NAANTALIN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAANTALIN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI"

Transkriptio

1 NAANTALIN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI LÄNSI Länsi - Suomen päihde ja mielenterveystyön kehittämishanke Minna Suikkanen

2 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Naantalin pilotin tavoitteet 3 3. Länsi 2012 hankkeen toteuttaminen Naantalissa Ohjausryhmä Työntekijä Verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 5 4 Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi 5 4.1Vaaka-ryhmä Kannattaa olla HIP Valmiuksia etsimässä ja vahvuutta vanhemmuuteen Koulutustapahtumat 10 5 Pohdinta 11 Lähteet 12 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Projektityö (AMK, Turku) Hoitotyön koulutusohjelma Kohti uutta päihdetyön vuosisuunnitelmaa Kannattaa olla HIP - posteri Aloitusseminaarin esite

3 1. Johdanto 1 Naantalin pilotin lähtökohtana oli päihdetyön kehittämishanke Myötätuuli ( ), jonka aikana laadittiin Naantalin kaupungin päihdetyön suunnitelma Päihteettömyys yhteinen vastuu vuosille Päihdetyön suunnitelma nosti esille mm. kehittämistarpeita peruspalveluissa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön osaamisen ja varhaisen puuttumisen toimintavoissa. Naantalin kaupunki lähti mukaan KASTE- ohjelmaan Länsi hankkeeseen, jonka avulla oli mahdollista kehittää asiakaslähtöisiä päihde- ja mielenterveyspalveluita ja palvelujen arviointimenetelmiä sosiaali- ja terveystoimessa. Naantalin kaupungin ehkäisevän päihdetyön toimenpiteenä aloitettiin heti hankkeen alussa, maaliskuussa 2010, Vaaka-ryhmä. Kohderyhmänä olivat äidit, jotka ovat joskus kokeneet päihderiippuvuutta sekä heidän alle kouluikäiset lapsensa. Vaaka-ryhmään osallistuvilla äideillä oli osalla kokemusta myös korvaushoidosta. Vaaka-ryhmän toiminnan tarkoituksena oli ehkäistä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvinen siirtyminen. Ryhmän tavoitteena oli edistää osallistujien mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä rohkaista puhumaan niin äitinä kuin naisena olemisen arjesta että uuden elämänvaihdoksen tuomista haasteista. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) Suomi juo -kirjan mukaan naisen käyttämän alkoholin osuus on lisääntynyt neljässä vuosikymmenessä 12 prosentista 26 prosenttiin. Raittiiden naisten osuus on romahtanut noin 40 prosentista 10 prosenttiin. Keskimäärin kerralla käytetty alkoholimäärä on lisääntynyt 60 prosenttia eli reilusta kahdesta annoksesta vajaaseen neljään annokseen. Suurten alkoholimäärien (8 annosta tai enemmän) käyttö on lisääntynyt naisten lisäksi nuoret aikuisten ja vanhempien miesten keskuudessa. Naisten päihdeongelmat ovat tulleet entistä näkyvämmiksi ja tilanteet perheissä monimutkaistuneet. Synnyttäjistä jo noin kuusi(6) prosenttia on joko alkoholi-, huume- tai lääkeaineriippuvaisia. Vuosittain Suomessa syntyvistä noin 3500 sikiötä on vaarassa vaurioitua äidin päihteiden käytön vuoksi. (Pajulo, 2001) Toisaalta nuorten naisten halu muuttaa päihteidenkäyttöään herää raskauden myötä, joten tätä elämänmuutosta ammattilaisten niin sosiaali - kuin terveydenhuollossa tulee rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tukea. Päihderiippuvainen äiti ja vauva ovat haastava pari toisilleen. Vauvaikäisen lapsen tarpeet hyvään hoivaan ovat erityisen suuret ja äidin mahdollisuudet auttaa vauvaa ovat usein erityisen heikot. Erikoislääkäri Marjukka Pajulon mukaan suuren psykososiaalisen riskin perheissä on etsittävä todellisia toivon kohtia ja käytettävä niitä hoidon kehittämiseen. (Pajulo, 2007) Tutkimukset ja käytännön kokemus ovat osoittaneet, että vanhemmuuden tukemiseen ja erityisesti äidin ja vauvan vuorovaikutussuhteen tarkastelu auttavat äitiä sitoutumaan paremmin päihteettömyyteen. Päihteitä käyttävän äidin mielikuvat ja kokemukset omasta äidistään tai lapsuudestaan voivat olla negatiivisia ja itsetuntoa heikentäviä, mutta suhtautuminen vauvaan saattaa olla myönteinen ja toivoa herättävä. Lähes kaikki vanhemmat toivovat lastensa parasta.( Veijalainen, 2008) Naantalin Vaaka-ryhmä perustettiin tutustumiskäyntien kannustamana ja paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tiedon perusteella tietoisesti vain naisille ja perheen alle kouluikäisille lapsille. Vaaka-ryhmässä äitien erityistarpeet voitiin riittävän hyvin huomioida ja ryhmässä tarjottiin motivoivaa toimintaa yhdessä lasten kanssa. Vaaka-ryhmätoiminnan aloittamis-

4 ta helpotti ennen kaikkea tieto siitä, että korvaushoidossa ja Päiväkeskus Tuulentuvassa käyvien asiakkaiden toiveena oli naisille suunnatun ryhmätoiminnan aloittaminen. Oma 3-vuotinen ryhmänohjaaja kokemukseni seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden avoimesta sekaryhmästä on, että naiset eivät pysty käsittelemään samassa ryhmässä miesten kanssa naiseuteen, äitiyteen ja seksuaalisuuteen liittyviä kipeitä kysymyksiä. Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johdon tuki ryhmätoimintojen kehittämisessä, on helpottanut työntekijöiden innostusta työn kehittämisessä. Naantalin kaupunki on mukana useissa hankkeissa, joissa tuetaan perheitä. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisessa Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa vuosina tuetaan ensimmäisen lapsen saaneita perheitä. Naantali toimii Varsinais-Suomen piirin pilottikuntana. Hankkeessa kehitettävä vanhempainohjaus perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen niin sanotulla Parents First - menetelmällä. Pitkän aikavälin kehittämistavoite on juurruttaa ryhmämuotoinen vanhempainohjaus osaksi suomalaista perhevalmennusta ja neuvolatyötä. Polku alkaa neuvolan järjestämästä kunnallisesta perhevalmennuksesta ja jatkuu vanhempainryhminä vauvan syntymän jälkeen. Sosiaali- ja terveystoimen työntekijät ovat todenneet käytännössä, että ryhmätoiminta on oiva paikka käsitellä yhdessä asiakkaiden kanssa vanhemmuutta, naisena tai miehenä olemisen haasteita sekä äitiyttä tai isyyttä. Vertaisryhmät ovat parhaimmillaan myös ehkäisevää mielenterveystyötä. Hankkeen aikana kokeiltiin 5-6- luokan oppilaiden vanhemmille vertaisryhmätoimintaa nimellä Valmiuksia etsimässä. Ryhmässä ohjaajina toimivat koulukuraattori Pirjo Hintsa ja ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen. Vanhemmille suunnatussa ryhmässä pohdittiin kysymystä: Miten ja mistä saan voimia vanhempana jaksaa arkea tulevan murrosikäisen kanssa? Yläkouluikäisten vanhemmille järjestettiin kokeiluna Vahvista vanhemmuutta vertaisryhmä ja ohjaajina toimivat koulukuraattori Pirjo Hintsa ja ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen. Ryhmässä pohdittiin neljän kokoontumiskerran aikana: Onko murrosikäisen lapsen vanhemmuus riemua tai riesaa? 2 Yritimme löytää hankkeen aikana mielekkään ehkäisevän työn toimintamallin yhteistyössä koulujen kanssa. HIP- tapahtumien avulla teimme yhteistyötä Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä muiden palvelutuottajien että kolmannen sektorin kesken. HIP on lyhenne sanoista; H:Huolehdi itsestäsi, I: Innostu vapaa-ajasta, P:Puututaan varhain. HIP- tapahtumien tavoitteena oli tuoda Länsi hankeen päihteettömyyttä ja mielenterveyttä tukevat tavoitteet koululaisperheiden arkeen, kuten tiedon jakaminen, terveyden edistäminen, nuorten osallisuus, varhainen puuttuminen ja tuki sekä vanhempien asenteisiin vaikuttaminen. Tapahtumat järjestettiin oppilaille koulupäivän aikana.

5 2. Naantalin pilotin tavoitteet 3 Hankkeen tavoitteena oli: o Hyviin käytäntöihin perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mm. Adsumen käyttö nuorten päihteidenkäytön kartoituksessa. o Mielenterveyden edistäminen sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy o Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen perustasolla o Ehkäisevän työn konkretisoiminen mm. HIP- tapahtumien avulla o Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen o Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman kehittäminen. Hankkeen aikana edistettiin Adsumen- ja Audit- testin käyttöä potilastyössä. Audit- testi liitettiin osaksi Pegasos-potilasohjelmaa. Tämä helpotti terveydenhuollon ammattilaisten päihteiden käytön puheeksiottoa ja puheeksioton jälkeistä työskentelyä sekä yhtenäisti kirjaamiskäytäntöä että tilastointia. Hankeen aikana edistettiin päihde- ja mielenterveystyön monialaisen verkoston hyödyntämistä Naantalin kaupungin eri hallintokuntien, kolmannen sektorin ja muiden yhteistyökumppaneiden välillä. Hankkeen avulla tehostettiin Naantalin kaupungin päihdetyön suunnitelman päihteettömyys- yhteinen vastuu juurruttamista ja edelleen kehittämistä. Hankkeen aikana hyödynnettiin Remontti-hankkeen kehittämiä toimintatapoja moniammatillisessa perhetyössä. Naantalin pilotti vaikutti osaltaan ryhmämuotoisia työtapojen kokeilemiseen ja laajaalisempaan yhteistoimintaan lapsiperheiden hyväksi. 3. Länsi 2012 hankkeen toteutuminen Naantalissa Länsi hanke toteutettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Hankkeen väestöpohja oli noin asukasta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa, josta valtionavustus oli euroa. Naantalin pilotti toteutettiin Länsi 2012 hankkeen toiminta-ajalla ja väestöpohjana oli sekä Naantalin pilotin käyttöön jäävä osuus toimintakautena oli euroa. Länsi hanketta hallinnoi Satakunnan sairaanhoitopiiri. Hankekokonaisuutta koordinoi sairaanhoitopiirissä kokoaikainen projektipäällikkö sekä projektisihteeri. Länsi 2012 hankkeen kotisivut olivat avoimet ja niiden anti helpotti hankkeessa työskentelyä. Kotisivut sijaitsevat Satakunnan sairaanhoitopiirin kotisivuilla(www.satshp.fi) Pilotissa suunniteltujen ehkäisevän työn konkretisointiin liittyvien toimintamallien käyttöönotossa on edetty vain osassa alakouluissa sekä lukiossa HIP -tapahtumien avulla. Ryhmätoimintaan liittyvien toimintamallien käyttöönotossa on edetty vasta muutamassa kohderyhmässä. Henkilöstön osaamisen vahvistamisessa on edetty kohtalaisesti paikallisen koulutuksen ja valtakunnallisten koulutuksien avulla. Yhtenä asiakkaiden osallisuutta lisäävänä toimintana olemme tehneet Naantalin pilotissa asiakasarviointia käyttäen Bikva- menetelmää tavallisten asiakaskyselyjen lisänä. Bikva menetelmän nimi tulee tanskan kielen sanoista Brugerinddragelse I KVAlitetsvurdering, suomennettuna asiakkaat laadunvarmistajana. Julkisten palvelujen arviointiin tarkoitettu malli on nelivaiheinen ja toteutetaan käytännössä ryhmähaastatteluina, joista ensimmäinen tehdään palveluiden käyttäjille. He määrittävät itse kysymykset ja arvioivat toiminnan tai palvelun hyviä ja huonoja puolia.

6 Prosessi etenee esittelemällä asiakkaiden antama palaute ensin työntekijöille, jotka arvioivat esiin tulleita ongelmia ja käsittelevät palautteen. Asiakkailta ja työntekijöiltä kootut näkemykset välitetään organisaation johdolle ja kumuloitunut palaute neljännessä vaiheessa poliittisille päättäjille. Tämä toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijoiden projektityönä. (liite 1) 3.1 Ohjausryhmä Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut perusturvajohtaja. Hankkeen alussa puheenjohtajana toimi Juhani Kylämäkilä ja syksyllä 2011 lähtien puheenjohtajana toimi, uusi perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen. Muut ohjausryhmän jäsenet olivat koko hankkeen aikana seuraavat henkilöt: Ylilääkäri Mikko Laaksonen Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen Sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti Sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki Aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen Ohjausryhmään kutsuttiin tarpeen mukaan hankkeessa mukana olevia yhteistyökumppaneiden edustajia. Ohjausryhmän sihteerinä toimi ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen. Ohjausryhmän kokoontuminen: Vuosi/määrä päivämäärät 2010/4 kertaa ke ma ke pe / 1 kerta pe /3 kertaa pe ke ti Ylilääkäri Mikko Laaksonen on ollut myös koko Länsi hankkeen ohjausryhmän jäsen. 3.2 Työntekijä Länsi hankkeen tavoitteena oli rekrytoida pilottien henkilöstö pääosin hankealueen organisaatioiden omasta henkilöstöstä tai alueelle palveluja tuottavan organisaation henkilöstöstä. Naantalin pilotin työntekijänä on toiminut hankkeen alusta alkaen terveyskeskuksen ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen. Hanketyöntekijä toimi yhden kokonaisen ja yhden puolikkaan työpäivän eli 12 h viikossa hankevuosina ja kaksi työpäivää viikossa eli 16h viikossa vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2011 toisena työntekijänä toimi terveydenhoitaja, perhetyötekijä Elina Ketola. Hän toimi Vaaka-ryhmän toisena vetäjänä joka toinen viikko tiistai-iltaisin eli kuukaudessa noin 7h. Viikon työpanos vuosisuunnitelman työstämiseen ostettiin sairaanhoitaja (ylempi AMK) Jan Holmbergilta (http://janholmberg.weebly.com/ ).Holmbergin mukaan päihdetyön vuosikalenteria voidaan käyttää päihdetyön toiminnan nykytilan arviointiin, toiminta-analyysiin, suunnitteluun, toimintaan ja sen tavoitteelliseen seuraamiseen. Kokonaistoiminnassa tähdätään tarpeenmukaiseen, laadukkaaseen ja taloudellisesti tuotettuun toimintaan. (liite 2) 4

7 5 3.3 Verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Älä välitä alaikäiselle keskustelutilaisuus oli klo Naantalin kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä vapaa-aikatoimen kanssa. Tilaisuuden alustajina toimivat Heikki Mäki/ alkoholitarkastaja, Jorma Lampinen/poliisista, Heli Virtanen/ paikallisesta ALKOsta sekä Lilja Ahtiainen/ V-S Hotelli - ja ravintolayrittäjät ry:n puheenjohtaja. Tilaisuuden avauspuheen sekä puheenjohtajana toimi perusturvajohtaja Juhani Kylämäkilä ja tilaisuuden lopetussanat esitti vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila. Keväällä 2011 Vaaka- ryhmän toisena ohjaajana aloitti Naantalin terveyskeskuksen terveydenhoitaja, perhetyöntekijä. Vuodesta 2011 ryhmän toiminta oli virallisesti Naantalin kaupungin ja Naantalin seurakunnan yhteistyötä. Toiminnassa oli myös alusta asti mukana kolmas sektori. Ryhmän lapset saivat kerran kuukaudessa lahjoituksena hedelmäkorin Naantalin Pelastakaa Lapset ry:ltä. Järjestö- sekä seurakuntayhteistyötä viriteltiin myös Omaiscafe tilaisuuksien avulla. Tarkoituksena oli aloittaa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistyksen sekä Naantalin seurakunnan kanssa vapaamuotoisia vertais- ja keskustelutilaisuuksia mielenterveys ja päihdeongelmia kohtaaville omaisille. Tilaisuuksissa kokemusasiantuntijat kertoivat oman tarinansa ja sen jälkeen sana oli vapaa. Syyskuussa 2012 järjestettiin vielä yhteinen keskustelutilaisuus Kissa vai kossu pöydälle Raision, Turun ja Naantalin pilottien yhteistyönä ehkäisevän työn tarpeellisuudesta. 4. Kehittämistyön tulokset ja niiden arviointi Päihdeongelman kokeneet äidit ovat saaneet mahdollisuuden vertaistukeen ja käytännön ohjausta arkeen toimiessaan lasten kanssa asiantuntijoiden ohjauksessa. Vaaka-ryhmän asiakkaat ovat voineet vaikuttaa palvelujen kehittämiseen Bikva- haastattelun kautta. Vaaka-ryhmässä toteutettavien tehtävien tavoitteena oli auttaa äitejä oivaltamaan, että koskaan ei liian myöhäistä ryhtyä kehittämään omaa itsetuntoaan ja oppia arvostamaan itseään sekä saada rohkeutta olla juuri se, mitä itse haluaa.vahvaksi kehittynyt itsetunto auttaa meitä paremmin kestämään elämäntilanteiden tuomat itsetunnon laskut ja kääntämään heikot hetket voimavaroiksi tulevaisuutta varten. Ojalan ja Uutelan mukaan minäkuva on se, mitä ihminen tietää itsestään ja itsetunto sitä, minkä verran ihminen pitää itsestään.(ojala,uutela,1993) Vaaka-ryhmään osallistuvat äidit kokivat ryhmän alussa annettavan ruokailun mielekkääksi ja tärkeäksi jo aikataulun vuoksi. Jos äidit valmistaisivat kotona lasten iltapäiväruokailun, olisi ryhmään lähteminen vaikeampaa. Ryhmän alkaminen siirtyisi ja tämä taas siirtäisi edelleen lasten nukkumaanmenoaikaa. Vaaka-ryhmän aikataulu kello koettiin juuri sopivaksi. Äitien ja lasten yhteiseltä osuudelta toivottiin vielä musiikkipainotteisempaa toimintaa, johon pystyimme vasta syksyllä Äitien ja lasten yhteiset askartelutuokiot koettiin myös vaihteluna. Yhden äidin lorupussi-ideaa kokeiltiin ryhmässä ja se oli sopivaa ajanvietettä alle 2-vuotialle. Lorupussista otettiin vuorollaan kortti laulun kera: Kuka saa, kuka saa lorupussiin kurkistaa Valmistimme Vaaka-ryhmässä jokaiselle lapselle oman lorupussin joululahjana. Koulujen HIP- tapahtumissa oli mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön niin Naantalin kaupungin eri hallintokuntien kuin kolmannen sektorin ja muiden yksityisten ammatinharjoittajien

8 kanssa. Koululaisilla ja heidän vanhemmillaan sekä toisen asteen opiskelijoilla on ollut tilaisuus saada ohjausta ja neuvontaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 4.1 Vaaka-ryhmä Tiedostimme ryhmätoiminnan aloittamisessa, että päihdeongelmaisilla naisilla on pääsääntöisesti luottamuspula ja korkea kynnys hakeutua avun piiriin. Naisten ryhmään tulemisen kynnystä mataloitti korvaushoidossa toimivan terveydenhoitajan Leena Seppälän kanssa ennakkokontaktit. Ryhmän käynnistymistä helpotti myös sosiaalityön alaisuudessa toimivan Päiväkeskus Tuulentuvan henkilökunnan sekä Naantalin seurakunnan diakoniatyön valmiit asiakaskontaktit. Ryhmän toisella vetävällä, vertaisohjaajalla oli myös yhdistyksen toiminnan kautta syntyneitä verkostoja, joita hän käytti naisten tavoittamiseen. Sosiaali- ja terveystoimen Vaaka-ryhmäntoiminnan käynnistyminen edellytti, että ohjaajiksi saadaan kaksi sosiaali - ja terveydenhuoltoalan ammattilaista. Päävastuullisena ryhmänohjaajana etsin toista ohjaajaa ryhmälle kolme(3) kuukautta ensin Naantalin kaupungin sosiaali- ja päivätoimen ammattilaisista ja tämän jälkeen Naantalin seurakunnan puolelta. Ylilääkäri Mikko Laaksosen kanssa käydyn keskustelun pohjalta päädyimme siihen, että ainakin toisella ohjaajalla on oltava terveys tai sosiaalialan koulutus, osaamista päihdetyöstä ja naisten erityiskysymyksistä. Lopulta päivätoiminnanohjaaja Niina Ojala ja avohuollonohjaaja Katja Ristilehto ehdottivat vertaisohjaajaa. Vaaka-ryhmän ohjaajina toimivat keväällä 2010 Minna Suikkanen ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja ja vertaisohjaaja Naantalin seudun päihdeongelmaisten tuki- Waihtoehto ry:stä. Ryhmän ohjaajien lisäksi toiminnassa oli mukana vapaaehtoistoimijoita, jotka hoitivat lapsia ilman korvausta. Ryhmän toiminnasta tiedottivat aktiivisesti Päiväkeskus Tuulentuvan ohjaajat Ojala ja Ristilehto sekä korvaushoidossa toimiva terveydenhoitaja Seppälä. Ryhmän esitteitä toimitettiin myös aikuis - sekä lapsiperheiden sosiaalityön työntekijöille sekä terveyskeskuksen neuvolatoiminnan terveydenhoitajille että Naantalin seurakunnan diakonia- ja lapsityön työntekijöille Ryhmätoiminta aloitettiin maaliskuussa 2010 Naantalin seurakuntatalon tiloissa, joka toinen tiistai kello Vaaka-ryhmän kokoontumispaikaksi saimme Naantalin seurakunnan lapsityön upeat tilat, osoitteessa Piispantie 2. Naantalin seurakunnan lapsityön tiloissa oli lapsille paljon leluja leikkimiseen sekä muuta viriketoimintaa. Toimivat tilat mahdollistavat lasten leikkimisen samanaikaisesti, kun toisessa ryhmätilassa pidettiin äitien keskusteluryhmää. Äitien ja lasten ruokailulle oli myös erikseen oma toimiva tila, jossa käytössä oli kolme syöttötuolia. Ryhmän alussa oli äitien ja lasten yhteinen ruokailu ja tämän jälkeen laulu-leikki-hetki. Kello 18 alkaen äideille ja lapsille oli omat ohjelmansa. Äiti-ryhmän ohjaajina toimivat 3/2012-3/2011 vertaisohjaaja Naantalin seudun päihdeongelmaisten tuki Waihtoehto ry:stä ja ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Naantalin terveyskeskuksesta. Lastenhoito järjestettiin kevään ajan vapaaehtoisten työntekijöiden avulla, mutta syksyllä 2010 Vaaka-ryhmä sai Naantalin seurakunnan lapsityöstä uuden yhteistyökumppanin ja ammattitutkinnon suorittaneet lastenohjaajat. Tämä oli myös äitien mielestä oikean suuntainen kehitys. Vaaka-ryhmän kokoontuminen: Vuosi Kokoontumiskerrat 2010kevät, syksy kevät, syksy kevät 10 6

9 7 Vaaka-ryhmälle asetetut tavoitteet olivat seuraavanlaiset: Opitaan työstämään elämän kipeitä kysymyksiä ja jakamaan kokemuksia vertaisja ammattituen avulla mm. valokuvaamisen keinoin. Autetaan löytämään keinoja hallita äitinä arkielämää uudella tavalla Opitaan yhdessä vihanhallintaa ja rentoutumista Annetaan uusia ideoita itseluottamuksen rakentamiseen ja parempaan oloon Ryhmälle asetetut tavoitteet toteutuivat jokaisen ryhmäläisen oman elämäntilanteen mukaisesti. Ryhmätoiminnan laadun takaamiseksi oli helppo lähteä mukaan BIKVA -arviointiin. BIKVA - arvioinnin ensimmäisen ja toisen vaiheen haastattelijoina toimi kaksi sairaanhoitajaaikuisopiskelijaa Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin Vaaka-ryhmänasiakkaat ja toisessa vaiheessa haastateltiin työntekijät. Kolmannessa vaiheessa hankeen yliopistoharjoittelija ja projektipäällikkö kertoivat tulokset kaupungin ja seurakunnan johdolle. Asiakaspalautteet ryhmiteltiin kuuteen luokaan: ryhmään tulo, ryhmän sisältö, ryhmän vaikuttavuus, palaute työntekijöistä ja tiloista, kehittämisehdotukset sekä muu palaute sosiaali- ja terveystoimeen. Äidit kokivat ryhmään tulon helppona ja kaiken kaikkiaan ryhmän anti koettiin positiivisena. Asiakkaidenmielestä ryhmässä käsiteltävät asiat äitiydestä ja naiseudesta olivat erityisen tärkeitä. Hyvänä toimintana äidit kokivat myös rentoutusharjoitteet, kiviterapian, retket, naamiaiset sekä lasten syntymäpäivien vieton. Näiden toimintojen tavoitteena oli lisätä ryhmäläisten sitoutumista ja siinä onnistuttiin. Vertaistuki koettiin ryhmän vaikuttavuuden kannalta keskeiseksi. Aloitettu toiminta tukee päihteetöntä elämäntapaa, äitiyttä sekä ehkäisee uusien ongelmakierteiden syntyä. Vaaka-ryhmän toiminta on ollut alusta asti ennakkoluulotonta ja saanut johdon täyden tuen. BIKVA- arviointimenetelmän kautta saatu palaute vahvisti ryhmänohjaajien motivaatiota jatkaa ryhmätoimintaa ja kehittää sitä edelleen. Tulevaisuuden haasteena on muun muassa se, miten erityisesti poikalapsille saadaan puuttuvan isän malli ryhmän avulla tai miten voidaan tukea lasten erityisosaamista kuten musikaalisuutta, kun vanhemmilla ei ole varaa viedä lapsiaan esimerkiksi musiikkileikkikouluun. Ryhmän toiminta oli henkilökohtaisesti erittäin haastavaa, joten aloitin hankkeen aikana psykoterapian perusteiden opinnot täydentäen osaamistani mielenterveyden tukemisen osalta. Kuva 1. ryhmätoiminnan monipuolisuus Vaakaryhmän naamiaiset

10 4.2 Kannattaa olla HIP 8 Ensimmäistä kertaa Naantalilaisessa alakoulussa järjestettiin syksyllä 2010 hyvinvointi-iltapäivä eli HIP tapahtuma. Kohderyhmänä olivat 5. ja 6. luokan, Taimon koulun oppilaat ja heidän vanhempansa. Oppilaat saivat tietoa omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista ja vanhemmat saivat tukea johdonmukaiselle kasvatustyölle. Mukaan tapahtumaan oli kutsuttu yhteistyökumppaneita niin terveydenhuollon kuin nuoriso- ja vapaa-aikatoimen puolelta sekä aiheisiin sopivia yrityksiä tuotteineen. Teemapäivän yhdyshenkilönä toimi Naantalin kaupungin ehkäisevä päihdetyöntekijä Minna Suikkanen hyvinvointi-iltapäivän tavoitteena oli tuoda Länsi hankkeen päihteettömyyttä ja mielenterveyttä tukevat tavoitteet koululaisperheiden arkeen; varhainen puuttuminen ja tuki, tiedon jakaminen, terveyden edistäminen, nuorten osallisuus sekä vanhempien asenteisiin vaikuttaminen. HIP- tapahtuma muodostui seitsemän rastin radasta, joita kierrettiin pienryhmissä. Rasteilla annettiin tietoa harrastusmahdollisuuksista, hampaiden hoidosta, fyysisen kunnon kehittämisestä ja terveellisestä ravinnosta. Lisäksi annettiin päihdevalistusta ja henkisen hyvinvointiin liittyviä vinkkejä. Hammashuollon rastilla oppilaiden mielenkiinnon herätti tieto siitä, kuinka paljon erilaiset välipalat sisältävät sokeria. Ravitsemusterapeutin viesti oli lohduttava. Kun huolehtii säännöllisestä ateriarytmistä ja terveellisistä arkiruokavalinnoista voi satunnaiseen herkutteluun ja nautiskeluun suhtautua hyvällä mielellä. Fysioterapeuttien opastuksella saatiin tietoa omasta fyysisestä kunnosta punnerrusten ja staattisen lihasvoimatestin avulla. Vapaa-aikatoimen tietoiskussa löytyi nettiosoite, mihin oli koottuna nuorille tarkoitettuja palveluita ja kirjaston rastilla saatiin vinkkausta teemapäivän aihealueen kirjoihin. Koulukuraattori viritti ajatukset oman henkisen hyvinvoinnin vahvuuksiin ja ehkäisevä päihdetyöntekijä kertoi mm. alkoholin kalorivaikutuksista. Kaikkiaan oppilaat pitivät tapahtumaa hyödyllisenä ja kiinnostavana. Kaiken kruunasi välipala sekä rasteilla jaetut tuotenäytteet, joita sai kerätä lahjoituksena saatuihin kasseihin. Paikalle myöhemmin mukaan kutsutut vanhemmat saivat myös tutustua rastirataan. Vanhemmat kokivat tilaisuuden hyvänä ja monipuolisena. Joissakin perheissä keskustelu oli jatkunut nuorten kanssa kotona ja tilaisuus oli vahvistanut vanhempien käsitystä siitä, kuinka tärkeää on perheen yhteinen arki ja lasten harrastemahdollisuuksien tukeminen. Tapahtumasta saatu oppilaiden, vanhempien ja työntekijöiden kirjallinen palaute oli pohjana jatkotyöskentelyn kehittämiselle. HIP- tapahtumia toteutettiin Taimon koulun lisäksi Rymättylän alakoulussa, Naantalin lukiossa sekä yhteinen Karvetin että Lietsalan alakoulujen hyvinvointipäivä. HIP tapahtumamme sai valtakunnallista huomiota TERVE SOS päivillä Espoossa. (liite 3). Posteria olivat Espoossa esittelemässä kouluterveydenhoitaja Salla Miesvirta ja koulukuraattori Pirjo Hintsa. Työntekijät jakoivat 100 kpl A4 esitettä tapahtumasta. Posterimme sai erityisen huomion ja kannustusta seuraavilta ihmisiltä ja tahoilta: - THL / Tutkija Murto, Turun projekti - Rovaniemen osaamiskeskus - Joensuun kaupunki, Nuorisoasema, matalan kynnyksen palvelu, - Espoon kaupunki - HUS, mtt- talo - Käsmä Laura, Remontti-hanke - - Hannele Mäkelä, Promonetista toivoi vanhuksille samanlaista.

11 9 Kuva 2. Taimon koulun HIP tapahtuma Kuvassa vasemmalla kouluterveydenhoitaja Salla Miesvirta, ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen ja koulukuraattori Pirjo Hintsa. 4.3 Valmiuksia etsimässä ja vahvuutta vanhemmuuteen HIP - tapahtuma rohkaisi meitä tapahtumaan osallistuneita ammattilaisia järjestämään 4 eri koulutustilaisuutta 5-6-luokan Taimon koulun vanhemmille. Valmiuksia etsimässä - koulutustilaisuuksissa vanhemmille annettiin tietoa mm. aggression portaista, curling- vanhemmuudesta. Koulutustilaisuuksissa oli mahdollisuus tärkeään vanhemmuuden vertaistukeen pienimuotoisten ryhmätöiden ja kotitehtävien purkujen kautta. Valmiuksia etsimässä -ryhmä kokoontui neljänä keskiviikko- iltana ja joka illalle oli 5-6-luokan oppilaiden vanhemmille oma aiheensa. Osallistujia oli vanhempaa/ osallistumiskerta. Keskiviikko Tunteiden tunnistaminen ja kohtaaminen Keskiviikko Vuorovaikutus nuoren kanssa Keskiviikko Aggression portaat 12-18v Raisa Cacciatoren Kapinakirjasta. Keskiviikko Mistä voimaa vanhemmuuteen? Ryhmässä tehtiin Vanhemmuuden tavoitepuu. Ryhmäkokoontumisien välissä annettiin vanhemmille kotitehtäviä yhdessä nuoren kanssa tehtäväksi.

12 10 Aloitimme myös yläkoululaisten vanhemmille oman vertaisryhmän vahvista vanhemmuutta. Ryhmän ohjelma oli seuraavanlainen: 1. Kokoontumiskerta, Maanantai Tunnetaidot ja arvopyramidi Mihin niitä tarvitaan? Kansainväliseen FRIENDS -ohjelmaan tutustuminen 2. Kokoontumiskerta, Maanantai Miten voin vaikuttaa omaan olooni ja auttaa nuortani selviämään itsensä kanssa 3. kokoontumiskerta, Maanantai Opettele riitelemään jämäkästi ja ratkaisemaan haastavia tilanteita tehokkaasti 4. kokoontumiskerta, Maanantai Miten voi tehdä positiivisia perhetaitoja yhdessä? Ryhmissä pohdittiin vanhemmuuden vahvuuksia/ heikkouksia/ mahdollisuuksia ja uhkia. 4.4 Koulutustapahtumat Hankkeen aloitusvuonna 2010 järjestettiin aloitusseminaari ehkäisevän päihdetyön viikolla. Saimme koulutukseen puhumaan toimittaja, kirjailija Lilli Loiri- Sepän omasta selviytymistarinastaan. Loiri oli julkaissut samana vuonna kirjan selviämistarinoita, jossa hän haastatteli raitistuneita alkoholisteja. Kirjan henkilöt kertovat subjektiivisista keinoista, jotka ovat tai eivät ole heitä auttaneet. Loirin innostava asenne hankkeen alussa nostatti myös omaa innostustani kehittää ehkäiseviä toimintatapoja. (liite 4) Pilotin omia koulutustilaisuuksia oli Naantalissa: - Vuonna 2010 tilaisuuksia oli neljä ja niihin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. - Vuonna 2011 omia tilaisuuksia ei järjestetty vaan osallistuin valtakunnalliseen päihdeja mielenterveyspäiville omalla puheenvuorollani avoterveydenhuollon ryhmämuotoinen päihdekuntoutus - äiti-lapsi vertaisryhmä hyvinvoinnin tukena. - Vuonna 2012 tilaisuuksia oli kaksi ja niihin osallistui yhteensä 86 osallistujaa. Vuonna 2012 ostettiin Jan Holmbergiltä koulutuspalvelu Aikuisen päihdeongelma lapsen silmin Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen työntekijöille. Tilaisuus sai paljon positiivista palautetta. Vielä ostettiin uusperhe-kouluttaja Pekka Larkelan, perheterapeutti VET, työpanos ELÄMÄÄ UUSPERHEESSÄ koulutuksen järjestämiseen. Uusperhekoulutuksen tavoitteena oli lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen työntekijöiden valmiuksia kohdata työssään uusperheitä, auttaa ymmärtämään erilaisia perhemalleja ja opettaa uusia vuorovaikutustaitoja eri perheenjäsenten, mm. sosiaalisten vanhempien kohtaamiseen. Uusperheteemoja lähestyttiin uusimpien tutkimustulosten pohjalta. Koulutuspäivän aikana kokemuksellisen oppimisen kautta ohjattiin ymmärtämään paremmin uusperheproblematiikkaa ja omaa itseä ammattiauttajana.

13 5. Pohdinta 11 Ensimmäinen Bikva asiakasarviointiprosessi toteutettiin Naantalin pilotissa. Naantalin pilotin ryhmätoimintaa koskeva kuvaus oli kuvattuna valtakunnallisessa sosiaali - ja terveysministeriön raportissa 6/2011, kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma vuosille Saimme projektipäällikkö Alpo Komminaholta positiivista palautetta esimerkkinä Länsi 2012 hankkeen ensimmäisen vuoden onnistuneesta avauksesta. Bikva- prosessi auttoi ymmärtämään, että potilaiden ja asiakkaiden kuunteleminen on tärkeää palveluprosessien kehittämisessä. HIP- tapahtumien avulla olemme lisänneet koululaisten ja heidän vanhempiensa tietämystä omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Vanhempien käsitys lasten harrastusten ja yhteisen ajan tarpeellisuudesta perheessä on vahvistunut. Hankkeen työntekijänä olen saanut monipuolisen kuvan varhaisvaiheen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintatavoista ja yhteistyön tarpeellisuudesta. HIP sanan on kehitellyt kouluterveydenhoitaja Salla Miesvirta, joka omalla esimerkillään innostaa kaikkia toimimaan ehkäisevän työn puolesta. Kiitos Sallalle sekä koulukuraattori Pirjo Hintsalle ja Jusliina Leinolle rohkaisuista ja yhteistyöstä. HIP- toiminnan kehittäminen jatkuu kunnassamme myös hankkeen viimeisenä jatkovuotena. Olemme vasta aloittamassa käytännön kirjaamista Innokylään lukion osalta. Innokylä on sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteinen innovaatioyhteisö, jonka hyödyntäminen on vasta alussa. Hanke on mahdollistanut näihin uusiin foorumeihin tutustumisen ja madaltanut verkkopohjaisten työvälineiden käyttöönottoa. Jatkohankkeessa on tarkoitus myös työstää verkkopohjaista kyselyä ammattilaisille. Hankkeen aikana minulla oli mahdollisuus osallistua luennoitsijana valtakunnalliseen päihde- ja mielenterveyspäivään. Tämä oli yksi urani kohokohtia ja erittäin jännittävä sekä haastava kokemus. Päihde- ja mielenterveyspäivät ovat vaikuttamisen areena ammattilaiselle ja puheenvuoroni kautta sain uusia tuttavuuksia eri puolelta Suomea. Muilla ammattilaisilla oli myös halu kokeilla uusia toimintatapoja omissa työyksiköissään. Hankkeen aikana olen saanut kokeilla rajojani ja haastaa itseni aina uudelleen. Erityinen kiitos kuuluu hankejohtaja Alpo Komminaholle kannustavista kommenteista niin puhelimessa kuin sähköpostin välityksellä. Hanketyöntekijänä olin välillä todella yksin kehitysideoiden ja toteutuksen kanssa. Olen myös saanut positiivista palautetta ja tukea työlleni lähiesimiehiltäni johtavalta hoitajalta Tellervo Hannula-Lehtiseltä ja ylilääkäri Mikko Laaksoselta. Esimiehet ovat pitäneet jalkani maassa, koska välillä olen ollut todella lennossa. Innostava hanketyö voi välillä viedä mennessään. Lisääntynyt tutkimustieto, kehittyvät palvelujärjestelmät, uusi teknologia ja asiakkaiden/ potilaiden netin kautta saama uusin tieto haastavat meitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä.

14 12 Lähteet Goleman, David.(2003)Tunneäly. Keuruu. Hiltunen, Tarja ( 2005) Äitien voimaantumisen lasten huostaanoton jälkeen. Aikuiskasvatuksen - pro gradu-tutkielma. Kasvatustieteen laitos. Jyväskylän yliopisto. Holmila, Merja(2001) Perhe, päihteet ja sukupuoli. Yhteiskuntapolitiikka 66(2001):1.Terveyden - ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema hyvinvointitutkimuksen lehti. Holmberg, Jan(2010)Pähderiippuvuudesta elämänhallintaan. Edita. Hänninen K., Julkunen I., Hirsikoski R., Högnabba S., Paananen I., Romo H., Thomasen T. (2007) Asiakkaat oppimisen käynnistäjinä. Kujala, Virpi, Hiltunen, Tarja (2007) Minä kasvan. Päihdeongelmista toipuvien naisten ryhmä- ja leiriprosessin ohjaajan opas.(sininauhaliitto)helsinki. Ojala,T.,Uutela,A.(1993)Rakentava vuorovaikutus.porvoo. Pajulo, Marjukka (2001) Early motherhood at risk: mothers with sunstance dependency. Väitöskirja. Turun yliopisto. Pajulo, Marjukka (2007).Päihdeäidin kykyä tunnistaa vauvan tarpeita on tuettava mahdollisimman varhain. Suomen Lääkärilehti.48/2007, Veijalainen, Eeva Kaarína., Heino,T., Kalland,M., Kammonen,H., Paasikannas L., Salo, S. (2008)Päihdeongelmaisten vauvaperheiden auttaminen kotona mallin ja osaamisen kehittäminen. Totisesti toisenlainen elämä Tosi-projekti Ensi- ja turvakotien liitto ry. Helsinki. Raportit: Raportti 6/ Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma Raportti BIKVA- arviointimenetelmän oppimisen kehistä. Stakes, Raportteja 6/2007 Sähköpostiosoitteet ja aluehallintoviraston uutiskirjeet

Kirjaimet "vg" tulevat latinan kielen sanoista "vallis gratiae" eli armon laakso.

Kirjaimet vg tulevat latinan kielen sanoista vallis gratiae eli armon laakso. Kirjaimet "vg" tulevat latinan kielen sanoista "vallis gratiae" eli armon laakso. Naantali perustamisvuosi: 1443 asukasluku: 18 544 (2010) tuloveroprosentti: 17,25 (2011) henkilöstön määrä: Naantalin kaupunki

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

NAANTALIN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012-30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

NAANTALIN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012-30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke NAANTALIN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012-30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Nummela Riikka 20.9.2013 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Naantalin pilotin

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Jyväskylä 30.1.

Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Jyväskylä 30.1. Preventiimitapaaminen: Millä mielellä? Kohtaamisia nuorten mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi Jyväskylä 30.1.2014 Päivän ohjelma 12:00 Tervetuloa! Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluiden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke Nilsiän ja Rautavaaran laitos- ja avohoitopalveluiden asiakkaiden ravitsemuksen ja toimintakyvyn parantamisen hanke Projektisihteeri Marjo Haataja 6.6.2008, 6 Lappeenranta IkäEnergia Miksi tämä hanke?

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Järvenpään kaupunki Virva Juurikkala 2.3.2014 Järvenpään organisaatio 2014 Järvenpään kaupunki

Lisätiedot