. Perunat survotaan ja sekoitetaan keitinveteen. Survos kiehautetaan, ja jauhot lisätään joukkoon. Keitetään kunnes puuro on valmista. Ylijäävä puuro voidaan hyvin paistaa. Inkoon parempi piirakka (8 annosta) Pohja: 2 dl vehnäjauhoja 1 dl grahamjauhoja 150 g voita tai margariinia 4 rkl kylmää vettä Sekoita jauhot ja rasva keskenään, lisää vesi. Levitä taikina voideltuun vuokaan. Täyte: 200 g Ukkolan Vuohitilan valkosipulikutunjuustoa 4 keskikokoista inkoolaista perunaa 150 g Four Seasons kalasavustamon savustettua merilohta 2 dl kermaviiliä 3 kananmunaa merisuolaa, tilliä, valkopippuria, paprikajauhetta Kuori keitetyt perunat. Viipaloi vuohenjuusto ja perunat. Sekoita kermaviili ja kananmunat sekä mausteet erillisessä astiassa. Viipaloi kala. Lado taikinan päälle kerros peruna- ja juustoviipaleita, niiden päälle kala ja toinen kerros peruna-juustoviipaleita. Kaada muna-kermaviiliseos paistoksen pälle, ja ripottele pinnalle paprikajauhetta. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Tarjoa hieman jäähtyneenä salaatin kera. Jälkiruoka 200 g Ukkolan Vuohitilan vaniljanmakuista vuohenjuustoa ½ dl Keinäsen juoksevaa hunajaa ½ dl kermaa nokare voita, vähän hasselpähkinärouhetta Lisää sulatettuun rasvaan kerma. Viipaloi juusto ja lisää seokseen. Anna hautua miedolla lämmöllä kunnes neste on imeytynyt juustoon. Asettele juustoviipaleet lautaselle, valuta hunaja ohuena nauhana viipaleiden päälle ja koristele pähkinärouheella.

6 -6 - KARJA- LOHJA Karjalohja on kirvoittanut monien huulilta ylistäviä sanoja. Sakari Topeliuksen ajoista ei mikään ole siinä suhteessa muuttunut edelleen Karjalohja edustaa aluetta, jonka onnellisiin laaksoihin Suomen luonto on runsaalla kädellä heittänyt kauneutta. Yhä vielä sen kasvi- ja eläinkunta näyttää rehoittavan kauniimpana kuin missään muualla. Luonnon runsaskätisyys selittää senkin, miksi Karjalohjalla on asukasmäärään nähden eniten omenantuottajia. Eläimistö tosin on Topeliuksen ajoilta muuttunut mitä olisi Sakari sanonut, jos olisi osunut silmäkkäin liki tuhatkiloisen biisonin kanssa? Kokonaisuus on säilynyt idyllisenä. Karjalohjalla voi käydä piristämässä mieltä, hakemassa harmoniaa, solmimassa uusia tuttavuuksia. Raution kotieläinpiha ja ratsastustalli on mainio retkikohde, matkailupalveluja tarjoavat Uron tilan Huhkaniemen funkkishuvila, Laiskanlinnan majatalo ja Prunkan tila. Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa mieli lepää, Hotelli-Terveyskylpylä Päiväkumpu tarjoaa perinteisten kylpyläpalvelujen lisäksi duokylpyjä, akupunktiota sekä kuumakivihierontaa. Unkan baari on lähiseuduilla kohonnut jo legendaksi. Lisäksi Karjalohjalla löytyy kalastukseen, ravustukseen ja ratsastukseen useita mahdollisuuksia. Kuva: Arja Vepsä/ karjalohja

7 karjalohja -7 - tekstiiliä, käsitöitä Siruset ry Terri Stenman Atlaanhaantie 5d Karjalohja Marja Pullinen Alatie Karjalohja Karjalohja Buffalos & Highlands Kim Hindersson (highlands) Markku Rautiainen (buffalos) Timo Lasola (jakelu) Karjalohjan Omenatarhat Jorma Jaakkola Kauttatie KARJALOHJA fax Hieno paahtopaisti (4 hengelle) 1 kg Highlanderin tai buffalon paahtopaistia 100 g suppilovahveroita 1 rkl voita 1 sitruuna 8 viipaletta savusilavaa oreganoa 0,5 l tummaa olutta Leikkaa paisti laakeaksi levyksi. Nuiji kevyesti ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Ruskista suppilovahverot. Peitä paistilevy sienillä, savusilavaviipaleilla ja oreganolla. Kääri liha rullalle ja sido paisti kostutetulla kalastajalangalla. Voitele paistin yläpinta öljyllä ja lisää pinnalle ohueksi viipaloidut sitruunarenkaat. Laita paisti uunipannulle sitruunapuoli ylöspäin. Ruskista liha 20 min. 250 asteen lämmössä, uunin keskiosassa. Lisää uunipannulle olut ja pudota lämpö 180 asteeseen. Käytä paistomittaria, ja kun paistin lämpötila saavuttaa 65 asteen lämmön, nosta astia pois uunista ja anna lihan rauhoittua puoli tuntia ennen leikkaamista. Täytetty ulkofile (4 hengelle) N. 800 g Highlander ulkofilettä 200 g jauhettua porsaan/vasikanlihaa 100 g kivettömiä oliiveja 2 valkosipulin kynttä rosmariinia, lehtipersiljaa Sekoita jauhettu liha, kuutioidut oliivit, hienonnetut valkosipulinkynnet ja yrtit. Tee puhdistettuun fileeseen leveäteräisellä veitsellä leikkkuupinnasta ristimäinen reikä koko fileen pituudelta. Täytä tämä reikä aiemmin valmistetulla massalla. Pyri saamaan massa tiiviiksi fileen sisälle. Sulje molemmat päät parilla hammastikulla. Ruskista fileen pinta ja siirrä file kypsymään uuniin 175 asteeseen noin ½ tunniksi. Reseptit: Gero Hottinger, Chef de Cuisine, Helsingin Kulinaarinen Instituutti Timo Virta, Chef de Cuisine, Karjalohja Buffalos & Highlands

8 -8 - KARKKILA Karkkilan halki virtaava Karjaanjoki on yksi Etelä-Suomen parhaista perhokalastuspaikoista. Eikä kalamatka ole pitkä, sillä puolet maamme väestöstä asuu parin tunnin ajomatkan päässä Karkkilasta. Keskustaan päästyä voi surutta astua autosta, ottaa kalatusvehkeet esille ja astella veden äärelle saaliin pyyntiin joessa asustaa muun muassa oma luontainen taimenkanta. Tuore saalis kumotaan pannulle ja valmistetaan omien taitojen ja mieltymysten mukaan. Paras pannu on valurautapannu ollaanhan nyt Karkkilassa, rautaisessa kaupungissa. Valurautapannujen valmistuksen saloihin ja Karkkilan valimoteollisuuden historiaan voi tutustua Suomen Valimomuseossa, jossa on myös esillä erilaisia ruuanvalmistukseen liittyviä käyttöesineitä. Suosittuja sillipannuja on jälleen syksyllä myynnissä museokauppa Lansetissa, josta voi ostaa muitakin hienoja valutuotteita lahjaksi tai matkamuistoksi. Tervetuloa tutustumaan! Valokuvat: Karkkilan kaupunki

9 karkkila -9 - Yhteystietoja Rintelän suoramyynti (lanttu, nauris, porkkana) Tomi Oksanen puh Rinteläntie Karkkila Pertti Taivainen (sipulit, porkkanat) puh Pusulantie 260, Karkkila Koskinen Johanna (tilli, persilja) puh Navalantie Karkkila Nordberg Raimo (salaatteja, valkokaali) puh Ahmoontie Karkkila Kosken tila (viinimarjat, itsepoimintaa) Syrjänen Vesa puh Olkkalantie Uusitalo Markku ja Terhi Sundström (hunajaa) Haavisto, Karkkila puh Museot Suomen Valimomuseo puh Karkkila-Högforsin työläismuseo puh Kalastusluvat lupa-automaatista ABC Masuuni Karkkila puh Santasalonkatu, Porintie Avoinna 24 h HERRASVÄEN SILLI Sillipannuun laitetaan kaksi liotettua sillifilettä ja niiden päälle runsaasti hienonnettua punasipulia, paljon tilliä ja ripaus korppujauhoja. Pannu saa olla 250-asteisessa uunissa viisitoista minuuttia, jonka jälkeen kalan päälle kaadetaan puoli desilitraa kermaa ja sitä paistetaan vielä viisi minuuttia. Suositellaan tarjottavaksi salaatin ja uuniperunoiden kera. KALAMIEHEN KEITTO n. 8 annosta Kalaliemi: 12 dl vettä käytettävien kalojen ruodot, päät ja nahat n. 1 tl suolaa n.10 kokonaista maustepippuria 2-3 laakerinlehteä 8-10 kiinteää perunaa 3 sipulia n. 750 g Karjaanjoen taimenta, kirjolohikin käy n. 3 dl kuohukermaa n. 1 dl hienonnettua tilliä ja/tai ruohosipulia Voit halutessasi valmistaa kalaliemen, joka tehdään keittämällä kalanruotoja, nahkaa sekä kalan päätä suolalla, pippureilla, laakerinlehdillä ja maustetussa vedessä noin tunnin ajan. Siivilöi liemi. Keitä perunakuutiot ja hienonnetut sipulit joko valmistamassasi kalaliemessä tai vedessä, johon on lisätty suola ja mausteet. Kun perunat ovat kypsiä, lisää nahattomasta fileestä leikatut n. 2 cm:n kalakuutiot ja hauduta hyvin hiljaa muutama minuutti kunnes kalat kypsyvät. Lisää kerma. Kuumenna. Tarkista maku. Lisää yrttisilppu ja nauti!

10 -10 - LOHJA Lohja on ollut kaksikielinen kunta ja alue jo 1100-luvulta. Kasvun perusta nykyisin asukkaan kaupungille luotiin 1500-luvulla, jolloin Suomen varsinainen teollisuus alkoi Ojamon rautakaivoksessa. Sen jälkeen Lohja on todistanut Jean Sibeliuksen toisen sinfonian sävellystyötä sekä nähnyt marsalkka Mannerheimin Kirkniemen kartanossaan. Nykymatkailijalle perinteikäs Lohja merkitsee ympärivuotisia nähtävyyksiä, kulttuuritapahtumia sekä liikunta- ja harrastemahdollisuuksia. Pyhän Laurin kirkko, Kaikkien Pyhien Tsasouna sekä Vivamon uusi kivikappeli kutsuvat rauhoittumaan. Vironperällä pureudutaan kansamme lähihistoriaan valtioneuvos Johannes Virolaisen elämäntyön ja hänen vaimonsa Kyllikki Virolaisen seurassa. Lohjansaaren Alitalon viinitilalla voi ihailla keväisiä omenapuun kukkia ja maistella omenaisia viinejä. Liikuntaa Lohjalla harrastetaan golfaten, ratsastaen, suunnistaen tai hiihtäen. Vedessä voi virkistyä Neidonkeitaassa tai eteläisen Suomen suurimmassa järvessä, Lohjanjärvessä, jonka saaret, salmet ja mutkittelevat lahdelmat ihastuttavat kauneudellaan. Valokuvat: Lohjan kaupunki

11 lohja omenaviiniä, -likööriä, -hilloa etc seppo.soderberg@ciderberg.fi Ciderberg Oy Pietiläntie Kirkniemi Saskatoon marjatuotteita LINNAN MARJATILA Oy Linna Trading Ltd Kittiskoskentie 129, Lohja as , Omenatila Vohloisten Puutarha Suoramyyntitiloja Alitalon omena- ja viinitila Koivulan tila Suoramyyntikeskus Vihreä Omena Vohloisten kartano, luomutila käsitöitä Tuulen Tupa Saskatoon-aperitiivi Saskatoon-hyytelöä tilkka vodkaa pikkupullo kuohuviiniä Saskatoon-hyytelö laitetaan vodkaan marinoitumaan noin puoleksi tunniksi. Juomaa kaadetaan korkeisiin samppanjalaseihin puoleen väliin, ja juuri ennen tarjolle asettamista joukkoon kaadetaan toiset puolet kuohuviiniä. Marskin vorschmack (10 hengelle) 1 kg lampaan- ja vasikanpaistia (yhteensä) 2-3 sipulia voita paistamiseen 3 liotettua sillifileetä suolaa valkopippuria 1 dl konjakkia 1 dl korppujauhetta 3 dl kuohukermaa Paista lihat uunissa kypsiksi, mutta jätä sisältä punertaviksi. Jäähdytä ja jauha raakojen sipulien ja sillifileiden kanssa hienoksi. Mausta seos suolalla ja pippurilla ja ruskista voissa paistinpannulla. Lisää konjakki, korppujauhe ja kerma. Kaada seos uunivuokaan ja kypsennä noin 20 minuuttia, kunnes pinta on ruskehtava. Koristele punajuuri- ja etikkakurkkukuutioilla ja tarjoa smetanan ja duchesseperunoiden kanssa. Resepti on kirjasta Risto ja Ritva Lehmusoksa: Mannerheimin pöydässä. Ajatus kirjat.

12 -12 - NUMMI- PUSULA Kuuden tuhannen asukkaan Nummi- Pusula kaksinkertaistaa väkilukunsa kesäisin, jolloin 2700 kesämökin asukkaat saapuvat maisemiin. Sata järveä, tuhannet metsähehtaarit sekä rikas kulttuurimaisema houkuttavat yhä uusia kävijöitä kolmen keskuksen Nummen, Pusulan ja Saukkolan muodostamaan kuntaan. Menneeseen aikaan näkee jugendtyylisessä Meijerimuseossa, traktorimuseossa ja Hyrsylän mutkassa, jonne Aira Samulin on kerännyt monipuolisesti karjalaiskulttuuria ja elämyksiä esittelevän esine- ja aineistokokoelman. Yksi Nummi-Pusulan vetonauloista on oma ruoka, jota voi kätevästi itse kalastaa, kerätä tai hankkia suoraan Saukkolan Maalaispuodista. Puodista saa palvattua ja muuta lihaa, leipää, marjoja ja kaikennäköistä ruokaa sekä juomaa. Oma osastonsa on myös käsityöläisten tuotteille. Valokuvat: Nummi-Pusula

13 nummi-pusula Saukkolan Maalaispuoti Pirjo Laihoaho Yrittäjäntie Saukkola spelttivilja Birkkalan tila kananmmunat Ventomaa leipälapiot ym Vilho Heinänen puuastiat Erja Kanerva takorautaesineet Taontapaja Tulikoira tekstiilit RT-Frame kynttilät Minna Kari-Åberg kuivakukat Elohelmi Kalapata N. 1 kg haukea 1 sipuli pala purjoa ja juuriselleriä 1-2 porkkanaa 6-8 kokonaista valkopippuria 1 laakerinlehti n. ½ l vettä tai kalalientä suolaa, tilliä, ruohosipulia, persiljaa nokare voita Viipaloi suomustettu ja perattu kala selkäruodon yli. Huuhdo purjo juoksevassa vedessä ja suikaloi se. Kuori ja paloittele muut kasvikset. Kuumenna neste kiehuvaksi, lisää pippurit, ripaus suolaa ja kasvikset. Anna kiehua hiljaisellä lämmöllä kunnes kasvikset ovat lähes kypsiä. Nosta kalapalat liemeen ja anna niiden hautua kypsiksi hiljakseen poreilevassa liemessä. Tarkista suolaisuus. Lisää joukkoon runsaasti tilliä, ruohosipulia, persiljaa sekä voinokare. Tarjoa ruisleivän kera. Palvipiirakka Pohja: 150 g pehmeää voita tai margariinia 5 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 2 tl leivinjauhetta 2 dl kermaviiliä Täyte: 1,5 dl irtonaista riisiä vettä suolaa 250 g palvikinkkua 1 punainen paprika 1 pieni purjo 3 munaa (säästä osa voiteluun) suolaa, viherpippuria Sekoita rasva ja kuivat aineet keskenään. Lisää kermaviili ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Siirrä taikina hetkeksi viileään. Keitä riisit, huuhtele ne viileällä vedellä ja valuta hyvin. Leikkaa palvikinkku pieniksi kuuutioiksi, poista paprikan siemenet ja kanta, kuutioi. Suikaloi huuhdottu purjo. Riko munat ja siirrä siitä tilkka voitelua odottamaan. Sekoita kinkku, kasvikset ja munat riisin joukkoon, mausta suolalla ja pippurilla. Jaa taikina kahteen yhtä suureen osaan ja kaaviloi ne levyiksi. Nosta toinen levy leivinpaperilla peitetylle pellille. Levitä täyte, mutta jätä reunoille tilaa 1-2 senttiä. Nosta toinen levy kanneksi, sulje reunat tiiviisti haarukalla painellen. Tee kansilevyyn parin sentin välein lähes koko piirakan leveydeltä viiltoja, jolloin täytettä tulee näkyviin. Voitele piirakka ja paista 225 asteisessa uunin alaosassa puolisen tuntia.

14 -14 - SAMMATTI Kulttuuripitäjä Sammatti on Helmi Lohjan seutukunnassa. Hyvinvoivan Sammatin salaisuus on Elias Lönnrot, jonka rohkeus, ahkeruus ja ennakkoluulottomuus toivat Sammatin suuren kansan tietoisuuteen ja yhä tänä päivänä Sammatti tunnetaan kansanrunoilijasta, ja kansalliseepoksen Kalevalan luojasta. Ensimmäisen kirjaston Lönnrot perusti Sammattiin jo vuonna 1863, hänen aloitteestaan perustettiin myös kansakoulu. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin Lönnrotin testamenttivaroin aloitti toimintansa emännyyskoulu, nykyinen Työtehoseuran Lönnrot Opisto, jossa tänään opiskelee yli sata ravintola- ja matkailualan opiskelijaa. Opistolla on myös Eliaksen yrttitarha, johon on kerätty Lönnrotin lääkekasveja. Sammatti on myös lähiruuan lisäämisen edelläkävijä. Tavoitteena on tuottaa monipuolisesti alkutuotteita, jalostaa niitä ja tarjota paikallisissa palvelupisteissä nautittaviksi sekä tehdä niistä tunnettuja myös laajemmalti uusmaalaisina herkkuina. Luonnon omat tuotteet kuten kalat, ravut, riista, sienet ja marjat antavat erityisen lisän ruokiin. Ellei tätä usko, niin käynti Sammatissa ja Sammatin Kievarissa kannattaa.

15 sammatti yhteystietoja Sammatin kievari Paikkarintie Sammatti Sammatin kunta Lönnrotintie Sammatti Työtehoseuran Lönnrot Opisto Werlanderintie Sammatti Yrttinen salaatti 3-4 eri laatua olevaa salaattia oliivi- tai rypsiöljyä punaviinietikkaa sitruunaa suolaa mustapippuria yrttejä sinappia Salaatinlehdet huuhdotaan hyvin ja ne kuivataan joko salaattilingolla tai pyyhkeen sisällä ravistaen. Lehdet leikataan terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi, ja laitetaan salaattikulhoon. Reilu loraus öljyä kaadetaan salaattien päälle, lisätään noin ½ rkl viinietikkaa sekä saman verran sitruunan mehua sekä mahdollisesti veitsenkärjellinen sinappia. Lopuksi ripotellaan suola, pippuri sekä kulloinkin saatavilla olevaa yrttisilppua, ja sekoitetaan hyvin. Sonnin töyssytys, eli uunijuusto 1 l ternimaitoa ripaus suolaa 1 tl sokeria Suolalla ja sokerilla maustettu maito kaadetaan voideltuun vuokaan, ja hyydytetään 100 asteisessa uunissa noin minuuttia. Valmis uunijuusto tarjotaan kuumana esimerkiksi kanelin kera tai jäähtyneenä esimerkiksi marjojen kanssa. Sonnintöyssytys sen paremmin kuin piimäjuustokaan eivät maistu millekään mikäli käyttää vain kaupan maitoa. Se pitää olla sitä oikeaa, käsittelemätöntä lehmän maitoa. Maitotiloja Sammatissa onkin säilynyt asukaslukuun nähden yllättävän paljon. Pitäkää pintanne!

16 -16 - SIUNTIO Matkaajan pitää vain kääntää sitä kuuluisaa avainta lukossa tietääkseen, mitä Siuntio on. Ovi avautuu, ja sen takaa löytyvät puhdas, kaunis luonto, mukavia ihmisiä, virkeä kunta sekä ennen muuta perinteet. Perinteistä vanhimpia ovat vieraanvaraisuus, rohkeus ja ahkeruus. Kukapa muu olisikaan paras henkilöitymä aidolle siuntiolaisuudelle kuin Charlotta Lönnqvist? Charlotalle olemme paljosta velkaa. Vuosien ajan pitokokkina niin Siuntiossa, Lohjalla kuin Nurmijärvellä toiminut mamselli antoi kodin, ruuan ja vaatteet itselleen Aleksis Kivelle. Aleksis palkitsi Charlottan kautta koko kansamme kirjoittamalla pääosan tuotannostaan juuri Siuntiossa. Rohkeus Charlottassa ilmeni sekä henkisenä että fyysisenä. Hän vähät välitti ihmisten supatuksista, kun hämmästeltiin naimattoman miehen asumista talossa, jossa emännän lisäksi asui myös nuoria tyttöjä taloudenhoidon oppissa. Toisellakin lailla oli Charlotta myös rohkea: hän pyyti susia omalla sudenkuopallaan. Siuntio rakastaa Charlottaansa. Sen merkkinä on uusi Fanjunkars, uudelleen rakennettu Charlottan kotitalo. Mitä pitokokki Charlotta tarjoaisi tänään Aleksille? Valokuvat: Siuntion kunta

17 siuntio luomuviljelyä, kamelineöljyä Arto Varpio Kahvimaantie Nummela tekstiilien valmistusta Hanna-Kaisa Varpio Sianlihaa Mörsbackan tila Mörsbackantie Lappers Carl-Johan Grönberg Fredrik Grönberg Mörsbackan tilalla tuotetaan sianlihan lisäksi muun muassa säilöheinää hevosille. Se on kuivaheinän tapaista, mutta kosteuden säilyttänyttä ja pölytöntä heinää, jonka kuivaaineprosentti on korkea. keramiikkaa Karin Gottberg-Ek Nordanvik Siuntio karin.gottberg-ek@pp.inet.fi huovutusta Anu Piltz Lappersintie 214 Gårdsböle Siuntio Four Seasons Fish kalasavustamo Rannikkotie 62 Sunnanvik Siuntio Kuorrutetut lanttukuutiot Rasvassa sopivasti ruskistetut ja siirapilla maustetut lanttukuutiot haudutetaan kuultaviksi. Perinteinen siuntiolaisherkku. A-vehnänen 50 g hiivaa 3 munaa 3 dl sokeria ½ l maitoa 2 tl suolaa 2 tl hienonnettua kardemummaa g margariinia tai voita noin 1,2 kg luomuvehnäjauhoja Voitelemiseen 1 muna, 1 dl mantelirouhetta, 1 dl raesokeria Hiiva liotetaan haaleaan maitoon, jonka jälkeen munat ja mausteet lisätään. Jauhot sekoitetaan joukkoon ja taikina alustetaan kimmoisaksi. Lopuksi lisätään rasva. Taikina jaetaan kahteen yhtä suureen osaan, joista molemmista palmikoidaan pitko. Pitkojen päistä jäävät taikinanloput yhdistetään ja niistä leivotaan ohuempi pitko. Valmiit pitkot asetetaan leivinpaperin päälle ison A-kirjaimen muotoiseksi. A nostatetaan ja voidellaan munalla sekä koristellaan sokerilla ja manteleilla. Kohonnut A paistetaan 225 asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes sen pinta on kauniisti ruskistunut.

18 -18 - VIHTI Monipuoliset kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuudet houkuttavat sekä kävijöitä että uusia asukkaita erityisesti lapsiperheitä - Vihtiin. Jo yli ihmistä on huomannut, että aivan pääkaupunkiseudun liepeillä voi valita asuinpaikan joko palveluiden läheltä tai aidosta maalaiskylän rauhasta. Ylellistä. Harrastemahdollisuuksia Vihdillä on golfista lasketteluun sekä kansallispuisto Nuuksion tarjoama kirjo: samoilu, kiipeily, uinti, sienestys, marjastus sekä lodjaus. Suuren suosion saavuttanut lodjaus merkitsee arvoitusten ratkaisua, luontotietojen testausta sekä uusien paikkojen löytämistä. Retkensä voi kruunata keräämällä marjoja ja sieniä herkutteluhetkiä varten. Vihdissä myös ruokatuotanto puhaltaa uusia tuulia, esimerkkinä voi kokeilla luomuvalkosipuleja eri tavoin. Sydämellisesti tervetuloa nauttimaan, harrastamaan ja asumaan sekä yrittäjäksi kauniiseen Vihtiimme! Valokuvat: Paavo Hacklin (Nuuksion kansallispuisto) ja Vihdin kunta.

19 vihti Vierelän luomutila Eino Ketola Viereläntie Vihti keramiikkaa astia house products keraamikko-kuvanveistäjä Tiina Veräjänkorva keraamikko Mika Lukkarinen Pistokuja Vihti ; ruokapiiri Vihdin Steiner - koulun kannatusyhdistys ry Tilaukset parillisina viikkoina ja tilausten nouto parittomana tiistaina Vihdin vanhasta Meijeristä. Tilaaminen tapahtuu sähköpostitse ja puotimme Pikku Martin kautta. tekstiilejä GLOBE HOPE Kovannokantie Nummela Tosimiehen retkieväs Viipaloi ruislimpusta vahvoja siivuja. Levitä leivälle reilusti voita ja sinihomejuustoa. Viipaloi juuston päälle niin monta kynttä valkosipulia, että leipä peittyy. Valkosipuleiden päälle viipaloidaan vielä suolakurkkuja, jotka hunnutetaan juoksevalla hunajalla (leipään voi lisätä myös meetwurstmakkaraa) Nautiskellaan ilman murheita, viimeistä murua myöten! Kynnet kuin hunajaa Valkosipulin noston aikaan sipuleista kannattaa nautiskella kokonaisina. Tämä resepti sopii myös varastokuiville valkosipuleille. Leikkaa kokonaisesta valkosipulista varsi pois siten, että myös kynsien päät leikkautuvat auki. Tee valkosipuliin vielä viillot kohti sipulin tyveä ristiin siten, että kynnet vähän halkeavat. Laita sipulin päälle nokare voita ja hunajaa. Hauduta sipuleita uunissa tai mirkoaaltouunissa kunnes kynnet ovat hiukan pehmenneet. Nouki kynnet koloistaan haarukalla ja nautiskele! Molemmat valkosipulireseptit ovat Vierelän luomutilan vihkosesta.

20 -20 - Aluekeskusohjelma Hiiden pilotti on seitsemän kunnan (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti) seudullinen yhteistyöverkosto. Hiiden pilotin tavoitteena on Länsi-Uudenmaan kilpailukyvyn lisääminen kehittämällä olemassa olevia alueen palvelutasoon vaikuttavia yhteistoimintamalleja ja verkostoja alueen sisällä sekä alueen ja muiden kasvukeskusten välillä niin kunta- kuin yhteisö- ja yritystasolla. Hiiden pilotti kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa sisäasiainministeriön aluekeskusohjelmaa. Hanketta hallinnoi Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy. Aluekeskusohjelma Hiiden pilotti, Kauppakatu 6, Lohja Yhteystiedot: projektikoordinaattori Erja Vaarala gsm: , sähköposti erja.vaarala@lohja.fi, Länsi-Uudenmaan kehitys ry LUKE - on avoimesti toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Se toteuttaa paikallisista tarpeista lähtevää tavoitteellista Karkkilan, Lohjan ja Vihdin alueen kehittämistä hanketoimintaa tukemalla. Yhteystiedot: toiminnajohtaja Sirkka-Liisa Sourama, PL 97 (Hiidenmäentie 18), NUMMELA, ; , sähköposti sirkkaliisa.sourama@luke.fi, Tämä esite liittyy Lohjan Hyvän Tuulen Messuilla järjestettävään kokkisotatapahtumaan, joka on osa lohjan yrittäjät ry:n toteuttamaa ja luke ry:n puoltamaa maaseutuyrittäjien yhteistyön edistäminen -hanketta. Lohjan Yrittäjät ry, Kartanonkuja 1 A 3, LOHJA Puh , fax , Lohjan Yrittäjät