HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 Henkilöstökeskus Työllistämistoimikunta PK Jaana Karvonen. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

Transkriptio

1 1(9) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai klo Paikka Kaupungintalo Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi Läsnä Jäsenet Muut Ville Ylikahri, puheenjohtaja Hannele Lehtonen Lotta Kortteinen Ville Väärälä Harri Lindell Raija Aapakari Ella Lazareva Rabbe Sandelin Liisa Pohjolainen Hannu Tulensalo Leena Mickwitz Rebecka Svedlin Eija Hanni, esittelijä, sihteeri 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannele Lehtonen ja Ella Lazareva. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirja./. Kokouksen pöytäkirja on luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa (> työllisyyden edistäminen > työllistämistoimikunta > työllistämistoimikunnan pöytäkirjat ja esityslistat). (Liite 1) Merkittiin tiedoksi.

2 4 Vuoden 2011 työllisyysmäärärahojen käyttö, työllistämismäärätulot ja työllistettyjen määrät saakka 2(9) Tilikauden tiedot: Työllisyydenhoidon määrärahat: Budjetti toteuma tot % erotus Sosiaalivirasto Opetusvirasto Talous- ja suunnittelukeskus Yhteensä Muut työllisyydenhoitoon käytettävissä olevat määrärahat: Työllistämismäärätulot: Budjetti toteuma tot % erotus Khs käyttövarat/ Maahanmuuttajien aiesopimus Budjetti toteuma tot % erotus Sosiaalivirasto Talous- ja suunnittelukeskus Opetusvirasto Yhteensä Yhteenveto: Työllisyydenhoidon budjetin mukaisista määrärahoista on käytetty mennessä 27 prosenttia. Toteutumisprosentti vaihtelee virastoittain prosentin välillä. Työllistettyjen määrät: Kaupunki on lisäksi varannut pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maahanmuuttajien aiesopimuksen toteuttamista varten euroa maahanmuuttajien alkuvaiheen työllistymiseen. Näistä määrärahoista on käytetty 25 prosenttia maaliskuun loppuun mennessä. Työllistämismäärätulot ovat toteutuneet mennessä 3 prosenttisesti. Sosiaaliviraston määrätuloissa näkyvät valtion korvaukset kuntouttavasta työtoiminnasta. Valtion maksamat palkkatuet näkyvät määrätuloissa viiveellä. Budjetissa on palkkatuettua työtä varten määrärahoja vuodelle 2011 yhteenlaskien noin palkkatuetun työn kuukaudeksi. Helsinkiläisiä työttömiä on työllistetty ajalla noin palkka-

3 3(9) tuetun työn kuukaudeksi. Maaliskuun loppuun mennessä palkkatuetussa työssä on aloittanut 493 henkilöä. Lisäksi maahanmuuttajien aiesopimuksen mukaisesta 6 kk + 6 kk- palvelusta on siirtynyt 33 henkilöä työharjoittelusta/työelämävalmennuksesta palkkatuettuun työhön. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on 155 uutta aloittavaa opiskelijaa, joista 24 on aloittanut maaliskuun loppuun mennessä. (Eija Hanni puh ) Merkittiin tiedoksi. 5 Työllisyydenhoidon talousarvioesitys ja toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Ehdotus vuoden 2012 työllisyysmäärärahojen talousarvioksi on valmisteltu henkilöstökeskuksessa virastojen antamien tietojen perusteella. Vuoden 2012 talousarvioesityksen valmistelun perusteena on käytetty vuoden 2011 tiedossa olevia valtion tukia ja osuuksia. Menot yhteensä (1 000 ) Virasto TOT 2010 TUBU 2011 TAE 2012 TSE 2013 TSE Sosiaalivirasto Opetusvirasto Talous- ja suunnittelukeskus Yhteensä Tulot yhteensä (1 000 ) Virasto TOT 2010 TUBU 2011 TAE 2012 TSE 2013 TSE Sosiaalivirasto Opetusvirasto Talous- ja suunnittelukeskus Yhteensä Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon tavoitteet ja määrärahan käyttö vuodelle 2012: Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon resurssien käytössä huomioidaan työllisyydenhoidon painopisteet, jotka ovat nuoret, nuoret aikuiset, maahanmuuttajat sekä vaikeasti työllistyvät. Maahanmuuttajien työllisyyttä hoidetaan kaikissa painopisteryhmissä valtavirtaperiaatteen mukaisesti. Työttömyyteen pyritään vaikuttamaan mahdollisimman varhain, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään. Työllisyydenhoidon budjetti vuodelle 2012 on noin 43,3 miljoonaa euroa.

4 : 4(9) Kaupunki käyttää palkkatuettuun työhön noin 15,5 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan arvion mukaan palkkatuetun työn kuukautta, mikä tarkoittaa lähes henkilön palkkaamista kuuden kuukauden mittaiseen työsuhteeseen kaupungin virastoihin ja liikelaitoksiin. Tukityöpaikoista yleensä runsas puolet on sosiaalivirastossa. Oppisopimuskoulutukseen varataan työllisyydenhoidon määrärahoja 10 miljoonaa euroa. Kaupungilla opiskelee työllisyysmäärärahoin oppisopimuskoulutuksella keskimäärin 365 henkilöä/kuukausi. Oppisopimuskoulutus kestää aloitusvuoden lisäksi 2-3 vuotta ja siksi se sitoo useamman vuoden määrärahoja. Vuonna 2012 oppisopimuskoulutuksen työllisyydenhoidon määrärahoin aloittaa noin 150 henkilöä. Suurimmat oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjoajat ovat sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Määrärahoista varataan Helsinki-lisään 2,8 miljoonaa euroa noin 730 henkilön työllistämiseen palkkatuettuun työhön yrityksiin ja järjestöihin. Kaupunki ja TE-toimisto järjestävät yhdessä rekrytointikoulutusta kaupungin ja yritysten työvoimatarpeisiin. Rekrytointikoulutuksissa aloittaa noin 200 työtöntä helsinkiläistä ja määrärahaa koulutuksia varten varataan 1,2 miljoonaa euroa. Työelämälähtöistä suomen kielen koulutusta järjestetään noin 400 maahanmuuttajalle. Kaupungilla työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa tai palkkatuetussa työssä oleville henkilöille järjestetään muuta ammatillista kehittymistä tukevaa ja työnhakuvalmiuksia parantavaa koulutusta sekä yksilöllisesti räätälöityjä kursseja tai palveluja noin koulutustapahtuman verran. Näitä koulutuksia ovat muun muassa erilaiset työnhaun valmennuspäivät, tietotekniikan hyödyntäminen työnhaussa, ATK -koulutus, hygieniapassi -koulutus, työturvallisuuskortti -koulutus. Henkilöt voivat saada myös henkilökohtaista ohjausta opiskelupaikan ja työpaikan hakuun. Henkilöstökeskuksen määrärahoista osoitetaan Työvoiman palvelukeskus Duurin käyttöön euroa kuntouttavan työtoiminnan ostoja varten. Asiakkaiden määrän kasvun myötä kuntouttavan työtoiminnan tarve on kasvanut. Henkilöstökeskuksen määrärahoista jaetaan työllistämistoimikunnan avustuksina euroa. Edellisvuosien määrärahaan ( euroa) on lisätty aikaisemmin erillisenä hankkeena ruotsinkieliselle nuorten työpaja Svepsille toiminnan rahoittamiseen maksettu euroa. Henkilöstökeskuksen Tulevaisuustiskin menot rahoitetaan työllisyydenhoidon määrärahoin. Tulevaisuustiskin tavoitteena on auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen. Tulevaisuustiskin menoja ovat henkilöstömenot, tilakustannukset, nuorille tarkoitettujen palvelujen ostot ja nuorten kesätyöajan palkat.

5 5(9) on kuntarahoitusosuudella mukana työllisyydenhoitoa täydentävissä Testipiste ja HAAVI -hankkeissa. Testipiste -hanketta koordinoi ja hallinnoi Axxel Monikulttuurikeskus ja muina toteuttajina ovat Edupoli, Amiedu ja Eiran aikuislukio. Testipisteen asiakkaina ovat helsinkiläiset maahanmuuttajat. Hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon testaukseen yhteistä toimintamallia, jotta henkilölle voidaan laatia hänen tarpeitaan vastaava koulutussuunnitelma ja siten nopeuttaa koulutukseen ohjaamista ja edistää työmarkkinoille pääsyä. HAAVI -hanketta koordinoi ja hallinnoi Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Edupoli. Hankkeen tavoitteena on löytää Itä-Helsingin alueen työttömille ja lomautetuille henkilöille työtä ensisijaisesti logistiikka-, kuljetus-, kiinteistönhoito-, kaupan tai toimipalveluiden aloilta. harkitsee osallistumista Amiedun ylläpitämän AmiPaja -hankkeen jatkorahoitukseen. AmiPaja on hoiva-, puhdistus- ja ravitsemusaloista kiinnostuneille aikuisille pitkäaikaistyöttömille tarkoitettu hanke. Sosiaalivirasto: Vuodelle 2012 sosiaalivirastolle on osoitettu työllisyydenhoidon määrärahoja euroa. Vuoden 2011 määrärahasta käytetään 0,5 milj. euroa Työhönohjausyksikön palkka- ja toimintakuluihin, 3,1 milj. euroa Työvoiman palvelukeskuksen toimintaan, 1,4 milj. euroa Uusix-verstaiden toimintaan, 0,4 milj. euroa toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesäaikaiseen työllistämiseen ja 0,4 milj. euroa sosiaaliasemien vaikeasti työllistyvien asiakkaiden työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Kaupungin strategioiden ja sosiaaliviraston vuoden 2011 talousarvion tavoitteiden mukaisesti vaikeasti työllistyvien määräraha 0,4 milj. euroa on kohdennettu alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden palveluohjaukseen ja aktivointiin toimeentulotuen asiakkuudesta irtautumisen mahdollistamiseksi. Vuoden 2012 määrärahat suunnataan samoihin toimintoihin kuin vuonna 2011 kuitenkin niin, että vuoden alusta työllisyydenhoidon johtamisrakennetta uudistetaan sosiaalisen ja taloudellisen tuen sisällä asiakasprosessien tavoitteellisen ja joustavan toteutumisen edistämiseksi sekä toimintojen sisältöjen kehittämiseksi. Työhönohjausyksikkö erillisenä yksikkönä lakkautetaan, ja työvoimasuunnittelijat siirtyvät Työhönkuntoutusyksikön alaisuuteen. Työvoimasuunnittelijoiden työpanos suunnataan ensisijaisesti kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työvalmennukseen. Nuorten toimeentulotuen asiakkaiden palveluohjaajat siirtyvät Työhönohjausyksiköstä sosiaaliseen ja taloudelliseen tukeen perustettavaan uuteen sosiaalityön yksikköön nuorten kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden rinnalle. Lisäksi jatketaan vuonna 2011 alkanutta työvoiman palvelukeskus Duurin ja sosiaaliasemien yhteistyön kehittämistyötä. Vuonna 2011 uudenlaisia yhteistyön muotoja on pilotoitu alle 25-vuotiaiden kanssa. Vuonna 2012 uusia yhteistyön muotoja laajennetaan myös muihin asiakasryhmiin.

6 6(9) Sosiaaliviraston palvelujen kautta asiakkaiden on mahdollista edetä muihin kaupungin työllisyydenhoidon palveluihin, kuten työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, palkkatuettuun työhön, oppisopimuskoulutukseen, rekrytointikoulutukseen tai Helsinki-lisällä palkkatuettuun työhön yrityksiin ja yhdistyksiin. Opetusvirasto: Opetusviraston työllisyydenhoidon määräraha on euroa, johon sisältyvät nuorten työpajatoiminta ja suomen kielen koulutus. Tavoitteena on, että pajatoimintaan osallistuneista nuorista vähintään 78 prosenttia on pajajakson päättymisen jälkeen koulutuksessa tai työssä. Tavoite on alle 17-vuotiaiden nuorten osalta yhteinen Tulevaisuustiskin kanssa. Tavoitteena on myös, että työpajatoiminnan tuottavuutta lisätään kohdistamalla henkilöstöresursseja nuorten ohjaustyöhön, jolloin voidaan lisätä aloituspaikkojen määrää. Nuorten työpajatoiminnassa on vuoden aikana paikkoja yhteensä vähintään 274. Pajoille voidaan hakeutua jatkuvasti. Talous- ja suunnittelukeskus: Talous- ja suunnittelukeskuksen työllisyydenhoidon määräraha vuodelle 2012 on euroa. NYP yrityspalveluiden tavoitteena on yritysten perustamisen ja yrittäjäkunnan uudistamisen kautta työpaikkojen luominen ja yritystoiminnan turvallisen liikkeellelähdön varmistaminen. Yrittäjiksi aikovien kanssa selvitetään liikeidean toteuttamisen mahdollisuudet ja autetaan yritystoiminnan käynnistämisessä. Lisäksi NYP yrityspalvelujen tarkoituksena on auttaa ja kehittää jo toimivia yrityksiä toiminnassaan, jotta yritykset kasvaisivat ja voisivat työllistää useampia ihmisiä. Yritysneuvontaa annetaan usealla eri kielellä. NYP:n erityisalana on maahanmuuttajien yrittäjyyden kehittäminen. NYP:n määrällisenä tavoitteena on, että vuoden aikana uusia yrityksiä syntyy noin ja uusia työpaikkoja yrityksissä noin Yrittäjäinfotilaisuuksien järjestämistä jatketaan ja lisäksi järjestetään 4 työvoimapoliittista yrittäjäkurssia maahanmuuttajille. Yrityshautomoon haetaan jatkuvasti uusia innovatiivisia yrittäjiä. Hautomotiloissa on samanaikaisesti yritystä ja virtuaalihautomossa noin 25 yritystä. (Eija Hanni puh ) Työllistämistoimikunta päätti puoltaa esityksen mukaista työllisyydenhoidon talousarvioesitystä ja toimintasuunnitelmaa vuodelle Työllistämistoimikunnan lausunto valtuutettu Yrjö Hakasen ym. aloitteeseen talousarvioon 2012 ja TASU khs /102 Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupungilla on monia mahdollisuuksia edistää työllisyyttä. Kaupungin roolia työllistäjänä korostaa se, että yksityisen sektorin työllisyyden näkymät ovat monella

7 7(9) alalla heikentyneet. Toisaalta monissa kaupungin järjestämissä palveluissa on nykyisin liian vähän työntekijöitä. Tämä vaikeuttaa palvelujen kehittämistä ja työntekijöiden jaksamista. Työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, tulevat monella tavalla kalliiksi sekä työttömille että kaupungille. Rakentaminen, peruskorjaus sekä kaukolämpö- ja vesijohtoverkostojen kunnostaminen ovat esimerkkejä alueista, joilla kaupunki voi kehittää työtä ja tuloja tuovaa toimintaa. Lisäksi kaupunki voi tarjota sellaisia tehtäviä, joihin myös vaille ammatillista koulutusta jääneet voivat työllistyä. Me allekirjoittaneet esitämme, että vuoden 2012 talousarvion raamiin ja taloussuunnitelman pohjaan lisätään 10 miljoonaa euroa käytettäväksi työttömien työllistämiseen, tukityöllistämiseen, työllistämisjaksojen pidentämiseen sekä nuorten työllistämisen aloituspaikkojen ja vaikeasti työllistyvien työpaikkojen luomiseen. Tästä summasta osoitetaan määrärahat hallintokuntien väliseen yhteistyöhön vaikeasti työllistettävien tarvitsemien terveys-, sosiaali- ja muiden palvelujen järjestämisessä sekä uusien harjoittelupaikkojen ja työllistämishankkeiden käynnistämiseen. Työllistämistoimikunta esittää lausuntonaan otsikossa mainittuun talousarvioaloitteeseen: Helsingin työttömyysaste kääntyi taantuman johdosta nousuun joulukuussa 2008 ollen korkeimmillaan (9,1 prosenttia) heinäkuussa Kuluvan vuoden aikana työttömyysluvut Helsingissä ovat kääntyneet laskuun. Työttömyysaste oli tämän vuoden maaliskuussa 7,4 prosenttia. Vuoden 2010 maaliskuuhun verrattuna työttömien määrässä oli laskua 6,2 prosenttia. Helsingin kaupunki on taantuman aikana panostanut työllisyydenhoitoon voimakkaasti kohdentamalla erillismäärärahoja monipuolisesti työllisyydenhoitoon. Kaupunginvaltuusto päätti lisätä työllisyydenhoidon määrärahoja nuorten työllistämiseen vuodelle ,5 miljoonaa euroa ja 3,0 miljoonaa euroa vuodelle Määrärahat suunnattiin vastavalmistuneiden alle 30-vuotiaiden nuorten tukityöllistämiseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa henkilöstökeskuksen ylittämään talousarvion kohta työllisyyden hoitaminen 4,0 miljoonalla eurolla käytettäväksi alle 35-vuotiaiden nuorten palkkatuettuun työhön. Työllisyydenhoidon lisäpanostukset vuosille ovat siis olleet yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Tämän summan lisäksi pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion välisen maahanmuuttajien aiesopimuksen toteuttamiseen varattiin vuodelle 2010 työllisyyden edistämiseen 1,95 miljoonaa euroa. Kaikki määrärahojen lisäykset on suunnattu lähinnä palkkatuetun työn ja oppisopimuksen aloituspaikkojen lisäämiseen. Kaupunki työllisti vuonna 2010 noin uutta henkilöä palkkatuettuun työhön. Lisäksi kaupungilla oli työelämävalmennuksessa tai työ-

8 8(9) harjoittelussa yli työtöntä henkilöä. Kaikkien Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon palvelujen yhteenlaskettu suoritemäärä oli vuoden 2010 aikana noin uutta aloittanutta asiakasta, joka on noin asiakasta enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa asiakkaista osallistui useampaan kuin yhteen palveluun vuoden aikana. Näin ollen Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon palveluissa oli erillisiä henkilöitä asiakkaina vuoden 2010 aikana vähintään Palveluiden volyymin kasvattamisen lisäksi kaupunki on jatkanut kaupunginhallituksessa vuonna 2009 hyväksytyn työllisyydenhoidon kehittämisohjelman mukaista kehittämistoimintaa. Työllisyydenhoidon palvelujen suunniteltu volyymi vuodelle 2011 on samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna huolimatta työttömyyden alenemisesta. Nuorisotyöttömyyden hoidon lisäksi erityistä huomiota tullaan kiinnittämään pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen. Työllisyydenhoidon määrärahat vuodelle 2011 ovat noin 42,8 miljoonaa euroa ja toimintaa toteutetaan monihallintokuntaisesti useassa eri virastossa. koko työllisyydenhoidon toimintaa koordinoivana yksikkönä kehittää jatkuvasti palveluja ja tukityöllistämisessä työpaikkatarjontaa niin, että ne jatkossa vastaisivat entistä paremmin työttöminä olevien henkilöiden tarpeita. Lisäksi henkilöstökeskuksessa toteutetaan vuoden 2011 aikana kaksi mittavaa selvityshanketta, ensin kevään aikana Paltamon työllistämismallin soveltuvuudesta Helsinkiin ja sitten syksyllä tutkimus 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneista helsinkiläisistä. Näiden selvitysten pohjalta palveluja uudistetaan kohderyhmän tarvetta vastaavaksi. Talousarvion raamiin vuodelle 2012 on varattu henkilöstökeskuksen käyttöön vuosien vastaava taso. Kaupungin halukkuus panostaa työllisyydenhoitoon pitkäjänteisesti näkyy siinä, että alun perin erillismäärärahana tullut 5 miljoonan euron lisäys tukityöllistämiseen on nyt lisätty myös vuoden 2012 raamiin. Suhteessa odotettavissa olevaan työttömyyden kehitykseen määrärahan lisäys mahdollistaa myös erityisryhmien huomioimisen työllisyydenhoidossa. (Eija Hanni puh ) Työllistämistoimikunta päätti antaa oheisen lausunnon otsikossa mainittuun talousarvioaloitteeseen. 7 Tiedoksi./. Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston työllisyyskatsaus maaliskuu 2011: Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston tilastokooste : Uudenmaan ELY-keskuksen tilastokatsaus 3/2011: (Liitteet 2-4)

9 (Eija Hanni puh ) 9(9) Merkittiin tiedoksi. 8 Muut asiat - Rebecka Svedlin kertoi, että Helsingin TE-toimisto on arvioitu Uudenmaan parhaaksi TE-toimistoksi. 9 Seuraava kokous Sovittiin seuraava kokous tiistaille klo Kokouspaikkana on kaupungintalon aulakabinetti Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Helsingissä Ville Ylikahri Työllistämistoimikunnan puheenjohtaja Työllistämistoimikunnan sihteeri Pöytäkirja tarkastettu: Hannele Lehtonen Ella Lazareva