Markku Suortamo Hannu Laaksola Jouni Välijärvi (toim.) Opettajan. vuosi. Teemana hyvinvointi. PS-kustannus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markku Suortamo Hannu Laaksola Jouni Välijärvi (toim.) Opettajan. vuosi. Teemana hyvinvointi. PS-kustannus"

Transkriptio

1 Markku Suortamo Hannu Laaksola Jouni Välijärvi (toim.) Opettajan vuosi Teemana hyvinvointi PS-kustannus

2 Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E Jyväskylä Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) faksi: (014) Internet: sähköposti: Tuottaja: Pekka Santalahti puhelin: (014) sähköposti: Kustannustoimittaja: Mirva Kiviaho Kansi ja taitto: Marja Junnila Tekijät ja PS-kustannus PS-kustannus ISBN WS Bookwell Oy Juva 2008

3 ESIPUHE 5 Esipuhe Opettaja elää tätä päivää, vilkaisee eiliseen ja katsoo kaiken aikaa tulevaan. Hän kysyy jatkuvasti itseltään, mikä opettajan työssä on pysyvää, mitkä asiat muuttuvat peruuttamattomasti ja miten muutos vaikuttaa hänen elämäänsä ja työhönsä. Jatkuvassa muutoksessa jokainen tarvitsee tukea. Opettajan vuosi on opettajan oma vuosikirja ja käytännöllinen tietopaketti. Se kertoo menneen vuoden keskeiset tapahtumat, muistaa palkitut ja tuo esille viimeisimmän tutkimuksen ja lakimuutokset. Kirja tulee ilmestymään vuosittain, ja sen tarkoituksena on antaa tietoa, herättää keskustelua ja johdattaa tiedon lähteille. Ensimmäisen vuosikirjan teemaksi on valittu hyvinvointi. Koko yhteiskunnan selviytymisen elinehtona on hyvinvoinnin säilyminen. Se on yhteinen asiamme. Perheiden jaksaminen ja osaaminen lasten kasvatuksessa luo pohjan sille työlle, jota tehdään päiväkodeissa, kouluissa ja vielä korkea-asteen oppilaitoksissakin. Työhyvinvointi, työviihtyvyys ja työssä jaksaminen keskusteluttavat opetustyön parissa työskenteleviä. Fyysinen ja psyykkinen terveys ovat elinehtoja laadukkaan opetustyön tekemiselle. Kirjan verkkosivut tarjoavat tilaisuuden vuoropuheluun kirjan lukijoiden ja tekijöiden kesken. Sivustolla on artikkeleita täydentävää aineistoa, artikkeleihin liittyviä pohdintakysymyksiä ja linkit kunkin aihepiirin keskeisille nettisivuille. Kirjassa oleva symboli kertoo, milloin verkkosivustolla on saatavilla lisäaineistoa. Verkkosivustolla kannattaa käydä pitkin lukuvuotta, sillä sinne päivitetään syksyn ja kevään aikana lisää aineistoa. Sivuston etusivulta myös näet helposti, mitä materiaalia sivuille on milloinkin lisätty tai muuten päivitetty. Kirjan ja verkkosivuston keskeisenä viestinä on pyyntö tulla tekemään seuraavaa kirjaamme. Lähetä kysymyksiä, kommentteja, ehdotuksia ja tietoja tutkimuksista tai palkituista osoitteeseen Kirja on tehty jokaiselle opetus- ja kasvatusalan ammattilaiselle. Ensimmäisen kirjan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti perusopetuksen parissa työskentelevät, mutta muita opetuksen aloja ei ole kuitenkaan haluttu unohtaa. Myös oppilaiden vanhemmat saavat kirjasta merkittävää perustietoa opetuksen keskeisistä kysymyksistä. Kesäkuussa 2008 Markku Suortamo, Hannu Laaksola ja Jouni Välijärvi

4

5 Sisällys Esipuhe... 5 Lukuvuoden tapahtumia OSA 1 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta... 9 Matti Rimpelä: Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä Jouni Välijärvi: Miten hyvinvointi taataan tulevaisuudessakin? Anu Mustonen: Kuinka saat taitoa ja tolkkua mediamaailmaan? Heidi Peltonen: Miten varaudut kriisitilanteisiin? Antti Lavanti: Voiko opettajaa kiusata? Tiina Ritvanen: Palaudutko riittävästi päivän työstä? OSA 2 Opetustoimen ohjeet ja suunnitelmat Kari Pitkänen: Miten osaamisesta tehdään vientituote? Suomalainen koulutusjärjestelmä mallina Bosnia-Hertsegovinassa Matti Lahtinen: Kuinka Suomeen on saatu toimiva koulutusjärjestelmä? Olli Luukkainen: Mitä uutta koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma lupaa? Markku Rimpelä: Milloin opetussuunnitelma uudistuu? Timo Lankinen: Millä tavalla koulutuksen keskushallintoa voisi uudistaa? Petri Pohjonen: Miten hyödynnät tilastotietoja suunnittelutyössä? Kari Fagerholm: Kuinka valtakunnallinen opetussuunnitelma viedään arjen opetustyöhön?...167

6 OSA 3 Opetusalan henkilöstön edunvalvonta Tapio Holopainen, Peter Johnson, Anneli Kangasvieri ja Anne Kolehmainen: Missä ja miten etujasi valvotaan? Petri Kääriäinen: Mistä palkkasi muodostuu? Pekka Alanen ja Hannele Kantanen: Mihin eläkejärjestelmään kuulut? Tutkimuksen kertomaa koulusta ja opetuksesta 2007 ja Opetusalan palkittuja 2007 ja Kirjoittajat Muistiinpanoja...243

7 Osa 1 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta Sisällys Osa 1 9 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä Miten hyvinvointi taataan tulevaisuudessakin? Kuinka saat taitoa ja tolkkua mediamaailmaan? Miten varaudut kriisitilanteisiin? Voiko opettajaa kiusata? Palaudutko riittävästi päivän työstä? Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä Hyvinvointi ja myös pahoinvointi opitaan Terveys ja hyvinvointi...31 Miten tästä eteenpäin? Miten hyvinvointi taataan tulevaisuudessakin? Huonoja kouluja ei ole...55 Huolenaiheitakin on Ranking-listaaminen ei lisää hyvinvointia Kuinka saat taitoa ja tolkkua mediamaailmaan? Viestintävälineiden käyttöön järkeä...65 Kyllä ope osaa...66 Mediakasvatusta läpäisevästi koulussa ja kotona Mediakasvatuksen perusaskelmat Turvataidot osa mediataitoja...69 Miten varaudut kriisitilanteisiin? Suunnitelmat turvallisuuskansioksi

8 10 Opettajan vuosi Varmista, että kaikki osalliset ovat mukana Tarkista, että puhutte samoista asioista samoin käsittein...75 Sovi menettelytavat yhdessä muiden kanssa...77 Mieti, minkälaisesta kriisistä on kysymys...79 Sovi muiden kanssa, mitä tukea annetaan...80 Varmista, että jokainen tietää, kuka toimii johtajana...81 Laadi tiedottamisen periaatteet...82 Hakeudu tarvittaessa koulutukseen...84 Voiko opettajaa kiusata?...87 Miten kiusaaminen vaikuttaa hyvinvointiin?...87 Opettaja vierittää usein syyn omille harteilleen...89 Kiusaamisen psykologisointi johtaa umpikujaan...89 Apua tilanteeseen Vanhempien toiminnan psykologisointi Kun opettajan tilanne on oikeasti vaikea...92 Omien rajojen rakentaminen Mitä voit tehdä itse? Palaudutko riittävästi päivän työstä?...95 Miten työstressiä voi vähentää?...95 Opettajan työ kuormittaa kuormittaako liikaa? Opettajan työn tyypillisiä piirteitä...97 Selvitä itse, käykö elimistösi ylikierroksilla Tunnista stressitekijät ajoissa

9 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta 11 Hyvinvointi oppimisen ja mielekkään työn perusta Hyvinvointiyhteiskunnassa ihmisestä pidetään hyvää huolta läpi elämän. Koulutus, terveys ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Mikä voisi olla se uusi hyvinvointijärjestelmä, joka takaa laadukkaan elämän kaikille suomalaisille myös tulevaisuudessa? Entä miten on laita kouluhyvinvoinnin? Koulutuksen merkitys ymmärretään niin yksilön ja perheen kuin kansakunnankin tasolla. Koulujärjestelmän arvioinnin tulee edistää myös hyvinvointia ja opetuksen laadun varmistamista. Arviointi luo parhaimmillaan toimivaa pohjaa kansainvälisestikin arvostetun koulujärjestelmämme kehittämiselle, mutta pahimmillaan se voi olla uudistumisen suurin uhka. Keskeisin vaatimus arvioinnille on, että se luo entistä paremmat edellytykset oppimiselle ja toimivalle työyhteisölle. Koko ikäluokan kattavat yhteiset kokeet johtavat vääjäämättä koulujen julkisiin listauksiin ja keskinäiseen kilpailuun. Kansainväliset kokemukset osoittavat tämän yksiselitteisesti. Toteutuessaan yhteiset kokeet muuttaisivat arviointijärjestelmän koulujen työn kontrollia korostavaksi. On vaikea ymmärtää, miksi Suomessa koulujen kontrollia tulisi kiristää. Eivätkö hyvät PISA-tulokset ole todiste juuri päinvastaisen koulutuspolitiikan tehosta? Opetus kehittyy tehokkaimmin opettajien ammattitaitoon investoimalla eikä heidän toimintamahdollisuuksiaan kahlitsemalla. Emme voi kuitenkaan sulkea silmiämme maailmanlaajuisilta kehityssuunnilta, olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä. Päihteiden ja huumeiden käyttö, tarkoitukseton väkivalta ja muu rikollisuus ovat jo Suomessakin. Syksyn 2007 Jokelan koulun tragedia on meillä kaikilla mielessä. Onko syyllinen internet kielteisine vaikutteineen ja kontrolloimattomine yhteyksineen, vai mikä? On uskallettava kysyä, onko koulu tehnyt kaiken voitavansa tällaisten tapausten ehkäisemiseksi ja niiden jälkivaikutusten hoitamiseksi. Entä mitä myönteisiä mahdollisuuksia kasvulle ja oppimiselle maailman uudenlainen avautuminen tarjoaa? Työelämässä odotukset osaamiselle ja työntekijän jaksamiselle kasvavat jatkuvasti. Ammattitaidon ylläpitäminen edellyttää myös fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta huolehtimista. Opettajien työn kuluttavuus on tunnustettu tosiasia.

10 12 Opettajan vuosi On tärkeää kiinnittää huomiota jokaisen henkilökohtaiseen jaksamiseen yhtä lailla kuin kouluyhteisön hyvinvointiin. Opettajan ja vanhempien välinen yhteistyö on parhaimmillaan tärkeä voimavara opettajalle, mutta se voi olla myös hankalaa ja henkisiä voimavaroja nakertavaa. Yhteistyölle on löydettävissä monia hyviksi havaittuja toimintamalleja.

11 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 13 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä Matti Rimpelä Opetamme uusille sukupolville hyvinvointia ja valitettavasti myös pahoinvointia. Vanhempien ja myös julkisen vallan vastuulla on, millaisissa kehitysyhteisöissä lapset kasvavat ja kehittyvät. Onko vanhemmuus vai muu aikuisuus hukassa? Mikä on valtion ja kuntien rooli? Kuinka perheitä voidaan tukea alati haasteisemmassa kasvatustehtävässä? Miten hyvinvointipalvelut, varhaiskasvatus ja koulu voisivat parhaiten tukea lapsiperheitä yhteisessä kasvatustehtävässä? Useiden tahojen yhteistyössä tarvitaan yhteistä tulkintaa hyvinvointioppimisesta ja kasvatuskumppanuudesta. Toiminnan painopistettä olisi siirrettävä ongelmien hoidosta kehitysyhteisöjen vahvistamiseen. Voidaanko perheet kutsua esimerkiksi kolmen vuoden välein niiden hyvinvointia ja tuen tarvetta selvittävään lapsiperheiden laajaan hyvinvointiarviointiin? Jokaisessa kunnassa olisi valmisteltava oppilashuollon kehittämisohjelma seuraavan kunnallisvaalikauden ajaksi. Hyvinvointi ja myös pahoinvointi opitaan Oppiminen ja hyvinvointi kohtaavat jokaisen koulun arjessa Tässä artikkelissa tarkastellaan peruskoulua lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on huokoisesti hahmotella Reijo Wileniuksen Kasvatusfilosofia-kirjassaan esittämää sanontaa lainaten kaikille ammattiryhmille, hallinnollisille yksiköille ja viime kädessä myös oppilaille ja heidän perheilleen yhteistä tulkinta- ja toimintakehystä. Aluksi pohditaan lap-

12 14 Opettajan vuosi Lukuvuoden tapahtumia koonnut Hannu Laaksola Heinäkuu 2007 EI:n maailmankongressi Maailman opettajajärjestö Education International (EI) kokoontui maailmankongressiin heinäkuuta Berliiniin. Järjestö edustaa 30 miljoonaa opettajaa varhaiskasvatuksesta yliopistoon ja on maailman suurin yhtä toimialaa edustava ammatillinen järjestö. sen aikuistumista, hyvinvointioppimista, kehitysyhteisöjä, palveluja ja vanhemmuutta. Seuraavaksi kuvataan kouluikäisten hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä ja siirrytään tarkastelemaan kouluyhteisön hyvinvointia sekä luodaan opetushallinnon näkökulmasta valikoitu katsaus oppilashuollon kehitykseen ja kouluhyvinvoinnin uuteen tulemiseen 2000-luvulla. Artikkeli päättyy ehdotukseen pitkän aikavälin kehittämistavoitteiksi ja ensi kunnallisvaalikauden ohjelmaksi. Miksi koululla ja erityisesti peruskoululla on niin tärkeä asema lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja terveydessä? Oppivelvollisuudesta seuraa, että jokainen 7 16-vuotias suomalainen on yhdeksän vuoden aikana noin yhdeksän kuukautta vuodessa merkittävän osan valveillaoloajastaan peruskoulussa tai sen välittömässä vaikutuspiirissä. Käytännössä jokainen lapsi myös käy peruskoulua. Keskeyttäminen tai kotiopetus ovat harvinaisia poikkeuksia. Myös historia on osoittanut koulun ja koulutuksen merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksessä. Oppivelvollisuuden ja sitä toteuttaneiden kansa- ja peruskoulun merkitys suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä on kiistaton kolmessakin suunnassa. Kaikkien lasten oikeus koulutukseen nosti sivistystasoa ja sivistyksellisen hyvinvoinnin ohella mahdollisti myös jatkuvan taloudellisen kasvun. Kouluyhteisö on perheen ohella toinen tärkeä kehitysyhteisö, josta lapset ovat saaneet tukea silloinkin kun kotona on ongelmia. Kolmanneksi oppivelvollisuus on tuonut kaikki lapset järjestelmällisen peruspalvelujen oppilashuollon ja siihen sisältyvän kouluterveydenhuollon piiriin. Samanaikaisesti voidaan todeta, että lasten hyvinvoinnin kehitys on vaikuttanut oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Jokaisessa kunnassa lasten ja nuorten pahoinvointi on perusopetuksen väistämätön haaste. Oppivelvollisuus koskee kaikkia lapsia riippumatta heidän voinnistaan. Pahoinvoinnin mahdollisesti lisääntyessä yhä suurempi osuus opettajien työpanoksesta joudutaan käyttämään oppilashuollolliseen työhön, varsinkin silloin jos oppilashuolto-

13 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 15 palvelujen ammattihenkilöstöä ei ole mitoitettu oppilaiden hyvinvointitarpeiden mukaan. Oppilashuoltopalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kansanterveyslain tarkoittamaa kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy myös suun terveydenhoito, sekä lastensuojelulain tarkoittamaa koulutuksen tukea (koulun mielenterveystyötä tai psykologitoimintaa sekä koulun sosiaalityötä tai kuraattoritoimintaa). Pahoinvoinnin lisääntyminen tai vähentyminen näkyy välittömästi peruskoulujen arjessa, erityisesti tuki- ja erityisopetuksen kuormituksessa sekä koulujen työrauhassa. Peruskoulun hyvinvointivastuu on kirjattu selkeästi perusopetuslain 3. :ssä: Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Erityistä huomiota on kiinnitetty oppimisympäristöjen turvallisuuteen, oppilashuoltoon, terveystiedon oppiaineeseen, kodin ja koulun yhteistyöhön, oppilaiden osallisuuteen sekä kaikkea näitä yhdistävään koulun toimintakulttuuriin. Keho kasvaa aikuistuuko mieli? Oppilaat ovat perusopetuksessa juuri siinä vaiheessa, jolloin lapsuus alkaa muuttua aikuisuudeksi. Siksi tämän kehitysprosessin tunteminen ja tulkinta kuuluu kaiken koulutuksen suunnittelun ja kehittämisen kulmakivien joukkoon. Julkisuudessa esitetään usein väitteitä, että lapset aikuistuvat nykyisin varhaisemmin kuin edellisten sukupolvien lapset. Näin on perusteltu esimerkiksi esitystä rikosvastuun ikärajojen alentamiseksi. Varhaisnuoruudesta puhuttaessa tarkoitetaan jopa alle 10-vuotiaita. Media, mainonta ja markkinointi ovat tehneet lapsista kuluttajia. Ne imevät lasta kodin ulkopuoliseen maailmaan jo ennen kouluikää, jolloin heidän vanhempansa elivät useimmiten vielä turvallisesti vain kodin vaikutuspiirissä. Lapsen aikuiseksi varttumisessa on tärkeää erottaa ruumiillinen aikuistuminen ja psykososiaalinen aikuistuminen toisistaan. Nykyisin lapset aikuistuvat ruumiillisesti varhaisemmin kuin heidän vanhempansa. Murrosikäisten kasvupyrähdys, kuukautiset ja siemensyöksyt alkavat noin vuotta nuorempina kuin luvuilla useimmiten vuoden iässä. Suuret yksilöjen väliset erot ruumiillisessa aikuistumisessa ovat pysyneet ennallaan. Kasvupyrähdys ja muut muutokset voivat normaalivaihtelun puitteissa alkaa jo 10 vuoden iässä, mutta myös vasta vuotiaana. Sukupuoliero on pysynyt selvänä: pojat varttuvat ruumiillisesti aikuisuuteen keskimäärin lähes vuoden tyttöjä myöhemmin. Kun tyttöjen puberteetti alkaa olla 13 vuoden iässä usein jo ohitse, pääosa pojista elää vielä sen keskeisintä vaihetta.

14 Kirjauutuuksia: Kaija Collinin ja Susanna Paloniemen toimittama teos Aikuiskasvatus tieteenä ja toimintakenttinä (PS-kustannus) Liisa Heinämäen teos Varhaista tukea koulun arkeen työvälineenä kehittämisvalikko (Stakes) Kristiina Huhtasen teos Kun huoli herää varhainen puuttuminen koulussa (PS-kustannus) Kaisa Launosen teos Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen koulutuksen keinoin (Kehitysvammaliitto) Liisa Tainion toimittama teos Vuorovaikutusta luokkahuoneessa näkökulmana keskusteluanalyysi (Gaudeamus Kirja) 16 Opettajan vuosi Liian varhaista aikuistamista? Varhaisempaa ruumiillisen aikuistumista korostaa pukeutumiskulttuurin muuttuminen. Murrosikään varttuvien lasten ja nuorten aikuisten pukeutumisessa ei enää ole selviä eroja. Näin vuotiaat näyttävät ulkoisesti aikuisemmilta kuin edellisten sukupolvien samanikäiset. Tarkoittaako ulkonäön varhaisempia aikuistuminen samalla sitä, että lapset kypsyisivät myös psyykkisesti ja sosiaalisesti nopeammin aikuisiksi? Tälle väitteelle ei ole tieteellistä tukea. Historian tarkastelu johtaa pikemminkin toiseen tulokseen ja 1960-luvuilla suuri osa lapsista varttui aikuisuuteen, esimerkiksi itsenäiseen vastuuseen työstä, perusti perheen ja sai omia lapsia, paljon nuorempana kuin nykyisin. Lisäksi maailma on nykyään paljon vaikeaselkoisempi ja vaativampi kuin vuotta sitten. Esimerkiksi vuotiaille ei enää ole työelämässä samanlaisia luontevia tehtäviä kuin 60- ja 70-luvuilla. Varhaisemman psyykkisen ja sosiaalisen aikuistumisen sijasta onkin todennäköisemopää, että 2000-luvun lapset kypsyvät ottamaan aikuisen vastuuta omasta elämästään keskimäärin hieman vanhempina kuin aikaisempien sukupolvien lapset. Taaskin on tärkeää muistaa suuri yksilöllinen vaihtelu. Psykososiaalisen aikuistumisen prosessia voi yksinkertaistetusti tulkita niin, että lapsuus vähitellen väistyy aikuisuuden vahvistuessa. Murrosikään tultaessa aikuisuus alkaa orastaa. Lapsuus säilyy useimmiten hallitsevana varsin pitkään. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien julistuksessa ja myös äskettäin uusitussa kotimaisessa lastensuojelulaissa katsotaan lapsuuden päättyvän vasta 18 vuoden iässä. Tämä ikäraja perustuu kokemukseen, tutkimustietoon ja huolelliseen harkintaan. Poikkeuksellisen pitkä lapsuus on ihmiselle lajityypillisesti ominaista. Lasten ja nuorten kehityksen, mielenterveyden ja hyvinvoinnin tutkijat ovat vakavasti huolestuneita lasten liian varhaisesta sosiaalisesta aikuistamisesta. Koulutuksen kehittämisessä olisikin lähdettävä siitä, että

15 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 17 aikuisuus kasvaa lapsuutta vahvemmaksi keskimäärin vuoden iässä. Lapsen kehityksen näkökulmasta on kohtuutonta edellyttää vuotiailta varsinkaan pojilta itsenäisiä valintoja tulevaisuudestaan. Kuten lastensuojelulaissa todetaan, aikuisten vastuu lapsista jatkuu selkeänä ainakin 18 vuoden ikään saakka. Hyvinvointia opitaan kuin lukemista Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lähtökohtina ovat useimmiten olleet häiriöt, ongelmat ja taudit. Myös lasten hyvinvoinnin edistämistä on ohjannut pääosin tieto häiriöistä, ongelmista ja taudeista, etenkin niiden riskitekijöistä. Epäasiallinen käyttäytyminen, haitalliset tottumukset, mielenterveyden ongelmat ja ylipainoisuus ovat tavallisimpia toiminnan virittäjiä. Viime vuosina tutkimus on tuottanut myös toisenlaista tietoa, josta voidaan johtaa vaihtoehtoista perustaa oppilaiden hyvinvoinnin edistämiselle kouluyhteisössä. Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimisessa on 1990-luvulta alkaen vahvistunut lukutaidon ja hyvinvoinnin tutkijoiden yhteistyö. Sen tuloksena on lisääntynyt kirjallisuus, jossa ydinkäsitteenä on health literacy. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on esitetty lukuisia määrittelyjä ja luonnehdintoja. Yhteistä niille on taito vastaanottaa, tulkita ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa. Tämä käsite on suomennettu joko terveyden lukutaidoksi tai terveysosaamiseksi. Kansainvälisessä kirjallisuudessa terveysosaaminen yhdistetään lasten ja nuorten lukuisista ulkoisista lähteistä vastaanottamaan terveystietoon. Kun laajennetaan tiedon sisältö yleisemmin hyvinvointiin ja otetaan myös lapsen ja nuoren itsestään vastaanottama tieto, voidaan puhua laajemmasta hyvinvointiosaamisesta. Tieto, taito ja osaaminen johtavat välittömästi pohtimaan oppimista. Hyvinvoinnin ja myös pahoinvoinnin kehitystä lapsen kasvun ja kehityksen myötä voidaan tulkita oppimisen viitekehyksessä: lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista. Oppiminen ei ole vain yksilöllistä, vaan myös yhteisöt oppivat. Myös vanhemmat oppivat vanhemmuutta. Siten lapsiperhe voidaan ymmärtää oppivaksi yhteisöksi: koko perhe oppii hyvinvointia ja pahoinvointia. Myös koulut voidaan ymmärtää samalla tavalla oppiviksi yhteisöiksi. Näin keskeiseksi käsitteeksi nousee hyvinvointioppiminen osana yksilöjen ja yhteisöjen kehitystä. Hyvinvointioppimisessa yhdistyvät lapsen itsestään ja ulkopuoleltaan vastaanottama informaatio. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on usein esillä itsetunto ja minäkuva, mutta niiden sijoittuminen laajempaan hyvinvoinnin ja sen oppimisen kehykseen jää tavallisesti avoimeksi. Seuraavassa kuviossa ku-

16 Elokuu Opettajan vuosi Opetusministeriön ehdotus valtion vuoden 2008 talousarvioon Opetusministeriön talousarvioehdotuksen mukaan hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan lisäystä ensi vuonna 319,3 miljoonaa euroa. Hallinnonalan menot budjetissa eli pääluokan loppusumma on ehdotuksessa yhteensä 6,88 mrd euroa. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus käyntiin Opetusministeriö asetti johtoryhmän valmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa. Johtoryhmän pitää saada työnsä valmiiksi mennessä. Kokonaisuudistuksella selkeytetään ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen hallintoa, rahoitusta, etuuksia ja koulutustarjontaa. vataan ehdotus laajemmaksi tulkinnaksi, jossa keskeisessä roolissa on ihmisen sisäinen hyvinvointiviestintä. Tätä tulkintaa rakennettaessa lähtökohtana ovat olleet yksinkertaistaminen ja yleistäminen, mutta silti olennaisten tekijöiden ja prosessien säilyttäminen. Hyvinvointioppiminen johtaa suoraan pohtimaan, mitä olisi hyvinvointiopettaminen. Tähän saakka on oletettu, että vanhemmat ja perheet selviytyvät hyvinvointiopettamisesta ilman ulkoista tukea edellyttäen, että vanhemmat aidosti kantavat vanhemmuuden vastuuta. Edellä esitetty tarkastelu nostaa kuitenkin esiin ammatillisen haasteen hyvinvointiopettamisesta: Mitä on se erityinen ammatillinen hyvinvointiopettamisen osaaminen, jota tarvitaan lapsiperheiden hyvinvointioppimisen tukemisessa? Tulisiko jokaisen lapsiperhetyöntekijän ja ainakin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisen saada koulutusta muun ohella myös hyvinvointiopettamisessa? Geeniperimä / fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit Mielialan muuntelu: päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet Tietoisuus - havaitseminen - tulkinta Toiminta Kuvio 1. Sisäinen hyvinvointiviestintä: mielen ja elimistön viestien tiedostaminen, tulkinta ja muuttuminen toiminnaksi

17 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 19 Vaistonvaraisista reaktioista hyvinvointiviestintään Hyvinvointioppimisen lähtökohtana on hyvinvoinnin ymmärtäminen systeemisenä ilmiönä. Yksilöllinen hyvinvointi rakentuu yhtäältä geeniperimän ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön ja sekä toisaalta yksilöllisen vuorovaikutuksen, kuormituksen, ravinnon ja levon yhdistelmänä. Kuormitus ymmärretään fyysisen ja psyykkisen kuormituksen yhdistelmäksi. Lepoon sisältyvät mm. uni, rentoutuminen ja muu virkistäytyminen. Tämä yksinkertaistetun hyvinvointisysteemin ydin on jokaisen ihmisen hyvinvoinnin yksilöllinen kasvu ja kehitys: jokainen kantaa hyvinvointihistoriaansa, mutta hyvinvointi myös muuttuu, kuluu ja uusiutuu koko elämänkulun ajan. Yksityiskohtiin menemättä voidaan ajatella, että ihmisen perusrakenteeseen kuuluu tämän perussysteemin tasapainoa kuvaavien viestien välittyminen vaistonvaraisesti. Varhaislapsuudessa nämä viestit muuttuvat suoraan toiminnaksi ilman tulkintaa ja tavallaan pakottavat ulkoisen ympäristön reagoimaan. Lapsi ilmoittaa nälästä useimmiten niin selvästi, että vanhemmat ymmärtävät huolehtia ravinnosta. Pieni lapsi ei säätele ulostamistaan tai nukahtamistaan. Liikkumisen ja puhumisen kehityksen myötä tulee näkyviin luonnonvoimainen tarve liikuntaan ja vuorovaikutukseen. Pienet lapset pomppivat paikallaan, jos muuhun liikuntaan ei ole mahdollisuutta. He ilmoittavat selkeästi haluavansa vuorovaikutukseen läsnä olevan aikuisen kanssa. Varhaislapsuudessa perussysteemistä tuleva tieto muuntuu näin lähes suoraan lähiympäristön toiminnaksi, jonka tavoitteena on tai ainakin tulisi olla palauttaa perussysteemin tasapainoa. Lapsen varttuessa elimistön ja mielen tilasta välittyvät viestit alkavat kulkea tietoisuuden kautta. Havaitsemisesta, tulkinnasta ja toiminnasta tulee yhä tietoisempi prosessi. Lapset oppivat noin 5 7 vuoden iässä sanoittamaan elimistönsä ja mielensä viestejä. Oma itsenäinen toiminta vahvistuu ja alkaa korvata lähiympäristön toimintoja. Edelleenkin on mahdollista ja toivottavaa, että hyvinvointisysteemin tasapainon häiriintymistä kuvaavat viesti virittäisivät toimintaa, jolla sen tasapainoa taas palautetaan. Edellisessä kuviossa havainnollistetaan vaihtoehtoisia tulkintoja ja niistä seuraavaa toimintaa mielialan muuntelulla. Kahvin, savukkeiden, alkoholin ja särkylääkkeiden yhteisenä ominaisuutena on mielialan muuntaminen, siis tietoisuuteen ja tulkintaan vaikuttaminen. Tasapainon palauttamisen sijasta näin vain sammutetaan häiriöstä kertovat viestit.

18 Suomalaislukio aloittaa Aurinkorannikolla Ensimmäinen Suomen rajojen ulkopuolella sijaitseva suomalainen lukio aloitti toimintansa Espanjassa. Lukiossa on 50 päätoimista opiskelijaa. Kirjauutuuksia: Soili Poijulan teos Lapsi ja kriisi selviytymisen tukeminen (Kirjapaja) Sinikka Rusasen teos Taidekasvattajaksi varhaiskasvatukseen kuvataiteen opintojen kehittäminen lastentarhanopettajien koulutuksessa (Taideteollinen korkeakoulu) Tapio Toivasen teos Lentoon! draama ja teatteri koulussa (WSOY) 20 Opettajan vuosi Hyvinvointioppimisen perusta rakentuu varhaisvuosina Lapsen yksilöllisen hyvinvointioppimisen tärkeimpiä aluei ta ovat vuorokausirytmit, kuten uni ja ruokailu vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot liikunta mielen ja elimistön viestin tunnistaminen ja tulkinta itsehoito. Lapsen elämä noudattaa varhaislapsuudessa parhaimmillaan varsin selkeää vuorokausirytmiä, jonka ytimessä ovat nukkuminen ja ruokailu. Useimmat vanhemmat oppivat, että selkeä vuorokausirytmi helpottaa vastedeskin arjen hallintaa. Aikaisemmin myös aikuisten arkea ohjasi selkeä vuorokausirytmi. Yö oli rauhoitettu nukkumiseen ja ruokailu keskitetty pariin kolmeen pääateriaan. Viime vuosina vuorokausirytmin ulkoiset määreet ovat heikentyneet. Ruokakulttuuri on siirtynyt pääaterioista jatkuvaan välipalojen nauttimiseen. Media ja sähköisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet täyttävät helposti koko vuorokauden. Kun ulkoiset määreet heikkenevät, vuorokausirytmit riippuvat yhä enemmän jokaisen lapsen omaksumasta yksilöllisestä tietoisesta hallinnasta, joka tässä esitetyn tulkinnan mukaan on tyypillinen oppimisprosessi. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkijat ovat osoittaneet, että tällä alueella oppiminen alkaa välittömästi syntymän jälkeen ehkä jo aikaisemminkin. Vuorovaikutuksen ja tunne-elämän kehittymistä voidaan seurata neljän ja varsinkin kahdeksan kuukauden ikäisinä neuvolatarkastuksissa. Sosiaalisten taitojen oppiminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään toisen ikävuoden aikana. Noin kahden vuoden iässä lapset ovat keskinäisissä suhteissaan varsin väkivaltaisia, mutta suurin osa oppii nopeasti toimimaan ristiriitatilanteissakin rakentavasti. Varhaisen vuorovaikutuksen ja sosiaalisen taitojen rinnalla lapsuuden tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat sosiaalinen kyvykkyys ja pätevyys. Täl-

19 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 21 läkin alueella voidaan puhua laajasti sosiaalisesta osaamisesta, jossa toki geneettisellä perimälläkin on osuutensa, mutta ratkaisevaa on oppiminen. Sosiaalisen hyvinvointioppimisen kriittisimmät vuodet ajoittuvat varhaislapsuuteen. Samalla on hyvä muistaa, että sosiaalisessa osaamisessa jos missään voidaan puhua elinikäisestä oppimisesta. Liikunnan oppiminen etenee paljolti samassa tahdissa sosiaalisen osaamisen kanssa. Käveleminen kehittyy juoksemiseksi, pomppimiseksi, kiipeilemiseksi, liikkumiseksi epätasoisilla pinnoilla jne. Liikunnan tutkimisessa varhaislapsuus on vakavasti laiminlyöty. Tutkimus ja keskustelu ovat suuntautuneet kouluikäisiin, koska he ovat helpommin tavoitettavissa. Liikunnan oppimisessa neurofysiologisesti, psyykkisesti ja taitojen kehityksen näkökulmista ensimmäiset ikävuodet ovat kuitenkin ratkaisevia. Viidenteen ikävuoteen mennessä lapsi voi saada varsin vahvat liikuntataidot, mutta myös jäädä lähes kokonaan niitä paitsi. Toki kouluikä on myös tärkeää, mutta silloin voidaan joutua käyttämään runsaasti energiaa varhaislapsuuden laiminlyöntien korjaamiseen. Kuten aikaisemmin todettiin, lapsi oppii sanoittamaan ja tulkitsemaan elimistönsä ja mielensä viestejä varhaislapsuuden muuttuessa keskilapsuudeksi. Hyvinvointikielen kehitystä on tutkittu erittäin vähän. Voidaan kuitenkin päätellä, että yksilöllisten erojen rinnalla hyvinvointikielen kehityksessä on suuria sukupuolieroja. Koko elämänkulkuun vaikuttava biologinen tehtävä lisääntymisessä ohjaa jokaisen naisen tutustumaan elimistönsä ja mielensä viesteihin aivan eri tavalla kuin miehen melko rajattu biologinen rooli. Tämän vuoksi naisille on sukupolvien kuluessa kasautunut erityistä osaamista oman hyvinvointinsa ja pahoinvointinsa sanoittamisessa ja myös niitä koskevassa vuorovaikutuksessa. Naisten sukupuolieriytynyt hyvinvointiosaaminen alkaa siirtyy sukupolvelta toiselle tehokkaasti viimeistään kuukautisten alkaessa, jolloin useimpien äitien ja tyttärien kahdenkeskinen vuorovaikutus tiivistyy. Lasten ja nuorten mielenterveystutkimuksessa puhutaan usein internalisoinnista ja eksternalisoinnista. Voitaisiin puhua myös pahoinvoinnin oireilmaisusta ja häiriöilmaisusta. Lapsen sisäisestä samanlainen ja samoista tekijöistä johtuva pahoinvointi voi tulla lähiympäristön tietoisuuteen oireina tai häiriökäyttäytymisenä. Edellisen tyypillinen esimerkki on väsymys, vatsavaivat ja säryt, jälkimmäisen taas kiusaaminen ja muu arjen tilanteiden sujuvuutta rikkova toiminta. Kun pahoinvointia mitataan vain oireilla, se on tyttöjen keskuudessa lähes kaksi kertaa yleisempää kuin pojilla. Kun nämä samanlaisen pahoinvoinnin kaksi erilaista ilmenemismuotoa yhdistetään, sukupuolten väliset erot pahoinvoinnin yleisyydessä pienenevät olennaisesti. Sukupuolten väliset erot voivat selittyä juuri sanoittamisen ja tulkinnan eroilla. Kun pojat oppivat jo varhaislapsuudesta alkaen tyttöjä huonom-

20 Syyskuu Opettajan vuosi Sosiaalialan koulutusta selkiytetään Sosiaalialan koulutusta ja tutkimusta selvittänyt työryhmä esitti yliopistojen sosiaalityön koulutusohjelmien aloituspaikkamäärän lisäämistä sadalla. Ammattikorkeakouluissa aloituspaikkamäärä on työryhmän mukaan sopiva, mutta koulutusohjelmien aloittajamäärä tulisi nostaa vähintään 40 opiskelijan tasolle. Yhteishaku 2007 ja ammatillinen peruskoulutus Toisen asteen koulutukseen oli keväällä 2007 ensisijaisia hakijoita Ammatillisen koulutukseen hakijoita oli , mikä on edellisvuotta hieman vähemmän. OAJ:n järjestövalmiuskierros käynnistyi OAJ aloitti laajan järjestövalmiuskierroksen, joka ulottui lähes 20 paikkakunnalle ja johon osallistui parituhatta kentän aktiivitoimijaa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli tiedottaa jäsenille mm. meneillään olevien palkkaneuvottelujen tilanteesta ja parantaa opettajien ja lastentarhanopettajien työtaisteluvalmiutta. min sanoittamaan ja puhumaan pahoinvoinnistaan, ilmaisuksi tulee muita häiritsevä toiminta. Hyvinvointiosaamisen ja -oppimisen keskeinen sisältöalue on itsehoito. Osaksi on kysymys arkisesta hygieniasta suun terveydenhoitoon ja hieman varttuneempana myös arkisten sairauksien ja vammojen hoitaminen. Varsin vähän on kiinnitetty huomiota itsehoidon ja asiakkuushoidon suhteisiin: missä määrin lapsi ja nuori oppivat hoitamaan ja ratkaisemaan arkielämän hyvinvointiongelmia omissa kehitysyhteisöissään tai oikeassa suhteessa asiakkuuteen? Lapsi voi myös varsin varhain opettaa turvautumaan ensisijaisesti asiakkuuteen: arkielämän ongelmiin haetaan heti ratkaisua ammattiauttajilta. Hyvinvointioppimisen ja opettamisen kehittely on tässä vielä ideavaiheessa. Siinä tuntuu olevan varsin runsaasti jatkokehittelyyn rohkaisevia piirteitä, joista koulutuksen kentässä tärkein on oppimisen ja hyvinvoinnin tutkimuksen ja osaamisen saumaton yhdistyminen: oppimisen ja opettamisen osaaminen ja hyvinvoinnin edistämisen osaaminen eivät eriydy, vaan kuuluvat yhteen. Toinen tärkeä piirre on myönteisyys: toiminnan perustana ei enää ole ensisijaisesti ole ongelma, häiriö eikä tauti eikä myöskään tulevaisuudessa uhkaava vaara. Hyvinvointioppiminen keskittyy jokaiselle välttämättömiin arkielämän myönteisiin perusasioihin ja niiden rakentamiseen hyvinvointia vahvistaviksi. Koulutulokkaat eri oppimisvaiheissa Tämä lyhyt tarkastelu riittänee osoittamaan, että hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä joidenkin tutkijoiden mielestä jo raskauden aikana ja sen kriittiset vaiheet keskittyvät varhaiseen lapsuuteen. Lapset oppivat hyvinvoinnin perusasiat ja valitettavasti myös pahoinvointia jo ennen peruskoulun alkamista. Perheen ja muiden läheisten rinnalla hyvinvointioppimista tukevat neuvolat ja varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen tärkeimmäksi tehtäväksi voitaisiin määritellä lapsen ja hänen perheensä hyvinvointioppimisen edistäminen.

21 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 23 Perusopetuksen kehittämisessä ja myös tuloksissa hyvinvointioppimisella on väistämättä tärkeä asema. Tullessaan perusopetukseen lapset ovat hyvinvointioppimisessaan varsin erilaisessa vaiheessa. Toisaalta jokaisen lapsen hyvinvointioppiminen jatkuu koko perusopetuksen ajan. Kun hyvinvointia opitaan riittävästi jo varhaislapsuudessa ja peruskoulun alkuvaiheessa, lapsen ja myös hänen läheistensä voimavaroja vapautuu koulun perinteisten oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Hyvinvointioppiminen siis hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin oppiminen ei suinkaan pääty koulutukseen vaan jatkuu koko elämänkulun ajan. Sen sisällöt ja painotukset muuttuvat iän myötä. Lapsi kasvaa kehitysyhteisöissä Suomessa on viime vuosina yleistynyt ns. palvelupuhe. Puhutaan esimerkiksi lapsiperheiden ja lasten lähipalveluista, varhaiskasvatuspalveluista ja peruskoulupalveluista. Toisaalta lasten kehitystä tutkittaessa on pidetty tärkeänä ekologiseksi kutsuttua tulkintakehystä, johon myös kuvio 1 (s. 18) perustuu. Professori Paula Määttä on kirjassaan Perhe asiantuntijana (2001) kuvannut lapsen kehityksen ekokulttuurista teoriaa, jonka perustana on Urie Bronfenbrennerin klassiseksi muodostunut kiteytys lapsen ja ympäristön vuorovaikutuksesta neljällä tasolla. Kouluhyvinvointia pohdittaessa on välttämättä selvennettävä palvelukeskeisen ja ekologisen tulkintakehysten suhdetta toisiinsa. Palvelut perustuvat asiakkuuteen. Taloustieteessä lähdetään tavallisesti siitä, että asiakkaalla on mahdollisuus valita palvelujaan ja edelleen tavaratuotannon (goodsdominant) ja palvelutuotannon (service-dominant) logiikan olennaisista eroista: kun edellisessä asiakkaan osuus keskittyy ostotapahtumaan, jälkimmäisessä osallistumisen rooli on huomattavasti suurempi. Hyvinvointisektorilla palveluilla on toinen erityinen ominaisuus. Ne ovat pääosin olleet häiriösuuntautuneita ja perustuvat häiriöiden luonnollisen kulun, ehkäisyn ja hoidon osaamiseen. Tyypillisesti tällaisissa palvelussa korostetaan ehkäisyä, varhaista toteamista ja hoitoa. Esimerkiksi terveydenhuollon seulontatutkimukset ja perusopetukseen liittyvät pedagogiset testaukset ovat ensisijaisesti häiriösuuntautuneita palveluja, sillä niiden tavoitteena on tunnistaa alkavia häiriötä ja poikkeamia lapsen kasvussa ja kehityksessä. Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen ekologinen tulkintakehys on konkretisoitunut arjessa puheeksi kehitysympäristöistä ja -yhteisöistä. Kehitysyhteisö korostaa sosiaalista puolta ja tuntuu siksi 2000-luvun haasteissa osuvammalta kuin kehitysympäristö. Lapsen kehitysyhteisön tärkein piirre on osallisuus. Lapsi on kehitysyhteisöjensä jäsen, hän kuuluu yhteisöön. Yhteisöillä on tavallisesti omat erityiset fyy-

22 Education at a Glance Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi vuosittaisen koulutusjärjestelmien vertailuraporttinsa. Raportista kävi muun muassa ilmi, että vuotiaat suomalaiset nuoret osallistuvat aktiivisesti koulutukseen. Lähes 90 prosenttia ikäluokasta opiskelee pää- tai sivutoimisesti. Pääkaupunkiseudun luokanopettajakoulutukseen vaaditaan lisäpaikkoja Opetusministeriön asettama Opettajankoulutus työryhmä esitti, että luokanopettajankoulutuksen koulutuspaikkoja siirretään vuodesta 2010 lähtien Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle. Työryhmä ei pitänyt emoyliopistosta erillään olevia opettajankoulutusyksiköitä (filiaaleja) tarpeellisina koulutus- ja tutkimussyistä. 24 Opettajan vuosi siset tilansa ja ilmapiirinsä. Usein puhutaan omaleimaisesta toimintakulttuurista. Tässä yhteydessä olennaista on, että laaja ekokulttuurinen kokonaisuúus voidaan jakaa kehitysyhteisöihin. Lapsi kasvaa ja varttuu samanaikaisesti useissa kehitysyhteisöissä. Yhä useampia kehitysyhteisöjä Perhe on luonnollisesti lapsen tärkein kehitysyhteisö. On kuitenkin tärkeä muistaa, että missään yhteiskunnassa perhe ei ole lapsen ainoa kehitysyhteisö. Tähän viittaa jo kansainvälisestikin yleistynyt sanonta, jonka mukaan kylä kasvattaa lapsen. Suomalaisessa 2000-luvun yhteiskunnassa voidaan määritellä ainakin seitsemän kehitysyhteisöä, joiden jäseninä lapset ovat tai voivat olla perhe kotiympäristö varhaiskasvatus (päivähoito) koulu ja oppilaitokset harrastukset media katu. Kotiympäristöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä lapsen tärkeitä läheisiä kuten sukulaisia, tuttavia ja naapureita sekä fyysistä asuinympäristöä. Kodin ja perheen rinnalla näistä muodostuu jokaiselle lapselle väistämättä toinen kehitysyhteisö. Varhaiskasvatuksen päivähoito tulee ajankohtaiseksi usein kahden kolmen vuoden iässä. Viisivuotiaana jo suuri enemmistö on päivähoidossa. Esiopetus tuo kaikki lapset kuusivuotiaana uuteen kehitysyhteisöön, ellei se liity kiinteästi varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen. Esikoulu ja peruskoulu ovat kodin ja sen ympäristön ohella jokaiselle lapselle väistämättömiä kehitysyhteisöjä. Yhdessä ne voisivat olla kymmenen vuoden ajan lapselle jatkuva ja yhtenäinen kehitysyhteisö. Tämä toteutuu kuitenkin vain harvoin, tosin yhtenäisen perusopetuksen koulut ovat yleistymässä. Varsin usein koulun kehitysyh-

23 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 25 teisöt vaihtuvat useita kertoja kymmenen vuoden aikana sekä kunkin kunnan erityisen koulurakenteen että perheen muuttojen ja valintojen vuoksi. Median merkitys lasten kehitysyhteisönä on kasvanut nopeasti. Usein lapset tutustuvat mediayhteisöihin jo kahden kolmen vuoden iässä. Useimmat peruskoulujen oppilaat tuntevat paremmin television Salatut elämät -ohjelman perheet kuin lähisukulaistensa perheet. Tähän kehitysyhteisöjen lajityyppiin ovat uusina tulleet internet ja sen monimuotoiset yhteisöt. Median aseman vahvistuminen on lasten arjessa uutta ja sen vaikutuksia tunnetaan vielä huonosti. Erityisesti on huomattava, että vahvistuva tutkimustieto viittaa median paljon suurempaan vaikutukseen lasten ja nuorten väkivaltaisuudessa kuin mitä tähän mennessä on yleisesti ymmärretty. Melko pysyviksi vakiintuneet vapaa-ajan harrastukset esimerkiksi partiossa, musiikissa, tanssissa tai urheilussa ovat myös tärkeitä ja usein varsin omaleimaisia kehitysyhteisöjä, erityisesti silloin kun ne eriytyvät koulusta. Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan harrastusten suhteella kouluun on suuri merkitys lapsen kehityksessä: kouluun sitoutuvat harrastusten pitkäaikaisvaikutukset ovat pääsääntöisesti myönteisiä, mutta koulun ulkopuolelle eriytyvien huomattavasti vaihtelevampia. Kadulla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä lasten ja nuorten omaa arkea, joka muodostuu edellä mainittujen ulkopuolella ja jolle tunnusomaista on liikkuminen ulkona samanikäisten seurassa. Myös siitä voi muodostua ja valitettavan usein muodostuukin lapsen ja nuoren elämää olennaisesti ja aivan liian varhain ohjaava suhteellisen kiinteä yhteisö. Kehitysyhteisöt muuttuvat Lasten kehitysyhteisöt ovat nopeasti muuttuneet. Vielä ja 1960-luvuilla suuri osa lapsista eli varhaislapsuutensa perheyhteisössä, jonka rinnalle tuli seitsemän vuoden iässä koulu ja kaupungistuneilla seuduilla myöhemmin katu. Päivähoito yleistyi naisten työllistyessä kodin ulkopuolelle. Koulun ulkopuoliset harrastukset ovat nousseet merkittäviksi kehitysyhteisöiksi 1970-luvulta alkaen ja media ja 1990-luvuilla. Kehitysyhteisöjen lajityyppien lisääntyminen ja sisäinen moninaistuminen ovat kasvatuksen ja koulutuksen maailmassa siis varsin uutta ja uusia haasteita niin vanhemmille kuin kouluyhteisöjen aikuishenkilöstölle. Lasten arki koostuu useista kehitysyhteisöistä. Vain lapsi on samanaikaisesti osallisena kaikissa kehitysyhteisöissään, vanhemmat ja aikuiset luontevasti kerrallaan vain osassa, useimmiten vain yhdessä. Lapset ja etenkin nuoret osaavat taitavasti salata

24 Yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeille tukea Opetusministeriö vahvisti yleissivistävän koulutuksen ja vapaan sivistystyön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmat vuosille Valtio tukee perustamishankkeita yhteensä 137 miljoonalla eurolla. Peruskoulujen ja lukioiden rakennushankkeiden valtionosuus vuosille on noin 133,5 miljoonaa euroa ja vapaan sivistystyön noin 3,5 miljoonaa euroa. Kunta-alalle neuvottelutulos Kolme kunta-alan palkansaajajärjestöä hyväksyi neuvottelutuloksen. Järjestöjen valtuustot tekivät päätöksensä yksimielisesti ja antoivat neuvottelijoilleen valtuudet siunata tuloksen 1. lokakuuta. Pohjoisen kunnissa lomautusaalto Enontekiö, Kemi ja Keminmaa päättivät opettajien ja muun henkilöstönsä lomautuksista. Muoniossa ja Torniossa lomautusehdotukset olivat menossa valtuuston käsittelyyn. 26 Opettajan vuosi omi en kehitysyhteisöjensä sisäisen elämän vanhemmiltaan ja myös muilta aikuisilta. Juuri tässä saattaa olla selitys siihen, että kasvatuksen tehtävät kotona ja koulussa tuntuvat yhä vaativammilta. Vielä 1970-luvulla hyvin toiminut vanhemmuus tai opettajuus ei enää riitä kasvuyhteisöjen monistuvassa kentässä. Osallisuutta asiakkuuden sijasta Kehitysyhteisöjen ja palvelujen erojen ymmärtäminen on erityisen tärkeää kouluyhteisöissä. Oppilaan ja jopa vanhempien suhde kouluun perustuu tai sen pitäisi perustua osallisuuteen, ei asiakkuuteen. Parhaimmillaan lapsen monista kehitysyhteisöistä rakentuu yhtenäinen, sujuva ja jatkuva kokonaisuus, jossa lapsi kokee arkensa turvalliseksi ja joka on hänen vanhempiensa hallinnassa. Tätä yhteistä kokonaisuutta on yhä yleisemmin alettu kutsua kasvatuskumppanuudeksi. Pahinta lapselle taas on kehitysyhteisöjen eriytyminen toisistaan ja toistuvat katkokset ja muutokset. Tavoitteena tulisi olla, että ainakin julkisen vallan vastuulla olevissa kehitysyhteisöissä, siis varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa, tärkeimpänä tavoitteena olisi lapsen arjen kokonaisuuden jatkuvuus, sujuvuus ja turvallisuus. Tähän vaaditaan mahdollisimman tiivistä yhteistyötä eli kasvatuskumppanuutta muiden kehitysyhteisöjen, erityisesti perheiden ja harrastusten kanssa. Tässä kasvatuskumppanuuden kentässä peruskoulun merkitys on erityisen suuri juuri oppivelvollisuuden ja pitkän keston vuoksi. Miten tässä kehyksessä olisi ymmärrettävä kehitysyhteisöjen ja palvelujen suhde toisiinsa, kun päämääränä on lasten hyvinvoinnin edistäminen? Tarjolla on kaksi toimintalinjaa: häiriösuuntautunut ja yhteisösuuntautunut. Häiriösuuntautuneessa korostetaan palvelujen kehittämistä vastaamaan lapsiperheiden ja lasten tarpeisiin. Tavoitteena on alkavien ongelmien ja häiriöiden yhä varhaisempi tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Yhteisösuuntautuneessa toimintalinjassa ensisijaisena tehtävänä on tukea lapsen

25 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 27 kehitysyhteisöjä rakentamaan lapselle sujuvaa ja turvallista arkea. Ammatillinen erityisosaaminen pyritään tuomaan kehitysyhteisöjen sisään. Jotta tähän päästäisiin, erityisosaamisen rinnalla on tunnettava hyvin kehitysyhteisöt. Vaihtoehtojen erot selkiytyvät, kun tarkastellaan niitä hieman kärjistettyinä. Häiriösuuntautuneisuuden korostuessa ajaudutaan helposti tilanteeseen, joissa palvelut keskittyvät korjaamaan kehitysyhteisöjen sisäisiä ongelmia ja niiden välisten suhteiden ristiriitoja. Kun kehitysyhteisöt toimivat huonosti eivätkä rakennu kokonaisuudeksi lapsen kannalta, ratkaisuksi tulee häiriötä aiheutta vien lasten siirtäminen kehitysyhteisön ulkopuolelle palvelujen hoidettavaksi. Kirjallisuudessa puhutaan poislähettämisen kulttuurista selviytymiskeinona. Kasvatuskumppanuuden sijasta korostuu työnjako ja ydintehtäviin keskittyminen. Yhteiskunnallinen paine suuntautuu häiriöpalvelujen lisäämiseen. Kasvava osa lapsista oppii yhä nuorempina asiakkaiksi. Kun voimavaroja joudutaan sitomaan häiriösuuntautuneisiin palveluihin, kehitysyhteisöjen tuki vähenee. Näin noidankehä kulkee luonnonvoimaisesti kohti häiriösuuntautuneiden palveluja ja yhä varhaisempia lapsiasiakkuuksia. Yhteisösuuntautuneessa toimintalinjassa ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa kehitysyhteisöjä ja niiden yhteistoimintaa niin, että mahdollisimman suuri osa arjen haasteista voidaan kohdata ja ongelmista ratkaista kehitysyhteisöjen sisällä. Tavoitteena on lapsiasiakkuuksien minimointi. Häiriösuuntautuneita asiak kuuteen perustuvia palveluja tarvitaan, mutta silloinkin pidetään koko ajan kehitysyhteisöt mukana lapsen tukemisessa ja hoitamisessa. Vain äärimmäisissä tilanteissa lapsi irrotetaan kehitysyhteisöistään. Jotta tähän päästäisiin, perheen lähellä olevissa toiminnoissa tulisi olla hallitsevana moniasiantuntijuuteen perustuva tiimityö. Nämä tiimit olisivat neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja koulun ydintoimintaa, siis tavallaan kehitysyhteisön sisällä eikä asiakassuhteessa. Tällaisessa kuvauksessa häiriö- ja yhteisösuuntautuneet toimintalinjat hahmottuvat helposti kilpailevina ja jopa toistensa vaihtoehtoina. Parhaimmillaan ne kuitenkin yhdistyvät ja tukevat toisiaan. Olennainen kysymys on painotus: Onko hallitsevana toimintana kehitysyhteisöjen vahvistaminen vai häiriöiden ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoitaminen?

26 Kirjauutuuksia: Päivi Kupiaksen teos Kouluttajana kehittyminen (Gaudeamus Kirja) Aatto Pennasen toimittama teos Koulun johtamisen avaimia (PSkustannus) Outi Ruishalmeen ja Liisa Saariston teos Elämä satuttaa kriisit ja niistä selviytyminen (Tammi) Pekka Räihän ja Tiina Nikkolan toimittama teos Sattumia vai osumia? opiskelijavalintojen olemuksen määrittelyä (PSkustannus) 28 Opettajan vuosi Kehitysyhteisöjen moninaistuminen haastaa vanhemmuuden Lasten pahoinvoinnista keskusteltaessa todetaan usein, että vanhemmuus on hukassa. Hieman yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa havaitaan kuitenkin, että tiedämme varsin vähän vanhemmuuden kehityksestä Suomessa. Lastensuojelun kokemusten mukaan mielenterveysongelmat ja hallitsematon päihteiden käyttö on yleistynyt vanhempien keskuudessa. Kummankaan kehityksestä ei kuitenkaan ole luotettavaa tutkimustietoa. Vanhempien hyvinja pahoinvoinnin kehitystä ei ole väestötasolla suunnitelmallisesti seurattu, ei myöskään vanhemmuuden muutoksia ajan myötä. Tilastotiedoista tiedetään, että avioerot ovat hieman lisääntyneet ja vähitellen kasvava osa lapsista varttuu monimuotoisissa uusperheissä. Toisaalta noin 70 % lapsista kasvaa ja kehittyy yli varhais- ja keskilapsuuden yhdessä vanhempiensa kanssa. Viime vuosien tilastot kertovat myös myönteisestä kehityksestä. Vanhempien työttömyys on vähentynyt nopeasti. Tosin samalla työelämän epävarmuus ja henkinen kuormitus ovat lisääntyneet. Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheiden jääminen jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä. Asumisen ja ruoan kallistuessa etenkin yksinhuoltajaperheissä köyhyys lisääntyy. Olisiko vanhemmuuden haasteissa kysymys myös eräänlaisesta kulttuuriviivästymästä? Lasten kehitysyhteisöt ovat moninaistuneet niin nopeasti, että vanhemmuuden kulttuurille on jäänyt kovin vähän aikaa sopeutua siihen. Vanhemmuuden olisi pitänyt uudistua vastaamaan menestyksellisesti kehitysyhteisöjen nopeaan moninaistumiseen. Mitä useammassa kehitysyhteisössä lapsi on osallisena, sitä suurempi haaste on kokonaisuuden säilyttäminen vanhempien hallinnassa. Lukuisat kehitysyhteisöt kilpailevat lapsen arjesta. Jos vanhemmat eivät jaksa tai eivät osaa, lapsen vaara ajautua hyvinvointioppimisen kannalta huolestuttaviin kehitysyhteisöihin on nykyisin paljon suurempi kuin 70- ja 80-luvuilla. Olennaista on vanhemmuuden ohella myös

27 Oppilashuolto kouluhyvinvoinnin ytimenä 29 lapsiperheiden tuen uudistuminen haasteiden muuttuessa: vanhemmuuden, kodin ulkopuolisten kehitysyhteisöjen ja palvelujen suhde toisiinsa. Vanhemmuus ei siis ehkä olekaan heikentynyt, mutta se on jäänyt jälkeen haasteiden kehityksessä. Siksi vanhemmuus näyttää yhä useammin olevan hukassa. Vanhemmuuden haasteita ovat kehitysyhteisöjen moninaistumisen ohella lisänneet asuinympäristöjen ja työelämän muutokset. Vanhempien työsuhteet voivat olla lyhyitä tai muuten turvattomia. Samanaikaisesti vanhempien henkinen kuormitus työelämässä on lisääntynyt. Suomessa ei ole helppoa lyhentää työpäivää, silloin kuin lapset ovat pieniä tai vielä kouluiässä. Toistuvat muutot eivät mahdollista perheen juurtumista asuinyhteisöön. Opiskelu ja työ eriyttävät sukupolvet toisistaan. Etenkin yksinhuoltajaperheiltä puuttuu sitä läheistukea, joka helpottaisi selviytymistä arjen kuormittaessa. Kaikkeen tähän on yhdistynyt 1990-luvun laman jälkeen peruspalvelujen rapautuminen monissa kunnissa. Vanhemmuuden heikentymistä korostavien puheenvuorojen vastapainoksi voidaan väittää, että yleisesti ottaen vanhemmuus voi Suomessa nykyään paremmin kuin vuotta sitten. Isät ovat enemmän mukana lasten kasvatuksessa. Vanhemmat osallistuvat lasten hyvinvointia käsitteleviin tilaisuuksiin paljon aikaisempaa lukuisemmin. Vanhemmuus on toistuva teema aikakauslehdissä ja television supernannyt johdattavat kädestä pitäen kotikasvatuksen perusasioihin. Vanhemmuus hukassa useita syitä Vanhemmuus voi siis samanaikaisesti olla sekä entistä vahvempaa että heikompaa: perheiden suuressa enemmistössä lapset oppivat tehokkaasti hyvinvointia, mutta samalla mahdollisesti kasvava vähemmistö vanhemmista ei jaksa eikä osaa tukea lastaan riittävästi. Tämän vanhemmuudessaan pulmiin ajautuneen vähemmistöä voidaan jäsentää osaryhmiinn esimerkiksi seuraavasti: Toimeentulo-orjat: Vanhemmat haluaisivat ja osaisivatkin viisaasti kasvattaa lastaan, mutta jatkuvat toimeentulohuolet kohtuullisen arjen varmistamisessa vaativat liiaksi aikaa ja energiaa (työttömyys, matalapalkkaisuus, molempien vuorotyö, ylityöt, kaksi työtä jne.). Omien ongelmien lannistamat: Oma tauti tai muu mielenterveyden tai päihteiden käytön ongelma on jäänyt hoitamatta tai muuten hallitsee vanhemman tai vanhempien elämää niin, ettei lapsi saa tarvitsemaansa tukea. Yksinäiset: Muuttojen, parisuhteiden rikkoutumisen ja muiden vastaavien syiden takia perhe usein yksinhuoltaja on ajautunut tilanteeseen, jossa läheistukea ei ole saatavilla eikä tarjolla oleva ammatillinen tuki vastaa perheen tarpeisiin.

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ

LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ KOULUN KEHITTÄMINEN LAPSEN KASVUA TUKEVIEN ERILAISTEN PALVELUJEN YHTEISÖNÄ STRATEGINEN AJATTELU JA YHTEINEN NÄKEMYS Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta?

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot